5 minute read
Yhteen puhaltajat
Teksti RIIKKA KALMI kuvitus STUDIO ANDREI
Yliopistojen yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa luo elinvoimaa, hyvinvointia, kilpailukykyä ja innovaatioita. Onnistuakseen yhteistyö vaatii kuitenkin luottamusta, yhteisiä pelisääntöjä sekä sillanrakentajia teorian ja käytännön välillä.
Globaalit kriisit, kuten ilmastonmuutos tai koronapandemia, korostavat yhteistyötä, yhteisten ratkaisujen kehittämistä ja sitoutumista. Yliopistojen yhteistyö yritysten, julkisen vallan ja kolmannen sektorin välillä onkin nyt entistä tärkeämpää. Yhteistyö tukee myös monin eri tavoin yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta.
Vaasan yliopiston uusi innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Helka Kalliomäki on tutkinut etenkin yliopiston ja kaupungin yhteistyötä. Hänen mukaansa tutkimusyhteistyö kaipaa tuekseen rakenteita ja yhteistyön institutionalisoitumista.
– Olin aiemmin Turussa mukana kaupunkitutkimusohjelman kehittämisessä, jossa haluttiin vahvistaa tutkijoiden ja virkamiesten välistä vuoropuhelua ja tietoon perustuvaa johtamista kaupungissa. Minua kiinnostaa Vaasassakin, miten yhteistyön rakenteita voitaisiin kehittää ja siten tiivistää yhteistyötä yliopiston ja kaupungin välillä sekä laajemminkin ekosysteemissä. Silloin yhteistyö ei olisi pelkästään hankekohtaista tai vain yksittäisten ihmisten henkilökohtaisten suhteiden ja kiinnostuksen varassa. Rakenteet auttaisivat yhteistyön kulttuurin syntymisessä ja olisivat tärkeitä myös näkyvyyden kannalta.
Vaikuttavuus syntyy yhteistyössä
Kalliomäen mukaan tutkimuksen vaikuttavuus rakentuu usein parhaiten yhteistyön prosesseissa, eikä esimerkiksi vasta valmista tutkimusraporttia tai policy briefiä lukemalla.
– Kun toimijat tekevät yhteistyötä jo siinä vaiheessa, kun tutkimusongelmaa mietitään ja täsmennetään, he ikään kuin avaavat mielensä tutkimukselle ja heidän kiinnostuksensa herää. Siten he ovat valmiimpia hyödyntämään tutkimustietoa tehokkaammin oman toimintansa tukena.
Usein tutkijoilta penätään toimia vaikuttavuuden tueksi, tuloksista pitää kirjoittaa, kertoa ja twiitata. Kalliomäki heittäisi vaikuttavuuden vastuupalloa myös yrityksille ja julkisyhteisöille.
– Tulisi puhua myös siitä, mitä käytännön puolella voitaisiin tehdä, että tutkimuksesta saadaan enemmän irti. Esimerkiksi projektien loppuvaiheessa voitaisiin pohtia aktiivisemmin, mitä tulokset oman organisaation kannalta käytännössä tarkoittavat.
Kalliomäki on kollegoineen kaupunkitutkimusohjelmia koskevassa tutkimuksessaan huomannut, että vaikuttavuus ja hyvä yhteistyö tarvitsevat tuekseen myös henkilöitä, joilla on kyky rakentaa siltoja teorian ja käytännön välille.
– He pystyvät ikään kuin toimimaan tulkkeina ja kääntämään tutkimuksen kieltä käytäntöön. Nämä henkilöt ovat aivan avainasemassa sen suhteen, miten jonkin yksittäisen tutkimushankkeen hyöty valuu omaan organisaatioon. Ja toisinpäin, käytännön haasteita tulisi osata sanoittaa tutkijoiden suuntaan kiinnostaviksi kysymyksiksi. Olisikin tärkeää, että juuri tällaisia henkilöitä nimitettäisiin esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeiden ohjausryhmiin.
Mutta millaisia nämä sillanrakentajat oikein ovat ja millaista osaamista heillä tulisi olla? Kalliomäen mukaan tämä on hyvin kiinnostava kysymys myös koulutuksen näkökulmasta.
– Miten voimme koulutusorganisaationa tukea sitä, että yliopistosta valmistuvilla ihmisillä on kykyä hyödyntää tutkimustietoa omassa työssään? Yksi käytännön vastaus tähän on ilmiöpohjaiset kurssit ja monitieteiset tiimit, jotka tekevät kurssilla työtä yhteiskunnallisen kysymyksen ja ongelman kanssa.
Yhteinen ymmärrys tukee yhteistyötä
Sillanrakentamisesta puhuu myös yliopiston innovaatiopolitiikan asiantuntija ja innovaatiotutkija Leena Kunttu. Hän tutki viime vuonna ilmestyneessä väitöskirjassaan yritysten ja yliopistojen yhteistyötä.
