10 kysymystä ja vastausta metsätalou desta

10

KYSYMYSTÄ & VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA

Asiantuntijat kertovat näkemyksensä kotimaisen puun markkinatilanteesta.

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT UPM

UKRAINAN sodan vuoksi puuntuonti Venäjältä on loppunut, mikä on lisännyt kotimaisen puun kysyntää. Tämä vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti kotimaisen puun markkinatilanteeseen.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne metsäalan tutkimusryhmästä ja UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ottavat kantaa siihen, miten vallitseva tilanne näkyy metsänomistajan taloudessa, työllisyydessä, metsätalouden kestävyydessä ja puun hintakehityksessä. •

1. Miten tilanne vaikuttaa metsänomistajan talouteen?

PAULA HORNE: ”Kotimaisen kuitupuun kysyntä on siirtymässä uudelle tasolle tuontipuun määrän romahtamisen ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymisen johdosta. Metsänomistajien talous hyötyy puun vahvasta kysynnästä: puu käy kaupaksi. Tukin kysynnässä ei ole nähtävissä niin voimakasta rakenteellista muutosta kuin kuitupuun kysynnässä.”

JANNE KIILIÄINEN: ”Metsätalous on sadoilletuhansille suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaisen puun kysyntä kasvaa edelleen. Tähän vaikuttaa muun muassa Venäjän tuonnin loppuminen, jonka korvaamisessa Suomen puumarkkina on keskeisessä roolissa. Metsän omistaminen on tulevaisuudessakin turvallinen ja tuottava omaisuusmuoto, mikä korostuu tämänkaltaisessa tilanteessa.”

2. Mikä merkitys tällä on Suomen kansantaloudelle?

PAULA: ”Metsänomistajien bruttokantorahatulot luovat kulutus ja investointimahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden keskeisiä tukijalkoja. Niiden rooli korostuu entisestään kotimaan puunhankinnan kasvaessa. Esimerkkinä Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden osuus on noin 20 prosenttia.”

3. Mikä merkitys tilanteella on Suomen työllisyydelle?

PAULA: ”Metsätalous työllistää eri alojen ammattilaisia, ja puun jalostaminen luo lisää työpaikkoja. Niiden taustalle vaaditaan kuitenkin aktiiviset puumarkkinat. Metsäsektori on merkittävä työllistäjä erityisesti tietyissä maakunnissa.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat merkittäviä työllistäjiä suoraan ja välillisesti. Tilanne näkyy kasvaneena kysyntänä koko toimialalla mutta myös työmarkkinassa. Metsäteollisuus tarvitsee henkilöstöä tuotantoon, ja muun muassa meillä UPM:llä on luotu oppisopimuspolkuja eri tuotantolaitoksiin. UPM Metsällä on lisätty myös metsäammattilaisten määrää.”

4. Miten kotimaista puuta voidaan käyttää kestävästi tarpeen kasvaessa?

PAULA: ”Metsätalouden kestävyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää huolehtia metsien uudistumisesta sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan. Ne varmistavat metsien kasvun lisäksi hiilen sitoutumisen metsätaloudessa. Myös kasvatuslannoitukset kivennäismailla ja tuhkalannoitukset turvemailla edistävät puun kasvua ja hiilen sitomista.”

JANNE: ”Suomen metsien käyttö on vastuullista. Tutkimuksissa on määritetty kestävä hakkuutaso, joka edelleen alittuu. Siinäkin tapauksessa, että hakkuita lisättäisiin, Suomen metsät säilyvät hiilinieluina, ja meidän puustomme määrä lisääntyy. Se tarkoittaa kuitenkin metsänhoitotoimien tekemistä ajallaan ja metsien kasvun lisäämistä.”

5. Miten varmistetaan Suomen metsien biodiversiteetti?

PAULA: ”Hakkuiden lisääntyessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota talousmetsien luonnonhoitoon. Metsätalouden rinnalla luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata esimerkiksi sekapuustoisuudella, jättämällä metsään tiheikköjä sekä lisäämällä säästö ja lahopuita. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen, ja he ovat kiinnostuneita monenlaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa metsää. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta.”

JANNE: ”Haluamme turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin meillä nykyisin on. Suomessa metsälainsäädännön, metsäsertifioinnin ja metsänhoidon suositusten tavoitteena on edistää metsien hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden monimuotoisuus säilytetään. Lehti ja lahopuuosuuden kasvattaminen metsien käsittelyssä on konkreettinen esimerkki biodiversiteetin lisäämisestä.”

