Valgamaan kierros by Valgamaa turism

Valgamaan kierros AITO ETELĂ&#x201E;-VIRO

��

Valgamaa – Viron eteläportti Valgamaa on Viron nuorimpia ja pinta-alaltaan pienimpiä maakuntia. Maisemat ovat maalauksellisia ja vaihtelevia: Sangasten ja Helmen ympäristön tasaiset alueet, moreeniylänkö Otepäässä ja Karulassa, suuria metsiä, runsaasti kauniita järviä ja kiemurtelevia jokia. Kaiken tämän lisäksi rikas historiallinen- ja kulttuuriperintö. Kaunis luonto on myös antanut runsaasti ainesta perimätietoon. Tietoa Valgan maakunnasta Pinta-ala 2046 km2 Väestömäärä /2005/ 36 000 Väestöntiheys 17,6 henkilöä / km2 Valgamaahan kuuluu 11 kuntaa ja kolme kaupunkia: Tõrva, Otepää ja maakunnan keskus Valga.

www.valgamaa.ee Valgamaan lääninhallitus Kesk 12, Valga 68203 + 372 766 6100 info@valgamv.ee

Valga – yksi kaupunki, kaksi valtiota Valgan turismi-infokeskus Kesk 11, Valga 68203 +372 766 1699 valga@visitestonia.com www.visitestonia.com

Valka sai kaupunkioikeudet Puolan kuninkaalta Stefan Batoryltä 11. kesäkuuta 1584. Maakuntakeskus Valga ja Latvian kaupunki Valka muodostavat kaksoiskaupungin, jonka läpi kulkee Viron ja Latvian välinen valtionraja. Valtionraja vedettiin kansainvälisen oikeuden päätöksellä vuonna 1920. Valgasta on 250 km Tallinnaan ja Valkasta 155 km Riikaan. Pinta-ala: Asukasmäärä:

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

Valga (Viro) 16,5 km2 14 750

Jaanin kirkko Pohjan poikien muistotaulu Raatihuone Kappeli Stefan Batoryn muistotaulu Saksalainen pankki Valgan Kulttuurikeskus Valgan keskuskirjasto Valgan museo

Valka (Latvia) 14,4 km2 6 700

10. 11. 12. 13. 14. 15. 16.

Alfred Neulandin muistomerkki Ortodoksinen Issidorin pääkirkko Valgan rautatieasema Veturi-muistomerkki Katolinen Pyhänhengen kirkko Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki Venäläisten ja saksalaisten sotavankileirien muistopaikka Priimetsassa 17. Pedelin vapaa-ajanvietto alue

1. Jaanin kirkko Riialaisen arkkitehdin Ch. Haberlandtin suunnittelema ja vuonna 1816 valmistunut kirkko on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinmuotoinen perusta. Harvinaiset ja sointuisat, vuonna 1867 valmistuneet urut, rakensi urkumestari Fr. Ladegast Weissenfelsissä, Leipzigin lähellä. Vuoden 1997 kesästä lähtien kuuluu kirkontornista keskipäivällä ja -yöllä kellopelin soitto.

4. Kappeli Valgan vanhin ja samalla ensimmäinen kivirakennus 1700-luvulta.

2. Pohjan poikien muistotaulu Viron vapaussodassa, etelärintamalla kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten muistotaulu asetettiin kirkon seinälle Valgan vapauttamisen 15:ntenä muistopäivänä, 1. helmikuuta 1934. Taulu hajoitettiin hakuilla kommunistien käskystä 1940. Entiselleen palautettu muistotaulu paljastettiin 31. tammikuuta 1999, Pajun taistelun 80:ntena vuosipäivänä.

6. Saksalainen pankki Uusklassistisen rakennuksen, jossa juugendtyylisiä elementtejä, on suunnitellut riikalainen arkkitehti Wilhelm Roessler. Talo suunniteltiin alkujaan pankiksi. Saksalaisen laina- ja säästöpankin rakennus valmistui vuonna 1912. Huomiota herättää katufasaadin keskiosa hyvin plastisesti sommiteltuine joonialaistyylisine pylväineen, klassismityylinen kolmionmuotoinen päätykolmio ja ovaalinmuotoinen ikkuna, jossa ornamentein koristellut puitteet. Vuonna 1919 rakennuksessa toimi Viron kolmas jalkaväkirykmentti ja kolmannen divisjoonan esikunta ja Amerikan Punainen risti. Vuosina 1940-1991 rakennus oli Neuvostoarmeijan käytössä. Nykyään siellä sijaitsee Valgan lääninhallitus. Kesk 12

3. Raatihuone Valgan raatihuone on vuodelta 1865. Yksikerroksinen, aumakattoinen rakennus, joka on varustettu kattoikkunoin ja tornein, on historiallisen puuarkkitehtuurin huomattavimpia rakennuksia Virossa. Lämpiön seinällä on Johannes Märtsonin – ensimmäinen virolaissyntyinen kaupunginjohtaja Virossa (1902–1917) – muistotaulu.

