Partiotaitokilpailut muutoksen tuulissa

Partiotaitokilpailut muutoksen tuulissa

Teksti: Santeri Leinonen, Kuvat: Petteri Tarkio

Yksi viime aikojen puhuttaneimpia aiheita on ollut partiotaitokilpailujen sääntöuudistus, jonka tavoitteena olisi nykyisen aikataulun mukaan astua voimaan ensi vuoden alussa. Sääntöuudistuksella pyritään vastaamaan partiotaitokilpailujen viimeaikaisiin haasteisiin, kuten osallistujapulaan ja yleisen kisainnon laskemiseen, sekä tuomaan kilpailut lähemmäksi nykypäivää.

Varsinkin sarjajakojen perustuminen puhtaasti osallistujien sukupuoleen on herättänyt paljon keskustelua, ja se nousi mm. HC-partiolaiset -Facebook-ryhmässä yli 600:lla kommentillaan ryhmän kantaa otetuimmaksi aiheeksi. Ratkaisuna ehdotettiin esimerkiksi vain yhteen yhteiseen sarjaan siirtymistä, sekajoukkueiden sarjan määräytymistä enemmistön sukupuolen perusteella tai sarjajaon muuttamista tehtävien ja matkan haastavuuteen perustuvaksi.

Olipa kuka tahansa mitä mieltä vain nykyisestä toimintamallista, tuli keskustelua lukiessa selväksi, että tämä aihe jakaa partiolaisia edelleen ja herättää voimakkaitakin tunteita ja mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin.

Sen lisäksi, että mies-nais -sarjat nähtiin aikansa eläneinä, myös partiokisakeskustelun voimakas fyysisyyttä painottavaa sävyä pidettiin haitallisena. Useiden kommentoijien mielestä partiotaitokilpailut ovat ajautuneet liian kauas tavoitteesta pitää hauskaa ja oppia virheistään. Monet kokivat nykyisten kisojen kiritaipaleineen ja lukuisine suunnistusosuuksineen, niin pitkissä siirtymissä kuin rasteillakin, muistuttavan liikaa urheilukilpailuita. Toisaalta osa myös nosti esille keskustelussa vallinneita olettamuksia stereotyyppisistä tytöistä ja pojista, ja korosti yksilöiden erilaisia lahjoja niin liikunnassa, tiedoissa kuin kädentaidoissakin.

Ratkaisuna SP:n kisaryhmä laati sääntömuutosehdotuksen, jossa siirryttäisiin uusiin, ikäkausittain määräytyviin, avoimiin ja kevyihin sarjoihin. Avoimet sarjat muistuttaisivat luonteeltaan haastavia vaelluksia ja kevyet sarjat helppoja yöretkiä. Tämä näkyisi mm. matkan pituudessa, ja joukkueet saisivat ilmoittautuessaan valita kumpaan tahtovat osallistua.

Naisvartioiden tasavertaiset mahdollisuudet mies- ja sekavartioiden kanssa varmistetaan laskemalla jokaisesta sarjasta erikseen vielä naisjoukkueiden keskinäinen paremmuusehdotus. Tehtävien vanhojen jakoperusteiden lisäksi perustettaisiin seitsemän uutta tehtäväryhmää (Erilaiset ihmiset, Kädentaidot, Luova ajattelu ja ongelmanratkaisu, Retkeilytaidot, Arjen taidot ja turvallisuus, Yhteiskunta, Ympäristö), joiden avulla partio-ohjelman eri osa-alueet näkyvät paremmin myös kilpailuissa.

Sääntömuutosehdotus herätti kuitenkin myös kritiikkiä. Pelkästään naisista koostuvien joukkueiden pärjäämistä mies- ja sekavartioita vastaan epäiltiin, mikä on tilastojen valossa perusteltavissa. Varsinkin nopeutta ja voimaa vaativien tehtävien interpoloinnit nostattavat eroja mies- ja naisvoittajien välillä näiden kilpaillessa samoissa sarjoissa. Naisvartioiden oman keskinäisen mestaruuden ei ole koettu ratkaisevan tätä ongelmaa, koska suurin osa voittoa tavoittelevista haluaisi kuitenkin olla oman sarjansa todellisia voittajia, eivätkä vain lohdutuspalkinnon saajia.

Lisäksi onnen määrän on pelätty kasvavan, kun tietoon ja tunnistamiseen perustuvien tehtävien määrän kasvun myötä arvailu lisääntyy. Kisaryhmää on myös kritisoitu siitä, ettei aiheesta ole kuultu ja tiedotettu tarpeeksi selvästi jo sääntöuudistuksen alkuvaiheessa.

Artikkelia varten hyödynnettiin internetissä käytyä keskustelua, aiheesta julkaistuja kannanottoja sekä muutamista partiotaitokilpailuista tuotettujen kuvitteellisten yhteisten sarjojen pistetilastoja.