Oikeustieteiden tiedekunnan valintaopas 2019 by ULapland

OTK

Oikeustieteiden tiedekunta Valintaopas 2019

LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN! Lapin yliopisto on noin 5 000 opiskelijan yliopisto, jossa on oikeustieteen, yhteiskuntatieteen, kasvatustieteen ja taiteiden tiedekunnat. Oikeustieteiden tiedekunta kouluttaa vuosittain neljäsosan maamme juristeista. Tiedekuntaan otetaan vuonna 2019 sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan 140 uutta opiskelijaa. Lisäksi voidaan valita enintään kolme saamen kielen taitoista opiskelijaa. Oikeusnotaarin tutkinto on alempi oikeustieteellisen alan korkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja sen ohjeellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Sen jälkeen voit jatkaa opintojasi oikeustieteen maisterin tutkintoon, joka on laajuudeltaan 120 opintopisteen ylempi korkeakoulututkinto. Molempien tutkintojen rakenne ja sisältö on vastikään uudistettu ohjelmamuotoisemmaksi. Opintojen toteutuksessa keskeisenä periaatteena on oppimislähtöisyys; opiskelijoiden oppimisen edistäminen, johon pyritään monimuotoisella ja monipuolisella opetuksella. Lapin yliopistossa suoritettu oikeustieteen maisterin tutkinto on kysytty ja kilpailtu laadukas juristitutkinto, joka mahdollistaa opiskelijoiden sijoittumisen tulevaisuuden kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille. Tutkinnon vahvoina peruselementteinä toimivat kansainvälisyys ja painotus oikeudellisten käytäntöjen suuntaan sekä oikeuskulttuurien vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Opinnoissa keskiössä on oikeustieteellisen tiedon, systematiikan ja ymmärryksen omaksuminen. Tavoitteena on oikeustieteellisen teorian hallinta ja ymmärrys, oikeudellisten ongelmien monipuolinen tunnistamis- ja ratkaisukyky myös käytännössä sekä argumentaatiotaidot, kielitaitoa ja tiedonhankinta- ja hallintataitoja unohtamatta. Lapin yliopiston oikeustieteelliset tutkinnot tarjoavat vankan oikeudellisen yleissivistyksen. Samalla erityisesti maisterivaiheessa on mahdollista suunnata opiskeluaan oikeudellisiin erityiskysymyksiin. Lapin yliopistossa tiede ja taide kohtaavat. Monipuolisen koulutustarjonnan ansiosta Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta valmistuneet ovat paitsi eturivin juridiikan asiantuntijoita myös kielitaitoisia ja sivistyneitä juristeja. Lapin yliopisto on myös kansainvälinen työskentely-yhteisö. Oikeustieteiden tiedekunnassa opiskelee vuosittain puolensataa ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Saman verran omia opiskelijoita lähtee vaihtoon eri puolilla maailmaa sijaitseviin yliopistoihin. Lapin yliopistosta löydät selkeästi etenevät opinnot, tiiviin opiskeluyhteisön ja helposti lähestyttävän opetushenkilökunnan. Yliopiston tilat ovat uudenaikaiset ja avarat. Myös mukavia opiskelija-asuntoja on saatavissa. Viihtyisyyttä lisää se, että kahdeksan vuodenajan Rovaniemi tarjoaa mieleenpainuvien luontoelämysten lisäksi rikkaita kulttuurikokemuksia. Tervetuloa tieteen ja taiteen pohjoiseen kohtauspaikkaan! Soili Nystén-Haarala Oikeustieteiden tiedekunnan dekaani professori

SISÄLLYSLUETTELO YHTEISHAKU..................................................................................................................... 4 HAKUMENETTELY- JA HAKUAJAT ........................................................................................... 4 VALINNAN TULOKSET............................................................................................................. 4 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN JA ILMOITTAUTUMINEN ...................................... 4 SIJOITTELU.............................................................................................................................. 5 ENSIKERTALAISKIINTIÖ........................................................................................................... 5 OIKAISUPYYNTÖMENETTELY.................................................................................................. 5 YHDEN KORKEAKOULUPAIKAN SÄÄNNÖS ............................................................................. 6 KIELITAIDON OSOITTAMINEN ................................................................................................ 6 ESTEETÖN OPISKELU .............................................................................................................. 7 A. OIKEUSNOTAARIN JA OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS .. 7 HAKUKELPOISUUS .................................................................................................................. 7 1. HAKEMINEN ....................................................................................................................... 9 2. YHTEISVALINNAN VALINTAMENETTELY........................................................................... 11 3. PISTEYTYS ......................................................................................................................... 13 4. VARASIJAMENETTELY ....................................................................................................... 14 5. KIELITAIDON OSOITTAMINEN .......................................................................................... 14 B. PELKÄSTÄÄN OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS ............ 16 HAKUKELPOISUUS ................................................................................................................ 16 1. Helsingin-, Turun- tai Itä-Suomen yliopistoissa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet 16 Aloituspaikat....................................................................................................... 16 Valintamenettely ................................................................................................ 16 2. Lapin yliopistossa oikeusnotaarin tutkinnon (86/1996) suorittaneet ............................. 17 Aloituspaikat....................................................................................................... 17 Valintamenettely ................................................................................................ 17 3. Åbo Akademissa rättsnotarie-tutkinnon suorittaneet..................................................... 17 Aloituspaikat....................................................................................................... 17 Valintamenettely ................................................................................................ 17 4. Ulkomailla oikeusnotaarin tutkintoa vastaavan koulutuksen suorittaneet .................... 17 Aloituspaikat....................................................................................................... 17 Valintamenettely ................................................................................................ 18

UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN VUONNA 2019

YHTEISHAKU A. Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus B. Pelkästään oikeustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus KAIKKIA YHTEISHAUN HAKUKOHTEITA KOSKEVAT YLEISET OHJEET HAKUMENETTELY- JA HAKUAJAT Opiskeluoikeutta oikeusnotaarin ja/tai maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa sähköisesti Opintopolussa osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika alkaa 20.3.2019 ja päättyy 3.4.2019 klo 15.00. Todistusliitteet ladataan Opintopolun hakulomakkeelle. Virheellisten tietojen antaminen hakulomakkeessa saattaa johtaa hakijan opiskelupaikan menetykseen. Valtakunnallisessa yhteishaussa voi hakea yhteensä enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka laitetaan hakulomakkeella hakutoivejärjestykseen. Hakukohteiden järjestystä voi muuttaa hakuajan päättymiseen saakka, jonka jälkeen järjestys on sitova. Hakijalle tarjotaan sitä opiskelupaikkaa, joka on hänen hakutoivejärjestyksessään korkeimmalla ja johon hänen valinnoissa saamansa pisteet riittävät. Tarkemmat ohjeet hakumenettelystä ja hakulomakkeen käsittelystä löytyvät Opintopolku.fi –sivustolta. VALINNAN TULOKSET Yhteishaun tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019. OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN JA ILMOITTAUTUMINEN Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava sijoittelun tuloksena hänelle tarjotun opiskelupaikkansa vastaanottaminen sähköisesti Oma Opintopolku -palvelussa (www.opintopolku.fi) 8.7.2019 klo 15.00 mennessä (28.6.2019 hyväksytyillä) tai 10 vrk:n kuluessa tuloksen julkaisemisesta. Mikäli hyväksytty hakija ei ota opiskelupaikkaa vastaan määräaikaan mennessä, hän menettää opiskelupaikan. Opiskelupaikan vastaanottaminen on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Lisätietoa opiskelupaikan vastaanottamisesta löydät Opintopolku -palvelusta: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/nain-otat-paikan-vastaan/ Ilmoittautuminen yliopistoon tehdään paikan vastaanottamisen yhteydessä Oma Opintopolku -palvelun kautta viimeistään 8.7.2019 klo 15.00 tai 10 vrk kuluessa tuloksen julkistamisesta. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskelijan on ilmoittauduttava ensimmäiselle lukuvuodelle läsnäolevaksi ja siihen liittyy ylioppilaskunnan jäsenyys. Jäsenmaksu tulee maksaa ilmoittautumisen yhteydessä.

SIJOITTELU Valtakunnallisessa yhteishaussa hakijalle tarjotaan sitä opiskelupaikkaa, joka on hänen hakutoivejärjestyksessään korkeimmalla ja johon hänen valinnoissa saamansa pisteet riittävät. Korkeakoulut tallentavat opiskelijavalintojensa tulokset yhteishakujärjestelmään viimeistään 25.6.2019, jonka jälkeen järjestelmä sijoittelee hakijat hakukohteisiin hakutoivejärjestysten mukaisesti. Hakija saa tiedon sijoittelun tuloksesta viimeistään 28.6.2019. Hakija voi saada tiedon aiemmin, mikäli sijoittelu on hänen kohdallaan lopullinen eli hänet on hyväksytty joko ensimmäiseksi asettamaansa hakukohteeseen tai hakukohteeseen, jonka yläpuolella ei ole hakutoiveita, joihin hän on varasijalla. Hakija voi saada tiedon aiemmin myös siinä tapauksessa, että hänet on hyväksytty hakukohteeseen, jonka yläpuolella hakijalla ei ole hakutoiveita, joiden valinnan tulosta ei ole vielä tallennettu järjestelmään. Sijoittelu jatkuu 31.7.2019 saakka, jonka aikana peruttuihin ja peruuntuneihin opiskelupaikkoihin voi sijoittelussa nousta uusia opiskelijoita varasijalta. Sijoittelun tilannetta voi seurata reaaliaikaisesti Opintopolun Oma opintopolku -palvelussa. ENSIKERTALAISKIINTIÖ Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaussa haetaan samassa järjestelmässä. Korkeakoulujen on varattava aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville pois lukien vieraskieliset ja pienet hakukohteet. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Tämä määrittää sen, mihin hakijaryhmään hakija kuuluu, jos hän päättää tulevaisuudessa hakea uudestaan korkeakouluun, jossa ensikertalaiskiintiö on käytössä. Tällöin korkeakoulun on turvattava asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ensikertalaiskiintiö ei ole käytössä maisterin tutkintoon johtavissa hakukohteissa. OIKAISUPYYNTÖMENETTELY Lapin yliopiston opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää oikaisua neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyynnössä hakija ilmoittaa kirjallisesti mitä päätöstä hän pyytää oikaistavaksi, mitä kohtaa päätöksestä hän pyytää oikaistavaksi, miten päätöstä tulisi hänen mukaansa oikaista ja millä perusteilla päätöstä tulisi oikaista hänen pyytämällään tavalla. Oikaisupyynnöt on osoitettava kyseisen tiedekunnan dekaanille ja toimitettava osoitteeseen Lapin yliopiston kirjaamo, Yliopistonkatu 8, postiosoite PL 122, 96101 Rovaniemi tai salatulla sähköpostilla osoitteessa https://securemail.ulapland.fi/, jolloin vastaanottajaksi merkitään kirjaamo(at)ulapland.fi tai suoraan sähköpostilla kirjaamo(at)ulapland.fi. Oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisumenettelyn tulos ei voi muuttua oikaisua hakeneen tai opiskelemaan jo valittujen vahingoksi.

