Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 1/2015

H E L M I K U U 2 0 15

UUTISLEHTI

Johtoryhmän kolumni: Miten tapaturmat puolitetaan vuodessa?

UPM Työturvallisuuden ryhtiliike PIRA-kansio Foorumin jäsenkyselyn tulokset ARKEA -valokuvaseinä Ajankohtaista

Jari Haijanen, Turvallisuuspäällikkö, Sappi Europe, Kirkniemen tehdas

Miten tapaturmamäärä puolitetaan vuodessa?

Jos odotat otsikkokysymykseen selvää vastausta, tämän kolumnin lukemista ei kannata jatkaa. Jos taas saat ideoita, jotain uuttaa omalla työpaikalla eteenpäin vietäväksi tai vaikkapa vahvistusta omalle turvallisuusajattelulle, niin lukemiseen uhraamasi aika ei mene hukkaan.

K

ukaan ei nimittäin voi varmuudella kertoa miten tapaturmamäärät puolitetaan.

Yhtälailla kuin on erilaisia työpaikkoja, niin on erilaisia keinoja niiden turvallisuuden parantamiseen. Mikään yksittäinen keino ei johda tapaturmamäärien radikaaliin pudotukseen. Kyse on useamman samanaikaisesti vaikuttavan tekijän summasta.

Jari Haijanen, Sappi Europe.

Esimerkiksi johdon näkyvä sitoutuminen on ehdoton, mutta ei riittävä edellytys menestykselliselle turvallisuustyölle. Tueksi tarvitaan asenteiden ja toimintamallien muuttamista sekä valmiuksien ja osaamisen lisäämistä. Näiden pitää puolestaan johtaa turvallisuuskulttuurin ja -asenteiden parantumiseen, mikä aina lopulta vähentää riskinottoa.

Tämä edellyttää pitkäaikaista ja järjestelmällistä työtä riskien arvioinnista tapaturmien tutkintaan, turvallisuuskeskusteluista työsuojelukoulutukseen, puuttumisesta palkitsemiseen, vaarahavainnoista teknisiin turvallisuusparannuksiin, työohjeista työnopastukseen jne.

P S. T E R V ET U L OA PO H T I MAA N JA VA I H T AMAA N AJA T U R VA T U KS IA L L ISUU S K U LT T UU R I JA S E S TA N KEH I TTÄM IS EST NO L L A Ä TA PAT URMA A - FO O R UMIN K EV Ä T SEMIN A A R II N 19.-20 .5.2015 TA M P EREEL LE.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

Tehdyn työn on näyttävä työpaikan arjessa kaikessa tekemisessä ja vieläpä ihmisiä kiinnostavalla tavalla alati uudistuen. Se mitä tehdään tänään on tehtävä vielä paremmin huomenna. Uusia asioita ja tekemisen tapoja on otettava käyttöön jatkuvasti sopivasti annostelleen, niin että muutokset kyetään viemään läpi kunnolla ja tulokset saadaan vakiinnutettua. Turvallisuustyön on myös oltava luonteva ja kiinteä osa työpaikan johtamista, kehittämistä ja linjaorganisaation toimintaa.

CASE SAPPI KIRKNIEMI Allekirjoittaneella on ollut ilo ensimmäistä kertaa pohtia vastausta otsikkokysymykseen Sappi Kirkniemen paperitehtaalla. Tapaturmataajuutemme enemmän kuin puolittui (parannus 60%) ollen juuri ja juuri alle 5 kpl/miljoona työtuntia (Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokka I maailman kärjessä).

Konkreettisia, joskaan ei vaikutuksiltaan selkeästi mitattavina muutoksia olivat mm.: • Johdon aiempaa näkyvämpi ja konkreettisempi sitoutuminen.

• Asiantuntijoiden ja esimiesten valmennusohjelma, jossa turvallisuustavoitteet ja -tehtävät (mm. turvallisuuskeskusteluille ja -palautteelle) ovat olleet kiinteä ja vähintään tasavertainen osa muuta ohjelmaa.

