Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 2/2015

T O U K O K U U 2 0 15

UUTISLEHTI

Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Hyvä työsuojelutoimikunta PerkinElmerin työsuojelutoimikunta Menetetyn työajan kustannukset APAJA-hanke Tunnelmia kevätseminaarista Ajankohtaista

Anna Melleri, VR-konsernin työturvallisuuspäällikkö

Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Nolla tapaturmaa –foorumin kevätseminaari järjestettiin tällä kertaa Tampere-talossa. Osallistujamäärässä tehtiin ennätys, lähes 200 osallistujaa. Mukana oli jälleen niin konkareita kuin ensikertalaisia. Seminaarin teemaksi valittu ”Moderni turvallisuuskulttuuri – visioita ja toimintaa” kosketti varmasti kaikkia jollain tavoin.

U

seammasta esityksestä tuli tutuksi Bradleyn käyrä –malli, jonka mukaan organisaatio voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kehitysvaihetta ja tunnistaa seuraavia askelia. Yleisö sai kuulla moderneja ja modernisoituja turvallisuuskäytäntöjä.

Anna Melleri, VR-konsernI

Itselleni jäi erityisesti mieleen pari asiaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy ja tuntuu. Ja turvallisuuskulttuuri on jokaisen esimiehen näköinen. Avaan niitä hieman.

OIKOTIETÄ EI OLE – PERUSASIAT KUNTOON Turvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta yleisesti kehitettäessä ei voi oikoa. On siis aloitettava ja huolehdittava perusasioista. Niistä, jotka näkyvät: siisteys- ja järjestysasioista, henkilösuojaimien käyttämisestä ja turvallisista työskentelyolosuhteista.

LU E L I SÄÄ S E M I NA TUNN ARIN EL M IS TA S IV U LTA 1 6.

Perusasioiden ylläpito vaatii monesti jatkuvaa kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä velvoittaa jokaisen sitoutumista ja käytännön tekemistä. Tehtävä ei enää olekaan niin helppo, ja turvallisuuden ylläpitoa onkin kuvattu kiven työntämiseksi ylämäkeen – jos päästät irti, kivi vyöryy välittömästi päällesi.

Näiden perusasioiden havainnointiin ja jatkuvaan seurantaan on olemassa useita keinoja. Seminaarissa kuulimme mm. kännykkäsovelluksista, peleistä, kilpailuista ja kampanjoista moderniin tapaan.

Turvallisuus on tunne – välitetäänkö minusta ja välitänkö minä muista?

Turvallisuuskulttuuri myös tuntuu, sen voi aistia työntekijöiden ja esimiesten toiminnasta, asenteesta, puheesta ja ilmapiiristä. Turvallisuuskulttuuria ei voi kopioida sellaisenaan copy-paste –toiminnolla.

Turvallisuuskulttuuri työpaikoilla on jokaisen esimiehen näköinen – esimies on siis aivan avainroolissa, kun turvallisuuskulttuuria kehitetään. Esimiehen johtamistyyliltä odotetaan aiemman autoritäärisen sijaan positiivista, kannustavaa ja palvelevaa johtajuutta. Millä tavoin näitä valmiuksia nykypäivänä kehitetään ja miten kehittämisessä huomioidaan turvallisuusnäkökulma?

Seminaarissa opimme, että esimiehen pitää osata ottaa asiat puheeksi, osata käydä oikein herättelevää turvallisuuskeskustelua ja viestiä turvallisuusasioista positiivises-

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

2

ti. Tämän lisäksi esimiehellä tulee olla riittävästi turvallisuustietoa, käytännön osaamista sekä oma asenne kohdallaan.

Tässä on meille turvallisuuspäälliköille ja –asiantuntijoille pähkinä purtavaksi. Vastaako nykyinen esimieskoulutus näihin tarpeisiin?

Miten esimiehen turvallisuusosaamista ja tietotaitoa pidetään yllä?

