Vaasan yliopistolehti 3/2015
Tutor pitää huolta
8 Miksi ryhtyisin tutkijaksi? Kaksi tutkijaa kertoo tarinansa. 14 Mikrotentti, suullinen tentti, ryhmässä oppimista – miten yliopistossa opiskellaan? 22 Purjehtija jättää murheet rantaan
3/2015
2
VOX CORDIS 3/ 2015
7 Kiitos lahjoittajille – varainkeruukampanja jatkuu
”Tarjoudu puhujaksi.” 3 / 2015 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Taitto C2 Advertising Paino Fram Oy
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen
Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.
Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi
Lue vuoden alumnin vinkit, miten voit tukea yliopistoasi
20
28 Teema 3 / 2015:
Opiskelu
Jos haalarit osaisivat puhua...
4 5 6 8 11 12 14 17 18 20 22 24 25 26 27 27 28 30 31
Mitä odotat tältä lukuvuodelta? Pääkirjoitus Uutisia Miksi ryhtyisin tutkijaksi? Johtoajatus Fuksin eka kaveri Massaluennosta mikrotenttiin. Miten yliopistossa nykyään opiskellaan? Scan and print Oppia toisten organisaatioista Vuoden alumni 2015 Köydet irti laiturista Kolumni Minun kampukseni Väitökset Well done Tuoretta tiedettä Haalarien puheenvuoro Muistatko? Sarjakuva
uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi/linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa
4
VOX CORDIS 3/ 2015
Käytäviltä kuultua
Mitä odotat tältä lukuvuodelta? Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vastasivat:
Peace! Uusia opiskelijoita Omia, uusia vitsejäni Kivoja tapahtumia kampuksella Uusia tuulia Hauskoja haasteita ja positiivista pöhinää! Hyvää yhteishenkeä Talveksi lunta Uusia mahdollisuuksia Palkankorotusta Hyviä keskusteluja Innostamisen kulttuuria Paljon hakijoita Vaasaan ja Helsinkiin Työrauhaa ja vähemmän kokouksia Aikaa tehdä kehittämistyötä Että opiskelijat kävisivät aktiivisesti luennoilla Innovatiivisia uudistuksia Tupakoinnin loppumista yliopiston ulko-ovien lähellä Unettomia öitä Mielenkiintoisia opintoja Hyviä bileitä Uusia kavereita Itsenäistymistä
Uuden oppimista
Opiskelua
VOX CORDIS 3 / 2015
Pääkirjoitus
Maailma muuttuu, entä opiskelu? Partaansa mumiseva luennoitsija tuhertamassa vihreitä harakanvarpaita sumuiselle piirtoheitinkalvolle. Konseptipaperi, pureskeltu lyijykynä ja epämukava puupenkki. Tupakansavuinen kahvila, kauhtuneita samettitakkeja. Sellaista oli opiskeluaikani suomalaisessa yliopistossa kauan sitten. Toisaalta oli myös palavasieluinen professori, joka tartutti innostuksensa opiskelijoihin – eihän voi olla mitään kiinnostavampaa kuin keskiaikaisen kirkon hirsisalvosten muotovaihtelut! Aamuun asti venähtäneet illat osakunnalla, ystävien kanssa maailmaa parantaen. Opiskelukavereiden kanssa perustetut kirjakerho, pullakerho ja näennäisen hyödyttömät musiikkiopinnot, jotka eivät millään muotoa edistäneet varsinaisen tutkinnon valmistumista. Ja silti juuri nämä sivuseikat ovat rakentaneet ymmärrystä ja ajattelua ehkä eniten – siis tehneet minusta sen mikä olen. Sivuharhailut ovat olleet korvaamattomaksi hyödyksi myös työpaikkoja etsiessä. Sain kesätyön muiden nenän edestä, kun keksin haastattelussa mainita vapaa-ajan musiikkiharrastuksestani – mikä sattui olemaan juuri sitä mitä työpaikka tarvitsi.
Ei ole epäilystäkään, etteivätkö opiskelijat osaisi tänä päivänäkin ottaa ilon irti opiskeluajasta. Vaatimukset ovat kuitenkin kiristyneet: pitäisi jo 18-vuotiaana tietää tuleva ammatti, valmennuskurssittaa ja lukea itsensä sisään yliopistoon, valmistua nopeasti ja tehokkaasti, paiskia kesät oman alan töitä ja siirtyä 23-vuotiaana kansantalouden tuottavaksi osaseksi. Yhtälö kuulostaa hienolta paperilla, mutta todellisuus sisältää joitain poikkeamia. Moni ei ole vielä parikymppisenä edes päässyt unelmiensa opiskelupaikkaan. Kesätöitä on tosi vaikea saada, ja oman alan töitä on ihan todella vaikea saada. Iltaisin ja viikonloppuisin pitää silti tehdä töitä, jotta on rahaa ruokaan taas maanantaina. Pälkähdys-sivuaineiden ottamista on syytä miettiä kahteen kertaan. Onneksi moni asia on paremminkin. Opinto-ohjausta on tarjolla. Jotakuta siis kiinnostaa, opiskeletko, valmistutko ja milloin. Ulkomaille lähtö on kaikille mahdollista, ja kansainvälinen kielten porina kampuksella on arjen luksusta. Kurssinsa voi suorittaa monin muinkin tavoin kuin kopioimalla luennoitsijan piirtoheitinkalvoja kynällä vihkoon ja opettelemalla ulkoa vaaksan korkuisen pinon kirjoja, joiden parasta ennen -päiväys meni jo vuosia sitten.
Ehkei siis ole syytä huolestua. Ei sivistyksen palo ole mihinkään opiskelijoista kadonnut. Ohjeistus ympärillä muuttuu, mutta oppimisen ydin on ennallaan. Edelleen pitää päntätä, voi keskustella, saa oivaltaa. Edelleen jostain löytyy aikaa myös opiskelijariennoille. Ennen kaikkea yliopistossa oppii ajattelemaan itse. Tässä lehdessä kerromme, millaista opiskelu yliopistossa on nykyään. Ei ole sattumaa, että valtakunnallisia opetuspalkintoja on napsahdellut Vaasan yliopistoon kosolti – myös tänä vuonna. Meillä viihdytään ja meillä opitaan – ehkä siksi, että meillä välitetään.
Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö
P.S. Lue, millaista nykyopiskelijoiden arki on: uva.fi/blogit
5
6
VOX CORDIS 3/ 2015
Uutisia
Yliopisto vahvistaa energiatutkimustaan Vaasan yliopisto vahvistaa strategiansa mukaisesti energia-alaan liittyvää tutkimustoimintaansa. Kasvavan tutkimus- ja koulutustarpeen täyttämiseksi yliopisto on päättänyt tehdä investoinnin uuden tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion toteuttamiseksi Palosaarelle. Energy Research Centerin myötä Vaasan yliopisto profiloituu uusiutuvien energialähteiden sekä älykkään ja joustavan energiatuotannon edelläkävijänä. Uudisrakennukseen Wolffintien varteen sijoitetaan polttomoottorilaboratorio ja polttoainelaboratorio. Tutkimuksen päätavoitteina ovat mm. uusiutuvien polttoaineiden tutkimus, moottoreiden kehittäminen, voimaloiden sähköjärjestelmien kehittäminen, hukkaenergian vähentäminen ja energiantuotannon päästöjen vähentäminen. Rakennuksessa voidaan aloittaa toiminta syksyllä 2016. Hankkeessa ovat mukana myös Tekes, Vaasan kaupunki ja alueen energia-alalla toimivat yritykset. Vaasan seutu vastaa liki kolmanneksesta koko Suomen energiateknologiaviennistä. Kaksi kolmesta eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavasta yrityksestä sijaitsee Vaasassa.
Levón-instituutin johtajaksi Pekka Peura
Vararehtoriksi Jari Kuusisto
Peura on vuodesta 2002 lähtien työskennellyt Levón-instituutissa Energia ja ympäristö -yksikön vetäjänä. Lisäksi hän on toiminut 14 vuotta yrittäjänä, 10 vuotta valtion ympäristöhallinnossa sekä vapaaehtoisessa järjestötyössä. Peura on hoitanut Levón-instituutin johtajan tehtävää määräaikaisena 1.2.2015 lähtien.
