Turkuposti 6/2012

6|2012

Turun yliopiston rehtori Väänänen korostaa kansainvälisyyttä

Torin kulma –perhekeskus auttaa lapsiperheitä arjen ongelmissa

Nuorten nettisivusto Pointti on oikea tiedonhakupaikka

Joulun ajan tapahtumat

sivu 4-5

sivu 6

sivu 8

liite

6|2012

Silta opiskelijoiden ja työnantajien välillä: Projektiässien matkassa tuttujen latujen ulkopuolelle

2

Turun Seudun Kehittämiskeskus perusti toimiston Kiinan Tianjiniin

3

Turku-pisteen aukioloajat muuttuivat Ändrade öppettider för Åboservicen

3

Turun yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen: Kansainvälisyys takaa alueellisen menestyksen

4

Turun ammattikorkeakoulun moottoritutkimuslaboratoriossa laitetaan moottorien päästöt kuriin

5

Torin Kulma auttaa lapsiperheitä ennen ongelmien kasaantumista: Kun arki on hukassa ja miten se taas löytyy Torghörnan hjälper barnfamiljer innan problemen börjar hopa sig

6

Asumisneuvoja auttaa avun äärelle

6

Uusia asuntoja kehitysvammaisille: Kaikilla on oikeus omaan kotiin

7

Nuorten tieto- ja neuvontasivusto Pointti jakaa monipuolista tietoa

8

Taitaja 2015 -kilpailut myönnetty Turulle

8

Henna Turto (vas.), Jouni Kanerva, (takana vas.), Ari Koski ja Maarit Vartama (oik.) ihailevat, miten Heimo Koru Oy:n kultaseppä, malliseppä Pentti Kiviluoto saa metallin taipumaan koruksi.

Koulutusta kansainväliselle uralle aikoville

9

Teksti ja kuva: Sini Silván

17. Turku Bandstand etsii voittajaa ja uusia yhtyeitä Turku Rock Academyyn

10

Wilma avaa yhteydet

10

Silta opiskelijoiden ja työnantajien välillä

Skeittihalli Cube uudistui

11

Visuaalisen kulttuurin nuorisotalo avautui Teräsrautelassa

12

Lasten liikunnan ihmemaa on täyskymppi

13

Lasten uusivuosi Kupittaalla Barnens nyår i Kuppis

13

Emilie Gardberg on orkesterissa kuin kotonaan

14

10-vuotias Jouluradio kuuluu taas Turun seudulla

14

Kulttuurivinkit

15

Elämän kiertokulkua Kaskenlinnassa

16

Luistelemaan ja hiihtämään Latuinfo ja suksivuokraamo palvelevat

16

Liite: Joulun ajan tapahtumat

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Mari Lehto Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 7 (11.-15.2.2013).

Aineiston deadline 18.1.2013 ISSN 1798-4661

Projektiässien matkassa tuttujen latujen ulkopuolelle Korkeakouluopiskelijat Maarit Vartama ja Henna Turto käärivät hihansa. He ryhtyvät tenttien sijaan luomaan todellisia ratkaisuja kulta- ja kelloseppäteollisuuden markkinoilla. Moottorina on Projektiässät-hanke, joka järjestää yrityksille uusia idearikkaita käsipareja ja opiskelijoille kontakteja työelämään.

– Kun mietittiin, miten työtä löytyy, on kaksi tekijää yli muiden: suhteet ja työkokemus, projektipäällikkö Ari Koski Turun yliopistosta sanoo. Tämä fakta otettiin kuin lusikka kauniiseen käteen kaksi vuotta sitten, kun Projektiässät-hanke alkoi.

Projektiässien idea on, että Turun korkeakouluopiskelijat pääsevät luomaan uusia suhteita ja hankkimaan työkokemusta todellisissa työelämän toimeksiannoissa. Tarkoitus on lisätä korkeakouluista valmistuvien työllistymistä omaan maakuntaan. Turun seudulla on 40 000 opiskelijaa ja vuosittain tuhansia valmistuvia.

Jotain voidaan tehdä, jotta ”piilotyöpaikat” alueelta löytyvät. Turun kaupunki on hankkeen vahva taustavoima.

Kiinni oikeaan työelämän Projektiässien toiminta perustuu työnantajien antamiin toimeksiantoihin. Niissä sekä yksityinen työnantaja, usein pienyritys, mutta myös julkinen tai kolmannen sektorin toimija hyötyy. Vastaavasti opiskelijat pääsevät kiinni oikeaan työelämäprojektiin.

Tänä talvena meneillään on jo 25 toinen toistaan kiinnostavampaa toimeksiantoa: Muumimaailman sponsoriyhteistyön luotaamista, Turun Sanomien SOME-strategian kartoitusta ja yleisötapahtumaa Kurjenrahkan kansallispuistoon. Mukana on 80 opiskelijaa.

Yhteen toimeksiantoon tarttuu aina usean opintoalan tiimi: samassa hankkeessa voi olla ekologian, sosiologian, maantieteen ja ranskan kielen osaaja.

– Poiketaan tutuilta laduilta. Yrittäjät ovat kommentoineet, että opiskelijoilta on saatu todella yllättäviä uusia ajatuksia, Koski kertoo.

Tuoreita näkemyksiä opiskelijoilta – Mielenkiinnosta läksin mukaan, Jouni Kanerva Heimo Koru Oy:stä toteaa. Toimeksiannossa opiskelijoiden on tarkoitus skaalata markkinoita kello- ja kulta-alalla ja etsiä uutta konseptia myyntiin. Kanerva kertoo, että perinteinen korumyynti kultasepänliikkeissä on muuttumassa. Nyt jopa verkkokaupan tyyppinen myynti on mahdollista: asiakas sovittaa epäaitoja malleja arvokoruista, mutta varsinainen tuote tilataan erikseen.

Heimo Koru Oy:n tuoterepertuaarin laajuus paljastuu Barkerin teollisuuskiinteistön tiloissa. Yksi klassikkotuotteista löytyy New Yorkista modernin taiteen museosta, mutta kalleimpien timanttikorujen ohella on markkinoita myös kierrätysmateriaalista valmistetuille koruille.

– Uusinta ovat akryylikorut, joita tehdään uudella laserteknologialla.

Uusia ideoita ja kontakteja Markkinoinnin opiskelija Maarit Vartama ja kauppatieteiden opiskelija Henna Turto ovat nyt Heimon Koru Oy:n uudet ”ässät”.

Vartama läksi mukaan, koska se oli tapa päästä kiinni todelliseen työelämään.

– Uusia kontakteja, toivoo Vartama, jota kiinnostaa konseptisuunnittelu. Vaikka toimeksianto on vasta alussa, hän on täynnä ideoita.

– Tässä pystyy käyttämään omia opiskeluja hyväksi ja soveltamaan projektiin omaa näkemystä, kauppakorkeakoulussa taloustieteen kvantitatiivisia menetelmiä opiskeleva Henna Turto pohtii.

– Jos hyvin menee, lopputuloksena voi olla ihan työtä opiskelijoille, Kanerva uskoo.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

3

Seppo Lehtinen ja pormestari Huang Xingguo.

Hai He-joki virtaa Tianjinin keskustan läpi – uusi ja vanha kohtaavat myös täällä.

Teksti: Ilpo Kaislaniemi, Megumi Hayashi, Mika Akkanen | Kuvat: Ilpo Kaislaniemi, Mika Akkanen

Turun Seudun Kehittämiskeskus perusti toimiston Kiinan Tianjiniin Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSEK) päätti perustaa toimiston Turun ystävyyskaupunkiin Tianjiniin kahden vuoden projektina, sijaintipaikkana Euroopan Unionin Kiinan Kauppakamarin Tianjinin toimisto.

TSEK:n selvitykset ovat identifioineet uusia, yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia Turun seudun ja Tianjinin alueen kesken. Tärkeimmäksi konkreettiseksi elinkeinopoliittiseksi keinoksi, jolla Turun seutu voi tukea alueensa elinkeinoelämää ja etenkin pk-teollisuutta, todettiin Turun seudun toimiston perustaminen Tianjiniin.

Tianjiniin tehtyjen vierailujen aikana on esitelty Turun seudun energiaratkaisuja, etenkin kaukolämmitystä ja -jäähdytystä. Keskusteluja on käyty yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välisestä opettaja-, opiskelija- ja harjoittelijavaihdosta, jotka käynnistyvät ensi vuoden alussa.

Käytännön tasolla toimisto auttaa maksutta alueen pk-yrityksiä esimerkiksi seuraavasti: • tekemällä suppean markkinaselvityksen ko. yrityksen toimialasta, laatimalla listan tianjinilaisista alan firmoista, kumppanin haku • vierailuohjelman laatiminen, tapaamisten sopiminen, auto ja tulkki kierrokselle yrittäjän kanssa yhdessä • hot desk -palvelu eli lyhytaikainen työpiste toimistossa • Suomi-infon lisääminen Tianjinissa: infotilaisuuksia, osallistuminen Euroopan Unionin Kiinan kauppakamarin tilaisuuksiin ja hankkeisiin, kiinalaisen median käyttö yms.

Toimiston palveluja käyttävä pk-yritys maksaa ainoastaan omat kulunsa, kuten kuljetukset, tulkkauksen, materiaalit jne. omien matkakulujensa lisäksi.

Kaupungin johto vierailulla Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen vieraili Tianjinissa lokakuussa. Hän osallistui Tianjin ystävyskaupunkien pyöreän pöydän neuvotteluun, jonka teemana oli kaupunkien elinvoimaisuus. Neuvottelussa etsittiin ratkaisuja erityisesti kestävän kehityksen takaamiseksi. Lisäksi Lehtinen osallistui World Economic Forumin huipputapaamiseen, minkä yhteydessä hän tapasi Tianjinin pormestari Huang Xingguon.

Lehtinen kävi lisäksi neuvotteluja yritysyhteistyön edistämiseksi alueemme kestävän kehityksen palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten markkinoiden avaamiseksi Tianjinissa. Turun Seudun Kehittämiskeskus koordinoi tätä työtä.

Seppo Lehtinen esitelmänpidossa Tianjinissa.

Toimiston tehtävänä on edistää Turun seudun ja Tianjinin alueen yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä ja kehittää liiketoimintoja, tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä turismia. Turun seudun ja koko Suomen tunnettuuden lisääminen Tianjinissa tavoittelee konkreettisia kiinalaisinvestointeja Varsinais-Suomeen.

Turku-pisteen aukioloajat muuttuivat Turku-pisteen uudet aukioloajat ovat maanantaista torstaihin klo 9.00–15.30 ja perjantaisin klo 9.00–15.00. Turku-piste sijaitsee osoitteessa Puolalankatu 5.

Turku-piste tarjoaa useita eri palveluita kuntalaisille. Pisteestä saa muun muassa yleisneuvontaa kaupungin palveluista, arkistopalveluja ja kaavoihin, suunnitteluun ja ympäristöön liittyviä palveluita, esimerkiksi kalastusja puunkaatolupia.

Turku-pisteestä saa myös kirjaamon palveluita, kassa- ja henkilöstökassapalveluita, korjausneuvontaa sekä asumiseen ja rakentamiseen liittyviä palveluita kuten asukaspysäköintilupia, kartta- ja paikkatietopalveluita ja kiinteistörekisteripalveluita.

Tianjin ja Turku ovat tehneet yhteistyötä erityisesti oppilaitosten puitteissa vuodesta 2000.

Tianjin sijaitsee 130 kilometriä Pekingistä itään ja se on pohjoisen Kiinan tärkein satamakaupunki. Tianjinissa on 13,5 miljoonaa asukasta.

