Turkuposti 4/2012

4|2012

Katujen nimet eivät synny sattumalta

Kaupungintalon remontti valmis alkusyksyllä

Päiväkodin rutiinit tutuiksi yhdessä

Turun kaupungin puhelinluettelo

sivu 3

sivu 4-5

sivu 8

liite

4|2012

Kaupungin uudistushankkeella kohti Kaupungin uudistushankkeella kohti keveämpää organisaatiota Toteutetaan yhdessä entistä virikkeellisempi vapaa-aika Vanhassa kaupungissa nimetkin ovat vanhoja, mutta uusia tulee koko ajan Namnen måste fungera på två språk Kaupungintalo ryhdikkäänä syksyyn Vihkiäisissä naamiaiset Katto hyvin, kaikki hyvin Kaupungintalon kiehtovat värit Meriliiketoiminnan kehitystyössä puhaltavat uudet tuulet Kaupunki panostaa yritysten kuulemiseen Kaupunki tiivistää yrittäjäyhteistyötä Taloushallinnon täydennyskoulutusta yrityksille Eka päivä päiväkodissa Tietotekniikka tulee päiväkoteihin

keveämpää organisaatiota 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8

Liite: Kaupungin palvelujen hakuopas Anni aloittaa opintien kulkemisen, Valtteri ja Noora jatkavat kohti seuraavaa etappia Vimman syyskausi on täynnä taidetta ja toimintaa Kouluterveyskyselystä tietoa nuoren elämästä Jätteläskigt! – Vad får man skriva om i barnböcker?

Luut liikkeelle!

Sätt fart på benen!

Syksy alkuun unikoululla Jokapäiväiseen arkeen etsitään voimaa porukalla Valtapelejä ja tunteiden paloa, vehkeilyä ja romantiikkaa Maktspel och brinnande känslor, intriger och romantik Tutkijoiden yö –tapahtuma ensimmäistä kertaa Turussa Turun päivä täynnä tapahtumia Kulttuurivinkit Itämeren tulevaisuuden haasteet ovat ratkaistavissa Yhteispyörän lainaus innostaa liikkumaan työajalla

9 10 10 11 12 12 12 12 13

Keväällä 2012 käynnistyneessä Turun kaupungin toimintamallin ja kaupunkiorganisaation uudistushankkeessa on kyse koko kaupunkikonsernin toimintatapojen perusteellisesta uudelleen määrittelystä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

Uudistushanke on kevään aikana edennyt hyvin. Nyt toteutettavan hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupungista aiempaa paremmin johdettu ja paremmin kaupunkilaisia palveleva organisaatio. Kaupunkilaisille hanke näkyy toimivampana hallintona, parempina palveluina ja osallistumismahdollisuuksina kaupungin päätöksentekoon. Erityisesti panostetaan nuorten ja erityisryhmien mahdollisuuteen päästä vaikuttamaan palveluiden suunnitteluun.

– Nyt on tuhannen taalan paikka päästä vaikuttamaan kaupungin toimintatapoihin, johtamiseen ja organisaation rakenteisiin, jotta voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuteen katsovaa parempaa ja elinvoimaisempaa Turkua, kaupunginjohtaja Aleksi Randell kannustaa.

Toimialamalli tervetullut uudistus Uusille perustettaville toimialoille valittiin kesäkuussa johtajat ja syksyllä matka notkeaksi organisaatioksi jatkuu keväällä tehdyn työn pohjalta. Nykyisten virastojen tilalle perustetaan viisi toimialaa: kiinteistö-, ympäristö-, hyvinvointi-, sivistys- ja vapaa-ajan toimiala. Hyvinvointitoimialaa johtaa Riitta Liuksa, sivistystoimialaa Timo Jalonen, kiinteistötoimialaa Jouko Turto, ympäristötoimialaa Markku Toivonen ja vapaa-aikatoimialaa Minna Sartes.

– Nykyiset virastot korvaava toimialamalli on tervetullut uudistus kaupungin toiminnassa, toteaa kulttuurijohtaja Minna Sartes.

13

Konsernihallinto palveluksessanne Hankkeen lopputuloksena vuoden alusta 2013 aloittaa toimintansa uusi kaupungin organisaatio, joka muodostuu konsernihallinnosta ja viidestä toimialasta. Uudessa organisaatiossa hallinnon palvelut saadaan järjestettyä entistä vuorovaikutteisemmiksi matriisimallia hyödyntämällä.

Kaupunkia ja konsernihallintoa johtaa kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Kaupunginjohtajan varahenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan ohella toimialajohtajat muodostavat kaupungin johdon.

– Uudesta toimintamallista tulee suurimpien kaupunkien vertailussa virtaviivaisin ja modernein ja aikataulussa varmasti pysytään, Randell vakuuttaa.

Teksti: Anssi Kaisti ja Raimo Oksa

Kaupunginvaltuusto

14 14 15

Kaupunginhallitus

16 16

– Pystymme nyt hitsaamaan yhteen kolme virastoa ja samalla vastaamaan paremmin kuntalaisten palvelutarpeeseen.

Suurimmat muutokset kohdistuvat kiinteistö- ja vapaa-aikatoimialaan. Kiinteistö- ja Tilaliikelaitos yhdistyvät Kiinteistötoimialaksi. Vapaa-ajan toimiala puolestaan syntyy yhdistämällä kulttuuriasiainkeskus, liikuntapalvelukeskus sekä nuorisoasiainkeskus.

Tarkastuslautakunta

Kaupunginhallituksen konserni- ja suunnittelujaostot

Keskusvaalilautakunta

Konsernihallinto turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 42 (15.-19.10.2012).

Aineiston deadline 21.9.2012 ISSN 1798-4661

Konsernin yhtiöt ja yhteisöt - Yhtiöiden hallitukset - V-S Aluepelastuslautakunta

Ympäristötoimiala - Kaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta - Jätelautakunta - Joukkoliikennelautakunta - Rakennuslautakunta

Kiinteistötoimiala - Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta

Sivistystoimiala - Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto - Lukio- ja ammatti-opetusjaosto - Ruotsinkielinen jaosto

Hyvinvointitoimiala - Sosiaali- ja terveyslautakunta - Yksilöasioiden jaosto

Vapaa-ajan toimiala - Kulttuurilautakunta - Nuorisolautakunta - Liikuntalautakunta

Toteutetaan yhdessä entistä Energiaa ja lisäpotkua alkavaan syksyyn saa parhaiten virkistävästä ja rentouttavasta vapaa-ajasta. Liikunta, kulttuuri ja aktiivinen vapaa-aika tekevät tutkitusti hyvää, sillä ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Nyt kannattaa nyt ottaa selvää syksyn harrastusmahdollisuuksista ja kokeilla rohkeasti jotain uutta.

Turun kaupungin vapaa-ajan hallintokuntien EVIVA-toimintaohjelma on ottanut tehtäväkseen kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamisen kannustamalla kaikkia turkulaisia virikkeellisempään vapaa-aikaan ja vaihtamaan vapaalle liikunnan, kulttuurin, luonnon ja erilaisten harrastusten pariin. Kaupunkilaisten hyvinvointia parannetaan räätälöimällä vapaa-ajanpalveluja entistä enemmän vastaamaan kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita.

EVIVA kerää kaupunkilaisten vapaa-aikaan liittyviä kehitysideoita, ja näistä toiveista kaupunki yhdessä seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa kehittää nykyisiä

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Teksti ja kuvat: Liisa Mainela

3

Vanhassa kaupungissa nimetkin ovat vanhoja, mutta uusia tulee koko ajan Uraputki. Huistuppulankuja. Viimeinen ropo. Pulla. Turun nimistö on rikasta. Kaupungin uusien katujen ja muiden yleisten tilojen nimet eivät kuitenkaan ole sattuman satoa, vaan niiden taustalla on usein pitkä pohdinta. < Puutarhakatu sai nimensä vuonna 1830 C.L. Engelin laatimaa, Turun ensimmäistä asemakaavaa hyväksyttäessä. Nimi viittaa Engelin nykyisen Portsan alueelle suunnittelemaan mutta toteuttamatta jääneeseen englantilaiseen puutarhaan.

> Legendaarinen turkulainen ratamoottoripyöräilijä, maailmanmestari Jarno Saarinen sai nimikkotien Ruissaloon vuonna 1999. Saarinen sai surmansa Monzassa kilpailussa tapahtuneessa onnettomuudessa vuoden 1973 toukokuussa.

Maan vanhimman kaupungin monivaiheinen historia näkyy erityisesti keskustan nimissä, niin uusissa kuin vanhoissakin.

– Kolmasosa Turun keskustan nimistöstä on lähes 200 vuotta vanhaa, kertoo kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi, joka varsinaisen työnsä ohella toimii kaupungin nimistötoimikunnan esittelijänä. Nimistötoimikunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja sen tehtävänä on tehdä esitykset uusiksi nimiksi. Ensimmäinen virallinen nimistötoimikunta asetettiin Turkuun 120 vuotta sitten.

Ammatit vanha nimistön aihepiiri Nimet päätetään asemakaavoissa.

– Turun historia on kaupungin nimistön peruskivi, mutta hyvin monet muutkin asiat tai elämänalueet ovat tuottaneet ja tuottavat nimistöä. Turussa on esimerkiksi runsaasti ammatteihin viittaavia nimiä. Kokonainen kaupunginosa, Mälikkälä, jossa Länsikeskus sijaitsee, tunnetaan rakennusalan ammatteihin viittaavista nimistään.

Myös merenkulku näkyy vahvasti Turun nimistössä, Iina Paasikivi kertoo.

Monet kadunnimet juontuvat miehisistä ammateista: Sepänkatu, Vuorityömiehenkatu, Jungmanninkatu ja niin edelleen. Viime vuosina nimipohdinnassa ovat olleet esillä myös naiset ja lapset. Yli-Maarian parhaillaan rakenteilla olevan kaupunginosan nimistön yhdeksi aihepiiriksi päätettiin ottaa talonpoikaiset naisten työt.

Lasten hellittelynimet ovat yksi Hirvensalon Toijaisten nimistön aihepiireistä. Toijaisissa ovat muun muassa Taaperokatu, Nappulakatu ja Vesselikatu.

Aihepiirit ovat sinänsä yksi nimistä päättämisen tärkeä osa.

– Niiden tarkoitus on omalta osaltaan auttaa kulkijaa löytämään johonkin tiettyyn paikkaan, Paasikivi selvittää.

Nimet muuttuvat harvoin Kun nimi on kerran annettu, se hyvin harvoin muuttuu.

Hämeenkatu on nimellä Tavastgatan ollut todennäköisesti käytössä jo 1200-luvulla. Myös esimerkiksi Läntinen pitkäkatu ja sen pari, Itäinen pitkäkatu, kuuluvat Turun vanhimpiin nimiin ja ovat arkisuudestaan huolimatta aina kelvanneet niin kaupunkilaisille kuin nimistötoimikunnillekin.

Kadun tai muun alueen nimenmuutoksia on kuitenkin tehty ja tehdään jatkossakin. Vuosi sitten nimistötoimikunnassa päätettiin esittää, että Stålarminkadun alussa sijaitseva Katrinpuisto nimettäisiin Jarkko Laineen puistoksi. Muutama vuosi sitten edesmennyt, Martissa asunut runoilija saisi siten niin sanotun muistonimen.

Aloitteen asiasta oli tehnyt Martinrantaseura.

Jarno Saarisen tietä koskenut aloite tuli Hollannista – Muistonimiä koskevia aloitteita tulee enimmillään pari, kolme vuodessa, ja yleensä niitä tekevät erilaiset yhdistykset ja seurat, Paasikivi kertoo.

Ruissalossa sijaitsevan Jarno Saarisen tien nimen syntytapa oli erikoinen: Tätä muistonimeä ei nimittäin ehdottanut kukaan turkulainen vaan eräs Saarisen hollantilainen ihailija. Vuoden 1945 lopulla syntynyt, uransa huipulla Italian Monzassa onnettomuudessa kuollut legendaarinen turkulainen ratamoottoripyöräilijä sai nimikkotien vuonna 1999.

Politiikasta tunnettuja turkulaisia koskeviin muistonimialoitteisiin suhtaudutaan Paasikiven mukaan harkiten.

Viime vuosina on kaksi politiikassa ansioitunutta turkulaista saanut muistonimen: Pispalantieltä Kirkkotielle suunniteltu polku nimettiin maaherrana pitkän poliittisen uransa päättäneen Paavo Aition mukaan. Rafael Paasion

aukio -nimi kunnioittaa vuosikymmeniä valtakunnan politiikassa vaikuttaneen SDP:n puheenjohtajan muistoa.

Lisää nimistötietoa on täällä: www.turku.fi > Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö > Kaavoitus > Nimistö

Namnen måste fungera på två språk För varje mandatperiod tillsätter stadsstyrelsen en namnkommitté som tar ställning till namnfrågor, och för den framlägger planläggningsarkitekt Iina Paasikivi detaljplanerna för de områden, där det behövs namn. Namnen på Åbo stads gator och andra allmänna områden måste fungera på två språk, finska och svenska.

Då man hittat ett lämpligt namn på finska, krävs det också en motsvarighet på svenska. Och inte vilken motsvarighet som helst, utan ett så bra namn som möjligt. I praktiken har ansvaret för planeringen av de svenskspråkiga namnen i staden redan länge i huvudsak legat på namnkommitténs ordförande, fil.lic. Christer Hummelstedt.

I fråga om översättningen av namn till svenska är egennamnen ett undantag. De översätts inte. Således heter t.ex. Kotimäenkatu inte Hembacksgatan, eftersom det i Nummisbacken funnits ett torp som hetat Kotimäki.