Vaasan yliopiston vararehtorina on aloittanut 1.5.2015 PhD Jari Kuusisto. Hän on työskennellyt aiemmin tutkimusyksikön johtajana Vaasan yliopiston SCResearchissa. Kuusisto on työskennellyt myös Visiting Scholar -statuksella USA:n Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Vararehtorin tehtävä on uusi, ja työnkuvana on yliopiston tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittäminen. Vararehtori toimii rehtorin sijaisena ja edustaa yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa. Toimikausi on määräaikainen ja päättyy 31.12.2019.
Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa ja tuotteistaa yliopiston tutkimukseen pohjautuvaa osaamista.
Jari Kuusisto hoitaa yliopiston rehtorin tehtävää määräaikaisesti sekä Vesa Suutari vararehtorin tehtävää määräaikaisesti 31.12.2015 saakka.
Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtajana on aloittanut 1.9.2015 FT Pekka Peura. Johtaja vastaa Levón-instituutin toiminnasta ja sen kehittämisestä Vaasan yliopiston strategisten linjausten mukaisesti.
Joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittäminen ratkaisi opetuspalkinnon 2015 voiton Vaasan yliopistoon. Suomen Ekonomien Opetuspalkinnon sai professori Riitta Viitala kauppatieteellisestä tiedekunnasta. Vaasan yliopistolle tuli palkinto jo toista vuotta peräkkäin. Palkintoraati nosti perusteluissaan esille erityisesti sen, miten professori Viitala tarjoaa opiskelijoille suuren määrän erilaisia tapoja oppia ja suorittaa kurssi. Joustavat suoritustavat huomioivat sen, että opiskelijat ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja monet käyvät töissä opintojen aikana. Viitala itse kiittää menestyksestään koko yhteisöään. – Ilman opiskelijoitani ja työyhteisöäni en olisi saavuttanut tätä palkintoa. Hyvä opetus ei synny yksin, vaan hyvässä yhteistyössä kaikkien kesken.
Opetuspalkinto Vaasaan
jo toisena peräkkäisenä vuotena
VOX CORDIS 3 / 2015
Kiitos lahjoittajille – varainkeruukampanja jatkuu Vaasan yliopiston varainkeruukampanja on vauhdissa. Lahjoituksia ovat jo tehneet mm. Evald ja Hilda Nissin säätiö (1 000 000 euroa), Anvia (40 000 euroa), SK Tuote Oy (30 000 euroa) ja Stiftelsen för kunskapsteori och informatik (10 000 euroa). Yhteensä lahjoituksia on elokuun loppuun mennessä yli 1 080 000 euroa. Valtio tukee yliopistojen varainkeruuta myöntämällä kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Vaasan yliopiston varainkeruu päättyy 30.6.2017. Yliopistojen varainhankintakampanja EE EE EE EE EE
Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 6/2017 asti Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua Valtio maksaa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa suoraan tietylle alalle Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi
Minä & Tiede tuo tutkimuksen lähelle Minä ja tiede -yleisöluennot jatkuvat tänä syksynä. Luvassa on luentoja ajankohtaisista ja mielenkiintoisista tutkimusaiheista. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa! 22.9. Seinäjoki ja 24.9. Vaasa Tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen: Maa- ja aurinkolämpö – hyvät yhdessä 20.10. Seinäjoki ja 22.10. Vaasa Tutkijatohtori Niina Mäntylä: Oikeutta koulukiusatulle? 17.11. Seinäjoki ja 19.11. Vaasa Tutkimusjohtaja Tiina Mäntymäki: Uhri, kostaja vai harhainen hullu? Dekkarien murhaavat naiset 8.12. Seinäjoki ja 10.12. Vaasa Professori Juha Lindgren: Uutta ja vanhaa verotuksesta
uva.fi/varainhankinta
Opiskelijat saapuivat kampukselle Lukuvuosi 2015–2016 alkoi syyskuun alussa. Suomenkielisissä kandidaattiohjelmissa aloitti noin 610 ja maisteriohjelmissa noin 120 uutta opiskelijaa. Yliopistoon saapui syksyllä myös lähes 150 uutta kansainvälistä vaihto-opiskelijaa ja 100 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Vaihtoopiskelijat tulevat pääosin Euroopasta ja tutkinto-opiskelijat eri puolilta maailmaa: Vaasan yliopistossa on opiskelijoita yli 80 maasta.
uva.fi/minajatiede
7
8
VOX CORDIS 3/ 2015
Tutkimus
Miksi ryhtyisin tutkijaksi? Nehän istuvat päivät pitkät kiinni kirjallisuuden tai tietokoneen ruudun äärellä. Ja ajattelevat. Entä toimeentulo sitten: mistä sen palkan hankkii? Kaksi yliopiston jatko-opiskelijaa kertoo oman tarinansa.
Teksti TIINA RAMSILA Kuvat KATJA LÖSÖNEN
< Mathias Hasselblattin väitöskirja valmistunee ensi vuonna.
VOX CORDIS 3 / 2015
Haluan tutkia asioita, joista on hyötyä Tohtorikoulutettava Mathias Hasselblatt tietää, että ihmisillä on yhä ennakkoluuloja siitä, millainen on tyypillinen tutkija: työ on teoreettista eikä valmista työelämään. Yliopistomaailmassa todellisuus on usein toinen. – Ai millainen on normityöpäiväni? Sellaista ei taida olla. Työhöni kuuluu väitöskirjatutkimuksen ohella myös opettamista ja yrityshankkeita. Pitää siis olla hyvä tutkija, hyvä opettaja ja hyvä konsultti. Yrityselämän kilpailukykyä tukemassa Hasselblatt kiinnostui tutkijan urasta, kun hänelle tarjoutui pääsy mukaan suomalaista yrityselämää ja teollisuuden kilpailukykyä tukevaan projektiin. – Minulle on tärkeää saada tutkia ja tehdä sellaisia asioita, joista on hyötyä yhteiskunnalle ja liike-elämälle. Haluan myös toimia kansainvälisessä ympäristössä, jossa ihmiset laittavat minut haastamaan itseni jatkuvasti. Normityöelämässä täytyy vaihtaa joko työtä tai työpaikkaa pystyäkseen kehittymään, mutta yliopistoura mahdollistaa itsensä kehittämisen ilman suurempia työympäristön muutoksia, Hasselblatt miettii. Hasselblatt on mukana Networked Value Systems -tutkimusryhmässä. Se toteuttaa suomalaisten teollisuusyritysten kanssa erilaisia tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa. Hasselblatt on mukana koordinoimassa hanketta, tekee tutkimustyötä ja vastaa FIMECC S4 Fleet -hankkeessa yritysyhteistyön edistymisestä.
Vastuu omasta rahoituksesta Hasselblatt aloitti väitöskirjatyönsä vuonna 2011. Lukuvuoden 2012–2013 hän vietti jatko-opiskelijavaihdossa Barcelonan yliopistossa, jossa hän suoritti tohtorikoulutuksen kursseja. Strategisen johtamisen alan väitöskirjan aiheena on teollisen internetin hyödyntäminen teollisessa palveluliiketoiminnassa. – Teolliset yritykset kytkevät entistä enemmän laitteita internetiin. Esimerkiksi Wärtsilä kerää etänä dataa moottoreistaan voimalaitoksissa ja laivoissa ja kehittää sen perusteella palvelutoimintaansa. Vaikka Hasselblatt työskentelee tällä hetkellä yliopiston rahoituksella, hänenkin edellytetään hankkivan ulkopuolista rahoitusta. Tutkijalla on vastuu oman rahoituksensa hankkimisesta, eli hänen pitää myydä oma tutkimuksensa rahoituksesta päättäville. Joka päivä oppii uutta Tutkijalta vaaditaan Hasselblattin mukaan sinnikästä ja järjestelmällistä luonnetta. Parasta tutkijan työssä on hänen mielestään sen haastavuus. – Työtehtävät ovat niin erilaisia, että lähes päivittäin on tilanteita, joissa osaamiseni kehittyy. Hasselblattin väitöskirja valmistunee ensi vuonna. Mitä sen jälkeen? – Kun väitöskirjatyö on edennyt pidemmälle, sitä alkaa miettiä tulevaisuutta: minkälaisiin töihin osaaminen istuu parhaiten, mikä itseä kiinnostaa, miten pitäisi vielä itseään kehittää. En sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että jään töihin yliopistolle.
