Turun pualest 1/2013 by Turun kaupunki

Turun kaupungin henkilöstölehti 1/2013

Rakennetaan yhteistä ja parempaa Turkua s. 2

Turussa ja Pietarissa vietetään juhlavuotta s. 3 Palveleva Turku 2013 s. 6 Turun pualest

PÄÄKIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

1/2013 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Irene Pendolin (irene.pendolin@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy

Paremman johtamisen toimintakulttuuri

urun kaupunki on uudistanut toimintaansa ja ottanut vuoden alussa käyttöön ajantasaisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen toimintamallin. Uuden toimintamallin avulla voimme nykyistä paremmin vastata edessä oleviin haasteisiin sekä kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palveluiden kehittämiseen. Viime vuonna monet meistä uurastivat paremman ja modernimman Turun hyväksi, kaupungin toimintamallin uudistamiseksi. Kaikkiaan toimintamalliuudistuksen kehitystyössä oli mukana tiiviisti yli sata henkilöä. Kiitos kaikille erilaisissa työryhmissä, workshopeissa, lukuisissa palavereissa ja kes-

kusteluissa mukana olleille: uudistunut organisaatiomme aloitti toimintansa 1.1.2013! Koko kaupungin kehitystä ja toimintatapoja edistävä uusi toimintamalli on tarkoittanut mittavaa remonttia kaupungin organisaatiossa. Uudessa organisaatiossa keskit ymme aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön konsernihallinnon ja toimialojen välillä, parempaan johtamiseen sekä hallinnon ke-

Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 900 kpl/st

Rakennetaan yhteistä ja parempaa Turkua. Vi bygger ett gemensamt och bättre Åbo.

Kannen kuva/Omslagsbilden Esko Keski-Oja Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu:

Aleksi Randell kaupunginjohtaja stadsdirektör

nro 2/2013 viikolla 16 (15.–19.4.2013) Aineiston deadline 22.3.2013 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu

Turun pualest

Bättre ledarskap genom den nya verksamhetskulturen

bo stad har förnyat sin verksamhet och infört en modern och framtidsinriktad verksamhetsmodell vid ingången av året. Med hjälp av den nya verksamhetsmodellen kan vi på ett ännu bättre sätt svara på framtidens utmaningar och utveckla servicen för både stadsbor och kunder. I fjol arbetade många av oss flitigt för ett bättre och modernare Åbo, för att förnya stadens verksamhetsmodell. Sammanlagt över hundra personer var intensivt med i utvecklingsarbetet. Tack till alla som deltagit i olika arbetsgrupper, workshoppar, otaliga möten och diskussioner: vår förnyade organisation inledde sin verksamhet 1.1.2013! Den nya verksamhetsmodell som syftar till att främja både stadsutvecklingen i sin helhet och verksamhetsformerna har inne-

burit omfattande förändringar i stadens organisation. I vår nya organisation koncentrerar vi oss på ett ännu tätare samarbete mellan koncernförvaltningen och sektorerna, bättre ledarskap samt lättare förvaltning. Inom stadskoncernen kommer detta till uttryck i ökat samarbete mellan koncernförvaltningen och sektorerna. Jag vill betona att det inte bara handlar om organisationsreformen utan också om förnyandet av verksamhets- och ledningskulturen. Utgångspunkten för reformen är ett ännu öppnare och mer omfattande samarbete med vars hjälp vi bygger ett gemensamt och bättre Åbo. Arbetet fortsätter ändå vidare, för nu står vi inför verkställandet av den nya verksamhetsmodellen. För några av stadens anställ-

ventämiseen. Kaupunkikonsernissa tämä näkyy muun muassa lisääntyneenä yhteistyönä konsernihallinnon ja toimialojen välillä. Haluan painottaa, että kyseessä on paitsi organisaation myös toiminta- ja johtamiskulttuurin uudistus. Uudistus perustuu entistä avoimempaan ja laaja-alaisempaan yhteistyöhön, jolla rakennetaan yhteistä ja parempaa Turkua. Työ kuitenkin jatkuu edelleen, sillä meillä on nyt edessämme uuden toimintamallin täytäntöönpanon aika. Joillekin kaupungin työtekijöille muutos näkyy nopeammin, toisille hitaammin. Aivan varmasti joidenkin kohdalla on edessä enemmän muutoksia, toisille vähemmän. Muutoksia on joka tapauksessa luvassa. Siksi pyydän teiltä kaikilta vielä kärsivällisyyttä, mutta toivottavasti kesään mennessä kaikki uuden toimintamallin palaset ovat loksahtaneet paikoilleen ja pääsemme täydellä vauhdilla eteenpäin. Tässä vaiheessa meidän kaikkien on tärkeätä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miten jatkamme uudessa toimintamallissa johtamisen, toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämistä? Haluankin haastaa teidät kaikki pohtimaan kolmea asiaa: Mitä haluat säilyttää tai vahvistaa omassa työssäsi? Mitä uutta haluat tuoda toimintatapoihisi? Entä mistä haluat luopua tai oppia pois? Omalta osaltani lupaan säilyttää ja vahvistaa muutoksen yhteydessä syntynyttä tekemisen henkeä, tuoda toimintatapoihini rohkeutta tehdä asioita toisin ja oppia pois virastokankeudesta.

da ter sig förändringen snabbare, för andra långsammare. Det är helt säkert att några av oss står inför större förändringar medan andra står inför mindre förändringar. Det kommer i alla fall att ske förändringar. Det är därför jag ber er fortfarande ha tålamod, men vi hoppas att alla bitar i den nya verksamhetsmodellen faller på plats till sommaren så att vi kan komma vidare i full fart. I det här skedet är det viktigt för oss alla att stanna en stund och reflektera över hur vi kan utveckla vidare ledningskulturen, verksamhetsformerna och -kulturen inom ramen för den nya verksamhetsmodellen? Således vill jag be er reflektera över följande tre frågor: Är det någonting du vill bevara eller förstärka i ditt eget arbete? Hur vill du förändra ditt sätt att arbeta? Är det någonting du vill avstå ifrån eller vänja dig av med? För min del lovar jag bevara och förstärka den verksamhetsanda som uppstod i samband med reformen och dessutom vill jag modigt göra saker och ting annorlunda och vänja mig av med byråkratisk stelbenthet.

Teksti: Irene Pendolin

Toimialat aktiivisesti mukana juhlavuoden toteuttamisessa

Turku ja Pietari 60 vuotta ystävyyskaupunkeina Turku ja Pietari ovat olleet ystävyyskaupunkeja jo 60 vuotta, ja monipuolinen yhteistyö niin ympäristön, elinkeinokysymysten kuin kulttuurin saralla jatkuu edelleen. Ystävyyskaupunkisuhdetta juhlistetaan vuoden 2013 aikana moninaisin tapahtumin.

Turussa juhlavuoden ohjelmaan lukeutuvat muun muassa Pietarin päivät 3.–8.6., maailmankuulun Mariinskin teatterin sinfoniaorkesterin vierailu Turun Musiikkijuhlilla, venäläisen nykyelokuvan festivaali, näyttelyt ja muut kulttuuritapahtumat sekä elinkeinoelämän ja tieteen seminaarit. Ohjelmaa vuoteen tuottavat lukuisat eri Turun kaupungin toimijat niin kulttuuri-, nuoriso-, kasvatus-, ympäristö- ja liikunta- kuin matkailu- ja elinkeinosektoreilta. Mukana ovat lisäksi muun muassa Turun yliopisto, Åbo Akademi ja

Turun ammattikorkeakoulu, Turku Science Park, Turun ja Aurajoen Nuorkauppakamarit, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Suomi-Venäjä-seura sekä lukuisat muut yksityisen sektorin toimijat, yhdistykset ja seurat. Pietarin päivien aikana tapahtumat näkyvät vahvasti Turun katukuvassa ja myös kaupungin omissa yksiköissä: esimerkiksi venäläisen keittiön antimiin voi tuolloin tutustua myös kaupungin omissa ravintoloissa. Lisätiedot juhlavuodesta ja tapahtumista: www.turku.fi/turkujapietari

Turun pualest

Teksti: Anu Parantainen | Kuva: Kimmo Säikkä

Uusi malli sivistystoimialan projektitoimintaan Turun kaupungin nykyinen sivistystoimiala siirtyi viime vuonna uuteen projektimalliin. Keskeisiä uudistuksia olivat hankesalkkujen toiminnan aloittaminen ja projektitoimiston perustaminen.

