MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI
3/2012
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmis Folk DC -hanke Musiikkia Sambiasta
Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10 €
21st EAS Conference ISME European Regional Conference
“The Reflective Music Teacher” February 13-16, 2013 Lemmensinstituut, Leuven, Belgium www.eas-music.org/eas2013
sISÄLTÖ - uNISONO 3/2012 Klikkaa artikkelia, jonka haluat lukea ja pääset suoraan oikealle sivulle!
Numero: 3/2012
Pääkirjoitus 4 Opettajat suomen PISA-menestyksen tekijöinä
5
Eurooppalaisen äänimaisematutkimuksen näyttely
6
KMO:laisen muistitaulu
6
Tuula Kotilaisen kolumni
7
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistunut 9 Tulossa: Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyspäivät 13 Folk DC -hanke
16
KMO:n uusi toiminnanjohtaja esittäytyy 19 Puheenjohtajalta 20 Toiminnanjohtajalta 21 Musiikkia Sambiasta FourChords saa luokan musisoimaan yhdessä
Psst...
UNISONO
musiikkikasvatuksen aikakauslehti unisono.lehti@gmail.com
22
Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry www.koulujenmusiikinopettajat.fi Päätoimittaja: Frida Ylönen puh. 044 353 4542 unisono.lehti@gmail.com Tässä numerossa avustivat: Tuula Kotilainen Timo Kovanen Kati Turtiainen Kannen kuva: Frida Ylönen Ilmoitusmyynti: 050 5611393 Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki kmory@kolumbus.fi Tilaushinnat: Suomi 36 €, Pohjoismaat 40 €, muut 40 €. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. Osoitteenmuutokset: kmory@kolumbus.fi ISSN 1458-7645
24
Kaikki tämän lehden mainokset ja linkit ovat toimivia linkkejä sivustoille. Kun haluat lisätietoja lehden artikkeleista ja mainoksista, klikkaa ja ota kaikki hyöty irti sähköisestä lehdestä.
Ilmestymisaikataulu 2012: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä 27.1. numero 2 ilmestyy viikolla 21 Aineisto jätettävä 20.4. numero 3 ilmestyy viikolla 38 Aineisto jätettävä 17.8. numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 16.11.
Pääkirjoitus
Värejä, värejä, värejä Se olisi sitten syksy nyt. Joka toinen päivä sataa. Aurinkoisina päivinä valokin on jo kylmempää ja aurinko paistaa paljon matalammalta. Koko ajan on kiire. Juuri tällaiseen aikaan vuodesta kaipaa vähän enemmän väriä elämään ja sitähän tässä nyt tarjoillaan ihan Unisononkin muodossa. Katselet edessäsi (meinasin vanhasta tottumuksesta kirjoittaa pitelet kädessäsi) uuden aikakauden Unisonona. Kehitys on alkanut ja tämä lehti on kokonaan digitaalinen. Vielä emme ole tehneet suuria tai radikaaleja muutoksia lehden visuaaliseen ilmeeseen. Se on kokoa ja asettelua myöden sama. Ainoastaan fonttikokoa ja fontin muotoa on muutettu, jotta lehti olisi ruudulta miellyttävämpi lukea. Ja sitten tietysti ne värit. Tämä Unisono on kokonaan väreissä. Ihan yli en ole toki värienkään kanssa ampunut, vaikka mopo taisikin vähän karata käsistä. Kummallista, miten värikuvissa kaikki ihmisetkin näyttävät niin kovin paljon iloisemmilta. Juttujen yhteyteen on digilehden myötä saatu mahtumaan myös isompaa ja runsaampaa kuvitusta sekä ilmavampaa taittoa. Enää ei tarvitse täyttää jokaista tyhjää nurkkaa. Vaikka lehti on muuttunut ainakin loppuvuodeksi painetusta sähköiseksi, pyrimme jatkossakin tarjoamaan kaikille lukijoille monipuolista ja kiinnostavaa sisältöä musiikkikasvatuksen saralta. Toivottavasti tykkäätte. Toivottavasti Unisono tuo arkeenne vähän piristystä ja iloa myös niinä sateisen harmaina päivinä. Ja toivottavasti muistatte huolehtia itsestänne myös kaikkien syyskiireiden keskellä.
Värikästä syksyä Frida
Anna palautetta uudesta digitaalisesta Unisonosta! Kerro meille millainen lukukokemuksesi oli. Mikä oli hyvää? Mitä voisimme vielä parantaa? Mielipiteesi on meille tärkeä. Odotamme palautetta osoitteessa unisono.lehti@gmail.com
OPETTAJAT SUOMEN PISA-MENESTYKSEN TEKIJÖINÄ TALIS 2013 - suuri kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus keväällä 2013 Noin 800 koulua ja 16 000 opettajaa ja rehtoria pääsee Suomesta mukaan yli 30 maan TALIS-tutkimukseen. Hanke antaa muun muassa tietoa siitä, mitkä opettajiin ja kouluun liittyvät tekijät selittävät Suomen hyvää PISA-menestystä. Samalla se kertoo laajemmin opettajien työoloista sekä peruskouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista oppimisympäristöinä. – Tutkimus antaa ensimmäistä kertaa näin laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää omaa opetustyötään, kertoo projektipäällikkö Matti Taajamo tutkimuksen Suomessa toteuttavalta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Samalla opettajat ja rehtorit ovat kehittämässä koulutuksen arviointia ja vaikuttamassa suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Tutkimukseen osallistuvat alakoulujen, yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten sekä PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneiden koulujen opettajat ja rehtorit. Tutkimusaineisto kerätään kyselyillä. Kyselyt on laadittu yhteistyössä kansainvälisten opettajajärjestöjen kanssa ja ne toteutetaan verkko- ja paperikyselynä keväällä 2013.
– Tutkimukseen vastaajat valitaan satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta valitaan kultakin koulutusasteelta noin 200 koulua, ja kustakin koulusta enintään 20 - 30 opettajaa. PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista kouluista TALIS 2013 -tutkimukseen osallistuvat 15-vuotiaiden oppilaiden kaikki matematiikan opettajat, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka. Tutkimukseen mukaan pääsevien koulujen rehtoreihin otetaan yhteyttä syksyllä ja opettajiin alkuvuodesta 2013. Koulun keskuudestaan valitsema TALIS-vastuuhenkilö huolehtii opettajien informoinnista. Tutkimuksessa selvitetään oppilaitosten johtajuutta, opettajankoulutuksen ja opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja opettajankoulutuksen kehittämisen odotuksia. Myös opettajien työn arviointi ja oppilaitosten työilmapiiri on tutkimuksen kohteena. Lisäksi kartoitetaan opettajien pedagogisia opetuskäytänteitä ja niiden vaikuttavuutta. Tutkimuksen lopullisena tarkoituksena on tukea oppilaita oppimaan paremmin ja tunnistaa toimintatapoja, joilla oppimista voidaan edistää.