2

• Työn vaarojen arviointi ennen työn aloitusta. Menetelmän ja erillisen vihon käyttöönotto ja tehtyjen kirjausten tarkastaminen.

• Turvallisuuden tekeminen aiempaa näkyvämmäksi mm. raportoinnissa, tiedotuksessa ja muussa viestinnässä. Alkuvuonna painottaen muutoksen välttämättömyyttä ja toiminnallisia asioita, loppuvuodesta tuloksia ja positiivista kehitystä.

Välillisesti tulokset osoittavat turvallisuuskulttuurin ja -asenteiden parantuneen sekä riskioton vähentyneen. Saman suuntaisia viitteitä on havaittavissa turvallisuudesta keskusteltaessa: yhä useam-

min se on luontevaa, kiire tai paine saada työt tehdyksi on aiempaa harvemmin perustelu tavalle tehdä töitä ja silloin tällöin pilkahtaa esiin häivähdys hyvin ansaittua ylpeyttä turvallisuussaavutuksista.

Vaikka muutos parempaan on kiistatta tapahtunut, tällä hetkellä tilanteen vakiintumisesta ei ole vielä varmuutta. Töitä on tehtävä hartiavoimin, jos kohta katse on vähitellen kohdistettava tuleviin parannustoimenpiteisiin. Matka kohti nolla tapaturmaa on täynnä haasteita, mutta tulemme ajattelemaan enemmän ja toimimaan yhä useammin niin, että tapaturmat ovat vältettävissä.

Kuvaseinän ideoi Arkean työsuojelukoordinaattori Laura Mäkilä. Kuva: Arkea.

”Tämän takia teen työni turvallisesti” - Arkean kuvaseinä on täynnä tärkeitä ihmisiä ja asioita Turun seudun kiinteistöpalvelun eli Arkean Linnankadun toimiston seinältä löytyy kuvagalleria, johon toimipisteen työntekijät ovat koonneet kuvia itselleen tärkeistä henkilöistä, joiden vuoksi he tekevät töitä turvallisesti.

K

uvat on kehystetty Nolla tapaturmaa -foorumin valokuvakehyksellä. Kehykseen on tarkoitus laittaa kuva ihmisestä tai asiasta, jonka vuoksi haluaa päästä joka päivä terveenä töistä kotiin.

Lisätietoa kehyksistä saa Nolla tapaturmaa -foorumin projektikoordinaattori Maija-Leena Merivirralta: maija-leena.merivirta@ttl.fi, p. 043 824 3394.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

3

Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Kolmessa vuodessa huipputuloksiin

UPM pudotti tapaturmataajuutta 70 prosenttia kolmessa vuodessa.

Miten se tehtiin?

Työturvallisuuden ryhtiohjelma toteutettiin UPM:ssä maailmanlaajuisesti vuosina 2012–2014. Tuona aikana poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden laski 15,2:sta 4,4:ään. Onnettomuuksien määrä tippui 550:stä 155:een 2011–2014.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

4

T

oimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan turvallisuuskulttuuri on UPM:ssä nostettu kokonaan uudelle tasolle. –Kaikki UPM:läiset ovat myötävaikuttaneet tuloksiin, hän kiittää.

Rimaa on nostettu entisestään. Kun ryhtiliikkeen tavoite oli laskea tapaturmataajuus alle viiden, niin nyt tähdätään alle kolmen. UPM käynnisti 2015 uuden hankkeen, jossa kaikille yhtiön työntekijöille järjestetään säännöllisiä päivitettyjä turvallisuuskoulutuksia.

TURVALLISUUS ALKAA JOHDOSTA Kun Pesonen vuonna 2011 kertoi avoimessa kirjeessään yhtiön johtajille työturvallisuuden ryhtiliikkeen tavoitteista, hän päätti viestinsä näin: ”Olen sitoutunut tähän. Jokaisen UPM:n johtoon kuuluvan tulee ilmaista oma sitoumuksensa. Turvallisuus alkaa meistä.”

