Turkuposti 4/2011

turkuposti åboposten

Iso purjelaivat saapuvat Aurajokeen

l

4 2011

s. 4

Koulukeittiöverkon remontti puhuttaa s. 3

Uusi eläinhoitola avautui Metsämäkeen s. 8

Turun yliopiston kirjastolla aarteita maan alla s. 11

L I I T E : Kohtaamisia - Kulttuuria Turussa

l

4 2011 Jokirannasta ollaan ylpeitä – Kauppatori koettiin keskustan turvattomimmaksi paikaksi. . . . . . . . . . . . . . . 2 Åboborna är stolta över åstranden – Salutorget upplevdes som otryggast. . . . 2 Perunakattilat porisevat koulukeittiössä jatkossakin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Potatiskastrullerna puttrar i skolköken även i framtiden. . . . . . . . . . . . . . 3 Suuret purjelaivat saapuvat jälleen Turkuun elokuun lopussa. . . . . . . . . . . . . . . . . 4 De stora segelfartygen anländer igen till Åbo i slutet av augusti. . . . . . . . . . . . 5 Miehille parempaa kuntoa ja terveyttä. . . . 5 Kutsu puujuhlaan Samppalinnanpuistoon. 5 Syksyn sato! -tapahtuma kauppatorilla. . . . 5 Alamäkiajot Taidemuseonmäessä. . . . . . . . . 6 Ekvallan esteetön uimaranta . . . . . . . . . . . . . 6 Historiallinen kaupunki puiden alla. . . . . . . 6 ”Kaiken maailman” arkkitehdit tutkivat tällä viikolla Ilpoisten lähiötä . . . . . . . . . . . . . 7 Kirjastosillan rakentaminen voi alkaa maaliskuussa 2012. . . . . . . . . . . . . . 7 Löytöeläimet saivat uuden kodin Metsämäestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Upphittade djur fick ett nytt hem i Skogsbacka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Syksyllä valmistuu uusi paikka pieneläinhautausmaalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 liite: KULTTUURIA TURUSSA OpinOven kautta uudelle uralle . . . . . . . . . . 9 ICT-portti haastaa alueen pk-yrittäjät hyödyntämään tietotekniikkaa. . . . . . . . . . . 9

Jokirannasta ollaan ylpeitä

– Kauppatori koettiin keskustan turvattomimmaksi paikaksi Turun keskusta-alueella asuvat noin 20 000 taloutta saivat postitse maalis-huhtikuussa kyselyn, jossa pyydettiin kertomaan mielipiteitä Turun ydinkeskustan vetovoimatekijöistä. Myös yritykset otettiin mukaan tutkimukseen.

Päivä opettajan mukana. . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Turun kaupunki, Varsinais-Suomen poliisilaitos ja kaupungin elinkeinoelämä olivat mukana toteuttamassa tutkimusta, jolla haluttiin kerätä asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä Turun ydinkeskustan turvallisuudesta, ympäristöstä, jalan liikkumisesta, yhteisöllisyydestä sekä asioinnista ja palveluista.

Turussa kyselyyn vastasi 819 turkulaista ydinkeskustan suurkuluttajaa

Tutorin hihaa saa sulassa sovussa nykiä. . 13

Vastauksista kävi ilmi, että:

Turun AMK antaa viestintäkoulutusta. . . . . 9 Taistelua, visuaalista vyörytystä ja hyviä kysymyksiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Tanssijat liekeissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kierros kirjaston salattuihin osiin . . . . . . . . 11

Päihteetön mopoilu on jees. . . . . . . . . . . . . 13 Nuorisoasiainkeskuksen palvelupiste muutti Vimmaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Lyhtyjen loistetta Vartiovuorenpuistossa Taiteiden yönä 18.8.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 I lyktornas sken i Vårdbergsparken på Konstens natt 18.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Kulttuuripääkaupunki-ohjelma Turun Taiteiden yönä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kulttuuri tekee hyvää myös Turun päivänä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Aurajokirantaan kaksi uutta yleisö-WC:tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

turkuposti • åboposten Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi JULKAISIJA/UTGIVARE

Vastaava päätoimittaja/Ansvarig chefredaktör

Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Oyj Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 42 (17. – 21.10).

Aineiston deadline on 23.9.

ISSN 1798-4661

2

Turun kaupungin kunnallinen pysäköinninvalvonta täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

Kuvassa pysäköinnintarkastajien virka-asumallia lähes 40 vuoden takaa.

35 % pitää häiriköintiä ydinkeskustassa ainakin melko suurena ongelmana 41 % kokee ydinkeskustassa kävelyn turvattomaksi viikonloppuiltoina 47 % pitää ydinkeskustaa liian roskaisena 39 % pitää ydinkeskustan puistoja ja istutuksia onnistuneina 67 % pitää ydinkeskustassa liikkumista helppona 41 % uskoo saavansa apua ohikulkijoilta, jos joutuisi rikoksen uhriksi ydinkeskustassa Ydinkeskustan selvästi turvattomimmaksi paikaksi koetaan kauppatori, se koetaan myös ympäristöltään ylivoimaisesti huonoimmaksi paikaksi.

Ydinkeskustan selvästi turvallisimmaksi paikaksi koetaan kävelykatu.

Ydinkeskustan ympäristöltään parhaat paikat ovat jokiranta, kävelykatu ja Vähätori. Ydinkeskustan parhaat kohtaamispaikat ovat kahvilat.

Ydinkeskustan selvästi suurin ylpeyden aihe on jokiranta

Vastauksista elementtejä päätöksenteon tueksi Kysely tuotti 6448 kehitysideaa ja näkemystä turvallisuuden, ympäristön, kävelyn, yhteisöllisyyden ja asioinnin parantamiseksi; nämäkin ideat jaetaan ydinkeskustan päättäjille ja toimijoille mahdollisia toimenpiteitä varten. Saadut vastaukset luovat lähtökohdan, jonka avulla voidaan seurata Turun ydinkeskustan vetovoiman kehitystä.

Kysely toistetaan joka toinen vuosi. Näin syntyy Turun ydinkeskustan vetovoimaisuus -barometri, jonka avulla asukkaat, päättäjät ja toimijat voivat seurata kehitystoiminnan tuloksia.

Kyselyn taustaa EVE index -kysely liittyy valtakunnalliseen Elävä Kaupunkikeskusta ry:n käynnistämään TEKES-hankkeeseen, jossa rakennetaan seurantajärjestelmiä ydinkeskustojen kehittämiseksi ja kehityksen mittaamiseksi.

Turun lisäksi mukana ovat Jyväskylä, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu ja Tampere. Eve Index -tutkimuksen nimi muodostuu sanoista ”Ekotehokkuus, Vetovoimaisuus ja Elinvoimaisuus. Kyselytulosten avulla rakennettava laskentamalli ja indeksi auttavat kehittämään kaupunkien keskustaa sekä laajan palvelutarjonnan, houkuttelevuuden että kestävän kehityksen näkökulmista.

Hanketta ovat mukana tukemassa TEKES, EEK ry, Ympäristöministeriö, Stockmann Oyj, Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko, SOK, Suomalainen Kirjakauppa Oy, Päivittäistavarakauppa PTY ry, Erikoistavarakauppa ry, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, AD arkkitehdit Oy ja Tuula Pohjola Consulting Oy Lisätietoa Elävä kaupunkikeskusta -hankkeesta

Turun osalta maankäytönsuunnittelija Juha Lipponen, juha.lipponen@turku.fi, www.kaupunkikeskustat.fi Teksti: Anri Niskala • Kuva: Turun Kiinteistöliikelaitoksen arkisto.

Åboborna är stolta över åstranden – Salutorget upplevdes som otryggast Åbo stad, polisinrättningen i Egentliga Finland och stadens näringsliv genomförde en undersökning som syftade till att samla erfarenheter och åsikter om säkerhet, miljö, gemenskaplighet och service samt om hur det är att röra sig till fots i Åbo centrum. I Åbo svarade 819 storkonsumenter på undersökningen Av svaren framgick att:

- 35 % anser att ett störande beteende utgör ett ganska stort problem i centrum - 41 % upplever att det är otryggt att gå ut och promenera på veckoslutskvällarna i centrum - 47 % anser att Åbo centrum är alltför skräpigt - 39 % anser att parkerna och planteringarna i centrum är lyckade - 67 % anser att det är lätt att röra sig i centrum - 41 % tror sig få hjälp av förbipasserande om de skulle falla offer för ett brott i centrum - Salutorget upplevs som den klart otryggaste platsen i centrum, också miljömässigt upplevs det som den överlägset sämsta platsen.

- Som den klart tryggaste platsen upplevs gågatan.

- De bästa platserna i fråga om miljön är åstranden, gågatan och Lilltorget. Caféerna är de bästa träffpunkterna.

- Åboborna är stoltast över åstranden

Perunakattilat porisevat koulukeittiössä jatkossakin Kaksi keskuskeittiötä voi parhaimmillaan merkitä sitä, että oman koulun keittolassa keitetään yhä perunat ja paistetaan itse jopa lämmintä leipää. Koululaisten lämmin ruoka taas voi olla entistä pidemmälle Turussa itse tehtyä, einesten osuus vähenee. Lopputulos on hyvä, jos säästöt todella saadaan satsata ruuan laatuun.

Turun kaupungin kahden keskuskeittiön hanke eli keittiöverkon remontti on saanut aikaan keskustelua, josta ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen Katerinkista on tyytyväinen.

– Tärkeää on se, että puhutaan ruuan laadusta, kun tähän saakka on puhuttu vain hinnasta.

Mutta mitä kahden keskuskeittiön malli merkitsee?

Mielikuva on oitis tilanteesta, jossa auton kyydissä ruoka kulkee vihoviimeiselle pikku koululaiselle – jäähtyneenä. Juvonen Katerinkista korjaa heti tämän käsityksen: itse asiassa lämpimän ruuan kuljetus uudessa mallissa vähenee.

Kahden keskuskeittiön mallissa ruoka kuljetetaan – jäähdytettynä. Näin kaikkea ruokaa ei tarvitse valmistaa juuri lounasaikaan, ruokaa voidaan valmistaa keskuskeittiöissä aamukuudesta iltakuuteen. Ruoka voidaan tehdä erissä. Näin vanhainkodin, koulun ja päiväkodin ei todellakaan tarvitse elää saman ruokalistan mukaan.

Toiseksi kaksi keskuskeittiötä eivät toimi jatkossakaan yksin. Jäljelle jää myös noin kymmenen nyt hyväkuntoista ja vastaremontoitua koulu- ja päiväkotikeittiötä eri puolille kaupunkia. Idea on se, että keskuskeittiöt toteuttavat noin 23 000 päivittäisestä koulu- ja päiväkotilounaasta noin 14 000 annosta.

Keittiöt eivät poistu pienemmistäkään kouluista ja päiväkodeista. Niistä tulee palvelu- tai jakelukeittiöitä. Niissä joko Katerinkin tai päiväkodin henkilökunta lämmittää keskuskeittiöstä tuodun ruuan ja tarjoilee sen.

Oman keittiön lihapullia Jatkossa esimerkiksi lihapullat olisivat keskuskeittiössä omalla lihapullakoneella itse tehtyjä, eivät Atrian raakapakastelihapullia.

– Nekin ovat kyllä ihan hyviä, lihapitoisuus on 73 prosenttia, Juvonen kertoo.

Tiivistetäänpä keittiöverkkomalli sitten vaikka Atrian lihapullaselosteeseen, joka kertoo, mistä on kysymys. Tilanne ei ole nytkään paha, natriumglutamaattia ei ole eikä sitä muutenkaan turkulaisesta kouluruuasta löydy.

Atrian raakapakastelihapullien valmistusaineet ovat sianliha, naudanliha, vesi soijaproteiinivalmiste, perunatärkkelys, sipuli, korppujauho, mausteet, glukoosi, hiivauute ja vehnäkuitu.

Keskuskeittiön lihapullat tehtäisiin itse, turkulaisessa

Kahden keskuskeittiön hanke on saanut kiihkeän vastaanoton, mutta koska hankkeessa on monta yllättävää näkökulmaa, ruokapalvelujohtaja Paula Juvosen ehdotusta kannattaa kuunnella.

keittiössä. Ero olisi tuskin muuten suuri, mutta omissa lihapullissa tuskin nähtäisiin esimerkiksi glukoosia ja vehnäkuitua.

– Ruoka laitetaan ravitsemussuositusten mukaan, jossa suolapitoisuus, rasvapitoisuus ja kuitupitoisuus ovat tärkeitä.

Kilpailutus ja hankintasäännöt estävät sen, että lähiruokaa sellaisenaan ei voi suosia EU:n hankinnoissa.

– Toisaalta luomu on helppoa. Luomua käytetäänkin ja esimerkiksi kaura- ja neljänviljanhiutaleet ovat luomua.

Jopa luomumaidon hankinta olisi mahdollista mutta se, ettei siihen lisätä D-vitamiinia estää sen käyttämisen koulumaitona.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Kaksi keskuskeittiötä lyhyesti:

• Ruoka kuljetetaan jäähdytettynä kouluille.

- Kouluissa ja päiväkodeissa voidaan jatkossakin perunat, pasta ja riisi keittää itse.

• Kahta keskuskeittiötä tukee kymmenen valmistuskeittiötä eri puolilla kaupunkia.

• Muutkaan keittiöt eivät häviä kouluilta, vaan niistä tulee jakelu- ja palvelukeittiöitä. Palvelukeittiössä ruuan jakaa Katerinkin henkilökunta. Jakelukeittiössä ruuan jakaa päiväkodin työntekijä, jolla osa työajasta on myös siivousta.

• Työvoimakustannuksissa saatava säästö käytetään laadukkaampaan ruokaan.

• Kuljetuskustannukset ruoka-annosta kohti vähenevät ja lämmintä ruokaa kuljetetaan jopa entistä vähemmän.

Varautumista kilpailuun ja työvoimapulaan Juvosen mukaan keittiöverkon uudistamisen idea on yksinkertaisesti saada ruokaa tarjolle jatkossakin, kun näköalana on työvoimapula.

– Fakta on se, että isot ikäluokat jäävät eläkkeelle, osittain tämä on myös ammatinvalintakysymys. Meillä tämä näkyy jo siinä, ettei sijaisia tahdo saada.

Toiseksi Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen nyt tuottamat ruokapalvelut yhtiöitetään. Myös ruokapalvelujen tuottaminen avataan kilpailulle vuodesta 2015 eteenpäin ja hinta pitää saada kilpailukykyiseksi.

– Nyt ollaan puhuttu siitä, että syntyvät säästöt laitettaisiin ruuan laatuun, Juvonen sanoo ja pitää tätä hyvänä uutisena.