9
10
VOX CORDIS 3/ 2015
Tutkimus
Tiedonjanoinen tutkija ei murehdi rahoitusta Pohjoismaisten kielten tohtorikoulutettava Sanna Heittolasta ei pitänyt tulla tutkijaa. Toisin kuitenkin kävi. – Gradu oli painatusta vaille valmis, kun minulta kysyttiin, haluanko tulla tohtorikoulutettavan puolipäivätyöhön. Olin jo hakenut muita töitä ja saanutkin, mutta kirjoitustyö veti puoleensa, joten otin sittenkin tämän työn mieluummin. Heittolan väitöskirjan aiheena on poliisien kielelliset ammattikäytänteet. – Tutkin kaksikielisissä poliisipiireissä työskentelevien poliisien suomen ja ruotsin kielen käyttöä eli esimerkiksi sitä, millä perusteella poliisi valitsee kielen asiakaskohtaamisissa. Heittola aloitti tutkimustyönsä syksyllä 2012. Väitöskirja valmistunee keväällä 2017. Onnekas tutkija Sanna Heittolan ensimmäinen tohtorikoulutettavan paikka oli filosofisen tiedekunnan rahoittama. Työstä pieni osa oli oman tutkimuksen tekoa ja loput assistentin tehtäviä. Ihan heti Heittolan ei siis tarvinnut ryhtyä hankkimaan tutkimusrahoitusta, vaan hän sai rauhassa kirjoittaa tutkimussuunnitelman. – Olen siinä mielessä onnekas tutkija, että minulla on jo rahoitus väitöskirjalleni, Heittola iloitsee. – Ensimmäisen vuoden mittaisen tutkimusrahoituksen sain Vaasan yliopistosäätiöltä, ja se päättyi heinäkuussa 2015. Sen saatuani huokaisin helpotuksesta: nyt ei tarvitse muutamaan kuukauteen miettiä, mitä tekisi. Heittola sietää tutkimustyöhön liittyvän rahoituksen järjestymisen epävarmuuden. – Aika levollisin mielin olen ollut rahoituksen suhteen. Jos rahoitusta ei saa, sitten keksin jotakin muuta.
Tämän lukuvuoden Heittola työskentelee Svenska kulturfondenin apurahalla ja viimeisen väitöskirjavuoden Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahalla. Loppumaton halu oppia uutta Parasta tutkijan työssä on Heittolan mielestä vapaus. – Minun ei tarvitse olla missään paikassa mihinkään tiettyyn aikaan. Voin tehdä tutkimusta kotona tai yliopistolla, aamulla tai illalla. Lisäksi olen saanut itse päättää, mitä tutkin. En olisi voinut kuvitellakaan, että tutkisin esimerkiksi kielioppia. Tyypillistä työpäivää tutkijalla ei ole. – Yhdessä vaiheessa haastattelin poliiseja Turussa ja Helsingissä. Sen jälkeen työpäiväni kuluivat kuunnellessa haastatteluja yhä uudestaan ja litteroidessa eli kirjoittaessa niitä puhtaaksi. Seuraavaksi ryhdyn analysoimaan materiaalia. Mitä Heittola aikoo tehdä saatuaan väitöskirjansa valmiiksi? – Mietin, yrittäisinkö jatkaa tutkijana tai mitä kaikkea kivaa voisin seuraavaksi opiskella.
Sanna Heittolan väitöskirja valmistunee vuonna 2017.
VOX CORDIS 3 / 2015
Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.
Hyvän opiskelun edellytykset Yliopiston tehtävänä on laadukas korkea-asteen koulutus ja tutkimukseen perustuva opetus. Yhteiskuntapoliittisena tavoitteena on voimakkaasti korostettu uusien ylioppilaiden nopeaa kiinnittymistä opiskeluun, ripeää valmistumista ja sujuvaa sijoittumista työelämään.
Ensimmäinen hyvän opiskelun edellytys on ajantasainen ja tutkimusperustainen opetus. Opiskelijat odottavat saavansa opetusta ja ohjausta, joka antaa syvällisen oman alan osaamispohjan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tiedon soveltamiseen. Myös tulevaisuuden työelämätarpeiden hahmottaminen on osa nykyaikaista koulutustarjontaa. Opiskelijoiden kasvava uraohjauksen tarve ja työharjoittelupaikkojen kysyntä kertovat siitä, että opiskelumotivaation ylläpitämiseksi kaivataan näkymiä sijoittumisesta yhteiskuntaan ja työelämään. Modernit opetusmenetelmät, digitalisaation mahdollisuudet ja vuorovaikutteinen opiskelu kuuluvat yliopisto-opetuksen kehittämiseen. On entistä tärkeämpää, että yliopiston opettajille tarjotaan tukea opetusteknologian hyödyntämisessä, mahdollisuutta yliopistopedagogiseen kouluttautumiseen ja opetusmenetelmien luovaan soveltamiseen. Opiskelijat puolestaan odottavat erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia joustavia koulutusratkaisuja. Tulevaisuudessa joudutaan väistämättä miettimään, miten oppimistavoitteet voidaan saavuttaa vaihtoehtoisilla
suoritustavoilla. Yhteisölliseksi koetussa yliopistossa on hyvät mahdollisuudet nostaa opetuksen kehittämisen teemoja yhteiseen keskusteluun myös molemminpuolisen sitoutumisen ja vastuullisuuden näkökulmista.
Johtoajatus
Hyvä opiskelu edellyttää myös opiskelukykyä. Opintojen ohjaus- ja neuvontapalvelut tukevat opiskelua ensimmäisten päivien orientaatioista lähtien. Verkossa tapahtuvalla ohjauksella ja sosiaalisen median välineillä tavoitetaan suuri ja aktiivinen opiskelijajoukko. Palautteiden mukaan opiskelijat arvostavat ja tarvitsevat lisäksi kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Monissa opiskelijahyvinvoinnin kysymyksissä, kuten opiskelijaliikunnan edistämisessä, tarvitaan elävää ja toimivaa yhteistyötä opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan kanssa. Tavoitteena on edelleen kehittää sujuvia neuvontapalveluja ja edistää työelämäyhteyksiä kehittämällä mentorointia ja lisäämällä harjoitteluyhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Vaasan yliopisto haluaa tarjota edellytykset hyvälle opiskelulle ja oppimiselle. Anja Britschgi Johtaja, koulutus- ja tutkimuspalvelut Vaasan yliopisto
Tulevaisuuden yleisinä työelämävaatimuksina korostuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia, hyvät vuorovaikutustaidot, kyky verkottua sekä valmiudet oppia uutta ja soveltaa opittua muuttuvissa tilanteissa. Valmistuneiden maistereiden uraseurannassa on havaittu, että osallistavat ja ponnistelua edellyttäneet opetustapahtumat ovat parhaiten antaneet tukea ja itseluottamusta myös työelämän vaatimusten kohtaamiseen. Yhteiskunnan kompleksiset ilmiöt ja työ- ja elinkeinoelämän muutokset ovat riippuvaisia globaaleista ilmiöistä. Opiskelijoiden tulee saada valmiudet työskennellä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Toimiva opiskelijavaihto on osa yliopiston vetovoimaa. Ulkomailla opiskelun merkitys on aina laajempi kuin suoritetut opintopisteet. Yhtä lailla kansainväliset vaihto-opiskelijat ja eri puolilta maailmaa saapuvat tutkinto-opiskelijat rikastuttavat opiskelijaelämää ja haastavat opetusta. Yliopistolle on strategisesti tärkeää lisätä kansainvälisen opiskelijoiden määrää ja pitää koulutusohjelmat kilpailukykyisinä ja houkuttelevina myös lukukausimaksujen tullessa voimaan.
Ke s uv ku a. ste Te fi/ lu rv blo ja et g tk ul it/ u oa jo u v m hto er uk a ko aa jat ss n! us a:
T
ämän päivän opiskelijat ovat kuitenkin heterogeeninen joukko, jossa yksilölliset elämäntilanteet, tavoitteet ja opiskelumahdollisuudet ovat hyvinkin vaihtelevia. Voidaan kysyä, miten yliopisto tukee ja edistää hyvää opiskelua ja mitkä ovat yliopiston keinot varmistaa laadukas tavoitteellinen opiskelu?
