Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 4/2014

JOULUKUU 2014

UUTISLEHTI

Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio Ehkäiset turhat pistot Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta koulutuksiin Ajankohtaista

Sisällysluettelo Työturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio

3

Ehkäise turhat pistot 4 Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla

7

Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin 9 Ajankohtaista

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

11

2

Mika Vallius, EHS Manager, UPM-Kymmene Oyj, Joensuu

Työturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio

T

urvallinen toiminta työpaikalla vaatii pitkäjänteistä systemaattista vuosien työtä. Jokainen tapaturmaton työpäivä pitää ansaita yhä uudestaan joka päivä. Tätä monella työpaikalla on ansiokkaasti toteutettu ja tuloksia on tästä saatu yhdessä kokea – kiitos silloin kuuluu kaikille.

MITEN SITTEN VIELÄ KEHITTYÄ JA PÄÄSTÄ OIKEASTI NOLLAAN? Tahto ja motivaatio ovat erittäin keskeisessä osassa työpaikalla, jossa saavutetaan hyviä tuloksia työturvallisuudessa. Mitä tahto ja motivaatio ovat? Ne ovat meidän ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita, kuten • Toimii turvallisesti • Käyttää suojaimia • Oppii vaaratilanteista • Asenteet

Mika Vallius. Kuva: UPM-Kymmene

N HM ISE

%I 60-80 M ISE N Y T Y TÄ N KÄY T UUDE S I L L VA S TUR U U Ä S O S ESS I M Ä T KEHIT

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

Olen arvioinut, että ihmisen käyttäytymisen osuus turvallisuuden kehittämisessä on 60-80 %. Tähän meidän jokaisen on mahdollisuus vaikuttaa.

Tahdon ja motivaation lisäksi tarvitaan menetelmiä ja välineitä, jotta voidaan tukea kehittymistä kohti turvallista työtä. Näitä menetelmiä ovat mm. vaarojen tunnistaminen, tapaturmien tutkinta, ohjeet, tarkastuslistat ja mittarit. Yksi keskeinen turvallisuudesta kertova mittari on vaaratilanneilmoituksien (läheltä-piti tai turvallisuushavaintojen) määrä ja korvaavien toimenpiteiden seuranta.

Vaaratilanteiden ilmoittaminen on tahto ja motivaatioasia. Kun asenne työyhteisössä on myönteinen turvallisuuden kehittämistä kohtaan, niin työntekijät tekevät ilmoituksia riskin ja vaaran paikoista.

Tärkeä on taata, että kun työntekijä on tehnyt vaaratilanneilmoituksen, niin sen suhteen toteutetaan suhteellisen nopeasti asianmukainen käsittely ja korjaavien toimien tekeminen. Kun työpaikalla huomataan, että ilmoitetuille asioille tehdään korjaavia toimenpiteitä, niin tämä itsestään ruokkii tekemään ilmoituksia lisää ja lisää. Yleensä kyseessä on varsin helposti toteuttavia korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan edes vaadi rahaa – tahto ja motivaatio riittää. Yhtälailla tahto ja motivaatioasia on luoda ja

3

toteuttaa säännöllinen käsittely ilmoituksille. Sovitaan vaikka, että käsitellään ne kerran viikossa maanantaisin klo 10-11 ja paikalla on myös johdon edustajia, jotka istuvat rahakirstun päällä. Jos työpaikalla on säännöllisiä palavereita, esim. aamupalaveri, niin käydään ilmoitukset läpi ensimmäisenä palaverin alussa.

Yleensä nykyisin monella työpaikalla asetetaan tavoitteeksi saada yksi vaaratilanneilmoitus työntekijää kohti vuodessa. Tämä määrä-

nä tuntuu minusta pieneltä tavoitteelta, joten tässä oikeasti meillä on monilla työpaikoilla valtava kehitysmahdollisuus: luoda mukaansatempaava vaaratilanneilmoitus -kulttuuri työpaikoille. Itse olen päässyt näkemään eri työpaikoilla tämän valtavan hienon menetelmän kehittymisen ja onpa niitä saatu jopa yli 10 kpl per henkilö vuodessa.

Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Direktiivi, asetus ja opaskirja tarttuvat hoitoalan tapaturmiin

Ehkäise turhat pistot Terävän instrumentin aiheuttama pisto- ja viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla.

Siihen liittyy myös veritartunnan riski.

R

iskien vähentäminen vaatii työpaikoilla monipuolista kehittämistä. Tutkimusinsinööri Vuokko Puro Työterveyslaitoksesta sanoo, että turvalliset työtavat pitää tehdä mahdollisiksi.

–Terveydenhuollossa pistotapaturmia sattuu esimerkiksi silloin, kun käytetty neula laitetaan takaisin suojukseensa. Hylsytys on saatava loppumaan, mutta pelkkä kielto ei kuitenkaan toimi, jos työpaikalla ei ole huolehdittu riittävistä särmäisjäteastioista ja niiden vaihdosta. Puro korostaakin pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisyn edellytyksenä riskien arviointia.

–Työntekijöiden on hyvä olla mukana siinä alusta asti. Siten varmistuu, että ratkaisut toimivat myös käytännössä. Hän lisää, että ehkäisykeinoja – kuten turvainstrumenttien hankintaa – suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkemmin myös pistotapaturman hintaa. Silloinkin, kun tapaturmasta ei seuraa tartuntaa, on tehtävä tutkimuksia ja työ häiriintyy.

Lisäksi uhrin kärsimykset epätietoisena seurauksista voivat kestää viikkoja. Puro on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen uutta opaskirjaa ja tietokorttia, joissa annetaan ohjeita terävien instrumenttien aiheuttamien työtapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuollossa.

ASETUS OHJEISTAA Opas selventää samaa aihetta koskevaa Valtioneuvoston uutta asetusta (317/2013). Asetus perustuu EU:n direktiiviin ja siinä edellytetään konkreettisia toimia vaarojen vähentämiseksi ja luetellaan asiat, joista on huolehdittava pisto- tai viiltotapaturma sattumisen varalle. Asetus kieltää hylsyttämisen eli käytetyn neulan laittamisen takaisin neulansuojukseen ja edellyttää, että terävien jätteiden hävittämismenettely on turvallista.

Työpaikoilla on otettava käyttöön turvainstrumentteja, kuten turvakanyylejä, joissa suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään kanyylista ulos.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

Asetuksen mukaan terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä on luovuttava. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suonensisäinen lääkitys korvataan mahdollisuuksien mukaan suun kautta annettavilla lääkkeillä.

Lisäksi työnantajan on tarjottava työntekijöille mahdollisuus rokotukseen, jos altistuksen aiheuttavaan biologiseen tekijään on olemassa tehokas rokote.

KIIRE JA PUUTTEELLISET VÄLINEET Vuokko Puro mainitsee, että pisto- ja viiltotapaturmien taustalla voivat olla esimerkiksi kiire, perehdytyksen tai työvälineiden puutteet sekä riskialttiit työtavat.

Hylsytys on vaarallinen työtapa, mutta pistotapaturman vaaran aiheuttaa myös se, jos käytetty ja suojaamaton terävä instrumentti on jäänyt potilaan sängylle, sekajäteastiaan, pöydälle tai työtakin taskuun tai jos teräväjäteastia on liian täynnä.

Riskienhallinnassa tärkeä asia onkin työntekijöiden tietoisuuden lisääminen vereen liittyvistä riskeistä ja kouluttaminen niiltä suojautumiseen. Myös työ- ja turvallisuusohjeet tarvitaan.

–Veritautien riski saattaa kasvaa maahanmuuton ja potilaiden maasta toiseen matkustuksen lisääntyessä. Myös suonensisäisiä huumeita käytetään yhä enemmän, Puro toteaa.