Korkeakoulujen yhteishaussa olevan koulutuksen oikaisumenettelyistä huomioitavaa Johonkin hakutoiveeseensa hyväksytyn hakijan jättämää oikaisupyyntöä ei käsitellä, jos oikaisupyynnön kohteena on alempi hakutoive kuin se, johon hakija on tullut valituksi. Jos hakija hyväksytään oikaisuprosessin aikana varasijalta oikaisupyynnön kohteena olevaa hakutoivetta ylempään hakutoiveeseen, oikaisupyyntöä koskeva päätös on niin ikään merkityksetön. Hakijan ei pidä jättää ottamatta hänelle tarjottua opiskelupaikkaa vastaan, jos hän jättää jonkin ylemmän hakutoiveensa valintaa koskevan oikaisupyynnön. Jos oikaisupyyntö hyväksytään, niin hakijalla on mahdollisuus ottaa vastaan vain oikaisupyynnön kautta saatu opiskelupaikka ja aiemmin vastaanotettu opiskelupaikka peruuntuu. YHDEN KORKEAKOULUPAIKAN SÄÄNNÖS Yhden korkeakoulupaikan säännös (38§ L558/2009) koskee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakuja. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. KIELITAIDON OSOITTAMINEN Voidakseen tulla hyväksytyksi, hakijan on osoitettava vaadittava suomen kielen taito. Jos hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, hän on kielellisesti kelpoinen. Hakijalta voidaan vaatia suomen kielen taidon osoittamista vain, mikäli hänen aikaisempi koulutustausta on suoritettu toisella kielellä kuin suomen kielellä. Jos hakija ei ole suorittanut perusopetusta, toisen asteen tutkintoa tai muuta korkea-koulukelpoisuuden antavaa tutkintoa suomeksi, voidaan hakijalta vaatia kotimaisen kielen taidon osoittamista. Hakijan on osoitettava suomen kielen taito hakuaikana tai viimeistään opiskelupaikkaa vastaanottaessaan. Suomen kielen taidon osoittaminen Toisen asteen koulutus/tutkintoon kuuluva osa tai koe - Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E) - Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe vähintään arvosanalla laudatur (L) - Suomi toisena kielenä S2, magna cum laude approbatur (M) - IB A-tason suomi suoritettu - IB B-tason suomi suoritettuna vähintään arvosanalla 5 Kielikokeet • Yleinen kielitutkinto, taitotaso 4 kaikista osa-alueista (osa-alueet: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puhuminen) • Valtionhallinnon suullisen ja kirjallisen kielitaidon kokeet, taitotaso hyvä. 6

•

Luokanopettajakoulutuksen hakijoilta edellytetään yleisen kielitutkinnon taitotasoa 5 tai Valtionhallinnon kielitutkinnon hyvää taitoa

ESTEETÖN OPISKELU Opiskelun esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yliopistomme tukee erityisjärjestelyitä tarvitsevien opiskelijoiden opiskelua opetusjärjestelyin mahdollisuuksien mukaan, esim. luento- ja opetusmateriaalia voi pyytää etukäteen opettajalta ja tenttijärjestelyissä voidaan joustaa. Verkko-opiskelu tarjoaa opiskelumuodon, joka ei ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Tarkempaa tietoa yliopistomme esteettömyydestä saat verkkosivuiltamme: www.ulapland.fi/esteetonopiskelu

A. OIKEUSNOTAARIN JA OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Tämä hakukohde on osa oikeustieteellisen alan yhteisvalintaa. Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita otetaan yliopistolain tarkoittamalla tavalla suorittamaan sekä alempaa että ylempää oikeustieteen korkeakoulututkintoa (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) seuraaviin yliopistoihin: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto ja Turun yliopisto. Yliopistot käyttävät valinnassa yhteistä valintakoetta ja yhteisiä valintaperusteita. HAKUKELPOISUUS Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa haetaan yliopistojen valtakunnallisen yhteishaun kevään toisen hakuajan aikataulun ja ohjeiden mukaisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Yliopistoon hakevan tulee täyttää tietyt yliopistolaissa (YoL 558/2009 §37) mainitut edellytykset hakukelpoisuudesta. Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: • • • • • • •

Ylioppilastutkinnon International Baccalaureate -tutkinnon (IB, Diploma, sertifikaatti ei riitä) Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) Reifeprüfung-tutkinnon (RP) / Deutsches Internationales Abitur (DIA) Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon Ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin AICE-tutkinto