Ändrade öppettider för Åboservicen Åboservicen har öppet måndag-torsdag kl. 9.00–15.30 och fredag kl. 9.00–15.00. Åboservicen ligger vid Puolalagatan 5. Åboservicen erbjuder flera olika tjänster för kommuninvånarna. På servicestället kan man få allmän information om stadens tjänster, arkivtjänster och tjänster som rör planläggning, planering och miljö, t.ex. fiskelov, och trädfällningslov. Åboservicen erbjuder också registratorstjänster, kassa- och personalkassatjänster, rådgivning om boende, byggande och reparationer såsom boendeparkeringstillstånd, kart- och geodatatjänster och fastighetsregistertjänster.

4

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

Teksti: Sini Silván | Kuva: Hannu Waher

Turun yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen:

Kansainvälisyys takaa alueellisen menestyksen Tuoreena Turun yliopiston rehtorina Kalervo Väänänen luotaa laitosta yhä kansainvälisempään suuntaan.

– Parasta alueellista kehitystä on olla mahdollisimman kansainvälinen tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Turun yliopiston ja Turun kaupungin suhteet ovat vankat. Väänänen muistuttaa, että Turku voi olla ylpeä siitä, että kaupungissa on maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto. Yliopistolle kaupunki on tärkeä tukija, esimerkiksi lahjoitusprofessuureilla on suuri merkitys.

– Kaupunki ja ympäristö ymmärtävät yliopiston merkityksen ja myös kertovat sen, Väänänen kiittää.

Yksi merkittävä Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteistyöhanke on kaupunkitutkimusohjelma. Usein unohtuu, että yliopisto on myös merkittävä työnantaja.

Kalervo Väänänen aloitti elokuun alussa viisivuotiskauden Turun yliopiston rehtorina. – Opiskelijakaupunkina Turku on hyvä, siitä tulee mieleen Tartto tai Uppsala. Näkee heti, että ne ovat saman aikakauden tuotteita.

Huippualojen välille parempia yhteyksiä – Turun yliopisto on luonteeltaan aidosti monialainen yliopisto. Turun kärkiä ovat esimerkiksi ekologia ja biologia, tietyt lääketieteen alat, yhteiskuntatutkimus ja filosofia. Huippuosaamista löytyy kaikista seitsemästä tiedekunnasta.

– Kun vielä opitaan uudella tavalla yhdistämään näiden eri tieteenalojen vahvuuksia, mikä on yliopiston strategiankin mukaista, voi todella syntyä uutta tietoa ja saadaan parempia yhteyksiä vahvojen alojen välille.

Tilaustutkimuskin yksi mahdollisuuksista – Yliopisto ei voi olla bisneksentekijä, Väänänen toteaa yksiselitteisesti. Se ei voi olla myöskään riskisijoittaja.

Se, mitä silti tarvitaan, ovat järjestelmät, joilla yliopiston tarjoamaa tietoa voitaisiin käyttää ja hyödyntää.

– Suomalainen yliopistolaitos on siinä suhteessa vielä kehittymätön, että osattaisiin oikeat tavat tunnistaa potentiaaliset innovaatiot. Ei ole sellaista toimintakulttuuria, että osattaisiin käydä kauppaa immateriaalisista oikeuksista.

Kaikkien etu olisi kuitenkin saada innovaatiot käyttöön.

Turku Science Park yrityshautomoineen on yksi malli välittäjäorganisaatioista.

– Sen toimintaa pitäisi edelleen kehittää, pohtii Väänänen sen hallituksen jäsenen roolissa.

– Meidän tutkimus- ja tiedekulttuurimme nuoruut-

Turun kaupunki, Turun yliopisto ja Åbo Akademi tekevät yhteistyötä

Kaupunkitutkimuksen hyödyntäminen tehostumassa Kaupunkitutkimus on monitieteinen ala, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki. Siihen kuuluvat myös aiheet, joissa kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt ovat olennaisena osana.

Kaupunki ja yliopistot ovat yhdessä laatineet Turun kaupunkitutkimusohjelman, joka määrittelee yhteistyön tavoitteita ja tutkimuksellisia teemoja.

Tutkimusohjelma toteutuu yhteisesti määriteltyinä tutkimus- ja kehittämishankkeina. Kaupungille ne tuottavat ideoita ja näkemyksellisyyttä päätösten valmisteluun. Yliopistot voivat vahvistaa akateemista kaupunkitutkimusta ja tuoda sen tulokset lähemmäs käytäntöä.

ajankohtaisiin kysymyksiin. On tutkittu esimerkiksi Turun seudun aluetaloutta ja Turun maahanmuuton kuvaa.

Vuoden 2011 lopulla kaupunkitutkimusohjelma jakoi 10 yhden vuoden mittaista tutkijastipendiä väitöskirjan tekijöille ja jo väitelleille tutkijoille Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Hakemusten arvioinnissa huomioitiin sekä akateemiset kriteerit että tulosten sovellettavuus.

Tutkimuksista yksi on valmistunut, se koski verkkodemokratian nykytilaa Suomen kunnissa. Muut ovat edelleen käynnissä ja valmistuvat vuoden 2013 aikana.

Kaupunki myöntää vuosittain myös pienempiä apurahoja Turku-aiheisiin pro graduihin.

Stipendejä tutkijoille

Seuraa tutkimuksia verkossa

Kaupunkitutkimusohjelman puitteissa on toteutettu useita pieniä ja keskisuuria hankkeita, jotka kohdistuvat

Kaupunkitutkimusohjelman tuloksiin voi tutustua seuraamalla Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tieto-

yksikön julkaisemaa Tutkimuskatsauksia-sarjaa. Verkossa ilmestyvät julkaisut ovat tutkijoiden yleistajuisia kirjoituksia erilaisista kaupunkikehittämisen ajankohtaisista aiheista. Tutkimuskatsaukset ja muut yksikön julkaisut löytyvät sivulta www.turku.fi/kaupunkitutkimus.

Kaupunkitutkimusohjelma ja yhteistyön organisointi on herättänyt suurta kansallista ja kansainvälistäkin kiinnostusta. Turku on etunenässä etsimässä ratkaisuja kaupunkikehittämistä koskevan tutkimusyhteistyön parantamiseen.

Teksti: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012 ta kuvaa yksisuuntainen ajattelu siitä, että kun sinä teit keksinnön – kukaan muu ei saa sitä. Oma tutkimustulos voidaan kuitenkin antaa myös jonkun toisen kehitettäväksi edelleen.

Väänänen ei kieltäytyisi tilaustutkimuksistakaan.

Mutta perustutkinnon tekemiseen ja perusopetukseen pitää aina olla turvattu rahoitus.

Globaalia mutta alueellista – Tänä päivänä yliopistoilla on yhteiskunnallinen vaatimus, että pitäisi toimia globaalisti, mutta on paine, joka vaatii yliopistoa alueellisen kehittämisen veturiksi.

– Mutta jos ollaan globaalisti vaikuttavia, se heijastuu myös alueelliseen toimintaan. Toisin päin se ei voi olla.

Väänäsellä on rehtorina viisi vuotta käytettävänään: – Suurin haaste on, että pitäisi ymmärtää ja arvioida, millainen maailma on muutaman vuoden kuluttua.

Väänänen on aloittanut vasta elokuun alussa, mutta kansainvälisiä matkapäiviä alkaa kertyä. Hän on juuri palannut Japanin ja Kiinan yliopistovierailulta, joka avaa mielenkiintoisia, todella uusia näköaloja opiskelijoille.

Kiinalaisen Fudanin yliopiston kanssa tehtiin koulutussopimusta kaksoistutkinnosta ICT-alalla.

– Opiskelija voisi opiskella osan opinnoistaan Suomessa ja osan siellä. Idea on, että molemmat yliopistot voivat tunnustaa sen tutkinnon.

5

Teksti ja kuva: Martti Komulainen

Turun ammattikorkeakoulun moottoritutkimuslaboratoriossa

laitetaan moottorien päästöt kuriin

Uutta diagnostiikkaa ja tilaa biopankille Yliopistolla on näköpiirissään myös uuden rakentamista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishankkeena.

– Fundeerataan uudisrakennusta, jossa olisivat kaikki kolme toimijaa. Kiinanmyllynkadun tuntumaan suunniteltu rakennus tulisi diagnostiikan ja biopankkitoiminnan käyttöön.

Rehtorilla on suunnitelmia myös yliopiston ytimessä, hän haluaisi muuttaa kampusaluetta vetovoimaisemmaksi. Vaikka vanhenevaa rakennuskantaa täytyy kunnostaa, itse yliopisto on monessa mielessä lujalla pohjalla.

– Jokaisella yliopistolla on vähän oma sielunelämänsä.

Turun yliopistolla on pitkä historia ja pitkät perinteet.

Tutkijanuralta rehtorin haasteisiin Kalervo Väänänen on Karjalan siirtolaisten perillinen, pienen maalaistalon poika Säräisniemeltä, paikasta, jota ei enää ole.

– Säräisniemi on nykyistä Vaalaa, Oulujoen tuntumassa.

Kun Väänänen muistelee lapsuuttaan, ensimmäinen toiveammatti oli olla ortodoksipappi. Viisivuotiaan silmin kotona vierailleen papin asu oli hieno.

– Ehkä siihen vaikutti myös rovastin leppoisa olemus.

Nuorimies valitsi alakseen lääketieteen opinnot Oulussa. Opintojen päätteeksi hän teki väitöksen ja jatkoi tutkimustyötä pari vuotta myös Yhdysvalloissa, Kansasissa. Palattuaan Ouluun hän hankki patologian spesialiteetin – siviiliammatikseen. Ura jatkui Uppsalan yliopistossa, joka tarjosi lääketieteellisen solubiologian professuurin. Pian kuitenkin alkoivat Turun vuodet: – Täällä avautui vuonna 1998 biolääketieteen professuuri.

Itä-Suomen yliopiston perustaminen houkutteli Turusta Kuopioon yliopiston akateemiseksi rehtoriksi.

– Harvoin pääsee rakentamaan uutta yliopistoa. Vaikka Kuopion ja Joensuun yliopistot olivat vanhoja yliopistoja, aika paljon oli uuden tekemisen makua. Oli yllätys, että vaikka akateeminen maailma on monessa mielessä vanhakantainen ja jäykkä, niin Itä-Suomen yliopistossa opettaja- ja tutkijakunta alkoi aika pian tunnistaa uuden yliopiston syntymisessä uusia mahdollisuuksia.

Rehtorin ura jatkuu nyt Turussa.

– Vieroitusoireita on tutkimuksen teosta, Väänänen myöntää, muutos on kyllä aika suuri. Toisaalta rehtorina taas pitää osata ajatella koko organisaatiota, miten se voisi menestyä.

Turun ammattikorkeakoulun moottorilaboratorio on konetekniikan insinööriopiskelijoille tärkeä oppimisympäristö.

Perinteisesti miehiselle alalle on hakeutunut myös ilahduttavasti naisia.

Johto- ja putkiviidakko risteilee Turun ammattikorkeakoulun Sepänkadun moottorilaboratorion tutkimusmoottorin ympärillä. Toisella puolella seinää on vaikuttavan näköinen analyysilaitearsenaali. Suomen mittakaavassa edustaa ehdotonta kärkeä, toteaa mittauslaitteistosta lehtori Pekka Nousiainen. Moottorilaboratoriossa tehdään huippututkimusta dieselmoottorien päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Nanohiukkaset terveysriski

– Turun moottorilaboratorion laitteet rekisteröivät nanokokoluokankin hiukkaset moottorien pakokaasuista. EUja muut kansainväliset päästönormit koskevat suurempia hiukkasia ja kaasumaisten aineiden pitoisuuksia, vaikka terveysvaikutusten näkökulmasta nanohiukkasiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, painottaa moottorilaboratorion johtaja, konetekniikan yliopettaja Seppo Niemi.