tional Association for the Evaluation of Educational Achievement). Suomessa tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusta tukevat: Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH (ml. Svenskspråkig utbildning), Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen kuntaliitto, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen Rehtorit ry. Syksyllä 2014 julkaistaan tutkimuksen ensimmäiset tulokset, joista tiedotetaan myös tutkimukseen osallistuneille kouluille. Lisätietoa tutkimuksesta saa hankkeen kotisivuilta http://ktl.jyu.fi/ktl/talis Lisätietoja Koulutuksen tutkimuslaitoksella antavat: Projektipäällikkö Matti Taajamo, puh. 040 805 4281, s-posti: talis2013@jyu.fi Apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka, puh. 0400 545 105, s-posti: talis2013@jyu.fi
TALIS 2013 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (Interna-
5
Uutiset
Eurooppalaisen äänimaisematutkimuksen näyttely Tampereella 19.-27.9.2012 Tampereella avautuu 19.9.2012 kiertävä eurooppalainen äänimaisemanäyttely Discovering the soundscapes of Europe Galleria Nottbeckissa, Finlaysonin alueella. Näyttely on osa European Acoustic Heritage -projektia, joka tutkii äänimaisemaa osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.
tua sataan suomalaiseen äänimaisemaan sekä mm. VirtuaaliViipuriin, kaupungin historialliseen mediamallinnukseen.
Näyttelyssä voi etsiä ja kuunnella äänityksiä Euroopasta vuorovaikutteisen äänimaisemakartan avulla, kuulla eurooppalaisten näkemyksiä mieluisista äänimaisemista, tutus-
Kilpailuun on osallistunut 52 työtä ympäri maailmaa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Andra McCartney, äänitaiteilija ja tutkija Concordian yliopistosta, Kanadasta.
Näyttelyssä on kuultavissa myös European Acoustic Heritage -projektin “Äänimaisemana Vesi” -kilpailun voittajatyöt.
Näyttely on avoinna arkisin klo 10-18 ja viikonloppuisin klo 12-16. Galleria Nottbeck Satakunnankatu 18, Siperian liikekeskus Työväen keskusmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8 Lisätietoja: Projektipäällikkö Susanna Ihanus susanna.ihanus@tamk.fi
KOKOUSKUTSU Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokous järjestetään Aleksis Kiven koululla lauantaina 27.10. 2012 kello 16.00.
KMO:laisen muistitaulu 3/2012
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus
PRO MUSICA –MITALIEN JA NUOTTIAVAINMERKKIEN TILAAMINEN 2012 Täytä sähköinen hakemus lokakuun loppuun mennessä osoitteessa www.koulujenmusiikinopettajat.fi Tarkista hakuajat ja hinnat nettisivuiltamme.
Kolumni
Musiikkikesän hyvä sato Kesä on takana, - hyvillä mielin olen nauttinut monista ja erilaisista musiikkitapahtumista. Olen päiväseltään pistäytynyt yhden/ kahden konsertin verran Porvoossa, Iitissä, Tuusulassa ja Tammisaaressa. Savonlinnassa kuulin Kimmo Hakolan uuden oopperan La Fenicen. Kuhmossa olin viikon ja kuuntelin 22 konserttia. Tätä kirjoittaessa Helsingin Juhlaviikkojen tarjonta on juuri alkanut.
jani ja suhdettani musiikkiin, kiitos haastavan ohjelmistosuunnittelun. Monen festivaalin ohjelmistoa leimaa pyrkimys monipuolisuuteen ja -alaisuuteen. Esimerkiksi Kuhmossa kamarimusiikin perusteosten rinnalla on ollut ihastuttavia ja hämmästyttäviäkin löytöjä tut-
tujen ja tuntemattomiksi jääneiden säveltäjien tuotannosta. Muusikkojen ilmeinen innostus ja heittäytyminen kertoo, että heillekin uudet jutut ovat tervetulleita haasteita. Tätä on festari parhaimmillaan: sananmukaisesti juhlaa kaikille mukana oleville.
Jo pikkumatkoillakin mutta etenkin Kuhmossa oli taas hauskaa. Suomi on edukseen kesällä, vaikka sataisikin. Valoisa kesäviritys leimaa ilmapiiriä ja ihmisten yhteen tulemista. Muusikot, järjestäjät ja kuulijat osallistuvat kukin omalla tavallaan kokonaisuuteen ja yhteishenki aistitaan voimakkaasti. Joukossa on monenikäisiä, monen alan ja kansallisuudenkin edustajia. Mainiota on todeta kuulijoiden asiantuntemus, esityksistä ja tulkinnoista keskustellaan innokkaasti. Musiikin antamien elämysten lisäksi nautitaan luonnosta kaikkine mausteineen, joihin kuuluvat muikut, mansikat, itikat ja auringonlaskut. Tärkeintä on musiikin taso ja anti. Olen herkistynyt tai tullut ravistelluksi konserteissa. On ollut yllätyksiä, positiivisia järkytyksiä, sisäistyneitä tulkintoja, irrottelua, ja uusia musiikki- ja muusikkonäkökulmia. Toki myös hetkiä, jotka eivät ole puhutelleet. Olen päivittänyt tietoKUVA: Pekka Elomaa
7
Jälkeenpäin, kaikkea sulatellessani, olen ajatellut kiitollisena niitä, jotka ovat tällaista saaneet aikaiseksi, ja varsinkin tapahtumien ennakkoluulottomia aloittajia, kuten vaikkapa Aino Acktéta, joka oivalsi Olavinlinnan mahdollisuudet sata vuotta sitten, tai Seppo Kimasta, joka oivalsi Suomen suven, Kainuun korpien ja musiikin yhdistämisen mahdollisuudet. Hyvä, että panivat toimeksi! Lieköhän yhtään tapahtumaa tai festaria, joka ei olisi alkanut ideasta, visiosta ja talkootyöstä? Kasvusta, tarttumapinnasta, kannattajista, ystävistä, tukijoista. Se juurtui, sen vastaanottajat, kävijät ja kokijat ihastuivat ja muuttuivat yleisöksi. Haluttiin jatkoa, luotiin uusia toimintamuotoja. Tuli budjetti, tuli yhdistys, toimihenkilöitä, vuokria, palkkoja, veroja. Moneen hankkeeseen yhdistyi koulutustoimintaa. Innovaatiosta tuli organisaatio. Tämä on tehokas, ajan kanssa kehittynyt suomalainen malli, jonka tulokset täplittävät valtakunnan karttaa laidasta laitaan. Ilmiöllä on ollut suuri merkitys suomalaisen musiikkielämän kehitykselle. Tapahtumat ovat monin
tavoin kasvattaneet kaikkia niihin osallistuneita: taiteilija-tekijöitä yhteistyöhön, yrittäjyyteen ja organisointiin, kuulijoita ja paikallisia toimijoita musiikin ja muusikoiden tuntemiseen, koulutustoiminta sekä uudenlaiseen opettamiseen että oppimiseen. Kesä on antanut erilaiset, retkimäiset puitteet perinteisten muotojen rinnalle opiskelussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Verkostoituminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti on ollut äärettömän tärkeä lisä. Mutta nyt tuulee ja ravistellaan. Lyhytjänteinen kvartaalinen ajattelu ja toiminta valtaavat alaa, ja organisoitunutta toimintaa ja instituutioita katsotaan kriittisesti. Niiden olemassaolon sanotaan estävän uusien ideoiden toteutumista. Faktapohjaisen keskustelun asemasta heitellään kiviä: media ja nettiväki kertovat, että minun kaltaiseni konserteissa käyvät, harmaantuvat eläkeläisnaiset ovat vääriä ihmisiä väärässä paikassa. Puhumattakaan siitä, että konserteissa käyminen on pönöttämistä! En oikein tiedä, missä meidän tänä vuonna Kuhmossa käyneen, noin 37 000 kuulijan olisi pitänyt olla, jot-
temme tulisi syyllistetyiksi. Mikä maaginen raja määrittää sen, että jazz- ja rockfestarien, Madonnan tai urheilutapahtumien katsojat ja kuulijat ovat harrastajia, ihailijoita ja faneja, mutta esimerkiksi Kuhmoon menijät eivät ole? Ja se pönöttäminen? – Olisiko se sukua tai vastakohta rönöttämiselle, joka aikoinaan Kuopiossa päin tarkoitti velttoa, retkottavaa istumista. Oli miten oli, istumiseen se taitaa liittyä. – Tässä maassa järjestetään mielenosoitusmarsseja suvaitsevaisuuden puolesta. Toivon, että suvaittaisiin sekin, että vahvoja kokemuksia ja fiiliksiä voi ja pitää saada ilmaista eri tavoin. On lupa hyppiä, tanssia ja kiljua estradin edessä yhtä hyvin kuin istua hämärän salin tuolissa, lyöden jalalla tahtia, hymyillen tai kyynelehtien musiikin satuttamina. Tai vain, niin kuin suomalainen yleisö usein reagoi, - kuunnellen liikkumattomana, keskittynein, paljain kasvoin.