6. Mikä merkitys tilanteella on puuntuonnille muualta kuin Venäjältä?

PAULA: ”Venäjän puuntuontia on vaikea korvata. Baltiasta ja Ruotsista on tuotu aikaisemminkin puuta Suomeen, mutta erityisesti Baltian puuhun kohdistuu nyt kysyntää muualtakin. Todennäköisesti Suomeen tuodaan Venäjän koivukuitupuuta korvaamaan entistä enemmän lehtikuitusellua paperi ja kartonkiteollisuuden tarpeisiin.”

JANNE: ”UPM korvaa venäläisen puun pääosin kotimaisella hankinnalla, mutta tarvitsemme jatkossakin ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme varmistamaan tehtaidemme puuhuollon. Kaikissa tapauksissa meille on tärkeää varmistaa puun luotettava alkuperä ja huolehtia siitä, että se on kestävästi tuotettua.”

Erityisen tärkeää on huolehtia metsien uudistumisesta ja taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan.

7. Mitä vaikutuksia venäläisen puun tuonnin päättymisellä on?

PAULA: ”Venäjältä on viety puuta erityisesti Suomeen ja Kiinaan. Vientiä on rajoitettu jo aikaisemmin muun muassa tulleilla. Eurooppalaiset pakotteet eivät koske Kiinan ja Venäjän kauppaa, mutta tuonti Suomeen on loppunut kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vienti Kiinaan lisääntyisi – Suomeen on viety lähinnä haketta ja koivukuitua, Kiinaan havutukkeja. Suomelle venäläisen puun tuonnin loppuminen tarkoittaa lyhyellä aikavälillä kotimaisen puunkorjuun lisäämistä. Pidemmällä aikavälillä venäläisen puun tuonnin loppuminen voi aiheuttaa joidenkin tuotantoyksiköiden sulkemisia tai investointien uudelleenharkintaa.”

JANNE: ”Kotimaan puunhankinnan kasvattamisen lisäksi tarvitaan muista maista tulevia raakaainelähteitä. Venäjältä viedään puuta myös Aasiaan, missä ei ole Euroopan kaltaisia pakotteita käytössä. Venäjä tuottaa myös paljon sahatavaraa, jonka vienti Aasiaan todennäköisesti kasvaa Euroopan väylän sulkeuduttua.”

8. Miten metsäteollisuusyritykset voivat varautua tulevaan?

PAULA: ”Raakaainetehokkaat tuotantoprosessit ovat uusimmissa tuotantolaitoksissa nykypäivää. Puusta on pulaa koko Euroopassa, ja suomalaiset tehtaat saavat kilpailuetua energiantuotannostaan. Siten kilpailutilanne ei varsinaisesti heikkene Suomen kannalta. Kuljetuskustannusten nousu voi kuitenkin heikentää suomalaisen tuotannon asemaa. Metsäyhtiöt voivat auttaa asiakastyössään metsänomistajia ylläpitämään metsien hyvää kasvua edistääkseen puun tarjontaa.”

JANNE: ”Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että sen tuoma lisäarvo jää Suomeen. Samalla voimme varmistaa, että metsiä käsitellään vastuullisesti. UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaavien verkostoaan, joka palvelee metsänomistajaasiakkaita eri puolilla Suomea. Olemme laajentaneet myös toimintaaluettamme erityisesti PohjoisSuomessa.”

Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että lisäarvo jää Suomeen ja metsiä käsitellään vastuullisesti.

9. Kannattaisiko puun myynnin kanssa odotella paremman hinnan toivossa?

PAULA: ”Leimikoiden harvennusta ja ensiharvennusta ei kannata lykätä. Vaikka puun nimellishinta nousikin, meillä on pitkästä aikaa vahva inflaatio, joka syö puun reaalihintaa.”

JANNE: ”Puun hinta määräytyy markkinassa. Puukaupassa puun hintakehitys on ollut kovaa vuonna 2022: sekä tukki että kuitupuun hinta on noussut. Oleellista on, että hinta ei mene metsän hyvinvoinnin edelle eli ei passivoi metsien käyttöä tai hoitoa. Se voi aiheuttaa muun muassa metsän kasvutappioita ja terveysriskejä.”

10. Miten pitkään nykyinen tilanne kestää?

PAULA: ”Tuskin puun tuonti Venäjältä elpyy vuosikymmeneen. Tuontipuun määrän väheneminen ja kysynnän samanaikainen lisääntyminen näkyy puun hinnassa.”

JANNE: ”Kotimaisen puun kysyntä pysyy jatkossakin korkealla tasolla, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja kannattavan metsätalouden Suomessa.”