11
12
VOX CORDIS 3/ 2015
Koulutus
Teksti TIINA RAMSILA Kuvat KATJA LÖSÖNEN
Fuksin eka kaveri Fukseja yksi toisensa jälkeen saapuu luennolta Tervahovin eteen. Eilisiltaiset fuksien ekan illan bileet painavat jaloissa. Tutor jakaa tikkareita palkinnoksi siitä, että fuksi tuli paikalle. Kohta lähes 20 uudesta opiskelijasta koostuva porukka on koossa. Toimittaja pääsi päiväksi tutorryhmän mukaan.
– Meidät tutorit tunnistaa punaisista haalareista ja tutorin t-paidasta. Olemme saman alan opiskelijoita kuin ryhmämme fuksit ja hyviä tyyppejä, kertoo Tapani Veija, toisen vuoden opiskelija ja hallintotieteiden tutor. Opinnot alkuun mutkattomasti Tutorryhmissä uudet opiskelijat tutustuvat toisiinsa, yliopistoyhteisöön, opiskelijaelämään ja saavat opintonsa vauhtiin. – Kierrämme kampuksella ja näytämme paikkoja: missä ovat luennot, mistä löytyy opintoneuvoja, mistä saa ruokaa. Kerromme myös opintojen aloittamisesta ja opiskelijana oloon liittyvistä asioista. Mekään emme aina tiedä vastausta kaikkeen, mutta ohjaamme kysymyksen kanssa eteenpäin. Toimimme siis siltana uuden opiskelijan ja yliopistoyhteisön välillä. Miksi tutorointi on tärkeää? – Tutor on uuden opiskelijan ensimmäinen kaveri yliopistolla, se kenen kanssa olla ja keneltä kysyä.
Tutorryhmästä ystäviksi Tutor-Tapani vie ryhmän istumaan kampusalueen ruohikolle. Hän huolehtii, ovatko kaikki jo tilanneet kirjastokortin ja muistuttaa ruotsin kielen tasotestistä. – Etukäteen jännitin, löydänkö samanhenkisiä tyyppejä. Siksi tykkään siitä, että meillä on iso ryhmä, jossa olen tutustunut kivoihin tyyppeihin. Heidän kanssaan voi sitten jännittää yhdessä ja ihmetellä kaikkea uutta, kertoo hallintotieteiden fuksi Anne-Maria Siitonen. Hän on muuttanut Vaasaan Helsingistä. Ylioppilaskunta järjestää tutoroinnin yhteistyössä yliopiston kanssa. Koko projektista vastaa tutorkoordinaattori, jonka apuna ovat tutorkouluttajat sekä tutorit. Tutorit ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen. – Meillä on ollut muutamia luentopäiviä, minkä lisäksi olemme viettäneet viikonlopun kampuksella ja pitäneet illanistujaisia tutorien kesken toisiimme tutustuaksemme. Ryhmähenki on hyvä, Veija kertoo.
VOX CORDIS 3 / 2015
Tutor pitää huolta Tutorit ovat uusien opiskelijoiden tukena pitkin syksyä. Ensimmäisinä viikkoina ryhmä kokoontuu usein, sen jälkeen yhteydenpito jatkuu WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä. Syksyllä tutorit voivat vielä järjestää ryhmätapaamisia. – Tapani on pitänyt meistä hyvää huolta, kertoo hallintotieteiden fuksi Tanja Vierula. Myös hän on saapunut Helsingistä. – Saimme tutoriltamme etukäteen kirjeen, jossa hän toivotti meidät tervetulleiksi yliopistoon. Se tuntui mukavalta. Kirjeessä luki, että jos jokin mietityttää jo nyt, hänelle voi soittaa, Siitonen kertoo. – Jos uutta opiskelijaa jännittää saapua kampukselle, niin lähes yhtä paljon heidän saapumisensa jännittää tutoriakin, Veija lohduttaa. ”Onko jollakulla vielä kysyttävää?” Ennen seuraavaa fuksiluentoa tutor vie ryhmänsä lounaalle. Tutor-Tapani tutustuttaa fuksit toisiinsa ja yliopistoon.
13
14
VOX CORDIS 3/ 2015
Koulutus
Yliopisto-opettaja Laura Lappalaisen ja opiskelija Taru Hämäläisen mielestä tarvitaan monipuolisia opiskelumenetelmiä.
VOX CORDIS 3 / 2015
Massaluennosta mikrotenttiin
Miten yliopistossa nykyään opiskellaan? Opiskelijoiden muuttuvat elämäntilanteet vaativat uusia ja joustavia opetusmenetelmiä. Luennot ja yksi lopputentti -tyylinen opetus ei enää riitä. Yliopistojen pitää muuttua maailman mukana.
Teksti ESSI SAARENPÄÄ Kuvat KATJA LÖSÖNEN
Tätä mieltä on tietojärjestelmätieteiden yliopisto-opettaja Laura Lappalainen. Yliopisto palkitsi hänet Vuoden opetusteko 2014 -palkinnolla tietotekniikan opetuksen kehittämisestä. Lappalainen uskoo, että tulevaisuudessa teknologian käyttö lisääntyy huomaamattamme. – On vaikea ennustaa, millaisia osaajia tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Ainakin tarvitaan tiedonhakutaitoja ja kykyä arvioida hankittua tietoa kriittisesti. – Opiskelijat työllistyvät oman alan tehtäviin usein jo maisterivaiheessa, mikä tuo lisähaasteita joustavuudelle. Verkko-opetuksen tarve on lisääntynyt.
Luennointi säilyy todennäköisesti opetustapana tulevaisuudessakin. – Yliopisto-opettajien rooli muuttuu yksisuuntaisesta tiedon kertojasta enemmän ohjaavaksi. Millaista opetus on kymmenen vuoden päästä? – Toivon, että opiskelijoiden kanssa tehtäisiin enemmän yhdessä. Sekä opiskelijoiden että opettajien tulisi sitoutua siihen, mitä tehdään. Opettajana haluan parhaalla mahdollisella tavalla edistää opiskelijoiden kasvua tiedeyhteisön jäseneksi.
15
16
VOX CORDIS 3/ 2015
Ryhmässä oppiminen
Mikrotentti
Suullinen tentti
Luennoilla tehdään yksittäisiä ryhmätöitä, mutta on kursseja, jotka toteutetaan kokonaan ryhmissä. Ryhmässä voidaan tehdä projekti tai selvittää case-tapauksia.
Mikrotentistä pitävät sekä opiskelijat että opettajat, sillä mikrotentti mahdollistaa jatkuvan arvioinnin ja oppimisen. Jos kurssi suoritetaan mikrotentin avulla, opiskelijat tekevät kerran viikossa noin kymmenen minuuttia kestävän tentin viimeksi opetelluista asioista. Mikrotentit tarkistetaan ja arvioidaan. Seuraavalla luentokerralla mikrotentti käydään yhdessä läpi.
– Suullisten tenttien etu on interaktiivisuus. Lisäksi opiskelijat saavat palautteen heti ja suoraan, joten tentissä tehdyt virheet jäävät mieleen, Janne Koljonen sanoo.
Viestinnän opiskelija Taru Hämäläinen on ollut mukana kurssilla, jolla tehtiin mainoskonsepti teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelmalle. Kurssi oli Hämäläisen mielestä yksi parhaista. – Kun ryhmätyö tehdään oikealle asiakkaalle, työn ottaa vakavissaan. Ryhmässä oppii paremmin kuin yksin, ja on antoisaa kuulla muiden näkökulmia. Lisäksi oppii tiimityöskentelyä. Yksi tapa tehdä ryhmätyö on ongelmaperusteinen oppiminen, jossa oppimisvastuualoite on opiskelijoilla. – Opiskelijoille annetaan ongelma, jota heidän on ryhdyttävä ratkaisemaan. Kurssin lopussa opiskelijoiden ratkaisut käydään läpi. Se on työelämälähtöistä käytännön kautta oppimista, laboratorioinsinööri ja tekniikan kandidaattiohjelman koulutusvastaava Janne Koljonen sanoo.