Tuula Kotilainen MO, Sibelius-Akatemian vararehtori emerita
Parempien opetustilojen jäljillä
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistunut
Musiikin opetustilojen suunnitteluun ei ole tähän asti ollut koottua ohjeistusta. Rakennushankkeissa koulujen musiikinopettajat ovat olleet usein kohtuuttoman tehtävän eteen joutuessaan määrittelemään opetustilojen vaatimuksia ilman kokemusta siitä, miten koulurakentamisen prosessit toimivat. Yksittäinen musiikinopettaja ei ole saanut koulutusta myöskään musiikkitilojen suunnitteluun, joten jo yhteisen
kielen löytyminen opetuksen ja suunnittelun asiantuntijoiden välille on haastavaa. Musiikinopetuksen teknologisten ratkaisujen suunnitteleminen vaatii myös laajaa tuntemusta alueesta sekä teknologian opetuskäytön näkemystä ja kokemusta. Jo perusvarustuksen määrää ja laatua on yksin vaikea perustella ilman kirjattuja perusvarustuksen määrittelyjä.
Ohjeistuksen puute on merkinnyt myös sitä, että koulujen rakennuttajien, suunnittelijoiden ja koulutoimen järjestäjien on ollut vaikea saada tietoa siitä, mitä musiikin opetustiloilta ja varustukselta nykyisin vaaditaan. Peruskorjattavat vanhat, kenties aikanaan laululuokiksi suunnitellut opetustilat eivät enää vastaa nykyaikaisen musiikkikasvatuksen tavoitteita ja työtapoja. Myöskään
9
sitä kautta tilojen mitoitusta pitää tarkastella opetuksen tavoitteiden ja työtapojen näkökulmasta. Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on viimein valmis. Se on Suomessa ensimmäinen lajissaan. Hanke oppaan aikaansaamiseksi lähti liikkeelle Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksessa oppimisympäristön kehittämishankkeena syksyllä 2008 liittyen jo meneillään olleeseen kaupungin omaan musiikinopetuksen kehittämishankkeeseen. Aluksi sen tarkoituksena oli tuottaa materiaalia oppaan pohjaksi ja tukea kaupungin oman kehityshankkeen tavoitteita. Hyvin pian syntyi Opetushallituksen kanssa päätös tuottaa samalla itse opas. Kun samaan aikaan oli käynnistynyt oman kouluni opetustilojen peruskorjaus, jossa myös musiikin opetustilat rakennettiin uusiksi, muuttui tämä rakennushanke myös prototyypiksi oppaan tarpeita ajatellen.
uusien tilojen rakentamisen suunnittelua tukemaan ei ole tähän saakka helposti löytynyt nykyaikaisen musiikinopetuksen tavoitteita ja käytäntöjä kuvaavaa materiaalia.
valikoima ovat tulleet jäädäkseen, ja musiikin taltioiminen on tätä opasta kirjoitettaessa lyömässä läpi koulun musiikinopetuksen merkittävänä uutena työtapana.
Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana koulujen musiikinopetus on myös muuttunut huomattavasti. Selkein muutos on ollut siirtyminen laulunopetuksen painottamisesta soittamisen, etenkin yhtyesoiton painotukseen. Sähköinen äänentoisto ja monipuolinen soitin-
Bändisoittimet ovat olleet jo pitkään itsestään selviä musisoinnin välineitä koulussa ja nyt tarvitaan tilaa tietokonepohjaisille musiikkityöasemille. Opetuksen järjestämiseen tämä vaikuttaa siten, että tarvitaan enemmän tiloja erilaisille työtavoille. Opetusryhmien kokoa, ja
Opetustilojen suunnittelun perusteiden rakentumista peilattiin kyseisessä rakennushankkeessa esille tuleviin kysymyksiin. Oppaan suunnittelun alkuvaiheessa oli pääperiaatteiden työstämisessä vahvasti mukana myös Diplomi-insinööri Heikki T. Tuominen, joka toimi akustikkona koulumme peruskorjaushankkeessa. Oppaan tietojen kokoamiseksi tarvittiin suuri joukko asiantuntijoita musiikkikasvatuksen, musiikkiteknologian, akustiikan ja koulurakentamisen aloilta. Työryh-
miin koottiin asiantuntemusta myös musiikinopettajia kouluttavista yliopistoista. Koulujen musiikinopettajat ry:n avustuksella kerättiin tietoa hyvistä käytännöistä ympäri Suomea. Kirjoittajien asiantunteva joukko nousi pääsääntöisesti työryhmien jäsenistä. Kaikki mukana olleet asiantuntijat, kuka suunnittelupöydän ääressä, kuka musiikkiluokassa opetustehtävissä, eivät esiinny oppaan kirjoittajina, mutta kiitos oppaan syntymisestä kuuluu myös kaikille heille.