Kaksi suurta, kymmenen pienempää Ehdotuksessa keskuskeittiöitä on siis kaksi. Runosmäkeen rakennettava keskuskeittiö palvelisi noin 5000 ruoka-annoksella Yli-Maarian, Moision, Nummen ja Runosmäen alueen kouluja ja päiväkoteja. Heikkilän kasarmille remontoitava ja vuokrattava keskuskeittiö palvelisi muuta Turkua 9000 annoksella. Säästö on noin 27 henkilötyövuotta ja nettosäästö noin 700 000 euroa vuodessa.

– Kuljetuskulut ovat neljä prosenttia, henkilöstökulut ovat 50 prosenttia, hän tähdentää.

Viileänä kuljetettu ruoka on hygieenisempää, lämpimän ruuan kuljetuksista tukipalveluaterioina ei täysin voida luopua, mutta nyt kuljetuksetkin yksinkertaistuvat.

Potatiskastrullerna puttrar i skolköken även i framtiden Åbo stads planer på två centralkök har väckt en hel del diskussion, vilket bara är bra tycker matservicechef Paula Juvonen från Katerinki.

– Det är viktigt att det talas om kvaliteten på maten medan det hittills har talats om priset.

Modellen med två centralkök innebär att maten levereras avkyld. Då behöver man inte tillreda all mat just vid lunchtid utan maten kan tillredas i centralköken från klockan sex på morgonen till klockan sex på kvällen. Maten kan lagas i omgångar.vilket gör att åldringshemmet, skolan och daghemmet inte behöver följa samma meny.

För det andra fungerar två centralkök inte heller i fortsättningen. Det är ca tio välbehållna eller nyrenoverade skol- och daghemskök på olika håll i staden som fortsätter sin verksamhet. Idén är att centralköken lagar ca 14 000 portioner av sammanlagt 23 000 portioner skol- och dagismat om dagen.

Två stora, tio mindre kök Det har alltså föreslagits två centralkök. Centralköket i Runosbacken skulle med sina ca 5000 matportioner tjäna skolorna och daghemmen i Övre S:t Marie, Moisio, Nummisbacka och Runosbacken. Centralköket på kasernområdet i Heikkilä skulle med sina 9000 portioner tjäna det övriga Åbo. Modellen med två centralkök sparar ca 27 årsverken och ca 700 000 euro om året.

– Transportkostnaderna är fyra procent, personalkostnaderna 50 procent av totalkostnaderna, betonar hon.

Maten som transporteras avkyld är mer hygienisk, man kan inte helt avstå från transport av den varma maten när det är fråga om måltider i form av stödservice, men transporterna skulle nu bli enklare.

Text och bild: Sini Silván

3

Suuret purjelaivat saapuvat jälleen Turkuun elokuun lopussa

Turun kaupunki ja Sail Training International (STI) järjestävät The Culture 2011 Tall Ships Regatan Itämerellä Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Laivat saapuvat Aurajokeen elokuun lopulla.

Tapahtuma on varmasti yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista, sillä Aurajoen varsille saapuu suuri joukko komeita purjelaivoja. Vaikka tämänkertainen purjelaivatapahtuma on hieman pienimuotoisempi kuin aiemmat kaupungissa nähdyt, varsinaiset Tall Ships Race –tapahtumat, on luvassa silti paljon nähtävää.

Tulossa ovat mm. maailman suurin purjealus, nelimastoparkki Sedov (Venäjä, 122 m) sekä toiseksi suurin alus, nelimastoparkki Kruzenshtern (Venäjä, 113 m). Lisäksi Turussa nähdään mm. Mir (Venäjä, 109 m) ja Dar Mlodziezy (Puola, 109 m). Myös fregatti Shtandart (Venäjä, 35 m) on tulossa tapahtumaan. Alus on kopio Pietari Suuren laivaston fregatista vuodelta 1703.

Alukset edustavat kahdeksaa eri valtiota, vanhin on vuodelta 1915 oleva 36 metrinen hollantilainen kahveliketsi Tecla. Yhteensä aluksia on ilmoittautunut mukaan kolmisenkymmentä. Ne kiinnittyvät Aurajoen alajuoksulle Föristä Turun linnan suuntaan. Alukset lähtevät Turusta sunnuntaina 28.8. ja suuntaavat yhtä aikaa Airistolle. Köysien irrotus alkaa klo 14.00, joten komea purjeiden paraati on nähtävissä Airistolla noin klo 14.30 alkaen.

Konsertteja ja ilotulitusta Ranta-alueella on luvassa konsertteja päivittäin aivan tapahtuma-alueen sydämessä eli Merikeskus Forum Marinumin luona, museofregatti Suomen Joutsenen edustalla.

Esiintyjinä mm. Turku Swing Company feat. Milana Misic, Magenta Skycode, Eurooppa 3 ja Samba Carioca. Lisäksi puolustusvoimien perinteinen Miljazz-tapahtuma järjestetään jokirannassa Tall Ships Regatan aikana. Korppoolaismäeltä ammutaan näyttävä ilotulitus perjantaina 26.8. klo 23 alkaen.

Lukuisat ruokailupaikat jokirannassa takaavat viihtyvyyden mastomerta katsellessa. Tapahtuma-alueelle on vapaa sisäänpääsy, samoin purjealuksille. Alusluettelo ja

4

tarkka ohjelma löytyvät tapahtuman nettisivuilta (www. tallships2011.fi).

Turku on kokenut purjelaivatapahtuman järjestäjä, kaupunki on toiminut Tall Ships’ Races - isäntänä aiemmin vuosina 1996, 2003 ja 2009. Tapahtuma on joka kerta kerännyt satoja tuhansia tyytyväisiä kävijöitä ympäri maata. Vuoden 2009 Tall Ships´ Races keräsi Turkuun noin puoli miljoonaa kävijää.

Regatta-sana kertoo teemapurjehduksesta Kesän 2011 varsinainen Tall Ships Race päättyy elokuun alussa Ruotsin Halmstadiin, josta osa aluksista jatkaa Rostockiin. Sieltä alukset siirtyvät Liettuan Klaipedaan, josta The Culture 2011 Tall Ships Regatta alkaa.

Klaipedasta alukset purjehtivat Turkuun ja jatkavat neljä päivää myöhemmin Puolan Gdyniaan, joka on kilpailun päätesatama. Turussa alukset ovat 26. – 28.8.2011. Lähtö Gdyniaan tapahtuu maanantaina 29.8. Utöstä.

Vuosittain eri merillä järjestettävien Tall Ships Races –tapahtumien lisäksi STI järjestää eri teemojen ympärille järjestettyjä Tall Ships regattoja. Esimerkiksi Välimerellä on purjehdittu Historical Seas Tall Ships Regatta, Italian vesillä Garibaldi Tall Ships Regatta ja Pohjanmerellä North Sea Tall Ships Regatta. Regatta – sana kilpailujen nimessä kertoo siitä että kyseessä on teemapurjehdus.

Virallisen Tall Ships Race -tapahtuman osallistujista vähintään puolet miehistön jäsenistä pitää olla alle 25 –vuotiaita. Vapaamuotoisemman Tall Ships Regattaan pääse mukaan kuka tahansa ikään katsomatta. Aiempaa purjehduskokemusta ei vaadita, kiinnostus kokea hieno merimatka riittää.

The Culture 2011 Tall Ships Regatta Klaipeda, Liettua 19.–21.8.

Kilpapurjehdus Turkuun

Turku 26.–28.8. (startti ma 29.8. Utö)

Kilpapurjehdus Gdyniaan

Gdynia , Puola 2.–4.9.

Klaipeda , Litauen 19 – 21.8.

Kappsegling till Åbo

Åbo 26 – 28.8. (start mån 29.8 Utö)

Kappsegling till Gdynia

Gdynia , Polen 2 – 4.9.

Kulttuuria ja tapahtumia Regatta-viikonloppuna on hieno mahdollisuus osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden kulttuuritarjontaan. Tarjolla mm. The Elements, huima visuaalinen elämys, joka yhdistelee ilma-akrobatiaa, tulta, musiikkia ja valoshowta Aurajoen yllä ja rannoilla.

Lisätiedot: www.tallships2011.fi

Teksti ja kuvat: Hannu Waher

Viirien määrä kertoo, kuin monta kertaa alus on osallistunut tapahtumaan aiemmin ja minä vuosina.

Kuva: KKI-ohjelma

De stora segelfartygen anländer igen till Åbo i slutet av augusti Åbo stad och Sail Training International (STI) arrangerar The Culture 2011 Tall Ships Regatta på Östersjön Europas kulturhuvudstad Åbo till ära.

Fartygen lägger till i Aura å i slutet av augusti.

Evenemanget är säkert en av höjdpunkterna under kulturhuvudstadsåret, för ett stort antal ståtliga fartyg kommer att lägga till vid Aura ås stränder. Även om segelfartygsevenemanget den här gången inte är lika omfattande som de tidigare Tall Ships Race-evenemangen, finns det ändå mycket att se.

Till Åbo kommer bl.a. världens största segelfartyg, fyrmastbarken Sedov (Ryssland, 122 m) och det näst största fartyget, fyrmastbarken Kruzenshtern (Ryssland, 113 m).

I Åbo kan man också se bl.a. Mir (Ryssland, 109 m) och Dar Mlodziezy (Polen, 109 m). Även fregatten Shtandart (Ryssland, 35 m) skall komma till evenemanget. Fartyget är en kopia av fregatten från år 1703 som ingick i Peter den stores flotta.

Fartygen representerar åtta olika stater, det äldsta fartyget är den 36 meter långa holländska gaffelketchen Tecla från år 1915. Sammanlagt har ett trettiotal fartyg anmält sig till evenemanget. De förtöjs i åmynningen från Förin neråt i riktning mot Åbo slott. Fartygen lämnar Åbo söndagen 28.8 och fortsätter samtidigt till Erstan. Förtöjningarna släpps kl. 14.00 så att man kan se en ståtlig segelparad på Erstan från k.14.30.

Konserter och fyrverkeri Alldeles i hjärtat av evenemangsområdet intill Forum Marinum, framför museifregatten Suomen Joutsen kommer att ordnas konserter dagligen.

Vid evenemanget uppträder bl.a. Turku Swing Company feat. Milana Misic, Magenta Skycode, Eurooppa 3 och Samba Carioca. Dessutom ordnas försvarsmaktens traditionella Miljazz-evenemang vid åstranden under Tall Ships Regatta. Från Korppolaisbacken skjuts ett ståtligt fyrverkeri 26.8 kl. 23.

Talrika matställen vid åstranden garanterar trivseln när man tittar ut över masthavet. Det är fritt inträde till evenemangsområdet och fartygen. Fartygslistan och det detaljerade programmet finns på evenemangets webbplats (www.tallships2011.fi).

Ytterligare information: www.tallships2011.fi Text och bilder: Hannu Waher

Testipäivä 23.9.

Miehille parempaa kuntoa ja terveyttä Kaikki turkulaismiehet ovat tervetulleita testaamaan kuntonsa maksutta Hämähäkkiluolan parkkialueelle perjantaina 23.9. kello 11–18 SuomiMies seikkailee - testirekkassa.

Pienillä muutoksilla pysyviä tuloksia Testirekka ja SuomiMiehen kuntotestit on tarkoitettu 30–60-vuotiaille miehille, mutta muuten tapahtuma on avoinna kaikille.

Rekkakiertueen tarkoituksena on herätellä miehiä pohtimaan arjen valintojaan ja kannustaa elämäntapamuutoksiin. Monet miehet liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja syövät mitä sattuu. Pienillä muutoksilla saadaan aikaan pysyviä tuloksia: hyvää oloa, kaventunutta vyötärönseutua, parempaa kuntoa ja terveitä vuosia.

– Keskiverto suomalainen mies on ylipainoinen, kestävyyskunnoltaan vaatimatonta luokkaa ja lihasvoimiltaan melko kohtuullisessa kunnossa, summaa rekkakiertueen järjestävän Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen.

Oma kroppa kartoitukseen SuomiMies -tapahtumien pääosassa on testirekka, jossa miehet pääsevät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoilematta kuntotesteillä. Arkivaatteissa tehtävillä kolmella kuntotestillä mitataan kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä analysoidaan kokonaisvaltaisesti kehonkoostumusta.

– Testit ovat helppo ja nopea tapa saada yleiskuva omasta terveydestään, Komulainen kertoo.

Testien jälkeen yksittäisistä tuloksista annetaan testipalaute. Lisäksi miehillä on mahdollisuus sekä ryhmä-

että henkilökohtaiseen neuvontaan kullekin soveltuvassa liikunnassa ja fiksussa syömisessä. Komulainen painottaa neuvonnan merkitystä.

– Palautteenanto on erittäin arvokas osa SuomiMiestestaamista. Kun tiedetään, missä oman kunnon osalta mennään, on helpompi lähteä purkamaan, millaisia pieniä fiilauksia arjessa voisi tehdä.

Testirekan lisäksi tapahtumissa on tarjolla myös muita mittauksia, testejä ja lajikokeiluja sekä liikuntavälineiden ja -teknologian esittelyjä.

Rekkakiertue on osa valtakunnallista SuomiMies seikkailee -kampanjaa. Rekkakiertueen pääyhteistyökumppanit ovat Eläkevakuutusyhtiö Etera sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun aluejärjestöt.

Lisätietoja: www.suomimies.fi ja Turun tapahtumasta www.turku.fi/liikunta, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, harrasteliikunnan päällikkö Jukka Läärä, p. 0400 463 790, jukka.laara@liiku.fi ja Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, liikuntapalveluvastaava Toni Pekkola, p. 050 5546 228, toni.pekkola@turku.fi

Kutsu puujuhlaan Samppalinnanpuistoon

Turku on nimetty Euroopan puupääkaupungiksi vuodeksi 2011. Tähän liittyen turkulaisia pyydettiin keväällä kertomaan muistojaan ja kokemuksiaan puista.

Kaikki ovat tervetulleita yhteiseen juhlaan Vesan päivänä 27.9. klo 18 alkaen Samppalinnanpuistoon (Luostarivuoren koulun edusta). Ohjelmassa juhlapuhe, pyökin istutus, musiikkia ja puukiipeilynäytöksiä.

Lapsia leikittää Taika Tammi puuaiheisilla leikeillä ja visailuilla. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

SYKSYN SATO! tuo slowfoodin, luomun ja lähiruoan Turun kauppatorille 10.9.2011.

