Turkusposti 2/2013

2|2013

Seudulliset palvelusetelit tarjoavat vaihtoehdon

Lemmikeille uusi tuhkaamo ja hautausmaa

Suojaa kiinteistösi viemäritulvilta

Turku ja Pietari ystävyyskaupunkeina 60 vuotta

sivu 3

sivu 4

sivu 10

liite

2|2013

Sijais- ja tukiperheissä kohdataan koko elämän kirjo Seudulliset palvelusetelit pian vuoden käytössä Det har snart gått ett år sedan de regionala servicesedlarna togs i bruk Turun kaupungin pieneläinhautausmaa aloittaa jälleen toimintansa Turun Seudun Lemmikkituhkaamo on apuna lemmikin viimeisellä matkalla Smådjurskrematoriet hjälper smådjur på sista färden

2 3

4 4

Skanssin Monitorissa asiakas valitsee palvelun 5 På Monitori i Skanssi är det kunden som väljer servicen Turun nuorisotyö on kehittynyt asiakkaiden tarpeiden mukaan

6

Partio murrosten keskellä

7

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot

7

Your Move Turku tuo Kupittaalle 4.4.

Eva Wahlstömin ja Krista Kososen

8

Vimma etsii jäseniä syksyllä starttaavaan nuorten toimitukseen

8

Liite: Turku ja Pietari ystävyyskaupunkeina 60 vuotta Turun kouluissa tuubitellaan

9

Kiinteistön suojaaminen viemäritulvalta voi säästää pitkän pennin

10

Puolessa tunnissa linja-autolla Kuhankuonolle

10

Ruissalon telakka-alueen elävöittämiseksi laaditaan käyttösuunnitelmaa

11

Turussa palkitaan energian säästöstä

11

Oppia ikä kaikki

12

Vanhempien kasvatustyötä tuetaan Turun seudulla 12 Tutkija patistaa Turkua käyttämään paremmin Aurajokivartta, torejaan ja aukioitaan

13

Turun AMK:sta tulee osakeyhtiö

13

TERVE SOS -messut Turussa 15.–16.5.2013

13

Lounaaksi lukuelämyksiä

14

Kirjailijat pääkirjaston luentosarjassa

14

Aurajokirannan puut päällystetään neulegraffitein 14 Kulttuurivinkit

15

Älypuhelimien ja muiden langattomien laitteiden määrä kasvaa – välittääkö kukaan vaaroista?

16 Turun kokoustilat yksissä kansissa

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Turun kaupungin kuva-arkisto Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 22 (27.-31.5.2013).

Aineiston deadline 3.5.2013 ISSN 1798-4661

16

Sijais- ja tukiperheissä

kohdataan koko elämän kirjo Yhdessäolosta, rakkaudesta ja kaveruudesta. Terveestä maalaisjärjestä, selvistä pelisäännöistä ja tavallisesta perhe-elämästä. Niistä on sijais- ja tukiperhetoiminta tehty.

Päivi Aaltonen toimii miehensä kanssa tukiperheenä kouluikäiselle lapselle. Noin kuusi vuotta tukivanhempana toiminut Aaltonen kertoo, että heillä koululainen viettää aikaa 1-3 kertaa kuussa, loma-aikoina toisinaan pidempiäkin pätkiä.

– Arki kouluikäisen kanssa on mukavaa puuhastelua. Käymme marjastamassa, sienestämässä ja leivomme.

Kouluikäisen kanssa voi suunnitella tekemisiä yhdessä ja murrosiässä tukiperheellä on tärkeä rooli itsenäistymisen tukemisessa, Päivi Aaltonen kertoo.

Tukiperhetoiminta on yksi lastensuojelun tukimuodoista, jossa omien vanhempiensa tai sijaisvanhempien kanssa asuva lapsi käy säännöllisesti ja sovitusti tukiperheessä. Lapsi saa tukiperheessä kavereita sekä kehitystä tukevia aikuissuhteita.

– Olemme mieheni kanssa hänelle kaksi aikuista kaveria. On hienoa olla mukana lapsen elämässä ja seurata hänen kasvuaan. Meiltä lapsi saa jakamattoman huomion, Aaltonen tuumii.

Tukiperheenä toimiminen ei kuitenkaan aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Aaltonen muistuttaa, että oma rooli täytyy tehdä selväksi itselle, mutta myös lapsen perheelle.

– Tässä näkee vain siivun lapsen elämästä. Toisinaan sitä miettii, kuinka paljon minulla on oikeus tai velvollisuus puuttua lapsen asioihin. Toisinaan myös lapsen käyttäytyminen saattaa yllättää. Lapsen vanhempien kanssa kannattaa käydä keskusteluja näistä asioista.

Tukiperheiksi etsitään niin nuoria kuin vanhoja pariskuntia ja yksin asuviakin henkilöitä. Tukiperheessä voi olla ennestään lapsia tai perhe voi olla lapseton. Perheellä tulee olla vakaa elämäntilanne sekä voimavaroja ja aikaa ottaa lapsi luokseen.

– Tässä ei vaadita mitään ”sirkustemppuja” vaan tervettä maalaisjärkeä ja halua olla lapsen kanssa. Turvallinen ja ennustettava arki on lapselle parasta, Aaltonen muistuttaa.

Sijaisperheeksi riittää tavallinen perhe Sijaisperhetoiminnassa eli perhehoidossa biologisesta perheestä huostaan otettu lapsi asuu sijaisperheessä pysyvästi, mutta pitää säännöllisesti yhteyttä läheisiinsä. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä henkilö, jolla on tarjota lapselle tasapainoinen ja turvallinen koti.

Perheessä ihmissuhteiden pitää olla kunnossa ja vanhempien terveys sekä voimavarat riittävät lapsen hoitamiseen. Sijaisvanhemmille järjestetään valmennus, joka perehdyttää vanhemmat perhehoidon haasteisiin.

Petra Hellman on perheensä kanssa toiminut sijaisperheenä kohta seitsemän vuotta. Tällä hetkellä Hellmaneilla on yksi sijaislapsi, tänä vuonna on tulossa toinen.

– Vaativinta sijaisvanhemmuudessa on löytää yhteiset pelisäännöt biologisten vanhempien kanssa. Näkökulmat asioihin kun eivät aina ole samanlaiset.

Hellman painottaa, että tärkeintä on määrittää tarkat rajat ja pelisäännöt, jotta yhteistyö sijaislapsen biologisen perheen ja suvun kanssa toimii. Lapsen mukana kun tulee koko suku mielipiteineen ja toiveineen.

– Kun perhe miettii sijaisperheeksi ryhtymistä, jokaisen perheenjäsenen täytyy olla asiassa sataprosenttisesti mukana. Sijaisperheeksi ei kannata ryhtyä liian heppoisin perustein, Hellman muistuttaa.

Sijaisvanhempi on lapsen vanhempi mahdollisesti aikuisikään saakka. Haasteena on toisaalta sitoutuminen lapseen, toisaalta valmius luopumiseen, jos lapsi päätetään kuitenkin kotiuttaa takaisin biologisille vanhemmilleen – Työ on pitkäjänteistä ja vaativaa. Lapsen luottamuksen voittaminen ja ongelmien ratkeaminen pala palalta saavat jaksamaan tässä työssä, Hellman pohtii.

Teksti: Katja Heinämäki Kuva: Shutterstock

Turku etsii sijais- ja tukiperheitä koululaisille ja murrosikäisille Vuoden 2012 lopussa Turussa huostaan otetuista lapsista hiukan yli 40 prosenttia asui sijaisperheissä.

Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa yli puolet huostaan otetuista lapsista asuisi sijaisperheessä.

Tällä hetkellä suurin puute on koulu- ja murrosikäisten lasten sijais- ja tukiperheistä.

ota yhteyttä sähköpostitse: sote.perhehoito@turku.fi tai puhelimitse: 044 9074 741 tai 040 1578 326.

Sijais- ja tukiperheille järjestetään Turussa valmennuksia säännöllisesti. Mikäli kiinnostuit asiasta,

Tule rohkeasti juttelemaan ja kysymään lisää!

Sijais- ja tukiperheitä rekrytoidaan Turussa järjestettävillä Piha & Puutarha -messuilla 5.-7.4.2013 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

3

Teksti: Tiia Laakso

Palveluseteliä ei vielä tunneta laajasti

Seudulliset palvelusetelit pian vuoden käytössä Turun alueen seudullinen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluseteli on ollut käytössä viime vuodesta lähtien. Palveluseteli laajentaa palveluntuottajaksi hyväksyttyjen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja asiakkaille seteli tuo lisää valinnanvaraa.

– Asia on vielä uusi niin palveluntuottajille, asiakkaille kuin kunnan työntekijöillekin, toteaa projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

– Seteli on hyvä ratkaisu asiakkaalle, joka haluaa ja pystyy vaikuttamaan omaan hoitoonsa, käyntipäivään, kellonaikaan ja tietyn hoitajan käyntiin, toteaa Turun kotihoidon palveluesimies Katri Tolonen.

Palveluseteli tarjoaa vaihtoehdon Seudulliset palvelusetelit ovat olleet käytössä Turussa ja Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa sekä Raisiossa viime vuodesta lähtien. Asiakas voi ostaa palvelun mukana olevien kuntien yrittäjiltä asuinpaikastaan riippumatta.

Palveluseteli on vaihtoehto kunnan tuottamalle palvelulle ja lisä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjontaan.

– Setelin arvo on joko tulosidonnainen tai samansuuruinen kaikille palvelusta riippuen, Kaila kertoo.

Kun asiakkaalle myönnetään palveluseteli, hän voi ostaa palvelun kaupungin hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta ja maksaa itse setelin arvon yli menevän osuuden.

– Kunnan nettisivuilta löytyy lista hyväksytyistä palveluntuottajista, valaisee Kaila.

Kunnissa ollaan eri vaiheissa palvelusetelin käytössä.

Turussa kotihoidon palveluseteliasiakkaita on 39. Vuonna 2005 käyttöön otetut omaishoidontuen ja siivouksen palvelusetelit ovat laajemmassa käytössä. Esimerkiksi siivouksen palveluseteliä käyttää Turussa noin 500 henkilöä.

Turku on lisäksi mukana hankkeessa, jossa kehitetään palvelusetelien käyttöön sähköistä järjestelmää. Tavoit-

teena on vähentää eri toimintoihin, kuten palveluntuottajaksi hakeutumiseen, palvelutapahtumien seurantaan ja laskutukseen menevää työaikaa.

Alan yrityksille lisää liiketoimintamahdollisuuksia Hyväksytyissä palveluntuottajissa on paljon pieniä yrityksiä, joiden liiketoimintamahdollisuudet ovat lisääntyneet palvelusetelin avulla. Näin on käynyt turkulaiselle AE Hoituripalvelut -yritykselle.

– Ensimmäiset asiakkaat olivat siivouksen palvelusetelin käyttäjiä. Myöhemmin haimme luvat omaishoidontukeen ja nyt toimimme myös kotihoidon palveluntuottajana. Väkeä on palkattu matkan varrella lisää, toteaa Eija Syrjälä AE Hoituripalveluista.

– Säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluseteliyrittäjäksi voi hakea yhdellä hakemuksella kaikkiin mukana oleviin kuntiin. Kun palveluntuottajia on enemmän, asiakkaiden valinnanvapaus sekä tuottajan osaaminen kasvavat, koska erilaisia asiakkaita on isompi määrä, Kaila kertoo.

– Teemme arviokäyntejä asiakkaan luo yhdessä palveluntuottajan kanssa, jatkaa Tolonen.

Palveluntuottaja laatii raportin, jonka asiakas kuittaa ostamansa palvelun saatuaan.

– Palveluseteliyrittäjäksi pääseminen on tarkkaan säädelty prosessi, mutta tärkeää on myös valvoa yrittäjien tarjoamaa palvelua. Aluehallintoviraston rooli on tässä keskeinen, päättää Syrjälä.

Det har snart gått ett år sedan de regionala servicesedlarna togs i bruk Text: Tiia Laakso Bilder: Tiia Laakso och Shutterstock

Den regionala servicesedeln för hemvård och effektiverat serviceboende infördes i fjol i Åboregionen. Servicesedeln ger de företag som blivit godkända som serviceproducenter ökade möjligheter till affärsverksamhet och klienterna får flera alternativ att välja emellan.

De regionala servicesedlarna har varit i bruk i Åbo och S:t Karins, Lundo, Nådendal och Reso sedan i fjol.

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Klienten kan oberoende av bostadsort köpa tjänsten av vårdföretag i någondera av de kommuner som deltar i det regionala systemet med servicesedlar.

Servicesedeln är ett alternativ till de tjänster som produceras av kommunen och ökar utbudet av social- och hälsovårdstjänster.

– Värdet på sedeln är antingen inkomstbaserat eller värdet på sedeln är det samma för alla beroende på servicen, konstaterar projektledaren Taina Kaila från Åbo stads välfärdssektor.

– Servicesedeln är ett bra alternativ för en klient som vill och kan påverka sin egen vård, konstaterar serviceförmannen för Åbo stads hemvård Katri Tolonen.

När klienten beviljas en servicesedel kan han eller hon köpa tjänsten av en privat serviceproducent som godkänts av staden och betala själv den andel som överstiger värdet på sedeln.