Ursprungligen planerades namnen för hela Åbo på det dominerande språket, dvs. svenska. Detta skede inföll efter Åbo brand. Det första beslutet om namn på två språk fattades 1890. På detta beslut baserar sig största delen av de nuvarande namnen inom centrumområdet i Åbo.

virikkeellisempi vapaa-aika vapaa-ajanpalveluja ja räätälöi uusia. Tavoitteena on, että palvelut ovat helposti saatavilla ja mahdollisuuksien mukaan maksuttomia ja kohtuuhintaisia, jotta useammalla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa vapaa-ajallaan.

Vapaa-aikaräätälit kiertävät lähiöissä Ensimmäiset uudet kaupunkilaisten toiveiden ja tarpeiden mukaiset vapaa-ajanpalvelut ovat käynnistyneet Runosmäki–Raunistulan pilottialueella. Kevään aikana EVIVAn vapaa-aikaräätälit kiersivät Nummi–Halisten ja Pansio–Jyrkkälän alueen lähikaupoissa, kirjastossa, nuo-

risotalolla ja terveyskeskuksessa kyselemässä asukkaiden ideoita, haaveita ja toiveita vapaa-aikaan liittyen.

Syksyllä ja alkuvuodesta vapaa-aikaräätälit liikkuvat vapaa-aikakysymyksineen myös muilla alueilla. Sitä odotellessasi voit käydä myös internetissä vastaamassa vapaaaikakyselyyn ja vaikuttaa siihen, miltä oman asuinalueesi vapaa-ajanpalvelutarjonta voi tulevaisuudessa näyttää. Samalla osallistut vapaa-ajanpalveluiden lippujen arvontaan.

Lisätietoja: www.turku.fi/eviva Teksti: Piia Vuorinen

Vapaa-aika Virtaset kannustavat kaikkia kaupunkilaisia vaihtamaan vapaalle.

4

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Kaupungintalo ryhdikkäänä syksyyn Turun upea, arkkitehti Charles Bassin suunnittelema kaupungintalo saa uuden katteen 200-vuotisjuhliinsa. Kesän aikana kaupungintaloa on remontoitu myös sisätiloista, ja valtuusto pääsee aloittamaan syksyn uudella tekniikalla.

Projektijohtaja Tuomas Heikkinen katselee kaupungintaloa käyttäjien edustajana. Hän pitää silmällä sitä, että talo toimii paitsi valtuuston käytössä myös edustustilana.

Rakennus on koko kaupungin käyntikortti. Remontissa uusitaan Kompassi-salin kalustus, tilaan hankitaan uudet pöydät ja tuolit, jotka sopivat juhlakäyttöön.

– Tähän mennessä sali on ollut lähinnä valtuuston eteissalina, Heikkinen pohtii.

Valtuustosalin kokousjärjestelmä taas oli tullut elinkaarensa päähän. Äänentoisto uusitaan. Myös tekniset laitteet pöytien uumenissa uudistuvat, ja ne liitetään Joutsenet-järjestelmään. Valtuutetut saavat pöydilleen tietokoneet. Heikkinen pitää muutoksista johtuvia kustannuksia kohtuullisina. Tietotekniikkahankinnat on tiukasti kilpailutettu.

– Tästä remontista vastaa turkulainen Audico Systems Oy, Heikkinen toteaa. Vesikaton ja sisäpuolen rakennusteknisten töiden kustannuksiin on varattu 650 000 euroa.

Tämän lisäksi tulevat vielä pihatöihin ja julkisivujen valaistukseen liittyvät kustannukset sekä irtokalustehankinnat.

Vanhat pöydät palvelevat yhä Sekä kustannussyistä että 1960-luvun henkeä kunnioittaen päädyttiin siihen, että valtuustosalin kalusteita ei tässä vaiheessa uusita.

– Vanhat pöydät palvelevat edelleen, mutta niiden pinnat lakataan ja hiotaan, rakennuttajainsinööri Kaisa Simula Tilaliikelaitokselta kertoo.

Avoinna olevat sähkökaapit ja lattioiden avoimet luukut paljastavat, että tekniikkaa ja johtoja on upotettu aivan uskomattomat määrät talon rakenteisiin. Sähkötöiden uusimisesta vastaa Humaliston Sähkö Oy. Varsinaiset rakennustyöt toteuttaa kaupungin oma yhtiö Turun Seudun Rakennustekniikka Oy. Sisällä ra-

kennuksessa on kesän aikana tehty peruskunnostustöitä.

Alakerran valaistusta parannetaan ja esimerkiksi yläkerran WC:t uusitaan.

– Rakennuksena Turun kaupungintalo on todella merkittävä kohde, Kaisa Simula toteaa. Melkein Suomen merkittävin, kun ajatellaan talon historiaa.

Remontin tavoite on pitää talo hyvässä kunnossa ja samalla kaupungintalon käyttö tarkoituksenmukaisena.

Arkkitehtinä on toiminut Tuija Mikkonen Tilaliikelaitokselta. Sähkösuunnittelua on tehnyt Vesa Myllys Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:stä.

Uusi ulkovalaistus, uutta kivetystä Kiinteistöliikelaitos uusii kaupungintalon osalta julkisivuvalaistusta ja tekee pihatöitä.

– Kun talo on nyt valaistu vain joen puolelta, tulee valaistus jatkossa kiertämään koko rakennuksen, viheraluepäällikkö Mari Helin Turun Kiinteistöliikelaitoksesta kertoo. Valaistus toteutetaan led-tekniikalla.

– Näin itse rakennus korostuu, projektijohtaja Tuomas Heikkinen kertoo.

Talon Aurakadun puoleiselta kulmalta kasvillisuus poistetaan ja kivetystä uusitaan keskieurooppalaiseen henkeen. Näin Laila Pullisen teos, graniittinen Ikaros, erottuu ja saa hienon taustan. Historiallisen talon pihaalueelta on poistunut kesän aikana myös kioski.

Sen sijaan kulttuuripääkaupunkivuoden elementti, puinen Pudelma, on nyt kaupungin omistuksessa. Sen väri on muuttunut, kun puu on käsitelty rautavintriitillä, mikä edistää puun kelottumista. Kaupungintalo ja sen uusittu piha esittäytyvät uudistuneena Turun Päivään mennessä syyskuussa. Valtuusto palaa evakostaan ja kokoontuu remontin jälkeen ensi kokoukseensa lokakuussa.

– Remontointikohteena kaupungintalo on todella merkittävä, Tilaliikelaitoksen rakennuttajainsinööri Kaisa Simula toteaa.

Vihkiäisissä naamiaiset Vuonna 1812 käyttöön vihitty Turun kaupungintalo valmistui alun perin Seurahuoneeksi, hotelliravintolaksi. Alkuperäinen rakennus on Charles Bassin suunnittelema. Seurahuone oli lajissaan Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen.

Alkuperäiseltä tyyliltään uusklassinen rakennus otettiin käyttöön marraskuussa 1812 ajan hengen mukaan naamiaisten merkeissä. Tunnelman voi vain kuvitella.

– Seurahuonevaiheesta ei ole edes piirroskuvia talon sisältä, Museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri kertoo.

Tiedossa kuitenkin on esimerkiksi se, että nykyisen valtuustosalin eli Seurahuoneen juhlasalin keskellä oli buffettiosa, jonka yläpuolisella parvella orkesteri soitti. Parveke poistettiin vasta 1910.

Rakennus selvisi täysin vahingoittumattomana Turun palosta 1827, kun palo päättyi Aurakadun kulmaukseen. Vuonna 1874 perustettu Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut talossa vuodesta 1885 lähtien. Tiloissa ovat toimineet myös esimerkiksi oikeuslaitos, lastenkoti ja huutokauppakamari.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

5

Katto hyvin, kaikki hyvin Kun kaupungintalon katto on jälleen kunnossa, talo voi hyvin ja säilyy. Arvorakennuksen kattoremontti tarjoaa haasteeksi myös pilareita ja torneja.

Kaupungintalon katolla tulee tunne, että on todella päässyt korkeaan asemaan. Maisemat Aurajoelle ovat upeat, vaikka remonttimiehet urakoivat pääosin pressukatteen alla sateelta suojassa. Myös itse katon rakenteet ovat vaikuttavia.

Irrotettujen pilareiden alta paljastuu maallikonkin silmiin ehtaa lahoa puuta. Kattoremontti tulee todella tarpeeseen. Piippujen yläosia on pitänyt myös muurata kuntoon. Katon massiiviset koristeelliset ornamentit herättävät kunnioitusta, niiden uusimisessa pitää olla kovan luokan ammattilainen.

– Remontti alkoi toukokuussa, ja kesän aikana on menossa vesikaton uusinta, rakennuttajainsinööri Kaisa Simula Tilaliikelaitokselta kertoo.

Alkuperäinen kate otetaan pois ja uutta laitetaan tilalle.

– Syyskuussa meidän pitäisi olla katolta pois, yrittäjä Jari Mustikkamaa Turun Pläkkipelti Oy:stä arvioi. Urakassa menee joka tapauksessa pitempään, mitä oli alun perin suunniteltu. Vanha katto on vuotanut, ja rakenteissa on myös muuten ollut huomattava määrä korjaamista, mikä on todella vienyt aikaa.

Alkuperäinen katto on tehty teräksestä käsin saumaamalla perinteiseen tapaan. Myös uusi kate tehdään perinteisillä käsityötavoilla, vaikka materiaalit ja laitteet ovat kehittyneet. Peltisepän lisäksi tarvitaan kirvesmiestä ja muuraajaa.

– Vanhojen rakennusten saneeraamisessa pitää olla erityisesti kokemusta, Mustikkamaa korostaa, hyvä ammattitaitokaan ei yksin riitä.

– Koristepylväissä pitää osata esimerkiksi tinaaminen ja juotosten tekeminen, mitä ei juuri tule vastaan muissa töissä.

Peltiseppämestari Ilpo Haapaniemellä ja Jari Mustikkamaalla on urakkaa Aurajokirannan suuntaan katsovan, komean koristetornin kunnostuksessa.

Koristekaiteet ja pilarit kuntoon Kattoa kiertävät raudasta taotut koristekaiteet on irrotettu ja viety korjattaviksi. Kaiteet puhalletaan puhtaiksi ja pinnat kunnostetaan. Koristeaitapilarit vaativat sisuksiinsa uutta puuta ja pintaan uutta peltiä. Juuri pilareiden kohdalta katto on vuotanut, voisi sanoa, että kunnolla.

Nyt koristekaiteiden kiinnitys uusitaan niin, etteivät ne jatkossa johda vettä pilareiden sisään.

Vesikaton korjaus on myös historiallisesti kiehtovaa.

Katon tornit ja koristekaiteet ovat taitavasti tehtyjä näytteitä aikansa käsityöstä. Komeiden kulmakoristeiden pellitys ja pinnat uusitaan.

– Teemme uudet samanlaiset, Mustikkamaa kertoo.

Turun kaupungintalon katto on remontoitu edellisen kerran 1950-luvulla. Remontin jäljet paljastavat ajankuvaa.

– Silloin suomalainen teräs meni sotakorvauksiin.

Kun kattoja korjattiin, oli kansanhuoltolaitoksesta pyydettävä ostolupa, jolla katontekijät hankkivat ohutterästä Ranskasta, Englannista ja Yhdysvalloista.

– Vanhasta katosta löytyi levyjä, joiden pohjassa oli sellaisen tehtaan leima, joka on lopettanut toiminnan vuonna 1912. On käytetty siis osittain vanhoja peltejä.

– Me dokumentoimme kaiken, ja näitä leimoja kerätään myös museolle, Mustikkamaa kertoo.

Katto maalataan kolmen vuoden kuluttua Ensimmäiset vuodet uusi katto kimmeltää maalaamattomana vastarannalle, mutta hyvästä syystä. Uusi kattopinnoite on sinkittyä terästä.

– Ensimmäisten vuosien aikana se hapettuu ja puhdistuu. Tämä tekee pinnan karheaksi, ja kun se myöhemmin maalataan, maali pysyy.

Uudelleenmaalaus on ajankohtaista noin kymmenen vuoden kuluttua.

– Katto pitää kuitenkin huoltaa ja tarkistaa vuosittain. Oikein huollettuna katon elinikä tulee olemaan yli sata vuotta.

Kaupungintalon kiehtovat värit – Museokeskuksen rooli on kaupungintalon remontissa kaksijakoinen, tutkija Kaarin Kurri kertoo. Museokeskus pitää tarkkaa huolta siitä, että rakennus ja sen kulttuuriarvot säilyvät. Toisaalta taloa katsotaan tutkijan näkökulmasta: sen eri vaiheiden selvittäminen ja korjauksessa esiin tulleiden vanhojen pintojen ja rakenteiden dokumentointi on tärkeää.

Kaupungintalossa on päästy pintaa syvemmälle ottamalla remonttien myötä esiin seinien eri kerroksia. Näitä löytöjä alkuperäisestä maalipinnasta ja materiaalista on jätetty näkyviin, kuin pieniä aarteita.

– Katsotaan, mitä on mahdollista säilyttää ja mitä voidaan uusia, Kurri linjaa.

Lähivuosina on edessä valtuustosalin seinäpintojen maalaaminen. Urakka on mittava ja sen yhteydessä voidaan harkita muitakin uusia ratkaisuja.

– On pohdittu myös mahdollisuuksia palauttaa valtuustosali osittain juhlasalikäyttöön.

Täysin alkuperäiseen asuun ei ole paluuta. Vanhimpia, Seurahuoneen aikaisia maalipintoja peittää osin paksu rappaus. Jotain vinkkejä näistäkin on: – Rakennuksessa on järjestetty taidenäyttelyitä, joista otetut valokuvat kertovat aikaisemmista seinäpinnoista, Kurri sanoo.

Eri aikoina omat sävynsä Arkkitehti Sjöströmin käsiala vaikutti 1880-luvun muutoksissa, kun Seurahuone saneerattiin kaupungintaloksi.

– Valtuustosalin pylväät ja pilasterit ovat olleet tuolloin mustaa tai tummaa marmorointia. Yleisvaikutelma

on ollut tumma kontrastina okrankeltaisten seinien kanssa, Kurri kertoo.