Seppo Niemen 1990-luvun puolivälissä aloittama tutkimustoiminta on saavuttanut tunnustetun aseman kansallisesti ja kansainvälisestikin. Moottoritutkimus kohdistuu ennen muuta työkoneiden, voimaloiden ja laivojen dieselmoottorien päästöihin ja energiatehokkuuteen.

Vähäpäästöisempiä ja energiapihempiä moottoreita tarvitaan liikenteen ympäristökuormituksen vähentämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja jotta moottorivalmistajat täyttäisivät tiukentuvat kansainväliset päästönormit. Tutkimusta tehdäänkin läheisessä yhteistyössä dieselmoottoreita ja moottorinosia, kuten katalysaattoreita, valmistavien yritysten kanssa. Yrityskumppaneita ovat mm. AGCO Power, Wärtsilä ja Ecocat.

Yritysten lisäksi kumppanuusverkostoon kuuluu koti- ja ulkomaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.

”Kettuöljyä” tankkiin Biopohjaisten polttoaineiden kehitystyö ja niiden soveltuvuus moottoreille on osa turkulaisen moottorilaboratori-

on tutkimustoimintaa. Sepänkadulla on tutkittu turkistarhojen jätteistä valmistettua ”kettuöljyä” sekä broilertilojen jätteistä ja kalankasvattamojen kalanperkuujätteistä valmistettua öljyä.

Näistä etenkin kettu- ja kanaöljy ovat pärjänneet hyvin perinteiselle dieselöljylle sekä palo-ominaisuuksien että päästöjen osalta. Jätteiden hyödyntäminen materiaalina ja energiana on juuri nyt erittäin ajankohtaista ja myös eettinen vaihtoehto: jätteistä valmistetut polttoaineet eivät vie peltoalaa ruoantuotannosta kuten eräät kasvipohjaiset polttoaineet, ja jätteiden hyödyntäminen vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä.

– Moottorien kehitystyö on vuosia kestävää pitkäjänteistä työtä, jota pyritään Turussa nopeuttamaan tietokonesimulaatioilla. Ne voivat antaa suuntaa sille, mihin komponentteihin ja säätöarvoihin käytännön mittauksissa pitää keskittyä, perustelee Niemi uutta simulaatiotekniikan aluevaltausta moottorilaboratoriossa.

Työelämälähtöinen oppimisympäristö insinööriopiskelijoille

Ammattikorkeakoulun moottoritutkimus hyödyttää ympäristöä, alueen elinkeinoelämää ja myös oppilaitoksen tärkeintä asiakaskuntaa, opiskelijoita. Moottorilaboratorio on työelämätaitoja tarjoava oppimisympäristö konetekniikan opiskelijoille.

Moottorilaboratorion kymmenpäistä henkilökuntaa odottaa kesällä 2013 muutto uusiin tiloihin Kupittaalle.

Remontin valmistuttua ja moottorien tutkimuspaikkojen lisääntyessä nykyisestä neljästä kuuteen voidaan tutkimustoimintaa entisestään kasvattaa. Tiloissa panostetaan myös hukkaenergian talteenottoon, ja toimitaan siten samansuuntaisesti ympäristökuormitusta vähentäen kuin vähäpäästöisten moottorien kehitystyössäkin.

6

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Torin Kulma auttaa lapsiperheitä ennen ongelmien kasaantumista

Kun arki on hukassa ja miten se taas löytyy

Matala kynnys, turvallinen, intensiivinen, arkinen, luottamusta herättävä, ”yhdeltä luukulta kaikki apu”. Muun muassa näillä sanoilla kuvataan Torin Kulma -perhekeskusta, joka auttaa lapsiperheitä heti, kun arkeen alkaa ilmaantua pieniltäkin tuntuvia ongelmia. Autettavia ovat äidit ja lapset sekä koko perhe.

Neuvolan perheohjaaja Nana Luoma järjestelee tavaroita Torin Kulman lastenhuoneessa.

Torin Kulmassa ovat mukana Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, joissa pari vuotta sitten heräsi ajatus moniammatillisesta perhekeskuksesta. Tulokset puhuvat puolestaan – yksikään apua saaneista perheistä ei ole päätynyt lastensuojelun asiakkaaksi.

– Eteinen on yleensä täynnä lastenvaunuja, kertoo toiminnassa mukana alusta asti ollut Torin Kulman neuvolan perheohjaaja Nana Luoma.

Apua saa 4–6 perhettä samanaikaisesti. He käyvät Torin kulmassa yhdestä neljään kertaan viikossa enintään puolen vuoden ajan.

Torin kulma on osa laajempaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehittävää Remontti-hanketta, jonka projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka kuvaa toimintaa juuri laadulla.

– Avun kokonaisvaltaisuus ja palvelun intensiivisyys korvaa autettavien määrän, Penkkala-Arikka kertoo.

Apua useaan ongelmaan yhdeltä luukulta Apua tarjotaan arjen helpottamiseksi. Tiloissa on pesukone pyykkihuoltoon, keittiö, tietokone ja nettiyhteys esimerkiksi pankkiasioiden hoitamista varten. Myös lakiasioissa saa apua.

– Laitamme yhdessä ruokaa, täytämme KELA:n lomakkeita, teemme kaikkea mahdollista missä perheellä on avun tarvetta, Luoma jatkaa.

Lastenneuvolassa terveydenhoitaja tuntee lapsiperheen ja äidin tilanteen parhaiten ja voi tarvittaessa ohjata perheen Torin Kulman asiakkaaksi. Myös seurakuntayhtymän diakoniatyön kautta tulee perheitä.

– Mietimme neuvolan terveydenhoitajan ja perheen kanssa, mikä vaihtoehto auttaa perhettä parhaiten, Luoma jatkaa.

– Emme tuputa neuvojamme vaan keskustelemme ja haemme perheelle sopivia ratkaisuja yhdessä. Paikalla on

aina kahdesta kolmeen työntekijää eri aloilta, Luoma lisää.

Selkeästi eniten apua ovat tarvinneet ensisynnyttäjät ja perheet, jotka ovat muuttaneet aivan hiljattain Turkuun. Ongelmat voivat alkaa kasaantua nopeasti, jos on yksin uudella paikkakunnalla tuntematta ihmisiä tai paikkoja.

– Perheet, jotka ovat asiakkaitamme, ovat ystävystyneet keskenään eli sosiaalisia verkostoja alkaa syntyä, Luoma iloitsee.

– Kun teemme itsemme perheen arjessa tarpeettomiksi, olemme onnistuneet työssämme, Luoma jatkaa.

Torin Kulma -pilotti on osa Remontti-hanketta, joka kuuluu kansalliseen Kaste-kehittämisohjelmaan. Remontissa tavoitellaan osallisuuden, varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisyn lisäämistä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Remontti on alkanut vuonna 2010 ja se jatkuu vuoteen 2013 asti.

Asumisneuvoja auttaa avun äärelle Teksti ja kuva: Elina Teerijoki

Asumisneuvojaan otetaan yhteyttä, kun raha ei riitä vuokraan tai asunnon hoito on rempallaan.

Asumisneuvojan ammatti on vielä melko uusi. Heini Ahava on työskennellyt TVT Asunnoissa toukokuusta 2012, ensimmäiset neuvojat tulivat yhtiöön vuonna 2009.

Heini Ahavan puhelin pirisee ja sähköposti käy kuumana heti aamulla. Puolen tunnin aikana puheluita kertyy kuusi. Se on aika tavallinen määrä.

Ahava on toinen kahdesta TVT Asunnoissa työskentelevästä asumisneuvojasta. Hänen alueeseensa kuuluvat virallisesti Aurinkolaakson, Runosmäen, Halisten ja Länsinummen taloyhtiöt, mutta muidenkin alueiden asukkaat voivat ottaa yhteyttä.

Asumisneuvoja tukee, kun asukkaalle tulee ongelmia talouden tai terveydentilan kanssa.

– Vuokranmaksuvaikeudet ja kasaantuvat vuokrarästit ovat tyypillinen syy ottaa yhteyttä asumisneuvojaan. Autan asukasta hakemusten täyttämisessä ja liitteiden kasaamisessa. Joskus lähden kaveriksi käynnille sosiaalitoimistoon, jos se tuntuu muuten ylivoimaiselta, Ahava kuvailee.

Toinen tyypillinen avunpyynnön aihe on asunnon huono hoito. Silloin yhteydenotto tulee usein naapureilta, jotka ovat havainneet vaikkapa hajua rappukäytävässä.

– Taustalta löytyy usein päihteiden käyttöä tai sairauksia kuten muisti- tai mielenterveysongelmia. Teen yhteistyötä myös kotisairaanhoidon kanssa.

Ahava sanoo, että ihmiset vaikuttavat usein olevan aika yksin. Tukiverkot puuttuvat elämästä.

– Kukaan ei välttämättä huomaa, että vanhus ei enää pärjää kotonaan. Siksi ilahduttaa, että joskus otetaan yhteyttä huolissaan naapurista, joka hortoilee pihalla avaimet kotiin unohtaneena.

Oikean palvelun etsintää Yhteydenotot asumisneuvojaan tulevat usein vuokravalvonnan kautta, joskus asukkaalta itseltään tai isännöitsijältä. Neuvojan työajasta suuri osa kuluu puhelimessa ja sähköpostissa, mutta kotikäyntejäkin on viikoittain useita.

– Kodista usein näkee, miten ihminen voi, Heini Ahava sanoo.

Asumisneuvoja ei auta siivouksen tapaisissa tehtävissä, mutta hänen alaansa on palveluohjaus eli hän neuvoo, miltä luukulta löytyy oikea apu.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut voivat näyttäytyä aikamoisena viidakkona, jos ihmisen voimavarat ovat vähissä.

Heini Ahavan työ linkittyy sosiaalityöhön. Hänellä itselläänkin on sosionomin koulutus.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

7

Torghörnan Uusia asuntoja kehitysvammaisille hjälper barnfamiljer innan Kaikilla on oikeus problemen börjar hopa sig omaan kotiin Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Låg tröskel, tryggt, intensivt, vardagligt, förtroendeingivande, ”all hjälp över en disk”. Bl.a. dessa ord används för att beskriva familjecentret Torghörnan som hjälper barnfamiljer genast när det börjar bli svårt att klara vardagliga situationer. De som behöver hjälp är mammor, barn och hela familjen.

Verksamheten vid Torghörnan drivs av Åbo stad och Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet där tanken på ett multigprofessionellt familjecenter väcktes för ett par år sedan. Resultaten talar för sig själva – inte en enda familj som fått hjälp vid familjecentret har blivit klient hos barnskyddet.

Vi erbjuder hjälp för att göra det lättare för familjer att klara vardagen. I lokalerna finns tvättmaskin, kök, dator och nätförbindelse för att man ska kunna sköta t.ex. bankärenden. Vi ger också råd i juridiska frågor.

– Vi lagar mat tillsammans, fyller i FPA:s blanketter, gör allt det som familjen behöver hjälp med, berättar Nana Luoma som är familjeledare vid Torghörnan.

De som klart mest har behövt hjälp är förstföderskor och familjer som ganska nyligen flyttat till Åbo. Problemen kan börja hopa sig snabbt om man är ensam på en ny ort och inte känner människor och platser.

– De familjer som är klienter hos oss har blivit vänner med varandra dvs. det börjar uppstå sociala nätverk, gläder sig Luoma.

– Kohtaan monenlaisia ihmisiä ja auttamisvalmius on oltava. Yleensä ihmiset ottavat minut hyvin vastaan, onhan työni perimmäisenä tarkoituksena välttää häätöjä. Pyrin aina olemaan asukkaan puolella ja kuulemaan häntä.