4

L I S ÄT I E T O A - Puro, Vuokko ja muut, Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla. Tietokortti 28, Työterveyslaitos. http://www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Tietokortti_28.pdf - Puro, Vuokko ja muut, Terävät instrumentit terveydenhuollossa. Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehokkaasti. Työterveyslaitos Tietoa työstä, Helsinki 2014. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Teravat_instrumentit.pdf - Valtioneuvoston asetus (317/2013) Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla.

TURVANEULAT YLEISTYVÄT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on päivitetty käytäntöjä, joilla pisto- ja viiltotapaturmia vähennetään.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksiköissä sattuu vuosittain runsaat 500 pisto- ja viiltotapaturmaa. Henkilökuntaa on kaikkiaan 22 000.

Työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist kertoo, että HUS:n tavoitteena on siirtyä käyttämään valtaosin turvamekanismein varustettuja laskimokanyyleita ja neuloja vuoteen 2016 mennessä. Niissä suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään pois kanyylista tai ihon alta.

Tavoite on kirjattu turvatuotteiden käyttöä ja hankintaa koskevaan sairaanhoitopiirin mietintöön, joka valmistui alkuvuodesta 2014.

Turvatuotteiden käyttöön siirrytään sitä mukaa kuin niiden saatavuus ja valikoima lisääntyvät sekä toiminnallisuus paranee. HUS:n tilastot kertovat, että niitä oli esimerkiksi laskimokanyyleista vajaa viidennes vuonna 2012. Turvamekanismit lisäävät tuotteiden hintaa; esimerkiksi turvakanyylit ovat 85–100 prosenttia tavanomaisia kalliimpia.

–Turvatuotteiden käytettävyys on parantunut. Meiltäkin on viety toiveita valmistajille.

–Nyt satsaamme turvatuotteiden käyttöön ja koulutukseen. Turvamekanismein varustettuja neuloja ja kanyyleja on oltava käyttäjien saatavilla, ja tarvitaan perusteltu lääketieteellinen syy siihen, jos niitä ei käytetä, Blomqvist sanoo.

mittaamisesta korkean riskin henkilöstöstä. Opiskelijoilta edellytetään rokotukset, sanoo työhyvinvointipäällikkö.

Terävien instrumenttien vaarat käydään läpi riskien arvioinneissa ja tapaturmien tutkinnassa. Blomqvist kertoo, että näitä asioita huomioidaan myös turvallisuuskierroksilla, joilla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi särmäisjäteastioiden sijoittelu ja tyhjennys.

ILMOITTAMINEN TÄRKEÄÄ Jotta terävien instrumenttien aiheuttamat työtapaturmat ilmoitettaisiin kattavasti, on ilmoittaminen haluttu tehdä HUS:ssa mahdollisimman helpoksi. Altistunut työntekijä kirjaa biologisen altistumisen ilmoituksen HUS-riskit -tietojärjestelmään. Työterveyshuolto käsittelee ilmoituksen ja järjestää myös jatkoseurannan.

–HUS:ssa kannustetaan ilmoitusten tekoon. Muutenkin kaikessa tapaturmien käsittelyä koskevassa tiedottamisessa korostetaan sitä, että ihmisiä ei syyllistetä, sanoo Blomqvist.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri muistuttaa käytettyjen neulojen oikeasta hävittämistavasta julisteen avulla. Koulutusta varten on tehty myös veritapaturma-animaatio.

VARO NEULAA – HYLSYTYS STOP! Katso veritapaturmien ennaltaehkäisy -koulutusanimaatio intrassa!

KOULUTUS KOROSTUU Yksi tapaturmien ehkäisykeinoista HUS:ssa on osastokohtainen koulutus. Suonensisäisen lääkinnän ja näytteenoton lupakoulutukseen ja uusien työntekijöiden koulutukseen kuuluu esimerkiksi veritapaturma-animaatio, jota parhaillaan päivitetään.