Ehkä kiehtovin on ollut yleisötila ja sen katto. Koristemaalauksissa esiintyy pieniä, siivekkäitä enkelipoikia.

– Yksi niistä on otettu esille. Osa on juuri palovaroittimien kohdalla, todennäköisesti niistä on menty läpi, Kurri harmittelee.

Restauroinnista ehkä vanhaa glamouria Seuraava remontti vaatii valtuustolta huomattavasti pidemmän, jopa vuoden mittaisen evakkomatkan.

– Valtuustosalin katon ja seinien restaurointi odottaa päätöksiä, Kaisa Simula kertoo. Hän arvioi, että seuraava remontti toteutuu vasta muutaman vuoden viiveellä.

Seinäpinnat ovat paikoin hyvin huonossa kunnossa, joten rappauspinnat joudutaan isolta alueelta pudottamaan ja tekemään uudestaan. Tämä tarkoittaa, että jotkut muutokset suuntaan tai toiseen ovat väistämättömiä.

Värianalyysit seinien vanhoista väreistä on tehty jo aiemmin, joten niiden perusteella suunnittelu voidaan aloittaa. Jos ja kun tämä remontti toteutetaan, se vaatii todellisia asiantuntijoita. Simulan ilmeestä päätellen remontti olisi todella sen arvoista.

Nyt eletään 1910-luvun väreissä Valtuustosalin uusi ja nykyinen vaaleampi sävymaailma on kaupunginarkkitehti J.E. Hinderssonin käsialaa vuodelta 1910. Tuon remontin yhteydessä salin kattoon lisättiin pursotekoristeita.

– Rakennuksessa on hyvin paljon kerrostumia. Ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä siinä, minkä aikakauden säilyttäminen on keskeistä. On harkittu, että värimaailmassa palattaisiin jatkossa hieman tummempiin sävyihin.

1960-luvulla rakennettiin valtuustoa varten kiinteä istuntosali, ja sen kalusteet säilytetään ainakin nykyisen remontin yhteydessä. Kurri kertoo, että valtuustosalin henki on aikansa arvostettujen suunnittelijoiden, kaupunginarkkitehti Paavo Salmisen ja sisustusarkkitehti Anna-Liisa Soikkasen käsialaa.

Kaupungin edustajana remontointia seuraa projektijohtaja Tuomas Heikkinen, ja rakennuksen kulttuuriarvoista huolehtii museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri.

6

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Meriklusteriohjelma • Aktivoi, yhdistää ja edistää meriteollisuuden, merenkulun ja näitä tukevien pk-yritysten kehitystä, koulutusta ja soveltavaa tutkimusta sekä parantaa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä.

• Painopisteet laivanrakennus-, offshore- ja veneteollisuudessa. Muita teemoja ovat materiaalija valmistusteknologiat, kansainvälistyminen, turvallisuus ja ympäristöasiat sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen.

• Tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan meriteollisuuden innovaatiokeskittymä.

• Lisätietoja: www.meriklusteriohjelma.fi

Meriliiketoiminnan kehitystyössä puhaltavat uudet tuulet

Merialan koulutusta Turussa Nuorille • Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion merilinja • Turun ammatti-instituutti, www.turkuai.fi • STX:n yksityinen laivanrakennusoppilaitos Aikuisille • Turun aikuiskoulutuskeskus, www.turunakk.fi • Turun ammattikorkeakoulu, www.turkuamk.fi • Aboa Mare, www.aboamare.fi • Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, mkk.utu.fi

Turun DataCityssä kesäkuussa aloittanut uusi meriteknologian tutkimusryhmä Meridiem pyrkii mereen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen uusien innovaatioiden kautta. Tutkimusryhmä kuuluu meriklusteriohjelmaan, joka puolestaan on osa valtakunnallisen elinkeinopolitiikan osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) 2007–2013.

– Aloite tutkimustoiminnan tehostamisesta alueella tuli Turun kaupungilta ja alueen yrityksiltä. Tämän jälkeen ryhdyimme luomaan yhteyksiä korkeakouluihin ja liikeelämään, kertoo ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen.

– Tähtäämme uusien toimintamallien luomiseen ja yhteistyön kautta meriliiketoiminnan pitkäjänteiseen kilpailukykyyn ja uudistumiseen. Tavoitteena on myös, että Varsinais-Suomi tuottaa korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta, joka houkuttelee tänne lisää kansainvälistä huippuosaamista.

Tutkimusryhmään kuuluu nykymuodossaan Turun yliopiston, Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun edustus sekä tutkijoista että opinnäytetöitään meriliiketoiminnan yrityksille tekevistä opiskelijoista.

Toiminta perustuu yritysten tarpeisiin, ja yritykset voivatkin toimia osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös osallistumalla hankevalmisteluihin ja muuhun toiminnan ohjaukseen. Tällä hetkellä mukana on monipuolisesti kaiken kokoisia Turun alueen yrityksiä.

Käyttäjälähtöisyyden kautta innovaatioihin Laivanrakentaminen on perinteisesti ollut hitaasti muuttuva ala, ja monet aikanaan loistokkaat risteilijät ovat päätyneet kulkemaan satamien välillä useita kymmeniä vuosia lähes alkuperäisasussaan. Nykyiset kuluttajakansalaiset kuitenkin odottavat risteilyiltään rutiinien ja vanhentuneen muotoilun sijaan elämyksiä ja kokemuksia, myös uuden oppimista.

– Suunnittelemalla laivojen hytti- ja muut tilamoduulit niin, että niitä pystytään vaihtamaan laivan käyttäjien mukaan, mahdollistetaan aivan uudenlainen räätälöinnin mahdollisuus tietynlaisten asiakkaiden tarpeisiin, esimerkiksi nuorille aikuisille, ikääntyville tai tietyille kulttuurisille ryhmille, pohtivat meritekniikan tutkimusryhmässä yrityksille opinnäytetöitään tekevät Elisa Pyrhönen ja Heini Salovuori.

– Tämänlainen uudelleen ajattelu paitsi muuttaa olennaisesti strategisia toimintatapoja myös lisää tilauksia ja tehokkuutta.

Meriteknologian tutkimusryhmä on herättänyt jo nyt suurta mielenkiintoa niin korkeakouluissa kuin yrityk-

Fatboy-säkkituolissa on helppo heittäytyä innovatiiviseksi, tuumivat Mervi Pitkänen (vas.), Elisa Pyrhönen, Heini Salovuori, Marianne Leistén ja Juha Valtanen.

sissäkin. Mervi Pitkänen odottaa tahdin kiihtyvän entisestään syksyllä, kun ohjelmavalmistelut käynnistyvät täydellä teholla.

– Vastaanoton positiivisuus on ollut upeaa. Pyrimme luomaan radikaaleja innovaatioita omalla esimerkillisellä toiminnallamme, ja Turun kaupungin korkeakoulujen kanssa tekemät sopimukset tarjoavat tutkimustyölle pitkäjänteiset edellytykset.

Teksti ja kuvat: Irene Pendolin

Kaupunki panostaa yritysten kuulemiseen Turun kaupunki lisää yhteydenpitoa elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Yhtenä keinona vuoropuhelun lisäämisessä kaupungin päätöksiä on ryhdytty arvioimaan myös siitä näkökulmasta, minkälaisia vaikutuksia ne aiheuttavat yritysten toiminnalle. Arviointi tehdään jo asioiden valmistelun yhteydessä päätöksenteon tueksi.

Kaupunki ja yritykset ovat jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tekemän selvityksen mukaan noin kahdella kolmesta yrityksestä on ollut viime vuosina jokin asia tai kehittämiskohde, johon liittyen yritys on ollut yhteydessä sijaintikuntaansa. Tällaiset asiat liittyvät esimerkiksi kunnan hankintoihin tai yritystoiminnan laajentamiseen.

sentekoa, joka perustuu erilaisten näkökulmien arvottamiseen, Kyynäräinen sanoo.

Arvioinnin käynnistämisen lisäksi kaupunki on muutenkin lisännyt vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Kaupungin johto muun muassa tapaa säännöllisesti yrittäjäjärjestöjen edustajia. Tarvittaessa päätöksenteon tueksi pyydetään yrittäjäjärjestöiltä lausuntoja.

Systemaattinen arviointi päätöksenteon tueksi

Avoin arviointi lisää houkuttelevuutta

– Yritystoiminnalla on suuri merkitys kaupungin taloudelle ja kehittymiselle, joten on tärkeää, ettei yritysten toimintaedellytyksiä vaikeuteta tahattomasti. Kun asioiden valmistelussa otetaan myös yritysvaikutukset huomioon, vältytään turhilta väärinkäsityksiltä ja jopa epäedullisilta päätöksiltä, kertoo yritysvaikutusten arvioinnin taustoista vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen.

Kaupungin viranhaltijat ja työntekijät ovat yritysten kanssa tekemisissä lähes päivittäin, ja he tekevät myös päätöksiä, joilla saattaa olla vaikutuksia yrityksiin, vaikkei tätä aina huomatakaan. Yritysvaikutusten systemaattisella arvioinnilla pyritään tuomaan yksi uusi näkökulma päätöksenteon tueksi.

– Asioiden valmistelun yhteydessä tehdään koko ajan arviointia erilaisista näkökulmista, esimerkiksi ympäristövaikutuksia arvioidaan lakisääteisesti. Yritysvaikutusten arviointi tuo yhden elementin helpottamaan päätök-

Arvioinnista on kokemuksia jo muista kaupungeista ja myös valtionhallinnossa. Turussa arviointia on valmisteltu yhdessä muun muassa yrittäjäjärjestöjen kanssa.

– Yrittäjien näkökulmasta arvioinnin aloittaminen on hyvä signaali kaupungin suunnalta. Oikein ja avoimesti tehty arviointi lisää kaupungin houkuttelevuutta yrittäjämyönteisenä kaupunkina, sanoo Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen.

Yritysvaikutusten arviointi tehdään Turussa ilman erillistä lomaketta, jollaisia käytetään joissain kaupungeissa. Tavoitteena on tehdä arviointi osana normaalia

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

7

Kaupunki tiivistää yrittäjäyhteistyötä Turku on pärjännyt hienosti monissa kaupunkeja ja niiden vetovoimaa mittaavissa barometreissa, paitsi yrittäjille suunnatuissa kyselyissä. Sekä yrittäjäyhteistyön että yrittäjyysilmapiirin osalta tulokset ovat olleet Turulle varsin murheellisia. Nyt parannusta tilanteeseen haetaan vuoropuhelua lisäämällä.

Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell uskovat Turun elinkeinoelämän selviävän menneiden vuosien haasteista. Randellin mukaan vaikeimmat meriteollisuuden hiljentymisen myötä syntyneet ongelmat ovat hallinnassa, ja tämänhetkistä elinkeinopoliittista tilaa voisi kuvata varovaisen myönteiseksi.

– Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna 2008, ja vaikka noista ajoista onkin tultu parempaan suuntaan, olemme edelleen työttömyyden osalta häiriötilassa. Eniten minua huolestuttavat suuret työttömyysluvut nuorten ja yli neljäkymmentävuotiaiden miesten kohdalla. Jatkossa pitää ehdottomasti löytää keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Pienet ja keskisuuret yritykset suhtautuvat pääosin varovaisen toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– Yrittäjiltä saamani palautteen perusteella näyttäisi siltä, että erilaisista epävarmuustekijöistä huolimatta eteenpäin katsotaan valoisin mielin. Menneistä viisastuneena monet yritykset ovat osanneet ennakoida mahdollisia vastoinkäymisiä rakenteellisin ja strategisin muutoksin, Salonen mainitsee.

Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus turvattava Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen (vas.) ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell uskovat säännöllisen vuoropuhelun kehittävän yrittäjyysilmapiiriä parempaan suuntaan.

Jatkuva vuoropuhelu ja yhteisten toimintamallien luominen yrittäjien ja kaupungin välille ovat elinvoimaisen elinkeinoelämän edellytyksenä. Huoli kaupunkikeskustan kehittämisestä on yhteinen.

– Monipuolinen yritystoiminta takaa elävän kaupunkikeskustan säilymisen ja kehittämisen. Keväällä järjestetty Putiikkiviikot-tapahtuma osoitti keskustan pienliikkeiden merkityksen. Tapahtuma saakin jatkoa tulevana syksynä, Salonen toteaa.

– Koska kauppatori on kaupungin sydän, sen olemus ja ympäristö tulisi saattaa sille kuuluvaan arvoonsa. Puoleensa vetävä torialue heijastaa myönteistä ilmapiiriä myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Luontevinta olisi rakentaa torin alle maanalainen pysäköintilaitos, josta olisi kattavat yhteydet laajemminkin keskustan liiketiloihin, Salonen jatkaa.

– Turun kaupunkikulttuuri erilaisine palveluineen ja tapahtumineen on suomalaisittain aivan ainutlaatuista.

Se ei ole syntynyt itsestään vaan on seurausta määrätietoisesta työstä, jota kaupunki, erityisesti palvelualan yrittäjät ja monet kulttuuritoimijat ovat tehneet. Erityisesti tämä näkyy Aurajoen ympärillä kesäaikaan, Randell toteaa.

– Muun kaupunkikeskustan vetovoima ei ole parantunut samassa suhteessa, vaikka tärkeitä kaupallisia investointeja on nytkin paljon käynnissä. On erityisen tärkeää huolehtia, että koko kaupunkikeskustassa on edellytykset harjoittaa liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Jos keskustan kaupallinen elinvoima on riittävä, niin myös ei-kaupalliset toiminnot menestyvät paremmin, Randell korostaa.

Teksti: Pentti Salonen

Taloushallinnon täydennyskoulutusta yrityksille

valmistelua ilman lisähallinnointia. Kevyimmillään arviointi on sitä, että valmistelija pohtii asian vaikutuksia oman arkitietonsa pohjalta.