TVT Asuntojen asumisneuvojat toimivat yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa esimerkiksi maahanmuuttajaverkostossa ja nuorten asumista tukevassa verkostossa.

Ota yhteyttä ajoissa Asumisneuvojaan otetaan yhteyttä usein vasta, kun ongelmat ovat jo kasaantuneet: vuokrarästit kertyvät tai elämänhallinta livennyt tyystin käsistä. Heini Ahava toivookin, että asukas tarttuisi puhelimeen tai lähettäisi sähköpostia jo aiemmin.

– Usein vuokran ja muiden laskujen maksuaikataulusta voi neuvotella, jos on ajoissa liikkeellä. Jos rahaa ei nyt ole, mutta liiton korvaus alkaa juosta tietystä päivämäärästä alkaen, kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä meihin.

Hän korostaa, ettei avun kysymistä asumisneuvojalta kysymistä kannata häpeillä. Yhteydenotto ei tule kenenkään tietoon, sillä asumisneuvojaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Helsingintie kohisee vieressä, mutta sitä ei huomaa, kun astelee aivan Tuomaansillan viereen kehitysvammaisille rakennettuihin uusiin koteihin. Muun muassa junarata tarjoaa seurattavaa uuden Turun kaupungin Koskikodin, Kotirannan ja Kuunarin asukkaille. Melukaan ei kantaudu sisälle.

Kehitysvammaisten uudet asumispalveluyksiköt: Koskikoti: tarjoaa lyhytaikaishoitoa vammaisille lapsille ja aikuisille.

Kotiranta: tarjoaa ikääntyville kehitysvammaisille pitkäaikaisia asumispalveluita.

KTO:n uusi asumisyksikkö: ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sekä nuorempien että ikääntyvien kehitysvammaisten asukkaiden kodiksi.

Kotirannan olohuoneessa vastaava ohjaaja Lea Kopposela ja asukas Yrjö Aaltonen

Tänä vuonna Turun kaupunki on avannut Helsinginkatu 13:ssa kaksi kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä: Koskikodin, joka tarjoaa lyhytaikaishoitoa, sekä Kotirannan, joka tarjoaa ikääntyville kehitysvammaisille pitkäaikaisia asumispalveluita. Samassa talossa toimii myös Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen (KTO:n) ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin uusi asumisyksikkö Kuunari.

– Turussa on 950 kehitysvammaista, joista puolet asuu vielä lapsuudenkodissaan. Heistä puolet on alle 18-vuotiaita. Koskikodin asiakkaista 80 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Kotirannassa taas tarjoamme pitkäaikaisia asumispalveluja täysi-ikäisille kehitysvammaisille, kertoo Turun kaupungin vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski.

Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin johtaja Seija Aaltonen korostaa jokaisen yksilön oikeutta valita.

– Asiakasta ja heidän yksilöllisiä asumistoiveitaan kuunnellaan uusia koteja suunniteltaessa. Jos jokin asumisjärjestely ei sovi asiakkaalle, jatketaan odottelua sopivampaan kohteeseen. Asiakkaan tahdon vastaisesti ei toimita.

Kotirannassa asukkaita on syyskuun alussa kahdeksan. Varsinainen tiloihin muuttaminen tapahtui elokuus-

sa. Talon asukas Yrjö Järvinen kertoo viihtyvänsä uudessa ympäristössä. Myös ikkunan takana vilahtelevat junat ovat mielenkiintoisia.

Asumisen lisäksi tiloissa on tarjolla erilaista työtoimintaa, jossa huomioidaan asukkaiden hyvinvointi ja osallisuuden kokemus.

Hyötyä saman katon alla toimimisesta Koskikoti on toiminut tiloissa toukokuusta lähtien. Koskikodin hoitojaksot suunnitellaan yksilöllisesti perheen tilanteen mukaan. Hoidon lähtökohtana pidetään jokaisen asiakkaan yksilöllistä tilannetta. Hoito perustuu kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien tavoitteisiin sekä vanhempien antamiin hoito-ohjeisiin.

– Hoitopaikkoja on kymmenen, kertoo vastaava ohjaaja Lea Kopposela.

KTO:n Kuunarin 3. kerrokseen on rakennettu ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sekä nuorempien että ikääntyvien kehitysvammaisten asukkaiden kodiksi. Seija Aaltonen korostaakin saman katon alla toimimisen hyötyjä.

– Voimme eri toimijoina jakaa tietotaitoa keskenämme.

8

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

Nuorten tieto- ja neuvontasivusto Pointti jakaa monipuolista tietoa Varsinaissuomalaisten nuorten oma tieto- ja neuvontapalvelusivusto ”Pointti” täytti syksyllä neljä vuotta. Sivuston kautta nuoret saavat ajantasaista, luotettavaa tietoa ja neuvontaa asuinpaikasta riippumatta.

Pointissa on tietoa muun muassa tapahtumista, kursseista, työnhausta, opiskelusta, vapaa-ajasta ja terveydestä. Sieltä voi myös etsiä harrastuksia harrastushaun kautta. Sivusto on tarkoitettu alle 29-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.

Pointti-sivustossa on mukana kaikki VarsinaisSuomen 28 kuntaa. Sivujen päätoimittajuus on Turulla, jossa sivustoa päivittävät Nuorten tieto- ja neuvontapiste ”NuortenTurun” tietopalveluohjaajat Mari Mielonen ja Jussi Hernelahti. Kuitenkin jokaisen sivustoon kuuluvan kunnan sivusto-osioista vastaavat kyseisen kunnan nuorisopalvelut.

Tietopalveluohjaaja Mari Mielonen kertoo, että Pointtia käyttävät pää-asiassa 15–24-vuotiaat. Sivustolla on myös ”Kysy”-lomake, jonka kautta asiakas voi lähettää kysymyksiä suoraan oman kunnan nuorisotyöntekijälle tai siihen kuntaan, johon kysymys ja aihealue liittyvät.

– Kiireellisiin asioihin pyritään vastaamaan heti, muihin kolmen arkipäivän sisällä. Vastauksen saa aina omaan sähköpostiin.

Vs. tietopalveluohjaaja Jussi Hernelahti sanoo, että jatkossa nuoria pyritään saamaan entistä aktiivisemmin mukaan sivujen kehittämiseen.

– Sivustoa ollaan viemässä interaktiivisempaan suuntaan. Tarkoitus on, että NuortenTurun työntekijät olisivat asiakkaiden tavoitettavissa tiettyinä päivystysaikoina chatin välityksellä.

Kävijämäärät ovat kasvussa Pointti-sivuston kokonaiskäyttäjämäärä on ollut kasvussa joka vuosi. Tämän vuoden lokakuun loppuun men-

Taitaja 2015 -kilpailut myönnetty Turulle Teksti: Marja Nikkinen | Kuva: Jarmo Linkosaari

Turku ja Turun ammatti-instituutti yhdessä muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa isännöivät vuoden 2015 Taitaja-kilpailuja. Asiasta päätettiin Skills Finland ry:n hallituksen kokouksessa lokakuussa. Kilpailun järjestämisestä käytiin viime metreille saakka tiukka kisa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kanssa. Seinäjoelle myönnettiinkin samalla 2016 kilpailujen järjestämisoikeudet.

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ja näkyvin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tapahtumassa on mukana noin 40 kilpailulajia, Taitaja PLUS -kilpailut sekä valtakunnallinen Taitaja 9 -loppukilpailu. Keskeisenä uutena innovaationa on Ammattitori-rekrytapahtuma.

Kilpailuun osallistuu noin 500 ammattiin opiskelevaa nuorta, minkä lisäksi tapahtumaa käy seuraamassa yhteensä noin 60 000 vierailijaa kolmen kisapäivän aikana.

Tapahtuman järjestäminen on pitkä projekti, joka huipentuu kolmepäiväisiin kisoihin toukokuun alussa 2015.

– Kisapaikka Turun messu- ja kongressikeskus on varattu ja yhteistyössä Turku Touringin kanssa on varmistettu, että parille tuhannelle kisavieraalle ja toimitsijalle löytyy yösija kisojen aikana, toteaa kisoja hakeneessa työryhmässä mukana ollut Turun ammatti-instituutin lehtori Jarmo Linkosaari.

Tarjoilija-opiskelija Riia Rantakivi kilpailemassa Taitaja 2012-kilpailuissa Jyväskylässä. Hymy on yksi tärkeä työkalu.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

9

Teksti: Jenni Leppänen

Koulutusta kansainväliselle uralle aikoville Jos tähtäät kansainväliselle uralle, kannattaa harkita Turun ammattikorkeakoulun tarjoamia vieraskielisiä koulutusohjelmia.

www.pointti.info: • Tieto- ja neuvontapalvelusivusto.

• Alle 29-vuotiaille varsinaissuomalaisille • Ajankohtaista tietoa ja neuvontaa mm. opiskeluun, terveyteen, työnhakuun, harrastuksiin, tapahtumiin ja muihin aktiviteetteihin liittyvistä asioista.

nessä kävijöitä on ollut jo 180 564 kpl, mikä on noin 35 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

– Pääsivun lisäksi suosituimpia alasivuja ovat olleet Kirpputorit, työelämän lupa- ja korttikoulutukset, oikeudet ja velvollisuudet sekä työhakemus ja ansioluettelo, Hernelahti listaa.

Kuntien omista sivuista suosituimpia ovat Turun lisäksi Salo, Loimaa, Nousiainen, Naantali, Lieto ja Somero.

Sivusto on saanut hyvää palautetta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.

– He pitävät hyvänä asiana sitä, että tietoja ja erilaisia palveluita on koottu yhteen paikkaan riippumatta siitä, tuottaako palveluita kaupunki, kunta tai joku järjestö, Mielonen sanoo.

Lisätietoa Taitaja-kilpailusta Skills Finlandin sivuilla http://skillsfinland.fi/fi/taitaja-sm-julkinen

Tiivistä maakunnallista yhteistyötä – Järjestimme vuoden 2005 Taitaja-kilpailut, joten tiesimme, mitä olimme hakemassa. Tapahtuma on tärkeä opintojen ohjaustyökalu perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa, koska opiskelija näkee minkä tyyppistä opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa muun muassa tapahtumaan luotujen opintopolkujen avulla, kertoo Turun kaupungin ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtaja Hannu Immonen.

Immonen myös muistuttaa, että Taitaja-kilpailuissa tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa, joita on mukana paljon.

Taitaja 2015 -tapahtuman järjestelyissä mukana olevat oppilaitokset: • • • • • • • •

Turun ammatti-instituutti – Åbo yrkesinstitut Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Peimarin koulutuskuntayhtymä Axxell Utbildning Ab (Axxell) Turun ammattiopisto Bovallius-ammattiopisto

Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa vieraskielistä opetusta viidessä eri koulutusohjelmassa. Alemmissa korkeakoulututkinnoissa voi opiskella Information Technology, International Business tai Nursing -koulutusohjelmissa. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on tarjolla Business Information Systems tai International Business Management.

Turun ammattikorkeakoulun vieraskielisessä koulutuksessa opetuskielenä on englanti. Opiskelu tapahtuu kansainvälisessä ryhmässä, jonka opiskelijat ovat kotoisin ympäri maailmaa. Opiskelu AMK:n vieraskielisessä koulutusohjelmassa ei siis paranna ainoastaan kansainvälistä asiantuntevuutta, vaan myös kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja toimia eri kulttuuriryhmien kanssa.

Kielikoe on läpäistävä ensin Kaikki hakijat joutuvat osallistumaan kielikokeeseen ennen varsinaista pääsykoetta. Mikäli kielikokeesta ei pääse läpi, ei ole mahdollista tulla valituksi koulutusohjelmaan. Jos koulutukseen hakee suomalaisella tutkintotodistuksella, hakemukseen ei tarvitse liittää todistusta. Poikkeuksen tekevät kuitenkin ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintotodistukset, jotka on liitettävä hakemukseen.