– Hallintokunnan hankkeet on jaettu seitsemään hankesalkkuun. Toiminnan tavoitteena on tukea strategisissa ja operatiivisissa palvelusopimuksissa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista sekä tuottaa uusia toimintamalleja, käytäntöjä ja tuotteita linjaorganisaation toiminnan tueksi ja kehittämiseksi, kertoo kehitysjohtaja Pia Lagercrantz. Hankesalkut ovat useista projekteista muodostuvia kokonaisuuksia, joilla on omat tavoitteensa ja toimintasuunnitelmansa. – Eri salkuilla on omat vetäjänsä, tavoitteensa ja omistajansa. Jo salkkujen nimistä näkyy, että keskiössä ovat organisaatiomme kannalta keskeiset asiat. Sieltä löytyy työelämäyhteistyötä, uusia oppimisympäristöjä, kasvua ja oppimista sekä toiminnan laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävän nuorisotakuun tavoitteiden eteenpäin viemiseen keskitytään puolestaan koulutustakuu-salkun puitteissa, Lagercrantz summaa. Hankkeiden näkökulmasta tavoitteena on hankkeiden välisen yhteistyön lisääminen, päällekkäisyyksien vähentäminen, toisilta oppimisen mahdollistaminen, vertaisarvioinnin ja -kehittämisen mallien hyödyntäminen sekä kehittämistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. – Kaikkiaan tavoitteena on parantaa hankkeiden vaikuttavuutta ja varmistaa, että esimerkiksi erilaiset hyvät käytännöt ja toimintamallit leviävät kaikkialle organisaatioon ja yhteistyöverkostoihin edelleen 4

Turun pualest

hyödynnettäviksi. Tämä vaatii hankkeilta entistä tiiviimpää yhteistyötä, linjaa sivistystoimialan projektitoimistoa vetävä projektipäällikkö Matti Mäkelä. Samaan aikaan hankesalkkujen kanssa toimintansa aloittaneen projektitoimiston tehtäviin kuuluu hankesalkkujen toiminnan koordinointi ja kehittäminen, hankerekisterin ylläpito sekä uusien hankkeiden suunnitteluun ja hakuprosesseihin osallistuminen. – Ylipäänsä projektitoimisto tarjoaa hankkeille johtamis-, hallinto-, koulutusja konsultointipalveluita sekä edistää hanketulosten hyödyntämistä. Tavoitteena on helpottaa projektien toteuttamista ja vapauttaa voimavaroja hallinnosta sisällöllisiin asioihin, Mäkelä kiteyttää.

Sivistystoimialan hankesalkut • Laajennetun koulutustakuun toteuttaminen • Opetuksen, ohjauksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen • Kasvun ja oppimisen tukeminen • Työelämäpalveluiden kehittäminen aikuiskoulutuksessa • Työelämäyhteistyön kehittäminen perus- ja toisella asteella • Laadun ja toimintajärjestelmien kehittäminen • Henkilöstön täydennyskoulutus ja työhyvinvointi

TULO KULMIA Teksti: Jari Hauninen, työsuojeluvaltuutettu, sivistystoimiala | Kuva: Maria Nykyri

Sosiaalinen pääoma työpaikoilla – verotonta ja terveellistä

yöyhteisöissä esimiesten tehtävänä on luoda edellytyksiä ja mahdollistaa työnteko ja työntekijät tuottavat käytännössä tarvittavia palveluja kaupunkilaisille. Tämän palvelutehtävän hoitamisen suhteen olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Mitä paremmin työyhteisöissä tehdään yhteistyötä, sitä parempaa tulosta syntyy ja sitä suuremmaksi kertyy sosiaalisen pääoman potti työyhteisöjen ja tiimien tileille.

Avoimuus ja luottamus synnyttävät sosiaalista pääomaa Mitä on sosiaalinen pääoma ja miksi se on tavoittelemisen arvoinen asia? Sosiaalisen pääoman synnyn edellytyksiä ovat avoimuus ja luottamus. Sen rakentaminen edellyttää erilaisuuden sietokykyä ja kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Nämä kuulostavat niin tutuilta ja itsestään selviltä asioilta, että niiden merkittävyys helposti hukkuu arjen tohinaan. Kun hommat sujuvat, asiaa tuskin huomaa, mutta päinvastaisessa tilanteessa jokapäiväinen arki voi muuttua varsin piinalliseksi työyhteisön jäsenille. Jos homma on kateissa, kannattaa etsiä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: pidetäänkö työyhteisön jäseniä ajan tasalla työasioissa? Toimivatko työyhteisön jäsenet yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita? Tunteeko jokainen olevansa ymmärretty ja hyväksytty työyhteisössään? Koetaanko meillä me-henkeä? Tutkitusti tiedetään, että sosiaalinen pääoma vaikuttaa positiivisesti siitä osallisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Yhteistoiminta keskiössä Työyhteisön yhteistoiminnan rakenteet ovat ensiarvoisen tärkeät. Jotta voidaan kokea

avoimuutta ja luottamusta, pitää olla toimivat palaverikäytännöt, kehittämispäiviä, kehityskeskusteluja ja vastaavia toimintamalleja, joissa voimme keskustella, kuunnella ja vaihtaa mielipiteitä työhön liittyvistä asioista. Näiden raamien luomisesta vastaa työnantaja ja niiden käytöstä jokainen työyhteisön jäsen. Vastuullisuus omasta työyhteisöstä, yhteistyöstä ja tuotoksista edellyttää tietoja ja taitoja – työyhteisötaitoja. Työyhteisötaitoja on vain suhteessa esimiestaitoihin ja päinvastoin. Kun esimies painottaa johtamisessaan keskustelua ja asioiden yhdessä sopimista, on työntekijöiden helppo olla ajattelevia, aktiivisia ja aloitteellisia. On myös lohdullista tiedostaa, että kyseessä ovat nimenomaan taidot, joihin voi vaikuttaa ja niissä voi halutessaan kehittyä. Asiat ja mielipiteet voivat mennä kovastikin ristiin, mutta jos asenne ja tahto niiden selvittämiseen ovat olemassa, asiat yleensä järjestyvät. Ennustettava käyttäytyminen puolin ja toisin on omiaan lisäämään myös luottamusta.

Tunteiden rooli sosiaalisessa pääomassa Tunteet työelämässä voivat tuntua joistakin kovin riskialttiilta yhdistelmältä. Parempi olisi hoitaa asiat asioina. Mutta niin kauan kun ihmiset ovat osallisina asioissa, tunteita ei voi ohittaa. Me reagoimme useimmiten ensin tunteella vastaan tuleviin ongelmiin, ja vasta kun tunne on käsitelty, pääsemme tarkastelemaan objektiivisemmin selvitettävää asiaa. Useimmiten toisen osapuolen aito kuunteleminen on mahdollista vasta kun päällimmäiset tunteet on saatu ”hoidettua alta pois”. Sosiaalinen pääoma on tunne. Kun työyhteisön tunneilmapiiri on positiivinen, syntyy

parempia päätöksiä ja uusien ideoiden sekä mahdollisuuksien tarkastelu on mielekästä ja innostavaa. Hyvä tunneilmapiiri lataa myös niiden työyhteisön jäsenten akkuja, jotka sitä sillä hetkellä tarvitsevat. Syntyy positiivisen ilmapiirin kierre, jota yhteisesti ylläpidetään, kukin voimavarojensa mukaan vuorollaan.

Unohtuuko sosiaalinen pääoma tuottavuuden tavoittelussa? Voisiko tällaisen sosiaalisen pääoman luominen olla mahdollista laajemminkin kuin yksittäisen työyhteisön tasolla? Tulosalueilla, toimialatasolla tai koko Turun kaupungin henkilöstön piirissä? Organisaation suuruus on luonut järjestelmän, jossa ylimmät päättävät elimet tarkastelevat käytännön palvelutarjontatilanteita lähinnä numeroiden ja laskelmien valossa. Tämä on sinällään ihan ymmärrettävää, mutta kun niin usein puhutaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden perään, näkökulmia ja ideoita voisi löytyä myös suorittavalta portaalta. Jos kokeiltaisiin välillä ”kotikonsultteja”, tulisi se edullisemmaksi ja olisi sitä ”lähiruokaa”, pitkäaikaista ammattiosaamista monelta sektorilta. Haluan myös tulkita kaupunginjohtaja Aleksi Randellin toimet hallinnon avoimuuden lisäämiseksi ja kaupunkilaisia avoimesti lähestyvistä verkkokyselyistä tämän suuntaisiksi avoimuuden ja luottamuksen osoituksiksi, joita toivottavasti uusi valtuusto ja hallitus osaltaan komppaavat. En haluaisi olla väärässä. Lopuksi haluan siteerata 6-vuotiasta Gustavia, joka kiteytti yhteisen hyvän näin: ”Jos kaikki ovat ajoissa kotona, saadaan perhepäivällinen. Muuten tulee usein vain pussikeittoa.” Turun pualest

Teksti ja kuva: Anne Lehikoinen

Purjehtiminen onnistuu ilman Onhan se vähän vaikea paikka, kun työkaverit kirjallisesti kiittävät ja nostavat esiin hyviä ominaisuuksia. Varsinkin, jos on luonteeltaan vaatimaton ja mieluiten luovuttaisi valokiilan muille, niin kuin AMK:ssa kauan työskennelleet Jukka Niemensivu ja Tiina Häkkinen.

urun ammattikorkeakoulun henkilöstö valitsee vuosittain ”ansioituneita amkkilaisia”, jotka saavat vastaanottaa työstään kunniamaininnan. Suuria rahasummia tai maailmanympärimatkoja ei tässä liiku, mutta kauniit sanat ja työtovereilta saatu arvostus painavatkin paljon enemmän. Kunniakirjoja jaetaan vuoden opettajalle, vuoden opiskelijalle sekä ansioituneelle tiimille tai yksikölle. Lisäksi luovutetaan Vuoden Purjehtija -arvonimi arvostetulle työkaverille.