– Mikrotentti antaa mahdollisuuden kerrata asioita, jolloin ne jäävät paremmin opiskelijoiden mieleen. Opiskelijat pitävät siitä, koska asiat opetellaan vähitellen kurssin aikana eikä esimerkiksi tenttiä edeltävänä iltana. Mikrotentti sopii kursseille, joissa on paljon muistettavia asioita, jotka on osattava ennen soveltavia harjoituksia, kertoo Janne Koljonen.
Käänteinen luokkahuone Käänteinen luokkahuone eli flipped classroom -menetelmässä opiskelijat perehtyvät käsiteltävään aiheeseen etukäteen esimerkiksi tekemällä luennoitsijan antamia verkkotehtäviä. Varsinaisella luentokerralla keskustellaan yhdessä opituista asioista, joten vuorovaikutukselle jää enemmän aikaa.
Sähköinen tentti Sähköisiä tenttejä on kahdenlaisia: Moodle-tentti ja varsinainen sähköinen tentti. Moodle-tentti tehdään kotona. Siinä saa käyttää apuvälineitä vapaasti tai kysyä kavereilta neuvoa. – Se vastaa hyvin työelämän tilanteita, sillä harvoin ihminen istuu paria tuntia yksin kysymyksiä miettien kysymättä keneltäkään apua, Laura Lappalainen kertoo. Varsinainen sähköinen tentti tehdään Tervahovissa. Sähköisen tentin huoneessa on videovalvonta, eikä tietokoneissa ole verkkoyhteyttä. Vilppiä ei siis pitäisi syntyä. – Sähköisen tentin ansiosta voin tehdä tentin itselleni sopivaan aikaan. Myös tenttitilaisuus on mukavampi ja stressittömämpi verrattuna isoon massatenttiin, viestinnän opiskelija Sofia Niemelä kertoo.
Avoin yliopisto Avoin yliopisto tarjoaa yliopistotasoista opetusta kaikille opiskelusta kiinnostuneille. Opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin.
Esitelmät
Harjoitustyöt Harjoitustöitä voidaan tehdä yksin tai ryhmässä joko luennoilla, itseopiskeluna tai verkossa. Niiden palauttamiseen käytetään usein Moodlea, joka on sähköinen verkko-oppimisympäristö. Moodlessa on kurssista riippuen esimerkiksi luentomateriaali, harjoitustöiden ohjeet ja palautustyökalut sekä keskustelumahdollisuus opiskelijoiden ja opettajien välillä.
Opettajatutorointi ja oma opettaja – Opiskelijalla on aina joku, jonka puoleen kääntyä. Opiskelijat sitoutuvat tiedeyhteisön jäseniksi, joten opinnot keskeytyvät harvemmin ja opettajat saavat helpommin palautetta, Laura Lappalainen selittää.
Kirjatentit
VOX CORDIS 3 / 2015
Scan and print!
Rayko Toshev
Venelin Kraev
Teksti VIRPI JUPPO Kuvat KATJA LÖSÖNEN
Researcher Rayko Toshev from the Faculty of Technology, Department of Production, and student Venelin Kraev from the VAMK are building a full size 3D printed humanoid robot. The first one in Finland.
It takes 37 minutes to print a robot’s finger. Layer after layer.
After scanning the object with infrared, it is possible to print it out. There are altogether 6 different 3D printers in Technobothnia. Printers use plastic and resin as the material for the printed object. Also organic materials like wood can be used.
There are several patterns in the internet.
17
18
VOX CORDIS 3/ 2015
LevÓn-instituutti
Teksti SARI SOINI Kuva ILONA MANNELIN
Oppia toisten organisaatioista Turkulainen Neuroliiton henkilöstöpäällikkö Paula Luoma etsi itselleen sopivaa koulutusohjelmaa internetiä selaillen. Kaikki hänelle sopivat henkilöstöjohtamisen erikois-MBA-ohjelmat olivat ulkomailla, eikä työssäkäyvällä kahden lapsen äidillä ollut mahdollisuutta lähteä kauas itseään kehittämään. Uusi henkilöstöjohtamiseen keskittyvä MBA-ohjelma löytyi Levón-instituutista sopivasti tänä vuonna.
Lämmin, avoin ja empaattinen työkulttuuri on Luoman mielestä Neuroliiton vahvuus. Järjestötoiminnalle tyypillinen yhdessä tekeminen ja matala hierarkia lisäävät sydämellisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Kustannustehokkuus ja järjestön eettiset arvot ovat sopusoinnussa keskenään. Ystävällisyys ei maksa mitään.
– Olen ollut mukana Johtajuus ja Strateginen johtaminen -moduuleissa ja olen niiden koulutustasoon tyytyväinen. Kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia, ja koulutusryhmässä olemme käyneet loistavia keskusteluja. Ryhmätöissä oppii paljon toisten organisaatioista, Luoma sanoo. Erityisen hyödyllisiksi koulutuksessa Paula Luoma listaa kaksi käytännöllistä työkalua: Toimiala-analyysin ja Business Model Canvasin. Hän on ottanut organisaatiossaan ne käyttöönsä. Hän suosittelee molempia kaikille johtavassa asemassa oleville ja etenkin johtoryhmän jäsenille.
Neuroliitto on edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on kehittää MS-taudin ja muiden harvinaisten neurologisten sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Liitossa on noin 350 työntekijää. Palvelutaloja on kolme ja sen lisäksi on oma kuntoutuslaitos ja myös paljon avokuntoutusta.
Yhdessä tekemisen työkulttuuri Ennen Neuroliittoa filosofian maisteri, saksan ja ranskan kielenkääntäjä on hyödyntänyt osaamistaan ABB:llä viennissä ja Raisio Chemicalsilla henkilöstöasiantuntijana. Kansainvälisyys ja kehittämisprojektit ovat olleet arkipäivää. Työnantajien tukemat ja järjestämät koulutukset ovat olleet mieluisia. Esimerkiksi Raision aikana yritys koulutti Luoman henkilöstöjohdon ammattilaiseksi.
Kuka? E E
– Hoiva-ala on kaupallista jo nyt. Liiketoimintaosaaminen ja kustannustietoisuus ovat Neuroliitossa hyvin hallinnassa. Järjestön johtamiskulttuuri on nykyaikaista ja kansainvälisyys tulee nykyään työyhteisöön pääosin työntekijöiden kautta. Hoiva-ala on murroksessa ja meillä on ymmärretty se, että työntekijöitä tarvitaan joskus ulkomailtakin.
E
E
FM Paula Luoma, henkilöstöpäällikkö Neuroliitto ry:ssä Naimisissa, kahden kouluikäisen lapsen myötä koripallo-, jalkapalloja kilpa-aerobic-äiti Koko perhe harrastaa urheilukalastusta, mökkeilyä Rymättylässä ja kansainvälistä gastronomiaa Luoma on pesunkestävä Martta ja aktiivisesti mukana Henry ry:n Turun aluejaoston toiminnassa
VOX CORDIS 3 / 2015
Mikä HR MBA? Henkilöstöjohtajien ja -asiantuntijoiden erikois-MBA-ohjelma. Koulutuksen voi suorittaa työn ohessa. Lähipäiviä on kaksi kuukaudessa, pääosin Helsingissä.
Koulutusohjelma on modulaarinen. Siihen sisältyy seitsemän osiota: 1. Johtajuus 2. Strateginen johtaminen 3. Strateginen henkilöstöjohtaminen – Suorituksen johtaminen ja palkitseminen 4. Johdon strateginen laskentatoimi 5. Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen – Strateginen resursointi 6. Managing the Internationalising Firm 7. MBA-lopputyö
Energy Business MBA Spring 2016 starts Energy I Energy Policy and Renewable Energy Management
HR MBA Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen sekä henkilöstöresurssien hallinta
Seuraava HR MBA -moduulimme käynnistyy keväällä 2016.
The key to growth in the future is to explore new business possibilities.