Muulla kuin suomalaisella tutkintotodistuksella hakevat voivat katsoa hakukelpoisuusvaatimukset Turun ammattikorkeakoulun vieraskielisten koulutusohjelmien internet-sivuilta (www.tuas.fi/applicants_guide).

Haku vieraskielisiin koulutusohjelmiin alkaa 7.1.2013 ja päättyy 12.2.2013, jolloin kaikkien hakulomakkeiden on oltava perillä AMK:n hakutoimistossa.

Koulutus alkaa valituksi tulleille elokuussa 2013.

”Turussa on mukava ilmapiiri” Tingting Li on kiinalainen 26-vuotias opiskelija, joka muutti Suomeen neljä vuotta sitten. Hän haaveilee kansainvälisestä liikeurasta, joten Turun AMK:n International Business -koulutusohjelma oli hänelle itsestään selvä valinta.

– Uskon, että koulutuksestani tulee olemaan minulle jatkossa paljon hyötyä. Näen esimerkiksi paljon mahdollisuuksia Kiinan ja Suomen välisissä liikesuhteissa, kertoo Tingting.

– Koska haluan tulevaisuudessa työskennellä kansainvälisenä liikenaisena, oli järkevää valita liiketaloutta opiskeluuni. Eikä se olisi kansainvälistä, jos olisin vain pysynyt Kiinassa.

Tingting Lin mukaan koulutuksen käytännönläheisyys hyödyntää opiskelijoita työelämään valmistautumisessa.

– Koulutuksessa on erittäin hyvää se, että kaikki ei rajoitu vain kirjatietoon, vaan myös työelämä otetaan jo opiskellessa huomioon. Yritykset pitävät siitä, että työntekijä osaa myös käytännöt eikä ainoastaan teorioita.

Turusta löytyy paljon lempipaikkoja Kysyttäessä Turun parhaimpia puolia, Tingting osaa heti listata niitä useampia.

– Rakastan Turussa asumista. Turku ei ole liian iso, mutta kuitenkin kansainvälinen. Pidän erityisesti jokirannasta. On mukava kävellä joenrantaa pitkin keskustasta satamaan asti, hän kertoo.

– Ruissalo tulee myös mieleen. Se on hyvin kaunis ja rauhallinen paikka mihin aikaan vuodesta tahansa.

Toiveet ja suunnitelmat tulevaisuuden varallekin ovat jo olemassa.

– Toivottavasti kymmenen vuoden kuluttua minulla on menestyksellinen ura sekä Suomessa että kotimaassani. Haluan asua Suomessa suurimman osan aikaa, mutta haluan käydä Kiinassakin aina silloin tällöin.

Teksti: Jenni Leppänen | Kuva: Tingting Lin kotiarkisto

10

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

17. Turku Bandstand etsii voittajaa ja uusia yhtyeitä

Turku Rock Academyyn Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestää 17. kerran Turku Bandstand bändikilpailun vuonna 2013. Kisasta on tullut peruspilari monen paikallisen yhtyeen ensi askelissa keikkaelämään – matalan kynnyksen keikkamahdollisuus saattaa tässä tapauksessa poikia huomattavan kovia jatkotuloksia.

Perinteisesti kisan voittaja on saanut itselleen studioaikaa ja singlen julkaisun. Tämä toteutuu edelleen. Levy-yhtiönä on uunituore Turkulainen VR Label.

Vuonna 2012 lanseerattu Turku Rock Academy nosti panokset aivan uudelle tasolle: Academyyn valittiin kuusi yhtyettä, joita koulutetaan kahden vuoden ajan todella laajalla rintamalla klinikoiden, studiotyöskentelyn ja kurssien avulla. Yhtyeille kuvataan myös videoita ja promokuvia.

Vuoden 2013 bändikisasta poimitaan viisi seuraavaa yhtyettä tähän toimintaan. Turku Rock Academyn toiminta kehittyy koko ajan ja sitä kautta yhtye voi jopa nousta Ruisrockin lavalle esiintymään, sillä Ruisrock ja Academy tekevät yhteistyötä paikallisen bänditoiminnan kehittämisessä. Turun Klubin kanssa tehtävä yhteistyö takaa bändeille keikkamahdollisuuksia ympäri vuoden. Joulukuussa julkaistaan ensimmäisen Turku Rock Academyyn kuuluvan bändin, Alice Airbuzzin, ensi single.

Vain osallistumalla voit voittaa Turku Rock Academyn toiminta on noteerattu eri puolilla maata ja myös valtakunnan medioiden toimesta. Ainoa keino bändille päästä mukaan toimintaan, on osallistua ensin Turku Bandstand -bändikilpailuun!

Turku Bandstand bändikilpailuun voivat osallistua yhtyeet, joiden kotipaikka on kaaren Salo–Forssa–Laitila sisäpuolella. ¾ jäsenistä on oltava alle 30-vuotiaita. Yhtyeiden tulee esittää omaa materiaaliaan eikä niillä saa olla voimassaolevaa levytyssopimusta.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostilla osoitteeseen; tomi.arvas@turku.fi. Meiliin laitetaan seuraavat tiedot: yhtyeen nimi ja kotipaikka. Jäsenten nimet, iät ja instrumentit. Yhteyshenkilön meili ja puhelinnumero.

Ilmoittautuminen alkoi 1.11.2012 ja päättyy 6.1.2013.

Kilpailu käydään alku- ja välierien osalta Nuorten Taideja toimintatalo Vimmassa. Finaali on ravintola Klubilla lauantaina 30.3.2013.

Turku Rock Academy pähkinänkuoressa: • Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa 2011 kehitetty uuden sukupolven bändityömalli • perusideana tukea bändien kehitystä jatkuvan palautteen keinoin (vrt. urheiluharrastus) • bändit saavat laajalla rintamalla valmennusta– vaatii sitoutumista ja työtä bändeiltä • merkittävänä osana studiossa vietetyt jaksot, joissa tuottajan opastuksella koulitaan soittamista. Kaikki bändit viettävät studiossa useita päiviä kuukaudessa • bändeille järjestetään säännöllisesti keikkoja ja kehityksen mukaan myös julkaisuja • toiminta tukee aktiivisesti syrjäytymisen ehkäisyä • jatkuvaa yhteistyökumppanien etsintää ja hyödyntämistä • toimintaa tukee Turun seudun kehittämiskeskus • toimintamalli on siirrettävissä muualle maahan (kiinnostusta on) • henkilökunta: Tomi Arvas, ”rehtori” ja Mark Bertenyi, tuottaja

Lisätiedot Tomi Arvas toiminnanjohtaja / Taide- ja toimintatalo Vimma Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus puh. 050-55 46 118 email: tomi.arvas@turku.fi www.vimma.info www.turkubandstand.fi

Turku Rock Academyn klinikat tähän mennessä: 23.5. Tuomas Wäinölä, kitaran soundi 29.8. Kim Koskinen (Voice of Finland),

äkkinäinen julkisuus, mediasuhteet 5.9.

Varre Vartiainen, kitara ja treenaaminen, keikkailu 26.9. Jay Lewis (Yö), basso, keikkailu 10.10. Veeti Kallio, laulu & laulajan fyysinen kunto

– yleisölle avoin tilaisuus 16.10. Telmu, tapahtumatuotanto (pidempi kurssi) 24.10. Paleface, lyriikan kirjoittaminen 31.10. Antti Alanko, visuaalisen ilmeen

suunnittelu (pidempi kurssi) 9.11. Kari Karjalainen, sopimusjuridiikka 5.12. Poppa Joe King, laulu, roots musiikin

historia laulun kannalta

Tulossa mm: Tommi Lindgren (Don Johnson Big Band), laulaminen Taage Laiho (Kilpi), laulaminen Sakke Koivula (Peer Gunt), rummut Kari Riihimäki, kitara Apulanta-yhtye, omaehtoinen levy-yhtiötoiminta Jani Rämö, pienlevy-yhtiön pyörittäminen

Wilma avaa yhteydet Turun ammatti-instituutissa yhteydenpito oppilaitoksen, kodin ja työssäoppimispaikkojen välillä on helpottunut uuden opiskelijahallinto-ohjelman avulla.

Turun ammatti-instituutti on ottanut käyttöönsä opiskelijahallinto-ohjelma Primuksen. Sillä hallinnoidaan opiskelijoiden henkilö- ja opiskelutietoja, opettajien ja henkilökunnan tietoja sekä opetustarjontaa. Ohjelman avulla suunnitellaan myös opetusta, kirjataan valintoja, arvioidaan suorituksia ja tulostetaan todistuksia.

Wilman avulla opiskelija voi tehdä kurssivalintoja, antaa kurssipalautetta, täyttää itsearviointilomakkeet ja seurata opintojensa etenemistä. Wilmasta löytyvät myös koulun ja opettajien yhteystiedot, opiskelijan työjärjestys ja opetussuunnitelma. Wilma-tunnukset luodaan myös alaikäisten opiskelijoiden huoltajille.

– Käyttöliittymässä on uusia ominaisuuksia vanhaan verrattuna. Uutta on vanhempien ja muiden koulun ulkopuolisten tahojen mukaan ottaminen. Ammatillisella puolella on tärkeää, että opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen seuranta ja esimerkiksi työpaikkaohjaajien mukaan ottaminen toimintaan on pian järjestelmän kautta mahdollista, kertoo projektipäällikkö Olavi Lähteinen Turun ammatti-instituutista.

Teksti: Marja Nikkinen

• Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.

• Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.

• Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita.

• Turun ammatti-instituutin lisäksi myös Turun perus- ja lukio-opetuksessa käytetään Wilmaa.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

11

Skeittihalli Cube uudistui Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Aleksi Fräki

Turun skeittaajien ja BMX-pyöräilijöiden Ruissalontiellä sijaitseva sisäharrastuspaikka Cube on uudistunut. Kesän ja alkusyksyn ajan kestäneessä remontissa on uusittu ramppeja ja skeittiparkkia. Muutostöitä suunniteltaessa on otettu huomioon asiakkailta saatu palaute ja esille nousseet tarpeet. Esimerkiksi eritasoisille harrastajille on tehty erilaisia haasteita.

Skeittihallia uudistetaan vuosittain, koska kovalla käytöllä olevat rampit kuluvat ja niitä pitää uusia muun muassa turvallisuussyistä. Skeittihallin toiminnasta vastaava vs. toiminnanjohtaja Iita Makkonen kertoo, että remontit ajoittuvat kesiin, koska silloin skeittaajille on tarjolla myös hyviä ulkoharrastuspaikkoja. Muutos- ja korjaustyöt kestävät noin kolme kuukautta.

Vuosittaiset korjaus- ja muutostyöt maksavat 4000– 5000 euroa. Raha käytetään rakennusmateriaalien hankintaan.

– Skeittihallin ammattitaitoiset ohjaajat tekevät remontit. Heillä on skeittirakentamisen tieto, tuntemus ja osaaminen.

Cubessa on vuodessa noin 10 000 kävijää. Makkonen kertoo, että kävijämäärät ovat edelleen kasvussa.

Halli saa jatkuvasti hyvää palautetta. Esimerkiksi ulkopaikkakuntalaiset harrastajat kehuvat Turun Cubea Suomen parhaaksi skeittihalliksi.

– Hallin säännöllinen uudistaminen vaikuttaa myönteisesti kävijämääriin. Muutokset tehdään asiakkaiden toiveita kuunnellen, mikä myös lisää kävijöitä, Makkonen toteaa.

