Koulutus- ja kehittämispalvelut
Toimintakertomus
Asiantuntijuudesta taitoa ja osaamista työelämään Koulutus- ja kehittämispalvelut on Lapin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, jonka toiminnan taustalla on yliopiston tiedekuntaperusta ja tiivis tiedekuntayhteistyö. Asiakkaitamme ovat pääasiassa korkeakoulututkinnon suorittaneet ja vankan työkokemuksen omaavat ammattiosaamistaan päivittävät henkilöt sekä toimintaansa kehittävät yritykset ja organisaatiot. Yksiköllämme on pitkät perinteet Lapin alueen kehittäjänä niin kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden kautta. Järjestämämme ammatillinen täydennyskoulutus keskittyy työelämän kehittämistarpeita palvelevaan toimintaan sekä yksilön osaamisen kehittämiseen. Tuomme tuoreen tutkimustiedon kentälle asiakkaan osaamisen kehittämisen tueksi. Toimimme asiakaslähtöisesti, panostamme tulevien tarpeiden ennakointiin ja pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Koulutus- ja kehittämispalvelut on kokenut hanketoimija, joka hallitsee hanketyön aina suunnittelusta tulosten juurruttamiseen saakka. Koulutus- ja kehittämispalvelut on jatkuvan oppimisen aito kumppani, jonka tehokas, tuloksellinen ja verkostoituva toimintatapa takaa laadukkaat ja tarpeisiin vastaavat koulutus- ja kehittämisohjelmat.
Rahoitusrakenne 2018: Liiketoiminnan tuotot
35 %
OPH:n määrärahat
6%
Lapin yliopiston sisäiset tehtävät
5%
EU-hankerahoitus
54 %
Perheille parasta – työniloa työntekijöille Perheille parasta – työniloa työntekijöille -hanke (ESR) toteutettiin yhteistyössä Tornion kaupungin kanssa 1.9.2015–31.12.2018. Hankkeen tavoitteena oli parantaa lapsiperhepalvelujen tuottavuutta, palveluiden vastaamista asiakkaiden tarpeisiin sekä edistää henkilöstön työhyvinvointia palvelutuotannon muutosprosesseissa ja uusissa palvelutuotannonmalleissa. Hankkeen tuloksena kehittyi kokeilutoiminnan kautta neljä uutta palvelutuotannon mallia, joista osa vakiintui Tornion kaupungin perustoiminnaksi. Kehitetyt uudet mallit rakennettiin organisaation tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia tukevalla monisektorisella työskentelymallilla, joka nimettiin Perheille parasta – työniloa työntekijöille -työskentelymalliksi. Uudet palvelutuotannon mallit ovat: • 2-vuotistapaaminen neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä perheiden kotona, • koulunuorisotyö, • lapsiperhetyön kehittäminen ja • verkostotyön kehittäminen. Hankkeesta kehitetyistä malleista on koostettu raportit, jotka ovat saatavilla sähköisinä yksikkömme sekä Tornion kaupungin nettisivuilta.
”
Oli tärkeää, että meillä oli ulkoinen taho, joka katsoi kokonaisuutta. Heillä oli myös työvälineitä ja teoreettista tietämystä siitä, miten työhyvinvointia kehittävää prosessia viedään eteenpäin. Hankkeen toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, että tuottavuus tapahtuu ruohonjuuritasolla. Työntekijöiden on tunnettava olonsa turvalliseksi, eikä työnantaja saa vain olettaa, että asiat hoituvat. Tornion kaupungin henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen ja hyvinvointisuunnittelija Jaana Sahi
Toimintaa järjestäneiden innostus kantoi hanketta ja vauhti parani koko ajan, kun nähtiin, että asioita saatiin aikaiseksi. Tuli hyvä kierre. Tornion kaupungin sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona
Kuntaorganisaation hyvinvointijohtamisen malli Rakensimme Posion kunnan kanssa kuntaorganisaation erityispiirteet huomioivan hyvinvointijohtamisen mallin, jolla tuetaan ja edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia työssä. Malli antaa esimiehille yhteiset raamit sekä käytännön työkaluja, joilla hyvinvointia edistetään jokapäiväisessä työssä kannustinelementtejä hyödyntäen. Malli rakennettiin henkilöstölähtöisesti, mikä tarkoitti henkilöstön ja esimiesten vahvaa osallistumista kehittämisprosessiin, joka toteutettiin neljän toisiaan tukevan työpajakokonaisuuden avulla. Kunnanjohtaja (vs.) Eija Aholan mukaan esimiesten montaasiohjaustyöpajassa nousi esille esimiestyön yksinäisyys. Siihen kehitettiin vapaamuotoinen ”Esimiesten pyöreän pöydän tapaaminen”, joka toimii esimiesten vertaistukena. Kunnassa jatketaan esimiestyön kehittämistä edelleen henkilöstöltä saadun palautteen ja henkilöstöjohtamiseen liittyvän osaamiskartoituksen avulla. Posion hyvinvointijohtamisen mallissa painottuvat • • • •
päivittäisjohtaminen, hyvän keskustelukulttuurin rakentaminen, yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta edistävä palkitseminen ja tavoitteellinen hyvinvoinnin edistäminen ja seuraaminen.