– På kommunens webbplats finns en lista över godkända serviceproducenter, belyser Kaila.

– Man kan ansöka om att bli en servicesedelproducent med en enda blankett till alla kommuner som deltar i systemet med regionala servicesedlar. När det finns flera serviceproducenter, ökar både klientens valfrihet och serviceproducentens kompetens eftersom det finns ett större antal olika typer av klienter, berättar Kaila.

Taina Kailan mukaan seudullisesta palvelusetelistä on paljon hyötyä, esimerkiksi kotihoidolle on laadittu yhteinen sääntökirja kaikkiin kuntiin. Kuva: Tiia Laakso

Mikä seudullinen palveluseteli?

Mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto: • Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito • Tehostettu ja vaativa muistisairaiden palveluasuminen Muut palvelusetelit Turussa: • Siivous • Omaishoidontuki • Päivähoito Lisätiedot: www.turku.fi/palveluseteli

Vad är en regional servicesedel?

I systemet ingår Åbo, S:t Karins, Reso, Nådendal, Lundo: • Regelbunden och tillfällig hemvård • Effektiverat och krävande serviceboende för personer med minnessjukdomar De övriga servicesedlarna i Åbo: • Städning • Stöd för närstående vård • Dagvård Ytterligare information: www.turku.fi/palveluseteli

4

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013 Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Turun kaupungin pieneläinhautausmaa

aloittaa jälleen toimintansa Turun kaupungin pieneläinhautausmaan hoitaja Marjut Kuru odottaa kevään tuloa, jolloin työt hautausmaalla käynnistyvät.

Åbo stads smådjursbegravningsplats

inleder sin verksamhet igen Åbo stads smådjursbegravningsplats är ett sista vilorum för 4000 smådjur. Begravningstjänsten startar genast efter det att snön har smält.

När ett smådjur dör är det många som vill följa sin kära familjemedlem till graven. I Åbo kan man göra detta i Urusberget där Åbo stads smådjursbegravningsplats ligger sedan i höstas.

Smådjursbegravningsplatsen i Hammarbacka har tagits ur bruk och det är

inte tillåtet att begrava smådjur där.

Begravning av smådjuren kostar 60 euro och nedläggning av urnan kostar 40 euro. Gravplatsen sköts i tio år.

Graven kan dekoreras med minnesmärken, ljus, lyktor och planteringar. Det finns också begränsningar. Alla kristna tecken såsom kors är förbjudna. På graven får man inte heller plantera växter som blir allt för höga.

Turun kaupungin pieneläinhautausmaalta löytyy viimeinen leposija 4000 lemmikille. Hautauspalvelut käynnistyvät heti kun lumet sulavat.

Kun lemmikki kuolee, moni haluaa saattaa rakkaan perheenjäsenensä haudan lepoon. Turussa tämä on mahdollista Urusvuoressa, jossa on viime syksystä lähtien toiminut Turun kaupungin pieneläinhautausmaa. Vasaramäen pieneläinhautausmaa on poistettu käytöstä, eikä sinne ole luvallista haudata lemmikkejä.

Uusi hautausmaa sijaitsee Kopterintien ja Vanhan Moisiontien risteyksessä.

Urusvuoressa on kahdenkokoisia hautoja ja muistolehto, jonne lemmikin tuhkat voi käydä sirottelemassa. Neljästä hautalohkosta ensimmäinen on otettu jo käyttöön.

Toisin kuin vanhalla hautausmaalla Vasaramäessä, Urusvuoressa lemmikkejä ei haudata itse, vaan asiasta sovitaan aina hautausmaan hoitajan, Marjut Kurun kanssa.

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Turun Seudun Lemmikkituhkaamo on apuna lemmikin viimeisellä matkalla Kun Marina Liskin tytär vietti aikoinaan kymmenvuotissyntymäpäiviään, perheen koira karkasi ja jäi auton alle. Rakkaan perheenjäsenen kuolema oli kova isku koko perheelle, mutta nykyään Liski käyttää mennyttä tragediaa voimavaranaan.

– Tätä työtä olisi vaikea tehdä, ellei tietäisi miltä lemmikin menettäminen tuntuu, lemmikkien tuhkaamiseen erikoistunut yrittäjä kertoo.

Turun Seudun Lemmikkituhkaamo sijaitsee Turun uuden pieneläintenhautaus-

maan yhteydessä Urusvuoressa, pienen metsäisen kukkulan laella. Tuhkaaminen on kasvattanut suosiotaan, sillä se on helppo, kaunis ja ympäristöystävällinen tapa jättää jäähyväiset lemmikille.

– Tuhkaamon sijainti on sikäli uniikki, ettei missään muualla ole tällaista toimintaa näin lähellä kaupunkia. Kiitos siitä kuuluu erityisesti Turun Kiinteistöliikelaitoksen alueisännöitsijä Pekka Karlssonille, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä tuhkaamon perustamisesta asti, Liski kiittelee.

Smådjurskrematoriet hjälper smådjur på sista färden Åboregionens Smådjurskrematorium ligger i anslutning till Åbos nya smådjursbegravningsplats i Urusberget, på en liten skogbevuxen kulle. Kremeringen har ökat i popularitet, för det är ett lätt, vackert och miljövänligt sätt att ta farväl av ett smådjur.

Största delen av kunderna vill själva ta sitt keldjur till krematoriet såsom den sista tjänsten åt sitt keldjur. Kunderna tas emot med tidsbeställning. I smådjurskrematoriets lokaler finns ett minnesrum där man i lugn och ro kan ta farväl av sitt keldjur.

Ytterligare information: Åbo smådjursbegravningsplats: Marjut Kuru, tel. 045 2646 922, marjut. kuru@luukku.com Åboregionens Smådjurskrematorium Tel. 0458 445 509 marina-64@hotmail.com www.tuhkaamo.fi Text och bilder: Maarit Rasi

Suurin osa Liskin asiakkaista haluaa tuoda lemmikin tuhkaamoon itse, kuin viimeisenä palveluksena lemmikilleen.

Asiakkaat otetaan vastaan ajanvarauksella. Lemmikkituhkaamon tiloihin rakennetussa muisteluhuoneessa jäähyväiset voi jättää rauhassa ja kiireettömästi.

– Kun puitteet ovat kauniit ja toimivat, jäähyväisten jättö on jotenkin helpompaa. Siitä jää hyvä muisto. Lapsille se on erityisen tärkeää, koska he kokevat asiat eri tavalla kuin aikuiset, Liski toteaa.

Turun Seudun Lemmikkituhkaamon yrittäjä Marina Liski tietää, että lemmikin menettäminen on monelle kova paikka.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013 – Tällä hetkellä hautausmaalla on talvitauko, mutta kun lumet sulavat, minulle voi alkaa soitella, Kuru kertoo.

Haudalle voi tuoda muiston lemmikistä Talvella lemmikkinsä menettänyt voi viedä eläimen tuhkattavaksi tai säilyttää sen asianmukaisesti pakkasessa ja tuoda keväällä haudattavaksi. Eläimen hautaaminen maksaa 60 euroa ja uurnan hautaaminen 40 euroa. Hautapaikkaa hoidetaan kymmenen vuotta.

– Hauta on lupa koristaa muistomerkein, kynttilöin, lyhdyin tai vaikkapa istutuksin. Rajoituksiakin on. Kristilliset merkit, kuten ristit ovat kiellettyjä. Liian isoksi kasvavia kasveja ei myöskään saa haudoille istuttaa, Kuru muistuttaa.

Surun keskellä käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua vaikealta. Pulmatilanteessa voi kuitenkin kääntyä Kurun puoleen.

– Esimerkiksi hautakiven voi hankkia kauttani. Minulla on myös yhteistyökumppani, joka kaivertaa nimiä hautakiviin, Kuru sanoo.

Turun kaupungin pieneläinhautausmaa on tarkoitettu pienten ja keskikokoisten lemmikkien viimeiseksi lepopaikaksi.

Lisätietoa: Marjut Kuru, 045 2646 922, marjut.kuru@luukku.com

Lemmikin menetys on osa elämää Eläimiä Liski on rakastanut aina. Perhoskoirat Nata, 12 ja Baby, 11, ovat kokeneita näyttelyssä kävijöitä, mutta kehät ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Koirat tunkevat tyytyväisinä emäntänsä hellään syleilyyn.

Liskillä on myös yksivuotias valkoinen paimenkoira Alfa, joka odottaa omistajaansa rauhassa kotona.

Työ pieneläintuhkaamossa vaatii ymmärrystä myös ihmisistä. Lemmikin menettäminen on useimmille kova pala, jota jokainen suree eri tavalla. Liskiltä ihmisten surun kohtaaminen vaatii paitsi hienovaraisuutta, myös kuuntelijan kykyä.

– Siinä missä toinen ymmärtää, että aika on tullut täyteen ja luopuminen on osa elämää, toiselle lemmikin menettäminen voi olla valtavan iso asia, Liski toteaa.

Parasta on, kun asiakas tulee myöhemmin kiittämään siitä, että on saanut jakaa surunsa Liskin kanssa.

– Silloin tulee tunne, että on oikealla tiellä. Asiakkaalle on myös henkinen helpotus tietää, että eläin saa arvoisensa palvelun ja sitä kohdellaan hyvin loppuun saakka. Lemmikkien määrä ja arvostus on kasvanut vuosi vuodelta. Koira ei ole enää pelkkä talonvahti, vaan perheen täysivaltainen jäsen ja sitä kohdellaan myös sen mukaisesti, Liski muistuttaa.

Lisätietoa: Turun Seudun Lemmikkituhkaamo Puh. 0458 445 509, marina-64@hotmail.com www.tuhkaamo.fi

5

Teksti: Raimo Oksa

Skanssin Monitorissa

asiakas valitsee palvelun Monitori on ainutlaatuinen kaupungin ylläpitämä palvelupiste kauppakeskus Skanssissa. Siellä voi saada yhdestä paikasta sekä valtiohallinnon että kaupungin palveluita ja neuvontaa.

Asiakaspalvelun järjestämisestä kehitetään ”yhden luukun periaatteella” ja siten tarjotaan kansalaisille samasta palvelupisteestä mahdollisimman monia julkisen alan asiakaspalveluita. Sijainti kauppakeskuksessa, missä ihmiset kulkevat, helpotetaan kaupunkilaisten palveluasiointia. Monitorin aukioloajat ulottuvat iltaan saakka ja palvelevat näin mahdollisimman monia kuntalaisia.

Skanssin kauppakeskuksessa toimivan yhteispalvelun perustajaorganisaatiot ovat Turun kaupunki ja TE-toimisto.

Keväällä 2012 yhteistyökumppanina aloitti KELA.

siirtyi toteuttamaan uutta toimintamalliaan Monitorin tiloihin. Trooli Junior keskittyy pääosin nuorten yhteiskuntatakuun näkyväksi tekemiseen ja toimii läheisessä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kyse on tarpeesta panostaa erityisesti nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja estää sen avulla nuorten syrjäytymiskehitystä.

Tulevaisuuden palvelumuoto Vuoden alusta mukaan tuli Trooli, joka

Lisätietoa: www.turku.fi/monitori

Tapaa asiantuntijoita Monitorissa

11–12

Suosio nousussa Monitorin kävijämäärä on kasvanut hyvin koko toiminta-ajan. Vuonna 2012 kävijöitä oli lähes 1800 henkilöä kuukaudessa. Tänä vuonna kävijämäärä on ollut edelleen nousussa (tammikuussa 2100 ja helmikuussa 2400 kävijää). Erityisesti neuvontapalvelut, kirjastopalvelut sekä internetin käyttömahdollisuus on koettu hyödyllisiksi palveluiksi ja suosituiksi syiksi tulla palvelupisteeseen.

Myös TE-toimiston kannalta mukanaolo on ollut positiivista. Työhallinnon palveluilla on ollut kysyntää. Erityisen suosittuja ovat olleet kaupungin ja työvoimahallinnon kanssa yhteistyössä järjestetyt tapahtumat ja infot. Kelan työntekijä neuvoo ja opastaa kahtena päivänä viikossa (ti ja to). Monitorissa KELA:n palvelut saa jonottamatta.

Monitorin yhteistoiminta on kustannustehokasta, koska ylläpitokustannukset voidaan jakaa usealle taholle.

Toimintatapa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet erilaisten palvelujen yhdistämiseen saman katon alle.

maanantai

tiistai

keskiviikko

torstai

perjantai

Trooli *

Trooli *

Trooli * Kaupungin rekrytointipalvelu joka toinen keskiviikko parillisilla viikoilla alk. 6.2.

11.00–18.00

Trooli *

Trooli *

12–13 13–14 14–15

Hyvinvointineuvonta eläkeläisille

12.00–13.00

Vanhusten palveluohjaus 13.00–14.00 Kelan palveluneuvoja paikalla 12.00–16.00

Propellin mielenterveysneuvonta 12.00–16.00 (13.2., 13.3., 10.4., 8.5., 12.6.)