Erityisesti on mainittava Helsingin kaupungin opetusviraston arkkitehdit Marketta Savelainen, Kaisa Nuikkinen, ja hankintapäällikkö Päivi Koskinen, jotka ovat sekä jakaneet asiantuntemustaan että ennakkoluulottomasti lähteneet toteuttamaan oppaaseen päätyneitä suunnittelun periaatteita. Ilman Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisyksikön Heli Anttalaista ja hänen työpanostaan sekä asiantuntemustaan koulujen tilaoppaiden tekijänä, tämä opas ei olisi syntynyt.
Omalla kohdallani ajatus koulujen musiikinopetustilojen ja -varustuksen yhteisestä määrittämisestä oli lähtenyt kehittymään jo 1990-luvun alussa. Silloin nuorena musiikinopettajana hain tukea koulun musiikinopetusympäristön, tilojen ja välineiden kehittämiseen muun muassa Studio Kiven toimintaa käynnistettäessä. Valtakunnallisen ohjeistuksen puute vaikeutti jo tuolloin musiikkikasvatuksen muutosten eteenpäinviemistä koulun ja varsinkin tilojen suunnittelun tasolla. Tämä vaikutelma vahvistui Koulujen Musiikinopettajat ry:ssä toimiessani. Syntyi käsitys siitä, että tarvitaan konkreettisia työkaluja näyttämään nykyaikaisen musiikkikasvatuksen kuva. Kuva tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta siten, että sen perusteella voidaan rakentaa opetuksen tasoa vastaavat tilat ja varustaa ne asianmukaisesti. Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on tarkoitettu välineeksi tähän työhön. Luomaan musiikin oppimisympäristö, joka vastaa opetuksen tavoitteita. Musiikinopetus kouluissa on toimintaa, tiedostamista, elämyksiä ja parhaimmillaan merkityksellisiä kokemuksia. Se on vuorovaikutusta itsen ja ympäristön välillä. Se antaa ihmiselle välineitä tarkastella sekä rakentaa persoonallisuuttaan. Musiikinopetuksen keskeinen tekijä on oppimisen jatkuva prosessi.
11
Oppimisympäristön tulee voida muuntautua koulu- ja luokkaasteen myötä siten, että se tukee jo opittuja taitoja ja tarjoaa uutta omaksuttavaa. Tällainen musiikin oppimisympäristö tulee olla osa kaikkia Suomen kouluja. Koulujen musiikinopetus on kaikkien oikeus. Suunnitteluoppaan yksi suurimmista haasteista onkin ollut musiikinopetuksen monimuotoisuuden ja oppimisen polun kuvaaminen. Tavoitteena on avata oppimisympäristön osatekijöitä peruskoulun alkuopetuksesta aina ammattiopintojen kynnykselle. Niiden hahmottaminen on avain musiikin opetustilojen suunnitteluun. Musiikinopetuksen työtavat ovat monipuolisia ja vaihtelevat läpi kouluajan. Myös opettajien persoonallisille valinnoille on jätettävä tilaa, onhan kyseessä taideaineen opetus. Ei ole yhtä, ainoaa oikeaa ratkaisua tilojen ja varusteiden suunnittelussa vaan niitä on useita. Kenties yhtä useita kuin rakennuskohteita. Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on laadittu siten, että sen avulla voidaan luoda kuhunkin rakennuskohteeseen sopivaksi mitoitettu suunnitteluprosessi. Lähtökohtana on musiikinopetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen kuvaaminen, varustuksen ja tilantarpeen määrittäminen sekä suunnittelun eri alueiden kuvaaminen.
Hankesuunnitteluun tarvitaan myös esimerkkejä ja malleja hyvistä käytännöistä. Tässä oppaassa olevat esimerkit ovat korkealla profiililla toteutettuja koulurakentamisen kohteita. Niissä on onnistuttu toteuttamaan oppaassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti kaikki eri suunnittelualueiden kohdat. Tämän oppaan suunnitteluperiaatteiden toteutumiseksi tulevissa rakennus-
hankkeissa tarvitsemme käytännön kokemuksia ja esimerkkejä monenlaisista, pienemmistä ja suuremmista hyvin toteutetuista kohteista. Niiden kokoaminen ja hyvien käytäntöjen luominen alkaa nyt.
Juha Unkari Musiikinopettaja, Musiikin opetustilojen suunnitteluoppaan toimittaja
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:N SYYSPÄIVÄT 2012 Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyspäivät vietetään tänä vuonna 27.-28.10. Helsingissä. Paikkana on Aleksis Kiven koulu. Lauantai 27.10. on koulutuspäivä, jolloin osallistujat ilmoittautuvat haluamiinsa työpajoihin. Lauantaina järjestetään myös ajankohtainen keskustelutilaisuus ja KMO:n sääntömääräinen syyskokous. Sunnuntaina 28.10. osallistujat viettävät päivänsä musiikkimessuilla Pasilassa Helsingin messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestettävät kirjamessut tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusimpaan musiikkialan materiaalitarjontaan. Koulutus täyttää veso-koulutuksen vaatimukset. Perjantaina päiville saapuvat voivat osallistua Stella Polaris -teatteriryhmän improvisaatioryhmän esitykseen Kaapelitehtaalla kello 19.00. Lipun hinta on 18 euroa ja ilmoittautuminen teatteriesitykseen on sitova. Hinnat Syyspäivien hinnat ovat: jäsenille 95 euroa, opiskelijoille ja eläkeläisille 50 euroa ja muille 140 euroa. Hinta sisältää koulutuksen sekä lauantain lounaan ja kahvin. Tänä syksynä KMO ry toteuttaa jäsenhankintakampanjan! Jos saat tuotua mukanasi uuden, jäseneksi ilmoittautuvan musiikinopettajan, oma osallistumismaksusi on 50 euroa. Uusi jäsen saa osallistua syyspäiville jäsenhintaan 95 euroa. Uuden jäsenen osallistumismaksuun sisältyy myös jäsenmaksu vuodelle 2012. Majoitus Syyspäiville osallistujat hoitavat majoituksensa itse. Huom! Viimeinen varauspäivä on 12.10. Hotellien hinnat ovat: Hotelli Helka 125 euroa/ yö (2hh) . Varaukset mieluiten sähköpostiin osoitteella reservation@helka.fi Kiintiötunnus on KMO. Sokos Hotel President 97 euroa/yö (1hh) tai 117 euroa/yö (2hh) . Varaukset Sokos Hotels Myyntipalvelu 020 1234600. Kiintiötunnus on KMO. Scandic Hotel Simonkenttä 149 euroa/ yö (2hh). Varaukset 010 808 002. Kiintiötunnus on KOU261012
Tarkemman ohjelman löydät seuraavalta sivulta.