– Esimerkiksi henkilövalinnoista tai puhtaasti hallinnollisista rutiinipäätöksistä arviointia ei tehdä lainkaan, kertoo vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen.

– Osa arvioinnista tehdään epämuodollisesti ilman dokumentointia. Jos päätöksellä arvioidaan olevan suuria vaikutuksia yritysten toimintaan tai toimintaedellytyksiin, tämä tuodaan esille myös esittelytekstissä. Arviointi tehdään aina siinä kaupungin yksikössä, jonka toimialaan asia kuuluu.

Kaupungin hankinnoissa yritysvaikutusten arviointi tehdään jo ennen kilpailutuksen käynnistämistä, jolloin voidaan vielä vaikuttaa hankinnan sisältöön ja laajuuteen.

Yritysvaikutukset arvioidaan myös, jos kaupungin omaa palvelutuotantoa harkitaan siirrettäväksi ostopalveluun. Vastuu on urakoita kilpailuttavilla tilaliikelaitoksella ja kiinteistöliikelaitoksella sekä tavara- ja palveluhankintoja kilpailuttavalla hankinta- ja logistiikkakeskuksella.

Teksti: Seppo Kemppainen

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus huomasivat, että taloushallinnon ammattilaisilta puuttui räätälöityjä täydennyskoulutuksia tämän päivän tarpeisiin. Niinpä he laittoivat osaamisensa yhteen ja järjestivät yhdessä taloushallinnon täydennyskoulutusta alueen yrityksille. Yhteistyöllä oli hedelmälliset seuraukset, ja nyt pohditaan jo uusia yhteistyömuotoja.

Syksyllä 2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus kutsui alueen taloushallinnon yrittäjiä ja koulutusorganisaatioiden edustajia yhteiseen palaveriin, jossa kartoitettiin taloushallintokoulutuksen tarvetta ja tarjontaa Varsinais-Suomen alueella. Mukaan hankkeeseen lähti Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus, ja niinpä syksyllä 2011 käynnistyi taloushallintokoulutustarjotin, joka kesti vuoden 2012 kevääseen.

Pirjo Koskiahde ja Päivi Lindström tekevät rikasta yhteistyötä taloushallintokoulutuksien myötä myös tulevaisuudessa.

Koulutukselle selkeä tarve Tarvetta koulutukselle oli, sillä osallistujia koulutuksiin tuli yhteensä noin 30:stä eri yrityksestä Varsinais-Suomen alueelta. Koulutus oli oppisopimusrahoituksen myötä maksuton. Kaiken kaikkiaan eri koulutuksia oli yhteensä toistakymmentä: muun muassa palkanlaskentaa, verotusta, excel-koulutusta, kirjanpitoa, henkilöstö- ja esimiestyökoulutusta.

– Yrityksille on kenties epäselvää, että yksityisten oppilaitosten ohella myös julkisen sektorin oppilaitokset voivat täydennyskouluttaa taloushallinnon henkilöstöä, kertoo Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen puolelta hankkeessa mukana ollut taloushallinnon kouluttaja Päivi Lindström.

– Nykyisin yritykset tarvitsevat taloushallinnon puolelle henkilöstöä, jotka toimivat eräänlaisina neuvonantajina ja osaavat analysoida ja kertoa yrityksille, mitä niiden kannattaa tulevaisuudessa tehdä. Myös esimiesosaaminen on erityisen tärkeä asia tämän päivän työelämässä, joten koulutusaiheita riittää, Lindström lisää.

– Kaikki hyötyvät, kun koulutuspaketteja tarjotaan yhdessä oppilaitosten kesken. Varsinkin tämän taloudellisen tilanteen aikana on viisasta lähteä yhteistyön tielle.

Nykyisin oppilaitosten välillä tehdään yhteistyötä monilla tasoilla, kertoo Turun ammattikorkeakoulun puolelta mukana hankkeessa ollut Bioalat ja liiketalous -tulosalueen täydennyskoulutuspäällikkö Pirjo Koskiahde.

Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa Tulevalle syksylle ei ole vielä sovittu uusista yhteistyökuvioista, mutta sekä Lindström että Koskiahde ovat varmoja yhteistyön jatkumisesta. Syksylle on suunnitteilla palaveri, jossa pohditaan uusia mahdollisuuksia. Jo nyt on varmaa, että syksyksi molemmilla oppilaitoksilla on tarjolla kysyttyä taloushallinnon koulutusta, ja markkinointia tehdään yhdessä.

Teksti ja kuva: Marja Nikkinen

8

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Päivähoidon tarpeisiin kannattaa perehtyä ajoissa

Eka päivä päiväkodissa Lapselle ensimmäinen päiväkotipäivä on iso juttu, jollekin jopa ensimmäinen kerta poissa vanhempien luota. Se päivä voi mullistaa lapsen elämän. Onneksi asia on oivallettu. Päiväkoti voi tarjota parin viikon pehmeää alkua päiväkotimaailman opiskeluun.

Päivähoitoon haetaan sähköisellä hakemuksella tai toimittamalla paperinen hakemus päiväkotiin. Uutta on se, että päiväkodit saadaan syksyllä opaskarttaan, mistä voi arvioida, miten ne sijoittuvat omaan kotiin nähden.

– Hakemus ei koskaan kerro kaikkea. Me soitamme perheelle ja selvitämme millainen on hoidon tarve, Urheilupuiston päivähoitoyksikön päiväkodinjohtaja Eeva Salokannel kertoo.

– Vanhemmat eivät aina tiedä kaikista vaihtoehdoista.

Keskustelu on ihan ensiarvoisen tärkeää.

Yhdessä käydään läpi myös muut hoitovaihtoehdot, palvelusetelit ja leikkipuistot. Tai vaikka se, onko lapsen edun mukaista aloittaa hoito alkukesällä varahoitopaikassa vai vasta syksyllä vakituisessa hoitopaikassa.

– On osa meidän ammattitaitoamme katsoa kokonaisuutta perheen kannalta.

Joskus vanhempi on huolissaan, jääkö lapsi jostain paitsi, jos ei ole päiväkodissa. Tässä päivähoidon tarkastaja Ulla Soukainen siteeraa Liisa Keltinkangas-Järvistä, joka on sanonut, ettei lapsi opi sosiaaliseksi isossa ryhmässä. Lapselle riittävät koti ja sisarukset alle kolmevuotiaana.

– Jos mahdollista, niin nauttikaa lapsestanne kotona, kun hän on pieni.

Alkukeskustelu vaikka kotona Lapselle hoidon aloittaminen on ainutkertainen asia. Ero vanhemmasta on lapselle stressaava kokemus, jota pitää valmistella.

– Vanhempi on aina oman lapsensa asiantuntija.

Alkukeskustelussa vanhemmalla on mahdollisuus kertoa päivähoitohenkilöstölle kaikki se tieto, joka hänellä omasta lapsestaan on. Näin rakennetaan tulevaa kasvatuskumppanuutta.

Lapsen ensimmäistä hoitopäivää ja sen mukanaan tuomaa elämänmuutosta voidaan monella tapaa lievittää: – Alkukeskustelussa sovitaan tutustumisjakso, joka on kaksi viikkoa. Sen ajan vanhemmat käyvät lapsen kanssa päiväkodissa ja tutustuvat siihen yhdessä.

Parin viikon aikana eri tilanteet, kuten ruokailut, vessareissut, pukemiset ja päiväunet, tulevat tutuiksi.

Syksyllä hoid on aloituksesta o n tulossa asiakaspalau tekysely.

Vanhem

milta toivotaa n kommenttej a siitä, miten tu tustuminen päi vähoitoon on sujunut. Tu lokset kootaan puolivuosittain, jott a toimintaa vo idaan yhä kehittää.

– Ne ovat tilanteita, jotka ovat lapsen kannalta kaikkein herkimpiä. Kun ne käydään läpi, ensimmäinen varsinainen hoitopäivä eroaakin enää siinä, ettei äiti tai isä enää tulekaan mukaan.

– Tutustumisjaksolla myös vanhemmat näkevät, mitä päiväkodissa tapahtuu. He oppivat luottamaan henkilökuntaan ja toimintaan. Vanhemman luottamus siirtyy myös lapseen.

– Tutustumisjaksolla on valtavasti merkitystä. Itkut ovat vähentyneet, Salokannel toteaa.

Soukainen kertoo, että hoidon aloituksessa on satsattu yhtenäisiin käytäntöihin, joten periaatteessa samat mahdollisuudet pitäisi olla eri päiväkodeissa.

Pitkä päivä, erilaiset lapset Lapset ovat päivähoidossa yksilöitä. Toinen sopeutuu heti viidessätoista minuutissa eikä ole moksiskaan. Toinen itkee ensimmäiset viikot. Jollekin itku tulee vasta myöhemmin, kun tajuaa, että päiväkoti ei olekaan kiva leikki, vaan se toistuu päivittäin.

– Hoitopäivien pituutta hoitosuhteen alussa kannattaa yrittää lyhentää mahdollisuuksien mukaan ja siten pehmentää muutosta, Salokannel ehdottaa.

– Päiväkotipäivä on lapselle pitkä työpäivä, isossa ryhmässä sosiaalisena oleminen on raskasta. Sen jälkeen on väsynyt. Lisäksi on suuri oman vanhemman ikävä. Siksi rauhallinen hetki oman vanhemman kanssa on tärkeä päiväkotipäivän jälkeen. Päivän tapahtumat – ilot ja surut – pitää saada kerrottua. Tämä vanhempien olisi hyvä hoksata.

Jo se auttaisi, ettei lasta tulla hakemaan kännykkään puhuen. Pieni hetki ihan täyttä sataprosenttista huomiota lapselle auttaa paljon.

Varusteita tarvitaan Päivähoidossa varusteista puhutaan paljon. Lapsi tarvitsee päiväkotiin niin varavaatteita kuin kuravaatteita.

Märkä keli yllättää aina. Ja nimikointi kannattaa.

– Lapsilla on usein kauniita – ehkä mummujen kutomia – villavaatteita, joissa ei ole nimeä, ja sitten meillä on keväällä rivi näitä kudelmia eikä tiedetä, mikä kenenkin on, Salokannel murehtii.

Turussa lapsen päivähoidon aloitusta on pyritty helpottamaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kahden viikon tutustumisjaksoon yhdessä vanhempien kanssa, päiväkodinjohtaja Eeva Salokannel ja päivähoidon tarkastaja Ulla Soukainen kertovat.

Lapset ovat erilaisia, mutta myös lasten tilanteet ovat erilaisia. Eri kulttuureista tulevien lasten kanssa on ylitettävä myös monenlaisia kynnyksiä: kieli, erilaiset tavat, erilaiset ruuat, käsitys vaikkapa varusteista.

Soukainen kertoo, että varhaiskasvatussuunnitelman myötä on alettu puhua käsitteestä kasvatuskumppanuus.

Se merkitsee, että vanhemmat ja varhaiskasvattajat jakavat tiedot ja kokemukset lapsesta. Sen pilareita ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi.

– Kasvatuskumppanuuteen kuuluvat vuosittaiset kasvatuskeskustelut vanhempien ja kasvatushenkilökunnan kesken.

– Päivittäiset kuulumiset vaihdetaan useimmiten aamulla tuotaessa ja iltapäivällä lasta haettaessa.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Mollamaijasta digi-Mollaan

Tietotekniikka tulee päiväkoteihin Keskustelu on vilkasta, kun Merihevosten ryhmä Uittamon päivähoitoyksiköstä katselee isolta näytöltä kuvakavalkadia, joka on koottu vuoden tapahtumista. Osa lapsista on kerääntynyt pöytäkoneelle, jossa voi pelata opetuspelejä.

Taulutietokone soveltuu hyvin lasten käyttöön.

Kuva: TOP-keskus.

Lastentarhanopettaja Veera Kaljosen mukaan tietokoneen käyttö on lapsille luontevaa ja oppiminen nopeaa.

Vanhemmat ovat ottaneet kokeilun innolla vastaan. Heillä on mahdollisuus nähdä päivän tapahtumia lasten kuvaamina eteistilan digitaalisesta kuvakehyksestä.

Pernontien esiopetusryhmä on tehnyt vuoden aikana elokuvia ja Itäharjulla taulutietokoneet on integroitu pienryhmätyöskentelyyn. Molla-pienryhmävuoroina lapset ovat harjoitelleet lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen liittyviä taitoja tietotekniikan avulla.

Päiväkodeissa uudet välineet on otettu innolla vastaan, sillä esiopetustiloissa ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta hyödyntää tietokoneita tai tietoverkkoa.

Uudet toimintamuodot tukevat perinteisiä opetusmenetelmiä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia ajanmukaisille

toteutustavoille. Tietokoneet eivät kuitenkaan ole syrjäyttämässä perinteistä askartelua, liikuntaa ja leikkiä vaan tuovat oman lisänsä päivän toimintoihin.

Mikä on Molla?

Molla on vuosille 2011–2013 ajoittuva Opetushallituksen ja Turun kaupungin rahoittama hanke, jossa selvitetään tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollisuuksia esikoululaisten oppimisen apuna. Hankkeen aikana syntyviä toimintamalleja käytetään tulevaisuudessa Turun esiopetusta kehitettäessä.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää, millainen toiminta tietotekniikan kanssa on esikouluikäisille soveltuvaa ja leikinomaisen oppimisen kannalta hyödyllisintä.

Turun hankkeessa on mukana viisi päivähoitoyksikköä:

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Anni aloittaa opintien kulkemisen, Valtteri ja Noora jatkavat kohti seuraavaa etappia Syksy on jännittävää aikaa koulumaailmassa. Uudet ekaluokkalaiset aloittavat pitkän koulutien kulkemisen, ja ysiluokkalaiset siirtyvät seuraavalle asteelle.

Millä mielellä viime kevään eskarilainen Anni ja ysiluokkalaiset Valtteri ja Noora aloittavat tämän syksyn uudet haasteet?