Somalinkielinen asiointineuvonta 15.30–17.30

Vironkielinen asiointineuvonta 16.30–18.00

15–16 16–17 17–18

• • • • • • • • • •

työnhaku- ja koulutusneuvonta ajanvarauksella ohjaus kaupungin palveluihin kirjastopalvelut (lainaus, palautus ja varausten nouto) sähköiset palvelut maksuttomat nettipisteet bussikorttien lataus liikuntakorttien myynti TVT Asunnot: esitteet ja hakulomakkeet Eurooppatiedotuksen materiaalia ja esitteitä kaupungin työkeskuksen ja nuorten työpaja Fendarin tuotteiden myynti • esitteet ja lomakkeet

Kirjastotyöntekijä paikalla 12.00–19.00 Venäjänkielinen asiointineuvonta 17.30–19.00

18–19

Päivittäin tarjolla

Kelan palveluneuvoja paikalla 12.00–16.00

* Trooli Juniorin palvelut käytettävissä ajanvarauksella viikoittain ESR-projekti Trooli Junior on nyt Monitorissa.

Troolilla ei ole säännöllistä päivystysaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä ja sopia tapaamisen tai kysyä lisätietoja: trooli@ely-keskus.fi tai puh. 02 95 022 556.

Aukioloajat

På Monitori i Skanssi är det kunden som väljer servicen Monitori är ett unikt serviceställe som drivs av staden i köpcentret Skanssi. Där kan man på ett och samma ställe få både statsförvaltningens och stadens tjänster och rådgivning.

Kundservicen utvecklas enligt principen ”alla tjänster fås över en disk” och därmed erbjuds kommuninvånarna så mångsidig service som möjligt på ett och samma ställe. Att Monitori ligger i köpcentret där människorna rör sig gör det lättare för stadsborna att uträtta sina ärenden. Öppettiderna för Monitori

sträcker sig en bit in på kvällen och betjänar sålunda så många kommuninvånare som möjligt.

Samservicestället i köpcentret Skanssi har grundats av Åbo stad och Arbetsoch näringsbyrån. Våren 2012 kom FPA med som samarbetspartner.

Monitoris popularitet ökar Antalet besökare på Monitori har ökat under hela sin verksamhetstid. År 2012 uppgick antalet besökare till nästan 1800 personer i månaden. I år har besökarantalet fortsatt att öka (i januari 2100 och i februari 2400 besökare). Speciellt rådgivningstjänsterna, bibliotekstjänsterna samt möjligheten att använda internet har upplevts som nyttiga tjänster

ma-ke klo 11–18 to klo 12–19 pe klo 11–17

Arkipyhien aattona Monitori suljetaan klo 15

8.4. alkaen maanantaisin klo 11-16; Varhaiskasvatuksen/päivähoidon palveluneuvontaa uusille asiakkaille, puh. 02 2625 610.

och är de viktigaste orsakerna till att folk besöker servicestället.

Vid ingången av året gick Trooli med i verksamheten som övergick till att genomföra sin nya verksamhetsmodell i Monitoris lokaler. Trooli Junior kocentrerar sig i huvudsak på att synliggöra ungdomsgarantin och arbetar i nära samarbete med Arbets- och näringsbyrån. Det handlar om att satsa speciellt på att ungdomsgarantin omsätts i praktiken så att man kan förebygga marginaliseringen av ungdomar.

Ytterligare information: www.turku. fi/monitori Text: Raimo Oksa

6

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013 << Leena Aho pesemässä patjanpäällisiä nuortenryhmän kanssa Inarin Nukkumajoen leirikämpällä vuonna 1978. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

< Nuorisotoimen koko henkilöstö vuonna 1979. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

<< Leena Aho lentokoneessa nuorisotoimen ja nuorisojärjestöjen tutustumismatkalla Rostockiin vuonna 1985. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

< Leena Aho kokeilee spraymaalaamista nuorten esityksestä toteutettuun Turun ensimmäiseen lailliseen graffitiseinään tammikuussa 2012. Kuva: Maria Vakkamaa Teksti: Maria Vakkamaa

1970-luvulta tähän päivään

Turun nuorisotyö on kehittynyt asiakkaiden tarpeiden mukaan Nuorisosihteeri Leena Aho on ollut Turun kaupungilla töissä nuorten palveluiden parissa neljäkymmentä vuotta. Syntyperäinen 64 –vuotias turkulainen aloitti uransa Turun kaupungilla tehden sijaisuuksia pienten lasten vastaanottokodissa sekä eri lastentarhoissa ja lastenkodeissa opiskelunsa ohella. Vuonna 1974 vastavalmistunut nuorisosihteeri valittiin Turun kaupungille vakinaiseen virkaan.

Leenan tehtäviin on vuosien kuluessa kuulunut nuorisolautakunnan sihteerin tehtäviä, arkiston hoitoa, hallinnollisia töitä, kuntayhteistyötä, tapahtumajärjestämistä, esimiestehtäviä ja leiriohjaajana toimimista.

Toisin kuin monilla muilla kaupungin työntekijöillä, Leenan työpaikka tai edes nimike ei ole muuttunut vuosikymmenten kuluessa, vaikka sekin olisi ollut mahdollista.

– Olen viihtynyt töissäni ja ollut tyytyväinen nimikkeeseeni, jota ei ole koskaan tarvinnut selitellä kenellekään, Leena hymyilee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Leenalle tammikuussa 2013 valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon. Palkinto on huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla.

Nuorisotyö muuttui eri vuosikymmeninä Nuorisotyö on muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa ja eri asiat ovat olleet ajankohtaisia eri vuosikymmeninä.

– 1970-luvulla pääasiassa nuorisojärjestöt järjestivät

nuorille toimintaa kaupungin tarjoamissa nuorisotiloissa.

Samaan aikaan kaupungin nuorisotoimi alkoi tehdä ns. avointa nuorisotyötä eli kerhokahvilatoimintaa.

Nuorisotoimi järjesti nuorille 1970-luvulla paljon erilaisia kursseja, kuten elokuvakoneenkäyttämisestä, kerhonohjaamisesta, askartelusta ja leiritoiminnasta. 70-luku oli monille nuorille myös poliittista aikaa, mutta toimintaan tuli mukaan myös paljon järjestöihin kuulumattomia nuoria.

Monikulttuuristen nuorten Turkuun tuloon 70-luvulla reagoitiin heti, kun ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat Turkuun Vietnamista.

– Aloimme nopeasti järjestää maahanmuuttajanuorille erilaisia kursseja.

80-luvun ja 90-luvun taitteessa yhteiskunnan huolena oli koulutettujen nuorten työttömyys. Siitä alkoi myös kaupungin nuorisotoimen työllisyystoiminta.

– Aluksi alettiin työllistää akateemisia työttömiä, joita palkattiin nuorisotoimeen muutamiksi kuukausiksi tekemään erilaisia tutkimuksia. Myöhemmin työllistäminen laajeni muuhunkin nuorisoon. Esimerkiksi nuorisotilojen kunnossapitovastaavalla oli nuoria mukana korjaamassa tiloja. Lisäksi nuoria työllistettiin nuorisotiloihin ja järjestöjen toimintaan.

1990-luvulla perustettiin keskikaupungin nuorisotalo Palatsi. Samaan aikaan nuorten tarpeet muuttuivat ja henkilökuntakin lisääntyi.

– Aloimme tehdä erityisnuorisotyötä sekä yksilöllistä nuorisotyötä. Esimerkiksi koulupudokkaille ja ongelmanuorille järjestettiin leirejä, toimintaa ja tukea, jotta he löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa.

2000-luvulla Leenalle mieleenpainuvinta oli koulusiirtolatoiminta, jossa hän oli mukana leirijohtajana.

– Nuorisotoimi järjesti kesäisin neljä viikon mittaista leiriä. Jokaisella leirillä oli 70 lasta. Järjestimme myös päiväleirejä koululaislapsille Ruissalossa.

2000-luvulla nuorisotoimen kansainvälinen toiminta monipuolistui. Tapaamiset olivat monikansallisia ja EU-rahalla rahoitettuja. Myös nuorten vaikuttamiseen ja kuulemiseen kehitettiin erilaisia keinoja, kuten Nuortenturku –foorumi.

Yhdessä tekemisen ilo säilynyt Leena Aho sanoo olevansa ylpeä siitä, että nuorisoasiainkeskus on ollut aktiivisesti mukana nuorten ja nuorisokulttuurin kehityksessä.

– Olemme esimerkiksi aina parhaamme mukaan hankkineet nuorisotaloihin sen hetken muodin mukaisia pelejä, televisioita, internetin ja muuta tarpeellista.

Nuorten elämä on Leenan havaintojen mukaan muuttunut monin tavoin vuosikymmenten kuluessa. Esimerkiksi osalla vanhemmista tuki lasten harrastustoimintaan tuntuu vähentyneen.

– Monet lapset saavat touhuta itsekseen, eivätkä vanhemmat usein edes tiedä missä lapset milloinkin ovat, Leena harmittelee.

Ahon kokemuksen mukaan 1990-luvun vapaan kasvatuksen myötä lapset ja nuoret ovat alkaneet määräillä aikuisia, eikä 70-luvulla esiintynyttä yhteiskuntakuria enää juurikaan ole.

– Ikävä kyllä nuorten sitoutumiskyky on selvästi heikentynyt ja välinpitämättömyys kasvanut. Esimerkiksi ennen nuoret tulivat aina sovittuihin tapaamisiin, mutta nykyisin enää eivät.

Muutoksista huolimatta Leena löytää myös yhtymäkohtia 70-luvun ja nykyisen nuorisotyön välillä.

– Nuoruus ja yhdessä tekemisen ilo eivät ole hävinneet minnekään. Ennen leikittiin ja pidettiin hauskaa. Nykyisin leikit ovat entisen kaltaisia, mutta toimintaa kutsutaan sosiaaliseksi vahvistamiseksi.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

7

Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Kari Vainio ja Arto Takala

Partio

murrosten keskellä Kupittaan Henrikinpoikien sudenpentujen kokouksessa leikitään riemukkaasti.

On menossa 7-8-vuotiaiden, eli ekaluokkalaisten ”sudareitten” maanantainen kokoontuminen Henrikinkirkolla. Sudenpentujen johtaja Viivi Sydänlammi leikittää poikia. – Mitä te seuraavaksi haluaisitte leikkiä?, Sydänlammi kysyy. – Apinaa!, kuuluu vastaus kuin yhteisestä äänestä.

Toisella puolen Henrikinkirkkoa alkaa Henrikin Tapulityttöjen tarpojien kokoontuminen. 12-vuotiaat tytöt alkavat olla siinä iässä, jolloin monet kilpailevat asiat saattavat tulla partioharrastuksen tielle. Partion jäsenmäärät ovat olleet hienoisessa laskussa jonkin aikaa.

– Tämä on juuri nyt partion suuri haaste, saada teini-ikäiset pysymään aktiivisina ja mukana, Henrikin Tapulityttöjen lippukunnanjohtaja Anna-Emilia Koivisto sanoo.

Potkua uudesta partio-ohjelmasta Kun uusi partio-ohjelma otettiin käyttöön 2009, jaettiin siinä ikäryhmät sudenpentuihin, seikkailijoihin, tarpojiin, samoajiin, vaeltajiin ja aikuisiin. Se on helpottanut keskittymään eri ikäluokkien kiinnostuksen kohteisiin.

– Tämä on monipuolisempi paketti, pystytään tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia eri ikäisille. Ohjelmassa on huomioitu esimerkiksi tyttöjen ja poikien erilaisuus, se että he kehittyvät eri tahtiin, jatkaa Koivisto.

Partio-ohjelmaa on päivitetty enemmän tämän päivän mukaiseksi, mutta partion arvot sinällään eivät ole muuttuneet mihinkään. Edelleen kasvatustavoitteina on opetella suhdetta itseen, muihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

– Partiossa oppii hyödyllisiä elämäntaitoja. Haluamme näyttää, että ei täällä olla mitään nörttejä. Leirit ovat todella suosittuja, ja ihanan metsässä rymyämisen jälkeen juoksevaa vettä ja pehmeää patjaa todella osaa arvostaa, Koivisto miettii.

Aikuisen tuen merkitys Lounais-Suomen partiopiirin vastaavan ohjelmaohjaajan Ida Michelssonin mielestä olisi tärkeää saada murrosikäiset partiolaiset aktivoitumaan. He vaativat jo vähän enemmän kuin tarjotun ohjelman, vastakkainen sukupuoli alkaa kiinnostaa ja samanikäisten viiteryhmä on

– Partion suuri haaste on saada teini-ikäiset pysymään mukana, Henrikin Tapulityttöjen lippukunnanjohtaja AnnaEmilia Koivisto kertoo.

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot Turkulaislasten ja varhaisnuorten kesäpuuhat yksiin kansiin kokoava Kivakesä-esite pongahtaa taas jakoon kouluihin, esikouluihin ja moniin julkisiin tiloihin huhtikuun puolessa välissä. Esitteestä löydät kätevästi tiedot eri järjestäjien leireistä, retkistä, kerhoista, liikunnasta, kulttuuritapahtumista ja muista lasten värikkäistä kesäpuuhista.

Nyt viidettä kertaa julkaistava Kivakesä-esite löytyy myös netistä osoitteesta www.kivakesa.fi ja www. sommarskoj.fi. Lisäksi tapahtumatiedot tulevat kaupungin sivujen tapahtumakalenteriin, joka löytyy osoitteesta www.turkukalenteri.fi. Tietoja täydennetään nettiin koko kevään ja kesän ajan.