Hallitoiminta alkoi Turussa 1997 Skeittihallitoiminta on alkanut rullalautailijoiden aktiivisuudesta. Vuonna 1989 lautailijat tekivät aloitteen asiasta nuorisolautakunnalle. Ensimmäinen toimintaan sopiva halli avattiin teollisuustalo Alfan tiloihin vuonna 1997. Nykyisiin tiloihin Ruissalontielle siirryttiin vuonna 2001. Hallin toimintaa kehitetään yhdessä Turun Rullalautailijat -yhdistyksen kanssa.

Osoite: Ruissalontie 37-39

MAANANTAI klo 14–19 avoin skeittivuoro klo 19–21 tyttöjen skeittivuoro TIISTAI klo 14–19 avoin skeittivuoro klo 19–21 kokeneet yli 18-vuotiaat KESKIVIIKKO klo 14–18 avoin skeittivuoro klo 18–21 BMX pyörävuoro TORSTAI klo 14–19 avoin skeittivuoro klo 19–21 kokeneet yli 18-vuotiaat PERJANTAI klo 14–17 aloittelijoiden skeittivuoro

(+ potkulautailijat) klo 17–21 avoin skeittivuoro LAUANTAI klo 13–15 aloittelijoiden skeittivuoro klo 15–20 avoin skeittivuoro

Skeittaajille, BMX-pyöräilijöille, potkulautailijoille…

Skeittihalli ei ole nimestään huolimatta tarkoitettu pelkästään rullalautailijoille. Siellä voi myös harrastaa BMX-pyöräilyä sekä potkulautailua. Cubessa myös vuokrataan skeittilautoja ja suojuksia tarpeen mukaan.

Hallissa on erilliset vuorot aloittelijoille ja taitaville yli 18-vuotiaille skeittaajille sekä BMX-pyöräilijöille.

Potkulautailijat voivat käydä harrastamassa aloittelijoiden vuorolla. Paikalla on jatkuvasti ohjaaja, joka valvoo toimintaa ja neuvoo ja auttaa tarpeen mukaan. Aloittelijoilla ja alle 10-vuotiailla on kypäräpakko. Kypärän voi myös vuokrata hallilta kahden euron hintaan.

Hallin käyttäjille kertamaksu on 2 €/hlö. Kausikortti maksaa 50 €/hlö. Seutukunnallisella nuorisokortilla pääsee tutustumaan toimintaan kerran ilmaiseksi. Hallissa on myös ”Poweraction”-vuoro, jolloin Poweractionkortin haltijat pääsevät harrastamaan ilmaiseksi.

Skeittihalli Cuben aukioloajat / toiminta:

SUNNUNTAI klo 13–16 BMX pyörävuoro klo 16–20 avoin skeittivuoro

HUOM! Potkulaudoilla halliin pääsee vain perjantain aloittelijavuorolla!

• Halli on suljettu 5.12.

• Lauantaina 1.12. ”Unelma-kisa”.

Avoin kaikille, eri sarjoja. Ilmoittautumiset paikan päällä.

Elmo Laiho wallplant to tail -liikkeessä.

12

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Aki Hjort, Sami Hjort, Kristina Seppänen ja Maria Vakkamaa

Visuaalisen kulttuurin nuorisotalo

avautui Teräsrautelassa Teräsrautelan nuorisotalo muuttui marraskuussa uudenlaiseksi visuaalisen kulttuurin nuorisotaloksi. ”VisKu”-talossa tullaan jatkossa järjestämään monipuolisia taidekasvatuskursseja ja avointa ateljeetoimintaa. Kohderyhmänä ovat pääasiassa 7–29-vuotiaat turkulaiset.

Marraskuun alun kaksipäiväisessä avajaistapahtumassa vieraili noin 160 henkeä. Ohjelmassa oli bändien live-esityksiä, sirkustaidetta, taikuri ja itämaista tanssia. VisKu –talon ateljeessa sai tehdä savitöitä ja teltassa sai askarella koruja luonnon materiaaleista.

– Ensimmäiset ilmoittautumiset kursseille tulivat jo avajaistilaisuudessa, talossa ohjaajana työskentelevä kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja Kristina Seppänen kiittelee.

Mikä on visuaalisen kulttuurin nuorisotalo?

Visuaalinen kulttuuri on kuviin ja katsomiseen liittyvää kulttuuria. Sen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi kuvataide, valokuva, televisio, video, mainonta ja uusmedia.

– Visuaalisen kulttuurin keinoin tehtävässä nuorisotyössä voidaan luoda perusta nuoren emotionaaliselle, esteettiselle sekä eettiselle kasvulle samalla kun luodaan edellytyksiä nuoren elinikäiseen taiteen harrastamiseen, Seppänen tiivistää.

– Taide antaa tunnetusti valmiuksia ilmaista itseään sekä kehittää taitojaan ja tietojaan.

Teräsrautelassa ei enää ole perinteistä avointa nuorisotalotoimintaa. Sen sijaan talossa järjestetään kursseja ja avointa ateljeetoimintaa. Lisäksi tilassa jatkuvat säännöllisesti toistuvat erityisryhmille tarkoitetut disco- ja karaokeillat.

Kevätkauden kurssit VisKu-talo on jatkossa avoinna sunnuntaisin klo 14-19, jolloin on avointa ateljeetoimintaa lapsille, nuorille ja perheille. 7.1.2013 alkaen talossa järjestetään myös vaihtuvia kursseja maanantaisin klo 16-19. Muina viikonpäivinä VisKu:ssa on ohjattua taidetoimintaa ryhmille. Lisäksi Kristina ohjaa taidekasvatuskursseja nuorisotaloissa eri puolilla Turkua.

VisKu:ssa alkaa keväällä 2013 maksuton non- stop tehokurssi taidekouluihin pyrkiville yli 16-vuotiaille. Kursseilla työskennellään oman yksilöllisen työsuunnitelman mukaan ohjaajan toimiessa tukijana.

– Tehokurssin tavoitteena on kehittää pääsykokeissa tarvittavien visuaalisten perustekniikoiden hallintaa.

Talolla järjestetään kevätkaudella myös mm. savityö-, paperimassaveistos-, naamio-, lasinsulatuskursseja. Kesällä tulossa ovat myös kipsiveistos-, nukkepaja- ja porsliininmaalauskurssit. Kursseille on ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla tai tekstiviestillä. Lisätietoja kursseista ja toiminnasta löytää osoitteesta: www.turku.fi/visku.

Järjestöt tervetulleita käyttämään nuorisotalon tiloja

Teräsrautelan VisKu-talossa on yhteensä viisi eri tilaa, joita järjestöt voivat varata tarpeen mukaan niiksi ajoiksi,

jolloin tiloissa ei ole muuta toimintaa. Nuorisojärjestöt saavat varata tiloja käyttöönsä ilmaiseksi. Muut järjestöt voivat vuokrata tiloja nimellistä korvausta vastaan.

Esimerkiksi askarteluhuone, ryhmähuone ja sali ovat vapaina melkein joka päivä joulukuussa. Sali sopii hyvin vaikka tanssikäyttöön, koska siellä on peilit.

– Olisi hienoa, jos järjestöt käyttäisivät tiloja monipuolisesti, jotta taloon saataisiin lisää toimintaa jo olemassa olevien lisäksi, Seppänen toivoo.

Tällä hetkellä järjestöt järjestävät Teräsrautelassa kokkikerhoja, askartelukerhoja, tanssia ja muuta liikunnallista toimintaa. Tilavaraukset tehdään netissä ja tiloista voi kysellä voi Nuorten taide ja toimintatalo Vimman asiakaspalvelusta, puh. 02 2623 129.

Lisätietoja kursseista ja toiminnasta: www.turku.fi/visku.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

13

Synttärit 20.1.2013 Kupittaan urheiluhallissa

on täyskymppi

Lasten liikunnan ihmemaa tarjoaa mukavaa menoa talvisunnuntaisin.

Lasten liikunnan ihmemaan kymmenvuotissynttäreitä vietetään Kupittaan urheiluhallissa sunnuntaina 20.1.2013 klo 16.30–19. Synttärikemuissa hurjanhauskaa menoa ja meininkiä tarjoaa myös lasten rakastama Rokki-Kokki -lastenmusabändi. Kaikki 1–12-vuotiaat pääsevät myös pomppimaan ja peuhaamaan sydämensä kyllyydestä.

Vetonaulana punainen pomppupatja

Kaikki Ihmemaat ovat maksuttomia

Lasten liikunnan ihmemaa aloitti toimintansa Kupittaan urheiluhallissa tammikuussa 2003. Kupittaan suurin vetonaula on jättikokoinen punainen pomppupatja, jossa tuhannet ja tuhannet lapset ovat vuosien varrella saaneet pomppia itsensä väsyksiin.

Joka sunnuntai ovat kovassa käytössä myös pehmeät rakennuspalikat, joista syntyy erilaisia temppuiluhäkkyröitä. Pikkuväki pitää myös kolmipyöräiset liikkeellä.

Jokaiselle palloilunystävälle löytyy oma pallo heittämistä, potkimista ja pelaamista varten. Pienimmille pikkupirpanoille on oma minimaa, jossa voi vaikka harjoitella liukumäessä liukumista.

Lasten liikunnan ihmemaa toimii 10-vuotissynttäreitään juhlivan Kupittaan Ihmemaan lisäksi kahdeksassa paikassa talvisunnuntaisin syyskuusta joulukuun alkuun ja tammikuun puolivälistä toukokuun alkupuolelle. Kaikissa paikoissa on järjestetty valvonta, mutta aikuinen tarvitaan mukaan, jotta hauskaa voidaan pitää turvallisesti.

Ihmemaat on järjestää Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tiedot kaikista Ihmemaista: www.turku.fi/ihmemaa.

Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Mika Okko

Perinteinen ilotulitus klo 18

Lasten uusivuosi Kupittaalla Lasten uusivuosi -tapahtumaa vietetään perinteiseen tapaan Kupittaan puistossa uudenvuodenaattona. Klo 15.00–18.30 välisenä aikana sisällä urheiluhallissa on Lasten liikunnan ihmemaa ja Seikkailupuiston piha-alueella rakennetaan lumilinnoja ja lumiveistoksia. Illan päättää lasten oma ilotulitus klo 18. Tapahtuma on maksuton.

Seikkailupuiston vs. toiminnanjohtaja Topi Parkkari kertoo, että ilotulituksesta on odotettavissa huikea, musiikin tahdissa ammuttava esitys.

– Ilotulituksessa on suuri, noin minuutin ajan palava hymynaamalogo pyörivin silmin ja paljon muuta mukavaa.

Ilotulitus kestää 12 minuuttia. Se on suunniteltu lapsia ajatellen, joten esitykseen ei kuulu isoja pamauksia.

– Toki jonkin verran meteliä tulee, joten varsinkin perheen pienimmille ja herkille lapsille suositellaan kuulosuojausta. Kuulovaurion vaaraa ei kuitenkaan ole, Parkkari muistuttaa.

Lasten ilotulituksen näkee parhaiten Kupittaan urheiluhallin edustalta tai Pyhän Henrikin aukiolta. Paikalle on odotettavissa ruuhkaa, joten julkisia kulkuvälineitä kannattaa suosia. Omilla autoilla tuleville parkkipaikkoja löytyy Veritas Stadionin edustalla ja Kupittaan urheiluhallin takana sijaitsevalla parkkipaikalla.

– Ajotie urheiluhallin takaa Veritas Stadionille on poikki liikenteeltä tapahtuman ajan, joten ihan lähelle ei autolla pääse. Myös Pyhän Henrikin parkkipaikka Kupittaan paviljongin edustalla on suljettu tapahtuman ajan, Parkkari lisää.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus, liikuntapalvelukeskus ja kulttuuriasiainkeskus.