Lähi- ja luomuruoan tuottajat esittelevät syyskuussa tuotteitaan kauppatorin SYKSYN SATO! -tapahtumassa.Terveellisen ja maistuvan lähiruoan lisäksi tarjolla on neuvoja, maistiaisia sekä monenlaista ohjelmaa. Tule hakemaan asiantuntijoiden lähiruokareseptit tai maistamaan rukiinen uutispuuro ja totea luomun hyvää tekevä vaikutus. Tervetuloa Turun kauppatorille 10.9.

Lisätietoa: www.turku2011.fi/syksyn-sato

5

Alamäkiajot Taidemuseonmäessä

Vauhdikas koko perheen yleisötapahtuma Turku Grand Prix tuo mäki- ja rinneautot Turun keskustaan.

Kilpailussa on kaksi luokkaa: omavalmisteiset mäkiautot ja ammattimaisesti ra-kennetut rinneautot.

Tapahtuman lämmittelylaskut ajettiin jo kesällä 2010 ja tänä vuonna ajot jatkuvat entistä vauh-dikkaammin. Tapahtumasta suunnitellaan jokavuotista.

Turku Grand Prix sunnuntaina 21.8. klo 12-20, Taidemuseonmäki

Ekvallan uimarannalla teemapäivä vammaisille

Temadag för handikappade på Ekvalla badstrand

Vammaiset perheineen ja avustajineen ovat tervetulleita lauantaina 3.9. klo 10-15 Ekvallan esteettömälle uimarannalle tutustumaan vesi- ja maastoliikkumisen apuvälineisiin.

Tapahtumassa voi kokeilla melontaa, purjehdusta, kalastusta, pyöräilyä ja maastossa liikkumista. Paikalle pääsee Kauppatorilta lähtevillä busseilla 14 ja 15.

Tapahtuma on maksuton. Paikalla on muutamia yleisavustajia, osallistuminen omalla vastuulla. Rannan kioskista voi ostaa pientä suolaista ja makeaa purtavaa.

Tiedustelut: Eija Hiitti, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus p. 050 5546 222, eija.hiitti@turku. fi ja Pikita Lempiäinen-Koponen, Turun kaupungin kasvatus-ja opetustoimi p. 050 5167 209, pikita. lempiainen-koponen@turku.fi Tapahtuman järjestävät Malike, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja kasvatus- ja opetustoimen koululiikunnanohjaus, Kaarinan, Raision ja Paimion kaupunkien sekä Maskun ja Liedon kuntien liikuntapalvelut.

De handikappade med sina familjer och ledsagare är välkomna till den hinderfria badstranden i Erikvalla lördagen 3.9 kl.10-15 för att bekanta sig med olika hjälp redskap för vatten- och terrängaktiviteter. Vid evenemanget kan man pröva på bl.a. paddling, segling, fiske och cykling. Bussarna 14 och 15 kör från Salutorget till Ekvalla.

Evenemanget är gratis. På plats finns några allmänna medhjälpare, deltagande i evenemanget på egen risk. I kiosken vid stranden kan man köpa något smått att äta.

Förfrågningar: Eija Hiitti, Idrottscentralen tel. 050 5546 222, eija.hiitti@turku.fi och Pikita LempiäinenKoponen, sektorn för fostran och undervisning i Åbo stad tel. 050 5167 209, pikita.lempiainen-koponen@turku.fi Evenemanget arrangeras av Malike, Åbo stads idr ottscentral och instruktionen i skolidrott vid ämbetsverket för fostran och undervisning, idrottstjänsterna i S:t Karins, Reso och Pemar samt i Masko och Lundo.

Ekvallan esteetön uimaranta

sijaitsee Satavan saarella, Kakskerrantie 618.

Kuva: Sanna Moisala

Ekvallan uimarannalla on huomioitu liikkumisrajoitteisten mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja uintiin: • Pyörätuolilla liikkumista helpottavat kovapäällysteiset kulkukäytävät.

• Näkövammaiset voivat suunnistaa rannalla ja uida turvallisesti äänimajakoiden opastamina. Käytössä on myös kohokartta.

• Veteen pääsyä helpottavat veteen johtava, kaiteella varustettu luiska ja pyörätuoliparkki.

• Uimarannan alue on helppokulkuinen.

• Veden syvyys vaihtelee 0,35–1,50 metriin.

• Rannalla on leikki- ja kuntoiluvälineitä sekä pelikenttä.

• Rannan pukeutumistilat ja WC:t ovat esteettömiä: selkeät kontrastit helpottavat pintojen ja tasojen hahmottamista. Tilat ovat väljät, joten pyörätuolillakin pääsee kätevästi liikkumaan.

Kesäisin koulujen loma-aikaan uimarannalla työskentelee kaksi rantavalvojaa. Myös kioski on avoinna säävarauksella kesäisin. Suihkupyörätuoli ja kyynärsauvat ovat käytössä kioskin aukioloaikoina.

Ylläpitovastuu: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, liikuntapaikkamestari Juha Lehmusvuori, p. 050 5546 340 Uimarantaa valvova viranomainen: Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto, Satu Ylhäinen, p. 2661 073

Historiallinen kaupunki puiden alla Kevään ja kesän aikana Turun Tuomiokirkonpuistossa on viuhunut lapio jos toinenkin. Historiallisesti merkittävän puiston puiden uusinta ja täydennys vaativat mittavat arkeologiset kaivaukset.

- Tuomiokirkonpuisto sijaitsee alueella, joka oli ennen Turun paloa vuonna 1827 tiheään rakennettu. Maata täytyy tutkia ja dokumentoida, jottei puiden istutus vahingoita nykyisen puistokerroksen alla olevia muinaisjäännöksiä, kertoo tutkija Aki Pihlman Turun museokeskuksesta Aikaisempina vuosina myös Turun vanhimpiin lukeutuvien Brahen- ja Porthaninpuistojen puustoa on uusittu.

Kaivaukset matka historialliseen elämänmenoon Tuomiokirkonpuiston kaivauksissa on päästy pääasiassa 1700-luvun ja paikoitellen 1600-luvun kulttuurikerrostumiin. Esinelöytöjä on molemmilta vuosisadoilta.

– Kaivauksissa on paljastunut ajan rakennusten jäännöksiä ja esineitä. Tutkimukset antavat mielenkiintoista tietoa aikalaisesta asemakaavasta, joka poikkeaa nykyisestä totutusta merkittävästi, Pihlman sanoo.

6

Ilari Aalto (vas.) ja Lauri Heikkilä Tuomiokirkonpuiston kaivauksissa juhannusviikolla.

Tuomiokirkkopuiston puuston vanhin osa on 1830-luvulta. Puistoon istutetaan kaivausten jälkeen muun muassa uusia vaahteroita.

Historia kiinnostaa myös suurta yleisöä Arkeologiset kaivaukset ovat herättäneet myös turkulaisten innostuksen. Tuomiokirkonpuistossa on järjestetty kerran viikossa yleisöopastuksia suomeksi ja ruotsiksi.

Kierroksen aikana jokainen on päässyt tutustumaan kaivauksiin ja kaupungin maanalaiseen historiaan.

– Yleisöopastukset ovat olleet suosittuja ja pidettyjä. Turkulaiset ovat selvästi kiinnostuneet arkeologiasta, Pihlman kertoo.

Kaupungin alkuhistoria selvillä kaivausten ansiosta

selvitettiin pari vuotta sitten kaupungin todellista ikää.

– Kaivausten perusteella vanhimmat kaupunkirakennukset on rakennettu aivan 1300-luvun alkuvuosina. Lisäksi kaivauksista löytyi myös vanhaa, aina 1200-luvulle asti ajoitettua peltomaata, Pihlman kertoo.

Aurajoen rannan kaivaukset kaavailtua kirjastosillan rakentamista varten alkoivat puolestaan kesäkuun puolivälissä. Kirjastosillan kaivaukset päättynevät lokakuun loppuun mennessä.

Historiaa valottavat kaivaukset ovat Turussa yleinen näky.

Vuonna 2005 alkaneissa Varhainen Turku –kaivauksissa

Teksti ja kuva: Anna Mellin

Uljas Ilpoinen syntyi 1960-luvun lopun lähiörakentamisen kulta-aikana.

kahvila, kukkakauppa ja tekstiililiike. Nykyisin Ilpoisten asukasmäärä on 2 400, Saarinen luettelee.

– Yli 65-vuotiaita on enemmän kuin alle 16-vuotiaita.

Turun lisäksi IFHP:n kesäkoulu järjestetään Jyväskylässä.

Kesäkoulun taustalla on monen organisaation yhteistoimintaa. Turussa kesäkoulu on osa vastaperustetun Bryggman-instituutin toimintaa.

Teksti: Liisa Mainela, kuvat: Samuli Saarinen ja Antti Turkko Kansainvälinen arkkitehtuurin kesäkoulu

työskentelee Turussa 11.–19. elokuuta. Kesäkoulun oppilastöiden esittely pidetään Taideakatemian auditoriossa (Linnankatu 54) 19.8. klo 13. Tervetuloa!

Kaupunkisuunnittelun kansainvälisen kesäkoulun aiheena arjen ympäristöt

”Kaiken maailman” arkkitehdit tutkivat tällä viikolla Ilpoisten lähiötä Turussa viidettä kertaa koolla oleva arkkitehtuurin kansainvälinen kesäkoulu on jalkautunut Ilpoisten lähiöön. Koululaisia eli eri puolilta maailmaa tulleita arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun opiskelijoita voi tällä viikolla nähdä erityisesti Ilpoisten ostoskeskuksen tienoilla. Heidän tehtävänään on näet ideoida, millä keinoin ”ostari” ja erityisesti sen lähiympäristö saisivat uutta ilmettä.

Turku on tätä ennen jo neljä kertaa ollut yksi International Federation of Housing and Planning –nimisen (IFEP), arkkitehtuuriin, asumiseen, kaupunkikehitykseen ja -suunnitteluun erikoistuneen järjestön kesäkoulun järjestäjistä.

Vajaan kahden viikon mittainen koulu työskentelee joka

vuosi eri teeman ympärillä. Tänä vuonna koulun 17 osallistujaa tutkii kaupunkilaisten arjen ympäristöjä.

Ostari on, ”helmi” puuttuu Kesäkoulun käytännön järjestäjätahon, kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston palavereissa tämän vuotuisen kesäkoulun kohteeksi valikoitui Ilpoinen. .

– Arkkitehti Veijo Kahran vuonna 1969 suunnitteleman ostoskeskuksen ympäristö on aikojen saatossa jäänyt viimeistelemättä. Liikenneväylien ja mittavien parkkikenttien leimaama, autiolta näyttävä keskusta ei luo mielikuvaa Ilpoisista houkuttelevana asuinalueena, yleiskaavatoimiston tutkija Samuli Saarinen kertoo – Kuten monessa muussakin turkulaislähiössä ovat lähipalvelut vähentyneet ja väestö ikääntymässä. 1970-luvun lopulla Ilpoisissa oli 4 300 asukasta, joista kolmasosa oli lapsia. Alueella oli mm. kaksi pankkia ja kaksi kauppaa,

Kesäkoulussa työskennellään ryhmissä. Vuonna 2007 kesäkoulun aiheena oli ”Pennisilta”.

Kirjastosillan rakentaminen voi alkaa maaliskuussa 2012 Aurajoen ylittävä uusi kevyen liikenteen silta eli Kirjastosilta on herättänyt ja herättää monenlaisia mielipiteitä.

Joidenkin mielestä uusi silta tarvitaan ehdottomasti, toisista se pilaa maiseman.

Tällä hetkelläkin sillan paikalla kaivetaan. Turun museokeskus on aloittanut arkeologiset kaivaukset Aurajoen itärannalla Rettiginrinteen kohdalla. Kaivauksia tehdään kesäkuusta lokakuuhun. Syksyllä tutkitaan myös Aurajoen länsirantaa Kirjastosillan Kauppiaskadun puoleisessa päässä. Kaivaukset olisi tehty joka tapauksessa, sillä Aurajoen itärannan rantalaiturit korjataan.

Kirjastosillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy, jonka käsialaa ovat myös Tuomaansilta sekä Teatterisilta. Se sijoittuu Aurajoen länsirannalla siten, että vanhat suojellut kiviportaat Kauppiaskadun kohdalla säilyvät.

Sillan linjaus on loiva S-kaari, jolloin yhteydet Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen suuntaan muodostuvat mahdollisimman helpoiksi. Toisaalta kaartava linjaus pakottaa pyöräilijät hidastamaan vauhtia ja keskittymään muuhun liikenteeseen.

Kevyen liikenteen sujuvoittamiseksi Rettiginrinteen pohjoista jalkakäytävää levennetään siten, että busseille jää kuitenkin edelleen kääntymiseen tarvittava tila. Näin ylileveä ajorata kapenee ja risteys jäsentyy selkeämmäksi.

Väylän levennykset ja pyöristykset sillan päissä helpottavat risteävien ja kääntyvien liikennevirtojen kulkua.

Sillan valaistus uniikkiratkaisu

nen on lasisäleiden kautta tuleva valo ja toinen on yleisvalaistus säleiden välissä sijaitsevilla, kestävillä ja huoltovapailla ledeillä.

Tavoitteena on lasikaiteiden hillitty ja tunnelmallinen tehostevalaistus, joka toimii samalla siltakannen yleisvalona. Sillan lasikaiteen tehostevalaistus muodostaa julkisivunäkymän, ja myös sillan alapinnan kaareva muoto valaistaan. Valaisimet eivät häikäise, ja ne ovat myös suojassa ilkivallalta sekä helposti huollettavissa. Sillan kylkiin ja kannen alapintoihin tulee antigraffitisuojaus.

Sillan rakennuskustannusten arvio on 1.06 milj. €. Näillä näkymin Kirjastosillan rakentaminen voisi alkaa maaliskuussa 2012 edellyttäen, että asemakaavan muutos on vahvistettu ja sillan sijoitukselle on saatu lupa.

Sillalle on suunniteltu kaksi erilaista valaistustapaa – toi-

Teksti: Anri Niskala • Kuvat: Valoa Design Oy

7

Löytöeläimet saivat uuden kodin Metsämäestä Uusi eläinhoitola ja luonnonvaraisten eläinten talo on valmistunut Metsämäen raviradan läheisyyteen. Tilasuunnittelun lähtökohtana on ollut tilojen käytännöllisyys ja turvallisuus.

Turun löytöeläimet saivat tänä kesänä uuden kodin, kun upouusi eläinhoitola valmistui Metsämäkeen raviradan läheisyyteen. Eläinhoitolan lisäksi pihapiiristä löytyy myös luonnonvaraisten eläinten talo, joka tarjoaa hoitoa ja suojaa loukkaantuneille tai huonokuntoisille luonnonvaraisille eläimille.