Turvallisuusjohtamiseen tuli selkeä muutos laajemminkin, mutta näkyvä johtaminen turvallisuuskampanjassa tarkoitti esimerkiksi sitä, että jokainen yhtiön johdon jäsen alkoi tehdä turvallisuuskävelyjä aina käydessään jossain yksikössä.

Toimitusjohtaja otti tavaksi soittaa yksikön esimiehelle, jos jossain yksikössä sattuu vakava tapaturma. Puhelussa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja miten toimintaa ja työoloja korjataan, jotta vastaava ei toistu –Tällä eleellä on ollut iso merkitys. Se kertoo paljon asioiden priorisoinnista, sillä konsernissa on maailmanlaajuisesti paljon yksiköitä, muistuttaa sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela.

Kampanjan alussa työpaikoille tehtiin Jussi Pesosesta ja liiketoimintojohtajista pahvikuvat täydellisine suojavarusteineen. –Jotain kertoo sekin, että yhtään kuvaa ei tärvelty. Niitä haluttiin yksiköihin myös lisää. Positiivinen viesti sai ehkä hymyilemäänkin: Siinä se Pesonen seisoo ja sanoo Safety First, Harrela toteaa.

emminkin useita pienimuotoisia turvallisuuslähtöjä, mutta emme olleet päässeet tavoitteeseemme. Suojeluun liittyvät säännöt ja käytännöt ovat Suomessa erinomaisella tasolla, mutta Suomen yksiköt eivät kuitenkaan yltäneet muiden maiden parhaimpiin tuloksiin, Pirkko Harrela kuvaa lähtötilannetta.

Yllättäen turvallisuuden huippuyksiköt ovat UPM:n Uruguayn ja Kiinan tehtaat. –Ne ovat uusia yksiköitä eikä toimialakaan ole niin tuttu. Vanhoja tapoja ja asenteita ei ole ehtinyt muodostua ja turvallisuus on huomioitu jo rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, hän kertoo.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli johtanut konserniin kuuluvaa Shottonin paperitehdasta Isossa-Britanniassa 2000-luvun alussa ja kokenut jo siellä, millainen turvallisuuskulttuuri voi parhaimmillaan olla. Tälläkin hetkellä Shotton on ollut kolme vuotta ilman tapaturmia.

–Pesonen näki, ettei ole tekosyitä, miksei tämä voisi onnistua laajemmin ja myös Suomessa, Harrela sanoo.

KAIKILLE YHTEISET STANDARDIT Toimitusjohtaja alkoi itse vetää turvallisuuden ohjausryhmää. Ryhtiliike aloitettiin ja siitä tiedotettiin samalla tavoin konsernin kaikissa yksiköissä ympäri maailmaa. Periaatteita oli kolme: Turvallisuus ensin, Turvallisuus alkaa minusta ja Voimme estää kaikki tapaturmat.

Harrela kertoo, että ensimmäiseksi luotiin nippu yhteisiä standardeja. Ne koskivat muun muassa vahinkojen raportointia ja tutkintaa, turvallisuuteen liittyviä kurinpitotoimia, työturvallisuuden auditointi- ja havaintokierroksia, riskien arviointia, urakoitsijoiden turvallisuutta, korkealla työskentelyä, suljetussa tilassa työskentelyä ja kemikaalien käsittelyä. Näihin liittyvää koulutusta järjestettiin kaikissa maissa ja kaikissa liiketoiminnoissa.

Standardit tekevät toiminnan yhdenmukaiseksi ja asettavat minimivaatimukset. Esimerkiksi turvalukitusstandardi määrittelee, miten laite lukitaan huoltotöiden aikana virhekäynnistysten välttämiseksi.

Yhdessä luodut minimivaatimukset helpottavat myös turvallisuuden seurantaa. Harrela sanoo, että työturvallisuutta mitataan ja tuloksia raportoidaan kuten liiketoimintojen muitakin tunnuslukuja. Liiketoimintakatsauksessa turvallisuustulokset esitetään ensimmäisenä.