–Tietoiskuja on säännöllisesti ja muutenkin tapaturmista puhutaan koko ajan. Hylsytyskielto on ollut käytössä useita vuosia. Meillä on suositus B-hepatiitin rokotusvasteen

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

OIKEIN

Laita käytetty neula viiltävän ja pistävän jätteen keräysastiaan.

VÄÄRIN

Neulaa ei saa laittaa käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen.

5

Hän arvioi, että asennemuutosta on tapahtunut eikä esimerkiksi pistovahinkoja yritetä peitellä tai vähätellä.

–Kattava ilmoittaminen on tärkeää jatkoseurannan järjestämiseksi ja toisaalta työolojen ja -tapojen korjaamiseksi.

Tapahtumista tarvitaan tieto, jotta uusiutumiset pystytään ehkäisemään ja parannuksia etsimään yhdessä, työhyvinvointipäällikkö toteaa.

OMA KOKEMUS HERÄTTI

TIESITKÖ ETTÄ: Terävistä paljon työtapaturmia -Terävät instrumentit aiheuttavat hoitoalalla vuosittain arviolta 100 työtapaturmaa tuhatta työntekijää kohti. Osa tapaturmista jää ilmoittamatta.

-Riskialtteimmat alat ovat leikkaustoiminta, hammashuolto, ruiskeiden ja suonensisäisten nesteiden antaminen, verinäytteiden otto, instrumenttien huolto ja jätteiden käsittely.

-Veriteitse tarttuvia tauteja tunnetaan yli 20. Niistä vakavimmat ovat hepatiitti B-(HBV), hepatiitti C-(HCV) ja HIV. -Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan Suomessa ei ole yhtään työperäistä HIV-tartuntaa. Hepatiitti B- ja C-tartunnatkin ovat olleet hyvin harvinaisia.

-Muualla maailmassa työperäisiä HIV-tartuntoja on raportoitu. Niissä yleisin altistumislähde on ollut ihon läpäissyt ontto neula.

Anestesiahoitaja Sari Pyhälä työskentelee Helsingissä Töölön sairaalassa ortopedistraumatologisella leikkausosastolla.

Hän kertoo omasta kokemuksestaan pisto- ja viiltotapaturmista.

–Nuorena hoitajana 15 vuotta sitten minulle sattui pistotapaturma laittaessani käytettyä neulaa takaisin suojuk”Leikkaussalissa instrumentit seen. Hylsyttäminen loppui siihen kertaan. Jälsiirretään pöydän kautta, keenpäin olen puhunut eli niitä ei anneta aktiivisesti hylsytyksen hylkäämisen puolesta. suoraan käteen” –Muistan yhä sen tunteen ja ne muutamat tunnit ennen kuin potilaasta saatiin HIV- ja hepatiittikokeiden tulokset.

Toinen tahaton pisto sattui, kun hän oli sulkemassa teräväjäteastiaa ja sieltä ponnahti pinteeseen jäänyt neula. Koska verialtistuksen lähde oli tuntematon, tapaus aiheutti puolen vuoden seurannan useine verikokeineen sekä veren luovutuskiellon samaksi ajaksi.

Epätietoisuutta jatkui pitkään.

Tapaus perustelee hyvin sen, miksi teräväjäteastiat ohjeistetaan jättämään vajaiksi. –Nykyisissä astioissa on merkitty selvästi sallittu täyttöaste, Pyhälä kertoo.

PIKAOHJEET ENSIAVUSTA Pyhälä kuvaa, että pistotapaturma pelästyttää, paniikki on lähellä eikä ihminen pysty ajattelemaan selvästi. Siksi tarvitaan hyvin selkeät toimintaohjeet.

–Tämän takia teimme kollegani kanssa omaan yksikköömme ensitoimien lyhennetyn ohjeen. Se perustuu HUS:n viralliseen ohjeeseen ja sen ovat tarkastaneet sekä työsuojelupäällikkö että työterveyshuollon edustaja. Päivitämme ohjetta säännöllisesti.

–Ohjeessa on kymmenen kohtaa. Kun ne kaikki käy läpi, mitään oleellista ei jää tekemättä.