– Uusi eläinhoitola palvelee Turun lisäksi 13 sopimuskuntaa. Hoitolaan voidaan sijoittaa myös eläinsuojelusyistä huostaanotettuja eläimiä, ympäristöterveydenhuollon va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu kertoo.

Vanhan Tampereentien varteen rakennettu hoitola korvaa kokonaan entisen huonokuntoisen eläinhoitolan Kurrapolulta. Uudessa rakennuksessa on kaksi siipeä, joista toisessa sijaitsevat mm. asiakkaiden vastaanotto, eläinten pesu- ja hoitotila, eläinlääkärin tutkimushuone, eläin-

ruoan valmistuskeittiö sekä henkilökuntatiloja.

Toisessa siivessä erillisenä osiona sijaitsevat eläinten sisähäkit ja niihin kuuluvat ulkoiluhäkit. Luonnonvaraisten eläinten talossa on mm. viisi isompaa yhteistä ulkoiluhäkkiä ja lintujen kahluuallas.

– Suunnittelussa on huomioitu raviradan läheisyys ja yhtenä lähtökohtana on ollut tilojen käytännöllisyys ja toimivuus. Siksi kaikki sisätilat ovat pestäviä ja pelkistettyjä. Ulkoarkkitehtuuriltaan rakennus on sopeutettu maalaismaisemaan, Palmu luettelee.

Suomessa ei toista vastaavaa hanketta Raviradan läheisyys otettiin piha-alueen suunnittelussa huomioon siten, että koirien ulkoiluhäkit sijoitettiin pihan puolelle ja kissojen ulkoiluhäkit hevosten harjoitteluradan puolelle. Näin koirien haukunta ei pääse häiritsemään raviradalla olevia hevosia. Lisäksi koko eläinhoitolan alue on aidattu ja koirien erillinen juoksuaitaus on eristetty osittain meluaidalla.

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra iloitsee siitä, että eläinhoitolan käyttäjillä on ollut suuri merkitys kohteen suunnittelussa. Näin tiloista saatiin sekä työntekijöille että eläimille turvalliset, kestävät ja helppohoitoiset.

– Olen saanut olla mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ihan alusta asti. Kävin etukäteen tutustumassa useaan eläinhoitolaan ja ideoita haettiin niin ympäri Suomen kuin Englannista ja Ruotsista asti. Tärkeintä oli luonnollisesti saada eläimille turvalliset ja stressittömät tilat.

Turun kaupungin osuus koko rakennushankkeesta on noin 1,47 M€. Sen lisäksi Turun Eläinsuojeluyhdistys ry osallistuu luonnonvaraisten eläinten talon rakennuskustannuksiin noin 500 000 eurolla.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tilat ovat lopulta monivaiheisen ja monivuotisen odottamisen jälkeen valmiit. Roudarinteippi ja nippusiteet, joilla Kurrapolun tiloja on pidetty viime vuodet kasassa, ovat ainakin taaksejäänyttä elämää, Leyser-Kopra myhäilee.

Teksti ja kuva: Katja Heinämäki

Upphittade djur fick ett nytt hem i Skogsbacka Den nya djurskyddsanstalten och huset för vilda djur har färdigställts i närheten av travbanan i Skogsbacka. Utgångspunkten för planeringen var väl fungerande lokaliteter och säkerhet.

De upphittade djuren i Åbo fick ett nytt hem i sommar då den nya djurskyddsanstalten färdigställdes i närheten av travbanan i Skogsbacka. På gården finns också ett hem för vilda djur där skadade eller illa medfarna vilda djur kan skötas.

– Utöver Åbo betjänar den nya djurskyddsanstalten 13 avtalskommuner. Djur som omhändertagits av djurskyddsskäl kan placeras i djurskyddsanstalten, berättar

Syksyllä valmistuu uusi paikka pieneläinhautausmaalle Uusi pieneläinhautausmaa valmistuu syksyllä 2011 Turun lentokentän tuntumaan. Mäntyjen ja kuusten lomaan syntyy arvokas paikka lemmikeille.

Pieneläinhautausmaan metsäinen kukkula niittyineen on syntynyt maanjättöpaikasta. Aluetta muokataan nyt siten, että sinne kaivetaan väyliä, joista murske ja kivet kaivetaan ylös ja vaihdetaan mullaksi ja hiekaksi. Näin jatkossa on helppo toteuttaa terveysviranomaisten määräys siitä, että lemmikit on haudattava 90 senttimetrin syvyyteen.

– Vasaramäessä vanha pieneläinhautausmaa on jo täynnä. Aluetta on kunnostettu mahdollisuuksien mukaan, mutta kun uusi alue otetaan käyttöön, tulee vanhalle pieneläinhautausmaalle ehdoton käyttökielto, alueisännöitsijä Pekka Karlsson Turun Kiinteistöliikelaitokselta kertoo.

Vanha pieneläinhautausmaa kuitenkin säilyy sikäli, että lemmikkejä voi käydä muistelemassa vanhoilla haudoilla.

Monelle vanha lemmikki on rakas perheenjäsen, johon liittyy voimakkaita tunteita.

– Vanhalle pieneläinhautausmaalle tehdään opasteet, jotka ohjaavat uuteen paikkaan, Karlsson kertoo.

Hautarivit ja viheralueet lomittain Uuden pieneläinhautausmaan on suunnitellut maisemasuunnittelija Matti Nikoskelainen kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta. Hautausmaa on jaettu neljään isompaan osaan. Jokaisella osalla on viisi hautarivilohkoa. Lohkot kulkevat maastossa siten, että niiden väliin jäävät kuuden metrin levyiset vihervyöhykkeet. Näin kukkulan männyt ja kuuset säilyvät ja alue säilyttää metsäisen luonteensa.

– Läheltä keskustaa tällaista aluetta ei löytynyt, Pekka Karlsson Turun kiinteistöliikelaitokselta toteaa. Itse paikka on jopa vaikuttava ja sikäli hyvinkin sopiva lemmikkien viimeiseksi lepopaikaksi.

resultatområdeschef för miljöhygienen Liisa Palmu.

Den nya djurskyddsanstalten vid Gamla Tammerforsvägen ersätter helt den gamla illa medfarna djurskyddsanstalten på Kurrastigen. Den nya byggnaden har två flyglar. I den ena flygeln finns bl.a. kundmottagning, rum för tvättning och skötsel av djur, veterinärens undersökningsrum, beredningskök för djurmat samt personalrum. Åbo stads andel av hela byggnadsprojektet uppgår till 1,47 M€. Åbo Djurskyddsförening r.f. deltar också i byggnadskostnaderna för huset för vilda djur med ca 500 000 euro.

Text och bild: Katja Heinämäki

Yhdellä hautarivilohkolla voi olla rinnakkain kaksi suurempaa, puolitoistametriä leveää hautaa tai kolme pienempää metrin levyistä hautaa. Pienemmät haudat ovat tarkoitettu pienemmille lemmikeille, kuten jyrsijöille ja linnuille. Pienempiin hautoihin on mahdollista haudata myös tuhkauurna. Rivihaudoille on mahdollista sijoittaa pieni hautakohtainen muistomerkki.

Arkuille ja tuhkalle omat alueet Suuremmat haudat on tarkoitettu suurempien lemmikkien arkkuhautaukseen. Näitä paikkoja on 1200–1880. Pienempiä arkkuhautapaikkoja tai uurnahautapaikkoja on noin 520. Tarvittaessa paikkojen määrää voidaan lisätä.

Kokonaisuuteen kuuluu arkkuhautausalueita, tuhkaushauta-alue sekä sirottelualue – Laki lähtee siitä, että kunnan on osoitettava alue, johon pieneläimet voidaan haudata, Karlsson kertoo.

Alueen laelle rakennetaan rakennusvaiheessa ylös kaivetuista kivistä jatulintarha ja oleskelualue, johon voidaan sijoittaa muistokivi ja penkkejä. Tämä muistolehto jatulintarhoineen on varattu tuhkan sirottelua varten.

Pieneläinhautausmaa toteutuu vaiheittain Ensi vaiheessa toteutetaan pysäköintialue, muistolehdon toiminnalliset osat, pysäköintialuetta lähinnä oleva rivihautaussektori ja osa käytäväverkostoa. Suojaistutuksia ja esimerkiksi metsitystä lisätään tarvittaessa melu- ja näkösuojan turvaamiseksi. Alueen hoidon tavoitteena on säilyttää sen metsäinen luonne.

– Alueelle saadaan sähköt, vesi ja viemäröinti, Karlsson kertoo.

Jatkossa hautausmaan hoidosta vastaa ulkopuolinen toimija. Hautaaminen muuttuu maksulliseksi, mutta hinnat pyritään pitämään kohtuullisena. Pieneläinhautausmaan toimintaan luodaan myös säännöt ja yksi ehdotuksista on ollut tunnustuksellisten muistomerkkien, kuten ristien välttäminen haudoilla.

Pieneläinhautausmaa löytyy Turun lentokentän opasteita seuraamalla ja loppumatka Kopteritietä pitkin. Perille pääsee myös esimerkiksi pyörällä kevyen liikenteen väyliä. Reitti kulkee Kärsämäen hautausmaan kautta ja siitä edelleen siltaa pitkin ohikulkutien yli.

Teksti ja kuvat: Sini Silván

8

Turun AMK antaa viestintäkoulutusta

OpinOven kautta uudelle uralle Aikuisopiskelun mahdollisuudet ovat tänä päivänä lähes rajattomat. Opiskella voi työn ohessa, työttömänä, koulussa, verkon välityksellä tai monimuotoisesti eri vaihtoehtoja yhdistellen.

– Suurin ongelma onkin löytää itselle sopiva koulutusvaihtoehto, OpinOvi-palvelupisteen koulutusneuvoja Päivi Kinnari-Kilicarslan kertoo.

OpinOvi tarjoaa maksutonta koulutusneuvontaja uraohjauspalvelua kaikissa aikuiskoulutukseen Henk liittyvissä kysymyksissä. i voida lökohtaise – Vaikka tietoa koulutuksista ja opintojen ras a neuvo n yhdessä sa ohjauk se ja Päi e hoituksista saa esimerkiksi netistä, monet haluvi Kin tsiä sopiv ssa eri kou a nari-K l avat keskustella omista mahdollisuuksistaan ja ilicars vaihtoeht utusvaihto o l a n (vas.) , kertoo k ehdoista varmistaa, että löytävät oikean vaihtoehdon. . oulut usOpinOvessa ohjaus on henkilökohtaista, eikä se velvoita mihinkään, Kinnari-Kilicarslan painottaa.

Neuvontapalvelut

Alan vaihto mielessä?

Näin se käy Aikuiskoulutukseen hakeudutaan Kinnari-Kilicarslanin mukaan erilaisista syistä.

– Ohjausta ja neuvontaa haetaan esimerkiksi, kun alan vaihto tulee eteen terveydellisistä syistä tai työpaikan menettämisen myötä. Rasitusvammat, allergiat tai tapaturmat voivat johtaa siihen, että vanha ammatti ei enää kerta kaikkiaan sovi.

Keski-iän kriisi voi herättää mietiskelemään, onko tämä sitä työtä, jota haluan tehdä lopun elämäni.

– Monet ovat ajautuneet ammatteihinsa ilman koulutusta ja jossain vaiheessa tulee halu kokeilla omia rahkeita tai hankkia alan koulutus. Nykyisin se onnistuu vaikka työn ohessa, Kinnari-Kilicarslan pohtii.

Lama on ajanut myös pakon edessä opiskelemaan uutta ammattia. Koulutusneuvojan kokemusten mukaan se on monelle myös mahdollisuus.

– On niitä, jotka näkevät uuden ammatin opiskelun oikeana onnen potkuna, ratkaisuna, jota ei olisi uskaltanut muuten tehdä.

saman katon alta

OpinOvi palvelee kaikkia varsinaissuomalaisia asiakkaita Turun keskustassa, samassa tilassa kuin työmarkkinoiden kohtauspaikka JobCafe. Asiakaspalaute on ollut myönteistä.

– Positiivista palautetta on tullut siitä, että palvelupisteessä on mahdollista keskustella eri oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa ja saada tarkkaa tietoa opintojen suorittamisesta, Kinnari-Kilicarslan kertoo.

Palvelupisteeseen varataan aika puhelimitse tai sähköpostitse. OpinOvi järjestää myös kuukausittain kaikille avoimia, maksuttomia aikuiskoulutusinfoja ja teematapahtumia.

OpinOvi-palvelupisteen toimintaa rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto sekä Kaakkois-Suomen ja VarsinaisSuomen Ely-keskukset ja se toteutetaan oppilaitosten ja työhallinnon yhteistyössä.

Yhteystiedot: OpinOvi-palvelupiste, Yliopistonkatu 29 b A, 4. kerros, puh. 050 3954 999, s-posti: info@opinoviturku.fi, www.opinoviturku.fi Teksti: Pirkko Kuhmonen • Kuva: Tarja Tötterman

Kirjallinen asiakasviestintä on parhaimmillaan selkeää ja mielikuvaltaan yhtenäistä. Kun puhutaan terveydenhuollon asiakasviestinnästä, on erityisen tärkeää että asiakas ymmärtää yksiselitteisesti saamansa tiedon. Turkulainen Lääkäriasema Pulssi tarttui haasteeseen ja tilasi asiakasviestintäkoulutusta Turun ammattikorkeakoulusta.

Viestinnän kouluttaja, lehtori Päivi Myllymäki Turun AMK:sta on tutustuttanut pulssilaisia kirjalliseen asiakasviestintään ja sosiaaliseen mediaan. Aiheina ovat olleet muun muassa asiakaslähtöisen tekstin laadinta sekä sähköpostiviestintä ja verkkomateriaalien toimittaminen.

Sisäisen tiedon jakamista – Alalla kuin alalla sokeutuu omille teksteille. Meillä on vaarana kirjoittaa oman alan terminologiaa, joka on useimmille potilaille täysin vierasta. Kun kirjoitamme potilasohjeita ja muita asiakastekstejä, täytyy tietenkin pyrkiä hyvään yleiskieleen ja unohtaa ammattikieli, pohdiskelevat koulutukseen osallistuneet Auli Tienaho, Jaana Hirsikoski ja Teija Nartamo.

Asiakasviestinnän koulutuksessa on ollut mukana Pulssin työntekijöitä kaikista yksiköistä.

– Opimme tässä koko ajan myös toisiltamme ja talon eri yksiköiden toiminnasta. Meillähän on myös sisäisiä asiakkaita ja toimintatapojen yhtenäistäminen onkin tullut tässä samalla joustavasti esille, he jatkavat.