Myös Pelloksen vaneritehtaiden työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen pitää ryhtiliikkeen tehokkuuden yhtenä syynä sitä, että johto sitoutui siihen100-prosenttisesti. Viesti on mennyt eteenpäin, turvallisuudesta on tullut esimiestyön mittari ja lähiesimiehet tarttuvat nykyään helpommin riskikäyttäytymiseen.

–Kun asenteet ovat muuttuneet turvallisuusmyönteisemmiksi, asioihin uskalletaan puuttua aiempaa paremmin, Runonen sanoo.

SHOTTONIN TEHDAS ESIMERKKINÄ Oman toiminnan vertailu muihin on osoittautunut hyödylliseksi. –Meillä oli ollut ai-

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen Pelloksen vaneritehtailta.

Kuva: UPM

–Johto seuraa työturvallisuusmittareita sekä paikallisella että konserni-

5

Pelloksen kolmen vaneritehtaan työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen työskenteli vuonna 2013 palkitulla tehtaalla vanerityöntekijänä ja työsuojeluasiamiehenä. Hän kertoo muutoksesta: –Tapaturmatutkinta on kehittynyt aika tavalla. Tapaturmat käydään tarkkaan läpi kohta kohdalta ja siinä ovat mukana ainakin työntekijä, esimies ja työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiantuntija. Tiedot löytyvät sitten myös intranetistä ja työpisteeseen viedystä lyhyestä flash-raportista.

–Nyt tehtaalla ollaan tietoisia, mitä meillä tapahtuu. Kaikki tietävät tapaturmien määrän ja laadun. Runonen kertoo, että myös läheltä piti -ilmoitusten teko on lisääntynyt kampanjoinnin ja kouluttamisen ansiosta. Tavoitteena on, että ilmoituksia tulisi kaksi per henkilö vuosittain. Vuonna 2014 ilmoituksia kertyi Pelloksen tehtailta jo yli 900. Työntekijöitä on noin 600.

Vaneritehtaalla yleisiä tapaturmia ovat olleet käsivahingot, kuten käsiin menneet tikut. Vahinkoja sattuu erityisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa, esimerkiksi ruuhkien purkamisessa.

–Myös kompastumiset ja liukastumiset ovat olleet yleisiä tapaturmia. Pellos 1 -tehtaalla järjestettiin kävelykoulu, jossa opastettiin laskeutumaan rappusia ja pitämään kiinni kaiteista. Yksikössä kompastumiset ja liukastumiset vähenivät vuoden aikana kuudesta yhteen, Runonen sanoo.

SAMA SEURANTA URAKOITSIJOILLE

tasolla. On tärkeää, että mittarit, kuten tapaturmataajuus, läheltä piti -tilanteet ja turvallisuushavainnot, ovat selkeitä ja yksinkertaisia eivätkä vaadi monimutkaisia laskentakaavioita.

Ryhtiliikkeen alussa uusittiin urakointiturvallisuutta koskeva standardi. Pirkko Harrela kertoo, että yhteistyökumppaneiden koulutusta on lisätty sekä työpistekohtaisesti että yleisesti. Urakoitsijat esimerkiksi suorittavat yleisen turvallisuusperehdytyksen verkossa ennen tehtaalle tuloa. Perehdytykseen kuuluu myös testi, joka pitää läpäistä, minkä jälkeen voi tulostaa portilla näytettävän perehdytystodistuksen.

Tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla on oma turvallisuusasiantuntija, joka osallistuu liiketoiminta-alueen johtoryhmän kokouksiin. Asiantuntijat myös raportoivat suoraan yksiköiden johtajille.

–Työturvallisuusrikkomuksissa sanktiokäytännöt ovat yhdenmukaiset. Lisäksi huomautukset on liitetty osaksi normaalia reklamaatioprosessia.