Yliopistolain 37.10 §:n mukaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Katso tarkemmin osoitteesta: https://www.oikeustieteet.fi/hakukelpoisuus/ Hakukeväänä valmistuvat ovat hakukelpoisia, mikäli saavat tutkintotodistuksen kevään yleisenä lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten päättäjäispäivänä. Myös yleisen valmistumispäivän jälkeen valmistuvat voivat hakea, mikäli tallentavat kopion valmistuneen tutkinnon todistuksesta Opintopolkuun hakemukselle. Sähköinen hakemus täytetään kuitenkin normaalisti hakuaikana Opintopolku.fi-palvelussa. Liitteet tulee tallentaa hakemukselle sähköisesti (pdf, jpg tai png) 6.6.2019 klo 15:00 mennessä. Keväällä 2019 IB-, EB- ja RP/DIA-tutkinnon suorittavat Hakukeväänä 2019 International Baccalaureate (IB) -tutkintoon, European Baccalaureate (EB) -tutkintoon, Reifeprüfung (RP) ja Deutsches Internationales Abitur (DIA)-tutkintoon valmistuvat ovat hakukelpoisia, mikäli toimittavat kopion väliaikaisesta todistuksesta (ennakkoarvio, predicted grades -arvosanat yhteispisteineen) Opintopolkuun hakemukselle määräaikaan mennessä. Liitteet tulee tallentaa hakemukselle sähköisesti (pdf, jpg tai png) 10.4.2019 klo 15:00 mennessä. Lopullinen tutkintotodistus tulee toimittaa heti valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 6.6.2019 klo 15:00 (Rp/DIA) tai 12.7.2019 klo 15:00 mennessä (EB, IB), katso tarkemmat tiedot osoitteesta: https://www.oikeustieteet.fi/liitteet/ Erivapaus osallistua valintakokeeseen Yliopistolain 37.10 §:n mukaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilö, joka katsoo hallitsevansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä kuitenkaan yliopistolaissa todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea lupaa osallistua valintakokeeseen. Perusteltu hakemus koulutusselvityksineen tulee toimittaa kaikkiin niihin yliopistoihin, joiden hakukohteita erivapaushakemus koskee hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15:00 mennessä. Katso tarkemmat ohjeet kunkin yliopiston omilta nettisivuilta. Saamen kielen taitoinen hakija Saamen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on kirjoittanut saamen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeena tai jolla on saamen kieli äidinkielenä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta saadussa päättötodistuksessa tai osoittanut saamen kielen taitonsa Lapin yliopiston järjestämässä saamen kielen kokeessa. Hakukohteeseen voidaan ottaa enintään 3 sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa omassa valintatapajonossa, jotka ovat saavuttaneet vähintään puolet valintakokeen maksimipisteestä. Mikäli hakija on hyväksytty muissa valintatapajonoissa, häntä ei voida enää hyväksyä tässä valintatapajonossa.

LIITTEET Liitteet tulee tallentaa hakemukselle sähköisesti (pdf, jpg tai png) 10.4.2019 klo 15:00 mennessä, katso poikkeukset sekä tarkemmat ohjeet vaadittavista liitteistä osoitteesta: https://www.oikeustieteet.fi/liitteet/ 1. HAKEMINEN Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa haetaan yliopistojen valtakunnallisen yhteishaun kevään aikataulun ja ohjeiden mukaisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Keväällä 2019 IB-, EB- tai Rp/DIA-tutkinnon suorittaneen hakijan on tallennettava Opintopolkuun hakemukselle ennakkoarvio (predicted grades arvosanat yhteispisteineen) hakukelpoisuuden todentamiseksi. Hakukeväänä valmistuvan opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkastettu hakijan lopullisen tutkintotodistuksen perusteella. Jos hakijan arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hakija valita opiskelijaksi asetetun opiskelijavalintakiintiön ulkopuolelta. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, peruutetaan opiskelupaikka. Liitteet on tallennettava Opintopolkuun hakemukselle valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. Pakolaisasemassa olevien hakijoiden huomioiminen opiskelijavalinnassa. Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi kutsua alemman tai samanaikaisesti alemman ja ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakijapalveluihin. Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkiin niihin oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan hakijapalveluihin, joiden hakukohteisiin hän on hakenut hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15:00 mennessä. Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa on mukana viisi suomenkielistä hakukohdetta. Hakukohteisiin ei liity yhteisvalinnan kohteiden välillä muuta rajausta. Kullakin yliopistolla voi olla yksi tai useampi hakukohde. Hakija asettaa hakemansa hakukohteet hakulomakkeella mieleiseensä järjestykseen. Hakija voi valita, missä seuraavista paikkakunnista osallistuu valintakokeeseen: Helsinki, Joensuu, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. OIKEUSTIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE Valintakoe pidetään tiistaina 14.5. klo 10.00–15.00. Kokeen pituus on viisi tuntia ja koe suoritetaan yhtäjaksoisesti. Valintakokeeseen on vastattava suomen kielellä. Valintakoe perustuu ennakkoon ilmoitettuun kirjallisuuteen ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Tarkemmat tiedot valintakoekirjallisuuden julkaisupäivästä ilmoitetaan vuoden loppuun mennessä osoitteessa www.oikeustieteet.fi.