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:N SYYSPÄIVÄT 2012
OHJELMA LAUANTAI 27.10 Aleksis Kiven koulu, Porvoonkatu 2, 00510 Helsinki 8.45-9.30
Ilmoittautuminen
9.30-10.30
Musiikin opetustilojen suunnitteluohje/ Juha Unkari
10.30-12.00
Aamupäivän työpajat 1. Improvisaatiotyöpaja / Miska Kajanus 2. Voice Pilates / Katri-Liis Vainio 3. Bändi-improvisaatio/ Tuula Jukola-Nuorteva
12.00-13.00 Lounas 13.00-14.00 Kuule, minä sävellän! Riitta Tikkasen ja Ville Kyttälän kaikille yhteinen luento. 14.00-15.30
Iltapäivän työpajat 1. Improvisaatiotyöpaja / Miska Kajanus 2. Voice Pilates / Katri-Liis Vainio 3. Bändi-improvisaatio/ Tuula Jukola-Nuorteva
15.30-16.00 Kahvi 16.00-17.30 KMO:n sääntömääräinen syyskokous ja keskustelutilaisuus. Vapaamuotoista illanviettoa yhdessä.
SUNNUNTAI 28.10
Musiikki- ja kirjamessuille osallistuminen. Helsingin Messkukeskus Pasilassa. Messut ovat avoinna 10-18. Sisäänpääsy sisältyy syyspäivien osallistumismaksuun. Ohjelmaan voi tulla muutoksia.
Ilmoittautuminen Täytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa www.koulujenmusiikinopettajat.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.10. Syyspäivien hinta laskutetaan ilmoittamastasi laskutusosoitteesta jälkikäteen.
TERVETULOA!
Syyspäivien 2012 työpajat ja kouluttajat Improvisaatiotyöpaja
Näytteleminen ja improvisaatio on hetkessä olemista, kuuntelua ja reagointia. Työpajassa tutustutaan improvisaation eri muotoihin. työvälineinä on oma mieli, liike ja ääni. Työpajassa tutustutaan oman kehon ja luovuuden käyttöön. Samalla kehitetään rohkeutta, rentoutta ja mielikuvitusta. Tähän työpajaan tarvitset mukaasi vaatteet, joissa on helppo liikkua. Ohjaajana Miska Kajanus.
Voice Pilates Voice Pilates on kehitetty työssään paljon ääntä käyttäville ihmisille, kuten opettajat, mutta siitä hyötyvät kaikki, jotka haluavat kehittää ääntä ja esiintymistään. Työpaja painottuu osallistujien ääni- ja kehoergonomiaan, keskittyen toiminnallisten harjoitusten kautta osallistujien äänen kunnon, selkärangan tilanteen ja hengitystottumusten kehittämiseen. Tarvitset joustavan vaatetuksen ja oman maton. Harjoitukset tehdään sukissa tai paljain jaloin ryhtivirheiden välttämiseksi. Ohjaajana Katri-Liis Vainio.
Bändi-improvisaatio Kuinka improvisoidaan luokassa bändin kanssa? Tuula Jukola-Nuorteva kertoo miten.
Kuule, minä sävellän! Kuule, minä sävellän! –hankkeessa suomalaiset lapset ja nuoret säveltävät ammattisäveltäjien johdolla ammattiorkesterien soittajista kootulle orkesterille. Lapsia ja nuoria ohjaavat säveltäjät Jon Deak ja Ilari Kaila New Yorkin filharmonisesta orkesterista sekä Olli Kortekangas, Jukka Linkola ja Jovanka Trbojevic Suomesta. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen, sävellyksen ja orkesterisoitinten opiskelijat toimivat säveltäjien ja lasten assistentteina. Hankkeesta luennoimassa syyspäivillä Riitta Tikkanen ja Ville Kyttälä.
Painotuoreesta musiikin opetustilojen suunnitteluoppaasta ja sen käytännön sovelluksista kertoo Aleksis Kiven koulun musiikinopettaja Juha Unkari.
Laulu ylittää rajat
Kuvat: Sastamalan Opiston kuva-arkisto
Kansanlaulut kutsuvat alakoululaisia ja heidän opettajiaan tutustumaan Euroopan kieliin ja kulttuureihin. Iso-Britannia, Espanja, Romania, Turkki ja Suomi ovat Folk DC -hankkeen partnereina koonneet 20 lasten kansanlaulua kymmenellä kielellä. Näihin lauluihin laadittiin kulttuureihin ja kieliin suuntaavia toiminnallisia tehtäviä sekä hengitystekniikkaa, äänenmuodostusta
ja musiikin osa-alueita vahvistavia harjoitteita. Jokainen maa on ymmärtänyt hieman omalla tavallaan, mitä tarkoittaa kansanlaulu ja siksi mukana onkin monenlaista musiikkia. – Ideana on ollut se, että kansanlaulussa olisi jotakin vanhaa, joka on omalle kulttuurille ominaista. Se kantaa mukanaan jotain sellaista, joka on säilynyt siinä kulttuurissa. On se sitten ihmisiä koskettavaa
tunnesisältöä tai jotakin tarinassa, mikä on saanut laulun säilymään ja kulkemaan suusta suuhun, Taru Tähti toteaa. Tähti toimii Sastamalan opistossa musiikin pedagogisena asiantuntijana. Hänen lisäkseen hankkeessa ovat mukana Sastamalan opiston ICT-alan pedagoginen asiantuntija Heidi Kaartokallio sekä kulttuurien ja kielten pedagoginen asiantuntija Kaarina Karjula.
Suomesta mukana ovat kappaleet Lempon koira sekä Pikkupoika posteljooni. Lempon koira on Kalevalamittainen, Sastamalan alueelta kerätty kansanlaulu. Pikkupoika posteljooni taas on klassikko, joka saattaa vieläkin löytyä koulujen laulukirjoista. – Ei ole aina yksinkertaista tulkita, mikä on kansanlaulu. Se voi olla esimerkiksi sellainen laulu, joka on soinut vuosikymmeniä, eikä kukaan edes tiedä kuka sen on tehnyt. Silloin se tavallaan on ansainnut paikkansa kansanlauluna, Tähti sanoo. Monet mieltänevät kansanlaulut edelleen aikuisille tarkoitetuiksi hengennostattajaksi. Ehkä Pikkupoika posteljoonikin edustaa omalta osaltaan aikansa henkeä. Se on sivistysmielessä sävelletty kansanomainen koululaulu, joka luo kuvaa hyvästä ja reippaasta työntekijästä. Toisaalta
kyse on myös eräänlaisesta kansanviisaudesta, joka muistuttaa olemaan ystävällinen ja hymyilevä.