• Lasten liikunnan ihmemaa klo 15–17.30 urheiluhallissa • Lumilinnojen ja veistosten tekemistä klo 15–17.30 Kupittaan puistossa • Lasten ilotulitus klo 18.00 Teksti: Maria Vakkamaa | Kuva: Hannu Waher

Traditionellt fyrverkeri kl. 18

Barnens nyår i Kuppis

Evenemanget Barnens nyår firas traditionsenligt i Kuppisparken på nyårsafton. Kl. 15.00–18.30 ordnas Barnmotionens underland inne i idrottshallen och i Äventyrsparken byggs snöslott och snöskulpturer.

Kvällen kulminerar i barnens eget fyrverkeri kl. 18.

Evenemanget är avgiftsfritt.

Fyrverkeriet varar i 12 minuter. Spektaklet har planerats med tanke på barnen så att det inte blir några stora smällar.

– Naturligtvis orsakar fyrverkeriet lite buller så att vi rekommenderar hörselskydd för småbarn och känsliga barn men det finns ingen risk för hörselskador, påminner den stf. verksamhetsledaren för Äventyrsparken Topi Parkkari.

De bästa platserna att se barnens fyrverkeri är framför Kuppis idrottshall och på S:t Henriks plan.

För att undvika rusning är det bäst att ta bussen till platsen. För dem som kommer med egen bil finns en parkeringsplats framför Veritas Stadion och bakom Kuppis idrottshall.

Evenemanget arrangeras i samarbete med Åbo stads ungdomscentral, idrottscentral och kulturcentral.

• Barnmotionens underland kl. 15–17.30 i idrottshallen • Byggande av snöslott och snöskulpturer kl. 15–17.30 i Kuppisparken • Fyrverkeriet för barn kl. 18.00

14

Turkuposti | Åboposten 6 | 2012

Teksti: Inka-Maria Pulkkinen | Kuva: Seilo Ristimäki

Emilie Gardberg on

orkesterissa kuin kotonaan Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä aloitti elokuussa Emilie Gardberg. Muusikkoperheessä kasvaneelle Emilielle työ orkesterin esimiehenä tuntuu tutulta. – Tässä talossa minulla on kotoisa olo, hän sanoo.

Emilien vanhemmat halusivat tyttärestään ammattipianistin. Filharmonisen orkesterin viulistina toimineen isän ja kitaransoitonopettajaäidin innostuksesta johtuen musiikki olikin Emilien harrastus koko lapsuuden ajan ja joka perjantainen konserttivierailu oli viikon kohokohta.

Lukion jälkeen hän hakeutui Turun ammattikorkeakoulun musiikkipedagogilinjalle mutta huomasi pian, että lavan takana oli paljon mielenkiintoisempaa kuin itse lavalla.

– Nautin eniten kaikesta itse esiintymisen ohessa tehtävästä työstä, kuten aikataulujen ja budjettien laatimisesta, Emilie naurahtaa.

Niinpä valmis musiikkipedagogi palkattiin saman tien AMK:n ja Konservatorion intendentiksi, ja kuuden vuoden ajan Emilie vastasi järjestelyistä eri projekteissa opiskelijaorkestereiden kiertueista mestarikursseihin ja musikaaleihin.

Kokemuksia maailmalta Muutaman työvuoden jälkeen Emilie kuitenkin halusi jatkaa opintoja. Hän haki Fulbright-stipendiä ja pääsi kahdeksi vuodeksi opiskelemaan arts management -ohjelmaan Columbia Universityyn.

– New Yorkin vuodet olivat todella upeat. Jos jossain päin maailmaa on paikka, jossa voi kuulla kaikki maailman parhaat orkesterit, on se juuri New York.

Kun paluu Turkuun lähestyi, tarjoutui Emilielle mahdollisuus ryhtyä Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajaksi. Neljän musiikkijuhlavuoden jälkeen orkesterin intendentin paikka tuli auki ja se kiehtoi.

Selkeät tavoitteet Emiliellä on tarkka käsitys siitä, mitä hän haluaa kaupunginorkesterissa kehittää.

– Minusta on tärkeää, että orkesteri on hyvä työpaikka ja että kaikki orkesterissa työskentelevät tietävät, että he ovat arvokkaita, hän toteaa. Tarvetta olisi myös uusille vakansseille, jotta orkesteri pääsisi samoihin mittoihin kuin orkesterit muualla Suomessa.

– Olisi hienoa viedä orkesterin osaamista myös Turun alueen ulkopuolelle ja saada tunnettavuutta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Orkesterilla on aikaisemmin ollut menestyksekästä kiertuetoimintaa, jota haluaisin elävöittää, Emilie suunnittelee.

Yksi suuri projekti on myös uuden musiikki- ja kongressitalon saaminen Turkuun.

– Konserttitalo on talona hieno ja ainutlaatuinen muttei täytä niitä vaatimuksia, joita tämän päivän konserteille ja näyttämöteoksille asetetaan, Emilie selittää.

Kohti kevättä Orkesterin syksy on mennyt hujauksessa: Emilien lisäksi myös apulaisintendentti ja tiedottaja vaihtuivat elokuussa ja opittavaa on ollut paljon. Kevään ohjelmaa on viimeistelty viimeiseen asti.

– Mietimme uudenlaisia konserttikokonaisuuksia ja yritimme tehdä konserttien valitsemisesta helpompaa.

Uudella kaudella on luvassa suurten sinfoniakonserttien lisäksi erilaisia teemakonsertteja, kuten perinteiset Vappu- ja Pääsiäiskonsertit ja Toivekonsertit. Intiimimpää konserttia kaipaavalle on neljä kamarimusiikkikonserttia, joissa orkesterin muusikot tulevat esille myös säveltäjinä.

– On upeaa tehdä töitä sellaisen taiteellisen johtajan kanssa kuin Leif Segerstam. Hänellä on hienoja ideoita siitä, mitä orkesteri voisi tehdä, Emilie toteaa.

10-vuotias Jouluradio kuuluu taas Turun seudulla Lauluyhtye Rajattoman sovitus Hoosianna-hymnistä aloittaa tänä vuonna joulunodotuksen Jouluradiossa. Jouluradiolle tehty Hoosianna-sovitus soi kanavan Turun taajuudella 93,8 MHz ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2. joulukuuta heti puoliltaöin. Jouluisen musiikin parissa tunnelmoidaan tauotta ja mainoksitta aina loppiaiseen 6. tammikuuta saakka.

Puolivaltakunnallisen Jouluradion lähetin kantaa Turun seudulla Mynämäelle, Tarvasjoelle, Kemiöön, Nauvoon ja Velkualle saakka. Kaapelissa radiotaajuus Turussa on 90,1 MHz (TeliaSonera).

Vaikka Jouluradio soi Turun seudulla kuudetta joulua, se viettää tänä vuonna jo kymmenvuotisjuhliaan.

Alun perin ennakkoluulottomaksi kokeiluksi tarkoitettu radiokanava on osoittautunut menestykseksi. Jouluradio kuuluu internetissä kaikkialle maailmaan osoitteessa www. jouluradio.fi. Jouluradion voi tietysti ladata myös älypuhelimiin.

Mobiilikaraokea ja nettiradioita Synttärivuonna Jouluradio toteuttaa myös Suomen ensimmäisen mobiilikaraoken, jolla voi laulaa jouluisen tervehdyksensä kaverille sosiaalisen median tai sähköpostin

välityksellä. Karaoke onnistuu älypuhelimeen ladattavalla ohjelmalla ja ohjeet löytyvät jouluradion nettisivuilta.

Jouluradio.fi-sivuilta avautuu itse Jouluradion lisäksi neljä persoonallista nettiradiota. Pikku Jouluradio on perheen pienimmille, Kauneimmat joululaulut toteutetaan yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa ja ruotsinkielinen Julradion löytyy myös suoraan osoitteesta julradion.fi. Uusimmassa tulokkaassa Jou’radiossa soi rosoinen joulumusiikki.

Jouluradion tuottaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa kanavan myös Turun seudulla asuville.

Teksti: Minna Vesanto

Julradion hörs i Åboregionen igen Det arrangemang av Hosiannahymnen som gjorts för Julradion kan man höra på Åbofrekvensen 93,8 MHz på första adventsöndagen den 2 december genast efter midnatt. På radiokanalen spelas julmusik utan avbrott och kommersiell reklam ända fram till trettondagen den 6 januari.

Julradion kan höras i Virmo, Tarvasjoki, Kimitoön, Nagu och Velkua. Julradion sänder via kabelnätet på frekvensen 90,1 MHz (TeliaSonera) i Åbo. Julradion kan höras via webben överallt i världen www. jouluradio.fi. Julradion kan också laddas ner i smarttelefoner.

På webbplatsen Jouluradio.fi öppnas förutom Julradion också fyra personliga nätradiokanaler. Lilla Julradion är avsedd för familjens småttingar, De vackraste julsångerna produceras i samarbete med Finska Missionssällskapet och Julradion på svenska hittar man också direkt på adressen julradion.fi. Den nyaste nätradiokanalen Jou’radio spelar skrovlig julmusik.

Julradion upprätthålls av KanalHoppet som är en medieredaktion för Helsingfors, Esbo och Vanda församlingar. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet erbjuder kanalen för invånarna i Åboregionen.

15

3.12.2012–10.2.2013

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 (tarkista joulun poikkeukselliset aukiolot teatteri.turku.fi) • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm) Kuva: Otto van den Toorn

Simone Lamsma

10.1. klo 19 Hurmiollista värähtelyä Hollantilainen Simone Lamsma on kysytty viulisti ympäri maailman. Filharmonikoiden kevätkauden avajaiskonsertissa hän esittää puolalaisen Szymanowskin vuonna 1916 valmistuneen, tiivistunnelmaisen viulukonserton. Konsertin päättää Mahlerin mahtava 5. sinfonia, jonka tunnetuin osa on kaunislinjainen Adagietto. Konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam.

18.1. klo 19 Kaikki kädet puhuvat Pianovirtuoosi Roope Gröndahl hurmaa jazzahtavassa pianokonsertossa vasemmalle kädelle. Ravel sävelsi konserton ensimmäisessä maailmansodassa kätensä menettäneelle pianistille. Konsertin avaa Janáčekin rapsodia Taras Bulba, joka perustuu Gogolin samannimiseen romaaniin, ja ilta päättyy Brahmsin viimeiseen sinfoniaan. Kapellimestari on kansainvälisesti kysytty Dima Slobodeniouk.

Roope Gröndahl

Turun museokeskus JOULUNAIKA MUSEOISSA

Turun linnassa, Luostarinmäen käsityöläismuseossa, Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa sekä Kuralan Kylämäessä pääset aistimaan menneiden aikojen joulutunnelmaa. Katso joulunajan näyttelyiden, tapahtumien ja opastusten tarkemmat tiedot osoitteesta www.turunmuseokeskus.fi.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 14.12.2012–24.2.2013 Kuutti Lavonen–Ensemble | Yhdessä.

Suomen rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Lavonen täyttää WAMin päätilat uusilla, tilaan suunnittelemillaan ja toteuttamillaan teoksilla. Lisätiedot: www.wam.fi.

19.–20.1. WAMin lastenviikonloppu KURALAN KYLÄMÄEN KOKEILUVERSTAS Koko perheen kynttiläpajat lauantaisin ja sunnuntaisin 8.–9.12. ja 15.–16.12. klo 12–16.

Kynttilänjalat ja kynttilät -kurssi 10.12. ja 17.12. klo 17.30–19.30. Kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa. Ilmoittautumiset: raimo.rytinki@turku.fi.

Kuva: Joonas Brandt

31.1. & 1.2. Perhesyleilyjä Muusikkopariskunta Stefan Solyom, kapellimestari, ja Catherine Manoukian, viulisti, ottavat yleisön syleilyynTURUN LINNA sä Edward Elgarin kauniin melodisella viulukonsertolla.