Miten uusi esimies koulutetaan mahdollisimman nopeasti turvallisuuden johtotähdeksi?

Myös turvallisuussanastoni kasvoi Tampereella. Uusia hauskoja termejä meillä on paljon: Seiftaajat, Pika-Raflaajat, Hetipurku-käytäntö, Psyykkinen akku, Turvatoverit, HF haistelu ja Nollis, eli Nolla tapaturmaa –foorumin uusi lyhenne. Jos termit eivät heti avaudu, kannattaa tutustua Nolliksen sivuilta löytyvään seminaarimateriaaliin.

Turvallista ja kulttuuririkasta kesää! t. Anna

Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle.

Työterveyslaitoksen johtokunta teki valinnan 18. toukokuuta. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta. Koivula toimii tällä hetkellä Työterveyslaitoksen palvelutoiminnasta vastaavan Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana.

Antti Koivula on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vuodesta 2012. Työterveyslaitokseen hän siirtyi Tinnoff Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Nokia Oyj:llä hän on toiminut strategisen muutoksen ja osaamisen johtamisen avainrooleissa. Koivula on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta.

”Nolla tapaturmaa -foorumi on hieno verkosto, jossa voidaan kehittää käytäntöjä ja jakaa tietoa työturvallisuuden parantamiseksi kaikilla suomalaisilla työpaikoilla.”

- Antti Koivula Kuva on otettu Työterveyspäiviltä 2014, jossa Antti piti seminaarin aiheesta Työn sähköinen tulevaisuus. Kuva MagnumLive.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

3

Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Kehityksen moottori vai paperitoimikunta?

Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu ainoastaan lain pykälän täyttämiseksi, vai onko se aktiivinen toimija?

T

yöterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toivoo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.

–Työsuojelutoimikunnassa työpaikan tärkeät työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat saadaan kuuluviin ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä juuri on edustuksellista työsuojeluyhteistoimintaa, työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua.

–Turvallisuuden edistämisessä on tärkeää, että näitä asioita pidetään esillä ja niistä viestitään säännöllisesti työpaikalla. Parhaimmillaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Kun esimerkiksi teollisuuden puolella työsuojelutoimet painottuvat helposti työväli-

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

neisiin ja aineelliseen työympäristöön, työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kysymykset nousevat esille.

Viestien kulku on tärkeää myös toimikuntaan päin. Merivirta kertoo työpaikkojen hyvistä käytännöistä pari pientä esimerkkiä: –Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä aktiivisesti etukäteen työntekijöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoimikunnan kokouksen käsittelyyn.

–Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille.

Lisäksi työsuojelutoimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera perehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin, jos työntekijä haluaa kääntyä työsuojeluihmisen puoleen.

4

JOUSTAVA KOKOONPANO Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikalle, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimiaika on kaksi vuotta kerrallaan.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että toimikuntajärjestelyt aloitetaan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Heistä neljännes edustaa työnantajaa. Kolme neljännestä jäsenistä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä siten että työpaikalla enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähemmistönä olevalla ryhmällä neljäsosa edustajista.

Toimikunnan tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi muun yhteistyön kautta. Kunta-alan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhtymistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoiminnan kunnallisen yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Näin oli Parhaimmillaan varsinkin isoissa ja keskisuutyösuojelutoimikunta yhdistää rissa kunnissa.

työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina.

Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toisinkin. Melko yleisesti niistä ja muusta yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu myös työehtosopimuksissa.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

Isoilla työpaikoilla työsuojeluyhteistyötä voidaan tehostaa myös niin, että koko talon yhteisen työsuojelutoimikunnan lisäksi esimerkiksi aluetoimipisteissä on omat työsuojeluryhmät. Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti myös työsuojeluparijärjestelmästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja.

5

VALTUUTETUT JÄSENIÄ Työnantaja nimeää edustajakseen henkilön, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Hyvin usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan samoja periaatteita, jotka koskevat työsuojeluvaltuutetun vaalia.

Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtävien hoitoon ja että heille korvataan palkkionmenetys sekä työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ.

SUUNNITELMA AUTTAA Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työntekijää koskevat työsuojelulliset asiat työntekijä ja esimies selvittävät keskenään.

Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen periaatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa, tekee esityksiä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee perehtyä myös työsuojelun toimintaohjelmaan ja seurata sen toteutumista.

Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä.

–Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, sanoo Maija-Leena Merivirta.

Hän katsoo, että toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimintasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitelmaksi riittää vuosikellon tyyppinen kaavailu vuoden aikana käsiteltävistä asioista.

Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimikunnalle ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vastavuoroista. –On paljon työpaikkoja, joissa työterveyshuollon edustaja on aina mukana toimikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin aika-ajoin työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, hän sanoo.

MITEN YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA? Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsijoiden työnantajien edustajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mukaan oikeus osallistua yhteistoimintaan, kuten isäntäorganisaation toimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia koskevia asioita.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

6

–Käytännössä yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelupäällikkö ja valtuutettu edustavat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta.

Hän korostaa, että keskeistä on se, miten hyvin työsuojelu yhdistyy työpaikan muuhun päivittäiseen toimintaan. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityisesti yhteisillä työpaikoilla.

–Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteille ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, ei sillä saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta, vaan asiat jäävät helposti keskustelun tasolle.

–Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuukin projektityyppisessä työssä kuten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittelemaan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa, Liuhamo sanoo.

SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ ETUA Nykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontumismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä.

Kun vuonna 2011 työpaikoille tehtiin STM:n tilaama kysely työsuojelun valvontalain toteutumisesta, yleisnäkemys oli se, että yhteistoiminta oli järjestetty valvontalain mukaisesti. Toisaalta vastauksissa paljastui myös se, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä eikä johda käytännön toimenpiteisiin.

Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoiminnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toisaalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä TTT-lehden kanssa ja julkaistaan molemmissa lehdissä.

L I S ÄT I E T O A Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006).

Maija-Leena Merivirta ja muut, Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho).

Loppuraportti. Työterveyslaitos 2013.

Hanna Uusitalo ja muut, Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2011:18

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

7

Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Toiveet perille eri puolilta taloa PerkinElmerin Turun yksikön, Wallac Oy:n, 12-jäseninen työsuojelutoimikunta tekee tammikuussa toimintasuunnitelman ja kokoontuu sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa.

M

eillä on tosi aktiivinen työsuojelutoimikunta, sanoo Turun yksikön HSE Manager Sari Buss. Työsuojelu- ja ympäristöasioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumisissa aika on säännöllisesti loppua kesken. Kuuden henkilöstön edustajan ja Bussin lisäksi toimikunnassa on asiantuntijoita eri aloilta: kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola, työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen, työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström, henkilöstöhallinnon edustaja sekä satunnaisesti työkykykoordinaattoreita eri osastoilta.

Buss kertoo, että asiantuntemusta on keskitetty niin, että yksi perehdyttää laboratorioturvallisuuteen, toinen instrumenttipuolen turvallisuuteen, kolmas kemikaaliasioihin.

Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Hän osallistuu myös toimintasuunnitelman tekoon sekä turvallisuuskierroksiin ja riskinarviointeihin.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

Työterveyshuolto ulkoistettiin nelisen vuotta sitten Terveystalolle, mutta Sundström toimii edelleen kokopäiväisesti PerkinElmer Wallacin työterveyshoitajana ja yrityksen tiloissa.

–Parhaillaan työterveyshuolto on mukana nostokoulutuksessa, kemikaalialtistuksen arvioinnissa, taukojumpan organisoinnissa, ensiapukoulutuksessa ja ensiapukaappien päivityksissä, hän kertoo.

Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa.