Kunnian kukko kiekaisi oikeaan suuntaan

Purjeveneen voi ostaa, mutta Vuoden Purjehtija -kunniakirjaa ei. Amkkilaiset Tiina Häkkinen ja Jukka Niemensivu saivat työkavereiltaan kiitosta ja tunnustusta.

Elektroniikan laboratorioinsinööri Jukka Niemensivu tuli silloisen Tekun palvelukseen jo vuonna 1990. Jukka on läheltä seurannut, mistä ja miten ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalue on kehittynyt siksi tehoyksiköksi, mikä se ICT-talossa tänä päivänä on. – Viihdyn mainiosti tässä porukassa. Huolehdin elektroniikka- ja tietoliikenne-

labroista ja myös opetan siellä. Olen vähän kaikessa mukana, hän sanoo ja sen kaikki allekirjoittavat. Aika paljonkin mukana. Jukka on keskeinen henkilö myös ICTtalon turvallisuusasioissa. Yhteisissä tiloissa olisi hyvä vähän kaikkien huolehtia esimerkiksi ovien sulkemisesta, hän varovasti huomauttaa. Ja me muuthan tiedämme, että ainakin Jukka kulkee silmät ja korvat auki.

”Tiina on esimerkillinen esimies” Kun tykkää työstään ja antaa arvoa muillekin, se pistetään yleensä merkille. Niin tekivät myös Terveysala-tulosalueen työntekijät ja opettajat, jotka äänestivät täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkisen Vuoden Purjehtijaksi. Tiina on hämmentynyt huomiosta.

Palveleva Turku 2013 -kilpailu käynnistyy

aupunginjohtaja Aleksi Randell käynnisti viime vuonna vuosittaisen Palveleva Turku -kilpailun. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia. Lisäksi kilpailun kautta nostetaan henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia Turun kaupungin palveluita ja palvelu-uudistuksia. Palvelu-uudistus on uusi tai parempi tapa tarjota kaupungin palvelua. 6

Turun pualest

Ilmoita yksikkösi mukaan kilpailuun Toimialojen eri yksiköt voivat ilmoittautua kilpailuun omilla palvelu-uudistuksillaan 18.2.–22.3. Ilmoittautumisesta saa lisätietoja Netkusta ilmoittautumisaikana. Huhtikuussa kaupungin asiakaspalvelun kehittäjäverkosto arvioi kilpailuun ilmoitetut palvelu-uudistusehdotukset. Arvioinnin pohjalta valitaan viisi palvelu-uudistusta, jotka pääsevät kuntalaisten äänestykseen. Palvelu-uudistukset, joita kuntalaiset voi-

vat äänestää, esitellään elokuussa ilmestyvässä Turkupostin numerossa ja kaupungin www-sivuilla. Kuntalaiset äänestävät parhaasta palvelu-uudistuksesta 12.8.–26.8. kaupungin www-sivuilla, Turku-Pisteessä ja Monitorissa. Äänestää voi myös Turun Messuilla 21.8.–25.8. Palveleva Turku 2013 -kilpailun voittaja julkistetaan syyskuun puolessa välissä. Voittaja on eniten kuntalaisilta ääniä saanut palvelu. Parhaan palvelu-uudistuksen kehittä-

venettäkin – Olen ollut pitkään AMK:ssa. Viimeiset 4,5 vuotta olen työskennellyt terveysalalla Ruiskadulla. Olen työorientoitunut, ja innostun aina uusista hankkeista. Eikä aina tarvitse tapahtua mitään isoja juttuja, arjen pienetkin onnistumiset ilahduttavat. Minulle tiimityö on tärkeää, onnistuminen edellyttää yhteistyötä. – Iltaisin yritän pitää työasiat loitommalla. On tärkeää palautua töistä ja vaikka liikkua, syödä hyvin ja kuunnella musiikkia. Työssä jaksaakin paremmin, kun huolehtii myös vastapainosta, tähdentää Tiina.

Turun ammattikorkeakoulun kunniamaininnat henkilöstölle vuonna 2012 Vuoden Opettaja: Päivi Pietikäinen (päätoim. tuntiopettaja, Terveysala) Vuoden Opiskelija: Noora Kohomäki (liiketalouden opiskelija, Bioalat ja liiketalous) Kultainen Purje: Innotiimi (Tekniikka, ympäristö ja talous) Vuoden Purjehtijat: Jukka Niemensivu ja Tiina Häkkinen

nyt ryhmä palkitaan 2 000 eurolla, joka voidaan käyttää esimerkiksi ryhmän tyky-toimintaan.

Toisena kilpailuna paras palvelukokemus Palvelu-uudistuskilpailun rinnalla toteutetaan myös toinen asiakaspalvelua lähellä oleva kilpailu eli paras palvelukokemus. Kuntalaiset voivat kertoa palvelukokemuksesta samalla lomakkeella, jolla äänestetään palvelu-uudistuksista. Kilpailussa haetaan asiakkaan hyvää palvelukokemusta, jonka hän on saanut asioidessaan kaupungin kanssa. Asiakaspalvelun kehittäjäverkosto käy läpi esille nostetut palvelukokemukset, ja kaupunginjohtaja valitsee niistä voittajan.

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Katja Heinämäki

Kaupungintalon kristallien loisteessa Iloisia ilmeitä, kahvia, puheita ja kukkia. Joulukuinen perjantaiiltapäivä kaupungintalon valtuustosalissa keräsi yli 100 juhlijaa. Paikalle oli kutsuttu kaikki vuoden 2012 aikana Sosiaali- ja terveystoimesta eläkkeelle jääneet. Heitä oli ennätyksellisen paljon, 152 henkilöä. Heistä paikalla juhlassa oli 105.

uhlan avasi toimialajohtaja Riitta Liuksa. Hän kävi ensin läpi talon historiaa ja myös yhteisen eläkeläisjuhlan taustaa. – Yhteistä juhlaa on vietetty vuodesta 2009, jolloin sosiaalija terveystoimi yhdistyivät. Tulevana vuonna juhlaa vietetään hyvinvointitoimialana. Tilaisuuteen kutsutuista kaikki yli 20 vuotta kunnallisella alalla työskennelleet, saivat lahjakortin, jonka arvo vaihteli palveluvuosien mukaan. Lisäksi yli 35 vuotta Turun kaupungin palveluksessa työskennelleitä muistettiin Turun historiaa käsittelevällä kirjasarjalla, jonka sai ennätykselliset 40 eläkkeelle jäänyttä. Yli 40 vuotta palvelleita oli 13 henkilöä. Iltapäivän musiikillisesta ohjelmasta vastasi kitara- ja huilumusiikkia soittava Duo Arkipelag. Juhlan päätti kahvitilaisuus kaupungintalon alakerrassa.

”Päivääkään en vaihtaisi pois” Kahvin ja kakun parista tavoitin muutamia jo hyvin eläkeläisen elämään sopeutuneita juhlijoita. Toimistonhoitaja Maija Niemi

kertoi päivien vierähtävän vielä pienten lastenlasten kanssa. – Yhteyksiä pidetään edelleen myös töissä jatkaviin, hän totesi. Elina Renko kertoi tulleensa terveystoimeen vuonna 1984 ensimmäiseksi arkistonhoitajaksi. – Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen oli iso juttu. Työssäni pääsin tutustumaan moniin ihmisiin kiertäessäni eri yksiköitä. Pitkään kaupungin eläinlääkärinä toimineen Jaakko Rasin arki ei ole muuttunut paljoakaan. – Työt jatkuvat nyt yksityisvastaanotolla. – Päivääkään en vaihtaisi pois, totesi puolestaan Marja-Leena Aalto, joka on tehnyt pitkän työuran ympäristöterveydenhuollon toimistosihteerinä. Ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtaja Liisa Palmu huomauttikin, että heidän 20 hengen yksiköstään jäi eläkkeelle saman vuoden aikana neljännes eli viisi työntekijää. Juhlavan iltapäivän ja kuulumisten vaihdon jälkeen tuoreet eläkeläiset poistuivat keräämään uusia kokemuksia.

Turun pualest

Teksti: Kari Riutta

August Uppman

Turun talvimerenkulun taistelija Aurajoen varrella Borenpuistossa on Raimo Utriaisen veistämä Turun talvimerenkulun muistomerkki ”Jäinen meri”. Patsaan sokkelissa lukee AUGUST UPPMAN ja toisella puolella S/S BORE 29.1.1898. Ei siis ole ihme, ettei näillä tiedoilla nimien yhteys satunnaiselle ohikulkijalle avaudu.