Mallista on koottu työkirja, joka tukee ja ohjaa hyvinvoinnin systemaattista johtamista ja kehittämistä myös jatkossa. Malli rakennettiin vuosien 2016–2018 aikana Työsuojelurahaston tukemana.
Lapista käsin Lapin kasvavat matkailijamäärät luovat alalle uusia palvelu- ja osaamistarpeita. Nykyajan matkailija haluaa kokea matkallaan paikallista kulttuuria, on kiinnostunut vastuullisuudesta ja uusista kokemuksista sekä haluaa tutustua paikallisiin käsityötaitoihin ja designiin. Tähän tarpeeseen vastaa käsitöihin perustuva matkailu, jota kehitetään Lapin yliopiston kolmen yksikön hankeyhteistyönä Lapista käsin-hankkeessa. Hankkeessa käsityöyrittäjille ja muille käsitöiden tekijöille tarjotaan mahdollisuuksia oman osaamisensa lisäämiseen täydennyskoulutuksen avulla. Täydennyskoulutusohjelmassa käsityötuotteita ja -palveluita kehitetään matkailuelinkeinoon soveltuviksi, tutustutaan matkailun toimintakenttään, täydennetään osaamista käsityöyrittäjyydestä sekä pohditaan tuotteistamista ja tuotteiden onnistunutta kohdentamista. Hankkeen tuloksena syntyy uusia innovatiivisia matkailupalveluita ja matkamuistoja. Lapista käsin -hankkeessa on onnistuneesti yhdistetty Lapin yliopiston eri yksiköiden ja alojen osaamista. Hankkeessa ovat mukana Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, taiteiden tiedekunta ja matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joiden osaamista ja vahvuuksia voidaan hankkeen eri toimenpiteissä onnistuneesti hyödyntää. Hanke palvelee Lapin yliopistoa ja käsityöntekijöitä myös pidemmällä tähtäimellä: hankkeen vaikutuksesta yliopiston täydennyskoulutusja perusopetustarjonta laajenee matkailualan uusia osaamistarpeita palvelevaksi ja lisäksi tuotoksena syntyy sähköinen käsityömatkailun tuotteistamis- ja myyntityökäsikirja. Hanke kohdentuu ensisijaisesti matkailusta ja itsensä työllistämisestä kiinnostuneille lappilaisille käsityöyrittäjille ja käsityöntekijöille. Lue lisää hankkeesta ja täydennyskoulutusohjelmasta: www.lapistakasin.fi
Matkailualan palvelumuotoiluosaaja Koulutimme keväällä 2018 osaajia matkailualan kehittämistehtäviin. Puolivuotinen koulutus toteutettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin koulutuskeskus Redun ja Lapin TE-palveluiden kanssa. Koulutuksen osallistujilla oli ammatti- tai korkeakoulututkinnot eri aloilta ja heitä yhdisti kiinnostus matkailualan kehittämistehtäviin ja palvelumuotoilun menetelmien oppimiseen. Koulutuksen osallistujat toteuttivat koulutuksen aikana matkailualaan liittyvän työelämälähtöisen kehittämistyön. Kehittämisen kohteeksi valittua tuotetta tai palvelua opiskelija kehitti yhteistyössä työpaikan edustajan sekä Lapin yliopiston palvelumuotoilun huippuasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistehtävät suunniteltiin yritysten todellisiin kehittämistarpeisiin. Opiskelijat hyödynsivät Lapin yliopiston palvelumuotoilun SINCO-laboratoriota kehittämistöidensä tekemisessä. Saamamme palaute koulutuksesta oli erittäin myönteistä. Opiskelijoiden mukaan koulutus toimi loistavana tilaisuutena lisätä palveluiden kehittämisosaamista ja edistää mahdollisuuksia työllistyä matkailu- tai palvelualoille ja useampi opiskelija työllistyikin haluamalleen alalle koulutuksen aikana tai heti sen päätteeksi. Yritykset kokivat koulutuksen hyödylliseksi ja hyvien tulosten ansiosta koulutus toteutetaan alueella uudelleen. Yritykset ovat kiinnostuneet palvelumuotoilusta oman toiminnan kehittämisessä. Lapin alueella ja tällä tavalla toteutetuille koulutuksille onkin kasvavaa kysyntää.