Taskuun mahtuvan Kivakesä-esitteen painos on peräti 23.000 kappaletta. Sen saa napattua mukaansa

koulujen lisäksi myös nuoriso- ja liikuntatiloista, kirjastoista sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimipisteistä. Esitettä on jaossa myös Kaarinassa muutama tuhat kappaletta.

Kivakesän julkaisevat Turun kaupungin vapaaaika- ja sivistystoimiala ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Kivakesä on myös ympäristöystävällinen teko, sillä sen avulla vältytään useiden erillisten esitteiden painamiselta. www.kivakesa.fi www.sommarskoj.fi www.turkukalenteri.fi www.turku.fi www.turunseurakunnat.fi

Niklas Gordillo, Samuli Kielo, Valtteri Ketola. Takarivi, vas: Sebastian Karlsson, Aatu Vuola, Onni Katajisto, Elias Leino, Rami Moilanen (ohj.) Sudenpentu-ikäisille partiolaisille riittää, että partio on mukava harrastus.

tärkeä vaikutin. Asioita kyseenalaistetaan enemmän, ja koulu ja muut harrastukset alkavat viedä paljon aikaa.

– Aikuisen merkitys on tällöin teini-ikäisille suuri. Ryhmänjohtaja on vähän kuin idoli nuorille, vaikka johtaja on nuori aikuinen vasta itsekin. Nuoret tarvitsevat tukea ristiriitatilanteissa ja murrosiän myllerryksissä, Michelsson pohtii.

Ohjelmauudistuksen myötä partiolla on ollut käynnissä näkyvyyskampanja, ja nuoria on kannustettu äänestämään ja aktivoitumaan yhteiskunnallisesti. Laskeviin jäsenmääriin on ollut pakko reagoida.

– Olemme enemmän esillä, ja näytämme, ettemme ole mikään sisäänpäin kääntynyt kuppikunta. Tärkeää on, että nuoret saavat itse vaikuttaa siihen mitä partiossa tehdään ja pääsevät tekemään konkreettisia asioita, summaa Michelsson.

Suhde uskontoon mietinnässä Yhä moninaistuvassa kulttuurissa myös uskonnolliset näkökulmat on otettava huomioon. Lounais-Suomen Partio toimii yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntien kanssa, vaikka onkin periaatteessa uskonnollisesti riippumaton yhteisö.

Seurakunta tarjoaa tilat monelle partiolippukunnalle ja antaa toiminta-avustusta. Kun nykyään monet eroavat kirkosta, kysymys esimerkiksi partiolaisen iltarukouksesta on nostettu esille.

– Se on vaikea asia. On pohdittu, sopivatko virret ja rukoukset nykyaikaan, vai onko se liian paatoksellista.

On sellainen ohjeistus, että jokainen lippukunta saa itse päättää, jätetäänkö sudenpentujen kaavasta iltarukous ja -virsi pois. Tällä linjalla mennään, Michelsson sanoo.

8

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Your Move Turku tuo Kupittaalle 4.4.

Eva Wahlstömin ja Krista Kososen Viime vuonna huippusuosion saavuttanut Your Move Turku tulee tänäkin keväänä Suomen Turkuun. Yläkoululaisille suunnattu tapahtuma järjestetään Kupittaan urheiluhallissa to 4.4. klo 9 alkaen. Tänä vuonna nuorilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan, vaikka oma koulu ei jostain syystä päättäisikään lähteä mukaan.

Tapahtuma on avoin kouluille klo 9–15, mutta klo 15– 18 kaikki yläkouluikäiset nuoret ovat tervetulleita tapahtumaan. Klo 15 lähtien nuoret voivat ostaa tapahtumarannekkeen paikan päältä Kupittaan urheiluhallin infopisteestä.

Tapahtumassa on luvassa iso määrä liikunnallisia toimintapisteitä, joissa nuoret pääsevät kokeilemaan eri laje-

ja pilke silmäkulmassa. Tapahtumassa oleellista ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että uskaltaa kokeilla ja tutustua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tapahtumassa ovat mukana Taisto-tsempparit Eva Wahlström ja Krista Kosonen. Punnerratko paremmin kuin Eva?

Mediamessut 17.4.

Vimma etsii jäseniä syksyllä starttaavaan nuorten toimitukseen Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa järjestetään mediamessut keskiviikkona 17.4. klo 8.–15. Ilmaistapahtuma on suunnattu Turun seudun yläkoululaisille, mutta kuka tahansa asiasta kiinnostunut on tervetullut.

– Messuilla esitellään media-alaa kattavasti eri näkökulmista ja kerrotaan syksyllä Vimmassa käynnistyvästä nuorten toimituksesta, Nuorten palveluiden vs. nuorisosihteeri Mirja Teräs kertoo.

Toimintaansa messuilla ovat esittelemässä mm. Turun Sanomat, YLE, musiikkilehti Sue ja valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti Curly, Vimman mediapaja ja pääkaupunkiseudun ”Nuorten ääni” -toimitus. Lisäksi Turun AMK ja Paasikiviopisto esittelevät viestintäkoulutuksiaan.

Vimman ”Nuorten toimitus” –toiminta alkaa syksyllä Vimmassa alkaa syksyllä 2013 ”Nuorten toimitus” –toiminta. Mediamessuilla voi halutessaan ilmoittautua tekijäksi toimituksen tiimiin.

– Tarvitsemme kirjoittavia toimittajia, radiotoimittajia, kuvaajia ja leikkaajia. Aiempaa kokemusta ei tarvita, sillä tehtäviin opastetaan, Teräs kertoo.

Nuorten toimituksen esikuvana on Helsingin Nuorten Ääni -toimitus, joka on vuosien varrella vakiinnuttanut paikkansa nuorten mielipiteiden ja näkökulmien välittäjänä.

Nuorten toimituksen tulevat tapaamiset ovat ilta- ja viikonloppupainotteisia. Toimituksen on tarkoitus kokoontua kerran viikossa. Nuoret voivat tehdä juttuja valmiiksi kotonaan tai Vimman mediapajassa. Toimintaan osallistuminen on vapaata ja toimitukseen voi käydä tutustumassa vaikka vain yhden kerran.

– Toivomme kuitenkin, että saisimme kasaan innostuneen ydinryhmän, joka olisi mukana pidempäänkin, Teräs sanoo.

Omia juttuja julki paikallisessa mediassa Nuorten toimitus pääsee tutustumaan syksyllä mm. Turun Sanomien ja YLE:n toimituksiin. Turun Sanomat on myös lupautunut järjestämään nuorille mikrofonin käytön koulutusta. Suunnitelmissa on, että nuorten tekemiä lehti- ja radiojuttuja sekä videoklippejä saataisiin läpi myös paikallisissa ja valtakunnallisissakin viestintävälineissä.

– Hyviä juttuja on mahdollista saada esimerkiksi Tu-

run Sanomien verkkolehteen ja mahdollisesti myös muihin osastoihin ja liitteisiin. Lisäksi nuoret voivat päästä musiikkikeikoille toimittajiksi ja saada juttunsa läpi Suelehdessä, Teräs listaa.

Vimman nuorten toimituksesta kiinnostuneet alle 29 –vuotiaat voivat ottaa Mirja Teräkseen yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla ja ilmoittautua toimitukseen mukaan. mirja.teras@turku.fi, puh. 044 9072 969.

Teksti: Maria Vakkamaa

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

9

Nummenpakan koulun 6. luokan oppilaita tekemässä hittibiisejä mediapajalla.

Lisätietoa:

Salla Sissonen hankekoordinaattori p. 040 6795 057 salla.sissonen@turku.fi Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut: http://edu.turku.fi/tvt-hankkeet/yka.html http://yhteisollinenkoulu.posterous.com/ Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, joka toimii Turun lisäksi myös Helsingissä ja Lappeenrannassa.

Turun osahanketta koordinoi Tietokone opetuksessa TOP-keskus.

Teksti ja kuvat: Salla Sissonen

Mediatuotantoa, huippuhaastatteluita ja yhteisöllisyyttä

Turun kouluissa

tuubitellaan Tämän vuoden alusta alkaen Turun koulut ovat voineet esitellä mediatuotannon toimintaansa kaupungin sivistystoimialan Tuubi-viestintäasemalla (tuubi.edu.turku.fi). Tuubi kokoaa yhteen kouluissa tuotetut videot, valokuvat ja artikkelit.

Tutustumispäivät tuleville Tuubi mahdollistaa tutustumisen koulun arkeen sekä tarjoaa opettajille ideavaraston oppitunteja varten. Samalla voidaan herättää keskustelua sekä kerätä ideoita ja ajatuksia yhteisistä toiminnoista.

Mediaosaajia, animaatio-asiantuntijoita, videonikkareita ja tekstiseppiä – opettajia ja oppilaita – löytyy jokaisesta koulusta: Wäinö Aaltosen koulussa pyörii koulun oma televisio-ohjelma Wäiski TV ja Raunistulan koulussa käytiin neljässä minuutissa toinen maailmansota Euroopassa - animaation keinoin. Äskettäin Luostarivuoren koulun oppilaat Nyyti Haapala ja Tea Laine voittivat kansallisen opetusvideokilpailun työllään Pikkusiskon tiheys. Pääpalkintona olleet iPadit ojennettiin videon tehneelle kaksikolle sekä tietysti pikkusisko Melinda Laineelle, jonka tiheys muuten on 0,84 kg/dm³. Osaisitko sinä laskea oman tiheytesi?

Mediasalkuista tukea mediapajoille Kouluissa on valmistunut lukematon määrä lyhyitä animaatioita, joissa kerrotaan sienten kasvusta, murtoluvuista tai vaikkapa kemian reaktioista. Oppilaat ovat luoneet musiikkia, videoita, haastatteluita, valokuvapohjaisia sarjakuvia ja 3D-animaatioita. Luostarivuoren koulussa aloitti syksyllä myös alan ammattilaisten tukema pelisuunnittelukerho, johon ilmoittautui yli 30 nuorta pelisuunnittelijaa.

Jotta mediatuotanto ei kaatuisi laitteiden puutteeseen, Turun kouluissa kiertää kaksi YKÄ-hankkeen mediasalkkua, joiden avulla kouluissa päästään kokeilemaan mediaoppitunteja tablettilaitteita hyödyntäen. Lisäksi opettajia ja oppilasryhmiä on koulutettu syksystä asti animaation, videon ja valokuvauksen saralla.

Tarkoituksena on kehittää mediaan perustuvien opetusmenetelmien pedagogista ulottuvuutta käytännön koulutyössä.

Samalla motivoidaan oppilaita koulutyöhön uudella tavalla.

Julkkiksia tapaamaan Tuubissa on esillä myös todellista huippuosaamista. Hankkeessa toimii eri kouluasteiden oppilaista muodostuvia mediatiimejä, jotka ovat syksyn ja talven aikana haastatelleet useita Turussa piipahtaneita artisteja ja merkkihenkilöitä Remu Aaltosesta ja Lauri Tähkästä Sonata Arcticaan, Palefaceen ja Popedaan.

Haastattelujen tavoitteena on tutustuttaa oppilaita erilaisten mediailmiöiden taustoihin ja toimintatapoihin. Oppilaat hoitavatkin haastattelutyön, suunnittelun, kuvauksen, äänet ja ohjauksen itsenäisesti.

Aikuiset tarjoavat puitteet, ja lapset pääsevät itse hoitamaan varsinaisen työn.

Tuubi: tuubi.edu.turku.fi (josta löytyvät myös oppilaiden tekemät artistihaastattelut)

ekaluokkalaisille

Aunelan koulu 3.5. klo 8-10 Haarlan koulu 7.5. klo 8.30-10 Hannunniitun koulu / Hannunniitun ja Kohmon yksiköt 17.4. klo 11.30-13.30 Hepokullan koulu 7.5. klo 8-10 Ilpoisten koulu 25.4. klo 8.15-9.45 Jäkärlän koulu, lähtö liikuntahallin edestä 16.5. klo 8.30-10 Kakskerran koulu (Haarlan koululla) 7.5. klo 8.30-10 Kähärin koulu 2.5. klo 12.15-14 Kärsämäen koulu / Kärsämäen yksikkö 7.5. klo 9-11 Lausteen koulu 3.5. klo 8.30-10 Luolavuoren koulu 7.5. klo 9-10.30 Luostarivuoren koulu / Martin yksikkö 7.5. klo 9-11 Moision koulu 7.5. klo 8.20-10 Nummenpakan koulu / Halisten yksikkö 7.5. klo 8.30-10 Nummenpakan koulu / Nummen yksikkö 8.5. klo 8.30-10 Paattisten koulu 30.4. klo 8.10-9.55 Pansion koulu 15.5. klo 12.15 Puolalan koulu 7.5. klo 8.15-9.45 Pääskyvuoren koulu 17.4. klo 8-10 Raunistulan koulu / Raunistulan yksikkö 7.5. klo 8.30 Runosmäen koulu 7.5. klo 12-13.30 Teräsrautelan koulu / Suikkilan yksikkö 14.5. klo 11.20-13 Teräsrautelan koulu / Teräsrautelan yksikkö 16.5. klo 11.20-13 Topeliuksen koulu 8.5. klo 8.15-10 Varissuon koulu 8.5. klo 9-10.30 Vasaramäen koulu / Lehmustien yksikkö 8.5. klo 8.15-9.45 Vähä-Heikkilän koulu / Vähä-Heikkilän yksikkö 7.5. klo 13-14.30 Vähä-Heikkilän koulu / Uittamon yksikkö 8.5. klo 12-13.30 Wäinö Aaltosen koulu 7.5.2013 klo 8.30-10 Turun kansainvälinen koulu 7.5. klo 9-11 Turun normaalikoulu 7.5. klo 8.15-10 Turun Steiner-koulu 14.1. klo 18

Bekantningsdag för kommande

förstaklassister Cygnaeus skola 25.4. kl. 14-15 Sirkkala skola 25.4. kl. 14-15 Sirkkalabackens skola 25.4. kl. 14-15

Tulevat ekaluokkalaiset ovat ilmoittautuneet Turussa kouluihinsa tammikuussa. Jos ilmoittautuminen jostain syystä jäi tekemättä, ota yhteyttä lähimpään kouluun. Tuleva koululainen pääsee tutustumaan omaan kouluunsa yhdessä muiden koulutiensä aloittavien kanssa. Huoltajille on tällöin myös omaa ohjelmaa.