August Uppman on ainoa merikapteeni, jolle Turun kaupunki on pystyttänyt patsaan. Talvimerenkulun muistomerkki symboloi omalla kulmikkaalla tavallaan ja 700 kilon painollaan järkähtämättömän merikarhun elämäntyötä. Kuva: Irene Pendolin

Ss. Bore avasi Turku–Maarianhamina–Tukholma-linjan talviliikenteen 29.1.1898 ja sai myöhemmin nimekseen Bore I. Laiva palveli yli kuusikymmentä vuotta, ja viimeisen kerran se palasi Tukholmasta Turkuun 23.9.1961. Jo parin päivän kuluttua sitä alettiin hinata Lyypekkiin romutettavaksi – surullinen loppu talvimerenkulun pioneerille. Onneksi saimme kuitenkin vuonna 1960 rakennetun Bore-laivan museo- ja hotellilaivaksi Aurajokeen.

Turun pualest

s. Bore on helppo päätellä turkulaisen höyrylaivan nimeksi (ss. < engl. steam ship), ja itse nimi ”Bore” taas on muovautunut kreikkalaisesta mytologiasta pakkasen jumalasta. Päivämäärä kertoo, milloin tämä uraauurtava matkustajalaiva lähti Turusta Tukholmaan ensimmäisen kerran. Mutta kuka oli August Uppman? Hän oli turkulainen merikapteeni – ei kuitenkaan Bore-laivan kippari, vaikka niin saattaisi päätellä. Nykykielellä Uppman olisi paikkakunnan edunvalvoja ja jopa lobbari. Viimeksi mainituksi August Uppman (1837–1918) oli kuitenkin liian suoraselkäinen mies. Osuvammin häntä on kuvattu peräänantamattomaksi jääräpääksi ja tulisieluiseksi Turun talvimerenkulun taistelijaksi. August Uppman oli toiminut yli 20 vuotta kipparina purjelaivoissa, kunnes hänet lähes viisikymppisenä nimitettiin höyrylaiva

Ålandin päälliköksi. Seitsemän vuoden ajan Uppman teki jääkokeita ja lopulta vakuuttui siitä, että uuden tekniikan ansiosta Turun ja Tukholman välistä laivaliikennettä voidaan aivan mainiosti hoitaa ympärivuotisestikin eikä sitä tarvitse katkaista talveksi, kuten siihen asti oli tehty. August Uppmanin ongelmaksi jäi saada kaikki muutkin vakuuttumaan tästä.

Hankoa suosittiin Turun kustannuksella Valtio oli 1892 hankkinut ensimmäisen jäänmurtaja Murtajan, joka avusti lähinnä Hangon liikennettä. Hangosta oli muutenkin kehkeytynyt valtion ykköstalvisatama. Uppman kuitenkin julisti, että paras talvisatama ei sijaitse avoveden äärellä, koska jäät helposti tuulilla ahtautuvat valleiksi. Turun merkitystä hän korosti saariston suo-

jalla, minkä ansiosta jää ankkuroituu kareihin ja saarten rantoihin eikä uoma liiku. Pontevien puheittensa ja kirjoitustensa ansiosta August Uppman kutsuttiin 1895 jäseneksi valtion suureen talviliikennekomiteaan. Uppman kuitenkin jäi usein mielipiteineen yksin, ja hän saneli pöytäkirjoihin eriäviä mielipiteitään. Vanhalle merikapteenille poliittinen päätöksenteko oli ilmeisen vierasta, joten hän toistuvasti vetosi kokemukseensa ja faktoihin ihmetellen, miksi asiantuntijan järkipuhetta ei kuunneltu. Uppman alkoikin syyttää valtiota Hangon sataman aiheettomasta suosimisesta. Ymmärrettävästi kaikki eivät katselleet hyvällä miestä, joka asiansa innoittamana käyttäytyi kuin norsu posliinikaupassa. Vähitellen alkoi kuitenkin tapahtua: Turkuun syntyi kaksi uutta ulkomaanliikenteen varustamoa, Bore ja Poseidon. Vuonna 1897 perustettu Höyrylaivaosakeyhtiö Bore tilasi upouuden matkustajahöyrylaivan, joka teki neitsytmatkansa jo seuraavana vuonna jäiden keskellä. Matkustajalaivan avuksi hankittiin turkulaisvoimin oma jäänmurtaja Avance, koska valtion jäänmurtaja-apuun ei voitu tukeutua. Turun seudun kehittyminen jatkui, kun pääkaupunkiseudulla huomattiin Tukholman laivayhteyden toimivuus. Turusta Karjaalle alettiin rakentaa rautatietä 1899, ja

rantarata Helsinkiin valmistui 1903. August Uppmanin mesoaminen ei ollut sittenkään kaikunut kuuroille korville.

KKI-päivät Turussa 14.–15.3.

TERVE-SOS 2013 -messut Turussa 15.–16.5.2013

Tänä vuonna Turussa 14.–15.3. järjestettävät Kunnossa kaiken ikää eli KKI-päivät tarjoavat monipuolisen paketin liikunta-asiaa. Torstaina kuullaan FINRISKIn ja Kansallisen lihavuusohjelman odotuksista, liikunnan asemoinnista uudistuvassa kuntakentässä ja Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeesta. Turun kaupungin Liikunnan liikennevalot -hankkeesta kertovat liikuntaneuvoja Mikaela Vuoristo ja liikuntapalveluvastaava Satu Revonsuo. Hankkeen tavoitteena on antaa sosiaalija terveystoimen henkilökunnalle apuvälineitä ylipainoisten liikunnan tukemiseen ja painonhallintaan. Perjantaina kuullaan monesta näkökulmasta, millainen rooli liikunnalla on työhyvinvoinnissa. Pohdittavina ovat muun muassa onko liikunnasta apua työhyvinvointiin, tukeeko liikunta työelämää ja millainen voimavara henkilöstöliikunta on.

THL ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä TERVE-SOS 2013 -tapahtuman Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 15.–16.5.2013. Suomen suurimman sosiaalija terveysalan koulutusja messutapahtuman teemana on tänä vuonna ”Kohti huomista – luovasti ja vastuullisesti.” Messuilla voi kuunnella lähes 50 asiantuntijan ajatuksia mm. sosiaalija terveyspalvelujen reformista, luovasta johtamisesta ja asiakasymmärryksen rakentamisesta sekä lasten ja nuorten terveen kasvun tukemisesta ja mahdollisten haasteiden tunnistamisesta ja ongelmiin puuttumisesta. Tapahtuman teemaan johdattelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän avajaisluento otsikolla ”Mikä luovuutta synnyttää ja mikä sen tappaa?” Päivien aikana lavalle nousevat lisäksi mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.kki.likes.fi

August vetäytyy autiolle saarelle Saavutustensa jälkeen Uppman vetäytyi Merenkurkkuun Norrskärin majakkamestariksi. Taisivatpa monet virkamiehet huokaista helpotuksestakin. Toive oli kuitenkin ennenaikainen, sillä majakkamestarilla oli hyvää aikaa paitsi tehdä jäähavaintoja myös lähetellä talviliikennekomitean jäsenille pisteliäitä kirjeitä, elleivät Turun asiat edistyneet hänen haluamallaan tavalla. Postia saivat etenkin ne jäsenet, jotka olivat vielä muutama vuosi sitten julistaneet Turun talvimerenkulun tuhoon tuomituksi hankkeeksi. August Uppman kuoli 1918, ja hänet haudattiin synnyinpitäjäänsä Särkisaloon. Tarmokkaan merikapteenin muisto jäi kuitenkin elämään Turun Laivanpäällikköyhdistyksen jäsenten keskuuteen, ja 1930-luvun lopulla yhdistys esitti Turun kaupungille patsaan pystyttämistä August Uppmanin kunniaksi. Eri syistä johtuen patsas valmistui ja vihittiin vasta 12.4.1961. Puheessaan apulaiskaupunginjohtaja Öyvind Stadius painotti, ettei Turun satamaa tarvinnut enää kertaakaan sulkea sen jälkeen, kun ss. Bore aloitti Ruotsin liikenteen 1898. Mahtoipa juhlan

helsinkiläisiä vieraita silloin harmittaa, sillä ympärivuotisesta liikenteestä Helsingistä Tukholmaan ei vielä 1960-luvulla voitu kuin haaveilla. Se voitiin aloittaa vasta 1972, kun liikenteeseen saatiin uuden sukupolven tehokkaat laivat Aallotar ja Svea Regina, jotka eivät enää takerrelleet Suomenlahden ahtojäissä. Luonto ja August Uppmanin jääopit eivät ole muuttuneet miksikään.

August Uppmanin päättäväisen vaikuttamisen tuloksena Turkuun syntyi kaksi uutta varustamoa, uusi matkustajalaiva ja jäänmurtaja sekä rantarata.

Kaupungin työntekijät voivat ilmoittautua tapahtumaan Netkun kautta. Ilmoittautuminen on käynnissä, lisätietoja löytyy NeTkusta. Tapahtuman koko ohjelma: www.thl.fi/tervesos

Turun pualest

Teksti ja kuva: Laura Vesanto

Saksaakin jaksaa paremmin pokaali kainalossa

Kuinka oman äidinkielen oppimisesta tulee seikkailu

Niklas Rampp, Marleene Erdmann ja Joonatan Krug edustivat Suomea 1, 2 oder 3 -visailussa. Joukkue voitti kilpailun huomattavalla piste-erolla.