Auli Tienaho kertoo, että talon lääkäreille on parhaillaan tekeillä perehdytysopas ja sen työstämisessä koulutuksesta on välitöntä hyötyä. Työterveyshuollossa työskentelevä Teija Nartamo kuvailee sattuvasti tämän päivän asiakastyötä, kun kiireiset asiakkaat haluavat mielellään hoitaa koko yhteydenpidon sähköisesti.

ICT-portti haastaa alueen pk-yrittäjät hyödyntämään tietotekniikkaa Jo kymmenet varsinaissuomalaiset pk-yritykset ovat saaneet tukea tietotekniseen osaamiseensa ICT-portti –hankeesta. Yksi ICT-portissa mukana ollut yritys on turkulainen graafiseen suunnitteluun ja www-sivujen toteutukseen erikoistunut KoKoDesign.

– Sain käytännön apua ja todellista hyötyä yrittäjän arkirutiinien hallintaan; esimerkiksi keinoja käsitellä sähköpostitulvaa sekä asiakastiedostojen hallintaohjeet, kertoo yrittäjä Sirpa Lehti KoKoDesignista.

Erityisen iloinen Lehti on säännöllisestä tuesta.

– Useampaan kertaan joku ICT-portin toimija tarkasti, miten asiat alkoivat sujua. Ja palvelu räätälöitiin konkreettisesti minulle, kertaa Lehti.

Yrityksille suunnattu tuki on konkreettista, esimerkiksi yhtiön internet-sivujen uudistus. Samalla asiakas koulutetaan päivittämään sivustoaan itse. Kouluttajina toimivat Turun yliopiston ja AMK:n opiskelijat, jotka samalla pääsevät harjoittelemaan projektityöskentelytaitojaan sekä asiakastyötä. Osa ICT-portin tarjoamista palveluista toteutetaan yhdessä alueen IT-yritysten kanssa.

Jokainen asiakas on yksilö – ICT-portin koulutukset tehdään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Suunnittelussa käydään yksityiskohtaisesti asiakkaan toivomat asiat läpi, kertoo projektisuunnittelija Marika Ruohola Turun AMK:sta.

– Erityisesti pienet yritykset voivat hyötyä suhteessa paljonkin, mutta meillä on palveluja myös isommille yrityksille, toteaa lehtori Antti Tuomisto Turun kauppakorkeakoulusta.

– Esimerkiksi työinformatiikan opiskelijat löytävät monia IT:n hyötykäytön kehittämiskohteita, eikä se aina tarkoita kallista hankintaa. Joskus ainoa investointi on yrittäjän oma aika työnsä kehittämiseen, jatkaa Tuomisto.

ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteistyöhanke.

Lisätietoja: www.ictportti.fi Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio Kuva: Marika Ruohola

Taustalla kouluttaja Päivi Myllymäki Turun AMK:sta ja edessä vas. Auli Tienaho, Jaana Hirsikoski ja Teija Nartamo.

– Lisääntynyt sähköpostiviestintä on haasteellista ja haluamme tietenkin palvella hyvin. Asiakkaiden palautteeseen on vastattava nopeasti ja pyrimme selkeään kielenkäyttöön.

Loistavaa vastapainoa teoriaopinnoille Lähes sata IT-alan opiskelijaa Turun yliopistosta ja Turun AMK:sta on päässyt työskentelemään asiakasprojekteissa. Yksi heistä on tietojärjestelmätiedettä Turun yliopistossa pääaineenaan lukeva Jesse Kaukola.

– ICT-portista innostuin eräässä seminaarissa, jossa pohdittiin pk-yritysten suhdetta IT-maailmaan. Seminaarin jälkeen kysyin, että miksei asialle tehdä mitään ja sain vastaukseksi kysymyksen: ”Haluatko sinä tehdä?” Ja pian oli ensimmäinen kokous, jossa olin mukana selvittämässä yritysten tarpeita.”, Kaukola kertoo.

– ICT-portissa olen osallistunut mielenkiintoisiin asiakasprojekteihin kuten sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa, jatkaa Kaukola tyytyväisenä.

Viestintä peilaa toimintaa Hyvä viestintä ja selkeä ilmaisu ovat tärkeä osa yrityskuvaa, huomauttaa kouluttaja Päivi Myllymäki.

– Nykypäivän asiakkaat vaativat selkeyttä ja muodostavat mielikuvansa yrityksen toiminnasta usein verkkosivuilta. Viestintään ja asiakaspalvelun laatuun panostaminen onkin tärkeä menestystekijä tämän päivän yritystoiminnassa, Päivi muistuttaa.

Teksti: Anne Lehikoinen • Kuva: Heikki Rahkonen

Jess

na t muka ne ova innassa. in r s le ii rista H T-portin toim ola ja C IC e Kauk

9

Taistelua, visuaalista vyörytystä ja hyviä kysymyksiä Paavo Nurmen stadionilla nähdään elo-syyskuun vaihteessa ainutlaatuinen spektaakkeli. Taistelun tiimellyksessä on mukana myös 1827 Infernal Musicalista sekä Salkkareista tuttu raisiolaislähtöinen näyttelijä Juha-Pekka Mikkola.

Ja kun Taistelussa meno tuntuu aika miehiseltä, niin myös hevimusikaalissa tutkittiin erilaisia miehen malleja.

– No, se on totta. Mutta ehkä esillä on ennen kaikkea yleisesti ihmisyys, jota halutaan toisaalta juhlistaa ja toisaalta tutkia.

- Olennainen kysymys on se, miksi olemme täällä. Tärkeätä on esittää hyviä kysymyksiä, vastauksia ei tarvitse löytää. Ainakin itse pidän siitä, että asioita jätetään avoimeksi.

Juha-Pekka Mikkola esittää Taistelussa Karsudannimistä poppamiestä ja ”väärää messiasta”, joka liikkuu hyvän ja pahan välimaastossa ja hyötyy toisten ihmisten ahdingosta.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Juha-Pekka esittää poppamiestä. Myös Juha-Pekan Salkkareissa esittämä hurmurilääkäri Miika Mäkelä on varsinainen medicine man...

Odottaako Juha-Pekka Mikkola, että Paavo Nurmen stadionille Taistelua seuraamaan suuntaa myös Salkkarifaneja?

– Toivottavasti. Pois kotisohvilta ja stadionille! Tulossa on ainutkertainen esitys, jota kenenkään ei kannata jättää väliin.

ekka M Juha-P

ikkola

Teksti: Matti Välimäki

Taistelu – Kohtaamisia yössä.

ala

Paavo Nurmen stadion 31.8, 2.9 ja 3.9 klo 19. www.turku2011.fi/taistelu Liput: www.lippu.fi

Kirkkokin palaa, kirkkokin palaa! Näin legendan mukaan huusi hulluksi tullut Hellmanin piika ja juoksi loppuelämänsä punainen tukka hulmuten pitkin Turun katuja.

Nyt vuoden 1827 tragediaan palataan kaksiosaisessa Turun palo-nimisessä tanssitapahtumassa.

Tapahtuman Ilmiliekeissä-osuudessa tulessa ovat Aurinkobaletin ja Turun taideakatemian tanssijat.

Käsityöläismuseoon sijoittuvassa Kihlakahvit kiehumaan –osuudessa yleisön vievät 1800-luvulle muun muassa Turun Kansantanssin ystävät sekä Raija Lehmussaaren balettikoulun oppilaat. Käsityöläismuseossa yleisökin voi lopulta osallistua yhteiseen kalaasitanssiin.

Turun palon koreografian on tehnyt taiteen akateemikko Marjo Kuusela. Pohjana on ollut samanniminen tv-baletti, jonka Kuusela toteutti Tanssiteatteri Raatikon kanssa vuonna 1981. Televisiotyötä hyödynnetään myös esityksen videokatkelmissa.

– Ilmiliekeissä kertoo naisista ja tulesta, jota miehet yrittävät sammuttaa. Tutkailen myös sitä, miten paniikki ja kaaos vaikuttavat ihmisiin, oli kyse sitten Turun palosta, evakkoretkestä Karjalasta tai Fukushimasta.

10

– Urheilupuistossa esitetään samoihin aikoihin Taisteluspektaakkelia, jossa ainakin markkinoinnin perusteella liikutaan varsin miehisissä maailmoissa. Sekin on saattanut vaikuttaa osaltaan teokseeni, etenkin sen naispainotuksiin.

Marjo Kuusela kertoo, että Turun palo -teoksessa tutkaillaan myös syyllisyyttä. Kuten tunnettua, Turun palon sytyttäjäksi epäilty Hellmanin piika Maria Vass oli syytön, mutta naisena ja palkollisena hän oli helppo syntipukki.

– Oma äitini oli muuten Turun viimeisiä Wasseja. En tiedä onko Maria Vass minulle sukua. On kuitenkin hauskaa ajatella, että hän on..., Marjo Kuusela kertoo.

Teksti: Matti Välimäki

Ilmiliekeissä.

Esitykset Vartiovuoren kesäteatterissa la 3.9 ja su 4.9 klo 20.30 Kihlakahvit kiehumaan.

Tanssitapahtuma katsotaan kiertämällä Luostarinmäen käsityöläismuseo oppaiden seurassa. Noin 50 min. kestävät kierrokset alkavat 3.9 ja 4.9 klo 12, 13 ja 14.15. www.turku2011.fi/turun-palo Liput: www.lippu.fi

Ku va

Tanssijat liekeissä

: Juh

a L uk

Taistelu on visuaalinen suurteos, joka yhdistelee teatterin, tanssin, kamppailun ja stadionkonsertin elementtejä. Se kertoo, mitä tapahtuu, kun muukalaiset kohtaavat huoltoasemalla. Teos haastaa pohtimaan ihmiskunnan tulevaisuutta niin yksilöinä kuin sosiaalisina eläiminä.

Taistelun ohjaa Kari Heiskanen, koreografiasta vastaa Ari Numminen, visuaalisesta suunnittelusta Ilkka Paloniemi ja musiikin loihtii haitarivelho Kimmo Pohjonen ystävineen. Pääosissa ovat Sami Uotila, Karoliina Blackburn, Sami Saikkonen ja Juha-Pekka Mikkola. Saaristomeren meripuolustusalue on mukana toteuttamassa vesi- ja tuliefektejä.

Kun näyttelijä Juha-Pekka Mikkola lupautui esiintyjäkaartiin, ei hän vielä tarkkaan tiennyt mitä tuleman pitää. Kari Heiskasen työtavan mukaisesti esitys saa lopullisen muotonsa vasta harjoitusvaiheessa. Taistelu vaikutti kuitenkin jo etukäteen niin ainutkertaiselta ja päättömältä projektilta, että Mikkola lähti innolla mukaan.

– Kari on korostanut, että vaikka kyseessä on iso tila ja mukana paljon ihmisiä, niin ideana on saada yksittäisenkin näyttelijän ja eleen ilmaisu kantamaan. Se kuulostaa tosi hyvältä.

Raisiossa syntynyt Juha-Pekka Mikkola ohjasi kulttuuripääkaupunkivuoden alkupuoliskon suurimman yksittäisen hitin 1827 Infernal Musicalin Turun Nuorelle Teatterille.

– Itse asiassa juuri Kari Heiskasen viisitoista vuotta sitten kaapelitehtaalle tekemä Drive or Die –esitys toimi yhtenä hevimusikaalin innoittajana. Tavoittelin siihen samanlaista vyörytystä ja uhkarohkeata lähestymistä aiheeseen, mitä Karilla oli.

Kierros kirjaston salattuihin osiin Turun yliopiston kirjastolla on aarteensa.

Yleisöltä suljetuista tiloista löytyy jopa 1400-luvulta peräisin olevia kirjoja. Eikä kirjasto petä odotuksia, sen uumenista löytyy myös kummitustarinoita.

90-vuotias Turun yliopiston kirjasto järjestää juhlavuoden kunniaksi opastettuja kierroksia kirjastoon ja sen tavallisesti yleisöltä suljettuihin tiloihin. Maanalaisista tiloista löytyy Agricolasta alkaen Suomessa painettua kirjallisuutta, kirjoja, lehtiä, sanomalehtiä, julisteita, tilastoja, mainoksia – aina Nokian kännyköiden käyttöoppaisiin. Kierroksella voi nähdä jopa inkunaabeleita eli ennen vuotta 1501 painettuja kirjoja.

Kirjastoamanuenssi Matti Helanko kertoo kierroksen aluksi, että kirjasto valmistui vuonna 1954 yliopistonmäelle sen ensimmäisenä rakennuksena. Pääkirjasto on komea rakennus – mutta yhtä isot ovat maanalaiset kellaritilat, joihin laskeudutaan pimeitä rappuja pitkin kolme kerroksesta aina syvemmälle maan alle.

- Me olemme odottaneet laajennusosaa kirkon puoleiseen päätyyn jo 30 vuoden ajan. Viime vuosikymmenellä hanke notkahti hiukan eteenpäin, kun yksi arkkitehti keksi käyttää määrettä ravintola, johon tulee myös kirjaston tiloja, Helanko vitsailee.

Hääkutsuja ja vuosikertomuksia Jos Suomen kansalliskirjasto Helsingissä on kirjastojen ykkönen, on Turun yliopiston kirjasto kunniakkaasti toisella sijalla. Kaikkiaan yliopiston tiedekuntakirjastoissa on 50 hyllykilometriä kirjoja.

Laki vapaakappaleista kirjastolaissa määrää, että yksi kappale Suomessa painetuista kirjoista ja painotuotteista pitää toimittaa kuuteen paikkaan Suomessa, joista Turun yliopiston kirjasto on yksi.

– Tämä merkitsee rullakollista painotuotteita viikossa. Kirjoja ja aikakauslehtiä se tarkoittaa 400 hyllymetriä vuodessa, lisäksi karttoja, julisteita ja yhdistysten vuosikertomuksia.

Suomessa julkaistaan 5 000 erilaista lehteä kun mukaan lasketaan firmojen julkaisut, ammattilehdet sekä seurakuntien lehdet. Helpompi on sanoa, mitä tänne ei tule: käärepapereita, postimerkkejä ja veroilmoituksia.

– Jos hääpari tilaa 100 kutsua se saa sata, mutta painotalo painaa 106 ja niistä yksi tulee meille.

Kulttuurintutkijalle antoisaa materiaalia Kierrokselle lähtenyt filosofian professori Juha Räikkä joka pohtii, että juuri nämä yksityishenkilöjen ja yhdistysten jälkeensä jättämät ja tuottamat painotuotteet on kulttuurintutkijalle erittäin antoisaa materiaalia.

– Varsinkin vanhimpia kirjoja olisi kiva nähdä, hän odottelee.

Hyllystä Räikän silmiin sattuu myös Ville Niinistön gradu. Hyllyjen välissä olisi kiva tutkia vaikka pitempään.

– Hakuja tehdään 200–300 päivässä, Helanko kertoo.