Työpajan pyörteissä Alakoulujen luokanopettajat, musiikinopettajat ja kieltenopettajat pääsivät kokeilemaan hankkeen harjoituksia käytännössä. Maistiaistyöpaja pidettiin Muistolan koululla 12.9. Vaikka työpajalle olisi mahtunut enemmänkin osallistujia, jäi järjestäjille hyvä mieli päivästä. – Hankkeeseen tutustumisen lisäksi, kävimme läpi yksittäisiä harjoituksia. Opettajatkin oppivat parhaiten, kun tekevät itse, Tähti sanoo. Tutustumisharjoitusten jälkeen työpajalla keksittiin romanialaiselle kansansadulle uusia loppuja romanialaisen musiikin ja valokuvien
innoittamina. Kulttuurierojen vaikutus tarinoiden kulkuun oli kiinnostava havaita. Satujen jälkeen arvailtiin vieraskielisten kappaleiden alkuperää ja yhdisteltiin kappaleiden sanoja liikkeisiin. Romanikielisen kappaleen pohjalta luotiin mielikuvituskieltä. Jokainen kuuntelija poimi kappaleesta kuulemiaan sanoja. Sanojen avulla syntyneellä kielellä sanoitettiin kappale uudestaan ja sitä laulettiin yhdessä. – Lapset yleensä ottavat harjoituksen leikkisästi. He alkavat väännellä kuulemastaan jotakin omaa ja saattavat löytää suomenkielisiäkin sanoja. Aikuiset taas yrittivät kuunnella tosissaan ja saada ylös mahdollisimman tarkasti, mitä laulussa sanotaan. Se oli minulle yllätys, Taru Tähti kertoo.
17
Lopuksi tehtiin vielä rytmiharjoituksia ja musiikkimaalauksia Lempon koiran tahdissa. Kaikki työpajassa tehdyt harjoitukset löytyvät hankkeen verkkosivuilta ja niitä voi käyttää vapaasti opetuksessaan sellaisenaan tai varioida tilanteeseen sopivaksi. Onkin kiinnostava nähdä, millaisiksi harjoituksen käytössä muuttuvat. – Jokainen opettaja varmasti tekee harjoitukset omalla tavallaan. Harjoituksista voi hakea erilaisia
painotuksia riippuen siitä käyttääkö niitä esimerkiksi musiikin tai kielten opetuksessa vai luokanopettajan tunnilla. Harjoitukset ovat hyvä inspiraation lähde. Hankkeen sivut: www.folkdc.eu
Opetuspaketti on vapaasti saatavilla hankkeen sivuilla http://folkdc.eu/resources/ Tällä hetkellä verkkosivujen materiaali on vielä englanniksi, mutta suomenkieliset käännökset julkaistaan lähiaikoina.
Katso myös: http://www.kieliverkosto.fi/article/ tarinoin-ja-kansanlauluin-potkua-kulttuurintuntemukseen-jakieltenopiskeluun/
Digitaalinen konsertti Hankkeen nimessä olevat kirjaimet DC tulevat sanoista Digital Concert. Valmisteilla on yhteinen online-konsertti, jossa lapset laulavat lauluja toisilleen toistensa kielillä. Konsertti toteutetaan tiistaina 23.4.2013. Sastamalaa edustavat Muistolan koulun ja Sastamalan Musiikkiopiston kuorot. Sastamalaan toivotaan koululuokkia yleisöksi, mutta konserttia voi seurata myös verkosta. Lisätietoja saat: www.sastamalanopisto.fi/hankkeet tai kaarina@sastamalanopisto.fi.
Yhdistysasiaa
KMO:n uusi toiminnanjohtaja esittäytyy Olen Kati Turtiainen ja aloitin toiminnanjohtajan sijaisena 1.8. Toimiston rutiinit ovat tulleet tutuksi aikaisemmalta sijaisuusjaksolta vuosina 2006-2007.
KMO:n väkeen tutustuin toimiessani Vamo ry:n hallituksessa kymmenisen vuotta sitten. Sitä kautta päädyin pariksi vuodeksi Unisonon päätoimittajaksi ja kun toiminnanjohtajaksi tarvittiin pikaisesti sijaista, hyppäsin parin päivän varoitusajalla puikkoihin. Nyt ollaan taas täällä ja mukavalta tuntuu.
on ollut trendinä se, että yhdistykset ammatillistuvat, eli jäsenistölle tarjotaan erilaisia palveluja. Toinen kehityssuunta on ollut pitkäjänteisen sitoutumisen vähentyminen.
Vaikutusmahdollisuuksia on paljon. Toiminta verkostoissa tarjoaa mahdollisuuden osallistua suunnitteluun ja pysyä kiinni ajankohtaisissa asioissa. Yhdistyksissä tärkein resurssi ei ole kuitenkaan raha vaan aika. Asiat etenevät, jos aktiivisilla yhdistystoimijoilla on aikaa niiden edistämiseen ja toisaalta tyssäävät, jos sitä ei ole. Onneksi yhdistysympyröissä ongelmat ovat vielä ”ihmisen kokoisia”, ja useimmiten ratkaistavissa työtä jakamalla. Toiminnanjohtaja edistää omalla työllään yhteisten päätösten toteuttamista.
Kolmantena on vapaa-ajan käyttäminen johonkin muuhun kuin osallistuvaan toimintaan. KMO:n kohdalla se voisi tarkoittaa sitä, että koulutuksen tarjoaminen muodostuisi yhä tärkeämmäksi osaksi toimintaa. Lyhytaikaista osallistumista tulisi mahdollistaa. Voi kirjoittaa vaikkapa yhdistyslehteen – tärkeää osallistumista sekin! Tietotekniikka ja sosiaalinen media taas mahdollistavat sen, että voi osallistua myös siirtymättä kotisohvalta. Osallistumiselle on löydettävä väylä, ja tämän kysymyksen kanssa kaikki yhdistykset joutuvat painimaan.
KMO:n tulevaisuutta voisi tarkastella yhdistystoiminnan yleisen kehityksen näkökulmasta. Jo pitkään
Unisonon verkkoversio on käänteentekevä uudistus. Paperilehden painaminen on pienelle yh-
distykselle taloudellisesti raskasta. Mainostaminen printtilehdissä on vähentynyt joka taholla, ei ainoastaan meidän jäsenlehdessämme. Verkkolehti tulisi mieltää painoarvoltaan yhtä tärkeäksi kuin paperinen vastineensa. Verkkoversiota tulisi kehittää yhteistyössä jäsenistön kanssa siten, että se koetaan omaksi ja sen ääreen halutaan palata uudelleen. Musiikkisuhde on muuttunut vuosien varrella. Tällä hetkellä musiikki tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon lasten ja ystävien kanssa konserteissa. Soittamista ja laulamista on ikävä, mutta sen vuoro tulee taas myöhemmin.
Kati Turtiainen
19
Puheenjohtajalta
Timo Kovanen puh. 050-3018213 timo.kovanen@gmail.com
Vihdoin kaivattu toinen tunti musiikkia Valtioneuvosto päätti ennen kesälomaa uudesta perusopetuksen tuntijaosta, joka oli musiikin osalta ilahduttava. Pitkä ja sinnikäs argumentointi taideaineiden tasa-arvosta yläkoulussa sai vihdoin vastakaikua myös valtion hallinnossa ja musiikki sai toisen kaikille yhteisen tunnin peruskoulun yläkouluun. Tämä tavoite oli realistinen saavuttaa ja sen eteen töitä tehtiin. Kuuta ei ollut taivaalta tavoitettavana, mutta yksi lisätunti kuitenkin. Omasta mielestäni tuntijakoa tulisi aina tarkastella kokonaisuutena, eikä vain yhden oppiaineen näkökulmasta. Musiikin asema on ollut hälyttävän huono ja nyt kokonaisuudenkin kannalta musiikin opetuksen vahvistaminen oli perusteltua. Musiikin opetuksen kannalta edelleen kriittinen kysymys on peruskoulun osalta ainakin valinnaistuntien kohtalo, joka on yhä avoin. Nyt päätetty tuntijakohan kaventaa valinnaisten opintojen määrää radikaalisti, mikä on valinnaisuudesta riippuvaisten taideaineiden kannalta erittäin hankala tilanne.