Förstaklassisterna har anmält sig till sina skolor i januari.

Eleverna kan under en bekantningsdag besöka sin skola, bekanta sig med den och träffa andra kommande ettor. För vårdnadshavarna ordnas samtidigt eget program.

tervetuloa  välkommen www.turku.fi/opetus

10

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Teksti: Anders Öström

Kiinteistön suojaaminen viemäritulvalta

voi säästää pitkän pennin

Turussa tapahtuu vuosittain useita kymmeniä viemäritulvien aiheuttamia vesivahinkoja kiinteistöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi poikkeuksellisen kovan rankkasateen aikana viemäriverkosto täyttyy sadevesistä, jolloin veden pinta nousee verkostossa.

Ilmiötä kutsutaan viemärin padotukseksi. LVI-suunnittelija määrittää kiinteistölle kiinteistökohtaisen padotuskorkeuden, jonka vesilaitos hyväksyy. Mikäli kiinteistön viemäröintipisteitä, kuten esimerkiksi WC-pyttyjä tai lattiakaivoja on sijoitettu kellaritiloihin korkeusasemaltaan määritetyn padotuskorkeuden alapuolelle, viemäritulvavahingon riski kasvaa. Viemäritulvan aikana jätevesi voi nousta kiinteistön lattiakaivoista tai muista viemäröintipisteistä aiheuttaen usein todella kalliin vahingon irtaimistolle ja tiloille.

Viemärilaitteiden sijoitus ja suojaus Uusien kiinteistöjen kohdalla viemärilaitteiden sijoittaminen padotuskorkeuden alapuolelle on kielletty ellei kiinteistö rakenna pumppauskaivoa jätevesilleen. Vanhoissa kiinteistöissä saneerauksen yhteydessä vesilaitos on hyväksynyt välttäväksi ratkaisuksi käsikäyttöisen venttiilin, jonka voi sulkea tarvittaessa mikäli lattiakaivoista alkaa nousta viemärivettä. Ongelmana on kuitenkin se, että aina niitä ei ehditä sulkea ennen kuin vahinko on jo tapahtunut.

Vesilaskutus, puh. 02 2633 2163 Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9-14 vesilaskutus@turku.fi

Paras ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on se, että kaikki kiinteistön jätevedet pumpataan, jolloin takaisinvirtaus estyy kokonaan takaiskuventtiilin avulla.

Miten kiinteistön kannattaa asiassa edetä?

Mikäli kiinteistönomistaja on huolissaan kiinteistönsä padotuskorkeusasioista, hänen kannattaa kääntyä alan yksityisen LVI-suunnittelijan puoleen. LVI-suunnittelija voi kartoittaa kiinteistön riskin viemäritulvan varalta, ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet. LVI-suunnittelija hyväksyttää suunnitelmat ja tarkastuttaa padotuskorkeuden vesilaitoksella.

Yleisen viemäritulvatilanteen lisäksi kiinteistön omat, vanhat viemäriputket voivat aiheuttaa tulvariskin tuk-

keutuessaan. Tästä syystä kiinteistön vesi- ja viemärijohdot olisikin syytä uusia keskimäärin 40 vuoden välein jotta niiden yleinen toimintavarmuus olisi parempi. Tätä vanhemmilla viemäreillä ja vesijohtoputkilla rikkoutumisen todennäköisyydet yleensä kasvavat.

Turussa viemäri- ja vesijohtoputket ovat kiinteistön omaisuutta kadulla kulkevasta runkolinjasta kiinteistölle saakka. Runkolinjan ja kiinteistön välisen vesijohtoosuuden korjaustöitä saa suorittaa ainoastaan vesilaitos.

Yhteydenottoja teknisissä kysymyksissä toivotaan ensisijaisesti sähköisen palautekanavan välityksellä, internetissä osoitteessa http://www.turku.fi/paikalla.

Viemäritulvan aikana vedenpinta nousee viemärissä ja likavettä pääsee kiinteistön tiloihin sellaisten viemäripisteiden kautta jotka ovat rakennettu määräysten vastaisesti padotuskorkeustason alapuolelle.

Kuka korvaa?

Mikäli kiinteistön viemäröintipisteet on rakennettu määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolella, on vaikeaa löytää ulkopuolista korvaajaa vahingoille. Vakuutusyhtiöillä yleensä on vaatimuksena se, että viemäripisteet on sijoitettu padotuskorkeuden yläpuolelle ja että ne ovat asianmukaisesti rakennettu, suojattu ja huollettu.

Myöskään vesilaitos ei ole korvausvelvollinen tällaisissa tapauksissa. Korvauksia on haettu vesilaitoksilta eri oikeusasteita myöden, mutta ratkaisu on aina kallistunut asukkaan itsensä korvattavaksi. Kiinteistön on katsottu olevan myötävaikuttaja vahingon synnyssä, mikäli viemäripisteitä on padotuskorkeuden alapuolella.

Sopimusasiat ja neuvonta, puh. 02 2633 2292, 02 2633 2293 Palveluaika ma-to klo 8.15-15.30, pe klo 8.15-14.30

Viemäritulva kellarissa

Puolessa tunnissa linja-autolla Kuhankuonolle

Maanpinta Padotuskorkeustaso

PadotusVedenpinta nousee viemärissä Tonttiviemäri

Patikoiminen ja samoilu ovat nyt aiempaa useampien turkulaisten ulottuvilla, sillä Turusta pääsee linja-autolla alle puolessa tunnissa Kuhankuonon retkeilyreitistölle.

Pääsy Kuhankuonolle helpottui merkittävästi, kun Turku–Säkylä–Pori-pikavuorolinjalle saatiin Varsinais-Suomen liiton aloitteesta uusi pikavuoropysäkki.

Turku–Säkylä-tiellä (nro 204) olevalta pysäkiltä on vain puolisen kilometriä Kurjenpesän lähtöpisteeseen ja Savojärven kierroksen reitinosalle. Satakunnan Liikenne Oy:n liikennöimä linja-auto lähtee Turun linja-autoasemalta laiturilta 6.

Kyytiin pääsee myös kaikilta linjan pikavuoropysäkeiltä.

Linja sopii hyvin retkeilijälle, sillä päiväsaikaan bussi kulkee tunnin välein kumpaankin suuntaan.

–Kyllä monet ovat jo antaneet positiivista palautetta, että kiva, kun Turusta pääsevät nyt autottomatkin ihmiset näppärästi Kuhankuonolle, kertoo liikennepäällikkö Petteri Hurskainen Satakunnan Liikenne Oy:stä.

Yhteys palvelee hyvin suosittua Savojärven kierros -reittiä, jossa avaamisen jälkeisen puolen vuoden aikana vieraili 17 000 retkeilijää.

Linja-autoreitillä on pikavuorohinnat.

Yli yhdeksän hengen ryhmien kannattaa neuvotella ryhmälippu suoraan liikennöitsijä Satakunnan liikenne Oy:n kanssa, p. 010 820 6200.

Lisätietoja: www.kuhankuono.fi Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Tea Ahjosaari

Kuva: Pekka Paasio

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

11

Ruissalon telakka-alueen

elävöittämiseksi laaditaan käyttösuunnitelmaa

Turun Satama luopuu Ruissalon telakka-alueesta ja sen käytöstä yhtiöittämisen yhteydessä.

Telakan alueelle ja rakennuksille on suunnitelmissa uutta, alueelle soveltuvaa käyttöä. Alueella toimii tällä hetkellä Turun Sataman lisäksi ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto.

Alueen rakennuskanta koostu pääosin vanhoista ja suojelluista Turun veneveistämön aikaisista rakennuksista.

Alueelle voidaan sen luonne huomioon ottaen luontevasti sijoittaa sekä merelliseen kulttuuriin liittyvää toimintaa että merenkulkuun liittyvää kaupallista toimintaa.

Alueen tulevan käytön suunnitelma on parhaillaan työn alla ja se valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Perusajatuksena on, että alueen käyttötarkoitusta ei muuteta ja että käyttösuunnitelma on toimiva seuraavat 10–15 vuotta.

Meri- ja venetoiminnan rinnalle pyritään löytämään muita, esimerkiksi luovien alojen toimijoita. Tämä parantaa alueen ympärivuotista käyttöä. Suunnitelmaan kuuluu myös vaihtoehtoisten energiamuotojen kartoitus.

Visiona on, että alue on pysyvästi merellisen kulttuuriperinteen, matkailun ja tämän päivän meri- ja venetoiminnan käytössä siten, että toiminta kattaa kiinteistökulut.

Veistämöllä kansainvälistä huippuosaamista Ruissalon telakka tunnetaan myös maineikkaan Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarf:in alueena. Sen perusti insinööri Alexander Chricton vuonna 1889. Turun veneveistämöllä rakennettiin kaikkiaan yli 5000 puu- ja teräsalusta ja se oli pitkään Pohjoismaiden suurin veneveistämö. Sen toiminnalla on ollut huomattava merkitys Suomen huvi- ja kilpaveneilyn kehitykselle.

Veistämö oli kansainvälisesti tunnettu ja suuri osa tuotannosta meni vientiin. Tuotannon kirjo ulottui soutu- ja pelastusveneistä tykki- ja torpedoveneisiin sekä luksushuvipursiin. Veistämö valmisti Keisarilliselle Venäjän laivastolle miinanraivaajia ja torpedoveneitä ja myöhemmin aluksia Suomen merivartiostolle.

Veistämöllä rakennettiin myös muuan muassa Forum Marinumin kokoelmiin kuuluva kirjailija Göran Schildtin Daphne, turkulaisen laivanvarustajan Hans von

Rettigin Clipper, akateemikko Yrjö Väisälän Johanna ja Henrik Ramsayn Regina, joka nykyään on Ruotsissa Wallenberg -suvun omistuksessa.

Turun Veneveistämö - Åbo Båtvarv lopetti toimintansa vuonna 1954. Tällöin Turun kaupunki lunasti 15 miljoonalla markalla yhtiön vuokraoikeuden, rakennukset ja telakan. Tämän jälkeen aluetta on käyttänyt Turun Sataman tekninen osasto. Alueella on myös Turun Sataman hoitama pienvenetelakka.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Pekka Paasio pekka.paasio@forum-marinum.fi

Koulut ja lukiot (51 yksikköä) 2011 sähkönkulutus 14366,1 MWh 2012 sähkönkulutus 13918,9 MWh > säästö yhteensä 447 MWh eli 3,11 % (luku ei sisällä remontissa ollutta kohdetta Puutarhakatu 5)

Valojen ja koneiden sammuttamisella merkittävät sähkönsäästöt

Päiväkodit (46 yksikköä) 2011 sähkönkulutus 3708,5 MWh 2012 sähkönkulutus 3586,3 MWh > säästö 122,2 MWh eli 3,3 % Lisätietoja: Palvelujohtaja, Mika Helva mika.helva@turku.fi gsm. 040 1246 498

Turussa palkitaan energian säästöstä

Kestävän kehityksen budjetoinnin hankejohtaja Stella Aaltonen stella.aaltonen@turku.fi gsm. 044 9075 983

Paavolan koululaisia Paattisen koulun pihalla.

Sähkönsäästövinkkejä http://www.energiansaastoviikko.fi/ kampanja-apu/saastovinkit_kotiin

Turun sivistystoimialalla maksetaan ensimmäisenä koko Suomessa sähkön säästämisestä kannustusrahaa.

Turun päiväkodeissa ja kouluissa on toteutettu sähkönsäästötalkoita vuoden 2012 aikana hyvin tuloksin. Henkilöstö, lapset, oppilaat ja opiskelijat ovat yhdessä pienin arkisin toimenpitein saaneet aikaan yhteensä 569 MWh sähkönsäästön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 28 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusta.

Parhaimmissa yksiköissä sähköä säästettiin jopa yli 15% suhteessa vuoden 2011 saman yksikön kulutukseen. Säästötalkoissa onnistuneet yksiköt palkitaan lisämäärärahoilla eli kannustinporkkanoilla.

– Kannustinporkkana myönnettiin nyt 37:lle kasvatus- ja opetustoimen viime vuonna säästötalkoissa merkittäviä tuloksia saaneelle yksiköille. Nämä rahat, joiden summat vaihtelevat 100-2000 euron välillä, kukin taho

sai käyttöönsä tänä vuonna, kertoo sivistystoimialan ekotukitoiminnasta vastaava palvelujohtaja Mika Helva.

