UPM:n höyryhinaaja Hurma viettää 120-vuotisjuhliaan

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mitä on kitumaa?

A) Maaperältään karua ja kuivaa maata. B) Maata, jossa ei kasva kasveja. C) Maata, jolla ei elä eliöitä.

2. Mikä on metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä?

A) Noin 10 prosenttia. B) Noin 20 prosenttia. C) Noin 30 prosenttia. 3. Miten paljon Suomessa on ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta kaipaavaa nuorta metsää?

A) 500 000 hehtaaria. B) 800 000 hehtaaria. C) Yli miljoona hehtaaria. 4. Miten paljon metsähakkeen laitoshinta nousee vuonna 2023?

A) 10 prosenttia. B) 15 prosenttia. C) 20–30 prosenttia.

5. Miten paljon jalostetut siemenet ja taimet lisävät puiden määrää?

A) Noin 5 prosenttia. B) Noin 8 prosenttia. C) Noin 10–30 prosenttia.

SIIHEN AIKAAN

120-vuotias höyryhinaaja s/s Hurma on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita.

UPM:N omistama höyryhinaaja s/s Hurma juhli elokuussa 120-vuotista taivaltaan Saimaalla ja Suomenlahdella. Sen kunniaksi hinaaja veti tukkilauttaa Lappeenrannan Riutansalmesta Kaukaan tehtaalle. ”Uitto on edelleen tärkeä osa UPM:n puulogistiikkaa, mutta höyrylaivat on korvattu 1960-luvulta alkaen tehokkaammilla aluksilla”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

Uitto oli avainasemassa Itä-Suomen metsäteollisuuden kehittymisessä. Eri metsäteollisuusyritykset omistivat satoja höyryaluksia käsittäneen laivaston, joka uitti raaka-ainetta pitkiä matkoja ylävesiltä eteläisen Saimaan tehtaille. 23-metrinen hinaajahöyrylaiva Hurma valmistettiin vuonna 1902. Se

120-vuotisjuhlansa kunniaksi Hurma veti tukkilauttaa Kaukaan tehtaalle.

alkoi hinata tukkilaittoja Saimaalla seuraavana vuonna ja jatkoi työssään 70 vuotta.

Sen jälkeen tukkeja vetivät Saimaalla lähinnä dieselhinaajat. Vuodesta 1975 Hurma on ollut edustuskäytössä.

UPM on ainoa metsäyhtiö, joka uittaa puuta edelleen. Vaikka uitto on vähäistä, Korhonen näkee sen tulevaisuuden myönteisenä. Syitä ovat uiton ympäristöystävällisyys, kustannustehokkuus ja kotimaisen puun käytön lisääntyminen.