Sivistyspoliittisella ministeriryhmällä on ollut kuitenkin tahtotila lisätä perusopetuksen kokonaistuntimäärään kolme vuosiviikkotuntia, jotka kohdennettaisiin valinnaisaineisiin. Tähän päätökseen myös me KMO:na olemme julkilausumassamme päätöksentekijöitä kannustaneet. Opetussuunnitelman perusteiden yleisen osan valmistelu on jo aloitettu Opetushallituksessa, ja viestit sieltä ovat olleet, että sisältöjä väljennetään ja raskasta normiohjausta kevennetään. Ainekohtaisten sisältöjen valmistelu aloitetaan ensi keväänä ja KMO on siinä aktiivisesti mukana. Keskustelua uudesta tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteiden valmistelusta on luvassa syyspäivillä ja tarkemmin kevätpäivillä, jolloin ainekohtaisiin osuuksiin on tarkoitus kerätä jäsenistön ajatuksia. Harmaat aivosolut kannattaa laittaa töihin ja työn hedelmät jakaa kevätpäivillä. Syyspäivät järjestetään lokakuun lopulla Helsingissä Aleksis Kiven koululla, johon kannat-
taa kutsua mukaan myös kollega. Jos tuot mukanasi uuden jäsenen syyspäiville, pääset itse puoleen hintaan! Houkuttele siis naapurikoulun musamaikka tai luokanopettajatuttusi mukaan syyspäivien koulutustarjonnan äärelle. Jäsenhankintakampanjasta löytyy lisätietoa KMO:n verkkosivuilta, Facebookista ja toimistolta. Syyspäivien yhteydessä järjestäytyy myös sääntömääräinen syyskokous, jossa päätetään toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja uusista henkilövalinnoista erovuoroisten tilalle. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan hallitustyöhön, joku musiikin opetusta koskeva asia jurppii ja haluaisit puuttua siihen tai haluat kehittää KMO:n toimintaa ja sen suuntaa, paras keino on hakeutua itse pääkallon paikalle. Tuntijaossa saavutettu yksi lisätunti toimikoon hyvänä esimerkkinä, että aktiivisella toiminnalla on mahdollista vaikuttaa ja asiallisella argumentaatiolla on vielä painoarvoa.
Syksyisin terveisin, Timo Kovanen Puheenjohtaja
Toiminnanjohtajalta
Kati Turtiainen Puh. 050-5611393 kmory@kolumbus.fi
Viisi vuotta on ehtinyt vierähtää siitä, kun viimeksi hoidin KMO:n toiminnanjohtajan pestiä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Yhdistystoiminnasta kiinnostuneena olen seurannut erityisesti kulttuuriyhdistyksissä tapahtuneita muutoksia. Vielä vuosikymmen sitten yhdistyksiä perustettiin yhteisen kiinnostuksen ympärille, tänä päivänä kootaan ryhmä Facebookiin. Kynnys osallistumiselle on tehty viime vuosina yhä matalammaksi ja se on mielestäni hieno
kehityssuunta. Kentälle on samalla ilmestynyt osallistuva toimija: peukku. Hallituksen ja toimiston syksyä hallitsee syyspäivien suunnittelu. Ohjelma on jälleen kerran monipuolinen ja sisältää loistavia mahdollisuuksia opettamiseen liittyvien tunteiden jakamiseen, uuden oppimiseen, kulttuurin ja ystävien kohtaamiseen. Meitä askarruttava kysymys on kuitenkin ollut, kuinka saisimme mahdollisimman monen teistä paikalle? Peukuttelu on hyvä
tapa ilmaista jakavansa ryhmien arvoja ja tavoitteita, mutta yhteistä kasvokkain tapahtuvaa kokemusta ja elämysten jakamistakin tarvitaan. KMO ry mahdollistaa syyspäivillään tämän. Tehdäänkö näin: tykkää meistä Facebookissa, tullaan tutuiksi sielläkin. Ja tuo peukkusi syyspäiville 27.-28.10.
21
Musiikkia Sambiasta Luritus-kuoron johtajan Hanne Orrenmaan kesäiset vieraat toivat mukanaan kaunista musiikkia, positiivisuutta ja aimo annoksen suvaitsevaisuutta. Luritus-kuoron johtaja, musiikinmaisteri Hanne Orrenmaan tutustui afrikkalaiseen Zambian Vocal Collection -lauluyhtyeeseen Philomela-kuoron kautta. – Philomela oli kuorovieraanani vuosi sitten ja kuulin, että sambialaiset olisivat ehkä tulossa jouluna taas Suomeen. Varasin heidät heti loppiaisen kuoroleirini vieraileviksi tähdiksi. Siitä yhteistyömme alkoi, Orrenmaa kertoo.
Zambian Vocal Collection koostuu yhdeksästä nuoresta miehestä, jotka ovat kotoisin Sambian pääkaupungista Lusakasta, Kalingalingan asuinalueelta. A cappella -yhtyeen laaja ohjelmisto koostuu muun muassa gospelista, viihdemusiikista, suomalaisista kansanlauluista ja perinteisistä afrikkalaisista lauluista. Sambialaisten kielten lisäksi Zambian Vocal Collection esiintyy myös englanniksi ja suomeksi. Zambian Vocal Collectionin kaikki konserttituotto ulkomaankiertueilta
menee suoraan hyväntekeväisyyskohteisiin Sambiassa. Kohteena ovat erityisesti slummialueiden lapset. ZVC on jo mm. perustanut koulun, nyt työn alla on orpokodin rakentaminen. Yhtye on vieraillut jo useita kertoja Suomessa ja tehnyt pitkiä konserttimatkoja myös yhdysvaltoihin. Jouluisella suomen vierailullaan he majoittuivat Orrenmaan vierastaloon seuraavaksi viikoksi ja kiersivät laulamassa koulukeikkoja. Siitä alkoi uusi ystävyys.
Zambian Vocal Collection ja Luritus harjoituksissa
– He ovat täysin aseistariisuvan hurmaavia ja hyväkäytöksisiä. Vaikka he ovat korrekteja, he ovat koko ajan pilke silmäkulmassa, Orrenmaa kuvailee. – On päivänselvä juttu, että haluamme olla jatkossakin tekemisissä heidän kanssaan.