VANERITEHDAS PARAS PARANTAJA

–300 urakoitsijalle, joilla on isot tapaturmaluvut tai jotka työskentelevät riskialttiissa töissä, tehtiin kysely. Sillä selvitettiin turvallisuuskulttuuria ja saatiin korkean riskin urakoitsijat paremmin valvontaan. Lisäksi on palkittu hyvin onnistuneita urakoitsijoita.

Esimerkiksi Pelloksen vaneritehtailla ulkopuolisia urakoitsijoita työskentelee pyöreän tukin käsittelyssä ja kunnossapidon töissä.

Mikko Runonen kertoo, että tapaturmia seurataan ja niiden juurisyiden tutkinta tehdään samalla tavalla kuin omillekin.

Sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela. Kuva: UPM

Työturvallisuudesta palkitaan sekä henkilökohtaisesti että yksikkökohtaisesti. Yksi kampanjan aikana palkituista tehtaista oli Pellos 3 -vaneritehdas Mikkelin Ristiinassa. Tehdas onnistui kahdessa vudessa pudottamaan poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrän alle kymmenesosaan entisestä.

Vuonna 2011 Pelloksen tehtaiden tapaturmataajuus oli 55,7, vuonna 2013 se oli laskenut 15,5:een ja vuonna 2014 jo 4,3:een. Vuonna 2011 työtapaturmista johtuneita poissaolopäiviä oli 1093, vuonna 2014 enää 53.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

–Vuonna 2014 urakoitsijoille sattui Pelloksessa kolme poissaoloon johtanutta tapaturmaa.

6

UUSI SUUNTA BIOENERGIASSA -UPM-konsernilla on toimintaa 65:ssä ja tuotantolaitoksia 14 maassa. Kaikkiaan henkilöstöä on noin 20 000. Suomessa on 27 tuotantolaitosta ja henkilöstöä runsaat 8 000.

- Vuonna 2013 liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Siitä noin puolet tulee paperista. Toiseksi suurin liiketoimintohaara on biorefining, joka pitää sisällään sellun, biopolttoaineet, sahat ja puuviljelmät.

- Liiketoimintoja on kaikkiaan kuusi: Euroopan ja Amerikan paperi, vaneri- ja viilutuotteet, biorefining, tarramateriaalit, Aasian paperi ja energia. Neljä jälkimmäistä ovat kasvuhankkeita. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperia on kysynnän muututtua supistettu, tämän vuoden alkupuolella Euroopassa suljetaan kolme paperikonetta, joista kaksi Suomessa.

- UPM:n liiketoimintarakenne on muutoksessa ja siinä painottuvat biopolttoaineet, biokemikaalit ja biokomposiitit. Esimerkiksi vuoden 2015 alussa käynnistyi Euroopan ensimmäinen uusiutuvan dieselin biojalostamo Lappeenrannassa. UPM on Euroopan toiseksi suurin biomassapohjaisen sähkön tuottaja.

NOPEUS JA INNOKKUUS YLLÄTTIVÄT UPM:n yksiköiden turvallisuuskulttuurissa kävi iso muutos hyvin lyhyessä ajassa, kolmessa vuodessa. Eri maat, yksiköt ja yksilöt olivat eri vaiheessa turvallisuuskehitystä, mutta kampanja on tasoittanut eroja.

Pirkko Harrela kertoo turvallisuusasiantuntijoiden pitäneen kampanja-aikaa liian lyhyenä. Siksi jopa ryhtiliikkeen johtoryhmä hämmästyi, kun jo vuoden aikana tapaturmaluvut lähtivät selvään laskuun.

–Itse yllätyin eniten ihmisten kiinnostuneisuudesta ja valmiudesta keskustella, hän sanoo.

Mikko Runonen lisää, että uudet toimintatavat ja nopeat tulokset vauhdittivat edelleen asennemuutosta. –Samoin vaikuttivat tehtaalla tehdyt parannukset, kuten valvomoiden uudistaminen, henkilönsuojainten saannin tehostuminen ja putoamissuojainten käytön koulutus.