Turussa on vuodesta 1987 tarjottu maahanmuuttajaperheiden lapsille oman äidinkielen opetusta eli MAIopetusta. Vuosittain MAI-opetukseen osallistuu noin 1000 oppilasta. Opetettavia kieliä on yli 20, ja uusi ryhmä voidaan perustaa, kun ilmoittautuneita oppilaita on vähintään neljä.

uurimmalle osalle oppilaista MAIkieli on kotikieli, mutta tunneille pääsevät myös suomalaiset paluumuuttajat, jotka haluavat ylläpitää ulkomailla hankittua kielitaitoa. Opetuksen tavoitteena on saada oppilaat arvostamaan omaa taustaansa, ja tunneilla laajeneva sanavarasto auttaa seuraamaan omankielisiä tiedotusvälineitä ympäri maailmaa. Oman äidinkielen opettaminen hyvin eritasoisille ja -ikäisille oppilaille, joiden suhde kieleen on myös hyvin vaihteleva, on haastavaa. Sirkkalan koulussa kolmena iltapäivänä viikossa saksaa omana äidinkielenä opettavalla Alexandra Virtasella on useita keinoja haasteista selviämiseen. Saksaa omana äidinkielenään lukevien oppilaiden tilanne on erilainen kuin useissa muissa MAI-ryhmissä, sillä ehdoton enemmistö Virtasen oppilaista puhuu suomea joko äidin- tai isänkielenään. Joissain maahanmuuttajan oman äidinkielen ryhmissä oppilaat saattavat taitaa suomea hyvin vähän tai ei lainkaan. Vaikka Virtasen tunneilla tavoitteena on puhua pelkkää saksaa, saattaa keskustelu silti välillä kääntyä suomeksi. Ryhmäkoot ovat pieniä, mutta yhdessä ryhmässä voi olla oppilaita jopa neljältä luokka-asteelta. Tavallisen koulunkäynnin lisäksi oman äidinkielen oppilaiden kanssa on juuri pienen ryhmäkoon ja vapaaehtoi10

Turun pualest

suuden vuoksi tavallista helpompaa puuhata yhdessä myös tuntien ja luokkahuoneen ulkopuolella. Yksi tällainen tilaisuus aukeni saksan MAI-oppilaille, kun heidät lokakuussa kutsuttiin Saksaan osallistumaan lasten tv-visailuun.

Onnistumisen kokemuksia Saksan maalla 1, 2 oder 3 -visailu on Saksassa todella suosittu, ja sitä kuvataan perisaksalaisessa Münchenissä. Ohjelmassa saksalaisen ja itävaltalaisen joukkueen rinnalla on aina yksi ulkomaalainen joukkue. Joukkueen jäseniltä ei vaadita saksantaitoa, mutta se helpottaa kisassa tarpeeseen tulevaa nopeaa reagointia. Turkulaisjoukkueen kolme jäsentä valittiin luokan sisäisellä äänestyksellä. Visailun teema vaihtelee jaksoittain, ja turkulaisten kohdalle osui kimurantti aihe, tanssiminen. Kysymykset olivat yllättävän vaikeita 4.–5.-luokkalaisille osallistujille, mutta niin vain Sirkkalan joukkue vastasi oikein esimerkiksi Bollywood-tanssijoiden kädenliikkeiden merkityksiä arvuuttelevaan kysymykseen. 1, 2 oder 3 maksoi osallistujien matkaja majoituskulut, ja oppilaat palasivat palkintosaaliin kanssa: osallistujat saivat muun muassa kengät, laukut, mitalit, legopokaalin ja joukkueen väriset eli punaiset t-paidat. Visailun maskottia Pietiä esittävä pokaali pääsi vuorotellen kunkin oppilaan muka-

na kotiin. Oikeista vastauksista palkittiin myös rahalla. Ja vaikka kaikki oppilaat eivät päässeetkään mukaan Saksanmatkalle, raha käytetään luokan yhteiseen hauskanpitoon. Kohde valitaan tietysti äänestämällä. Virtanen yrittää jatkuvasti motivoida oppilaitaan myös oppituntien ulkopuolisella yhteisellä ohjelmalla, ja kun 1, 2 oder 3:n jakso näytettiin tv:ssä, oppilaat perheineen kokoontuivat luonnollisesti katsomaan sitä valkokankaalta saksalaisen seurakunnan tiloihin. Vanhemmat eläytyivät nyyttäriaamiaisen äärellä näkemäänsä sataprosenttisesti, mutta Virtanen uskoo, että tv-kokemus vaikutti positiivisesti myös oppilaiden asenteeseen. – Ryhmähenki on ehdottomasti kohentunut, ja myös ne oppilaat, jotka eivät Saksassa käyneet, kyselevät innokkaasti aiheesta ja haluavat viedä pokaalin mukaansa kotiin. Oppilaat tajusivat, ettei saksan tunneilla ole kyse vain kielen oppimisesta, vaan kielellä voi tehdä jotain kivaakin.

Lisätietoa MAI-opetuksesta: • mai.moped.fi • suunnittelija Paula Gestranius • monikulttuurisen opetuksen suunnittelija Anu-Mari Janhonen

Hommissa

Teksti: Ida Stenholm

Omintakeisesta välittävästä opetustyylistä hänet tunnetaan

Päivääkään en vaihtais pois Turun ammatti-instituutin sosiaalija terveysalan opettajan Kaarina Keron aamukammassa piikit ovat vähissä. Takana on jo vuonna 1969 alkanut pitkä ja hyvä ura hoitotyön parissa ja edessä oloneuvoksettaren päivät kevään korvalla.

ie terveydenhuollon ammattilaiseksi ja opettajaksi alkoi vuonna 1969, kun Kaarina Kero kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen valmistui sairaanhoitajaksi. Siitä kouluttautuminen jatkui muutaman vuoden sykleissä niin, että valmistumisesta kolmen vuoden kuluttua Kaarina suoritti kirurgian erikoissairaanhoitajan tutkinnon, ja sairaanhoidon opettajan paperit olivat taskussa joulukuussa 1976. – Sairaanhoitajan työtä tein TYKS:ssa, ja opetustyöhön tulin talvella 1976 äitiysloman sijaiseksi. Siitä lähtien opettajan työ on ollut arkipäivää, ja työvuosia on tällä saralla kertynyt reippaat 37 vuotta, Kaarina ynnäilee.

Työ muuttuu yhteiskunnan mukana Kaarina Kerolla on sen verran pitkä ura takanaan, että hän on nähnyt ja kokenut alallaan varsin suuria mullistuksia. Opettajan työkin on muuttunut vuosikymmenten aikana valtavasti. Esimerkiksi tietotekniikan mukaan tulo opetukseen kultaisella 80-luvulla muutti melkoisesti opettajan työpäivän kulkua. – Eräs olennainen asia omalla kohdallani on ollut myös se, että opetin aikuisia vuoteen 1999, ja silloin ei tarvinnut puuttua häiriöihin luokkatilanteessa, koska aikuiset keskittyivät paremmin itse asiaan. Nyt toiminta nuorten parissa on tuonut työhön uusia haasteita. – Teini-ikäisten ajatusmaailma sinkoilee maasta avaruuteen, ja se tulee ilmi vaikeutena keskittyä opetettavaan asiaan. Suoraan peruskoulun yläasteelta tulevat nuoret tuovat myös opetukseen uusia ulottuvuuksia, esimerkiksi joitakin vaivaavan v-pitoisen sanavaraston, josta heitä tosin yritetään vierottaa. Suurin osa meidän nuoristamme on kuitenkin motivoituneita muustakin kuin pitkistä silmäripsistä, ja se tekee työstäni mukavaa ja antoisaa, iloitsee Kaarina.

Nykyopiskelijat välittömiä ja kantaaottavia Nykyajan opiskelijat ovat spontaaneja ja innokkaita ottamaan kantaa asioihin. He osaa-

vat kysyä, vaikka joskus kysymykset ovatkin opetettavasta aiheesta varsin kaukana mutta kuitenkin elämän kannalta tärkeitä. – Valitettavasti monien opiskelijoiden fyysis-psyykkinen kunto on selvästi heikompi kuin ennen. Tämä lienee seurausta monista yhteiskunnallisista muutoksista, ja peräänkuulutankin opiskelijoiden tukityöhön enemmän resursseja. Tavallinen työpäivä Turun ammatti-instituutissa sisältää hoitotyön ja käytännön asioiden opettamista luokassa. – Upeaa työssäni on ollut nähdä opiskelijan kasvu vastuuntuntoiseksi nuoreksi aikuiseksi kolmen opiskeluvuoden aikana. Ehkä palkitsevinta on nähdä ohjaustoiminnan jälkeen opiskelijan tajunneen elämän realiteetit opiskelussa ja alkavan käyttää omaa kapasiteettiaan todelliseen oppimiseen. Vastuu oppimisesta on heillä ja opettamisesta minulla, kertoo Kaarina. Kaarinaa huolestuttaa tulevaisuudessa kuntien into lakkauttaa vanhainkodit ja muuttaa ne maksullisiksi palvelutaloiksi. Yksityiset palvelut lisääntyvät ja hinnoittelu on sen mukaista, mikä tarkoittaa että köyhät ihmiset saavat vain rippeet.