Anni Pasanen on aloittamassa ekaluokan Uittamon koulussa. Haastattelua tehdessä viime toukokuussa Anni oli jo käynyt tutustumassa uuteen kouluunsa, jossa Annin sanojen mukaan ”opiskeltiin jo vähän”.

– Tykkään sisäleikeistä, ja piirtäminen on hauskaa.

Osaan myös jo vähän lukea ja laskea, toimelias Anni kertoo.

Tulevaisuuden ammatista kysyttäessä Anni vastaa, että eläintenhoitaja olisi yksi hyvä vaihtoehto.

Nooran ammatinvalinta on auki, Valtteri haluaa poliisiksi Noora Palmroos Vasaramäen koulun 9 B-luokalta oli laittanut ensisijaiseksi hakutoiveekseen peruskoulun jälkeen Puolalanmäen lukion.

– Aluksi ei ollut lainkaan selvää, mihin lukioihin haen, mutta kiertäessäni lukioiden esittelyiltoja, huomasin, että pidin Puolalanmäen lukiota parhaana vaihtoehtona itselleni, Noora kertoo.

Vasaramäen koulussa jalkapalloon suuntautuneella luokalla koulua käyvä Noora kertoo, että myös vapaa-ajan täyttää pitkälti jalkapallo, koska harjoituksia on neljästi viikossa ja pelit päälle.

– Lukion ja jalkapallon pelaamisen yhdistämisessä mietityttää ajankäyttö, eli kuinka hyvin ehdin pelata sekä hoitaa koulun, Noora pohtii.

Valtteri Kuismin, Nooran luokkakaveri Vasaramäen koulusta, pelaa hänkin jalkapalloa. Mikäli jalkapallosta ei tule ammattia, niin tulevaisuuden suunnitelmat ovat silti hyvin suunnitelmalliset ja selkeät.

– Haluan poliisiksi, mutta ennen kuin poliisikouluun voi hakea, täytyy olla työkokemusta. Olen nyt hakenut opiskelemaan Turun ammatti-instituuttiin sosiaali- ja terveysalaa.

Tuon koulutuksen myötä olen ajatellut hankkia tarvittavaa työkokemusta poliisin opintoja ajatellen, Valtteri kertoo.

Nooran matka ysiluokalta jatkuu lukioon.

Kesällä Poriin, mustikkamättäälle ja jalkapallokentälle Kysyttäessä kesäsuunnitelmista on jokaisella jo joitakin menoja ja puuhia mielessä.

– Mennään ehkä Poriin, sanoo Anni varovaisesti.

Nooralla taas on suunnitelmissa jalkapallon lisäksi kenties matka ulkomaille ja mökkeily. Mökkeily oli viime kesänä erityisen kannattavaa, koska mustikkasato oli hyvä, ja Noora sai mustikoiden poimimisesta mukavat taskurahat. Valtteri viettää kesää jalkapallon lisäksi kavereiden ja perheen kanssa.

Anni tykkää piirtämisestä.

Kosketusnäytöllä on hyvä järjestää päivän tapahtumat paikalleen. Kuva: Maija Linnala

Suotorpankujan, Pernontien, Itäharjun, Uittamon ja Paattisten yksiköt. Hanketta hoitaa Tietokone opetuksessa – TOP-keskus.

Kaikissa pilottiyksiköissä on käytössä interaktiivinen kosketustaulu ja opettajan tietokone. Neljässä päiväkodissa on näiden lisäksi myös lasten käytössä olevia taulutietokoneita tai pöytäkoneita. Lisäksi käytetään digikameroita, piirtoalustoja ja äänitallentimia.

Molla-hankkeen viimeisimpiä kuulumisia löydät hankkeen blogista: blog.edu.turku.fi/molla/ Teksti: Maija Linnala ja Jouni Paakkinen

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

Valtteri haluaa isona poliisiksi.

9

10

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Vimman syyskausi on

täynnä taidetta ja toimintaa Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman syyskausi alkaa 13.8. Siitä eteenpäin talo on avoinna arkisin klo 9–20 ja muulloin tapahtumien aikaan. Elokuun puolivälissä alkavat myös ilmoittautumiset Vimman monipuolisille kursseille. Tiedot kursseista ja tapahtumista löytyvät Vimman nettisivuilta (www.vimma.info) ja esitteestä. Esite on jaossa myös kirjastossa ja museoissa.

– Syyskaudella Vimmassa järjestetään erilaisia kädentaito- ja taidekursseja. Lisäksi luvassa on kankaanpainantaa, huovutusta ja keramiikkaa. Myös suositut teatteriryhmät jatkavat toimintaansa, Vimman toiminnanjohtaja Miia Sankari kertoo.

– Mediapajan uutuuksina ovat musiikkivideokurssi ja promokuvakurssi yhteistyössä Turku Rock Academyn kanssa. Uutuutena on myös manga-sarjakuvakurssi sekä siihen liittyvät kahdeksan maksutonta työpajaa.

Vimman salissa syys–marraskuussa esitettävät elokuvanäytökset ovat maksuttomia. Esitettäviä filmejä ovat muun muassa Tohtori Outolempi, Casablanca, Hiroshima rakastettuni, Kasvot kuvaruudussa, Ei paluuta sekä Kysymys elämästä ja kuolemasta.

Bandstand junior tulee taas Nuorille yhtyeille tarkoitettu Bandstand junior soi Vimmassa 18.–20.10. Tänä vuonna yhdeksännen kerran järjestettävä tapahtuma ei ole kilpailu vaan katselmus, jossa nuoret saavat arvovaltaisen tuomariston kirjallisen palautteen esiintymisestään.

Tapahtuman tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille nuorille bändeille mahdollisuus nousta lavalle elävän yleisön eteen, vaikka ensimmäistä kertaa.

Ilmaisia klassikkoelokuvia nuorille

Vimman kahvila on kaikkien kohtaamispaikka

Nuorilla on mahdollisuus nähdä syksyllä Vimmassa vanhoja laatufilmejä. Kyseessä on valtakunnallinen ”Ihmefilmi”elokuvakasvatushanke, jonka tarkoituksena on tutustuttaa yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria klassikkoelokuviin eri puolilla Suomea.

Vimman kahvila on avoinna elokuun puolivälistä alkaen klo 11–19 ja muulloin tapahtumien aikaan. Myös perjantain yökahvila jatkaa toimintaansa. Asiakkaat voivat myös käyttää Vimman aulan ilmaisia nettipäätteitä, pelata lautapelejä ja lukea kahvilassa päivän lehdet.

– Kahvilan ruokalistalta löytyvät kanakori, salaatti, panini, ja niin edelleen. Lisäksi tiistain ja perjantain lounaat ovat suosittuja, Sankari lisää.

Tule tutustumaan toimintaan Pääsääntöisesti kaikki Vimman kurssit on suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille. Avoimiin pajoihin voi tulla myös sitä vanhempia. Esimerkiksi yleensä alle 12-vuotiaat tulevat avoimiin pajoihin yhdessä vanhempiensa kanssa.

Kaikkia Vimman toimintoja suunniteltaessa otetaan huomioon saatu asiakaspalaute. Esimerkiksi pari vuotta poissa olleet maalauskurssit on otettu takaisin tarjontaan asiakkaiden toiveiden vuoksi.

– Lisäksi syyskaudella järjestettävät DJ-kurssi, diskoillat ja joulunaluksen kynttiläpaja ovat olleet asiakkaiden toivelistoilla.

Lisätietoja: www.vimma.info. Kursseille ja ryhmiin ilmoittaudutaan puhelimitse 13.8. alkaen (02) 2623 129, tai käymällä paikan päällä Vimman 1. kerroksen palvelupisteessä (Aurakatu 16.)

Teksti: Maria Vakkamaa Kuva: Nuorisoasiainkeskus

Kouluterveyskyselystä tietoa nuoren elämästä Kun lapseni oli pieni, hän pyysi, että lähtisimme retkelle. Niinpä raahasimme kaikki patjamme olohuoneen lattialle.

Ne olivat mahtavia iltoja. Loikoilimme pimeässä kertoen hauskoja juttuja, kunnes nukahdimme. Tuli vain ritisi takassa.

Lisa Salonen toivoo, että jo alakouluikäisten lasten vanhemmille voisi kertoa kyselyn tuloksista.

Nuori kaipaa aitoa läsnäoloa sekä yhteyttä vanhempiinsa ja toisin päin. Yhteys joutuu usein koetukselle murrosiässä. Lapsen murrosiän ei tarvitse tulla aikuiselle yllätyksenä, vaan siihen voi yrittää ”valmistautua” hankkimalla lisätietoa.

Tietoa on saatavilla esimerkiksi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselystä. Yläkouluissa (8.–9. luokilla), lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa (1.–2. vuoden opiskelijat) Turussa viime vuonna toteutettu kysely keräsi 6123 vastausta.

Kysely tuottaa tietoa muun muassa nuorten elin- ja kouluoloista, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, kouluruokailuista, osallisuudesta, koulutyön kuormittavuudesta, koulukiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta sekä netin parissa vietetystä ajasta.

– Murrosikä menee ohi. Vanhemman tehtävä on olla samettia, välillä peltiä. Luja, muttei kova. Näin toteaa

kouluterveyslähettiläs ja terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Lisa Salonen Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä.

Kun nukkuu kunnolla, jaksaa vaikka mitä

Nukkuminen jää kyselyn mukaan nuorilla vähiin. Esimerkiksi 38 prosenttia ammattiin opiskelevista, 34 prosenttia lukiolaisista, 26 prosenttia yläkoululaisista ilmoittaa menevänsä nukkumaan arkisin klo 23 jälkeen.

Ammattiin opiskelevista 31 prosenttia viettää netissä ja tv:n äärellä yli neljä tuntia päivässä. Heistä 16 prosentille aiheutuu ongelmia vuorokausirytmiin. Vastaava luku on lukiolaisilla 22 prosenttia ja yläkoululaisilla 18 prosenttia.

– Netti vaikuttaa olevan ”hyvä isäntä”, sillä se ei sano koskaan, tule joskus toiste, vaan päinvastoin se houkuttelee seuraansa, hän huomauttaa.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Jätteläskigt!

11

– Vad får man skriva om i barnböcker?

Snart är hösten här och med årstiden kommer den nya bokutgivningen på förlagen.

I samband med höstutgivningen arrangeras den svenskspråkiga författarserien i Gamla Rådhuset, den första träffen presenterar barnböcker och bilderböcker då Stina Wirsén och Lena Frölander-Ulf gästar Åbo.

Wirsén har skrivit bland annat En liten skär och alla rysligt ruskiga brokiga och Frölander-Ulf har illustrerat bland annat Mörkerboken. Deras böcker är alltså spännande och kanske lite skrämmande för den lilla läsaren.

Så, vad kan en barnbok riktigt innehålla? Och vad säger barnboken om oss vuxna?

Maria Lassén-Seger på Åbo Akademi är verksam som bibliotekarie och forskare i barnlitteratur. Hon är

Freja Nyman i rosa tröja, Fabian Tötterman i grönt och vitt, Theo Grönholm i mörkblå tröja med röd krage, Markus Lindblad i röd och blårandig tröja, Melvin Clayhills i spindeltröja och Miro Ingman i gul och grön fotbollströja tycker till om litteratur för barn.

Tulokset tietoon jo alakoululaisten vanhemmille Tulokset tulisi ulottaa kaikkien tietoon, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Tuloksista on jo kerrottu muun muassa vanhempainilloissa, alaja yläkoulujen psykologeille, kuraattoreille ja kouluterveydenhoitajille.

– Suuren tietomäärän hyödyntäminen on haastavaa. Näen sen kuitenkin ykkösjutuksi, ja olen valmis laittamaan itseni likoon asian puolesta, jatkaa Salonen.

– Jo alakoulujen vanhempainilloissa voisi kertoa tuloksista ja lähestyvästä murrosiästä.

Turussa on kokoontunut moniammatillinen Focus-ryhmä, joka pohtii toimenpiteitä kyselyn tulosten hyödyntämiseksi. Asiaa työstetään tänä syksynä myös oppilashuoltoryhmien kanssa.

Tulosten tulisi myös olla osa paikallista hyvinvointijärjestelmää.

– Olisi hienoa, jos Turku nostaisi 1–2 asiaa tuloksista laajemmin pohdittavaksi, Salonen päättää.

Lisätietoa: www.thl.fi/kouluterveyskysely sekä Facebook-sivuilta hakusanalla kouluterveyskysely.

Teksti: Tiia Laakso ja Lisa Salonen Kuva: Lisa Salonen

också medlem i juryn för Litteraturpriset till Astrid Lindgrens minne – världens största barn- och ungdomslitteraturpris.

– Spöken, död och allt möjligt. Vad ”får” man skriva om i barnlitteratur?

– I allmänhet kan man säga att det i Finland och Sverige inte pågår fullt så radikala barnboksexperiment som exempelvis i Norge och Danmark. Som danska Oskar K och Dorte Karrebaeks bilderbok Lägret som skildrar barndomen som ett koncentrationsläger, till exempel.

Den riktar sig i och för sig till äldre barn och ungdomar, för de allra yngsta barnen försöker vuxna nog skapa en trygg värld i barnböckerna, det kan bero på att vi vuxna upplever oss leva i en allt farligare värld, vi känner oss allt otryggare men vill inte utsätta barn för samma sak. Men samtidigt måste barnlitteraturen också kunna innehålla svärta och smärta, läser man om klassiker som Lindgren och Jansson ser man många mörka teman där.

– Har barnlitteratur vuxit som forskningsfält?

– Absolut! Barnlitteraturforskningen har ökat otroligt mycket internationellt sett. Numera är det i stort omöjligt att hinna läsa alla avhandlingar och studier om barnlitteratur som utkommer, man får fokusera på det som är intressant och relevant för det man själv håller på med.

Inom det akademiska har synfältet breddats och tidigare marginaliserade litteraturer får allt mer uppmärksamhet, bland dessa finns litteratur för barn. Barnlitteraturen är också ett spännande forskningsfält eftersom det är så brett, allt från bilderbok till poesi och prosa kan undersökas.