5.–6.1. klo 10–18 Koko perheen Konsertin toisella puoliajalla kuullaan Brahmsin lemritaripäivät. Ritaripäivillä kohtaat peän romanttinen Serenadi. ritareita, linnanneitoja ja muuta linnan väkeä. Jos olet onnekas, voit tavata myös ikivanhan Turun linnan www.teatteri.turku.fi Turun Kaupunginteatteri tonttu-ukon. Ohjelmaa perheille koko päiväksi!

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. Tarkista

joulun poikkeukselliset aukiolot teatteri.turku.fi • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm) , p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Sopukassa klassikkoteos Aavesonaatti August Strindbergin juhlavuoden kunniaksi ensi-iltansa saa Juha Siltasen ohjaama klassikkoteos Aavesonaatti.

Pahan häviöstä kertova näytelmä on omalaatuinen yhdistelmä realismia ja unen maailmaa, yhtaikaa juoninäytelmä ja näyttämöruno. Esityksen teemoja ovat salaisuus, valhe ja unelmat, mutta sen ydin on takuuvarmaa Strindbergiä: näynomaisen ajankohtainen tarina miehestä, naisesta ja rakkaudesta. Esitykset vuoden 2012 loppuun asti sekä 12.1. alkaen.

Tarkista näytösajat teatteri.turku.fi.

Kuva: Sam Sihvonen ja Pette Rissanen.

www.turunmuseokeskus.fi

VANHA SUURTORI Ullakkogalleria 30.11.–6.1. Ulos leikkimään – Ukki ja mummikin osasivat Brinkkalan Galleria 30.11.–6.1. Petri Rummukainen & Ulla Karsikas 11.1.–10.2. Pekka Airaksinen Vanhan Raatihuoneen Galleria 30.11.–6.1. Kirsi Jaakkola 11.1.–10.2. Nina Kokkinen ja Anna Gradistanac Galleria Berner 30.11.–6.1. Venäläisiä ikoneja 11.1.–10.2. Timo Takala

Kuutti Lavonen: Jofel, 2012. Kuva: Rauno Träskelin.

Kuva: Vesa Aaltonen

Turun taidelainaamo Kuukauden taiteilija Joulukuu: Juha Allan Ekholm

Merikeskus Forum Marinum

www.forum-marinum.fi

Linnankatu 72, Turku • Lippukassa ja museomyymälä, ti-su klo 11-18, p. (02) 2679 511

Turun kaupunginkirjasto

www.turku.fi/kirjasto

Kirjasto 150 vuotta Turun Kansankirjaston, nykyisen kaupunginkirjaston, perustamisesta tulee 1.1.2013 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuosi on täynnä ohjelmaa, joka peilaa kirjaston muutosta perinteisestä kirjojen talosta monipuoliseksi tiedon ja elämysten keskukseksi.

Tammikuussa katse suunnataan aluksi historiaan, kun kirjastossa esitellään turkulaisia yksityiskirjastoja sekä kirjaston keskeisiä mesenaatteja. Kuukauden esineenä pääkirjastossa on esillä kirjaston perustamispöytäkirja.

Kevätkauden Studia generalia -sarja perehdyttää varsinaissuomalaiseen kirjallisuuteen. Sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa käsitellään kirjoittamista ja nuorten lukuharrastusta.

28.1. klo 18–20 pääkirjaston Studio: Vilja-Tuulia Huotarinen ja Seita Parkkola: Kirja nuoren Professori Matti Klinge luennoi turkulaisista yksityiskirjastoista käteen! pääkirjaston Studiossa 10.1. klo 17. Kuva: Päivi Autere.

Näyttelyt:

Sillien perässä – suomalainen valtamerikalastus 1929-1976 1.12.2012–5.5.2013 Suomalaiset kalastivat silliä Islannin vesillä vuodesta 1929 vuoteen 1976. Näyttelyssä kerrotaan suomalaisten harjoittamasta sillin valtameripyynnistä, pyyntialuksista, -yhtiöistä ja sillin käytöstä suomalaisessa ruokataloudessa.

Museolaiva Suomen Joutsenella Tilauksesta ryhmille 1.9.–30.4.

Myyntineuvottelija Pia Larte p. 0400 362 789, sähköposti: pia.larte@forum-marinum.fi Kansallisaarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen historiasta, vuodesta 1902 vuoteen 2009, ranskalaiselta telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

Swan- suomalainen purjeveneiden legenda Swan-veneiden historiasta kertova näyttely

Lisäksi edelleen avoinna ovat: Kaksi tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen historiasta: Varvilla – Suomen laivanrakennuksen historiaa.

Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa.

Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn – merenkulun ja merivoimien historiaa.

Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely.

Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta.

Tapahtumat:

Joulusillitapahtuma 8.12.2012 kello 11-15.

Sillien perässä – suomalainen valtamerikalastus 1929-1976 -näyttelyn yleisöopastukset kello 11.30 ja 14.30.

Tarkemmat ohjelmatiedot: www.forum-marinum.fi Näyttelyt ovat avoinna 1.10.-30.4. tiistaista sunnuntaihin kello 11-18, paitsi 5.12.2012 kello 11-15.

Lisää joulunajan menovinkkejä löydät Turkupostin jouluisesta liitteestä!

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kaupunginteatterin kevätkauden esitykset ovat myös jo myynnissä Esityskausi päättyy uudenvuoden aaton esityksiin ja jatkuu jälleen 10.1.

Kevätkauden ohjelmistossa jatkavat mm. Kirsikkapuisto, Kui-joen silta, Vapaa mies – Dylania suomeksi ja Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Teos kasvaa uusiin ulottuvuuksiin vuosien kuluessa

Elämän kiertokulkua Kaskenlinnassa Hopeiset siluetit heijastavat valoa ja kuvia ympäristöstä, vaikka taivaalta tulee vettä. Elämän kiertokulussa on vuorossa syksy. Kaskenlinnan sairaalan edustalle on noussut ranskalaisen Alice Baillaudin ulkoveistos Life Cycle.

Teos koostuu nuoren miehen, äidin ja pienen lapsen sekä iäkkään pariskunnan teräksisistä hahmoista.

Kaskenlinnan sairaalan ylihoitaja Tuulia Koposen osallistuminen pari vuotta sitten sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelmaan vaikutti siihen, että teos on nyt valmistunut Kaskenlinnan edustalle. Hän tutustui vaihdon aikana Art dans la Cité -järjestöön, joka tuottaa taidetta sairaaloihin ympäri maailmaa.

– Vastasin tuolloin kysymykseen, olisimmeko kiinnostuneita lähtemään mukaan, ilman muuta, kertaa Tuulia Koponen teoksen syntytaustaa.

Julkista taidetta vuorovaikutuksen keinoin Teos on tehty ympyrän muotoiselle alueelle, jonka keskellä on istutuksia. Taustalla sairaalan yläikkunassa toistuu sama pyöreä muoto. Teos kutsuu kulkemaan ja katsomaan sitä eri suunnista, sillä muuten se ei hahmotu.

Kasvit ja teräs sekä ihmishahmot ja massiivinen rakennus ovat yhteydessä keskenään.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuri- ja museotoimen edustajat valitsivat yhdessä teoksen, jota lähdettiin toteuttamaan. Alicen idea oli valitsijoiden mielestä puhuttelevin. Teosta valittaessa piti huomioida myös ilmaston vaikutus ja ylläpidon haasteet.

– Siksi esimerkiksi videot karsiutuivat pois, toteavat kuvataidejohtaja Päivi Kiiski Kulttuuriasiainkeskuksesta ja Tuulia Koponen yhdessä.

– Julkista taidetta tehdään vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esimerkiksi erilaiset lupa-asiat tulee ottaa huomioon, Kiiski muistuttaa.

Arkeen iloa ja viihtyvyyttä Elämän kierto -teoksen kautta ympäristöä ja arkea kokonaisuudessaan luodaan viihtyisämmäksi. Sairaalan poti-

Kaskenlinnan sairaalan edustan teos koostuu kolmesta siluetista.

laat, heidän omaisensa, muut vierailijat sekä henkilökunta kohtaavat siluetit kulkiessaan sairaalaan.

Kulttuuripääkaupunkivuoden Kuva-hanke viitoitti tietä taiteen, kulttuurin ja vanhusten kohtaamiselle.

– Haemme aktiivisesti poikkihallinnollisia työmuotoja. Toimitamme taidetta muun muassa kaupungin eri rakennuksiin. Nyt sosiaali- ja terveystoimi on mukana tämän hankkeen rahoituksessa, Kiiski jatkaa.

Taideteos on nyt ensimmäisessä muodossaan. Uuden asun se saa tulevana keväänä, kun teokseen kuuluvat kasvien lehdet alkavat vihertää. Vuosi vuodelta ulkoasu muuttuu, kun kasvit kasvavat.

Teosta valmisteltiin yhdessä Taiteilija Alice Baillaud kiersi Kaskenlinnan osastoja ja keskusteli asukkaiden kanssa. Yhteisen kielen puute hieman hankaloitti vuorovaikutusta. Alice valitsi vanhan

Luistelemaan ja hiihtämään Luistelu onnistuu Turussa säällä kuin säällä Impivaaran ja Varissuon jäähallien yleisöluisteluvuoroilla. Maksuttomia vuoroja löytyy jokaisena viikonpäivänä maaliskuulle saakka.

Turun kaksi tekojäärataa, Kupittaan luistelumato ja Parkin kenttä ovat avoinna joulukuusta maaliskuulle.

Kupittaan 600 metrin mittainen luistelumato on maksuton. Parkin kentällä luistelu maksaa euron. Parkin kentällä on sekä mailaton että mailallinen puoli. Kummassakin paikassa vuokrataan luistimia.

Eri puolella kaupunkia on tarjolla luonnonjääkenttiä, jotka ovat käytössä säätilanteen mukaan. Lisätietoja luistelumahdollisuuksista: www.turku.fi/luistelu.

Parkin kentällä ja jäähalleissa on tarjolla myös luistelunharjoitteluun sopivia tukia. Kuva: Mika Okko.

Vasemmalta Päivi Kiiski, Alice Baillaud ja Tuulia Koponen Kaskenlinnan sairaalan pääovella.

pariskunnan teokseensa näiden keskustelujen perusteella.

Nuoren miehen ja äidin sekä lapsen mallit ovat sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaa.

Sairaalan väki seurasi teoksen valmistumista elokuusta alkaen. Vanhojen kasvien poistamiseen pääsivät kaikki osallistumaan voimiensa mukaan. Juuri yhteisöllisyyttä ja puheenaiheita Alice tavoittelikin.

– Minulle on tärkeää ottaa ihmiset mukaan. Haluan, että he muistelevat yhdessä vuosienkin jälkeen sitä alkusyksyä, kun teos alkoi hahmottua.

Alice on tehnyt yhdessä Art dans la Cité -järjestön kanssa sairaaloihin aiemminkin taidetta. 2000-luvun lopulla taidetta sai ilokseen pariisilainen lastensairaala. Turussa teos on 90. ulkoveistos kaupungin taidekokoelmassa.

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Latuinfo ja suksivuokraamo palvelevat Impivaaran Nunnavuoren latu lisälenkkeineen on ykköslatu, mutta mahdollisuuksien mukaan hoidetaan pariakymmentä muutakin latua. Tiedot Turun latujen kunnosta löytyvät verkosta: www.turku.fi/ latuinfo.

Impivaaran suksivuokraamo palvelee säävarauksella 8.1.–19.3.2013 tiistaisin klo 17–20 ja viikonloppuisin klo 11–15. Välinepaketin (sukset, monot ja sauvat) saa kahdeksi tunniksi edullisesti (alle 20-vuotiaat 1 euro, aikuiset 5 euroa, työttömät 3 euroa ja Seniorikortilla maksutta).