Pyhälä kertoo, että heidän yksikössään täsmäohjeistus on helpottanut toimintaa. Pistotapaturmaohjeiden kansio löytyy kolmesta eri paikasta. Virallisessa HUS:n ohjeessa on tarkempaa tietoa esimerkiksi tarttumisprosenteista.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

Cenita Blomqvist kertoo, että kaikkia HUS:n yksikköjä ohjeistetaan varmistamaan, että ensiavun toimet ovat tuttuja terävien instrumenttien aiheuttamissa tapaturmissa.

–Asiaa pitävät esillä sekä työsuojeluorganisaatio että infektioyksikön hygieniahoitajat.

Ensiavun ohjeiden ensimmäinen kohta kehottaa varmistamaan instrumentin hävitys ja se, ettei tapaturma pääse toistumaan. Altistunut alue puhdistetaan pitämällä sitä 10 minuuttia juoksevan veden alla ja sen jälkeen viisi minuuttia alkoholihauteessa. Potilasta ei saa päästää kotiin ennen tilanteen arviointia ja jatkotoimia.

RISKI PITÄÄ TIEDOSTAA Anestesiahoitaja Sari Pyhälä korostaa, että pisto- ja viiltotapaturmien riski pitää tiedostaa. –Riski on aina olemassa, kun ollaan tekemisissä terävien neulojen, kanyylien ja instrumenttien kanssa.

Huolellisuus on toinen tärkeä asia. Käytetty neula siirretään heti teräväjätteille tarkoitettuun astiaan. Jokaisen vastuulla on myös se, että jäteastiat eivät pääse liian täysinäisiksi. Turvakanyyleja pitää käyttää aina kun se on mahdollista.

Pyhälä kertoo, että teräväjätteiden poistamisesta vastaa aina käyttäjä. –Vaikka nukutuslääkäri olisi kiireinen spinaalipuudutuksen jälkeen, hän itse hävittää terävät instrumentit ja hoitaja jatkaa siitä.

–Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen. Ja jos joutuu jostain syystä kuljettamaan neulaa, muulle tiimille kannattaa kertoa, että ”terävä on kädessä”.

Leikkauksissa käytetään pieniä magneettimattoja ja ”neulatyynyjä”, joissa instrumentit pysyvät. Instrumenttipöydälle ei jätetä neuloja lojumaan, vaan ne laitetaan vähintään kuppiin.

Pyhälän yksikössä on käytössä isohko teräväjäteastia anestesiapöydän yhteydessä. Varsinaisessa leikkauksessa käytetyt terävät välineet instrumenttihoitaja siirtää käytettyjen välineiden kanssa leikkausosastolla sijaitsevaan omaan välinehuoltoon, jossa ne laitetaan isoihin teräväjäteastioihin.

6

Anne Salmi, Merja Turpeinen, Marika Nevala ja Jaana Laitinen, Työterveyslaitos.

Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Ensimmäisen työpaikan kokemukset ja opit ovat tärkeitä kaikkien nuorten turvallisuusasenteille.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla turvallinen työympäristö, innostava yhteisö ja mukava työ voivat edistää sekä uuteen kulttuuriin sopeutumista että työkykyä ja työssä kehittymistä. Työkyvystä huolehtiminen osana työturvallisuutta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Työterveyslaitoksen ESRrahoitteisessa Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa NuMaT – hankkeessa toteutetuissa oppaissa tarjotaan käytännönläheisiä neuvoja siihen, kuinka nuoren työkykyä ja turvallisuutta voi tukea työpaikoilla.

O

sa nuoren työkyvyn tukemisen keinoista on varsin yksinkertaisia, esimerkiksi lounasseuraksi pyytäminen tai yhteiseen keskusteluun rohkaiseminen. Työporukkaan mukaan pääseminen heti työsuhteen alussa edistää nuoren työkykyä.