VALTUUTETTUA HIHASTA KIINNI Toimikunnassa on työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen lisäksi heidän varavaltuutettunsa eli kaikkiaan kuusi

8

Työsuojelutoimikunnan jäseniä PerkinElmer Wallacilta, vas. Sari Buss, Aimo Lindberg, Janne Ahonen, Pirkko Grönroos, Nina Lehtilä, Juha Leonsaari, Anne-Maj Sundström, Heikki Mikola ja Aarne Torkkeli. Kuva on uusille työntekijöille tarkoitetusta Tervetuloa taloon -multimediavideosta.

henkilöstön edustajaa. –Tätä kautta saadaan viestiä eri puolilta laajaa taloa, kertoo toimihenkilöiden varavaltuutettu Juha Leonsaari.

Työntekijät ja toimihenkilöt antavat usein parannusaloitteita suoraan valtuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Työsuojeluorganisaation kasvot ja nimet ovat tuttuja, sillä kokoonpano näkyy ilmoitustaululla ja talon sisäisessä verkossa intrassa.

Ergonomiaa koskevat toiveet ovat yleisiä. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on välittänyt toimikuntaan työntekijäaloitteen esimerkiksi ison koneenosan siirtelyn keventämisestä. Analysaattoriin kuuluvalle raskaalle moduulille rakennettiin sen jälkeen uusi pyörällinen teline.

Monesti toimikunta voidaan ohittaa ja korjaukset tehdään saman tien. Leonsaari työskentelee tekniset palvelut -yksikössä, joten hän vie osan vinkeistä suoraan sinne. Esimerkiksi kompastumisvaaraa aiheuttanut irronnut lattiakaivo saatiin kuntoon nopeasti.

LIKI LIIPPAS -SELVITYKSISTÄ SÄÄSTÖÄ

Buss kertoo, että läheltä piti -ilmoitukset käsitellään aina toimikunnassa. –Näemme ne intrasta sekä tuoreeltaan että korjaustoimien jälkeen, jolloin arvioimme, ovatko korjaukset olleet riittäviä ja aiheellisia. Jokainen toimikunnan jäsen voi niitä kommentoida.

Kerran järjestelmään tuli ilmoitus käryävästä paperisilppurista, jolloin toimikunta laajensi käsittelyä ja kartoitti kaikki talossa olevat silppurit. Toimihenkilöiden varavaltuutettu oli sähköpuolen asiantuntija ja tutki koneet yksitellen. Kaksi viallista silppuria löytyi ja poistettiin käytöstä. Samalla annettiin ohjeistus terien öljyämisestä.

Myös ulkopuoliset toimijat työpaikalla voivat ilmoittaa epäkohdista sähköiseen Liki liippas -järjestelmään. Vastikään esimerkiksi ilmastointiasentaja palkittiin omien työntekijöiden tapaan parilla elokuvalipulla. Hänen havaintonsa koski puuttuvia kaiteita ylhäällä olevassa työkohteessa.

–Liki liippas -menettely on toiminut nyt 10 vuotta. Olemme arvioineet, että sen avulla tehdyillä parannuksilla on säästetty 600 000 euroa. Tässä laskelmassa ovat mukana vain korkean riskin tapaukset, Buss kertoo.

Wallacilla puhutaan turkulaisittain Liki liippas -menettelystä. Sari

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

9

VÄLINEITÄ JA MENETELMIÄ LABORATORIOON -PerkinElmer-konserni on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayritys, joka valmistaa muun muassa analyyttisia ja diagnostisia instrumentteja, optoelektroniikkaa, geenien tutkimuslaitteistoja ja laboratorioissa tarvittavia reagenssiaineita.