Snow and Ice Resort Management Syyskuun 2018 alussa käynnistyi Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen, Lapin korkeakoulukonsernin ensimmäinen ulkomaiseen yliopistoon myyty tutkintokoulutus Snow and Ice Resort Management. Koulutusohjelma räätälöitiin Beijing Sport Universitylle, josta Lappiin saapui 13 nuorta opiskelemaan talviurheilujohtamista. Koulutusohjelma rakentuu lappilaisten korkeakoulujen erityisosaamiselle lumi-, jää- ja urheilujohtamisessa. Kaksivuotinen koulutus painottuu talviurheiluun ja matkailuun sekä niiden kehittämiseen johtamisen eri näkökulmista. Kun opiskelijat valmistuvat keväällä 2020, he saavat suomalaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään Kiinassa, mikä luo uudenlaisia tarpeita talviurheilun kehittämiselle ja johtamiselle. Snow and Ice Resort Management -koulutuksen sisällöt on rakennettu vastaamaan tilaajan tarpeita. Opiskelijoiden innokkuus opiskeluihin on tämän vuoksi ollut erittäin hyvä. Opiskelu tapahtuu kokonaisuudessaan englanniksi ja erilaisin uusin pedagogisin menetelmin. Teoriaopintojen lisäksi koulutuksessa vieraillaan mm. eri hiihtolajien maailmancupin kilpailuissa sekä järjestetään harjoitteluita hiihtokeskusympäristöissä ja -yrityksissä.
Lukiosta korkeakouluun – LUKKO LUKKO-hankkeen tavoitteena on helpottaa nuorten siirtymistä lukiosta korkeakouluopintoihin. Hanke järjestää Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukiolaisille yksilö- ja ryhmämuotoista uraohjausta. Hankkeen kautta lukiolaiset pääsevät tutustumaan lappialaisten korkeakoulujen koulutuksiin ja opiskeluun sekä työelämämahdollisuuksiin mm. uratarinoiden kautta. Ohjauksen toteuttamisessa keskeisessä asemassa ovat tulevaisuuden suunnittelu sekä verkkoympäristöt ja monimediaiset materiaalit. Lisäksi Lapin lukioiden henkilöstön ohjausosaamista tuetaan lyhyillä täydennyskoulutuksilla. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa luodaan lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyömalli, jonka avulla toiminta laajennetaan tulevaisuudessa kaikkiin Lapin lukioihin. Lapin yliopistolla ja ammattikorkeakoululla järjestetyistä uraohjauspäivistä sanottua:
”
”Sain hyvän kuvan siitä, minkälaista täällä on opiskella ja paljon tietoa minua kiinnostavasta alasta.” ”Konkreettinen tutustuminen opintoihin! Todella mielenkiintoinen ja hyödyllinen päivä.” ”Tutustuminen ja avoimuus. Tunsin oloni tervetulleeksi!”
Lukioilla järjestetyistä uraohjauspäivistä sanottua:
”
”Pystyi kertomaan omista suunnitelmista ja saamaan jotain vinkkejä hakuihin ja opiskeluun. Kannustusta!” ”Tykkäsin tulevaisuusrasteista, kun sai miettiä omaa tulevaisuutta. Tämä oli mukava lisä faktatiedolle.” ”Opin, että vaikka on kiinnostunut jostain alasta, niin silti voi suuntautua moneen eri ammattiin.” ”Oman ammatin löytämisessä ei ole kiire.”