Miau, sanoi tiedekirja – Huomenta kisu, on yksi esimerkki tieteellisen kirjaston kirjoista. Ei ole rajaa onko kirja lasten kangaskirja, Helanko esittelee.

– Kaksi kirjaa yhdessä ja samassa krokotiilissa. Yksi pyrstössä ja yksi suussa, amanuenssi esittelee oranssia muovikrokotiiliä ja yleisö rämähtää nauruun.

Kirjaston uumenissa ovat viihtyneet oikeatkin kissat.

– Kylmän ilman tullen villikissat siirtyivät lämpimään.

Edelleen jossain kirjaston takaovilla on erikoinen kyltti: sulje ovi ja siinä varoituksena kissan kuva, kirjastonhoitaja Liisa Hilander kertoo ja pitää kierroksella perää, ettei kukaan jää haaveilemaan hyllyjen väliin.

Arvokkaimmat kirjat omassa ilmastossa Viileässä tilassa nahkaselkäiset paksut hyvin, hyvin vanhat kirjat ovat turvassa omassa ilmastossaan.

– Nämä ovat kirjaston hienoimpia kirjoja, Helanko esittelee.

Kaksi kaikkein ”uusinta” ja arvokkainta teosta ovat latinankieliset raamatut vuodelta 1481 ja 1480.

– Ennen on osattu kirjoittaa kauniisti, esittelee Helanko lehtikultaisia sivuja. Ja kun katsotte paperia, niin se on todella kunnon paperia.

Aarteina ovat myös Aleksis Stenvallin eli Aleksis Kiven ja Porthanin omistamat kirjat.

– Ajatelkaa, että tämä sama kirja on ollut Porthanin käsissä, Helanko tunnelmoi.

Mutta niin Äpy kuin Vappuneekerit ja seurakuntien ja pikkukuntien lehdet löytyvät kirjaston kätköistä.

Erikoisuuksia ovat myös Fennos-Karjala alueen kirjat, mikä merkitsee suomen kieltä kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna. Toisaalta Ambomaa-kokoelma kertoo lähetyssaarnaajien työstä sikäläisinä mikaelagricoloina, kun Ambomaalle luotiin omaa kirjoitettua kirjallisuutta.

Mutta oma kokoelmansa on myös miestenlehdistä, joita kierroksella ei päästy tutkimaan.

– Ne vaihtavat paikkaa, mihin niitä nyt viedäänkään.

Mutta, mikä on turhaa ja mikä ei: tutkimusta on tehty jopa linja-autojen aikataulujen perusteella. Siitä, miten muuttoliike etenee ja syrjäkylät tyhjenevät.

Mutta miten olikaan sen kummituksen kanssa? Se oli Helangon mukaan jo vanhassa Phoenixissä, käsi joka ilmestyi yllättäen olkapäälle. Kirjojen matkassa se tiettävästi muutti yliopistonmäelle. Enemmän faktaa on toisesta kummituksesta: – Kerran jäivät paristot lastenkirjasta päälle ja hevonen jäi hirnumaan tänne.

Rakkaudesta kirjoihin Sirkka-Liisa Karppi oli mukana kirjaston uumenissa suurella mielenkiinnolla: – Minut toi tänne rakkaus kirjastoihin. Olen koko ikäni käynyt kirjastoissa. Kiinnostavaa oli päästä katsomaan vanhoja kirjoja ja kulissien takaa, miten kaikki toimi.

– Kaikille suosittelen, että tulevat kierrokselle, Karppi sanoo.

Yliopiston kirjastoon kuka tahansa voi saada kirjastokortin, kuten tavalliseenkin kirjastoon. Yliopiston pääkirjasto on avoinna ma-to 8–20, la 10–16, su 12–16, lainaus ja muu palvelu avataan ma-pe klo 9. Lukusalikäyttöön löytyy esimerkiksi ennen vuotta 1900 painettua kirjallisuutta.

Kirjaston uumenista löytyy kallisarvoisia aarteita, kuten itse Porthanin omissa käsissään pitämiä kirjoja. Kokoelmien keräämisessä tarvittuja vanerikansia ja sidontoja on teetetty aikanaan Kakolassa, kun siellä on sattunut olemaan sopivaa ammattitaitoista porukkaa ”sisällä”, Matti Helanko kertoo

Kierrokset jatkuvat koko syksyn • Aina jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona (7.9., 5.10., 2.11., 7.12.)

• Kierrokset alkavat klo 13 • Kokoontuminen pääkirjaston aulassa • Ilmoittautumiset: kirjasto@utu.fi • Kesto n. 1 h • Ryhmän koko n. 15 henkeä/kierros.

• Myös yhdistykset, seurat, kaveriporukat ym voivat varata oman kierroksen erikseen sovittavana aikana • Tutustuminen on maksuton

Teksti: Sini Silván • Kuvat: Hannu Waher

11

Ketään ei tarvinnut patistaa taululle, koska vastauksen laskutehtävään sai tarkistaa poksauttamalla ilmapallon älytaululta.

Vasemmalla Laura Viljamaa.

Päivä opettajan mukana

Kymppisauvat ja sormivärit sulassa sovussa Istahdin Luolavuoren koulun 1B-luokan takapulpettiin yhdeksi päiväksi ja seurasin luokanopettaja Laura Viljamaan työpäivää. Opetuksessa vuorottelivat moderni älytaulu ja perinteiset arvot. Lapset elävät tässä ja nyt, jolloin opettajan on oltava aina askeleen edellä.

Koulun reippaan vihreillä nettisivuilla kerrotaan, että Luolavuoren koulu koostuu itse asiassa viidestä eri yksiköstä ja se toimii lähikouluna Luolavuoren alueella asuville alakouluikäisille lapsille sekä kehittämis- ja resurssikeskuskouluna maakunnan alueelta tuleville erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.

Käytännössä Luolavuorentien yksikkö, joksi pääkoulua nykyään virallisesti kutsutaan, on kaikkien lasten koulu.

Osalla koulun 6–17-vuotiaista oppilaista on ongelmia keskittymisessä, osalla kehitys on viivästynyt, osa taas selviää opintiestään ilman erityistä tukea. Luokissa noudatetaan yleistä ja/tai yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa.

Laura Viljamaa kuvaa työpaikkaansa kodikkaaksi, vaikka kyseessä on 430 oppilaan suurkoulu.

– Melkein kaikki tuntevat toisensa nimeltä, tähdentää Laura.

Kotoisa tunnelma välittyy minullekin. Oppilaat moikkailevat opettajia etunimellä, ja kaikki tuntuvat oikeasti tuntevan toisensa. Luokkahuoneessa tunnelma on tiivis.

Opettaja on valmistellut tunnit tarkkaan etukäteen. Välituntikellon ”plim, plom, plim, plom” katkaisee työpäivän 45 minuutin jaksoihin.

Ohjelmassa on niin sammakon kehityskaaren opiskelua, matematiikkaa kuin kuvaamataitoakin. Lisäksi tänään käydään ystäväluokan kanssa harjoittelemassa esiintymistä. Vitsikioskissa halukkaat pääsevät kertomaan vitsejä. Luokkakaverit opettelevat yleisönä olemista ja kannustamista. Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy täälläkin.

Hallittua hulinaa, kaaoksesta ei tietoakaan Kymmenen oppilaan luokka kuulostaa ensin pieneltä, mutta kun muistaa, että osa lapsista on erityisen tuen tarpeessa niin ryhmä on itse asiassa aika suuri.

Opettajan keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään.

– Pitää olla tosi tarkkana, ettei homma mene ihan hulinaksi. Opiskeluaikana sitä ajatteli, että Laura koko ajan täytyy olla toimintaa ja toiminnallikuva n apuna o s tunne sa oikealla n aina väh suutta. Arki täällä on opettanut keskittymään in ill S O petta a usein m uvi Kolha. tään yksi olennaiseen, tiivistää Laura. koulu yös e jan ja Äidin rit av k koulu Päivän aikana Smartboard-älytaulu, tuttaavust yisopettaj ielen ja ma ustaja, a Out ajan tema työ o vallisemmin Martti, on ahkerassa käytössä, san iha i Likitalo-L tiikan i eh l tavan moin tauluun yhteydessä oleva dokumenttisaum tinen. atont kamera. Kameran avulla esimerkiksi laskutehtävissä käya. tettävät legojen kokoiset muovisauvat voidaan helposti heijastaa älytaululle, jolloin ne on helppo nähdä takarivistäkin.

Jotain uutta, jotain vanhaa Tunteetkin ovat päivän aikana pelissä. Välillä joku oppilaista kiukustuu, joku väsähtää ja kommentoi asioita äänekkäästi. Toisaalta iltapäivällä Lauran silmäkulma kostuu ilosta, kun hän kertoo puhelimessa äidille oppilaan hienosti menneestä kokeilukäynnistä toisessa koulussa.

Vauhdikas ja tapahtumarikas päivä päättyy ihanan perinteisesti. Laura pyytää oppilaita seisomaan riveittäin pulpettien vieressä.

– Otetaan hyvä ryhti ja rauhoitutaan.

Hetki pitää odottaa, mutta lopulta kiemurtelevat lapset hiljenevät. Jälleen yksi koulupäivä takana. Huomenna nähdään! Huikkaa Laura.

Teksti ja kuvat: Milla Vihanto

Opettaja Laura Viljamaan työpäivä

toisten . Alussa ähän ia is a v itse in, nv si suva ä voitii lituntis äällä to i pakkoliikkeit lla pihalla vä t a a v s a ka ama kiks Lapsist ta tai esimer ki leikkivät s ik is o. a m k o t u r n k e ä liik ykyä ole, Laura k n , ä ll e t i juur ihme gelmia eikä on

8.00 Tuntien valmistelua 8.15–9.00 Ympäristötietoa eli ”ymppää” 9.00–9.15 Oppilaiden välitunti, seuraavan tunnin valmistelu 9.15–10.00 Matematiikkaa: täysien kymmenten laskeminen 10.00–10.15 Välituntivalvonta ulkona, kollegan kanssa iltapäivän musiikintunnin ohjelmasta ja työnjaosta sopiminen 10.15–10.45 Ruokailu yhdessä oppilaiden kanssa 10.45–11.30 Vitsikioski kaveriluokan kanssa kirjastossa, osa Kulttuuripääkaupunkivuoden Sam Body Plays -projektin

Juttutalkoot-hanketta. Tehtävien tekoa luokassa.

11.30–12.15 Kuvaamataitoa, maalausta 12.15 Oman luokan päivä päättyy, kouluavustaja saattaa lapsia takseille, musiikintunnin valmistelua:

soittimet varastosta, kanteleiden viritystä 12.30–13.15 Musiikintunti 16 oppilaan pienluokan kanssa: soittoa kanteleilla, kellopeleillä, putkilla, ksylofoneilla ja metallofoneilla.

13.15–14.00 Kuvaamataidon tunnin maalausten kiinnittäminen seinään, paperitöitä Myöhemmin illalla kotona: seuraavan päivän tuntien valmistelua

12

Nuorisoasiainkeskuksen palvelupiste muutti Vimmaan Nuorisoasiainkeskuksen palvelupiste on muuttanut 15.8. alkaen nuorten taide- ja toimintatalo Vimmaan Aurakadulle.

Tutorin hihaa saa nykiä Turun ammatti-instituutissa aloittaa syksyllä noin 1400 uutta opiskelijaa. Osa opiskelijoista tulee kauempaa ja edessä saattaa olla muutto yksin vieraaseen kaupunkiin. Onneksi uusista kuvioista ei tarvitse selviytyä ihan yksin.

Turun ammatti-instituutin Tutor-koulutukseen valitaan vuosittain noin 140 ykkösvuoden opiskelijaa. Koulutus on ollut osa opintoja jo reilu 10 vuotta ja siitä on mahdollisuus saada 1–3 opintoviikkoa aktiivisuudesta riippuen.

Tutor-toiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat toisiinsa, sekä uuteen koulutaloon. Tutorit näkyvät monin eri tavoin myös lukuvuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa mm. Avoimissa ovissa, TAIstepmessuilla, peruskouluvierailuilla sekä AmisTALENTTI- ja Taitaja9 -tapahtumissa.

Jännittää… tunnenkohan luokkakavereistani ketään?

Perusopetuksessa kaverit voivat olla jopa yhdeksän vuotta samalla luokalla. Muutos on suuri, kun siirrytään opiskelemaan toisen asteen oppilaitoksiin ja kaveriporukat hajoavat eri puolille kaupunkia opiskelemaan.

Tutor-opiskelija voi olla alkuun ainoa kaveri, joka moikkaa ja ottaa kontaktia. Tutorilta on helppo kysyä neuvoa ja apua arjen kiemuroissa. Tutor-toiminnalla pyritään helpottamaan opintojen alkua, sekä parantamaan yhteisöllisyyttä vertaistuen avulla.

Turun ammatti-instituutissa tutor-toiminnasta vastaa opiskelijatoiminnan koordinaattori Satu Hovi (satu.hovi@ turkuai.fi) Teksti: Satu Hovi • Kuvat: Jarmo Linkosaari

Päihteetön mopoilu on jees Mopojen määrä ja sen myötä mopo-onnettomuudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös asenne päihtyneenä ajamiseen on nuorten keskuudessa muuttunut.

Turussa poliisi ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat huolissaan päihtyneenä mopoilevista nuorista, sillä vakavista mopoturmista joka viides ajetaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Erityisesti ovat lisääntyneet onnettomuudet, joissa sekä kuljettaja että kyydittävä ovat tyttöjä. Syynä tähän on skootterimopojen suosio, jotka ovat suosittuja tyttöjen keskuudessa.

- Kaveripiireissä käydään keskusteluja siitä, kuinka monta pulloa alkoholia voi juoda ilman syyllistymistä rattijuopumukseen. Poliisiauto saatetaan pysäyttää puhalluttamista varten. Syyksi ilmoitetaan se, että halutaan tarkistaa, ettei veressä ole liikaa alkoholia, valottaa nykyajan asenteita ylikonstaapeli Matti Pippola.

Pippolan mukaan asian vakavuutta ei useinkaan tajuta, ennen kuin vahinko on jo tapahtunut. Pienestäkin välinpitämättömyydestä voi koitua huomattavat vahingot ja sitä myöten suuri rahallinen vahingonkorvausvelvollisuus, jonka hoitaminen saattaa kestää koko elämän ajan. Pippolan mukaan ongelma ei kuitenkaan ole siinä, ettei tietoa olisi tarpeeksi.

– Yleisin syy lienee välinpitämättömyys. Usein kuulee sanottavan, että säännöt on tehty rikottaviksi. Kotibileistä lähdetään kotiin mopolla, jotta vanhemmat eivät saisi tietää luvattomista harrastuksista.