– Vilka trender finns det just nu inom barnlitteratur och inom forskningen?

– Inom forskningen är bilderboksforskningen en stark trend och har varit så en tid. Vi lever i en visuell kultur där bilder utgör en stor del av diskursen. En annan trend är att forskingen tidigare fokuserade mer på stora linjer, medan det nu allt oftare görs smalare studier, t.ex. om enskilda författarskap.

Barn- och ungdomslitteraturen är också, liksom annan kultur och litteratur, både trendkänslig och medskapare av trender. Vi såg Harry Potter-boomen under början av 2000-talet som banade väg för vampyrtrenden.

Idag är det dystopier för ungdomar som gäller och bilderboken som är het på alla håll och kanter.

Theo Grönholm, Fabian Tötterman, Markus Lindblad, Freja Nyman, Miro Ingman och Melvin Clayhills är mellan 3 och 6 år gamla och läser alla mycket, både på dagis och hemma.

– Hur är det, får man skrämmas i böcker?

– Neej, svarar alla unisont.

– Bara större barn som mig och 6-åringarna, säger Markus. Och skolbarn, men det finns inga skolbarn här.

– Vad skulle ni skriva för böcker om ni skulle skriva en bok? Och vad skulle ni skriva för bok åt en vuxen?

– Jag skulle skriva Mumin, säger Freja, för dom är roliga. Om Freja skulle skriva för vuxna, så skulle hon skriva en prinsessbok som handlar om maskar.

– Jag skulle skriva om Star Wars för det är spännande, säger Miro. Och för en vuxen skulle han skriva en naturbok om hur naturen ser ut.

– Jag skulle skriva så att Sniff kastar en snöboll i muminpappans ansikte på vintern! säger Melvin.

– Jag skulle skriva om vargen och grisen som är en lek, säger Markus.

– Och jag skulle skriva om sjörövare, säger Theo.

– Har ni något som ni skulle vilja fråga av Stina Wirsén, som skrivit till exempel böckerna om Rut och Knut?

– Hur man skriver och ritar de där böckerna, frågar Freja.

FÖRFATTARE OCH FÖRFATTARSKAP 2012,

kl. 18.30, Gamla Rådhuset, Gamla Stortorget 5 on 3.10: Skelettet i bilderboken – Vad får man skriva om? Stina Wirsén och Lena Frölander-Ulf ti 9.10: I hemlandets gränsland – När identiteten finns i marginalen. Peter Mickwitz och UllaLena Lundberg on 17.10: Rasande rörande renande – Varför ska vi skriva om det värsta? Eirik Ingebrigtsen och Mats Wahl ti 23.10: ”Det finns så olika karlar nuförtiden” – Vem är den finske mannen? Robert Åsbacka och Peter Sandström Fritt inträde, försäljning av böcker. Med förbehåll för förändringar i programmet.

Serien arrangeras av Åbo kulturcentral i samarbete med Centret för livslångt lärande, ämnet litteraturvetenskap och ämnesföreningen prosa vid Åbo Akademi, tillsammans med Åbolands litteraturförening.

Stina Wirsén besöker Gamla Rådhuset 3.10 och berättar om sina böcker. Foto: Carl Thorborg.

Så svarar Stina Wirsén – illustratör utbildad på kontfack, tidigare chefsillustratör på Dagens nyheter och upphovsman till över tjugo barnböcker: – Får man skrämmas i böcker?

– Jag är själv väldigt lättskrämd! Men lite läskigt tycker jag om- till och med jätteläskigt! Bara det går bra på slutet. Jag har skrivit och ritat både sorgliga och läskiga böcker- men det blir alltid bra på slutet! Annars skulle jag ju inte våga läsa dom själv!

– Frejas fråga då: hur gör man när man ritar böckerna?

– När man gör en bok så måste man rita och skriva först, ganska länge. Sen bestämmer man var alla bilder och texter ska vara, på vilken sida. Men man syr eller klistrar inte ihop boken själv, man skickar allt till ett tryckeri- det är dom som trycker boken, klistrar ihop alla papper och gör så att den blir hård på utsidan.

Mer om detta och annat diskuteras i föreläsningsserien Författare och författarskap i Gamla Rådhuset i oktober.

Text: Johanna Slotte

12

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Luut liikkeelle!

Kulttuurikuntoile hautausmaakävelyillä Osallistu kulttuuria ja hyvinvointia yhdistäville opastetuille hautausmaakierroksille Turun vanhalla hautausmaalla 25.–26.8.2012. Noin kaksi tuntia kestävät kierrokset ovat maksuttomia, ja kullekin kierrokselle mahtuu enintään 20 henkilöä.

Kierrosten ajat ja teemat: Lauantai 25.8.

Klo 11: Tunnettuja turkulaisia edellisiltä vuosisadoilta, oppaana Leena Tiusanen.

Klo 14: Eri uskontokuntien hautaustavat, oppaana Airi Forssell.

Sunnuntai 26.8.

Klo 11: Taiteilijat ja taideteokset, oppaana Seija Virtanen.

Klo 14: Julkiset muistomerkit, oppaana Seija Somerpalo.

Lisätietoja kierroksista osoitteessa www.turku.fi/kulttuuri.

Opastettuja hautausmaakierroksia järjestetään samana viikonloppuna myös Naantalissa, Rymättylässä, Raisiossa, Paimiossa, Nousiaisissa, Maskussa, Mynämäellä, Kaarinassa, Piikkiössä ja Liedossa. Lisätietoja kuntien omien verkkosivuilta.

Teksti: Heli Lempa Kuva: Jouni Lehtiranta

Sätt fart på benen!

Kulturmotion på kyrkogårdar

Kombinera kultur och hälsa och följ med på en guidad rundvandring på gamla kyrkogården i Åbo 25–26.8.2012.

Rundvandringen som tar ca 2 timmar är gratis. Det finns plats för högst 20 personer per rundvandring.

Tidpunkter och teman för rundvandringarna: Lördagen den 25.8.

Kl. 11: Kända åbobor från tidigare århundraden, guide Leena Tiusanen.

Kl. 14: Begravningsseder i olika religioner, guide Airi Forssell.

Söndagen den 26.8 Kl. 11: Konstnärer och konstverk, guide Seija Virtanen.

Kl. 14: Offentliga minnesmärken, guide Seija Somerpalo.

Närmare information om rundvandringarna på webbplatsen www.turku.fi/kulttuuri.

Under samma veckoslut ordnas även guidade rundvandringar på kyrkogårdar i Nådendal, Rimito, Reso, Pemar, Nousis, Masku, Virmo, St:Karins, Pikis och Lundo.

Närmare information ges på kommunernas egna webbplatser.

Keinotodellisuus ei valmenna tosielämään

Syksy alkuun unikoululla Syksyllä käännetään aina uusi lehti elämässä. Uusi lukukausi, uusi sinikantinen vihko ja entistä parempi käsiala. Oivallinen paikka muuttaa rytmiä, nukkua enemmän.

– Oivaltaminen on helppoa, psykoterapeutti Florence Schmitt sanoo. Muutosten tekeminen ei ole.

– Viimeistään kymmeneltä pitää olla sängyssä, Florence Schmitt määrittelee. Schmitt toimii psykoterapeuttina Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalla ja on kysytty puhuja vanhempainiltoihin. Hän puhuu suoraan.

Nuoren uinuminen aamun ensimmäisillä koulutunneilla tarkoittaa, että hän on valvonut liian pitkään. Nuoren aivoissa tapahtuu voimakasta kehitystä, ne organisoituvat puberteetti-ikäisellä uudelleen. Vanhoja rakenteita puretaan ja uusia yhteyksiä syntyy samalla kun opitaan hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia.

– Miehillä aivot ovat fysiologisesti kehittyneet vasta 25-vuotiaina, naisilla hieman aikaisemmin.

Hyvinkään ampumatapausten myötä nousi esiin mentalisaation käsite. Mentalisaatio on enemmän ja kehittyneempi taito kuin empatia, se on tajua toisten ihmisten tunteista ja tekojen vaikutuksista. Kyky ajatella ennen kuin tehdään. Mentalisaatiossa mieli kypsyy, mitä tapahtuu koko elämän ajan.

Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että lapset tarvitsevat paljon unta.

Lapsi ja nuori tarvitsee myös toimettomuutta, aikaa olla tekemättä mitään. Sitä, että on tylsää. Aikaa, jona ehtii miettiä ja käsitellä isoja asioita.

– Murrosiässä ja nuorena on pohdiskeltava eksistentiaalisia arvoja, ihmisyyttä, kuolemaa, kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta. Niiden kysymysten äärellä ihmisen pitää olla, sietää niitä ja käsitellä. Jos se jää tekemättä, kun on jatkuvasti viihteen huumassa, on huonosti varustettu kohtaamaan elämän mahdolliset koettelemukset ja vaikeudet, Schmitt korostaa.

Oikean elämän houkutus Tietokonemaailmassa toiminta on jatkuvaa, koko ajan tapahtuu. Elämä ei ole samanlaista.

– Oikea elämä ei ole niin kuin peli, jos ei se kiinnosta, laitetaan kone kiinni. Rakkaussuruissa, jos toinen ei miellytä, ammutaan se, vaihdetaan kohde seuraavaan ja suljetaan kone. Jos tämä on malli käsitellä asioita, se on kauhean vaarallista.

– Elämä harvoin on niin ehdotonta kuin tietokoneissa 0 tai 1. Elämässä on harvemmin joko tai, vaan on sekä että.

– On tärkeää, että oikea elämä houkuttelee, Schmitt pohtii.

Vanhempia tarvitaan – Vanhemman tulisi olla läsnä, ei vain paikalla. Tehdään yhdessä. Ei saa olla liikaa vain pelkästään kavereiden kanssa.

Schmitt puhuu horisontaalisesta ja vertikaalisesta yhteisöstä. Horisontaalisessa ollaan samanikäisten seurassa.

Vertikaalisessa yhteisössä mukana ovat niin isovanhemmat, sedät kuin tädit, pienemmät ja isommat sukulaiset.

– Mutta se, että lapsi on koneella, sopii monille vanhemmille, koska he ovat koneella itsekin. Lapset oppivat niin nuorena, että he eivät kiinnosta. Jo hiekkalaatikon reunalla äidit ovat Facebookissa.

Oivalsin, mutta toteutanko?

– Asian oivaltaminen on yllättävän yleistä, toimeenpano eri asia.

Herää voimattomuus, kas, enhän saa omaa lastanikaan nukkumaan.

Jokapäiväiseen arkeen etsitään voimaa porukalla Iloinen puheensorina ja nauru kaikaa Käsityöläiskadun terveyden edistämisen yksikön keittiöstä. Ateriaa on valmistelemassa ryhmä pitkäaikaissairaita, jotka ovat olleet mukana Arkeen voimaa -ohjelmassa. Kaikki kehuvat kilvan ryhmän hyvää henkeä ja mukavia vetäjiä. Viralliset kokoontumiset päättyivät tähän päätösjuhlaan, mutta mistä on oikein kyse?

Text: Heli Lempa Bild: Jouni Lehtiranta

Arkeen Voimaa -ohjelma on suurten kaupunkien ja Kuntaliiton yhteishanke. Tavoitteena on terveydenhuollon asiakkaiden terveydentilan ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä omavastuun lisääminen. Itsehoitomallin lähtökohtana on, että kroonista sairautta sairastavilla ihmisillä on samankaltaisia ongelmia, jotka vaikuttavat arkeen.

Asiakkaat ohjautuvat ryhmiin perusterveydenhuollon kautta. Turussa osallistujat tulivat pääasiassa Varissuon terveysaseman kautta, hankekoordinaattori Riikka Korhonen Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä kertoo.

Malli osaksi perusterveydenhuoltoa Huhtikuussa aloittaneessa, kuuden viikon ajan kokoontuneessa ryhmässä 28–71-vuotiaita osallistujia oli 11.

Miehiäkin oli mukana neljä, enemmän kuin muualla.

Toiminta jatkuu hankkeena vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen palvelusta tulee osa Turun perusterveydenhuoltoa.

– Turussa pilotoitu malli siirtyy käytännössä valmiina pakettina laajempaan käyttöön muihin kaupunkeihin.

Vantaalla pilotti alkaa elokuussa, jatkaa Korhonen.

Mainostauoilla pyörän selkään Kokkailun ohella ryhmässä on käsitelty muun muassa ruokavaliota, hyötyliikuntaa, uupumusta ja lääkityksen käyttöä.

– On pidetty palavereja, keskusteltu ja tehty ryhmätöitä, kertovat Ari Helenius ja Anne-Mai SundqvistSaarinen kokkailun lomassa.

Kuntosalikortteja asiakkaita ei kehoteta ostamaan, vaan huomioidaan asiakkaan tarkka talous ja se, että liikkeelle lähdetään pienin askelin. Kotoa ulos astuminenkin voi olla pitkäaikaissairaille kovan työn takana.

Ekotorilta saa muutamalla kympillä toimivan kuntopyörän. Television katselun lomassa voi välillä hypätä pyörän selkään. Samalla tavalla lisätään muutenkin aktiivisuutta. Kun yksi löytää ilmoituksen ilmaisesta atkkurssista, siitä vinkataan muille ryhmäläisille.

– Juuri näin sen kuuluu mennä, vinkkejä arkeen vertainen vertaiselle, Korhonen lisää.

Ryhmä viihtyy keskenään niin hyvin, että jatkossakin tavataan.

– Ainakin syyskuussa on tarkoitus nähdä, kertoo Markku Pihlajamaa.

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

13

Tule kokemaan ruhtinaiden komediallinen kohtaaminen Vähätorilla 24.–25.8.2012 klo 15 ja 20.