- Näitä menetelmiä käytetään erityisesti syntymättömien ja vastasyntyneiden vauvojen seulontaan ja pelastamiseen. PerkinElmerin Turun yksikkö, Wallac Oy, on yksi konsernin merkittävimpiä tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toimipisteitä. Turussa työskentelee 500 henkilöä

TIEDOTTAMISESSA VESSATKIN APUNA Työsuojeluorganisaatio käyttää monenlaisia tiedotuskanavia HSEasioiden esillä pitoon. Koulukäynniltä saadun idean myötä jopa vessat on valjastettu tiedotustyöhön. Huhtikuussa 2015 niissä oli tietoa jäteasioista otsikolla Älä ole jätejuntti.

Aulojen infotauluja päivitetään säännöllisesti. Niillä voidaan muistuttaa esimerkiksi hyvistä palaverikäytännöistä tai liukkaudesta.

Intrassa on oma HSE-osionsa ja siinä erikseen työturvallisuus.

Koko henkilöstö pääsee katsomaan esimerkiksi työhygieniamittausten tulokset, työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat, turvallisuusauditointien raportit ja Liki liippas -raportit.

Työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös luottamusmiesten kanssa. Lisäksi toimikunnan jäsenet vievät viestiä omiin työyksiköihinsä.

Sari Buss osallistuu neljännesvuosittain johtoryhmän kokoukseen.

–Myös linjaesimiehet ottavat yhteyttä ja vievät tietoa ja materiaalia omiin osastopalavereihinsa. Ja sitten ryhmäsähköpostien välityksellä tavoitamme kaikki 500 Turun työntekijää.

OMAT TOIMET SUUNNITELMAAN Toimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman.

Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan.

Vuodelle 2015 on sovittu esimerkiksi seitsemän turvallisuuskierrosta (safety walks), joihin koko toimikunta osallistuu.

Yhtenä kohtana toimintasuunnitelmassa on riskinarviointiprosessin kehittäminen. Janne Ahonen sanoo, että keskustelua on synnyttänyt erityisesti henkisten vaaratekijöiden riskinarviointi. –Nyt olemme todenneet, että riittää, kun kyseiset tekijät tunnistetaan normaalin riskinarviointimenettelyn kautta.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

10

Juha Leonsaari lisää, että henkisten asioiden suhteen ongelmia aiheuttaa se, että tunnistetaanko aidot huolenaiheet tavanomaisesta puheesta. –Onneksi työterveyshoitaja on aina mukana riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon kautta näitä asioita saadaan eteenpäin.

uksen eli vertaiskehittämisen. Tänäkin vuotena toimikunta järjestää työsuojelukeskusteluja turkulaisten kemikaalialan toimijoiden kanssa. Puolin ja toisin niissä opitaan uusia käytäntöjä. Aiemmissa tapaamisissa muun muassa Wallacin Liki liippas -menettely on herättänyt kiinnostusta.

Toimikunta osallistuu laatujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitää omaa HSE-asiantuntijuuttaan kouluttautumisen kautta. Esimerkiksi Buss ja Ahonen osallistuvat tänä vuonna Atex-koulutukseen, jossa käsitellään pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen ja laitteiden turvallisuutta. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on puolestaan menossa kurssille, jossa kerrotaan inhimillisten virheiden välttämisestä.

KOULUTUKSET VIELÄ ERIKSEEN

Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Niinpä instrumenttituotannon henkilökunnalle on tiedossa Lindbergin selvitys inhimillisten virheiden välttämisestä.

Talossa on käytössä LMS eli koulutuksen johtamisjärjestelmä. Siinä henkilöstöhallinnon ohjelmistosovellutus määrittelee ammatin mukaan koulutustarpeen ja esittää, mitä asioita kenenkin kannattaisi päivittää. –Toimikunnan tavoitteena on saada sinne myös työsuojelukoulutuksia, ja tämä on kirjattu toimintasuunnitelmaan, kertoo Ahonen.

Sari Buss mainitsee toimintasuunnitelmasta vielä benchmarkka-

Toimikunta tekee vuosittain myös erillisen koulutussuunnitelman.

Janne Ahonen pitää kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, lisäksi järjestetään sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset.