Valintakokeiden tarkistus on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkastetaan monivalintatehtävät ja hakijat asetetaan niiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Monivalintatehtäväpisteiden perusteella toiseen vaiheeseen edenneiltä tarkastetaan kaikki vastaukset. Toiseen tarkastusvaiheeseen etenevien määrä on rajattu niin, että se on kolminkertainen suhteessa koko yhteisvalinnan hakukohteiden lopulliseen sisäänottomäärään. Mikäli toiseen tarkastusvaiheeseen valittaessa samalla alimmalla pistemäärällä on useita hakijoita, kaikki saman alimman pistemäärän saaneet hakijat etenevät toiseen tarkastusvaiheeseen. * Kolminkertainen määrä: kaikkien yhteisvalinnan hakukohteiden aloituspaikkojen summa x 3 eli 523 x 3 = 1569. Toiseen tarkastusvaiheeseen valittavien määrä: kaikki yhteisvalinnan valintakokeeseen osallistuneet asetetaan monivalintatehtäväpisteiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Näistä vähintään 1569 eniten pisteitä saanutta hakijaa etenee toiseen tarkastusvaiheeseen. Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua kokeeseen. ERITYISJÄRJESTELYT VALINTAKOKEESSA Valintakokeeseen osallistuva voi saada hakemuksesta vammansa, sairautensa tai vastaavan erityisen syyn perusteella tarvitsemansa erityisjärjestelyt valintakokeeseen. Esimerkiksi hakijat, joilla on keskivaikea tai vaikea lukivaikeus, voivat saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen. Mikäli hakija ei pysty täyttämään kokeessa käytettävää optisesti luettavaa lomaketta käsin, tulee hakijan hakea vapautusta optisen lomakkeen käytöstä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, mitä erityisjärjestelyjä hakija hakee ja millä perusteella. Hakemukseen tulee liittää lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto vamman tai sairauden laadusta sekä asiantuntijan suosittelemista erityisjärjestelyistä. Myös ylioppilastutkintolautakunnan antama päätös kelpaa todistukseksi. Hakemus tulee toimittaa suoraan siihen yliopistoon, jonka järjestämään valintakoetilaisuuteen on ilmoittanut osallistuvansa. Hakemus on toimitettava hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15:00 mennessä. Edellä mainitun päivän jälkeen toimitetut hakemukset huomioidaan vain siinä tapauksessa, että erityisjärjestelyiden syy on ilmennyt ko. päivän jälkeen. Hakija voi valita, missä seuraavista paikkakunnista osallistuu valintakokeeseen: Helsinki, Joensuu, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Kuvauksessa ilmoitetaan valintakokeen järjestävä yliopisto sekä lisätietoja valintakoesaleista.

Aika

Paikka

Järjestävä yliopisto: Helsingin yliopisto

Helsinki 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Helsingin yliopisto 00014 Helsingin yliopisto

Joensuu: 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Kuvaus

Carelia, C1, Yliopistokatu 4 80100 JOENSUU

Valintakoesalit ilmoitetaan keväällä 2019 osoitteessa: www.helsinki.fi/fi/opiskelu/valintakokeiden-paikat Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto

Kuopio: 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliSnellmania, SN100, Yliopistonranta 1 E opisto 70210 KUOPIO Järjestävä yliopisto: Lapin yliopisto Oulu:

14.5.2019 klo 10:00-15:00

Lapin yliopisto, Oulu 90014 OULUN YLIOPISTO

Valintakoesalit ilmoitetaan keväällä 2019 osoitteessa: www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Valintakokeet-ja-valintojen-tulokset/Tervetuloa-valintakokeisiin Järjestävä yliopisto: Lapin yliopisto

Rovaniemi: 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Lapin yliopisto, Rovaniemi 96300 ROVANIEMI

Järjestävä yliopisto: Turun yliopisto

Turku: 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Turun yliopisto 20014 TURUN YLIOPISTO

Valintakoesalit ilmoitetaan keväällä 2019 osoitteessa: utu.fi/fi/yksikot/law/opiskelu/valinta/Sivut/Opiskelijavalinta.aspx Järjestävä yliopisto: Helsingin yliopisto

Vaasa: 14.5.2019 klo 10:00-15:00

Valintakoesalit ilmoitetaan keväällä 2019 osoitteessa: www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Valintakokeet-ja-valintojen-tulokset/Tervetuloa-valintakokeisiin

Helsingin yliopisto 00014 Helsingin yliopisto

Valintakoesalit ilmoitetaan keväällä 2019 osoitteessa: www.helsinki.fi/fi/opiskelu/valintakokeiden-paikat

2. YHTEISVALINNAN VALINTAMENETTELY Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin. Valittavista 75 % valitaan yliopistolain 36 §:n tarkoittamalla tavalla hakijoista, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyn 2014 jälkeen. Todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan 11

ensikertalaiset hakijat. Jos kelpoisia ensikertalaishakijoita ei ole tarpeeksi siirretään paikat koepistevalintaan. Mahdollisesti siirretyt paikat huomioidaan koepistevalintapaikkojen kokonaismäärässä, siten että ensikertalaisille ilmoitettu kiintiö toteutuu ilmoitetusti. Ensikertalaisia voi tulla valituksi enemmänkin kuin kiintiön kooksi on määritelty, jos hakijan valintamenestys siihen riittää. Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Todistusvalinnassa voi tulla hyväksytyksi mihin tahansa hakemaansa oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen. Todistusvalinnassa voi tulla valituksi, vaikkei olisi osallistunut valintakokeeseen. Hakukevään IB, EB, Suomessa suoritetun Rp tai DIA -ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta todistuksesta. Hakija voi tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa myös valintakokeen suorittamisen jälkeen. Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa hakeeko hän todistusvalinnassa tai koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon molemmissa näissä valintajonoissa, mikäli hakija täyttää jonon valintakriteerit. Todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Ensin katsotaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tarkistetaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon. Valinta etenee valtakunnallisen yhteishaun sijoittelun mukaisesti. Tulokset julkistetaan valtakunnallisen yhteishaun aikataulun ja käytäntöjen mukaisesti. Lapin yliopistoon valitaan tämän hakukohteen kautta uusia opiskelijoita 140. Jono