– Yritysten ja yliopistojen organisaatiokulttuurit ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö on mahdollista silloin, kun molemmat osapuolet ymmärtävät vastapuolen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Parhaiten tämä toimii, kun yliopiston tutkijoilla on kokemusta yrityksissä toimimisesta, ja yritysten edustajilla taas yliopistoista. He voivat toimia sillanrakentajina yliopiston ja yrityksen välillä ja siten auttaa toimivan yhteistyön kehittymisessä, Kunttu kertoo.
Vaasan yliopistossa yhteiseen tekemiseen ja yhteistyön lisäämiseen kannustavat tutkimusalustat eli energian ja kestävän kehityksen VEBIC tutkimuslaboratorioineen, digitaalisen talouden Digital Economy sekä innovaatioihin ja yrittäjyyteen keskittynyt InnoLab.
Elintärkeät ekosysteemit
Yhteistyötä yliopistojen, yritysten, julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä tehdään nykyään erilaisissa osaamiskeskittymissä ja ekosysteemeissä. Ennen puhuttiin verkostoista tai klustereista, nyt muodikkaasti ekosysteemeistä. Luonnontieteestä kaapatulla termillä tarkoitetaan tiiviitä ja keskinäisriippuvaisia monen eri toimijan välille rakentuvia yhteistyöverkostoja.
Vaasan yliopisto on mukana kumppanina monissa eri ekosysteemeissä, kuten Vaasan seudun merkittävässä energia-alan ekosysteemissä. Yliopistolla on perinteisesti vahvat kytkökset energia-alan toimijoihin. Esimerkiksi yhteistyö Wärtsilän kanssa on entisestään tiivistymässä.
Uutta Smart Technology Hubia eli tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskusta Vaasan Vaskiluotoon rakennuttava Wärtsilä on lanseerannut uudenlaisen innovoinnin yhteistyöympäristön eli Smart Partner Campuksen, jonka ensimmäisiä kumppaneita Vaasan yliopisto on. Tarkoitus on tehdä tutkimusta ja tuotekehitystä yhdessä alan yritysten, startupien, tutkijoiden ja Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa.
– Kun tekee avoimesti yhteistyötä, pääsee pidemmälle. Haluamme kiihdyttää innovaatioiden yhteiskehittelyä ja eteenpäin viemistä. Saamme parempia tuloksia yhdessä kuin toimiessa yksin. Kun saamme monta viisasta päätä saman pöydän ääreen, niin pääsemme jo alkuvaiheessa päättämään, kannattaako idean kanssa jatkaa vai ei. Kaikki innovaatioita harrastaneet tietävät, että sadasta ideasta vain noin kolme päätyy seuraavaan vaiheeseen, sanoo Smart Technology Hubin partneritoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Kenneth Widell Wärtsilästä.
Widellin mukaan Smart Partner Campuksesta on tulossa inspiroiva ympäristö yhteiskehittämiselle ja innovoinnille. Campus tulee olemaan sekä käytännöllinen ja joustava fyysinen ympäristö uudessa tutkimus- ja tuotantokeskuksessa, että samaan aikaan myös virtuaalinen ympäristö.
Ohjekirja yhteiskehittelyyn
Vaasan yliopisto ja muut ensimmäiset kumppanit työstävät Wärtsilän kanssa Smart Partner Campuksen yhteistyömallia. Avoimen yhteistyön tukemiseksi ollaan luomassa yhteiskehittelyn pelikirjaa eli playbookia, joka sisältää työkaluja ja ohjeita yhteiskehittelyyn.
– Avoimessa yhteiskehittelyssä täytyy olla luottamusta. Meillä Wärtsilässäkin oli useimmiten tapana lyödä ensin pöytään salassapitosopimukset, siitä ollaan pääsemässä eroon.
Yliopistolta Widell odottaa tukea innovaatioille eri tieteenaloilta ja tietoa tieteen uusimmista tuulista, eikä vain soveltavasta tutkimuksesta, vaan myös perustutkimukseen liittyen. Tärkeitä ovat myös yliopistolta tulevat opiskelijat ja lopputyöntekijät.
Yliopistolla arvostetaan ekosysteemiajattelua Smart Partner Campuksen kehittämisessä.
– Yhteistyömme Wärtsilän ja muiden partnereiden kanssa Smart Partner Campuksen kehittämisessä on erityisen arvokasta siksi, että alusta lähtien ytimessä on ollut ekosysteemiajattelu ja se, että olemme rakentamassa jotakin yhteistä, sanoo Vaasan yliopiston InnoLabin johtajana marraskuun 2020 loppuun asti toimiva Mari K. Niemi.
Smart Partner Campuksen kumppanuus tiivistää yhteistyötä Wärtsilän kanssa ja avaa yrityksen globaalit verkostot tutkijoille ja opiskelijoille.
– Campuksen ekosysteemimalli tuo lähellemme myös useita muita kumppaneita Suomesta ja ulkomailta. Samalla voimme tarjota heille akateemisen tutkimuksen tarjoamaa osaamista ja omat verkostomme.
Samalla kun yliopisto on Vaasan energia-alan ja monen muun ekosysteemin toimija, auttaa se myös kehittämään aivan uusia ekosysteemejä kuten avaruustalouden ekosysteemiä Merenkurkkuun ja kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle.