Parasta ennen

PARASTA ENNEN

Väitöstutkija Lotta Alhonnoro, Vaasan yliopisto.

Kuva: Mikko Lehtimäki.

Syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan lohduttoman paljon. Valikoimaa on yllin kyllin, ostetaan hetken mielijohteesta ja sitten unohdetaan kaappiin tai petytään, kun ei maistunutkaan siltä, miltä toivottiin.

Ruokahävikki syntyy usean eri tekijän vaikutuksesta, tietää projektitutkija Lotta Alhonnoro. Tutkimuksissaan hän on erikoistunut leivän aiheuttaman ruokahävikin tutkimiseen. Leivästä tulee hävikkiä kaupassa monen tekijän yhteisvaikutuksesta, hyvin harvoin on kyse pilaantuneesta ruoasta.

– Esimerkiksi leipomon on myytävä aamulla leivottu leipä samana päivänä, jotta hävikkiä ei syntyisi. Kaupassa taas eletään parasta ennen -päiväysten mukaan, ja kuluttajalla hävikki voi määrittyä vielä paljon laveammin. Kuluttajan näkökulmasta leipomon päivän vanha leipä onkin siis vielä varsin hyvää.

Kuluttaja ei ole yksin vastuussa ruokahävikin syntymisestä. Hävikkiä syntyy ravintoketjun kaikissa vaiheissa ja vastuu sen vähentämisestä on myös tuottajilla ja myyjillä. Kyse on ennen kaikkea johtamisesta, jolla haetaan aktiivisesti keinoja ruokahävikin välttämiseen. Esimerkiksi Fazer toi juuri kauppoihin hävikkikarkeista koostetut karkkipussit.

– Tuote on loistava esimerkki siitä, kuinka asioita voidaan ajatella uusiksi. Sen sijaan, että karkit menisivät roskiin, niistä on tehty mielenkiintoinen ja huomiota herättävä tuote. Omankin tutkimukseni pohjalta hävikki on usein syömäkelpoista ruokaa, jota ei vain osata hyödyntää.

Alhonnoron mielestä tuottajat voivat vaikuttaa ruokahävikin syntyyn esimerkiksi reseptiikallaan, pakkausmateriaaleilla ja pakkauskoolla. Myyjät puolestaan tuotteen saatavuudella, hinnoittelulla, myymäläsijoittelulla ja valikoimaa rajaamalla.

– Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää ja välttämätöntä, jotta voimme elää kestävämmin. Ruokatuotannon eri vaiheet, esimerkiksi peltojen raivaaminen ja viljely, kastelu ja lannoittaminen sekä eläinten pitäminen aiheuttavat valtavasti kasvihuonepäästöjä.

Lohdullista on, että vaikka ruokahävikkiä on paljon, suuri osa siitä olisi pelastettavissa. Siksi Alhonnoron mielestä onkin tärkeä miettiä tekijöitä, jotka johtavat hyvän leivän joutumiseen hävikiksi, ja toisaalta keinoja joilla tilannetta voidaan muuttaa.

Muun muassa teknologialta odotetaan ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Jo nyt on ollut nähtävissä, kuinka uudet teknologiset ratkaisut, alustatalous ja applikaatiot ovat mahdollistaneet uusia ratkaisuita ja palveluita, jotka pyrkivät vähentämään hävikkiä. Esimerkistä käy ResQ-palvelu, jonka kautta voi ostaa ravintoloiden ylijäämäruokaa eli ruokahävikkiä, joka aikaisemmin olisi mennyt roskiin.