– Ei sovi alkuunkaan, että valvotaan yökaudet pelaten tietokonepelejä. Se tekee ihmisen levottomaksi, kykenemättömäksi odottamaan ja sietämään tietynlaista hiljaisuutta, sekä henkistä että fyysistä hiljaisuutta, Florence Schmitt sanoo.

– Sinä olet varmaan niitä äitejä, jotka kantavat syyllisyyttä joka asiasta, Florence Schmitt tuumaa ja katselee minua nauraen. Ja näinhän se on. Mutta miten saisin lapsen nukkumaan?

– Sanot hänelle vain hyvin terävästi, että nyt on aika nukkua ja sillä sipuli. Tarina on luettu, iltarukous luettu, iltapusu annettu, nyt vain nukutaan.

– Ja sitten hän sanoo, että häntä pelottaa ja kuuluu outoja ääniä.

– Jollain lailla tuntuu, että lapsia opetetaan pelkäämään unta, kun nukkumaan menosta tehdään niin suuri numero.

Florence Schmittin kanssa on pakko nauraa, ja lähinnä itselleen. Hän toteaa, että on vaikea ymmärtää sitä, että vanhemmat sanovat, ettei heillä ole arvovaltaa lapsiinsa.

– Arvovalta ei ole aina sitä, että käsketään. Se on sitä, että aikuisena, joka kantaa vastuun, tietää joissain asioissa paremmin mikä on toiselle hyväksi.

Jos lapsi ei mene nukkumaan, voi sammuttaa television, tietokoneen tai vaikka valot.

– Voi vetää töpselin irti seinästä. Jos ei se auta, irrottaa sulakkeen, niin että koko talo pimenee. Se on perussähköppia.

Juttuhetki Florence Schmittin kanssa on kuin tuulenpuuska, raitista ilmaa. Mutta miten olisi tosiaan, unikoulu koko perheelle. Nukkumaan kymmeneltä, edes tänään.

Valtapelejä ja tunteiden paloa, vehkeilyä ja romantiikkaa Elokuussa 1812 Turku oli hetken koko Euroopan valtapolitiikan valokeilassa, kun Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johan Bernadotte neuvottelivat Euroopan uudelleenjaosta.

Vähätorilla nähtävä näytelmä Vallan valoja vie katsojan suoraan historiallisiin hetkiin ja vallankäytön ytimeen.

Kenelle jäävät vallan avaimet, kuka lähtee tyhjin käsin?

Politiikka, kunnianhimo ja kolmiodraama käänsivät koko Euroopan katseet hetkeksi Turkuun!

Vähätorille sijoittuvaa draamallista osuutta edeltää satamasta käynnistyvä Karl Johanin juhlallinen saapuminen veneellä. Seurueen matkaa kohti Vähätoria pääsevät seuraamaan kaikki Aurajoen rannoille saapuneet.

Näytelmä on suomenkielinen ja sopii koko perheelle.

Se esitetään ruhtinaiden historiallisen kohtaamisen ympärille rakentuvan juhlaviikonlopun yhteydessä, jolloin kaupungissa on aiheeseen liittyviä luentoja, seminaareja, näyttelyitä sekä ekumeeninen juhlajumalanpalvelus. Tapahtumiin odotetaan runsaasti Turun alueen asukkaita ja myös kansainvälisiä juhlavieraita.

Liput: 23/17 € kaupunginteatterin kassalta, Lippupalvelun toimipisteistä sekä tuntia ennen ovelta, jos paikkoja on vapaana.

Kesto: noin 1 tunti.

Käsikirjoitus: Harri Raitis, Timo Soikkanen Ohjaus: Emmi Louhivuori Rooleissa muun muassa: Kirsi Tarvainen, Mika Kujala, Severi Saarinen ja Ilmari Kuivala Esitykset: Vähätorilla 24.–25.8.2012 klo 15 ja 20

Teksti ja kuva: Sini Silván

Juhlaviikonlopun koko ohjelma: www.turku.fi/1812

Kom och upplev det komediartade mötet mellan furstarna på Lilltorget 24–25.8.2012 kl. 15 och 20.

Hankekoordinaattori Riikka Korhonen iloitsee ryhmän hyvästä tunnelmasta.

Markku Pihlajamaa (vas.) ja Jyrki Mäkinen valmistelemassa jälkiruokaa.

Maktspel och brinnande känslor, intriger och romantik I augusti 1812 stod Åbo ett ögonblick i hela den europeiska stormaktspolitikens blickfång när den ryske kejsaren Alexander I och den svenske kronprinsen Karl Johan Bernadotte förhandlade om en nyfördelning av Europa.

Pjäsen Vallan valoja som uppförs på Lilltorget tar åskådaren direkt tillbaka till de historiska ögonblicken och maktutövandets kärna. Vem får nycklarna till makten, vem får gå tomhänt? För ett ögonblick drog politik, äregirighet och ett triangeldrama hela Europas blickar till Åbo!

Den dramatiska andelen som utspelas på Lilltorget föregås av Karl Johans högtidliga ankomst till hamnen med båt. Alla som kommer till Aura ås stränder kan följa med hur kronprinsen och hans följe färdas mot Lilltorget.

Pjäsen uppförs på finska och lämpar sig för hela familjen. Den uppförs som en del av jubileumsveckoslutet som är uppbyggt kring det historiska mötet mellan furstarna.

Samtidigt ordnas det föreläsningar, seminarier och uts-

tällningar i staden kring mötet samt en ekumenisk gudstjänst. Evenemangen förväntas locka rikligt med invånare i området kring Åbo liksom också internationella gäster.

Biljetter: 23/17 € vid stadsteaterns kassa, Lippupalvelus biljettköp och en timme före föreställningen vid dörren, om det finns lediga platser.

Speltid: ca en timme.

Manuskript: Harri Raitis, Timo Soikkanen Regi: Emmi Louhivuori I rollerna: Kirsi Tarvainen, Mika Kujala, Severi Saarinen och Ilmari Kuivala m.fl.

Föreställningar: På Lilltorget 24–25.8.2012 kl. 15 och 20 Jubileumsveckoslutets program i sin helhet: www.turku.fi/1812

14

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Jokainen voi olla tutkija yhden yön ajan

Eurooppalainen Tutkijoiden yö – tapahtuma ensimmäistä kertaa Turussa

Euroopanlaajuinen Tutkijoiden yö eli Researchers’ Night -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Turussa kolmen korkeakoulun yhteistyönä perjantaina 28.9.2012. Tapahtuma järjestetään eri puolilla Eurooppaa samanaikaisesti, ja sen tarkoituksena on tuoda alueen tutkijoita tutuiksi ja luoda puitteet hauskalle ja erilaiselle perjantai-illan ohjelmalle.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Tutkijoiden yö -tapahtumassa on mukana tutkijoita myös Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Tarjolla on mielenkiintoinen kattaus yliopistojen tutkijoita ja tutkimusta.

Tapahtuma koostuu iltatapahtumasta sekä jo päivällä järjestettävistä European Corner -tapahtumista, joissa tutkijat tulevat ihmisten keskelle. Kauppakeskus Hansan Hansatorilla ja Turun pääkirjastossa on päivällä tarjolla tiedeaiheista ohjelmaa kaiken ikäisille sekä tietoa tutkijoista ja tutkimuksesta. Pääkirjastossa tapahtuma jatkaa siellä kulttuuripääkaupunkivuotena aloitettua tiedepuheenvuorojen sarjaa.

Projektipäällikkö Katariina Kärki-Susi toivottaa kaikki tervetulleiksi Tutkijoiden yöhön. Kuva: Jessi Mäenpää

Kiehtova ravintolailta aikuisille Tutkijoiden yö tarjoaa illalla klo 18.00 alkaen tiedeaiheista ohjelmaa 18 vuotta täyttäneille. Ravintola Kårenilla on luvassa erilainen ravintolailta; illan aikana on mahdollisuus käyttää viimeisintä tutkimuksessa käytettävää teknologiaa ja instrumentteja, osallistua kilpailuihin ja nähdä tieteen tekemistä käytännössä. Tutkijoiden yö tarjoaa mahdollisuuden mielipiteidenvaihtoon ja juhlimiseen tutkijoiden kanssa.

– Kyse on matalan kynnyksen tapahtumasta, johon osallistuvan ei tarvitse tietää etukäteen tieteen tekemisestä tai olla siitä edes erityisen kiinnostunut. Jokainen voi olla tutkija yhden yön ajan ja huomata, miten tutkimusta on kaikkialla ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen

elämäämme, tapahtuman projektipäällikkö Katariina Kärki-Susi toteaa.

Tutkija tutuksi jo etukäteen Yleisöllä on mahdollisuus tutustua mukana oleviin tutkijoihin jo ennen tapahtumaa: nettisivuilta voi lukea tutkijaesittelyjä, ja tutkijoiden kanssa voi keskustella tapahtuman Facebook-sivuilla. Ennen tapahtumaa hyödynnetään myös Second Life -virtuaalimaailman mahdollisuuksia.

Tutkijoiden yö alkoi vuonna 2006 osana EU:n Research in Europe -aloitetta. Tutkijoiden yötä rahoittaa EU:n Marie Curie Actions- tutkimusrahoitusohjelma.

Lisätietoja tapahtumasta: www.tutkijoidenyoturku.com

Turun päivä täynnä tapahtumia sunnuntaina 16.9.2012 Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien syyskuun kolmantena sunnuntaina, niin tänäkin vuonna. Turkulaisten omaa kotiseutupäivää juhlistetaan 16.9. perinteisin menoin; päivä alkaa juhlamessulla Turun tuomiokirkossa klo 10 ja päättyy ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä klo 21.

Kauppatorilla on perinteiset Heikinmarkkinat klo 10–18.

Vähätorilla on puolestaan tarjolla musiikkipitoista ohjelmaa koko perheelle klo 11–17. Tämän vuoden uutuutena on Lastenvaunujen kokoontumisajo, johon osallistuneista valitaan kaunein/persoonallisin ”ajoneuvo”. Vanhalla Raatihuonella avautuu Aura Street Market teemalla ”Uusi vanha Suurtori”.

Vuodesta 1973 lähtien on Turun päivän ensimmäinen turkulainen vauva nimetty Turun kummilapseksi. Kummilapsi saa lahjaksi hopeisen kummilusikan ja vuosittain vaihtuvan lahjan. Ainoastaan vuonna 1979 ei Turun päivänä syntynyt yhtään uutta kaupunkilaista. Kummilapsille järjestetään Turun päivänä kahvitilaisuus; viime vuonna kahvit juotiin Logomossa ja tänä vuonna on vuorossa Turun linnan uudistunut lasten linna.

Turun flikka ja poika valitaan tänä vuonna jo 25. kerran Turkuseuran järjestämän kilpailun perusteella, ja järjestyksessään 7. Vuoden kulttuuriturkulainen istuttaa puun Samppalinnan puistoon.

Kaupungintalon remontti on valmistumassa, ja kaupunkilaisille tarjoutuu mahdollisuus päästä tutustumaan Aurakatu 2:ssa sijaitsevaan upeaan rakennukseen, jossa Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut jo vuodesta 1885 lähtien.

Aurajokisuulla esittäytyy Satamalaitos, ja Halistenkoskella on koko perheen Aurajokifestarit Myllärintuvalla. Turun NMKY esittäytyy Titanik-gallerian edustalla Aurajokirannassa.

Turun kaupungin museot (Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun biolo-

Kulttuuripääkaupunkivuoden kummilapsi Atte Jaakola vanhempiensa Jenni ja Taito Jaakolan kanssa seuranaan Turun flikka Eveliina Tähti ja Turun poika Paavo Peltola.

Kuva: Leena Hiltunen.

ginen museo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo) ovat avoinna klo 10–18. Juhlapäivän kunniaksi sisäänpääsy on puoleen hintaan. Muissakin museoissa ja gallerioissa on päivän mittaan ohjelmaa ja alennuksia sisäänpääsyhinnoissa.

Katso tarkemmat tiedot ja vahvistetut aikataulut netistä: www.turku.fi/turunpaiva Lisätiedot: olli.hirvonen@turku.fi.

15

20.8.–14.10.2012

Merikeskus Forum Marinum

Turun filharmoninen orkesteri Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak. 14) avoinna 1.–31.8. ma-pe klo 10–17, 4.9. alkaen normaalisti ti–la 12–19. • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, avoinna ma–pe klo 9–15. • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm).

• www.tfo.fi

Linnankatu 72, Turku • www.forum-marinum.fi. Näyttelyt ovat avoinna joka päivä 2.5.–30.9. klo 11-19 Museoalukset ovat avoinna yleisölle joka päivä 1.6.–2.9.2012 klo 11-19

6.9. klo 19, Turun konserttitalo (varaslähtö klo 18) Titaanit Johannes ja Aleksandr vieretysten

Kolme tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen historiasta: Varvilla – Suomen laivanrakennuksen historiaa.

Konepajalla – Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa.

Nainen rautakourien keskellä – Vuokko Laakson laivasisustuksia 28.10. saakka.

Filharmonikkojen syyskausi alkaa komeasti Maestro Segerstamin luotsaamana venäläisen ja saksalaisen romantiikan kiehtovassa kombinaatiossa. Saksalaisuutta edustaa Brahms, jonka iki-ihanan viulukonserton tulkitsee orkesterin konserttimestari Jukka Merjanen. Brahmsilta kuullaan myös Traaginen alkusoitto ja tuulahduksen venäläisyydestä tuo Skrjabinin 2. sinfonia.

29.9. klo 15, Turun linna ”Hänellä oli pukunaan pilvi ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari” Turun linnan tunnelmallisten kamarikonserttien sarjan aloittaa konsertti, jossa kuullaan musiikkia 1900-luvulta. Konsertin otsikko on lainaus Ilmestyskirjan 10. luvusta, joka innoitti Oliver Messiaenin säveltämään konsertissa kuultavan Aikojen lopun kvarteton.

Muut konsertin teokset ovat Arvo Pärtin Spiegel im Spiegel ja Alfred Schnittken Preludi Dmitri Shostakovitshin muistolle.