1. Todistusvalintajono

AloituspaiEnsikat kerta-laisia 105 140 30

Tasapisteissä ratkaisee oppiaineen arvosana taulukossa ilmoitetussa järjestyksessä 1. äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä 2. matematiikka (pitkä tai lyhyt) 3. kieli, pitkä oppimäärä 4. muu parhaat pisteet antava kieli 5. parhaat pisteet antava ainereaali tai reaali

2. Koepistejono

110

1. Valintakokeen tehtävä 1 2. Valintakokeen tehtävä 2 3. Valintakokeen tehtävä 3 4. Valintakokeen tehtävä 4, 5. Valintakokeen tehtävä 5, ja tässä järjestyksessä enemmän pisteitä saanut

1. Ensin valitaan 30 hakijaa ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella. Todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. 2. Sen jälkeen valitaan 110 hakijaa valintakoepisteiden perusteella. Ensikertalaisia hakijoita valitaan 75 ja sen jälkeen valintakoepisteiden paremmuusjärjestyksessä 35 hakijaa. 3. Sen jälkeen valitaan enintään 3 saamen kielen taitoista hakijaa valintakoepisteiden perusteella, jotka ovat saavuttaneet vähintään puolet valintakokeen maksimipisteestä. Mikäli hakija on hyväksytty muissa valintatapajonoissa, häntä ei voida enää hyväksyä tässä valintatapajonossa. 3. PISTEYTYS Todistusvalintajono: Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä viidestä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita voi olla maksimissaan kaksi (2), täten maksimipistemäärä todistusvalinnassa on 47,5 pistettä. Jos hakija on kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voidaan muut ottaa huomioon pistetaulukon B-kohdassa (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti). Todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Mikäli hakijoita on edellä esitetyn taulukon mukaisten tasapistesääntöjen soveltamisen jälkeen edelleen tasapisteissä, otetaan heidät kaikki huomioon ao. hakukohteen valinnassa. Jos tasapisteissä olevia on enemmän kuin todistusvalinnassa olevia paikkoja, eivät tasapisteissä olevat hakijat tule valituiksi todistusvalinnassa. Tällöin aloituspaikat siirretään koepistevalintaan. Koepistejono: Valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden summasta. Valintajärjestys määräytyy koepisteiden perusteella. Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan ensin valintakokeen tehtävässä 1 enemmän pisteitä saanut ja tämän jälkeen tehtävistä 2, 3, 4 ja 5 tässä järjestyksessä, enemmän pisteitä saanut. Mikäli hakijoita on tämänkin jälkeen edelleen tasapistetilanteessa, otetaan heidät kaikki huomioon ao. hakukohteen valinnassa. Ylioppilastutkintojen pisteytys Suomalainen yo-tutkinto Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä viidestä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita voi olla maksimissaan kaksi (2), täten maksimipistemäärä todistusvalinnassa on 47,5 pistettä. Jos hakija on kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voidaan muut ottaa huomioon pistetaulukon B-kohdassa (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti).

PISTEYTYSTAULUKKO vuodelle 2019 Kokeet A.

Äidinkieli/ suomi tai ruotsi toisena kielenä koe Pitkän oppimäärän mukaiset kokeet

10,5

7,5

4,5

6,5

3,5

0,5

Ainereaalit ja reaali B. Keskipitkän ja lyhyen oppimäärän mukaiset kokeet

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp/DIA) Hakijan saama ylioppilastutkinnon yhteispistemäärä suhteutetaan suomalaisesta ylioppilastutkinnosta saatavaan maksimipistemäärään. Pisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Hakijan pisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku 47,5:lla. European Baccalaureate (EB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Hakijan pisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 100:lla ja kertomalla saatu luku 47,5:lla. Helsingin saksalaisen koulun lukiossa suoritetun Reifeprüfung (Rp) tai Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Hakijan pisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 300:lla ja kertomalla saatu luku 47,5:lla. 4. VARASIJAMENETTELY Hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyksi, asetetaan varasijalle valintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Jos todistusvalintajonossa tai koepistejonossa hyväksytty ei ota saamaansa paikkaa vastaan, valitaan hänen tilalleen ko. jonossa seuraavalla varasijalla oleva hakija. Yhteisvalinnan varasijoja rajataan valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Varasijojen rajaamisessa on huomioitu sekä ensikertalaiskiintiön vaikutus että ns. jonosta toiseen siirtyminen, joiden vuoksi varasijoja on asetettava enemmän kuin paikkoja oletetaan peruttavan. Kevään 2019 varasijat rajataan kaikissa oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteissa seuraavasti: Todistusvalintajono

20 hakijaa

Koepistejono

20 hakijaa

5. KIELITAIDON OSOITTAMINEN Voidakseen tulla hyväksytyksi, hakijan on osoitettava vaadittava suomen kielen taito. Jos hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuu14

den antavan tutkinnon suomeksi, hän on kielellisesti kelpoinen. Hakijalta voidaan vaatia suomen kielen taidon osoittamista vain, mikäli hänen aikaisempi koulutustausta on toisella kielellä kuin suomen kielellä suoritettu. Jos hakija ei ole suorittanut perusopetusta, toisen asteen tutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa suomeksi, voidaan hakijalta vaatia kotimaisen kielen taidon osoittamista. Hakijan on osoitettava suomen kielen taito hakuaikana tai viimeistään opiskelupaikkaa vastaanottaessaan. Voidakseen tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa, hakijan tulee esittää suomen kielen taito. Suomen kielen taidon osoittaminen: https://www.oikeustieteet.fi/kielitaidon-osoittaminen/