Hyvä perehdytys työhön ja työpaikan käytäntöihin edistää nuoren yhdenvertaisuuden kokemusta ja turvallisuuden tunnetta työssä.

Työyhteisön kannattaa nimetä keskuudestaan nuorelle työntekijälle kummi tai mentori, joka toimii uuden tulokkaan perehdyttäjänä, kannustajana ja työporukkaan pääsyn helpottajana työsuhteen alussa.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

ESIMIES PEREHDYTTÄÄ MYÖS ESIMERKILLÄÄN Esimiehellä on tärkeä rooli nuoren työhön perehdyttäjänä. Hän näyttää esimerkillään, millaiset käytännöt työpaikalla ovat hyväksyttäviä ja työkykyä vahvistavia sekä miten ohjeita ja viestejä työpaikalla jaetaan. Esimies on työpaikan turvallisuuskulttuurin ja – asenteiden tärkeä viestijä.

Ammatillisen itsetunnon rakentuminen alkaa ensimmäisestä työpaikasta. Nuoren työhön kiinnittymistä voi edesauttaa antamalla myönteistä palautetta ja olemalla kiinnostunut nuoren ajatuksista ja näkökulmista.

7

TIESITKÖ ETTÄ: - Työyhteisöön perehdyttäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan uuden työntekijän hyvää esittelyä kaikille työkavereille.

Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä.

HYVÄ TURVALLISUUSOHJE ON SELKEÄ JA LYHYT

- Laajimmillaan perehdyttäminen sisältää kulttuurivalmennusta, kielikoulutusta ja mentorointia.

- Olennaista on myös työyhteisön perehdyttäminen uuteen tulokkaaseen eli niin sanottu kaksisuuntainen perehdyttäminen.

Mitä näistä turvallisuutta lisäävistä käytännöistä teillä on jo käytössä?

Kaikkien kielitaito monipuolistuu ja kehittyy jatkuvasti, kun eri kieliä käytetään rohkeasti keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä.

Selkokielinen viestintä on yhdenvertaista viestintää kaikille. Kirjallisten ohjeiden tulisi aina olla mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä.

Mahdollisuuksien mukaan niitä täydennetään kuvilla.

Työkykyä voi edistää myös kannustamalla terveellisiin elintapoihin Monet nuoret, myös maahan muuttaneet, opiskelevat työn ohessa. Hyvien elintapojen merkityksestä kannattaa muistuttaa nuoria. Esimerkiksi aterioiden laatu ja rytmittäminen ovat jaksamisen kannalta tärkeitä. Jaksamista edistää riittävä nukkuminen ja säännöllinen liikunta.

Työnantaja voi satsata työntekijöiden työhyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden työpaikkaruokailuun ja huolehtimalla tarjottavan ruoan terveellisyydestä. Väsymys altistaa onnettomuuksille. Eihän teillä ihailla niitä työntekijöitä, jotka jättävät tauot väliin? Tauottomuus lisää riskejä ja heikentää turvallisuuskulttuuria.

terveyshuollosta voi saada apua omaan työkykyyn ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä, ja että siellä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Miten teillä kerrotaan työterveyshuollosta nuorille?

Entä kerrotteko työterveyshuollolle, että teillä on työssä ihmisiä eri kulttuuritaustoilla ja että työterveyshuollon tulee ottaa tämä huomioon toiminnassaan?

L I S ÄT I E T O A Lisää tietoa ja vinkkejä sekä oppaiden sähköiset versiot: www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo Oppaiden painettuja maksuttomia versioita voi tilata osoitteesta marika.nevala@ttl.fi

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI Monille nuorille ja etenkin muualta tulleille työterveyshuolto on luultavasti täysin vieras asia. Nuorten on tärkeä tietää, että työ-

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

8

Erityisasiantuntija Arto Reiman, Työterveyslaitos ja projektipäällikkö Olli Airaksinen, Turvapuisto PohjoisSuomi

Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin Rakennusala on kansallisten ja kansainvälisten tilastojen sekä tutkimusten mukaan yksi tapaturmaherkimmistä toimialoista.