Valmennuksia matkailualan yritysten kehittämiseen Toteutimme yhteistyössä Lapin koulutuskeskus REDU:n ja Polut Pohjoisen kasvuun -hankkeen kanssa valmennuskokonaisuudet matkailualan yrityksille Kittilässä. Valmennuksissa perehdyttiin yritysten toimintojen ja asiakaspalveluprosessien kehittämiseen. Valmennuksissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja sisällöt rakennettiin ratkaisukeskeisyyden sekä sovittelevan työotteen viitekehyksestä. Yritykset saivat työskentelystä konkreettisia työkaluja toimintojen organisointiin ja palveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen sekä ideoita asiakaspalautteen käsittelyyn ja asiakastyytyväisyyden ylläpitoon. Saatujen palautteiden mukaan yrityskohtaiset kehittämisen paikat saatiin käsiteltyä avoimesti ja niihin löydettiin konkreettisia, käytännönläheisiä ratkaisuja. Kun kehitetään menestyvää ja vetovoimaista yritystä, koko henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on avainasemassa. Henkilöstö tuntee parhaiten työnsä käytännöt. Valmennuksien osallistavilla työskentelymenetelmillä löydettiin yhdessä yritysten kehittämisen paikat ja jokaisen yrityksen vahvuudet. Kehittämistyön onnistumisen edellytys oli, että yrityskohtaisiin kehittämiskohteisiin ja sovittuihin kehittämistoimenpiteisiin palattiin vielä käytännön kokeiluiden jälkeen kokoavan työskentelyn merkeissä. Yhteenvetotilaisuudessa yrittäjät ja henkilöstö pohtivat yhdessä työskennellen, missä kehittämisen suhteen oltiin menossa ja mitkä ovat seuraavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmennukset ajoittuivat matkailun kiireisimmän sesongin ulkopuolelle, mikä mahdollisti yritysten osallistumisen, kehittämisen viemisen käytäntöön sekä auttoi varautumaan tulevaan kauteen tuoreella otteella.
TULO
SSA!
Hyvinvointi ja digitaalisuus – kuinka sujuvasti ne sinun työssäsi yhdistyvät? Digitaalisuus haastaa, mutta myös mahdollistaa työhyvinvoinnin ylläpitämisen. Työtehtävät muuttuvat erilaisiksi, kun automatisoinnin osuus kasvaa ja digityyppinen tekeminen lisääntyy. Informaatiota tulvii joka tuutista ja töitä on mahdollista tehdä 24/7 lähes missä tahansa. Digitaalisuus avaa myös paljon mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Erilaisten seurantavälineiden avulla voidaan seurata fyysistä ja psyykkistä kuormitusta ja saada reaaliaikaista tietoa työntekijöiden jaksamisen tilasta. 2019 käynnistyvässä Digiajan työhyvinvointi -hankkeessa selvitetään digiajan vaikutuksia työhyvinvointiin sekä kehitetään organisaatioille uusia ja ennakkoluulottomia digiajan työhyvinvoinnin ratkaisuja.
Tulevaisuuden teknologiat matkailun palveluissa Vastaako tekoäly yrityksesi tarjouspyyntöihin tulevaisuudessa? Huolehtiiko robotti asiakkaittesi viihtyvyydestä hotellissa tai pitääkö robotti huolen siitä, että asiakkaillasi on oikeat varusteet kelkkasafaria varten? Matkustavatko asiakkaasi matkailukohteesta toiseen droneilla? Tätä kaikkea pohdimme matkailualan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa tulevan vuoden aikana Tulevaisuuden teknologiat matkailun palveluissa -esiselvityshankkeessamme. Seuraa selvitystyön etenemistä Facebook-sivuiltamme!
Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut PL 122 96101 Rovaniemi Käyntiosoite: ”Vilhontalo”, Hallituskatu 20 B, 3. krs p. 0400 192 135, vaihde 016 341 341 koke@ulapland.fi ulapland.fi/koke facebook.com/koulutusjakehittamispalvelut