B. PELKÄSTÄÄN OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Tiedekuntaan otetaan vuonna 2019 suorittamaan oikeustieteen maisterin tutkintoa enintään 19 uutta opiskelijaa. Varasijamenettely on käytössä. HAKUKELPOISUUS Kelpoinen hakemaan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan on henkilö, joka on suorittanut hakuajan päättymiseen (3.4.2019) mennessä: 1) 2) 3) 4)

Helsingin, Turun tai Itä-Suomen yliopistossa oikeusnotaarin tutkinnon Lapin yliopistossa oikeusnotaarin tutkinnon (86/1996), Åbo Akademissa rättsnotarie-tutkinnon, Ulkomailla oikeusnotaarin tutkintoa vastaavan koulutuksen.

1. Helsingin-, Turun- tai Itä-Suomen yliopistoissa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet Aloituspaikat Oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan vuonna 2019 otetaan yhteensä enintään viisi (5) Helsingin yliopistossa tai Turun yliopistossa tai Itä-Suomen yliopistossa oikeusnotaarin tutkinnon suorittanutta. Valintamenettely Opiskelijat hyväksytään ilman valintakoetta oikeusnotaarin tutkintotodistuksesta saatavien pisteiden ja kirjallisen työn arvosanan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneiden hakijoiden oikeusnotaarin tutkintotodistuksesta otetaan huomioon pakollisten aineopintojen arvosanat ja oikeusnotaarin lopputyön arvosana. Pakollisten aineopintojen arvosanat ja oikeusnotaarin lopputyön arvosana muunnetaan tarvittaessa asteikolle 1-5. Arvosanoista muodostuvat pisteet, joiden keskiarvo on hakijalle annettava yhteispistemäärä. Mikäli keskiarvon laskemisessa huomioon otettaviin opintojaksoihin kuuluu muualla suoritettuja, oikeusnotaarin tutkintoon hyväksiluettuja opintojaksoja, nämä otetaan huomioon vain siltä osin kuin opintojakson arvosana on muunnettu oikeusnotaarin tutkinnossa käytettävälle arvosana-asteikolle. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan valintatoimikunta ratkaisee tarvittaessa, miten valintaperusteita sovelletaan hakijan keskiarvoa laskettaessa. Tasakeskiarvon sattuessa ratkaisee kirjallisen työn/oikeusnotaarin lopputyön arvosana. Jos tämäkin on sama, hyväksytään tiedekuntaan kaikki samaan keskiarvoon yltäneet. Hakijan opintomenestyksen keskiarvon on kuitenkin aina vastattava vähintään arvosanaa 3 ja lisäksi kirjallisen työn arvosanan on oltava vähintään 3.

2. Lapin yliopistossa oikeusnotaarin tutkinnon (86/1996) suorittaneet Aloituspaikat Oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan vuonna 2019 otetaan enintään kolme (3), jotka ovat suorittaneet oikeustieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (86/1996) 20 §:n 2 tai 3 momentin nojalla oikeusnotaarin tutkinnon Lapin yliopistossa. Valintamenettely Opiskelijat hyväksytään ilman valintakoetta oikeusnotaarin tutkintotodistuksesta ja aikaisemmasta varanotaarin tutkintotodistuksesta hakijan ilmoittaman 11 pakollisen aineopinnon arvosanan ja oikeusnotaarin tai varanotaarin tutkinnon kirjallisesta työstä saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tasapisteiden sattuessa kaikki hyväksytään tiedekuntaan. 3. Åbo Akademissa rättsnotarie-tutkinnon suorittaneet Aloituspaikat Oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan vuonna 2019 otetaan yhteensä enintään kolme (3) Åbo Akademin rättsnotarie-tutkinnon suorittanutta, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuoden 1996 tai myöhemmän valinnan perusteella. Valintamenettely Opiskelijat hyväksytään ilman valintakoetta rättsnotarie-tutkintotodistuksesta saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä siten, että huomioon otetaan hakijan ilmoittaman 12 parhaan pakollisen opintojakson sekä mahdollisen RN-lopputyön (RN-avhandling) arvosanat. (Hakija alleviivaa valitut opintojaksot opintosuoritusotteeltaan) Arvosanat muunnetaan tarvittaessa asteikolle 1-5. Hakijat valitaan heidän edellä mainitulla tavalla saamansa yhteispistemäärän mukaisessa järjestyksessä suorittamaan oikeustieteen maisterin tutkintoa. Tasapisteiden sattuessa ratkaisee RN-lopputyön arvosana. Jos tämäkin on sama, hyväksytään tiedekuntaan kaikki samaan pistemäärään yltäneet. Valintatoimikunta ratkaisee tarvittaessa, miten valintaperusteita sovelletaan hakijan opintosuoritusten pisteytykseen. Hakijan opintomenestyksen keskiarvon on kuitenkin aina vastattava vähintään arvosanaa 3 ja lisäksi kirjallisen työn arvosanan on oltava vähintään 3. 4. Ulkomailla oikeusnotaarin tutkintoa vastaavan koulutuksen suorittaneet Aloituspaikat Oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan vuonna 2019 otetaan enintään kahdeksan (8) sellaista opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet ulkomailla oikeusnotaarin tutkintoa vastaavan koulutuksen. Lisäksi edellisistä kohdista 1-3 käyttämättä jääneet aloituspaikat voidaan siirtää käytettäväksi tähän kiintiöön. Oikeusnotaarin tutkintoa vastaavaksi ulkomaiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen ulkomainen oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden suomalaista oikeustieteen maisterin tutkintoa vastaaviin korkeakouluopintoihin. 17

Valintamenettely Opiskelijavalinta perustuu hakemusten kokonaisarviointiin, hakijan kirjoittamaan motivaatiokirjeeseen (pituus enintään 1 A4-arkki) sekä valintaesseeseen, jonka aihe ja kirjoitusohjeet julkaistaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan internetsivulla osoitteessa https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Oikeustieteiden-tiedekunta/Opinnot/Opiskelijavalinnat-2019

hakuajan alkaessa 20.3.2019.