Turvallinen ja päihteetön mopoilu –kampanja käynnistyy syksyllä Turussa halutaan puuttua nuorten päihtyneenä mopoiluun. Siksi Varsinais-Suomen poliisilaitos ja Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö käynnistävät syksyllä 9. luokkalaisille suunnatun Turvallinen ja päihteetön mopoilu -kampanjan. Kampanja toteute-

taan Turun viidessä yläkoulussa syksyllä 2011 ja viidessä yläkoulussa keväällä 2012.

Kampanjan aikana kouluissa järjestetään liikennepäivä, jossa poliisi pitää aiheeseen liittyvän luennon ja nuoret pääsevät testaamaan tietämystään tehtäväradalle. Lisäksi 9. luokkalaisten vanhempia lähestytään kortilla, jossa kerrotaan esimerkkitapauksen kautta päihteettömästä mopoilusta. Kampanjaan suunnitellaan myös tietosalkku, jonka avulla kampanja on mahdollista toteuttaa koko Varsinais-Suomen alueella.

– Haluamme saada nuoren itse ajattelemaan sääntöjen merkitystä, omaa turvallisuuttaan ja vastuun kantoa, Pippola korostaa.

Lähes joka toinen nuori hankkii mopokortin. Vuonna 2009 mopo-onnettomuuksissa kuoli 11 ja loukkaantui 1124 mopoilijaa. Onnettomuuksien taustalla ovat usein puutteet liikennesääntöjen tuntemisessa tai noudattamisessa, havainnoinnissa ja mopon hallinnassa sekä liian suuri nopeus. Riskitekijöitä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ovat vähäinen ajokokemus, päihtyneenä ajaminen, viritetty mopo ja kypärättömyys.

Palvelupisteeseen siirtyvät nuorisoleirialueiden ja nuorisotilojen käyttövaraukset. Palvelupisteestä voi noutaa esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisolautakunnan avustusten hakulomakkeet. Lomakkeet myös palautetaan samaan paikkaan.

Tarkempaa neuvontaa aamu- ja iltapäivätoimintaan ja avustuksiin liittyen saa nuorisoasiainkeskuksen toimistosta Puutarhakadulta ajanvarauksella. Ajan voi varata palvelupisteen kautta. Palvelupisteessä voi edelleen myös ilmoittautua Vimman kursseille ja ryhmiin, varata Vimman tiloja ja maksaa Vimman maksuja.

Pitemmät aukioloajat Palvelupisteen aukioloajat ovat aiempaa laajemmat, sillä palvelua saa arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

– Vimman keskeinen sijainti lähellä Kauppatoria helpottaa asiointia, arvioi toiminnanjohtaja Miia Sankari.

Vimmassa asioidessaan voi samalla poiketa Vimman kahvilaan, jossa on tarjolla monenlaista suolaista ja makeaa pikkusyötävää. Kahvilassa voi lisäksi lukea päivän lehdet ja pelata lautapelejä. Vimman katutason nettipäätteet ovat myös käytettävissä. Palvelua asiakaspalvelupisteestä saa aiempaan tapaan sähköpostitse, puhelimitse ja käymällä paikan päällä.

Avainten haku suoraan nuorisotiloilta Nuorisotilojen avaimet haetaan 15.8. alkaen siltä nuorisotilalta, jolle varaus on tehty. Avaimet myös palautetaan nuorisotilalle. Avainten hausta tulee sopia etukäteen puhelimitse nuorisotilan työntekijän kanssa ja avainta noudettaessa on oltava mukana varausvahvistus. Tiedot nuorisotilojen yhteystiedoista ja aukioloajoista ovat kaupungin verkkosivuilla www.turku. fi/nuorisotalot.

Nuorisoasiainkeskus vuokraa nuorisotiloja ja nuorisoleirialueita eri käyttäjäryhmille. Kaikkia tiloja ja alueita voivat vuokrata järjestöt, yhdistykset ja yksityiset henkilöt.

Kuvat: Pekko Seppälä • Teksti: Emmi Välke Nuorisoasiainkeskuksen palvelupiste

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma Aurakatu 16, katutaso, p. 2623 129 Avoinna arkisin klo 9 –20 Nuorisotila- ja leirialuevaraukset: nuoriso.varaukset@turku.fi Muut asiat: nuorisoasiainkeskus@turku.fi, vimma@turku.fi

Vimma sijaitsee aivan kauppatorin läheisyydessä. Palvelupisteessä voi asioida muun muassa ohjaaja Ann-Mari Hammarbergin kanssa

Teksti: Katja Heinämäki

13

tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina

Turun kaupunginkirjasto • www.turku.fi/kirjasto

www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä.

Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

Jian Wang

Vantaan viihdeorkesterin uusi taiteellinen johtaja Nick Davies on koonnut perjantai-iltaan viihdyttävän kattauksen suosituimpia elokuvasävelmiä, jotka tuovat James Bondin, Batmanin ja muut klassikkosankarit luoksesi.

Nick Davies

8. ja 9.9. klo 19 Veijaritarinoita ja taistelua tuulimyllyjä vastaan

Kuva: Dunja Myllylä

30.9. klo 19 Tunnelmia elokuvista

10.9. Tunnelmia läheltä ja kaukaa

Syksyn konserttikauden aloittavat Richard Straussin musiikilliset tulkinnat Till Eulenspiegelin sekä Don Quixoten seikkailuista. Konsertissa kuullaan kantaesityksenä turkulaisen Pertti Jalavan 3. sinfonia Forms of Opinion. Orkesteria johtaa Petri Sakari, solisteina Jian Wang ja Anna Kreetta Gribajcevic.

17.9. klo 15 Saariston syleilyssä

6. ja 7.10. klo 19 Mesenaattien jalanjäljissä

Sävelsillan tunnelmalliset kamarikonsertit saavat jatkoa Nauvon keskiaikaisessa harmaakivikirkossa. Saariston syysmaisemissa nautitaan fanfaaritrumpettien tervehdyksestä kuningas Henry VIII:n rakkaudentunnustuksiin ja 1700-luvun meritaisteluiden tunnelmista ruotsalaisiin kansanlaululuihin. Kokemuksen kruunaa laivamatka herkkuineen.

Kulttuuripääkaupunkivuoden juhlakonserteissa kuullaan kantaesityksenä filharmonikkojen uusin tilausteos, Jukka Linkolan pianokonsertto, solistina Henri Sigfridsson. Kokonaan toisenlaisissa tunnelmissa liikutaan Anton Schönberghin upean 2. kamarisinfonian parissa. Illan huipennuksena toimii Igor Stravinskyn Petrushka.

Kapellimestarina Dima Slobodeniuk.

Ihmetyttääkö, kummastuttaako, kiinnostavatko tutut ja vieraat kulttuurit? Pääkirjaston kirjastopihalla nautitaan eri maiden musiikista, tanssista ja ruokakulttuurista. Juhlat jatkuvat lähikirjastoissa koko syksyn 2011. Maailmanpyörä tuo kahdeksaan lähikirjastoon mm. teemajuhlia, työpajoja, tanssia, teatteria ja moniaistisia tiloja.

Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Luostarinmäen käsityöläismuseo 18.9. asti Vähällä vedellä 28.8. asti Käsityöläisiä verstaissaan 25.8. asti Tekijän torstait 17.– 21.8. Käsityötaidonpäivät 21.8. klo 15 Muotinäytös (Luostarinmäen puvut esillä) 3.– 4.9. klo 12–15 Turun palo -tanssiteos 11.9. Silmänkirkastuspäivä

Kuva: Robert Seger

Maailman kantaesitys: Vaarallinen harmonikka Päänäyttämöllä saa ensi-iltansa 9.9. Annie Proulx’n upeasta historiallisesta suurteoksesta dramatisoitu musiikkinäytelmä Vaarallinen harmonikka. Teos on huima sukellus kokonaisen vuosisadan läpi. Taustalla kulkevat suuret historialliset tapahtumat, keskipisteessä ovat arkiset asiat ja ihmiset niiden keskellä. Ohjaus: Fiikka Forsman.

Kuva: TMK/Raúl Gigante

Muinaistekniikan viikolla

Jukka Peltola ja Mika Kujala etsimässä onneaan unelmien maassa.

Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72 p. 02 267 9511 www.forum-marinum.fi 2.5.–30.9. Avoinna päivittäin klo 11–19. 1.10.–30.4. Avoinna ti-su klo 11–18 Eilinen on tänään 1.8.–31.8.2011 Arto Takalan valokuvia The Cutty Sark Tall Ships Races -vuosilta Suomen Joutsenella. Avoinna joka päivä 1.8.–31.8. kello 11–19.

Ampukaa suoraan Bengtskäriin! 28.4.–31.8.2011 Lounais-Suomen suurin yksittäinen taistelu jatkosodan aikana käytiin Bengtskärin majakkasaarella 26.–27.7.1941. Maalla, merellä ja ilmassa käydyn taistelun tapahtumia elävöitetään kuvin, esinein ja äänin.

Meidän tiemme on meri 4.9.2011 saakka Näyttelyssä kerrotaan Ahvenanmaan merenkulun historiasta.

Tuotanto: Forum Marinum -säätiö ja Ålands sjöfartsmuseum 2010 Apua merelle. Meripelastuksen historiaa Suomessa Tuotanto Suomen merimuseo ja Forum Marinum -säätiö ja Suomen merimuseo Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn Näyttely Lounais-Suomen merenkulun ja Suomen laivaston historiasta.

Kansallisaarteemme viisi elämää -näyttely Suomen Joutsenen vaiheita seurataan ranskalaiselta telakalta Aurajokivarren laituriin. Talvikaudella näyttelyä esitellään tilauksesta ryhmille, puhelin 0400–362 789, sähköposti: booking@forum-marinum.fi. Avoinna joka päivä 28.5.–31.8. kello 11–19

23.8. alkaen Kuralan Kylämäen kokeiluverstaalla otetaan selvää, mitä Turussa tapahtui 2011 eKr. Luvassa on muinaisohran leikkuuta piisirpillä, kivikauden lopun tyylisten keramiikka-astioiden tekoa ja polttoa sekä muinaisohrapuuron valmistusta. Viikko huipentuu 27.–28.8.

Primitiiviasekilpailuihin.

Turun linna Näyttelyt: Kuu paistaa, kuollut ajaa 25.9. asti Sisäiset maisemat – Inner Landscapes Saara Ekström – Rosario 28.8. asti opastetut kierrokset päivittäin, syksyllä la–su.

Wäinö Aaltosen museo 21.8. asti Vesi – tunteita ja aistimuksia 9.9. alkaen Muotoseikkoja Museon konserttisarja klo 19 20.9. Suomalainen pianoilta Sonja Fräki, piano 27.9. Kierrätystä sävelin. Pasi Eerikäinen, viulu, Jon Sigurdsson, piano 4.10. Muotoa musiikilla. Turku Ensemble 11.10. Klassisia muotoja Lennart Helling, viulu, Andreas Helling, sello, Sonja Fräki, piano

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri 14

Biologinen museo 25.9. asti Mikrokosmos – pienoismaailma pilttipurkissa 14.10. alkaen Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

Turun Kaupunginteatteri Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi

Elokuva-, konsertti- ja luentosarjoja 6.9.–13.12. Musiikin matkassa -konserttisarja Suomenruotsalaisia juomalauluja, mongolialaista ja tuvalaista kurkkulaulua, portugalilaista fadoa ja virolaisia joululauluja. Pääkirjaston musiikkiosaston Stagella kerran kuussa tiistaisin.

25.9.–6.11. Liikkuva nuoruus -elokuvasarja Koskettavia elokuvia siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa.

Pääkirjaston Studiossa klo 15 joka toinen sunnuntai.

19.9.–24.10. Aisti Aasia!

-luentosarja Kiinan ja Japanin kulttuurit tutuiksi asiantuntijoiden opastuksella. Pääkirjaston Studiossa maanantaisin klo 18.

1.9.–27.10. Hyvinvointi kulttuurin kantimissa -luentosarja Miten kulttuuri edistää hyvinvointia ja mitkä ovat ajallemme tyypillisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä? Pääkirjaston Studiossa torstaisin klo 18.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo 31.8. asti päivittäin opastus klo 14

Kuralan Kylämäki

(avoinna 18.9. asti)

Suomalainen savusauna, Turku 2011 eKr. Iso-Kohmon teemakeskiviikot klo 12–16 23.–26.8. Muinaistekniikan viikko 27.–28.8. Primitiiviasekilpailut 16.–18.9. Syyspäivät

VANHA SUURTORI Brinkkalan Galleria

19.8.–25.9.Timanttipolku-buddhalaisuus ry: Buddhas are coming to North 30.9.– 23.10. László Vinkler Vanhan Raatihuoneen Galleria

19.8.–18.9. Jöötti ry: Eestin kuvanveistäjäliiton jäsenten töitä 23.9.– 23.10. Synnöve Dickhoff, Helena Kaikkonen, Tarja Pitkänen Galleria Berner

19.8.–18.9. Sirpa Häkli: Top 25 23.9.– 23.10. Laura Vainikka Turun Taidelainaamo

Kuukauden taiteilijat: elokuu: SA. Salmela syyskuu: Toni Hautamäki lokakuu: Sinikka Salmi Kulttuuripaja

Syksyn kurssit: www.kulttuuripaja.fi

PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.

Turun filharmoninen orkesteri

Kulttuuriasiainkeskuksen 2011-hanketapahtumia Harri Markkulan Hot Cube Kuva: Turun museokeskus/ Lauri Miikkulainen

Lyhtyjen loistetta Vartiovuorenpuistossa Taiteiden yönä 18.8.

Sauno taideteoksessa!

Ota löylyt Aurajoessa tai sauno sadunomaisessa sipulisaunassa! Voit myös saunoa läpinäkyvässä lasisaunassa tai merellä kelluvassa Sauna Obscurassa. Taidesaunat Turussa avoinna 31.8. asti. www.saunalab.fi 18.8. klo 18–22 Lyhtypiknik Vartiovuorenpuistossa Ranskalaisia lyhtyjä, musiikkia ja muuta ohjelmaa.