– Trendi on selvästikin sellainen, että yhteiskunta ohjaa yksilöä ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tästä hyvä esimerkki on suhtautuminen tupakointiin. Lainsäädännöllä ja asennekasvatuksella on saatu aikaan valtavan paljon hyvää, jos mietitään vaikkapa aikaa oman opiskeluni alkuvaiheessa vuosina 1967–69, pohtii Kaarina.

Hyvillä mielin kohti tulevaa Kaarina on uransa aikana jättänyt jälkeensä omaperäisen opettamistyylin. Hän on välittänyt ja halunnut muokata opiskelijoista korkealaatuisia hoitotyön tekijöitä, jotka oivaltavat mikä on hoitamisessa tärkeintä. – Olen rakastanut tätä työtä sen kaikissa vaiheissa, ja entisten opiskelijoiden tapaaminen hoitotyön kentillä on halaamisen paikka! Nyt kun jään eläkkeelle, minun tulee ikävä ihania työtovereita, opiskelijoita ja päivittäistä naurua työpaikalla. Onnekseni pääsen aina vierailulle, jos ikävä käy sietämättömäksi. Mitä minun ei tule ikävä – jatkuvaa muutosta, väheneviä resursseja ja lisääntyvää atkbyrokratiaa, kuittailee Kaarina. Päivääkään Kaarina ei vaihtaisi pois, ja eläkkeelle lähdetäänkin neljän lykkäyksen jälkeen reippain mielin. – Enää en peruuta lähtöäni, aprillipäivänä alkaa uuden ajan ensimmäinen päivä. Minulla riittää tekemistä lapsenlasten, mökin ja puutarhan hoidossa.

Vuonna 1969 vastavalmistunut sairaanhoitaja sai vielä painaa päähänsä ammattinsa merkiksi sairaanhoitajan hilkan. Kuva: Kaarina Keron kotialbumi.

Kaarina on tuonut muun muassa mökiltään kukkia kukoistamaan koulun käytäville. Kuva: Ida Stenholm

Turun pualest

Kaupungin leirialueet sopivat monenlaiseen käyttöön Turun kaupungilla on neljä kaunista ja edullista nuorisoleirialuetta vesistöjen äärellä. Alueita mökkeineen voivat vuokrata kaupungin toimialat, järjestöt, yhdistykset ja yksityishenkilöt.

Rymättylän Vienolassa on komea kallioranta ja hyvät kalavedet.

Sauvon Ahtelassa on hieno hiekkaranta.

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Turun kaupungin nuorten palvelut

urun kaupungin nuorisoleirialueiden vapaita tiloja voi tiedustella koska tahansa. Erityisesti syksyllä, talvella ja keväällä on mahdollisuus päästä leirialueille arkipäivinä helposti. Kesään sijoittuvat varaukset kannattaa tehdä noin kuusi kuukautta etukäteen. Rymättylässä on Vienolan, Taivassalossa Tippsundin ja Sauvossa Ahtelan leirialue. Lisäksi Inarissa on Nukkumajoen ”kämppä”. Alueiden kävijämäärät vuonna 2012 olivat yhteensä 23 032 henkilöä.

Tyky-tilaisuus-, päiväretkitai koulutuspaikkoja Leirialueista vastaava osastopäällikkö Kerstin Paananen kertoo, että kaupungin toimialat voisivat hyödyntää leirialueita nykyistä huomattavasti enemmän esimerkiksi tykypäivien tai erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisessä. – Leirikoulut ja päiväkodit ovat käyttäneet leirialueita jo aiemminkin. Muuten toimialat eivät ole juurikaan osanneet hyödyntää edullisia ja monipuolisia leirialueita. Paananen sanoo, että muun muassa päiväkoti- ja vanhainkotiryhmät voisivat tehdä päiväretkiä leirialueille. Esimerkiksi Sauvon Ahtelassa saa mukavasti kulumaan vaikka koko päivän alueeseen tutustuen, grillaten, pelaten ja vaikka tanssien. – Ahtelassa on myös karaokelaitteisto, jota vierailijat voivat käyttää. 12

Turun pualest

Syksyllä, talvella ja keväällä arkipäiviin sijoittuvia vapaita aikoja on runsaasti ja tilat saa nopeastikin käyttöönsä.

Ahtela ja Tippsund soveltuvat parhaiten kokous- ja koulutustilaisuuksiin Osastopäällikkö Paanasen mukaan Sauvon suuri leirikeskus Ahtela ja Taivassalon Tippsund sopivat kaikkein parhaiten kaupungin hallintokuntien käyttöön. Ahtelassa ja Tippsundissa on suuret ruokala- ja kokoustilat, av-välineet ja sisävessat. Ahtela on yksi Suomen kymmenestä valtakunnallisesta nuorisoleirikeskuksesta, ja siellä on kaksi vakituista työntekijää. Aluetta kehitetään jatkuvasti. Ahtelaan on nykyisin mahdollisuus saada myös ruoka- ja pienehköjä ohjelmapalveluita. Ruuat toimittaa paikallinen pitopalveluyritys. – Ryhmät voivat tilata vierailunsa ajaksi esimerkiksi opastettuja kierroksia Ahtelan alueella, luontoretkiä, grillausta, saunan, ja niin edelleen, Paananen listaa. Viime vuonna Ahtelaan valmistui uusi huoltorakennus ”Kutteri”, joka soveltuu erinomaisesti esimerkiksi rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi kokoustilaksi. Kutterissa on modernit av-välineet, suuri kokoustila, takka, keittiö ja sauna. Suurista ikkunoista ja tilavalta parvekkeelta on näköala merelle.

Ahtelan uusi huoltorakennus ”Kutteri”.

Taivassalon Tippsundissa on kodikkaita majoitusmökkejä.

Sauvon Ahtelaan voi tilata myös ruokapalveluita.

Päivävuokra 40 euroa Leirialueiden vuokraus on erittäin edullista. Esimerkiksi kaupungin toimialat voivat vuokrata Ahtelan päärakennuksen ”Majakan” käyttöönsä klo 8–16-väliseksi ajaksi vain 40 eurolla. Tilavassa rakennuksessa on 170-paikkainen ruokasali, suurtalouskeittiö, 7 vessaa mukaan lukien inva-wc, televisio, videot, stereot, keskusradio, av-välineet, piano ja biljardipöytä. Ahtelan päärakennuksen keittiötä on remontoitu vuodenvaihteessa. Samalla kokoustilaan on asennettu takka.

Teksti: Kirsi-Maria Castrén-Harju

Erähenkiset Vienola ja Nukkumajoki ovat pienen ryhmän paikkoja Leirialueet soveltuvat erilaisten mahdollisuuksiensa vuoksi monenlaisille ryhmille ja myös yksityisille henkilöille. Asiakkaina on yhtälailla kalastusporukoita kuin häiden juhlijoitakin. – Yhden majoitustilan Rymättylä ja Inari ovat omimmillaan perheiden tai läheisten ryhmien tarpeisiin. Rymättylässä ja Inarissa ei ole sisävessoja. Kallion päällä sijaitsevassa Vienolassa on monimuotoinen ranta ja uskomattoman hienot näkymät Rymättylän saaristoon. Hyvien kalavesien äärellä oleva paikka onkin suosittu vuokramökki kalastuksen harrastajien keskuudessa. Inarissa sijaitsevassa Nukkumajoen kämpässä on todellista Lapin tunnelmaa. Mökin lähellä ei ole muuta asutusta useiden kilometrien matkalla. Saunasta voi käydä pulahtamassa viereisessä lompolossa uimassa. Ulkovessat ovat usein erityisesti nuorille uusi ja jännittäväkin kokemus. Lisäksi vesi kannetaan ämpäreissä sisälle. Nukkumajoen kämpästä on alle tunnin ajomatka Saariselän laskettelukeskukseen.

Alueilla voi käydä tutustumassa etukäteen Leirialueilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Leirialueiden internetsivuilla (www.turku.fi/nuorisoleirialueet) on runsaasti kuvia alueista, mutta parhaan käsityksen saa käymällä itse paikan päällä. Samalla hahmottaa paremmin, mitä aktiviteetteja alueella voi omalle ryhmälleen järjestää tai mitä palveluita haluaa mahdollisesti tilata esimerkiksi pitopalvelulta. Tutustumiskäynneistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osastopäällikkö Kerstin Paanaseen, p. 050 554 6114.

Kaapattua vaatekaappia

metsästämässä Kurkista vaatekaappiisi! Onko se täynnä vaatteita, jotka kuuluvat jollekin aivan toiselle? Aivan kuin joku olisi käynyt täyttämässä kaapin omilla vaatteillaan, ellei jopa kutistamassa koko garderobisi…

urun ammattikorkeakoulun kehittämisen yksikössä päätettiin viime syksynä ottaa vaatekaapit jälleen omaan haltuun. Hätiin kutsuttiin Turun AMK:n terveysalan opiskelijat lehtoreiden Sari Asteljoen ja Elina Lindbergin johdolla. Turun ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat järjestävät asiakkaille räätälöityjä painonhallintaryhmiä osana työtoimintaa. Ylipainosta eroon haluaville järjestetään painonhallintakursseja sekä niille jatkokursseja. Näiden tarkoituksena on tukea ylipainoisia laihduttamisessa ja antaa vinkkejä terveellisen ruokavalion koostamiseen ja toteuttamiseen.