Motivaatiokirje ja valintaessee tulee kirjoittaa suomen kielellä. Opiskelijavalinnassa kiinnite-tään erityistä huomiota siihen, että hakijan aiempaan tutkintoon sisältyvät opinnot ja/tai ha-kuperusteena olevat opinnot ovat suoritustasoltaan, laadultaan ja sisällöltään koulutusohjel-maan soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia, jotta opinnot muodostavat mahdollisimman hyvän pohjan opinnoille oikeustieteen maisterin tutkinnossa. Valinta tapahtuu ensisijaisesti aiempien opintojen sisällön, tutkinnon laadun, opintomenes-tyksen sekä hakijan laatiman motivaatiokirjeen ja valintaesseen perusteella. Koska valinta perustuu hakemusten kokonaisarviointiin, viime kädessä vaatimukset määräy-tyvät hakijoiden määrän ja hakemusten tason mukaan. Näin ollen vaikka hakija täyttäisi edellä mainitut kriteerit, se ei vielä välttämättä riitä opiskelupaikan saamiseen. Hakijalla tulee olla hyvä suomen kielen taito. Kielitaito tulee osoittaa jollakin seuraavista ta-voista: a. Kielitutkinto tai -koe: yleisen kielitutkinnon kaikilla osa‐alueilla taitotaso 4 (6‐ portainen taitotasoasteikko) tai valtionhallinnon suullisen ja kirjallisen kielitaidon kokeet taitotasolla hyvä. b. Suomenkielinen koulusivistys c. Ylioppilastutkinto tai vastaava: 1) Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla approbatur tai 2) ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä - koe vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur tai 3) hyväksytty arvosana suomen kielessä A‐kielenä osana IB‐tutkintoa, L1‐kielenä osana EB‐tutkintoa tai osana Reifeprüfung‐tutkintoa. d. Korkeakouluopinnot: 1) tutkintoon sisältyvä suomen kielen kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä tai 2) suomen kielen vähintään 35 ov:n tai 60 op:n opinnot tai arvosana cum laude approbatur tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta tai 3) suomen kielellä suoritettu korkeakoulututkinto tai korkeakoulututkinto, jossa pääaineena suomen kieli tai vastaava tai 4) suomen kielellä annettu kypsyysnäyte. Lisäopinnot OTM‐tutkinnossa Opiskelijaksi otetuille voidaan määrätä enintään yhden vuoden opintoja (60 op) edellyttävä määrä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi (opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon).

Hakemuksen liitteet Liitteet ladataan opintopolun hakulomakkeelle määräaikaan mennessä. Hyväksymispäätöksen jälkeen hakijan tulee esittää alkuperäiset todistukset oikeustieteiden tiedekunnan kansliassa syksyn 2019 aikana. Suomessa tutkinnon suorittaneiden tulee toimittaa seuraavat liitteet: -

tutkintotodistus sekä tutkintotodistuksen liitteet: ote opintosuoritusrekisteristä tai vastaava.

Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tulee toimittaa seuraavat liitteet: -

tutkintotodistus sekä tutkintotodistuksen liitteet: ote opintosuoritusrekisteristä tai vastaava. Ulkomailla suoritetun tutkinnon todistuksen ja sen liitteiden on oltava todistuksen antaneen yliopiston tai korkeakoulun tai julkisen notaarin oikeaksi todistamia kopioita. Jos em. todistukset eivät ole suomen‐, ruotsin‐ tai englanninkielisiä, tulee todistuksista toimittaa lisäksi virallisesti oikeaksi todistetut suomen‐, ruotsin‐ tai englanninkieliset käännökset. todistus hakijan suomen kielen taidosta (kielitutkinto tai –koe, koulusivistys, ylioppilastutkinto tai vastaava, korkeakouluopinnot) motivaatiokirje (maksimipituus 1 A4‐arkki) valintaessee, jonka aihe ja kirjoitusohjeet julkaistaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan internetsivulla osoitteessa https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Oikeustieteiden-tiedekunta/Opinnot/Valinnat_2019 hakuajan alkaessa 20.3.2019. jos hakijalla on Opetushallituksen antama todistus ETA‐kelpoisuuskokeen suorittamisesta vähintään oikeusnotaaritasolle tai ehdollinen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta vähintään oikeusnotaaritasolle, tulee tämä päätös liittää hakemuksen liitteeksi

Lapin yliopisto Hakija- ja opiskelupalvelut PL 122 96101 ROVANIEMI Katuosoite: Yliopistonkatu 8 96300 ROVANIEMI Puh. 040 485 6583 Fax (016) 362 930 hakijapalvelut@ulapland.fi

ulapland.fi