Harrela sanoo, että kampanjan aikana omaksutut käytännöt muodostuvat jatkossa yhä enemmän osaksi normaalia työskentelyä.

Johtoryhmä seuraa turvallisuuslukuja kuukausittain, mutta jokainen liiketoiminta kehittää itsenäisesti omia parannuskeinoja. Uudistuneesta turvallisuuskulttuurista pidetään kiinni.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (oik.) palkitsi Pellos 3 -vaneritehtaan parhaana parantajana turvallisuuskampanjassa. Kuva: UPM

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

7

Maija-Leena Merivirta, Vuokko Puro ja Minna Savinainen, Työterveyslaitos

PIRA - pienen yrityksen työpaikkaselvitys ja riskinarviointi yhteistyönä Pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön syventämiseksi kehitetyn menetelmän avulla työoloihin liittyvät riskit löytyvät entistä luotettavammin. Selvityksiin ja työterveyshuollon raportointiin kuluva aika lyhenee.

T

yöterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden tehokas yhteistyö on yksi edellytys työolojen ja työyhteisön kehittämisessä. Työterveysyhteistyön käytännön työkaluksi on kehitetty Työterveyslaitoksella toimintatapa, jolla pientyöpaikka ja työterveyshuolto voivat tehdä työturvallisuuslain edellyttämän riskinarvioinnin ja työterveyshuoltolain vaatiman työpaikkaselvityksen yhdessä ja yhtä aikaa.

Vuonna 2011 julkaistu opas ja ”Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta” -kansio, PIRA, on otettu hyvin vastaan niin työpaikoilla kuin työterveyshuolloissa.

PIRA -kansio sisältää oppaan, joka auttaa työpaikkaa arvioimaan riskejä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Lisäksi kansio sisältää välineitä pientyöpaikan työsuojelutoiminnan edistämiseen, esimerkiksi lomakkeet riskien tunnistamiseen ja hallintaan, mallin työsuojelun toimintaohjelman tekemiseen ja vuosikellopohjan toiminnan suunnittelua varten.

VAIKUTTAAKO SE? PIRA-toimintatapa julkaistiin vuonna 2011. Koska kaiken toiminnan tulee olla vaikuttavaa, myös PIRA -toimintatavan vaikuttavuutta haluttiin selvittää samalla kun sitä kehitetään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

8

yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyönä tehdyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen vaikuttavuutta pienissä yrityksissä. Samalla selvitettiin työterveyshuollon toimijoiden kokemuksia PIRA -toimintatavasta. Hankkeen aikana työterveyshuoltojen ja yritysten edustajat antoivat monia parannusehdotuksia, jotka voidaan huomioida, kun PIRA -kansiota kehitetään edelleen.

Kehityshankkeessa mukana olleet 10 työterveyshuoltoyksikköä tekivät asiakasyritystensä kanssa riskinarviointeja ja työpaikkaselvityksiä PIRA -toimintatavalla. Työterveyslaitoksen riskinarvioinnin asiantuntijat arvioivat toimintatavan luotettavuutta riskien havaitsemisessa. Yritysten johtajat ja työntekijät sekä työterveyshuollon edustajat kertoivat kokemuksistaan kyselyissä ja haastatteluissa sekä antoivat parannusehdotuksia toimintatapaan.

Vertailuryhmänä oli tutkimuksessa mukana olleiden t yöter veyshuoltoyk siköiden asiakasyrityksiä, joissa työpaikkaselvitys oli tehty muulla menetelmällä.

KÄYTÄNNÖLLINEN TOIMINTATAPA

muilla toimintatavoilla tehdyissä työpaikkaselvityksissä, mutta samalla saatiin työpaikan käyttöön myös riskienhallintasuunnitelma ja tieto työsuojelun toimintaohjelman tekemisestä. Toimintatavan myötä työterveyshuollon raportointiin käyttämä aika lyheni merkittävästi.