Työturvallisuuden taso vaihtelee merkittävästi eri toimijoiden kesken. Tilastojen mukaan erityisesti isoissa rakennuskonserneissa on pystytty uudistamaan ja kehittämään työ- ja toimintatapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Haasteellisinta työturvallisuuden kehittäminen näyttäisikin olevan erityisesti pk-sektorin yrityksille.

R

akennusalalla työturvallisuus ja sen johtaminen on perinteisesti pohjautunut erilaisiin teknisiin suojausratkaisuihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä niiden noudattamisen valvomiseen, mutta työturvallisuutta voidaan kehittää myös lukuisin muin eri tavoin. Eri tutkimuksissa nostetaan puutteelliset työturvallisuuskoulutukset yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi rakennusalan heikkoon työturvallisuuden tasoon. Työturvallisuuskoulutuksia voidaan merkittävästi tehostaa esimerkiksi hyödyntämällä valo- ja videokuvia sekä erilaisia demonstraatioita ja simulaatioita erilaisista työtilanteista. Olennaista on kannustaa työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen.

Suomessa on ensimmäisenä maana Euroopassa lähdetty uudistamaan työturvallisuuskoulutuksia Turvapuistotoiminnan kautta.

Ensimmäinen Turvapuisto, Rudus Turvapuisto, perustettiin Rudus Oy:n toimesta Espooseen 2009. Turvapuisto Pohjois-Suomi perustettiin Ouluun 2013. Turvapuisto -konsepti on uudenlainen työturvallisuusinnovaatio, joka mahdollistaa eri toimijoiden aktiivisen osallistumisen työturvallisuuskoulutuksiin. Turvapuisto tarjoaa käytännön läheisen tavan kouluttaa osallistujia vaarojen tunnistamiseen ja turvalliseen työskentelyyn erilaisissa työympäristöissä ja työvaiheissa. Rasteilla pyritään tuomaan esiin myös työn toteutukseen vaikuttavan suunnittelun merkitystä.

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

9

Kummatkin turvapuistot koostuvat erilaisista koulutusrasteista, joilla mallinnetaan todellisia työtilanteita ja vaaranpaikkoja. Koulutusrasteja on kehitetty vastaamaan pääasiassa rakennusalan koulutustarpeisiin. Yhä enenevissä määrin niiden sisältöä on kehitetty ja kehitetään vastaamaan myös muilta toimialoilta tuleviin haasteisiin. Esimerkkeinä tällaisista ovat esimerkiksi kuljetus- ja puhtaanapitopalveluiden huomioiminen osana työmaan turvallisuutta.

Merkittävin ero kahden turvapuiston välillä on niiden rakentamisen ja hallinnoinnin järjestelyissä. Ruduksen Turvapuisto Espoossa on Rudus Oy:n rakentama ja hallinnoima, kun Turvapuisto PohjoisSuomea ovat olleet rakentamassa eri alojen toimijat yhteistyössä.

Espoon Turvapuiston kävijämäärä on ollut vuosittain 5000-7000.

Turvapuisto Pohjois-Suomi tavoittelee jatkossa samankaltaisia kävijämääriä.

Turvapuisto Pohjois-Suomen virallisia avajaisia vietettiin kutsutilaisuutena 2.10.2014 elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla.

Ennen virallisia avajaisia, keväästä lähtien, on Turvapuisto PohjoisSuomessa vieraillut jo lähes 3000 kävijää. Lisäksi Turvapuiston virallisen kouluttajakoulutuksen on käynyt yli 130 toimijaa eri organisaatioista. Turvapuisto näyttää löytäneen paikkansa uudenlaisena koulutuskäytäntönä. Turvapuisto toimii myös hyvänä alustana erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Seuraava haaste Turvapuistoille voisikin olla ministeri Vapaavuoren avajaispuheen kannustamana rakentaa Turvapuisto-konseptista myytävä palveluvientituote. Tämä edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös uudenlaisia avauksia turvapuistojen koulutusten vaikuttavuuden arvioimiseksi ja uudenlaisten opetusta tukevien käytäntöjen ja työkalujen hyödyntämiseksi.