Lisätietoja ja kuvia:

Vaatekaapin jäljillä

www.turku.fi/nuorisoleirialueet

Syyskuussa käynnistyneeseen Vaatekaappi-painonhallintaryhmään ilmoittautui 12 innokasta vaatekaapin takaisinvaltaajaa. Syksyisten viikkojen aikana vaate-

Varaukset ja tiedustelut: puh. (02) 262 3112

kaappilaiset saivat roppakaupalla terveellisen elämän eväitä tietoiskujen ja ryhmäkeskustelujen muodossa. Ryhmässä myös tutustuttiin monipuolisesti eri liikuntalajeihin innostavien opiskelijaohjaajien opastuksella. Torstaisin ehdittiin perehtyä niin kuumiin latinorytmeihin kuin porrasjuoksuunkin syksyn pahimman kaatosateen tahdittamana.

Pienillä muutoksilla tehdään suurta Vanhojen tapojen muokkaaminen uusiksi ei ole niin helppoa kuin luulisi. Syvälle selkärankaan juurtuneet tottumukset seuraavat ja hankaloittavat vaatekaappejaan metsästävien taivalta. Miten vältellä Fazerin sinisen kutsua, kun talven pimeydessä väsyttää ja bussikin jätti aamulla pysäkille? Paras ratkaisu ei välttämättä ole kaalikeittokuuri tai 500 vatsalihasliikettä päivittäin. Jos suunniteltu muutos kuulostaa siltä, ettei sitä jaksa toteuttaa muutamaa viikkoa pidempään, on se mitä luultavimmin harha-askel vaatekaappeilijan tiellä. Arjen pienillä valinnoilla on painonhallinnan kannalta suurin merkitys, sen opimme syksyn aikana. Oli kyseessä sitten iltapäivän kahvipullan vaihtaminen hedelmään tai portaiden käyttäminen hissin sijaan, pienillä muutoksilla on joka tapauksessa parhaat ennusteet jäädä pysyväksi osaksi terveellisempää elämää. Onnea matkaan muillekin vaatekaappiaan metsästäville! Turun pualest

AMMATTILAISTEN VINKKI Kuvat ja teksti: Jarmo Linkosaari

Maksasta on moneksi

aksa elintarvikkeena jakaa meidät kuluttajat tasan kahteen leiriin. Toiset ajattelevat, että maksaan en koske tikullakaan ja että maksa on eläinten ruokaa – jos sitäkään. Maksalaatikkoa en ainakaan syö! Toiset taas pitävät maksaa suurena herkkuna. Turun ammatti-instituutin lehtorin ja keittiömestarin Aapo Korkan mielestä maksan käytön lisäämisen suurin ongelma ovatkin maksan herättämät voimakkaat ennakkoluulot. – Moni vierastaa turhaan maksaruokia, niiden valmistamista kannattaa kokeilla. Maksan käsittelykin on helppoa, kunhan siihen vain uskaltautuu. Maksan voi tarvittaessa pyyhkiä kostealla talouspaperilla ja kuivata ennen ruuaksi valmistamista. Hyvä on poistaa myös naudan maksaa peittävä kalvo, opastaa Aapo.

Hyvää ja terveellistä – eikä maksa paljon Maksassa on runsaasti A-vitamiinia, joka vaikuttaa muun muassa näkökykyyn, solujen kasvuun ja elimistön puolustusmekanismeihin. Omalta kauppiaalta voi pyytää maksaa myös valmiiksi palana tai siivutettuna, ja valmiiksi jauhettua maksaa on tarjolla hyvin varustetuissa markettien lihatiskeissä. Kan-

nattaa vierailla myös Turun kauppahallissa, jossa maksavalikoimatkin ovat hyvät. Maksa kypsyy viipaleina ja pieninä paloina nopeasti riippumatta siitä, onko se yleisimmin saatavilla olevaa naudan-, sian- tai broilerin maksaa. Nämä tutuimmat sisäelimet eroavat toisistaan rakenteeltaan, väriltään ja maultaan. Miedoimman makuisia ja hienorakenteisimpia ovat vasikan- ja broilerinmaksat, mutta kovin voimakkaalta ei sianmaksakaan maistu. Jos on valinnanvaraa, paistetun maksan raaka-aineeksi kannattaa ehdottomasti valita karitsanmaksa. Sen ohuita kevyesti jauhotettuja suikaleita tai viipaleita ei tarvitse kuin – kirjaimellisesti – näyttää paistinpannulle. Seuraavaksi parasta on vasikanmaksa, sitten vanhempi naudanmaksa. Possunmaksa on ehkä parhaimmillaan muissa maksaruoissa, kuten pateissa ja jauhemaksapihveissä. Oma lukunsa on poronmaksa. Sitä saa toisinaan poronlihaa myyvistä liikkeistä.

Minuuteissa kypsäksi Maksa ruskistuu sisältämänsä sokerin ansiosta helposti, eikä pannua tästä syystä pidä päästää kovin kuumaksi. Mureimman ja maukkaimman lopputuloksen saa jättämällä maksan sisältä hieman roseeksi. – Yleisin virhe maksaa valmistettaessa

Friteerattua maksaa, Tabouleh ja Tsatsiki-kastike Naudan maksaa Graham-, vehnä- ja korppujauhoja Kananmuna Seesaminsiemeniä leivitykseen Suolaa Leikkaa maksa pieniksi paloiksi (12 x 2 cm) ja painele talouspaperilla pinnalta ylimääräiset nesteet pois. Paneroi palat jauhoissa, kananmunassa ja korppujauho-seesaminsiemenseoksessa. Uppopaista noin 170 asteessa. Voit tehdä myös vartaita tai paistaa palat kevyesti pannulla. Tabouleh: Bulguria, persiljaa, punasipulia, sitruunamehua, sitruunamelissaa, minttua, valkosipulia, suolaa, pippuria Keitä bulgur. Valuta ja anna jäähtyä, jonka jälkeen mausta makusi mukaan oheisilla mausteilla. 14

Turun pualest

Tsatsiki: 0,5 l turkkilaista jogurttia 1 tuore kurkku 4–6 valkosipulin kynttä sitruunamehua Raasta kurkku ja valuta siitä ylimääräiset nesteet pois. Hienonna valkosipuli mahdollisimman tasaiseksi. Sekoita kaikki keskenään.

Turun ammatti-instituutin opiskelijat Tuukka Törö (vas.) ja Lauri Tonteri maksan kimpussa.

on, että maksaa kypsennetään liikaa ja tällöin siitä tulee sitkeää kuin kengänpohja ja makukin muuttuu aivan toiseksi kuin oikein kypsennettynä. Eli tärkeintä on muistaa, että vain muutama minuutti riittää maksasiivun kummaltakin puolelta. Nopeasti kypsyvänä maksa soveltuu myös grillattavaksi, muistuttaa Aapo Korkka. Tämänkertaisen ruokaohjeen antavat Turun ammatti-instituutin yo-kokkiluokalla opiskelevat ja tänä keväänä valmistuvat Lauri Tonteri ja Tuukka Törö. – Meille kummallekin maksa on vielä vähän vieras raaka-aine, mutta ainakin yhdestä asiasta voimme muistuttaa: maksan kanssa kuuluu syödä aina puolukkaa.

Pariloitua maksaa, maalaisperunat, portviinikastike ja sitruunaiset herkkusienet Noin sentin paksuiset maksapalat pariloidaan pannulla vähässä öljyssä nopeasti. Tee maalaisperunat käyttäen kokonaisia perunoita uunin kautta (noin 20–30 min.), lohkoa tämän jälkeen perunat ja paista lohkot esimerkiksi pannulla reippaassa voissa. Tee portviinikastike käyttäen pohjana esimerkiksi kasvislientä, lisää portviini ja keitä kasaan kunnes alkoholi haihtuu, mausta haluamallasi tavalla. Esimerkkikastikkeessa on käytetty muun muassa katajanmarjoja ja tähtianista antamaan makua. Valmista sitruunaiset herkkusienet lohkomalla herkkusienet reippaiksi suupaloiksi, marinoi sitruunamehulla ja persiljalla. Paista nopeasti pannulla.

