asemien maarakennustyöt), voimalaitosrakentaminen (erityisesti perustukset), sähköverkkojen ja sähköasemien rakentaminen, majoitustoiminta ja muu paikallisten palvelujen käyttö, satamatoiminnot ja kuljetukset sekä metsänkorjuu, mittaus ja suunnittelupalvelut.
4.10 Suomen energiajärjestelmän tulevaisuuden suunnat
Kuva 22. Tuulivoimakapasiteetin ennustettu kehitys 2020luvulla (Fingrid 2022).
ydinsähköön. Fennovoiman Hanhikivi-hanke on keskeytynyt Venäjän vastaisten pakotteiden takia, ja hankkeen toteutuminen on epävarmaa. Fortum on hakenut Loviisan kahdelle reaktorille käyttölupaa vuoteen 2050 asti. Arvioitu tarvittava investointi on 325 miljoonaa euroa. Tämä säilyttää Suomen ydinvoimakapasiteetin 4,9 GW:ssa, kun Olkiluoto 3 siirtyy kaupalliseen tuotantoon arvion mukaan heinäkuussa 2022. Fingrid arvioi liittymäkyselyjensä perusteella (Fingrid 2022), että Suomeen tulee tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 16 GW uutta tuulivoimakapasiteettia nykyisen 2 GW lisäksi (kuva 22). Investointi olisi noin 22 miljardia euroa, ja sillä tuotettaisiin noin 63 TWh sähköä, jos huipunkäyttöaika on noin 40 prosenttia. Se vastaisi lähes 80 prosenttia vuoden 2020 sähköntuotannosta Suomessa. Aurinkovoimainvestointeja tehdään tuulipuistojen yhteyteen ja vanhoille turvesoille yhä enemmän. Vuonna 2020 aurinkovoimaa tuotettiin Tilastokeskuksen mukaan 0,22 TWh.
Energiajärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat häiriötön ja luotettava energian tarjonta kaikissa energiamuodoissa, kohtuullinen hinta sekä kestävyys eli järjestelmälle asetettujen hiilineutraaliustavoitteiden toteuttaminen. Suomessa tarvittavan sähkö- ja lämpöenergian häiriötön saatavuus edellyttää jatkossakin, että tuotanto pystyy seuraamaan kysyntää. Mikäli energiasta tulee nykyistä merkittävämpi vientituote esimerkiksi kemiallisessa tai materiaalisessa muodossa, kuten synteettisinä polttoaineina, voivat tällaisten tuotteiden varastot toimia osaltaan tuotannon ja kysynnän tasapainoa ylläpitävänä puskurina. Bioenergia, ydinenergia, sähkön tuonti ja fossiilisten polttoaineiden käyttö olivat Suomen merkittävimmät energialähteet sähkön hankinnassa ja lämmöntuotannossa vuonna 2020. Fossiilisten polttoaineiden osuus jatkaa hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti laskuaan. Sen merkittävimmäksi korvaajaksi suunnitellaan uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuuleen, perustuvia teknologioita. Bioenergia ja ydinenergia ovat jatkossakin merkittävässä roolissa yhdessä kasvavan tuulivoiman kanssa. Kun Olkiluoto 3 käynnistyy, ydinsähkön tuotanto kattaa reilut 40 prosenttia Suomen 2010-luvun tyypillisestä sähkönvuosikulutuksesta. Kun vaihtelevan uusiutuvan energian osuus kasvaa, kysynnän ja tuotannon sovittaminen sekä lyhyemmällä tunti- ja vuorokausitasolla että kesä- ja talvikausitasolla vaatii energiajärjestelmän merkittävää kehittämistä. Kehityskohteita ovat muun muassa energiavarastot, kulutusjoustot, varavoima ja sektori-integraatio.
Muita tulevaisuudessa merkittäviä investointeja ovat luvussa 3.2 kuvatut energiajärjestelmään ja sen murrokseen liittyvien järjestelmäkustannusten mukaiset investoinnit. Niiden arvioimiseksi tarvitaan tulevaisuuden järjestelmän rakenteeseen ja siihen liittyvien tekijöiden kustannusvaikutuksiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.
Energiajärjestelmän tulevaisuuden kehityssuuntia tarkasteltaessa on huomioitava poliittisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi eri tuotantomuotojen luontaiset ominaisuudet ja luonnon asettamat resurssirajoitteet. Jokainen energiamuoto tarvitsee raaka-aineita tuotantolaitosten sekä jakelu- ja varastointijärjestelmien rakentamiseksi. Energiajärjestelmän raaka-aineet ovat rajallisia, mutta kaikilla niillä on maailmanmarkkinat, joilla kysynnän kasvaminen johtaa hinnan nousuun. Joidenkin raaka-aineiden osalta tunnetut luonnonvarat saattavat olla harvojen hallussa. Geologian tutkimuskeskuksen arvion (Michaux 2021) mukaan fossiilisia polttoaineita ei ole globaalisti mahdollista korvata pelkästään uusiutuvilla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla, koska tarvittavia raaka-aineita (litium, nikkeli, koboltti) ei yksinkertaisesti ole riittävästi saatavilla. Lisäksi muita uusiutuvia energianlähteitä, kuten vesivoimaa tai biomassaa, on vaikea lisätä luontosyistä.
Uuden energiantuotannon rakentamiseen liittyvillä investoinneilla on yleensä merkittäviä kansallisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen. Työllistäviä vaikutuksia luovat muun muassa maarakennustoiminta (tieverkosto, voimalaitoksien ja sähkö
Tämän päivän hinta-arviot yksittäisten teknologioiden tuotantokustannuksista eivät siis enää päde huomispäivänä, jos teknologian edellyttämistä raaka-aineista tulee pulaa. Keskeisiä päästöttömän energiajärjestelmän raaka-aineita ovat muun
Fingrid investoi vuosina 2022 – 2031 kotimaan sähkön kantaverkkoon keskimäärin reilut 200 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on enemmän kuin keskimäärin edeltävinä vuosina. Sähkönjakeluverkkojen investoinnit ovat olleet vuositasolla noin 700 – 800 miljoonaa euroa.
LUT-yliopiston energiaselonteko | 45