4. & 5.10. klo 19, Turun konserttitalo (varaslähtö klo 18) Täällä Pohjantähden alla – lännessä ja idässä Venäläinen romantiikka on ehtymätön aarreaitta. Konsertissa turkulaisten rakastama pianisti Valeria Resjan tulkitsee Tshaikovskin ensimmäisen pianokonserton. Lisäksi Maestro Segerstamin johdolla kuullaan Borodinin 2. sinfonia ja Sibeliuksen Pohjolan tytär, jolle säveltäjä oli ehdottanut aluksi nimeä Väinämöinen, mutta teoksen kustantaja Lienau oli pitänyt sitä liian vaikeana ja niin lopulta päädyttiin nimeen Pohjolan tytär.

25.8.2012 Miljazz- konsertti Suomen Joutsenen edustalla, järjestäjä Puolustusvoimat 16.9.2012 Turun päivänä merikeskuksessa esitellään turkulaisvalmisteisia moottoreita ja kerätään tietoa sekä tallennetaan aineistoja niistä kello 10-16. Lisäksi museonäyttelyt ja fregatti Suomen Joutsen ovat avoinna kello 11-19.

KUI? Tekstiilitaiteen triennaali 28.9.–25.11.2012 Wäinö Aaltosen museossa.

Tekstiilitaide elää nykyaikaa yhdistäen perinteistä ammattitaitoa ja korkeaa taiteellista tasoa.

Turun linna

Studia Generalia:

Pelien maailmoissa Tonttuja!

Yleisöopastukset la-su

Polttopisteessä Lähi-Itä Lähi-Itä on kolmen monoteistisen uskonnon silmäterä ja monessa mielessä myös länsimaisen kulttuurin kehto.

Wäinö Aaltosen museo

9.9. asti Yhtä juhlaa! Juhlat ja juhlakulttuuri suomalaisessa kuvataiteessa

1.10. Lähi-Itä muslimin sydämessä ja

pyhiinvaelluksen määränpäänä 8.10. Varhaisia Pyhän maan matkaajia

Korsfarare och senare pilgrimer

vid Jerusalems portar 15.10. Kadotettu paratiisi: orientaalisuus

kristinuskon katoavana ytimenä Järj. Institutum Judaicum Aboense (Åbo Akademi) ja Turun kaupunginkirjasto.

Turun Kaupunginteatteri

Kuva: Jan Merilä

24.8.–26.8.2012 ruotsalaiset museoidut laivaston torpedoveneet tulevat vierailulle Forum Marinumiin.

Lisätietoja: tapahtuman verkkosivut www.vtc2012.eu ja järjestäjän verkkosivut www.veteranflottiljen.se

www.turunmuseokeskus.fi

www.turku.fi/kirjasto

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14), avoinna 1.–31.8. ma–pe klo 10–17, 4.9. alkaen normaalisti ti–la 12–19 Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm) , p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm) www.teatteri.turku.fi

Museolaiva Suomen Joutsenella 1.6.-2.9.

Kansallisaarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen historiasta, vuodesta 1902 vuoteen 2009, ranskalaiselta telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

Yleisötapahtumat:

Turun museokeskus

Turun kaupunginkirjasto

Avoimet yleisöluennot Turun pääkirjaston Studiossa maanantaisin klo 18–19.30: 3.9. Luentosarjan avaus - Matka

onnelliseen Arabiaan

Tutkijoita ja seikkailijoita

kadonnutta orienttia etsimässä 10.9. Raamatuntutkija Lähi-Idän rauniokummuilla.

17.9. Kristna i Mellanöstern - stanna

eller inte stanna

Kristittynä Irakissa 24.9. Pyhä maa ja kaupunki juutalaisuudessa

Lisäksi edelleen avoinna ovat : Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta

Swan – suomalainen purjeveneiden legenda 1.8.–31.8. Swan-veneiden historiasta kertova näyttely

Teatteria talkoohengen puolesta Ensi-iltansa saa keskiviikkona 12.9. viiltävä ja viihdyttävä dokumenttiteatteriesitys Ei maar ny loppu löhöily. Esitys kertoo noin kymmenestä Turussa toimivasta yhteisöstä sekä ajankohtaisesti että historiallisesti. Aiheena on talkoohenki, onko sitä? Esityksessä käydään läpi aikaa nykypäivästä aina itsenäistymisen aikoihin ja kansakunnan uudelleenrakentamiseen.

Näytelmä on käsikirjoitettu todellisten haastattelujen perusteella ja se on kiinnostava tutkimusprojekti niin katsojalle kuin työryhmällekin. Esitykset jatkuvat Sopukassa koko syksyn 2012. Tarkista esitysajat sivuilta teatteri.turku.fi.

Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 19 2.10. Marko Valtonen, harmonikka 9.10. Katja Kolehmainen, sello

Biologinen museo

Turun Taidelainaamo Kuukauden taiteilijat: elokuu: Oili Puolitaival syyskuu: Pirkko Siivonen lokakuu: Ville Laaksonen

Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

Kuralan Kylämäki Kuralan Kylämäki on toistaiseksi suljettu.

Luostarinmäen käsityöläismuseo (avoinna 16.9. asti)

Galleria Berner 10.8.–16.9. Sampo Malin 21.9.–21.10. Lisa Nikitin

Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella su klo 15 9.9., 30.9. ja 14.10. Lepopäivän ratoksi, Turun soitannollinen kerho ry 23.9 Turun Karaokeklubi ry

Turun päivänä 16.9. kaikkiin museokeskuksen museoihin sisäänpääsy puoleen hintaan!

Rettigin on aina paras

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (avoinna 16.9. asti) VANHA SUURTORI

Brinkkalan Galleria 10.8.–16.9. Polina Batanova 21.9.–21.10. Laura Naukkarinen, Sara Ilveskorpi ja Aino Toivettula Vanhan Raatihuoneen Galleria 10.8.–16.9. Mikko Snellman 21.9.–21.10. Ilona Kivijärvi, Päivi Pussila ja Sonja Siltala

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

Opastettuja kierroksia Turun vanhalla hautausmaalla 25.8. klo

11 Tunne ttuja vuosisad oilta, opp turkulaisia edellis aana Lee iltä Klo 14 Er na Tiusa i uskonto nen. kuntien h autausta oppaana vat, Airi Fors 26.8. klo sell.

11 Taiteil ijat ja taid oppa eteokset, Klo 14 Ju ana Seija Vir tane n lkiset mu istomerk . it, oppaa Seija Som na er Lisätieto ja kierrok palo. s is ta oso w w w.tur ku.fi/kult itteessa tuuri.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kuva: Seilo Ristimäki

Näyttelyt:

16

Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Teksti: Akseli Jouttenus. Kuva: Hannu Waher

Itämeren tulevaisuuden haasteet ovat ratkaistavissa Centrum Balticum -keskuksen kesäkuussa järjestämän, viidennen kansallisen Itämeri-foorumin päätteeksi foorumin osallistujat ottivat yleisöäänestyksellä kantaa Itämeri-kysymyksiin. Yleinen mielipide Itämeren tulevaisuudesta oli varovaisen toiveikas.

Vaikka Itämeren alueelle povattiin uutta aikaa, valtaosa uskoi sen koittavan vasta vuoden 2020 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että Itämeren tulevaisuus on valoisa ja sitä koskevat haasteet ratkaistavissa.

Luottamus EU-tason Itämeriyhteistyöhön vähäistä Enemmistö yleisöstä oli sitä mieltä, että Itämeri-yhteistyö toimii parhaiten Itämeri-organisaatioiden tasolla. Yhteistyöhön uskottiin myös valtio- ja aluetasolla, mutta ei EU-tasolla. Huoli valtioiden itsekkäiden etujen vaikutuksesta päätöksentekoon vähensi valtiollisen yhteistyön uskottavuutta. Kolmannes vastaajista uskoi, että valtioiden yhteiset Itämeren suojelutavoitteet ratkaisevat valtioiden päätökset Itämeren alueella.

Arktisen alueen tietotaito Suomen laivateollisuuden pelastaja Suomen laivateollisuuden tulevaisuutta pohdittaessa mielipiteet jakautuivat. Kaksi kolmasosaa uskoi laivateollisuuden tulevaisuuden nojaavan arktisen alueen tietotaitoon, ja yksi kolmasosa uskoi sen olevan kansainvälisen laivanrakennuksen alihankintatöissä.

Usko Itämeri-brändiin vahva Yleisö sai myös arvioitavakseen Itämeren alueen brändin.

Foorumin osallistujia muistutettiin siitä, kuinka monet matkustavat lomalle ”Välimeren maihin”, ja heiltä kysyttiin, tullaanko tulevaisuudessa matkustamaan lomalle myös ”Itämeren maihin”. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että käsite on jo olemassa tai se tulee muodostumaan tulevaisuudessa.

Yhteispyörän lainaus innostaa liikkumaan työajalla Valonian värikkäässä työpyöräilykampanjassa lainataan polkupyöriä varsinaissuomalaisille työpaikoille. Lisäksi annetaan neuvontaa viisaaseen liikkumiseen sekä järjestetään tapahtumia ja tempauksia.

Työpaikoilla on ollut mahdollisuus lainata yhteiskäyttöpyöriä Valoniasta (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksesta) toukokuun alusta lähtien. Työpaikat saavat valita viidestä lainapyörästä yhden käyttöönsä kuukaudeksi.

Tavoitteena on saada työpaikat ottamaan käyttöön kestävät kulkumuodot ja toimintatavat. Kampanja alkoi toukokuussa ja päättyy lokakuun lopussa. Pyöriä on vielä vapaana syys- ja lokakuulle.

Lainapyörää on käytetty työasiamatkoille, kuten asiakastapaamisiin, palavereihin, lounasmatkoihin ja juttukeikoille. Osa lainaajista on kulkenut fillarilla myös matkoja kodin ja työpaikan välillä. Kaikki pyörämatkat, joilla korvataan automatkoja, ovat kampanjaan sopivaa viisasta liikkumista.

– Aamuvuorolaiset ovat ottaneet lainapyörän kotiinsa työsuhdeauton sijaan, sillä aamuviideltä ei kulje vielä bussit, kertoo Yle Åbolandin Annika Holmbom.

– Jos käytössämme ei olisi ollut pyörää, olisimme kulkeneet lähes kaikki matkat autolla, Suvi Hilska Mynämäen kunnasta.

Työpyöräilystä monia etuja Pyörämatkat ovat tuoneet työntekijöille taukoliikuntaa ja virkistäneet työpäivän keskellä.

– Selkä ja hartiat eivät jumitu, kun liikkuu hieman työpäivän aikana, kuvailee Tuomas Kärpijoki Turun kaupungin talouspalvelukeskuksesta.

Pyöräilystä saatavat terveysvaikutukset voivat parhaimmillaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja, mutta pyöräily tuo työpaikalle muitakin taloudellisia hyötyjä. Parkki- ja polttoainekulut sekä taksimatkojen kustannukset vähenevät, kun automatkoja korvataan fillaroimalla.

– Pyörä on kätevä kaupungissa, kun ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa, hehkuttaa Kalle Talonen Yle Turusta.

– Lainausjakso on tuonut meille kipinän pyöräilyyn ja mietimme yhteispyörien hankintaa, kaavailee Satu Puhakka-Nuolemo Paattisten päivähoidosta.

Elokuussa kampanjaan osallistuvat Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupungin tilaliikelaitos, Turun seudun kiinteistöpalvelu ja lastentarvikeliike Laurelin.

Merkittävä öljykatastrofi vain ajan kysymys Kukaan Itämeri-foorumin osallistujista ei uskonut merkittävän öljykatastrofin tapahtuvan vuoden sisällä. Kolmasosa uskoi öljyonnettomuuden tapahtuvan seuraavien viiden vuoden aikana ja puolet kymmenen vuoden kuluessa. Vain viidesosa vastaajista ei uskonut merkittävän öljykatastrofin tapahtumiseen lähitulevaisuudessa.

Horisontissa valoisa tulevaisuus Tulevaisuus nähtiin toiveikkaana. Puolet Itämeri-foorumin osallistujista uskoi tulevaisuuden haasteiden olevan ratkaistavissa Itämeren alueella. Vaikka osa piti Itämeren alueen tulevaisuutta arvoituksena, uskoi yhdeksän kymmenestä Itämeren alueella koittavan uuden ajan vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Tyk Työpy öräile kää !-kam Face panja w w w bookissa st .faceb o s o ittees a o o k .c • P ää o s s m /t yo a et s e u ku l p r

yo r a i ku a j a a am a le a s e s t a p äi v i t y k s iä n k a m p a n : j • a p

n y H ö r aa s t a h au s k t k a m i e n l a in a u k o ih in p t a p o l ku e p y ö r ä m p a u k s iin n j a t iim in n s y ys • Os a • S aa t v in k h u o l l o n a r l l i s t u t v kejä p yör äil ontaan y yn

Tapahtumia kiitokseksi pyöräilystä Kampanjassa on järjestetty pop up -pyöränhuoltoja Turussa, Naantalissa ja Kaarinassa. Tapahtumien tarkoituksena on kiittää pyöräilijöitä heidän hyvästä liikkumisvalinnastaan ja edistää pyöräilyä. Pyöränhuoltoa on luvassa vielä Turussa la 22.9., jolloin keskustassa järjestetään koko perheen Auton vapaapäivän tapahtuma. Tapahtuman ohjelman näet osoitteessa www.valonia.fi.

Lainattavat pyörät tuunasivat taiteilijat Jukka Hyytiäinen, Mika Natri, Saara Ekström, Ann Sundholm sekä Heini Aho ja Sebastian Ziegler Taidepyöriä ja pyörätaiteilijoita -hankkeessa vuonna 2011.

Nora Engström Yle Åbolandista ja lainapyörä Yönuudeli, joka on taiteilija Ann Sunholmin tuunaama Jopo.

Teksti: Reetta Taponen, Valonia–Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Kuva: Valonia.