LEVÓN INSTITUTE
HR-MBA-diplomin saa, kun on suorittanut kaikki seitsemän moduulia. Osa suorittaa moduulit järjestyksessä, osa sovittaa opinnot työelämän kanssa joustavasti. Yksittäisen jakson voi suorittaa omaksi täydennyskoulutukseksi ja siitä saa osallistumistodistuksen. Syksyllä alkaa Johdon strateginen laskentatoimi ja keväällä Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen – Strateginen resursointi. Koulutuksen koordinaattorina toimii projektipäällikkö Ilona Mannelin.
uva.fi/mba
uva.fi/mba
19
20
VOX CORDIS 3/ 2015
Alumni
Vuoden alumni 2015 Vaasan yliopiston vuoden alumni 2015 on KTM Anne Korkiakoski. Hän on valmistunut Vaasan yliopistosta vuonna 1987 pääaineenaan markkinointi ja ulkomaankauppa. Sen jälkeen hän on toiminut mm. Kone Oyj:n palkittuna markkinointi- ja viestintäjohtajana sekä toimitusjohtajana mainostoimisto- ja viestintätoimistoketjussa Euro RSCG Nordicilla. Korkiakoski on pyyteettömästi antanut aikaansa entiselle opinahjolleen. Tällä hetkellä hän toimii Vaasan yliopiston hallituksessa. Lisäksi hän on ollut puhumassa useissa yliopiston tilaisuuksissa, luennoinut yliopistolla lähes 20 vuoden ajan sekä mm. osallistunut kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijamarkkinointiin. Palkinto luovutettiin 11.6.2015 Helsingissä pidetyssä alumnitilaisuudessa. Kuva VIRPI JUPPO
Näin tuet yliopistoasi Vuoden alumni Anne Korkiakoski kertoo kahdeksan helppoa tapaa tukea omaa yliopistoasi. Ota vinkit käyttöön! 1. Kun sinulta kysytään tutkinnosta, kerro aina myös mistä yliopistosta tutkinto on. 2. Suosittele lähiympäristösi nuorisolle aktiivisesti Vaasan yliopistoa opiskelupaikkana. Aina joku pohtii, missä voisi opiskella. 3. Tarjoa caseksi yritystä, jossa olet töissä. Käy esittelemässä. Se myös tukee yrityksen työnantajakuvaa, ja haluttavuus työpaikkana kasvaa. 4. Tarjoudu puhujaksi. Vaasan yliopistossa on loistavia opettajia, mutta vaihtelu virkistää heitä ja oppilaita. Päivän matka vuosittain Vaasaan puhumaan tuntuu aina mukavalta.
5. Muista Vaasasta valmistuneita, kun palkkaat työntekijöitä ja harjoittelijoita. Tiedät mitä saat: hyvällä asenteella varustettuja ja hyvin koulutettuja nuoria. 6. Tilaa, rahoita ja osta tutkimusta. Parhaimmillaan niistä syntyy paitsi uutta bisnestä myös gradu- ja väitöskirjamahdollisuuksia opiskelijoille. 7. Ilmoittaudu mukaan työryhmiin ja vastaa ”kyllä” kysyttäessä. Yliopiston hallinnolla saattaa olla erityisiä tarpeita vaikkapa profilointi- tai kehittämishankkeeseen tai yliopiston budjetin tukemiseen liittyen.
8. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: Vaasan yliopisto kerää jälleen varainhankintakampanjassaan pääomaa, jossa jokainen lahjoitettu euro tuottaa kolme valtion vastineuroa. Juuri nyt meidän Vaasan alumnien tulee aktivoitua. Kiinnostuitko? Yhteyspäällikkö Mika Palosaari odottaa yhteydenottoasi: mika.palosaari@uva.fi, p. 029 449 8522.
VOX CORDIS 3 / 2015
Tervetuloa ystävien pariin,
Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.
MITÄ SINÄ SAAT? Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta
Liity alumniksi verkossa:
uva.fi/alumnit
facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit
alumni@uva.fi
Strateginen johdon laskentatoimi
Lähiesimies Uusia työkaluja ja näkökulmia johtamiseen.
Työkaluja strategiseen päätöksentekoon Tämä kaikkiin MBA-ohjelmiin kuuluva yhteinen moduuli käynnistyy syksyllä 2015.
Seuraava Lähiesimiesohjelmamme käynnistyy keväällä 2016.
uva.fi/mba
uva.fi/levon/koulutus
21
22
VOX CORDIS 3/ 2015
Elämän suola
Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.
Köydet irti laiturista Kun yläasteella kaverit saivat mopon, Niko Salomaa sai jollaveneen. Lahjakas poika aloitti kilpauran, jonka kuitenkin pysäytti vakava onnettomuus. Halvaantuminenkaan ei nitistänyt kiihkeää halua purjehtia. Ensin hän opetteli kävelemään uudestaan, ja nyt tähtäimessä ovat Rio de Janeiron paralympialaiset 2016.
Teksti TIINA RAMSILA Kuvat KATJA LÖSÖNEN
Niko Salomaa on pienestä pitäen viihtynyt vesillä. – Sinä kesänä, kun siirryin ala-asteelta yläasteelle, vanhempani veivät minut purjehduskouluun. Jo ensimmäisenä purjehduskesänä kävi nopeasti ilmi, että poika on jonkinmoinen lahjakkuus. SM-tason purjehdusura käynnistyi toisena purjehdusvuotena. Ensin Salomaa kilpaili optimistijollalla, mutta pian oli vaihtaa isompaan veneeseen, Laseriin.
– Olen toipunut onnettomuudesta hyvin, kiitos purjehduksen, Niko Salomaa kertoo.
VOX CORDIS 3 / 2015
Kun kaikki muuttuu
Purjehdus pelasti
Hei hei, murheet
Salomaa piti välivuoden ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja pääsi purjehdusmatkalle Suomesta Antarktikselle, Etelänapamantereelle.
Lontoon kisoja edelsi sinnikäs kahden vuoden harjoittelu. Salomaan kilpavene on erikoisvarusteltu, esimerkiksi oikean käden köydet on tehty helpommin säädettäviksi. Lontoossa Salomaa oli 12:s.
– Olen toipunut hyvin ja pystyn elämään aika täysipainoisesti. Aluksi tilanne näytti lohduttomalta, mutta niin vain pääsin ylös sängyn pohjalta. Ilman purjehdusta kuntoutumiseni ei olisi yhtä pitkällä.
Nyt 27-vuotias Salomaa valmistautuu ensi vuoden Rio de Janeiron paralympialaisiin. Hän purjehti Suomelle maapaikan viime vuonna, ja loppuvuodesta matka käy Australiaan, jossa pidetään toinen karsintakisa.
– Nautin siitäkin, kun voin purjehtia kavereiden kanssa ja rentoutua. Silloin ei tarvitse kilpailla, vaan riittää, että vene menee suurin piirtein oikeaan suuntaan ja ollaan perillä sitten kun ollaan.
– Vaikka olen jo lunastanut kisapaikan, on tärkeää päästä kisaamaan Riossa vastaan tulevien purjehtijoiden kanssa ja oppia heidän heikot kohtansa.
– Maailmassa, jossa kaikki pitää saada heti, purjehtiminen kasvattaa myös kärsivällisyyttä. Jos ei tuule, sitten pitää odottaa, kunnes tuulee.
Purjehduskisoissa voittaminen vaatii taktista ajattelua, veneen tuntemusta ja hyvää starttia. Ensi vuonna Salomaa viettää aikaa kisapaikalla Riossa harjoittelemassa. Hän haluaa tutustua kilpailuoloihin etukäteen.
Parasta purjehtimisessa on kuitenkin vapaus.
– Matka oli uskomaton kokemus. Atlantia ylittäessäkin meni kaksi viikkoa. Veneessä oli paljon aikaa, ja onneksi minulla oli pääsykoekirjat mukana. Salomaa pääsi Vaasan yliopistoon opiskelemaan tuotantotaloutta. Sitä ennen hän lähti kuitenkin suorittamaan asepalvelusta. Sitten kaikki muuttui. Armeijassa hän vammautui tapaturmaisesti, mikä johti neliraajahalvaukseen. – Olin kuntoutuslaitoksessa, kun Suomen paralympiakomitean valmennuspäällikkö otti yhteyttä ja kysyi, mitä mieltä olisin paralympialaisista Lontoossa 2012. Istuin silloin pyörätuolissa, ja kuntoutus oli vielä kesken. – Minulla oli silti palava halu purjehtia. Isoja asioita olivat kävelemään oppiminen ja ensimmäistä kertaa purjeveneeseen paluu. Tietenkin Niko Salomaa halusi Lontooseen.
– Uimari hyppää altaaseen, jossa vesi on kaikkialla samanlaista. Purjehtijoilla tuuli ja virtaukset vievät venettä eteenpäin, joten olisi hyvä tuntea ne edes jotenkin.
– Kun saan köydet irti laiturista, harmit jäävät rantaan. Purjeveneessä moottori ei pärise, ja hiljaisuudessa mieli pääsee lepäämään. Se on uskomaton tunne.
23
24
VOX CORDIS 3/ 2015
Kolumni
Opiskelijan ääni Ylioppilasliike kampanjoi eduskuntavaalien alla teemalla #Koulutuslupaus, toivoen Oy Suomi Ab:n kulukuurin ohittavan koulutuksen kustannuspaikan. Toisin kuitenkin kävi. Moni korkeakouluopiskelija jäi miettimään, miten tämä on mahdollista: valtio, jonka päävientituote on osaaminen, leikkaa lypsylehmän kevyeltä ruokalautaselta, vaikka rakkikoirien ruokakupit ovat täynnä herkkuja. Monista kansanedustaja- ja ministerikandidaattien #Koulutuslupaus-kampanjakuvista huolimatta opiskelijan ääni hukkui valtion budjetissa yli 200 miljoonan euron koulutussäästöihin. Vaikka mediassa opiskelijoiden ääni kuuluu lähinnä suuren linjan muutoksissa, kuten esimerkiksi koulutuksen määrärahat, opintotuen muutokset tai opiskelijoiden terveydenhuolto, on ruohonjuuritason vaikuttaminen yhtä tärkeää. Opiskelija törmää paikallisen vaikuttamisen tuloksiin päivittäisessä opiskelijaelämässään yhtä huomaamattomasti kuin opintotuki napsahtaa tilille. Sähköinen opintomateriaali ja tenttiminen, etäluennot, itseopiskelutilat sekä opiskelija-asunnot ovat kaikki nykyopiskelijalle itsestäänselvyyksiä, mutta näiden kaikkien taustalla on opiskelijoiden vuosien taistelu laadukkaamman opiskelun puolesta.
Toimielimiin opiskelijat tuovat mukanaan uusia tuulia sekä ravisuttavat vanhoja toimitapoja ja -malleja. Koulutuksen laadukkaan ja ajantasaisen kehittämisen kannalta nuorten opiskelijoiden ääni onkin erittäin tärkeä. Kuinka moni lehtori tai professori olisi osannut viisi vuotta sitten ennustaa, että viidessä vuodessa mobiililaitteet korvaavat paperisen luentomateriaalin? Nyt aloittavat korkeakouluopiskelijat ovat varttuneet älypuhelin kädessä, joten heidän näkökulmastaan tämä on itsestäänselvyys. Opiskelijalle vaikuttaminen on mahdollisuus. Vaikka opiskelijavaikuttamisen tulokset harvemmin näkyvät vielä omien opintojen aikana, opiskelija saa vaikuttamistyön kautta erinomaista kokemusta ja varmuutta tuleviin työelämän haasteisiin. Opiskelijan äänen käyttäminen on sijoitus niin omaan kuin suomalaisen koulutuksenkin tulevaisuuteen. Turo Ranta Ekonomi, teekkari Vaasan yliopiston hallituksen opiskelijajäsen
Koulutuksen laadukkaan ja ajantasaisen kehittämisen kannalta nuorten opiskelijoiden ääni on erittäin tärkeä.
VOX CORDIS 3 / 2015
Minun kampukseni
Aurinkoinen päivä kampuksella
marijohanna (Instagram)
mimikaroliina (Instagram)
mimikaroliina (Instagram)
overtajatry (Instagram)
pyysami (Instagram)
pyysami (Instagram)
tevivaasa (Instagram)
salonenjoonas (Instagram)
pyysami (Instagram)
Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.
25
26
VOX CORDIS 3/ 2015
Väitökset
Väitökset
Perinteiset johtamismenettelyt eivät sovellu aluekehittämisen pirulliseen peliin
Niklas Lundström
3.6.2015 Aluetiede Aluekehittämisen pirullinen peli
Sisäisen valvonnan toimivuus kertoo paljon
Parannuksia tietoturvauhkien havaitsemiskeinoihin ja vähentämiseen
Myllymäki, Emma-Riikka
Hossein Ahmadzadegan
Julkkis on verkkokeskustelijoille stereotypioiden ruumiillistuma
Uusia näkökulmia tuotejohtamiseen
Maria Eronen
23.6.2015 Markkinointi Symbolically embedded. Essays on the creation and use of symbolic resources in furniture networks
5.5.2015 Laskentatoimi Essays on Internal Control and External Auditing in the Context of Financial Reporting Quality
9.5.2015 Viestintätieteet Rhetoric of Self-Expressions in Online Celebrity Gossip
4.6.2015 Tietoliikennetekniikka Security-Centric Analysis and Performance Investigation of IEEE 802.16 WiMAX
Anu Norrgrann
Puurtaja, valloittaja, rikkuri ja pudokas – media-ammattilaisten monet tyypit
Teknisiä parannuksia akkujen lataukseen tuulivoimaloissa
Pekka Kurvinen
20.8.2015 Sähkötekniikka Technical improvements of Windside wind turbine systems
13.5.2015 Johtaminen Media-ammattilaisen sisäinen puhe
Bertil Brännbacka
Liiketoimintapäätöksen hyvyys riippuu päätösprosessin asianmukaisuudesta, ei lopputuloksesta
Gaussisten prosessien esityslauseet ja säännöllisyys
Marika Salo
13.5.2015 Talousoikeus Hyvä liiketoimintapäätös ja johdon vastuu
21.8.2015 Talousmatematiikka Representations and regularity of Gaussian Processes
Miten kuluttaja tulkitsee brändin ylellisyyttä?
Kaatuva pankki olisi voinut viedä mukanaan kaksi kolmasosaa muista
Linda Turunen
Mervi Toivanen
Parannuksia osakkeen hinnanmuodostuksen arviointimenetelmiin
Ruokaelämyspalveluissa on tärkeää hallita kokonaisuus
Anupam Dutta
Tuija Pitkäkoski
21.5.2015 Markkinointi Consumers’ Experiences of Luxury – Interpreting the Luxoriusness of a Brand
22.5.2015 Tilastotiede Essays on Testing Long-Run Abnormal Stock Returns
Adil Yazigi
28.8.2015 Taloustiede Essays on Credit Contagion and Shocks in Banking
28.8.2015 Markkinointi Elämysperusteisen ruokapalvelutapahtuman tuottamisen konseptointi. Teemallisuus, prosessimaisuus ja kokonaisvaikutelma markkinoinnin johtamisen haasteena
VOX CORDIS 3 / 2015
Well done
Well done! EE
EE
EE
EE
Säätiöiden professoripooli on myöntänyt 27 000 euron apurahan ja 5000 euron matka-apurahan professori Jussi Nikkiselle, professori Nina Pilkkeelle ja professori Vesa Suutarille. KAUTE-säätiö on myöntänyt yliopistonlehtori Maria Järlströmille 22 000 euron ja projektitutkija Susanna Kultalahdelle 6 000 euron apurahat. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on jakanut yhteensä 231 000 euroa useille Vaasan yliopiston tutkijoille. Professori Jorma Larimo on toimittanut yhdessä kahden muun suomalaisen professorin kanssa teoksen
Handbook on International Alliance and Network Research. Kirjan on kustan-
27
EE
EE
Tutkijatohtori Dafnis Coudounaris on valittu GIKA:n (Global Innovation and Knowledge Academy) Suomen edustajaksi ja johtokunnan jäseneksi. GIKA järjestää konferensseja innovaatioiden ja osaamisen ajankohtaisista aiheista. Dafnis Goudonaris on myös nimitetty neljännesvuosittain ilmestyvän
Lue yliopiston tutkimusuutisia Research Newsistä: www.uva.fi/researchnews
International Journal of Export Marketing
-lehden päätoimittajaksi. EE
Tohtoriopiskelija Tiina Leposkylle on myönnetty kansainvälinen Neil Hood ja Stephen Young -palkinto innovatiivisimmasta tutkimussuunnitelmasta AIB-UKI-konferenssin tohtoritutoriaalissa.
tanut Edward Elgar ja se ilmestyi kesäkuussa.