– Tämä porkkanakäytäntö on laajuudessaan tiettävästi Suomen ensimmäisiä yhteisöllisiä kannustintapoja.

Toimintatapaa tullaan noudattamaan myös ensi vuonna.

Pienillä teoilla merkittävä kokonaisvaikutus Turussa kannustinporkkanakäytäntö onkin ensimmäisiä kestävän kehityksen budjetoinnin toimintatapoja, jonka kautta pienien tekojen vaikutukset kertautuvat saaden aikaan merkittäviä säästöjä.

– Tärkeässä asemassa on ollut yksiköiden omien toimintatapojen kyseenalaistaminen ja arjen pienet teot.

Jokaisen työntekijän, lapsen ja nuoren panos on ollut tär-

keä. Tueksi toimintatapojen muuttamiseksi yksiköille on tarjottu mm. ekotukikoulutusta, kuukausittaiset sähkönkulutuksen koontitaulukot ja lainattavat sähkömittarit, kertoo Turun kestävän kehityksen budjetoinnin hankejohtaja Stella Aaltonen.

– Sähkönkulutuksemme on laskenut rutkasti pelkästään valojen säätelyllä ja elektroniikkalaitteiden sammuttamisella, kun niitä ei tarvita, vinkkaa Munterinkadun päivähoitoyksikön johtaja Anne Lehto, jonka yksikkö sai alkuvuoden 11,8 % kasvun muutettua 3,8 % vähennykseksi.

Teksti: Stella Aaltonen | Kuva: Lauri Tiikasalo

12

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Oppia ikä kaikki Teksti: Heidi Horila| Kuvat: Hannu Waher

Oppimisen ei tarvitse jäädä lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan esimerkiksi pianonsoiton opiskelun voi aloittaa aikuisenakin, vaikka ihan nollasta. Turun Työväenopistolla tähän on hyvät mahdollisuudet.

Pianonsoitto aikuisille -tunnilla muutama opiskelija istuu luurit korvilla. Vain pedaalin kumina ja koskettimien liike paljastavat, että luokassa musisoidaan. Ryhmätunnilla sähköpianon ja kuulokkeiden käyttö on välttämätöntä, jotta kaikki voivat rauhassa keskittyä soittamiseen.

Liisa Laitila aloitti Työväenopistolla pianonsoiton syksyllä 2011. Peruskoulun ykkösluokalla aloitettu soittoharrastus oli välillä tauolla yhdeksän vuotta. Nyt Laitila on ostanut miehensä kanssa asunnon ja halusi kotiinsa oikean akustisen pianon.

– Piti aloittaa taas tunnit että tulee soitettua. Kyllä sen huomaa, että kun tankkaa tarpeeksi, niin vanha soittotaito palaa. Se ei kylläkään riitä, että käy kerran viikossa täällä. Kotona pitää myös pitää soittoa yllä, Laitila sanoo.

Kurssin opettaja Arkadi Ostrovski on samaa mieltä.

Hänen mielestään oppilaan soitosta huomaa heti, onko kotona harjoiteltu. Uudet asiat haihtuvat mielestä nopeasti, ja säännöllisyys harjoittelussa onkin kaiken a ja o.

– Minua ei pysty siinä huijaamaan, Ostrovski nauraa.

Sisäinen lapsi auttaa oppimaan

Opettaja Arkadi Ostrovskin mielestä media antaa toisinaan epärealistisen kuvan soitonopiskelusta. Kehittyminen ja edistyminen vaativat säännöllistä ja kovaa työtä.

Tärkein ero Ostrovskin mukaan lasten ja aikuisten oppimisessa on siinä, että aikuiset tulevat tunnille vapaaehtoisesti ja halu oppia on olemassa, kun taas lapset usein laitetaan soittotunnille vanhempien halusta.

– Motivaatio vaikuttaa tietysti. Mutta aikuiset ovat paljon itsekriittisempiä kuin lapset. Vertauskuva tästä voisi olla, että aikuinen kantaa roolitakkia, josta pitäisi päästä irti, vapautumaan. Pitää kuoria se vastaanottavainen lapsi sieltä jostain. Yleinen harhaluulo on, että ensin pitäisi oppia läksy ja sitten ikään kuin vasta soitetaan. Unohdetaan, että koko prosessi on oppimista, miettii Ostrovski.

Työväenopiston kielten tiimikoordinaattori Kaija Kurki allekirjoittaa saman itsekriittisyyden, mitä tulee aikuisten kielten opiskeluun.

– Yleinen repliikki on, että ei muisteta mitään tai asiat eivät jää päähän niin kuin lapsena, Kurki sanoo.

Kurjen mielestä motivaation lisäksi elämänkokemuskin auttaa uuden kielen oppimisessa, sekä tutustuminen maan kulttuuriin, kuten elokuviin ja musiikkiin.

– Meillä tunneilla on rento ja suvaitseva ilmapiiri, ja vaihtelevia työtapoja käytetään myös, summaa Kurki.

Liisa Laitila on vuosien tauon jälkeen palannut rakkaan harrastuksensa pariin, ja toivoo voivansa ylläpitää sitä sen jälkeenkin, kun perheen ensimmäinen lapsi on syntynyt.

Ei oikoteitä Oppilaat saavat myös itse vaikuttaa siihen, mitä pianotunneilla soitetaan. Ostrovskilla oppilaita on vasta-alkajista jo edistyneempiin. Yhdessä opettajan kanssa mietitään tavoitteet oppimiselle ja valitaan kappaleet. Pietarissa kapellimestariksi ja konserttipianistiksi opiskellut Ostrovski painottaa, että kurssilla ei opita ammattipianistiksi, eikä oikotietä osaamiseen ole.

– Mutta samat säännöt soitossa on kuin ammattilaistenkin kanssa. Tämä ei ole mitään rilluttelua, vaan oppilaitos. Soittamisen julkisuuskuva on nykyään ehkä harhaanjohtava, sillä taitavaksi oppiminen vaatii kovaa työtä. Myös soitinvalmistajat markkinoivat osaltaan soittimia niin, että yhtä nappia painamalla syntyy kappale, toteaa Ostrovski.

Laitilan mielestä Ostrovski on opettajana sopivan vaativa, muttei ankara. Laitilalla on itsellään urheilijataustaa, joten hän on tottunut tavoitteisiin ja puurtamiseen. Myös venäläinen mentaliteetti on hänelle tuttua.

– Minulla oli aiemminkin venäläinen soitonopettaja.

Tykkään heidän tavastaan konkretisoida kappaleen tulkintaa, tapaa käyttää erilaisia metaforia. Puhutaan siitä, miltä musiikki oikeasti tuntuu, Laitila hymyilee.

Vanhempien kasvatustyötä tuetaan Turun seudulla Vanhempien kasvatustyötä halutaan tukea Turun seudulla. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä ”Vanhemmuuden viikkoa” vietetään tänä vuonna 22.–28.4.

Tapahtuman tavoitteena on saada aikaan lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen tarkoitettujen tempausten haastevyöry Turun seudulla, joka laajenisi koko VarsinaisSuomeen.

Turun seudun nuorisotoimet haastavat vanhempien ja isovanhempien lisäksi lasten ja nuorten kanssa toimivat vanhempainyhdistykset, harrastusyhdistykset ja –seurat, koulut ja oppilaitokset, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kirjastot, seurakunnat, poliisin sekä muut lasten ja nuorten parissa toimivat tahot ideoimaan ja järjestämään erilaisia tempauksia ja toimintaa.

Viikon teemoina ovat yhdessä tekemisen tärkeys perheissä, vanhempien vastuu lasten ja nuorten kasvattajina sekä perheiden yhteistyön pelisäännöt lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa.

Turun kaupungin nuorten palveluissa työskentelevä vs. toiminnanjohtaja Iita Makkonen kertoo, että haastekampanjaan voi osallistua tapahtuman nettisivuilla.

Sivuilta voi myös ladata vanhempainviikon mainoksen, jota voi hyödyntää tiedotuksessa. Yksityishenkilöt voivat osallistua klikkaamalla Facebookin tapahtumalinkkkiä ja ilmoittaa itsensä mukaan.

– Eri toimijat Turussa ja seutukunnassa ovat lähteneet hienosti mukaan. On ollut ilahduttavaa, että tänä vuonna Turun uuden vapaa-aikatoimialan myötä myös kirjastot ja liikuntapalvelut ovat tarttuneet haasteeseen innokkaasti, Makkonen kertoo.

Luentoja, teatteriesityksiä ja toimintapäiviä Tänä vuonna Vanhemmuuden viikolla järjestetään avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi lasten ja nuorten turvallisista nettitaidoista, vanhempien hyvinvoinnista ja vanhemmuuden roolista sekä isovanhemmuudesta.

Lisäksi luvassa on myös Seikkailupäivä, koko perheen toiminnallisia iltapäiviä, avoimia kädentaitopajoja, vanhemmuutta käsittelevien kirjojen näyttely ja teatteriesityksiä.

Kaikkiin tapahtumiin voi osallistua kotikunnasta riippumatta. Osa tapahtumista on ilmaisia ja osassa on pääsymaksu.

– Nettisivuilla olevia tapahtuma- ja toimintatietoja päivitetään koko ajan. Tarkoituksena on luoda kattava verkosto erilaisille tapahtumille ympäri seutukuntaa, Makkonen summaa.

Vanhemmuuden viikon on ideoinut Turun seudun nuorisotoimialan verkosto ”Turbo”. Se toteutetaan Turun seutukunnan 11 kunnassa. Mukana ovat Turun lisäksi Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo. Teemaviikko kokoaa yhteen lasten ja nuorten vanhemmat sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät.

Kaikki teemaviikon tapahtumat ja toiminnot löytyvät internetistä osoitteesta: www.pointti.info/vanhemmuudenviikko.

Teksti: Maria Vakkamaa

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

13

Turun AMK:sta tulee osakeyhtiö

Turun kaupunkitutkimusohjelman tuoreimman tutkimuksen mukaan kaupungin pitäisi hyödyntää paremmin julkiset tilansa. Tohtori Georgiana Varnan mukaan esimerkiksi kaupungin torit ja aukiot ovat vajaakäytössä.

Kuva: Kari Vainio

Tutkija patistaa Turkua käyttämään paremmin

Aurajokivartta, torejaan ja aukioitaan Teksti: Saara Malila

Suomen ammattikorkeakoulujen ylläpitomallia uudistetaan. Turun ammattikorkeakoulu on toiminut jo parikymmentä vuotta Turun kaupungin ylläpitämänä, mutta tilanne on muuttumassa ensi vuoden alusta. Vuonna 2014 Turun AMK yhtiöitetään ja tutun nimen perään tulee Oy. Yhtiön valmisteluvaiheen toimitusjohtajaksi on valittu turkulainen VTM Sami Savolainen. Hän on toiminut aiemmin mm. osaamis- ja elinkeinosektorin apulaiskaupunginjohtajien avustajana ja on erityisesti perehtynyt alueemme koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.

Turun kaupunki toteuttaa AMK:n yhtiöittämisen ensi vuoden alusta eli 1.1.2014 alkaen. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajina toimivat Turun (91%) ja Salon (9%) kaupungit. Valmisteluvaiheen yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Jouko K. Lehmusto ja hallituksessa on mukana Savolaisen lisäksi talousjohtaja Ulla-Maija Lakka Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelema ”AMK-uudistuksen toinen vaihe”. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä siirtämällä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kokonaan valtiolle. Tämän muutoksen on tarkoitus toteutua 1.1.2015. Aikataulu voi tosin elää, koska se kytkeytyy muun muassa kuntien valtionosuusuudistukseen.

Teksti: Anne Lehikoinen

Tutkimuksessaan Varna tarkasteli Turun Aurajokivarren julkisista tiloista erityisesti Vanhan Suurtorin, Vähätorin ja Veistämönaukion käyttöä ja kehitystä.

– Vanha Suurtori on tyhjäkäytössä ja Veistämönaukio on vain läpikulkupaikka. Vain Vähätorista on tullut suosittu ja kiinnostava kaupunkitila, Varna sanoo.

Tutkimustaan varten Varna analysoi aukioita väitöskirjassaan kehittämällään julkisten tilojen tähtimallilla, haastatteli Turun kaupunkikehityksestä vastaavia ja vastanneita henkilöitä, tutki kaavoitusasiakirjoja 1950-luvulta lähtien ja teki kyselytutkimuksen yli 200:lle torien ja aukioiden poikki kulkeneelle ihmiselle.

si jokivartta, hyödyntäisi paikallisia yrityksiä ja tarjoaisi asukkaille mahdollisuuden osallistua, Varna ehdottaa.

Varna työskenteli Turun yliopistossa vuodet 20112012. Parhaillaan hän valmistelee Turun ja Glasgown kaupunkitiloja vertailevaa tutkimusta Skotlannissa Scottish Cities Knowledge Centressä, joka on Glasgown ja St Andrewsin yliopistojen yhteinen tutkimuslaitos ja think tank. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden lopussa.

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta valmistuu vuoden 2013, ja osin vuoden 2014 aikana 12 tutkimusta kaupunkikehityksestä, kaupunkilaisista ja kaupungissa tapahtuvista ilmiöistä.

Tapahtumia myös kesän ulkopuolelle Aurajoen merkitys on tutkijan ja kaikkien hänen haastattelemiensa henkilöiden mielestä ilmeinen. Jokivarsi on kaupunkilaisten rakastama olohuone ja turistinähtävyys itsessään.

Varna kannattaa vahvasti jo olemassa olevia ideoita jokivarren elävöittämiseksi entisestään.

– Ideat jokivarteen rakennettavasta uimarannasta tai vesitaksista Hirvensaloon ja Ruissaloon ovat mitä kannatettavimpia. Kannustaisin yrityksiä tarttumaan toimeen.

Erityisen tärkeää olisi järjestää tapahtumia myös kesäajan ulkopuolella.

– Miksei silakkamarkkinoita voisi järjestää sulan veden aikana kerran kuukaudessa? Suosittu tapahtuma virkistäi-

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

Lisätietoja: http://kaupunkitutkimus.utu.fi/

-messut Turussa 15.–16.5.2013 THL ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä TERVE-SOS 2013 -tapahtuman Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 15.–16.5.2013. Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuman teemana on tänä vuonna ”Kohti huomista – luovasti ja vastuullisesti.”

Messuilla voi kuunnella lähes 50 asiantuntijan ajatuksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen reformista, luovasta johtamisesta ja asiakasymmärryksen rakentamisesta sekä lasten ja nuorten terveen kasvun tukemisesta ja mahdollisten haasteiden tunnistamisesta ja ongelmiin puuttumisesta.

Tapahtuman teemaan johdattelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän avajaisluento otsikolla ”Mikä luovuutta synnyttää ja mikä sen tappaa?” Päivien aikana lavalle nousevat lisäksi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Tapahtuman koko ohjelma, ilmoittautumisohjeet ja hinnat: www.thl.fi/tervesos Tohtori Georgina Varna tutki Turun julkisia tiloja.

Kuva: Steve Tiesdell

Kuva: Olli Sulin

14

Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Lounaaksi lukuelämyksiä Teksti ja kuva: Niina Oisalo

Tarkemmat tiedot kirjaston lukupiireistä: www.turku.fi/kirjasto/tapahtumat – pääkirjaston tapahtumat – lukupiirit

Lukupiiriläisiä keskustelun tuoksinnassa: Maija Puistonen, informaatikko Tarja Nikander ja Raija Schönberg.

Kirjailijat pääkirjaston luentosarjassa Varsinaissuomalaisen kirjallisuuden Studia generalia on tuonut talven aikana pääkirjaston Studion lavalle korkeatasoisen joukon varsinaissuomalaisia kirjailijoita ja kirjoittajia. Luentosarjan jäljellä olevat esiintyjät: to 4.4.

Alueellista historiaa ja murtumia Ville Hytönen ja Henrik Jansson to 11.4.

Luovan lapset Turun yliopiston luovan kirjoittamisen opetuksen satoa Helmi Kekkonen, Iida Rauma ja Aulis U. Lehtinen to 18.4.

Vieraalla maalla Zinaida Linden ja Viola Capková Luennot pääkirjaston Studiossa klo 17–19 Kirjaston 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvan luentosarjan järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto, Kirjan talo - Bokens hus ry, VarsinaisSuomen taidetoimikunta ja Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaine. www.turku.fi/kirjasto

Kirkas kevätaurinko leikkii pääkirjaston lukusalonkiin kerääntyneen joukon kasvoilla. Punertavilla nojatuoleilla istuvat ihmiset puristavat kaikki sylissään samaa kirjaa. Mistä oikein on kyse?

– Täällä kokoontuu Lue lounaaksi -lukupiiri, kertoo kirjaston informaatikko Tarja Nikander.

Kyseessä on kerran kuussa järjestettävä, kaikille avoin lukupiiri.

– Halusimme järjestää lukupiirin avoimeen tilaan, jonne on helppo tulla.

Tähän voi pistäytyä vaikka sattumalta ohi kulkiessaan, jos aihe tuntuu kiinnostavalta. Ja vaikkei olisi edes lukenut kirjaa!

Tänään käsittelyssä on Robert Åsbackan teos Torin laita, jonka ihmiskohtalot järkyttävät lukupiiriläisiä, mutta lakoninen kieli ihastuttaa.

Kristiina Palmu on käynyt piirissä muutaman kerran.

– Tässä tulee luettua sellaisia kirjoja, joita ei muuten edes huomaisi – myös ulkomaalaisia ja tuntemattomampia nimiä.

Kirjasta tulee ihan erilainen, paljon syvempi kuva, kun pääsee jakamaan lukukokemuksen muiden kanssa.

Keskustelu on pääosin vapaamuotoista, mutta lukupiiriä vetävä Nikander valmistelee etukäteen kirjan ympärille muutamia teemoja, jotka laventavat keskustelua.

– Olen halunnut nostaa esiin kirjoja, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta varjoon. Nykyäänhän vain tietyt kirjat nou-

sevat julkisuuteen, ja moni hyvä kirja jää kirjaston hyllyyn pölyttymään. On aina kiinnostava kuulla, mitä muut ovat ajatelleet kirjasta. Palkitsevinta on, kun joku innostuu uudesta löydöstä.

– Joskus nauretaan yhdessä, että olemmeko lukeneet ollenkaan samaa kirjaa, kun lukukokemukset voivat olla niin erilaisia. Joku saattaa myös tulla lukupiiriin ja sanoa ensin, ettei pitänyt kirjasta, mutta muuttaakin mielipiteensä, kun on jutellut siitä muiden kanssa. Tai ainakin haluaa lukea sen uudelleen ja katsoa, löytääkö itse kaikki ne asiat, mistä muut olivat puhuneet, Nikander kertoo.

Lue lounaaksi -lukupiirissä perehdytään tänä keväänä suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen. Seuraavan kerran piiri kokoontuu 27.3., jolloin keskustellaan Peter Sandströmin Sinulle joka et ole täällä -teoksesta.

Huhtikuussa on vuorossa Finlandia-palkittu Ulla-Lena Lundbergin Jää.

Kirjaston muissa lukupiireissä luetaan dekkareita, muistelmia, runoja, nuorten kirjallisuutta ja länsimaista uutta kaunokirjallisuutta. Myös Maarian, Nummen ja Varissuon kirjastossa on omat lukupiirinsä.

Näihin piireihin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, johon ohjeet löytyvät kirjaston nettisivuilta.

Kaupunkitaidetapahtuma tuo kevään Turkuun

Lisätietoa: w w w.vimma .info w w w.taitova rsinaissuom i.fi

Aurajokirannan puut päällystetään neulegraffitein Graffiti ei ole vain seinätaidetta. Toukokuussa taidemuotoon voi törmätä Turun Aurajokirannassa, jossa puut saavat päälleen neuleista tehdyn graffitipäällysteen. Yhteisölliseen kaupunkitaidetapahtumaan voi osallistua kuka tahansa.

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Aurajoen rannassa voi nauttia toukokuussa käsityötaiteesta, kun jokirannan puut päällystetään Knit´n´ Tag Turku -tapahtumassa neulegraffiteilla. Graffitien tekemisessä ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaan tyyli on vapaa.

Neuleiden tekemisen lomassa voi nauttia dj-musiikista ja osallistua taide- ja käsityöpajaan.

– Nyt on aika kaivaa esiin ylimääräiset langat ja tehdä niistä taidetta. Värikkäät graffitipuut virkistävät kaupunkikuvaa ja antavat ohikulkijoille silmäniloa, Taina Järvinen Vimmasta kertoo.

Tapahtumaan voi osallistua kolmella tavalla: varaamalla oman puun ja tekemällä siihen graffitin, lähettämällä graffititerveiset ja neulomalla tapahtumassa.

Puuvaraukset lähetetään osoitteeseen gullkrona.fi@gmail.com.

Puihin tehtävät neulegraffitit ovat noin kaksi metriä korkeita ja ne voi toteuttaa vaikka neuloen, virkaten tai punoen.

Rakenteeltaan graffitin tulee olla sellainen, että se voidaan ripustaa ja irrottaa puusta puuta vahingoittamatta.

Mikäli et pääse tapahtumaan, voit tehdä pienemmän graffitin ja lähettää sen 15.4.2013 mennessä (osoite: Åbolands hantverk rf, Kauppiaskatu 12, 21600 Parainen).

Halutessasi voit liittää graffitiin terveisesi ja nimesi. Graffititerveisistä kootaan

isompia graffiteja muun muassa Taideja toimintatalo Vimmassa. Jos tarvitset apua, voit myös osallistua Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n tai Vimman järjestämiin neulegraffitityöpajoihin.

Knit´n´ Tag -tapahtuma järjestetään Turussa Aurajoen rannassa 18.5.2013 klo 10–17. Tapahtuman järjestää Åbolands hantverk ry yhdessä Turun kaupunginkirjaston, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n, Taide- ja toimintatalo Vimman ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Ohjaaja Pirkko Lehto nuorten taide- ja toimintatalo Vimmasta esittelee käsityöharrastajien aloittamia neulegraffiteja.

Toukokuussa neulegraffitit värittävät Turun Aurajokirantaa.

15

1.4.–26.5.2013

www.tfo.fi

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

5.4. klo 19 Voittajat Pekka Kuusisto soittaa Sebastian Fagerlundin palkitun Isolan sekä Stravinskin uusklassisen viulukonserton. Leif Segerstamin johtama konsertti huipentuu Šostakovitšin ensimmäiseen sinfoniaan.

Pekka Kuusisto.

Kuva: Kaapo Kamu

Jaakko Kuusisto.

Kuva: Jonas Lundqvist

Juha Hostikka

19.4. klo 19 Medley and more Trumpetti kaikuu Konserttitalossa, kun Andrea Giuffredi esittelee taiturillista osaamistaan leikkisissä Rotan ja Rossinin melodioita esittelevissä teoksissa. Kujeilevan sinfoniakonsertin avaa konsertin kapellimestarin Jaakko Kuusiston Leika-teos, ja illan lopuksi kuullaan vielä Tšaikovskin neljäs sinfonia.

Kuva: Jouni Nieminen

1.5. klo 15 Vappukonsertti – Virran viemää Vappu on Konserttitalossa Olavi Virran juhlaa! Dallapéorkesterin laulusolistina vuodesta 2010 asti toiminut Juha Hostikka tulkitsee perinteikkäässä vapunpäivän konsertissa suomalaista tangoa. Orkesteria johtaa Antti Rissanen.

Liput konsertteihin: 20/15/8 €

Turun Kaupunginteatteri

www.teatteri.turku.fi

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Merimiehen morsian ja Unicornis nukketeatteri Pikkolossa

Merimiehen morsian on draamallinen musiikkiteos. Teoksen tekijät Ismo Laakso ja Anneliina Koskinen päivittävät kaipuun tähän aikaan.

Tunnelmallisesta musiikista koostuva esitys sisältää niin vanhoja balladeja kuin yhteislaulujakin, tilaa jää myös hetkelliselle improvisaatiolle, morsiamen fadolle. Esityksiä Turun Kaupunginteatterin Pikkolossa on 5.4. ja 20.4.

Unicornis – ihmeellinen olento saa ensi-iltansa 11.4. Visuaalisen ja fyysisen nukketeatterin keinoin toteutettu esitys on runollinen kertomus toisen olennon kohtaamisesta ja sen tavoittelusta, mikä on elämässä oleellisinta.

Tarinaa kuljettavat myös kauniit kuvat ja arvoituksellinen musiikki.

Kuva: Emilia Tamminen Esitykset 11.4.–4.5.

Turun museokeskus

Kesäaika museoissa: Turun linnan, Wäinö Aaltosen museon ja Biologisen museon lisäksi 2.5. alkaen avoinna ovat myös Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä Kuralan Kylämäki.

KURALAN KYLÄMÄKI 17.–19.5. Vintage!

- Kuralan Kyläjuhlat 50-luvun tyyliä, vapaaajanviettoa ja populaarikulttuuria.

Kesäkurssit Kuralan Kylämäessä Tarjolla on monia mielenkiintoisia kursseja ja kesäleirejä kouluikäisille.

Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.turunmuseokeskus.fi kohdasta Kuralan Kylämäki. Huom! Muista ilmoittautua ajoissa.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 15.3.–26.5. Tuula Lehtisen näyttely Kauneudesta, taiteilijatapaaminen la 4.5. klo 14 13.–14.4. WAMin lasten viikonloppu WAM-konserttisarja tiistaisin klo 19 2.4. Siljamari Heikinheimo, viulu, Salla Karakorpi, piano 9.4. Larimatti Punelpuro, sello, Sonja Fräki, piano 16.4. Henrik Lintunen, viulu, Sakari Lipasti, piano 23.4. Pia Pajala, sopraano, Maria Männikkö, piano 7.5. Henri Sigfridsson, Turku Ensemble WAM-konserttisarja 20 vuotta 14.5. Hannu Ilmolahti, baritoni, Jussi Laukola, piano 21.5. Janne Malmivaara, viulu, Liisa Malmivaara, piano

Näyttelyt:

Richard Wagner ja Giuseppe Verdi 200 vuotta Kahden merkittävän musiikin suurmiehen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta.

17.5.-31.5.2013 Pyöriäistutkimuksesta kertova näyttely (Järjestäjä AMKK,Turku)

www.turku.fi/kirjasto

Richard Wagnerin (1813–1883) teosten suosio on kestävää. Lentävää hollantilaista, Tristan ja Isoldea ja muita hänen oopperoitaan esitetään yhä täysille katsomoille. Giuseppe Verdi (1813– 1901) oli ehkä tunnetuin italialainen oopperasäveltäjä. Hänen teoksistaan mm. Rigoletto, La Traviata ja Aida kuuluvat oopperatalojen vakio-ohjelmistoon.

Galleria Berner 22.3.–21.4. Iiu Susiraja 26.4.–26.5. Mervi Patala / opinnäyte Ullakkogalleria 22.3.–21.4. Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttely 26.4.–26.5. 50-luvun taikaa Vanhan Raatihuoneen Galleria 22.3.–21.4. Jani Rättyä 26.4.–26.5. Sonja Elenius / opinnäyte Turun taidelainaamo Kuukauden taiteilija: Huhtikuu: Marjatta Holma Toukokuu: Reija Palo-oja Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15 7.4. Seniorikuoro Kulkuset 14.4. Turun konservatorion vasket 21.4. Lounais-Suomen musiikkikoulun oppilaat 28.4. Kamarikuoro NOVAn 20-vuotisjuhlakonsertti 5.5. Turun konservatorion käyrätorvensoittajat 12.5. ”Iloiset Klarinetit” ja Kamarisoittokunta 19.5. Pikku kitaristit 26.5. Kamarimusiikin helmiä Turun konservatoriosta

Keskiaikapukuja Turun linnan Pajassa 12.–14.4. pe klo 17–19, la–su klo 12–17. Hinta: KAIKENIKÄISILLE Taitotiistain avoimet työpajat 30 € + materiaalit. Ilm. 10.4. mennessä.

Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla tiistaisin klo 13–17. Miekkailun alkeita nuorille ritareille Turun linnan PajasAvoin kuvataidetyöpaja sa 4.5. klo 12–14. Hinta: 10 €.

Wäinö Aaltosen museossa Ilm. 1.5. mennessä. sunnuntaisin 21.4.–26.5. klo Huom! Turun linnan Pajan 11–13. Hinta: 2,50 € /krt + em. kursseille ilmoittaudumuseon sisäänpääsymaksu yli 11-vuotiailta. Ei ennakkoil- taan joko sähköpostitse opastilaukset.linna@turku.fi tai p. moittautumista.

02 2620 322.

LAPSI JA AIKUINEN YHDESSÄ Muotomosaiikki-kuvataideNauha- ja nahkatyöt Kuralan kerho yli 10-vuotiaille Wäinö Aaltosen museossa torstaisin Kylämäen Kokeiluverstaalla 18.4.–16.5. klo 15.30–17 (ei 27.–28.4. klo 12–17. Hinta: 9.5.). Hinta: 15 € sis. ohjauk30 €. Ilm. 19.4. mennessä. sen ja materiaalit. Ilm. 10.4. infopiste.kurala@turku.fi menn. raimo.rytinki@turku.fi tai p. 02 2620 420. tai p. 050 3424 593.

KOULUIKÄISILLE AIKUISILLE Musiikkityöpaja Laulua ja Avoin kuvataidetyöpaja soittoa linnassa 700 vuotta Turun linnan Pajassa 6.4. klo Wäinö Aaltosen museossa 12–17. Hinta: 15 € sis. materi- sunnuntaisin 21.4.–26.5. klo 13–15. Hinta: 10 € / kerta aalit. Ilm. 3.4. mennessä. + museon pääsymaksu. Ei ennakkoilmoittautumista.

Frivolité-kurssi Luostarinmäen käsityöläismuseossa 13.–17.5. klo 17–20.

Hinta: 75 €. Ilm. 2.5. mennessä p. 040 178 0361.

NUORILLE JA AIKUISILLE Neulareikä- ja mustavalkovalokuvakurssi Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla 26.–28.4. pe klo 18–19.30, la–su klo 10–15. Hinta 20 €.

Ilm. 23.4. mennessä infopiste.kurala@turku.fi tai p. 02 2620 420.

Tuula Lehtinen, Ainon ja Laurin posliinitanssi, 2011. Kuvaaja: Martti

Puhakka.

www.forum-marinum.fi

27.5.-1.9.2013 Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa Näyttely kertoo Venäjän Keisarillisessa laivastossa palvelleesta, ja amiraaliksi ylenneestä Oscar von Kraemerista sekä Venäjän laivaston kehityksestä 1800-luvun lopulla. Näyttely on osa Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkiyhteistyön 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn esineet tulevat yksityiskokoelmasta ja Keskusmerisotamuseosta Pietarista, ja ovat aikaisemmin julkaisematonta, kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokasta aineistoa.

Tuotanto: Forum Marinum -säätiö ja Pietarin Keskusmerisotamuseo, yhteistyössä mukana Venäjän Turun Pääkonsulaatti ja Turun museokeskus

Lisäksi edelleen avoinna ovat: Kaksi tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen historiasta: Varvilla — Suomen laivanrakennuksen historiaa.

Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa.

Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa sekä 16.5. lähtien uutena teemana Merenkulun opetus Suomessa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta

päivittäin kello 11-19. Opastetuille laivakäynneille pääsee merikeskuksessa myytävällä pääsylipulla ja samalla lipulla voi tutustua myös merikeskuksen näyttelyihin (liput 9,50/6 €).

Matkustajajäänmurtaja Sampo.

Tapahtumat: 17.-26.5. Matkustajajäänmurtaja Sampon vierailu Turussa. Alus on avoinna

22.–26.4. VAUVAVIIKKO – BABYVECKAN

Richard Wagner.

Wagneriaani-lehden toimittaja Robert Storm luennoi säveltäjistä ja soittaa levyltä heidän musiikkinäytteitään Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, Linnankatu 2.

17.4. klo 18 Richard Wagner 200 vuotta 24.4. klo 18 Giuseppe Verdi 200 vuotta

Brinkkalan Galleria 22.3.–21.4. Barbro Eriksson ja Anna Sundblom 26.4.–26.5. Päivi Lempinen

TYÖPAJAT JA KURSSIT

Linnankatu 72, Turku • Näyttelyt ovat avoinna: 1.10.-30.4. tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. 2.5.-30.9. joka päivä kello 11-19

5.5.2013 saakka Sillien perässä – suomalainen valtamerikalastus 1929-1976 Suomalaiset kalastivat silliä Islannin vesillä vuodesta 1929 vuoteen 1976. Näyttelyssä kerrotaan suomalaisten harjoittamasta sillin valtameripyynnistä, pyyntialuksista, -yhtiöistä ja sillin käytöstä suomalaisessa ruokataloudessa.

www.turku.fi/kirjasto

VANHA SUURTORI

Merikeskus Forum Marinum

12.4.-12.5.2013 Örön aarteet: 12-tuumaiset tykit.

Valokuvanäyttely.

Tuotanto: Turun Rannikkotykistörykmentin perinneyhdistys/Johanna Pakola

Turun kaupunginkirjasto

www.turunmuseokeskus.fi

Suuren suosion saavuttanut kaksikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko järjestetään vapun kynnyksellä Vanhan Suurtorin ympäristössä. Ohjelmassa on monitaiteisia työpajoja, jossa pikkuväki pääsee toteuttamaan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Vauvaviikon tapahtumiin on vapaa pääsy.

Tutustu vauvaviikon ohjelmaan: www.turku.fi/ kulttuuri (lapset ja nuoret).

Vauvaviikko-Babyveckan löytyy myös Facebookista.

Musik! Färger! Lekar! Kramdjur! Allt detta och mycket mera gör den återkommande babyveckan så omåttligt populär. Välkomna, alla småttingar! Inträdet är fritt!

Babyveckan kryper närmare! Den tvåspråkiga kulturveckan för bebisar och småttingar intar åter området kring Gamla Stortorget.

Det kompletta programmet finns inom kort på www.turku.fi/kultur och i vår Facebookgrupp (sök på Vauvaviikko Babyveckan)

Giuseppe Verdi.

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi. Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Turun filharmoninen orkesteri

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Teksti ja kuvat: Turun AMK:n viestintäyksikkö

Älypuhelimien ja muiden langattomien laitteiden määrä kasvaa –

välittääkö kukaan vaaroista?

Voisiko lapsen matkapuhelin olla kiinni koulupäivän ajan? Entä voisiko hands free -laitetta käyttää useammin? Kännyköiden ja muiden laitteiden sekä tukiasemien tuottamat radiotaajuiset kentät herättävät kysymyksiä. Luotettavaa tutkimustietoa kaivataan lisää. Turun AMK:n hanke etsii vastauksia.

Suomessa on jo kouluja, joissa kännykät pidetään päivän ajan kiinni. Säteilyn vaarallisuuteen, erityisesti lasten kohdalla, aletaan vähitellen herätä. Suomen säteilyturvakeskus suosittelee, että lapset käyttäisivät hands free -laitteita tai lähettäisivät tekstiviestejä, jolloin altistumista radiotaajuisille kentille voitaisiin vähentää.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Matkapuhelimet vaativat toimiakseen tiheän tukiasemaverkoston. Lisäksi eri operaattorit rakentavat lähetysantenneja varten tukiasemapylväitä. Esimerkkinä on Turun Kähärin kaupunginosan tukiasemakiista, joka on jatkunut vuosia. Kiistaa on puitu jo kerran Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

– Matkapuhelintukiasemia ei pitäisi asentaa aivan asuinhuoneistojen lähelle, kertoo Ympäristön radiosäteily Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Marjukka Hagström Turun

AMK:n Tietoliikenne ja sähköinen kauppa tulosalueelta.

– Tukiasemia on sijoitettu niin, että joidenkin asuntojen asukkaat ovat saaneet oireita. Tieteellisissä tutkimuksissa oireet on liitetty juuri krooniseen radiotaajuusaltistukseen.

Laaja kysely säteilyoireista kärsiville Turun AMK:n hankkeessa tutkitaan sekä laitteiden säteilyä sekä ihmisten kokemia säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja.

ICT-talon EMC (Electromagnetic compatibility) -laboratoriossa on radiokaiuton häiriösuojattu huone, jossa taustasäteilyn vaikutus ei häiritse, kun erilaisten laitteiden säteilyä mitataan. Radiolaboratoriossa on myös mittauslaitteisto, jonka avulla voidaan tehdä kenttämittauksia vaikkapa asunnoissa.

Radiotaajuuksiin liittyvä tieteellinen tutkimus on keskittynyt pääosin selvittämään kännyköiden mahdollisia terveyshaittoja. Turun AMK:n hanke on ainutlaatuinen Suomessa, koska siinä ensimmäistä kertaa kerätään tietoa myös siitä, mihin muihin laitteisiin ja ympäristöihin ihmiset liittävät kokemansa terveyshaitat.

Sähköherkkyydestä kärsiville on tehty hankkeessa laaja kysely. Tulokset julkaistaan tämän ke-

Sähkömagneettiselle säteilylle altistuneen tietokone on suojattu laatikolla, joka vaimentaa säteilyä.

vään aikana ja ne ovat herättäneet jo ennakkoon kiinnostusta.

– Kyselytutkimuksen tavoitteena on saada selville, minkälaisia terveyshaittoja ihmiset saavat säteilystä, millaisissa olosuhteissa oireita ilmenee ja löydetäänkö radioteknisillä mittauksilla tietyissä ympäristöissä oireita selittäviä tekijöitä, Hagström selventää.

Lisää luotettavaa tietoa tarvitaan Sähköherkkyyden aiheuttamia oireita ovat erilaiset hermostolliset vaivat, lihasja nivelsärky sekä lihasheikkous, päänalueen oireet kuten huimaus sekä iho-oireet (polttelu ja pistely).

Myös hiiri tuottaa säteilyä. Siksi myös hiiri pitää suojata omanlaisin ratkaisuin.

Turun kokoustilat yksissä kansissa

Turussa on se linna Ja upea uusi Logomo, Alvar Aallon arkkitehtuuria, arvokkaita aateliskartanoita, Ruissalon pitsihuviloita, saariston savusaunoja sekä aluksia, jotka vievät vieraasi Aurajoelta Airiston aalloille. Mitä ikinä kokous- ja juhlapaikaltasi odotatkaan, Turku on hyvä idea. Uusi Kokouskäsikirja on ilmestynyt. Tilaa omasi ja tiedä kaikki.

Kokouskäsikirja ilmestyy 17.4.2013 ja se on englanninkielinen. Kirjan julkaisee

Turku Touringin kongressiyksikkö ja sen voi tilata osoitteesta convention@turku.fi.

Netissä on samansisältöinen hakukone, josta voi etsiä kokous- ja juhlatiloja kaupungista, saaristosta ja kartanokohteista osoitteessa www.meetturku.fi.

Ruotsin sosiaalihallitus teetti väestötason kyselytutkimuksen vuosina 1999 ja 2007. Tutkimukseen vastaajista noin kolme prosenttia kertoi kummallakin kerralla saavansa selvää terveyshaittaa sähkömagneettisista kentistä. Suomessa vastaavaa koko väestöä käsittävää tutkimusta ei ole toteutettu.

Hagström vastaa päivittäin puheluihin, joissa aiheena on juuri radiotaajuisille kentille tai sähkölle altistuneiden hätä ja tiedon puute.

– Olemme käyneet kertomassa aiheesta erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa. Ulkomaillakin ollaan kiinnostuneita. Tietoa tarvitaan.