Toimintatavan vaikuttavuus osoittautui hyväksi. PIRA-toimintatapa auttoi työpaikkoja tunnistamaan riskit kattavasti. Myös yhdessä tekeminen oli hedelmällistä. Joillakin käynneillä mukana olivat lähes kaikki yrityksen työntekijät. Tällöin asioita tuli käsiteltyä monesta eri näkökulmasta ja käynnillä syntyi antoisaa keskustelua.

Työpaikkaselvityksen ja riskinarvioinnin tekeminen yhtä aikaa ja yhdessä työterveysyhteistyönä kannattaa pienyrityksissä. Työterveyshuollon ja yrityksen etukäteisvalmistautuminen sujuvoittaa työpaikkakäyntiä. Hyväksi käytännöksi osoittautui toimintamalli, jossa työpaikalla valmistauduttiin tapaamiseen hyvissä ajoin työterveyshuollon ohjeiden mukaan esimerkiksi täyttämällä Riskien tunnistus -lomaketta.

KANSIO TYÖPAIKKAA

VARTEN Yhteistyönä tehty työpaikkaselvitys- ja riskinarviointi On tärkeää, että PIRA-kansio toimintatapa (PIRA) oli sekä ymmärretään aidosti yrityktyöterveyshuollon ammatPienyrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinta (PIRA) -kansio ja opas on saatavana suomen- ja ruotsinkielisenä sekä opas sen omaksi työturvallisuustilaisten että asiantuntijoimyös englanninkielisenä Työterveyslaitoksen kirjakaupasta. ja työterveysriskien hallinnan den ja työpaikan toimijoiden työkaluksi ja yhteistyön välimielestä toimiva ja käytännöllinen. Yritysten ja työterneeksi eikä pelkästään työterveyshuoltojen selvityksiin käyttämä aika lyheni, mutta toiminnan veyshuollon menetelmäksi työpaikkaselvityksen toteuttamiseen. sisältö laajeni: työpaikalla käytetty aika oli jokseenkin sama kuin Monille työpaikoille oli tärkeää saada kansio, jonne he voivat tallettaa kaikki työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät dokumentit.

Vaikka toimintatapa on suunnattu erityisesti pienille työpaikoille, on sitä mahdollista soveltaen käyttää myös suuremmilla työpaikoilla riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tekemiseen. Tutkimuksessa mukana ollut työterveyshuolto kertoi käyttäneensä mallia isommalla työpaikalla osastoittain.

L I S ÄT I E T O A Savinainen, M. et al. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys - pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena.

Tietoa työstä. Työterveyslaitos, Tampere 2014. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Riskinarviointi_ja_tyopaikkaselvitys.aspx

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

9

Maija-Leena Merivirta ja Riikka Ruotsala, Työterveyslaitos

Mitä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenkysely kertoi?

Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenistölle tehtiin syksyllä 2014 jäsenkysely, jossa kartoitettiin jäsentyöpaikkojen näkemyksiä foorumin toiminnasta, tulevaisuudesta sekä työpaikkojen ajankohtaisista työsuojeluhaasteista. Jäsenkyselyn tuloksia on käytetty erityisesti foorumin uuden tietojärjestelmän kehittämistyön pohjana. Niitä on käsitelty myös yhdessä foorumin johtoryhmän kanssa.

K

yselyn kautta esiin tuodut jäsentyöpaikkojen näkemykset ja mielipiteet ovat tärkeitä, kun kehitämme paitsi foorumin uutta tietojärjestelmää myös foorumin sisällöntuotantoa. Vuoden 2015 aikana rakennettava uusi järjestelmä tulee mahdollistamaan nopeamman, useammin päivittyvän ja monipuolisemman sisällön tuottamisen jäsentyöpaikkojen hyödyksi.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

10

AJANKOHTAISTA TYÖPAIKOILLA Kyselyssä kysyttiin foorumin toimintaan liittyvien kysymysten lisäksi työpaikkojen ajankohtaisia työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioita. Eniten esiin nousseita ajankohtaisia asioita olivat esimerkiksi tapaturmien torjuntaan, työhyvinvointiin, turvallisuusjohtamiseen, turvallisuuskulttuuriin ja riskinarviointiin liittyvät asiat. Erityisen ajankohtaisena pidettiin myös työpaikan erilaisia koulutuksia ja niihin liittyviä tarpeita.

Tulevaisuuden mahdollisuuksista erityisen tärkeinä pidettiin ajankohtaisia sisältöjä, materiaaleja eri muodoissa, turvallisuustietoraportteja ja vertailutietoja sekä verkostoitumista ja toisilta oppimista.

Kyselyssä kerrotut mielipiteet ja työpaikkojen tarpeet tullaan ottamaan huomioon sekä sisällön muotoja että tulevia teemoja suunniteltaessa.

FOORUMIN TOIMINTA NYT JA TULEVAISUUDESSA Kyselyn vastaajat saivat arvioida foorumin toimintaa tällä hetkellä ja jatkossa kertomalla mielipiteensä foorumin eri toimintojen hyödyllisyydestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksien tarpeellisuudesta.

Suurinta osaa foorumin nykyisissä toiminnoista vähintään melko hyödyllisenä piti yli puolet vastaajista. Erityisen hyödyllisinä pidettiin jäsentiedotteita, materiaaleja (paketit, tietokortit, uutislehti) ja tuotteita.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

11

Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari Kevätseminaari järjestetään 19-20.5.2015 Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Seminaarin teemana on ”Moderni turvallisuuskulttuuri visioita ja tekoja”.

Puhujina seminaarissa ovat Pieter Jan Bots Sante et Securite Oy:stä, Jori Teinilä UPM Raflatacilta, Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta, Marja Paukkonen ja Jussi Köntti Helsingin kaupungilta, Pete Kines National Research Centre for the Working Environmentista Tanskasta, Merja Fischer POSemotions Oy:stä sekä Jari Korpisaari SRV Yhtiöistä.

Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät Nolla tapaturmaa -foorumin nettisivuilta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi Maaliskuun aikana seminaariin ilmoittautuneet pääsevät osallistumaan alennettuun hintaan, joten kannattaa ilmoittautua heti!

Kevään teemakoulutukset Vuoden 2015 alkupuoliskolla on tarjolla kuusi teemakoulutusta.

Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista www.ttl.fi/koulutus.

Työhyvinvointikortti, Helsinki ti 10.3.2015 klo 8:00-16:00 Työhyvinvointikortti, Oulu ti 31.3.2015 klo 8:00-16:00 Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta, Helsinki ti 24.3.2015 klo 8:30-16:30

Uudet jäsentyöpaikat 30.11.2014 - 28.2.2015

Työhyvinvointikortti, Tampere ti 21.4.2015 klo 8:00-16:00

Inwido Finland Oy, Ruoveden tehdas Rauman Satama Oy Aro Parts Logistics Oy CH-Polymers Oy Turun kaupunki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lehtisepät Oy/Pieksämäen paino Gofore Oy Oulun Energia Urakointi Oy NordSafety Oy

Työturvallisuuden osallistava kehittäminen, Helsinki to 23.4.2015 klo 8:30-16:00 Inhimilliset virheet ja niille altistavat tekijät, Helsinki ke 27.5.2015 klo 8:00-16:00

Tervetuloa mukaan!

Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA! Koulutusta neljän teeman alla: Hyvinvoiva työyhteisö, Turvallinen työympäristö, Toimiva työsuojelu ja Vaikuttava työterveyshuolto.

Kysy myös tilauskoulutuksia ja asiantuntijaluentoja.

Tutustu tarjontaamme: www.ttl.fi/koulutus tai tilaa koulutusesite koulutusinfo@ttl.fi tai p. 030 4741 / koulutusassistentti

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

12

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.

JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puh. 030 4741 (vaihde) faksi 030 474 2020 nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos pia.peker@ttl.fi JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN 1797-2906