Tuoretta tiedettä
Tuoretta tiedettä Lönnroth, Harry & Laukkanen, Liisa (toim.) Vaasa kieliyhteisönä - Näkökulmia kaksikielisen kaupungin monikielisyyteen = Vasa som språkgemenskap - Perspektiv på den tvåspråkiga stadens flerspråkighet. Tutkimuksia 304, Kielitiede 49. Mäntymäki, Tiina (toim.) Uhri, demoni vai harhainen hullu? Väkivaltainen nainen populaarikulttuurissa. Tutkimuksia 303, Kulttuurintutkimus 3. Siltamäki, Marko, Vuorinen, Tero & Alakoski, Hannu Tutkimus elinkeinopalveluiden käytöstä, laadusta ja tunnettuudesta Etelä-Pohjanmaalla 2014. Selvityksiä ja raportteja 205. Ala-Harja, Hanne, Helo, Petri & Virrankoski, Reino Elintarvikealan ympäristötehokas logistiikkaketju. Selvityksiä ja raportteja 204. Salminen, Ari Rakenteellinen korruptio: kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. Selvityksiä ja raportteja 203. Bergroth, Mari Kotimaisten kielten kielikylpy. Selvityksiä ja raportteja 202.
Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut. Hakala, Henri, Kantola, Jenni, Nummelin, Laura Prestige – Yhteisöllinen arvokokemus. Selvityksiä ja raportteja 201. Helo, Petri & Ajmal, Mian M. Conceptualizing Trust in Global Context with Focus on International Projects and Operations. Selvityksiä ja raportteja 199. Ollila, Seija (toim.) Näkemyksiä hyvästä saattohoidosta Pohjanmaan alueella: näkökulmana ”ihmisen ääni”. Selvityksiä ja raportteja 198. Paanu, Tommi, Aho, Panu, Ekman Jan Krister, Saveljeff, Henna & Niemi, Seppo Effect of the Exhaust Gas Side Fouling on the Performance of a Plate and Shell Type Heat Exchanger. Selvityksiä ja raportteja 197.
Julkaisujen ja väitöskirjojen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/publications/orders
28
VOX CORDIS 3/ 2015
Tiesitkö?
Haalarien puheenvuoro Merkeillä täplitetyt haalarit ovat tuttu näky kaupungilla, mutta harjaantunut silmä voi lukea niistä myös salattuja viestejä.
Opiskelija Ossi Cavenin haalareista huomaa, että hän on ollut suurella sydämellä mukana aineistojärjestötoiminnassa. Ossi aloitti heti fuksivuotenaan Vaasan yliopiston Warrantti ry:ssä (kauppatieteilijöiden eli kylterien ainejärjestössä), ja sittemmin hän onkin toiminut Suomen kylteripuheenjohtajien verkoston (KPV) puheenjohtajana. Haalarimerkkejä on ymmärrettävästi kertynyt sievoisesti. Merkeillä on aivan oma kieli, joka paljastaa yhtä sun toista Ossin opiskelijaelämästä. Annetaanpa siis puheenvuoro haalarille: Warrantti-merkin saavat Warrantin hallituslaiset. Kausi alkaa tammikuussa, mutta merkin saa vasta vappuna. Merkkiin kirjoitetaan, mikä hallituspesti ja -vuosi ovat kyseessä. Olen ylpeä Playmate-merkistäni. Sitä jakaa NESU-Waasa harvinaisena huomionosoituksena aktiivisille jäsenilleen. Merkkiä ei pysty ostamaan. NESU – Nordiska Ekonomie Studerandes Union on pohjoismaisten kauppatieteiden opiskelijoiden järjestö. Iceland-merkin olen saanut islantilaiselta tytöltä NESU-seminaarissa Turussa. Islantilaiset opiskelijat käyvät NESU-tapahtumissa ahkerasti. Toisessa lahkeessa on erityisesti tapahtumamerkkejä, kuten NESU-sitseiltä tai silliksiltä. Kun Ossi oli puheenjohtajana, kävin paljon toisten yliopistojen vuosijuhlissa. Seuraavana aamuna frakkipönötyksen vastapainoksi puetaan haalari päälle ja lähdetään sillikselle eli silliaamiaiselle.
Hämeenkadun Appron merkeissä ideana on, että ensimmäisenä vuotena merkkiä vastaan pitää ostaa juomia tietty määrä ja tulevina vuosina ostettavien juomien määrä merkkiä kohden aina hiukan kasvaa. Piirroksen on tehnyt Vaasan Hankenin opiskelija heidän vuosijuhliensa silliksellä. Monet pitävät tussia haalarin taskussa voidakseen kirjoittaa tervehdyksiä. Ulkonäkö suojaa sukupuolitaudeilta -merkin suunnitteli omistajani kaverinsa kanssa Hämeenkadun Approa varten. Niitä tilattiin vain muutama sata kappaletta, joten ne vietiin käsistä ja reissu saatiin maksettua myyntituotoilla. Huhutaan, että Espoossa teekkarit ovat etsineet tätä harvinaista merkkiä. Avaruusmerkki on fuksisyksyni ensimmäisiltä Vaasan ulkopuolella pidetyiltä NESU-sitseiltä, Jyväskylästä. Kauppatieteilijöiden kylterimerkkejä ilmestyy neljä vuodessa. Suomen Ekonomit ry järjestää vuosittain Paras iskulause -kilpailun, jonka perusteella neljä parasta teetetään merkeiksi. Merkkejä jakavat kyllit eli kylteriyhdyshenkilöt eri tapahtumissa.
< Ossi Caven, 26 v., henkilöstöjohtamisen opiskelija, Project Researcher. Ossin haalarit, 5 v.
VOX CORDIS 3 / 2015
Kylteriäiset-merkin saa ostaa sen jälkeen, kun kauppatieteilijä on kastettu fuksisyksynä kylteriyhteisön jäseneksi. Kylteriäiset on Vaasassa syksyn isoin tapahtuma kauppatieteilijöille.
Opiskelijalla pitää olla pullonavaaja ja muki, josta juoda.
Mitali on fuksivuoden sitseiltä, jossa omistajani osallistui vapaaehtoisena pantomiimikilpailuun.
Olen vaihtanut molemmat hihat omistajani lukioaikojen parhaan kaverin kanssa. Hän opiskeli ensin lääkekehitystä, siitä keltainen hiha, mutta muutti suunnitelmiaan ja opiskelikin lääkäriksi, mistä musta hiha.
Huivi on Tampereen Boomin vappusitseiltä vuodelta 2012. Teemana oli sketsihahmot, ja Ossi oli pukeutunut Nasse-sedäksi. Vaaleanpunainen solmuke siirtyi jatkoilla kaulasta haalariin roikkumaan.
Tiesitkö? E
Kirjoittamaton sääntö on, ettei haalareita saa pestä, ellei omistaja ole itse haalarien sisällä. Uimassa saa siis käydä haalarit päällä.
Vaasa oli ensimmäinen kaupunki Suomessa, jonne tuli opiskelijahaalareita. NESU-Waasan silloinen puheenjohtaja huomasi seminaarissa Århusissa muiden maiden opiskelijoiden haalarit ja toi muutaman punaisen haalarin mukanaan Vaasaan 14.1.1981. Teekkarit ottivat ensimmäisenä käyttöön haalarit suuressa mittakaavassa.
Teksti TIINA RAMSILA Kuva KATJA LÖSÖNEN
29
Muistatko?
ä ilt n? ,m o kö va ät ku ed ta Ti del o vu
Osaksi yhteisöä Kastajaiset on ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu tervetuliaisriitti, jossa uudet opiskelijat otetaan osaksi tiedeyhteisöä ja ylioppilaskuntaa. Tunnistatko kuvista itsesi tai kaverisi? Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi
Kuvan kastajaiset ovat viiden vuoden takaa vuodelta 2010.
Opiskele
avoimessa yliopistossa Voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Ilmoittautuminen lukuvuoden 2015–2016 opintoihin on käynnissä!
Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti
uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO
Kysy lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin
VOX CORDIS 3 / 2015
Sarjakuva
Tue tulevaisuutta. Osta pala yliopiston sydäntä.
Varainhankintakampanja on nyt käynnissä.
Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö puh. 029 449 8522
uva.fi/varainhankinta
31
Kerro Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin. Tule ostoksille verkkokauppaamme:
uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä. Voit ostaa tuotteita myös yliopiston päärakennus Terva
uva.fi