Poistumisharjoitus pidetään vuosittain. Ensiapukoulutusta päivitetään säännöllisesti. Koska yrityksessä on pelastusorganisaatio, jossa kaikilla pitää olla EA-koulutus, ensiapukoulutettuja on henkilökunnassa enemmän kuin vaaditut viisi prosenttia.

Toimikunnan kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola pitää kemikaalikoulutuksia. Yhteisen kemikaalikoulutuksen lisäksi on linjakohtainen koulutus juuri tietyssä työssä käytetyistä vaarakemikaaleista ja vaaratilanteista. –Sitten on muutama paikka, joissa on erityisvaarallisia aineita ja niissä työterveyslääkäri vetää koulutuksen.

Hän lisää, että kemikaalitietoon tartutaan yleensä hanakasti, kun sitä esimerkiksi ajankohtaispäivinä on jaossa. Työntekijät ovat kiinnostuneita omasta turvallisuudestaan.

Tämän vuotisiin koulutushankkeisiin kuuluu myös UV-säteilyä koskeva kurssi, joka on jatkoa talossa tehdylle UV-säteilylähteiden kartoitukselle.

HYÖDYNNÄ KESÄKAMPANJA!

-15 %

koulutuksen hinnasta.

Ilmoittaudu 18.7.2015 mennessä ja tutustu tarjouksen ehtoihin www.ttl.fi/koulutus.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

11

Ylitarkastaja Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö

Työpanoksen menetykselle nollatavoite Suomalaisen yhteiskunnan kustannus työpanoksen menetyksestä oheiskustannuksineen on noin 2 miljardia euroa kuukaudessa. Tämä kustannus jää yritysten, yrittäjien ja palkansaajien maksettavaksi suorina kustannuksina, veroina ja saamatta jäävinä palkkoina. Työturvallisuuden edistämiseksi on hyväksytty pyrkiminen kohti nollaa tapaturmaa. Pitäisikö myös työpanoksen menetyksen suhteen pyrkiä kohti nollaa?

Sairauspoissaolot YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ MINIMIKUSTANNUS Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin vuonna 2014 laskelma työpanoksen menetyksestä aiheutuvista kustannuksista. Tavoitteena oli saada aikaan yleisesti hyväksyttävä tapa määritellä minimikustannukset ja käynnistää keskustelua näiden kustannusten vähentämisen mahdollisuuksista.

Työpanoksen menetykseen liittyvissä laskelmissa laskettiin työpanoksen arvo poissaoloajan palkan ja palkan sivukustannusten osalta. Näin menetellen laskettiin menetetyn työpanoksen arvo sairauspoissaoloille, presenteismille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoitokulujen osalta menetysten laskenta perustui tilastolähteisiin.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajilla oli yli 20 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuonna 2012.

60 % oli pitkiä poissaoloja ja 40 % lyhyitä (alle 10 vrk).

YLLÄTTIVÄTKÖ TULOKSET? Laskennan perusteella kansantalouden kokonaismenetykset nousevat hieman yli 24 miljardiin euroon vuodessa. Suurimmat menetykset aiheutuvat työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoitomenoista.

Työtapaturmien ja ammattitautien osuus kokonaiskustannuksista on vain 10 % luokkaa.

EI YKSIN TYÖSTÄ Nyt lasketuille menetyksille on useita eri aiheuttajia. Kustannuksia aiheuttavat työn ja työympäristön lisäksi niin perintötekijämme, elämäntapamme kuin kausiflunssat. Kustannusten vähentäminen edellyttäisi yhteistyötä niin työpaikoilta, työntekijöiltä kuin julkiselta sektorilta hoitoketjujen kehittämisessä.