KATSO LISÄÄ:

Koulutustilanne Espoon Turvapuistossa.

Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus ry.

Turvapuiston avajaisia vietettiin lokakuussa 2014.

Kuva: Arto Reiman, Työterveyslaitos.

ESPOON TURVAPUISTO W W W.RUDUS.FI/TURVAPUISTO

OULUN TURVAPUISTO W W W.PSTP.FI

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

10

Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari Kevätseminaari järjestetään 19-20.5.2015 Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, mutta merkitse päivät jo nyt kalenteriisi.

Tervetuloa mukaan!

Nolla tapaturmaa -tapaaminen Pohjois-Karjalassa 12.12.2014 Nolla tapaturmaa -tapaaminen järjestetään UPM Joensuun tehtaalla 12.12.2014 klo 13.00–15.30. Ohjelmassa on vaneritehtaan esittely, työturvallisuuden kuulumiset, miten sinne on päästy ja miten tästä eteenpäin sekä tehdaskierros. Isäntinä toimivat tehtaanjohtaja Kimmo Wilska sekä EHS Manager Mika Vallius.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mika Vallius, mika.vallius@upm.com 5.12.2014 mennessä.

Uudet jäsentyöpaikat 1.9.-30.11.2014 Osuuskunta Maitomaa Sanoma Media Finland Oy/Sanomapaino Shutdown Technologies Oy Tervetuloa mukaan!

Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Tilaa Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenteri vuodelle 2015!

Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenterin päähenkilönä seikkailee jo kolmatta kertaa toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2015 kalenterikuukausien teemoiksi on valittu vuoden eri aikoihin sopivia työsuojeluasioita.

Hinta 6,00 € (4,84 € + alv. 24 %), minimitilausmäärä 10 kpl. Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.ttl.fi/partner/nollatapaturmaa/tuotteet/Sivut/default.aspx

TTT-lehden ilmaisjakelu päättyy Työterveyslaitos ei enää maksa Työ Terveys Turvallisuus -lehden ilmaisjakelua Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Vuoden 2015 alusta alkaen TTT-lehden saa vain tilaamalla. Työterveyslaitos on jatkossa TTT-lehden ja sen uuden kustantajan, Kempulssi Oy:n alaisen TTT Kustannus Oy:n yhteistyökumppani. TTT-lehti ilmestyy painettuna kuusi kertaa vuodessa. Tulossa ovat myös uudet nettisivut osoitteessa www. tttlehti.fi sekä noin 15 kertaa vuodessa jaettava veloitukseton sähköinen uutiskirje. TTT-lehden tilaajat saavat vapaan pääsyn lehden digiversioon sekä sähköiseen, hakusanapohjaiseen arkistoon, joka alkaa karttua vuoden 2015 alusta.

Tilaushinnat löytyvät täältä: http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=21&pid=78 Tilaukset ja tiedustelut: tilaukset@tttlehti.fi tai puh. 0400 578 901 Lisätietoja: merja.karjalainen@tttlehti.fi, puh. 040 545 3812

Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja uusi vuosi 2015 on tulossa.

Työterveyslaitoksen koulutukset vuodelle 2015 ovat valmiina ja löytyvät Koulutuskalenteristamme www.ttl.fi/koulutus.

Koulutustarjonnastamme löydät koulutuksia kolmen eri teeman alta: Parempi työyhteisö, Turvallisempi työympäristö ja Terveempi työntekijä.

Tutustu siis tarjontaan ja ilmoittaudu!

NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014

www.ttl.fi/koulutus

11

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.

JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puh. 030 4741 (vaihde) faksi 030 474 2020 nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi LEHDEN TAITTO: Pia Lindroos Työterveyslaitos pia.lindroos@ttl.fi JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 ISSN 1797-2906