Lastenohjelmaa Turun Kesäteatterin tiloissa klo 17–19. www.pimeys.fi 30.9.–2.10. Voimaa varjosta – Tunnustukseton taideretriitti Heinänokan leirikeskus, Satavan saari. Irtaudu arjesta ja uppoudu valon ja varjon merkityksiin! Työskentelytapana hiilellä, lyijykynillä ja puuväreillä piirtäminen. Ilm. 19.8. mennessä! www.pimeys.fi 27.8. asti Dialogue Cities Dialogue Cities -kaupunkitaidetapahtuma rakentaa ystävyyskaupunkien Turun ja Kölnin välille taiteellista dialogia siitä, miten kontakti toiseen kaupunkiin syntyy ja millaista on kahden kulttuurin vuorovaikutus. Mukana olevien taiteilijoiden teokset ovat esillä Galleria Maaret Finnbergissä,Hamburger Börsissä ja Turku Touringissa. www.taiteilijanaapurina.fi 27.8. klo 10–14 Unelmapuisto-tapahtuma Urheilupuistossa Ympäri puistoa sijaitsevat monipuoliset pistäytymispaikat ja olohuoneet sisältävät kaikille avointa ohjelmaa.

Tapahtumapisteitä ovat mm. avoimet kuoroharjoitukset sekä rumputyöpajat ja esitykset (säävaraus). www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi

Tunnelmallinen Lyhtypiknik kutsuu nauttimaan pimenevästä elokuun illasta, lyhdyistä, musiikista ja muusta ohjelmasta. Lyhtypiknik järjestetään Vartiovuorenpuistossa tähtitornin ja Turun Kesäteatterin kupeessa.

Pakkaa piknik-eväät, viltti ja oma lyhty mukaan!

Lyhtyjä, liekkejä ja livemusiikkia Ranskalainen ParadeDesign -lyhtyryhmä luo Vartiovuorenpuistoon sadunomaiset puitteet mystisillä lyhdyillään. Musiikkiohjelmasta vastaavat mm. vibrafonisti Severi Pyysalo ja pianisti Jussi Fredriksson trioineen.

Illan hämärtyessä nähdään myös Circus Duo Nerg & Nivalan tulijongleerausesitys. Puiston ohjelma alkaa klo 18 ja päättyy klo 22.

Lapsille taikashow ja lyhtytyöpaja Tapahtuma-alueen kyljessä sijaitsevan Turun Kesäteatterin tiloissa järjestetään alkuillasta klo 17–19

ohjelmaa lapsille. Klovni Moka-Bellan interaktiivisessa taikashowssa pelleillään, lauletaan ja ihmetellään taikoja. Lyhtytyöpajassa valmistetaan omia koristeellisia lyhtyjä kuvataiteilija Suvi Aarnion opastuksella. Ota työpajaa varten oma lasipurkki mukaan.

Lyhtypiknikin järjestää Pimeyden 876 sävyä -kulttuuripääkaupunkihanke yhteistyössä Turku 2011 -säätiön kanssa. Tarkempi ohjelma ja esitysajat päivitetään kesän aikana osoitteeseen www.pimeys.fi.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa viettämään Turun kesän tunnelmallisinta iltaa!

Teksti: Heli Lempa • Kuvat: ParadeDesign

ParadeDesignin näyttävät lyhdyt ovat piknik-illan jälkeen esillä Vartiovuorenpuistossa aina sunnuntai-iltapäivään 21.8. asti.

4.9. Tuli on irti! -näyttelyssä Turun palon vuosipäivänä Turku - tulen muokkaama kaupunki Teemapäivänä Logomossa pohditaan, minkälainen olisi vaihtoehtoinen Turku – miten tuli ja muut kaupunkisuunnitteluun vaikuttavat asiat Turussa näkyvät? Tule kertomaan myös oma mielipiteesi! www.tulionirti.fi 18.9. Turun päivän reittiopastuksia ympäri kaupunkia Opastettuja kävelyjä mm. Piiloleikki-reitille ja taiteilijoiden työhuoneisiin. www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi Pyhyyden, pahuuden ja unen jäljillä – Kohtaamisia pimeydessä Studia Generalia -luentosarja keskiviikkoisin 28.9.–26.10. klo 18–20, Turun yliopisto, Sirkkalan kampus, Janus-sali. www.pimeys.fi 1.10. Kulttuurisuunnistus Lapsilla ja lastenmielisillä on mahdollisuus tarttua oikeaan suunnistuskarttaan ja etsiä rasteja ilman ajanottoa Urheilupuistossa klo 16–19. Suunnistuksen jälkeen voi tunnelmoida kuutamouinnilla klo 19–24 Samppalinnan maauimalassa. www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi.

I lyktornas sken i Vårdbergsparken på Konstens natt 18.8 Den stämningsfulla Lyktpicknicken inbjuder till att njuta av den mörknande augustikvällen, lyktor, musik och annat program. Lyktpicknicken arrangeras i Vårdbergsparken invid observatorietornet och Åbo Sommarteater. Ta med picknickkorg, filt och egen lykta!

Lyktor, flammor och livemusik 6, 11, 20 och 25.10 kl. 18.30 Författare och författarskap Ulf Peter Hallberg deltar i författarserien 25.10. Bild: Julian Hallberg, H2.

Den populära föreläsningsserien är här igen! I programmet ingår bland annat fakta om vampyrer, gripande verklighetsbaserade berättelser och en mans kärlek till europeisk kultur. Kvällarna arrangeras i Gamla Rådhuset. Fritt inträde!

Den franska lyktgruppen ParadeDesign skapar en sagolik stämning med sina mystiska lyktor i Vårdbergsparken. För musikutbudet svarar bl.a. vibrafonisten Severi Pyysalo och pianisten Jussi Fredriksson med trion. När det börjar skymma kan man också njuta av eldjonglering av Circus Duo Nerg & Nivala. Programmet i parken börjar kl. 18 och avslutas kl. 22.

Trollerishow och lyktverkstad för barn I Åbo Sommarteaters lokaliteter alldeles intill evenemangsområdet ordnas program för barn kl. 17–19. Clownen Moka-Bellas interaktiva trollerishow bjuder på spex, sång och trollkonster. I lyktverkstaden kan barnen tillverka sina egna dekorativa lyktor under vägledning av bildkonstnären Suvi Aarnio. Ta med en egen glasburk för lyktverkstaden.

Lyktpicknicken arrangeras av kulturhuvudstadsprojektet Mörkrets 876 nyanser i samarbete med Stiftelsen Åbo 2011. Ytterligare information om evenemanget och tidtabellen uppdateras under sommaren på webbplatsen www.pimeys.fi.

Det är fritt inträde till evenemanget. Välkommen att tillbringa den mest stämningsfulla sommarkvällen i Åbo!

Text: Heli Lempa • Bild: ParadeDesign

15

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll

www.turku2011.fi

Kulttuuripääkaupunkiohjelma Turun Taiteiden yönä Taikaseikkailu-esitys klo 10–11,

Tapahtumatalo Timantti, Seikkailupuisto SirkusUnionin yhdessä näkövammaisten lasten kanssa tekemä matka salaisuuksien maahan.

Alakouluikäisille. Liput 5€ www.turku2011.fi/future-circus-festivaali Fantasia Armada -performanssi klo 12–14 Aurajoella Myllysillalta yläjuoksulle satumaisella vesikirpulla lipuvan seurueen liikkeistä vastaa Tanssiteatteri ERI. Vapaa pääsy. www.turku2011.fi/fantasia-armada

Kulttuuri tekee hyvää myös Turun päivänä

Vapaaehtoisten vaihtotori klo 17–22, Vähätori

Tuo vanhat hyväkuntoiset tavarasi vaihtoon ja tee löytöjä ilmaiseksi. Toria pitävät kulttuuripääkaupunkivuoden vapaaehtoiset. www.turku2011.fi UKI-NYKI -teatteriesitys klo 19, Kaupunginteatteri Nukketeatteri HOX Companyn esityksessä uusikaupunkilaisen Helenan soundtrackina soi Frank Sinatra, kun Helen rauhoittuu kuunnellessaan saamelaista joikumusiikkia.

Liput 12/15 €. www.turku2011.fi/uki-nyki Les Etoiles - Les Colporteurs -sirkusesitys klo 19,

Logomon C-hallin aula Ranskalaisryhmän huikea nuorallatanssiesitys kertoo rakkaustarinan sirkuksen, teatterin ja musiikin keinoin. Liput 18 €. www.turku2011.fi/future-circus-festivaali Joutomaa-näytelmä klo 20, Raunistula.

Näytelmä kokoaa vuosikymmenten varrelta muistoja ja henkilöitä, tarinaan Raunistulassa sijaitsevasta joutomaa-alueesta. Tapahtumat liittää yhteen vanha purettu rehusiilo. Esitys tapahtuu joutomaalla osoitteessa Virusmäentie 65. Liput 15/25€. www.turku2011.fi/joutomaa Un cirque plus juste -sirkusesitys klo 21,

Barker-teatteri Sirkustaiteilija Jani Nuutisen käsissä esineet häviävät, kesyyntyvät, pelottavat ja hypnotisoituvat.

Liput 15/21€. www.turku2011.fi/future-circus-festivaali Lyhtypiknik klo 17–22, Vartiovuorenpuisto

Pimenevä ilta, ranskalaiset lyhdyt ja musiikki tarjoavat romanttiset puitteet piknikille. Lastenohjelmaa Kesäteatterin tiloissa klo 17–19. Puistossa musiikkia ja sirkustemppuja klo 18–22. Musiikista vastaa mm.

Severi Pyysalo trioineen. www.turku2011.fi/pimeyden-876-savya Music of the Spheres -esitys klo 22,

Aurajoki, välillä Tuomiokirkkosilta-Aurasilta Jättimäisissä kuplissa esiintyvät huilisti Simon Desorgher ja ilmatanssija Claire Crook, joka kieppuu kuplan sisällä. Huilistin soitto kasvaa livemiksauksella kokonaiseksi huilujen orkesteriksi, jonka musiikki aaltoilee pitkin rantoja. Maaginen tunnelma on taattu! www.turku2011.fi/colourscape Kulttuuripääkaupungin infokahvila Kulma

terasseineen on avoinna klo 10–22, dj Fossa soittaa klo 18 alkaen. Kristiinankatu 1.

Lisätiedot 2011 Kulmasta, Vähätorilla sijaitsevasta infoteltasta ja osoitteesta www.turku2011.fi

Kulttuuripääkaupunkivuoden Turun päivää vietetään sunnuntaina 18.9.2011.

Kulttuuri valtaa päivän ajan kaupungin torit, joen rannat, sillat ja monet muut paikat.

Luvassa on yllättäviä kohtaamisia eri puolilla kaupunkia.

Musiikista kiinnostuneiden kannattaa suunnata kulkunsa Vähätorille, jossa esiin-tyy ensin klo 11 lapsille SikaKoira Moilanen 45 minuutin ajan. Sen jälkeen ovat vuorossa muut turkulaiset bändit aina klo 16.15 asti. Juontajana on Förin äijä.

Tuomiokirkkotorilta löytyy taiteilija Kaisa Salmen ympäristötaideteos Gerberameri. Aura Street Market tuo uusinta muotoilua ja käsitöitä Vanhalle Raatihuoneelle Vanhalle Suurtorille.

Turun NMKYn monipuoliseen toimintaan aina kuorolaulusta katukorikseen pääsee tutustumaan Itäisellä Rantakadulla Titanikin edessä. Kaupungin talossa teemana on ”Kulttuuri tekee hyvää”, esillä ovat vielä jatkuvat kulttuuripääkaupunkihankkeet.

Museokeskuksen museoihin (Turun linna, Tuomiokirkko-, Luostarinmäen Käsityöläis-, Biologinen, Apteekki- ja Wäinö Aaltosen museo sekä Kuralan kylämäki) pääsee puoleen hintaan. Myös muissa museoissa on alennuksia tai erityisohjelmaa.

Katso Turkua uusin silmin Tutustu Turkuun Vareksen (Vareksen reitti) tai Auervaaran silmin (Romanttinen Turku) tai lasten kanssa Piiloleikkireitillä. Nämä maksuttomat kierrokset oppaan kera kestävät 1,5 – 2 tuntiin ja lähtevät klo 13. Sitovat ilmoittautumiset sini.lundgren@turku.fi viikolla 37. Peruuttamattomista ilmoittautumista laskutetaan 5 euroa.

Aurajokirantaan kaksi uutta yleisö-WC:tä Aurajokirantaan on saatu kaksi uutta yleisöWC:tä. Teräksiset paineenpoistajat löytyvät Vaakahuoneen Paviljongin viereisestä pumppaamorakennuksesta ja Samppalinnanmäen juurella sijaitsevasta kahdeksankulmaisesta kaivorakennuksesta.

Invamitoituksen täyttävät, esteettömät WC:t palvelevat lähinnä matkailijoita ja jokirannan ravintolalaivojen asiakkaita, ja ne ovat avoinna joka päivä kello 7–24.

Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Löytöretket kuvataiteen maailmaan -kierroksilla pääsee tutustumaan asiantuntijan opastuksella taiteilijoiden työhuo-neisiin ja Aurajoen taideteoksiin. Päivän aikana järjestetään kaksi kierrosta, joista toinen alkaa klo 12 ja toinen klo 14.

Näihin 1,5 tunnin maksuttomiin kaupunkikierroksiin tulee ilmoittautua 16.9. mennessä vs.taidetoimikunta@ gmail.com. Kaikille kierroksille mahtuu 30 henkeä.

Nimikkoleimalla terveisiä Turusta Filatelisteja hemmotellaan nimikkopostileimalla, jonka saa jättämällä postimerkillä varustetun kirjeen tai korin kaupunginkirjastolla (Linnankatu 2) ja Kaupungintalolla (Aurakatu 2) oleviin erikseen merkittyihin isoihin keltaisiin postilaatikkoihin Turun päivää edeltävällä viikolla ja vielä Turun päivänä. Käsinleimaaja saapuu Turun päiväksi kaupungintalolle, joten silloin saa paikan päältä heti postileiman.

Päivä päätetään juhlallisin menoin klo 21 Samppalinnanmäeltä ammuttavaan ilotulitukseen.

Lisätiedot :

www.turku.fi/turunpaiva

Teksti: Maarit Keto-Seppälä • Kuva: Hannu J.A. Aaltonen

Käyttö maksaa 50 senttiä kerta. Vessoista löytyy myös lastenhoitotaso.

Käsien pesusta huolehtii automaattihana, josta tulee ensin saippuavettä, sitten vettä ja lopuksi kädet voi kuivata kuumassa ilmassa. WC-allas huuhtoutuu jokaisen käyttökerran jälkeen, ja huone tuuletetaan automaattisesti. Lattiahuuhteluallas huuhdellaan joka viidennen käyttökerran jälkeen.

Pöntön istuinrengas nousee lopuksi takaisin pystyasentoon.

WC:t on toimittanut turkulainen Oy Shippax Ltd, joka on meriteollisuuden sisustus- ja asuintilojen rakentaja. Shippax valmistaa vessoja Turussa Mustionkadulla. Teksti: Anri Niskala