Laskettujen menetyksien suuruutta ja merkitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että kansantalouden palkkasumma on vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Elinikäisen työkyvyn kehittämisen tulisi olla yksi keino niin tuottavuuden parantamisessa kuin julkisen talouden säästöjen tavoittelussa.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

Kustannukset laskettiin erikseen näille ryhmille. Pitkien poissaolojen osalta kustannustieto saatiin Kelalta, lyhyiden poissaolojen osalta laskelma tehtiin työnantajasektoreittain. Poissaolojen aiheuttamaa muuta menetystä ei arvioitu, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavissa.

12

Presenteismi Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelyä ja siitä aiheutuvia työskentelykatkoja tai jopa väärien asioiden tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan presenteismin aiheuttama menetys on suurempi kuin sairauspoissaolojen. Varovaisuusperiaatteen mukaan arvioitiin yhtä suureksi kuin sairauspoissaolojen suuruus.

Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyden aiheuttama työpanoksen menetys laskettiin työeläkejärjestelmän eläkkeen saajien osalta. Eläkkeensaajat jaettiin koulutustaustan mukaisiin ryhmiin ja näille ryhmille laskettiin koulutustaustan mukainen palkkakustannus.

Työtapaturmat ja ammattitaudit Kustannusten laskenta perustui välittömien kustannusten osalta maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja tapaturmien välilliset kustannukset arvioitiin kertomalla välittömät kustannukset kertoimilla 2 ja 3.

Työikäisen väestön terveydenhoitomenot Työikäisen väestön terveydenhoitomenot on poimittu OECD:lle tehtyä raporttia varten vuoden 2011 tilastoista.

YHTEENVETO Menetetty työpanos sairauspoissaolot ~ 3,4 mrd € presenteismi ~ 3,4 mrd € työkyvyttömyys ~ 8 mrd €

Terveydenhuoltomenot ~ 7,8 mrd € (ennaltaehkäisy vähennetty)

Työtapaturmat ja ammattitaudit työtapaturmat ~ 2 - 2,5 mrd € ammattitaudit ~ 0,1 mrd €

Yhteensä 24,45 - 24,95 mrd €

(päällekkäisyydet vähennetty)

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

13

Elina Ravantti ja Venla Räisänen, Työterveyslaitos

APAJAISKU - työhyvinvointia pk-yrityksille Pirkanmaalla ”Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla” -hankkeen eli Apajaiskun tavoitteena on ollut käynnistää työpaikkojen verkostoitumista työhyvinvointiasioissa Lempäälässä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä yrityksissä. Tarkoituksena on ollut tuottaa esimerkkejä työhyvinvoinnin talousvaikutuksista, kerätä työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja sudenkuoppia ja analysoida ne sekä saada aikaan vapaaehtoinen yritysverkosto työhyvinvoinnin ympärille.

Hankkeessa on vierailtu 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustellen toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työhyvinvoinnista. Työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus työhyvinvointiteemalla. Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsi kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä.

MIKÄ TYÖHYVINVOINNISSA MIETITYTTÄÄ?

Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perustalta on työstetty FAQ usein kysytyt kysymykset. Esiin nousseita yrittäjiä mietityttäneitä asioita olivat esimerkiksi: Miten saada työt sujumaan ja miten saada ihmiset jaksamaan työssä? Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten voidaan puhua asioista työn lomassa?

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: yksi elämä ja monta roolia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan?

TY S T ET Ö Y T A ON K E ESS IH IN K N A H ET N Ä S K U U O S IT P ID E S N E IM .

TO Y K S II N K YS Y M S SA UO DO M F D ÄT P YT YV Ö TA : L E N IS IV U L T T E N IS K U N F/ E R/T H A PA J A N T R . F I/ PA W.T T L W W / / / A IS K U H TT P: J A P A K E ET / HA NK S PX AU LT. A F E D / S IV U T

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

14

Apajaisku- hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä

• Hyvällä fiiliksellä homma • Motivointi on tärkeintä toimii paljon paremmin.

– aloita vaikeimmasta tyypistä.

