1 minute read
Nokkapennun jäähyväiskolumni
NOKKAPENTU
Nokkapennun jäähyväiskolumni
Advertisement
Nokkapennun on aika siirtyä uusiin haasteisiin ja hyvästellä kaikki Pärskeen lukijat. On ollut suuri kunnia saada kirjoittaa parhaimman partiopiirin piirilehteen.
Kolumnin määritelmänä on kärkevä kannanotto ajankohtaiseen aiheeseen. Tähän päätökseenei mitään kummoisempaa liity, mutta käsitelläänpäs johtajapestin päättämistä tässäkolumnissa.
Näin kesän kynnyksellä ja syksyä suunniteltaessa on aiheellista miettiä johtajapulasta puhumattakaan, mikä on johtajahuollon, pestikierron ja muun vapaaehtoistoiminnan mielekkyys. Miten esimerkiksi pidämme mukana ne johtajat, jotka ilmoittavat jättävänsä akelapestin kevään päätteeksi? Tarjotaanko hänelle toista pestiä vai miten sovimme partiotaukotuvalle siirtymisestä?
Toimintamme kannalta on äärimmäisen tärkeä tietää ja tuntea johdettava. Ei vain yhteenkuuluuvuuden takia vaan vain todella toisen tuntemalla voimme tukea ja johtaa häntä oikealla tavalla. Hyvä johtaja osaa myös luopua johdettavastaan kiittäen ja kunnioittaen. Jokaisen panos yhteisessä harrastuksessamme on merkittävä.
Eräs vanha piirinjohtaja totesi, että jossain vaiheessa on hyvä siirtyä partion ulkopuolelle viljelemään partiosta saamiamme oppeja. Tämä on aivan linjassa sen kanssa, että partio kasvattaa hyviä kansalaisia. Millaisia nämä opit voivat olla?
Ei jokaisen tarvitse olla johtaja, mutta jokapäiväinen työ paremman maailman puolesta arvojemme mukaisesti vie maailmaa kohti parempaa paikkaa, vaikka aika ei koloilla tai kokouksissa kuluisi.
Myös vapaaehtoistoiminnan mielekkyys on vahvasti sidoksissa arvoihimme. Aina näiden arvojen löytyminen ei ole niin suoraviivaista, mutta pitkän matkanjuoksussa haasteita tulee varmasti vastaan ja silloin arvot tulevat meille punnittavaksi ja ne ratkaisevat , miten selviydymme haasteista.
Yhdessä tekeminen on partion suola. Sopivassa määrin suolaa ja sokeria tekee elämästä ihanaa.
Partiovasemmalla, Nokkapentu