Asenteet kohdallaan Kun Zambian Vocal Collection palasi jo heti seuraavana kesänä Suomeen, Orrenmaa kutsui heidän myös Seinäjoelle ja järjesti yhtyeelle useita keikkoja. Kiertuematkoista onkin tullut lauluyhtyeelle elämäntapa. Suomessa yhtye vietti kesällä kolmisen kuukautta. Parhaimmillaan yhtyeellä oli jopa kolme konserttia päivässä. – Vaikka väsymys alkoi näkyä pojissa, he olivat aina positiivisia. Sen lisäksi, että he laulavat todella hyvin ja ammattimaisesti, heillä on asenne kohdallaan. Voi vain ihmetellä, mistä he saavat kaiken sen energian, Orrenmaa kehuu.
Hanne Orrenmaalla on ollut vahva suhde Afrikkaan jo aikaisemminkin. Hän on muun muassa kirjoittanut gradunsa kenialaisesta musiikkikasvatuksesta. Kaksi vuotta sitten hän kävi Ghanassa ORFF-kurssilla. Koska Orrenmaa tiesi, miten positiivista afrikkalaisuus oli, hän halusi tarjota sen myös kuorolaisilleen ja omille lapsilleen, jotka ystävystyivät sambialaisten kanssa. – Ensisijainen tavoite oli viimeistenkin rasismin rippeiden poistaminen lähipiirini nuorista ja lapsista ja se on kyllä ihan varmasti onnistunut. Aikamoni pohjalaisnuori on muuttanut käsityksensä Afrikasta, Orrenmaa sanoo. Vuoden vaihteessa Orrenmaa täyttää viisikymmentä vuotta. Sen kunniaksi hän haluaa antaa jotakin läheisilleen. Orrenmaa on pyytänyt lähipiirinsä esiintyjäryhmiä ja ihmisiä, kuten Eija Ahvoa ja Philomelaa, esiintymään hyväntekeväisyyslevylleen. Levyllä laulaa
tietysti myös levyn tuottaja eli Luritus-kuoro sekä entisistä Seinäjoen tyttökuoron laulajista koottu hyväntekeväisyyskuoro Tuulivoima, joka perustettiin tänä syksynä ihan vain hyväntekeväisyyttä tekemään. Lisäksi levyllä kuullaan Zambian Vocal Collectionin kappaleita ja se julkistetaan 4.5. järjestettävässä konsertissa Seinäjoki-salissa. Hyväntekeväisyyslevyn tuotto menee osittain Sambiaan ja osittain Suomen luonnolle. Molemmat ovat lähellä Orrenmaan sydäntä. Haaveena on, että Luritus-kuoro pääsisi itse viemään osan levyn tuotosta Sambiaan. Zambian Vocal Collectionin nettisivuilta löytyy lisää tietoa yhtyeenesiintymis- ja hyväntekeväisyystoiminnasta: http://onesheet.com/zambianvocalcollection/
– Sain järjestettyä heille keikan Power Parkiin, missä he pääsivät myös huvipuistoon. He nauttivat täysillä kaikenmaailman vempeleistä.
Hanne Orrenmaa seuranaan Kelvin Munchini, Morris Simonde Chikwete, Martin Mbenga, Kennedy Pupe ja Zacchaeus Zulu
23
FourChords saa luokan musisoimaan yhdessä Tietotekniikka valtaa luokkahuoneet ja opettajat pääsevät keksimään uusia tapoja oppilaidensa aktivoimiseen. Vaikka FourChords -nimistä kitarakaraokesovellusta ei kehitetty alun perin opetuskäyttöön, helppokäyttöisestä ja hauskasta musiikkiohjelmasta voi olla paljon hyötyä musiikinluokassa.
FourChords on suomalainen Musopia Oy:n ensimmäinen musiikkiapplikaatio. iPhonessa tai iPadilla toimiva sovellus soittaa kappaleita karaoke-tyylillä ja näyttää samanaikaisesti soinnut kitaristille ja sanat laulajille. Musisoinnin tueksi saa halutessaan rytmin ja melodian.
– Musiikinluokassa riittää, kun on yksi iPad, johon sovellus on ladattu. Lisäksi tarvitaan videotykki, kertoo Musopia Oy:n markkinointipäällikkö Paula Lehto. Idea on yksinkertainen. Opetustilanteeseen Lehto ehdottaa seuraavaa harjoitusta: Ensin valitaan kappale, sitten sovitaan ketkä laulavat ja ketkä soittavat. Kitaristien kanssa käydään läpi soinnut ja otteet. Sitten laitetaan kappale soimaan Four Chords -sovelluksesta ja heijastetaan se videotykin avulla kaikkien nähtäväksi. Sen jälkeen päästäänkin musisoimaan. Isossa luokassa mukaan voidaan liittää myös rytmi ja taputukset.
Oppilaitosympäristössä FourChords tarjoileekin uudenlaisen lähestymistavan yhdessä soittamiseen. Samalla se antaa opettajalle mahdollisuuden valikoida soitettavaksi nuorille tuttuja kappaleita, vaikka ei itse niitä hyvin tuntisikaan. Soittamisen lisäksi luokka voi nauhoittaa musiikkinumeronsa iPadin avulla joko videotiedostoksi tai äänitiedostoksi, joita pystytään jakamaan sähköpostilla tai vaikka sosiaalisessa mediassa. Ohjelmassa on mukana myös kitaran viritin.
FoutChords sovelluksen värikäs, mutta simppeli grafiikka on pirteän näköinen ja käytössä selkeä. Kappaleiden soinnut ja sanat rullaavat näytössä samalla kun melodia soi taustalla.
Sovellus houkuttelee musiikkiharrastuksen pariin FourChords-sovelluksen avulla opetellaan soittamaan kappaleet käyttäen vain muutamaa helppoa sointua. Applikaatiota varten kappaleet on sovitettu niin, että ne voidaan soittaa maksimissaan neljällä soinnulla. Soinnut esitetään uudenlaisilla “sointukuplilla” eli kitaristi voi soittaa kappaleet vaikka ei osaa vielä nuotteja tai tabulatuureja. – Tavoitteenamme on ollut alentaa kynnystä tarttua kitaraan ja houkutella musiikkiharrastuksen pariin. FourChords tekee soittoharrastuksen aloittamisesta helppoa ja mukavaa, Lehto sanoo. FourChords-ohjelman voi ladata ilmaiseksi. Applikaation mukana tulee pieni kappalevalikoima. Lisää kappaleita voi ladata joko yksittäin tai edullisina paketteina. Jokaisella paketilla on joku yhtenäinen teema – löytyy kitaraklassikoita, suomirokkia ja lastenlauluja. – Parinkymmenen euron sijoituksella koulu pystyy hankkimaan jo melko laajan musiikkivalikoiman, Lehto lupaa. FourChords-kitarakaraoke on saatavilla tällä hetkellä iPhoneen, iPadiin sekä iPod Touchiin ja sen voi ladata Applen iTunesista ilmaiseksi. www.fourchords.com
25