• Esimiehenä tärkeintä on jee• Vaadi, että sanotaan sata työntekijöitä. huomenta ja näyttäydytään työkavereille • Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein ky• Ongelmiin puututaan heti.

• Kahvitauot kahdesti päivässä selevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään. ovat tärkeitä.

• Kaveria ei jätetä pulaan.

• Vastustajia ei ole omassa firmassa.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

• Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä henkilökunnalle.

Tinkimättömyys työn laadusta siirtyy työntekijöille.

• Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista.

• Pidetään perusasioista huolta, saastainen wc vie motivaation.

• Ei saa tehdä liian kireitä aikatauluja.

• Aina saa olla pahakin päivä tai pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla missä mennään.

15

Kevätseminaari 2015- Oppeja ja tunnelmia Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa lähes 200 osallistujaa kokoontui 19.-20.5.

Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Seminaarin tunnelma oli välitön ja innostunut. Kahden päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista esitystä ja käytiin paljon hyvää keskustelua.

Oppia ja uusia näkökulmia saatiin myös työpaikkavierailuilta, jotka suuntautuivat tällä kertaa Mediapolikseen ja Yle Tohloppiiin, Kiilto Oy:lle, Postin Tampereen lajittelukeskukseen, Työväenmuseo Werstas sekä Sandvik Mining and Constructionin Tampereen tehtaalle.

Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistujille, esiintyjille sekä työpaikkavierailuja isännöineille.

Tavataan jälleen kevätseminaarissa 2016!

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

16

Seminaarin alustuksista opittiin esimerkiksi • Ihmisen turvakehä on 5 m joka suuntaan, se on pinta-alaltaan 78,5 m2 suuruinen alue.

Tällä alueella tapahtuvasta pitäisi olla tietoinen.

• Tapaturman riski ei voi olla nolla, mutta tavoitteen pitää olla nolla. Nolla tapaturmaa on matka ja prosessi, ei tavoite.

Nolla-visiolla on ihmisen kasvot!

• Organisaatiokulttuuria ei voi lainata, ostaa tai kopioida, se pitää jokaisen rakentaa itse, omalle työpaikalle sopivilla työkaluilla.

• Ihminen ei ole heikoin lenkki, vaan onnistumisen edellytys.

• Hetipurku on kollegan antamaa henkistä laastaria kriittisen tilanteen jälkeen.

Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia.

• Toiminta näkyy, asenne ei - ja toiminta on se joka merkitsee.

• Kohtaaminen on vaikuttamista toinen toiseemme.

Motivaatio on kunkin itsensä vastuulla.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

17

Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat 1.3. - 31.5.2015 Helen Sähköverkko Oy Tervetuloa mukaan!

Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Kunnon työn päivä 7.10.2015 Lokakuun alussa juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kiitä silloin työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön.

Kunnon työn päivää vietetään yhtä aikaa lähes 60. maassa ympäri maailman. Lähde mukaan viettämään Kunnon työn päivää yhdessä tuhansien muiden työntekijöiden kanssa – ja ilmoita työyhteisösikin.

Katso lisää päivästä osoitteessa www.kunnontyo.fi

Syksyn teemakoulutukset Syksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla viisi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista www.ttl.fi/koulutus.

Työhyvinvointikortti 22.9. Turku Henkilönsuojainten valinta ja käyttö 30.9. Helsinki Turvallisuusviestintä 1.10. Tampere Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta 3.11. Tampere Työhyvinvointikortti 25.11. Helsinki

21st Nordic Research Conference on Safety – NoFS2015 25 – 27.8.2015 Haikon kartano, Porvoo Turvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa – tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa!

Hyödynnä edullisempi rekisteröintihinta 31.5.2015 mennessä!

Katso lisätiedot:

www.ttl.fi/nofs

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015 NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd 1

18 11.5.2015 12:56:14

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.

JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puh. 030 4741 (vaihde) faksi 030 474 2020 nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos pia.peker@ttl.fi JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN 1797-2906