Åbo och S:t Petersburg vänorter i 60 år Åbo och S:t Petersburg har varit vänorter redan i 60 år och det mångsidiga samarbetet såväl i miljö- och näringslivsfrågor som inom kulturområdet fortsätter vidare. År 2013 firas vänortsrelationerna städerna emellan med många olika evenemang. I festligheterna i Åbo ingår bl.a. S:t Petersburg-dagar 3.–8.6., besök av den världsberömda Mariinsky-teaterns symfoniorkester vid Åbo Musikfestspel, Festivalen för nutida ryska filmer, utställningar och andra kulturevenemang samt näringslivs- och vetenskapsseminarier. För jubileumsårets program svarar flera olika aktörer inom Åbo stad, t.ex. kultur-, ungdoms-, fostrings-, miljö- och idrottssektorer samt turism- och näringssektorer. I arrangemangen deltar också Åbo universitet, Åbo Akademi och Åbo yrkeshögskola, Turku Science Park, Aurajoki Juniorhandelskammare och Åbo Juniorhandelskammare, Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet, Samfundet FinlandRyssland samt många andra aktörer inom den privata sektorn, föreningar och sällskap. Under S:t Petersburg-dagar syns evenemangen tydligt i gatubilden i

Åbo och även vid stadens egna enheter: då kan man t.ex. bekanta sig med det ryska köket i stadens egna restauranger. Ytterligare information om jubileumsåret och evenemangsutbudet: www.turku.fi/ turkujapietari

Ny modell för projektverksamheten inom bildningssektorn Åbo stads nuvarande bildningssektor övergick till en ny projektmodell i fjol. Till de viktigaste reformerna hörde inledandet av verksamheten med projektportföljer och grundandet av projektkontoret. Med projektportföljer avses helheter som består av flera projekt med sina egna mål och verksamhetsplaner. Projektportföljerna inom bildningssektorn är som följer: Genomförande av den utvidgade utbildningsgarantin, Utveckling av undervisningen, vägledningen och inlärningsmiljöerna, Stödjande av uppväxt och inlärning, Utveckling av arbetslivstjänsterna inom vuxenutbildningen, Utveckling av arbetslivssamarbetet på grundskolenivå och andra stadiet, Utveckling av kvaliteten och verksamhetssystemet samt Fortbildning för de anställda och arbetshälsa. – Redan av namnen på portföljerna framgår att tyngdpunkten har lagts på de

viktigaste elementen i vår organisation. I portföljerna ingår arbetslivssamarbete, nya inlärningsmiljöer, uppväxt och inlärning samt utveckling av kvaliteten på verksamheten och personalens kompetens. Vi koncentrerar oss på att främja målsättningarna för den mycket omdiskuterade ungdomsgarantin inom portföljen för utbildningsgarantin, summerar utvecklingsdirektör Pia Lagercrantz. – I det stora hela är syftet med projektportföljerna att förbättra projektens effektivitet och att se till att t.ex. goda praktiska lösningar av olika slag och verksamhetsmodeller ska sprida sig överallt i organisationen och samarbetsnätverken så att de kan utnyttjas vidare. Detta förutsätter ett ännu tätare samarbete, fastställer projektchef Matti Mäkelä som leder projektkontoret inom bildningssektorn.

SVENSK RESUMÉ Översättning: Pasi Pirttimäki

Tävlingen Åbo till din tjänst 2013 startar Stadsdirektör Aleksi Randell startade i fjol tävlingen Åbo till din tjänst som ordnas årligen. Syftet med tävlingen är att sporra stadens anställda att hela tiden förbättra sin service och effektivera verksamheten genom att skapa nya idéer till servicereformer. Genom tävlingen vill man också att de anställda inom staden och kommuninvånarna ska få kännedom om de intressanta och nya tjänster som Åbo stad har att erbjuda. Servicereform är ett nytt och bättre sätt att erbjuda stadens service. De olika enheterna inom sektorerna kan anmäla sig till tävlingen med sina egna förslag till servicereformer 18.2–22.3. Ytterligare information om detta fås på Netku. Servicereformer presenteras i Åboposten i augusti och på stadens webbplats. Kommuninvånarna kan rösta om bästa servicereform 12.8–26.8. på stadens webbplats, på Åboservicen och i Monitori. Man kan också rösta på Åbomässan 21.8–25.8. Vid sidan av tävlingen om servicereform genomförs också en annan tävling som står i nära samband med kundservicen dvs. bästa serviceupplevelse. Kommuninvånarna kan berätta om sina serviceupplevelser med samma blankett som man använder för att rösta om en servicereform. Vinnaren av tävlingen Åbo till din tjänst 2013 offentliggörs i mitten av september. Till vinnaren utses den serviceform som fått flest röster. Den grupp som utvecklat den bästa servicereformen belönas med 2 000 euro som kan användas t.ex. till gruppens tyky-verksamhet.

Till projektkontorets uppgifter hör att koordinera och utveckla verksamheten med projektportföljer, upprätthålla projektregistret samt att planera nya projekt och delta i ansökningsprocesser. Turun pualest

Paikka: Lääkinnällinen kuntoutus Ekotukihenkilö: Tiina Ajalin Työntekijöitä: 128

75 000 paperiarkkia vähemmän

Lääkinnällinen kuntoutus näyttää mallia Ekotukitoiminta on lähtenyt vauhdilla etenemään hyvinvointialan kuntoutumispalveluissa. Nyt melkein joka toimialueelta on koulutettu ekotukihenkilö, ja lisää on tulossa.

ääkinnällisen kuntoutuksen ekotukihenkilö Tiina Ajalin kertoo oman yksikkönsä ekotoiminnasta. – Kuntoutumispalveluihin kuuluvat lääkinnällinen kuntoutus, lasten neurologinen yksikkö, psykososiaalinen kuntoutus, työelämäkuntoutus ja vammaispalvelut. Syksyllä 2011 tulosaluejohtajana toimiva Jukka Juvonen kävi ekotukikoulutuksen olettaen, että esimiehen käymä koulutus riittää. Pian selvisi, ettei Jukan aika riittäisi kaikkien toi-

mialojen toimintatapojen tarkkailemiseen ja muuttamiseen, joten sain itseni helposti puhuttua koulutukseen, Tiina muistelee. Lääkinnällisen kuntoutuksen puolella on asetettu kuluvan vuoden tavoitteeksi saada jokaiseen sektoriin – apuvälinepalveluihin, avofysioterapiaan, vuodeosastotoimintaan, toimintaterapiaan, kotikäyntitoimintaan ja lasten kuntoutukseen – ainakin yksi koulutettu ekotukihenkilö.

Käytännön toimet ratkaisevat

Tiina Ajalin esittelee lääkinnällisen kuntoutuksen yhtä ensimmäisten joukossa verkkotulostimeksi asennettua tulostinta.

Turun pualest

Lääkinnällisen kuntoutuksen toimipisteitä on ripoteltuna pitkin Turkua kaikkiaan 14 rakennuksessa, muun muassa terveysasemien ja vanhainkotien yhteydessä. Ensin ajateltiin olevan hyvin vaikeaa kehittää toimintaa ekologisemmaksi, kun työntekijät ovat hajallaan. Tavoitteiden ja mittareiden löytäminen onnistui kuitenkin yllättävän helposti. – Säästöthän ovat kaikkien rakennuksessa toimijoiden etu, joten mikä estäisi yhteistyön. Lisäksi tiettyjä asioita seurataan sektorikohtaisesti, toimipisteiden määrästä huolimatta. Yhtenä viime vuoden tavoitteistamme oli paperin säästö ja sähköisen viestinnän lisääminen. Loppuvuonna tarkastetun lukeman mukaan lääkinnällinen kuntoutus oli hankkinut 30 laatikkoa vähemmän paperia kuin edellisenä vuonna, Tiina kertoo. – Tänä vuonna paperin säästöä ja sähköistä viestintää jatketaan ja tehostetaan. Lyncin käyttöä opetellaan, turhista tulostimista ja skannereista luovutaan ja tilalle hankitaan monitoimilaitteita ja asennetaan niitä verk-

kotulostimiksi. Pidän melko realistisena tavoitteena, että toiset 30 laatikkoa saataisiin myös tänä vuonna vähennettyä. Lääkinnällinen kuntoutus säästi noin 3900 euroa tilatun paperimäärän sekä maksettujen tulosteiden vähenemisen avulla.

Esimiehen tukea ja pilottihankkeita Tiina on saanut melko vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa ekotukitoimintaa. – Esimiesasemasta on hyötyä ja se, että oman tulosalueen johtaja on käynyt koulutuksen, on todella hienoa. Vaikka toimintatapojen muutokset ovat jokaisen työntekijän asia ja ekotukitoiminnassa on kyse arkipäivän pienistä asioista, esimiehen tuki ja välillä käskykin voivat saada muutoksia nopeammin aikaan. Parhaillaan Tiina on suunnittelemassa yhteiskäyttöauto-pilottia. Kohteena olisi todennäköisesti Varissuon fysioterapiayksikkö, jossa työskentelee kolme kotihoidon fysioterapeuttia. – Lääkinnällisessä kuntoutuksessa suhataan autolla tekemässä kotikäyntejä eikä oikein ole osattu järkeistää matkojen tekoa ja työpäivän suunnittelua. Yhteiskäyttöauton onnistuessa voisimme saada hiilidioksidipäästöjen vähenemisen lisäksi aikaan huomattavia kustannussäästöjä, Tiina tähdentää. Tiina odottaa innolla alkavaa vuotta. Vaikka tavoitteet asetetaankin nyt korkeammalle, on toiminnassa myös mukana enemmän ihmisiä ja ekotukihenkilöitä kuin vuosi sitten. Verkosto kasvaa koko ajan, niin kuntoutuspalveluissa kuin koko kaupungissa.