5. Stefan Batoryn muistotaulu Puolan kuningas Stefan Batory antoi 11. kesäkuuta 1584 Valgalle kaupunkioikeudet. Muistomerkki Kesk kadulla valmistui 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystöjen yhteistyönä.

7. Valgan Kulttuurikeskus Valgan kulttuuritalo valmistui 1967 ja se on Stalinin jälkeisen ajan ensimmäinen modernistityylillä standardisoitu kerhorakennus. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2001. Kulttuurikeskus sai nykyaikaisesti varustetun teatteri- ja konferenssisalin, näyttelygallerian, harrastuspiiritilat, kahvilan ja internetpisteen. Kesk 1

8. Valgan keskuskirjasto Rakennuksen on suunnitellut Karl Schmidt vuonna 1902 Kaagjärven moisionherran Zenckerin tilauksesta. Rakennuksessa on toiminut tyttökoulu, rikospoliisiin toimisto, Valgan varuskunnan upseerien kasino, Saksan armeijan pääesikunta. Neuvostoaikana siellä sijaitsivat kommunistisen puolueen ja nuorisojärjestön toimitilat. Myöhemmin lastenkoti, miliisijaosto, lasten harrastuspiirit. Talo peruskorjattiin vuonna 1996 ja luovutettiin kirjaston käyttöön. Kirjastossa on internetpiste. Aia 12

10. Alfred Neulandin muistomerkki Painonnostaja A. Neuland (10.10.1895 – 16.11.1996) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuoden 1920 Antverpenin olympialaisissa hän saavutti kultaa ja Pariisin olympialaisissa hopeaa.

9. Valgan museo Museo sijaitsee entisessä Säden seuraintalossa, joka valmistui 1911, arkkitehtina G. Hellat. Suurin pikkukaupunkien seurainhuone Virossa 1900-luvun alusta. Juugendtyylisine fasaadeineen huomattava rakennus koko viron arkkitehtuuriperinnössä. Restauroitiin 1999. Museon perusnäyttely kuvaa kansanelämän kuvin Valgan kaupungin ja maakunnan luontoa, historiaa ja kulttuurihistoriaa. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on esillä vahapatsaita ja siellä järjestetään usein kiertonäyttelyitä. Vabaduse 8 +372 766 8867 www.valgamuuseum.ee

12. Valgan rautatieasema Valgasta oli jo 1800-luvun lopulla tullut tärkeä risteysasema, joka houkutteli Valgaan kauppiaita ja yrittäjiä. Historiallistyylinen punatiilistä rakennettu rautatieasema, veturivarikko ja verstaat valmistuivat 1890. Verstaissa työskenteli ennen Ensimmäistä maailmansotaa lähes 500 työntekijää. Nykyinen tornilla varustettu rakennus on vuodelta 1949, arkkitehti V. Tsipulin. Jalankulkusillalta avautuu näkymä ympäristön teollisuusalueelle. Jaama pst.10

11. Ortodoksinen Issidorin pääkirkko Historiallistyylinen, latinalaisen ristin muotoinen kirkko, jossa viisikupolinen kellotorni rakennettiin vuosina 1897–1898, arkkitehti V. J. Lunski.

Retkeily- ja kuntopolut PEDELIN VIRKISTYSALUEEN RETKIPOLUT 13. Veturi-muistomerkki Vuonna 1998 pystytetty muistomerkki juhlistaa Pihkova–Valga–Riika junayhteyden 110-vuotispäivää. Veturi on rakennettu 1949 Sormovon tehtaassa. 14. Katolinen Pyhänhengen kirkko Kirkko valmistui 1907 ja siinä ei ole tornia, koska Venäjän keisarillinen hallitus ei antanut tornin rakentamiseen lupaa. Aloitteen kirkon rakentamisesta teki prelaatti Affanasowicz. Rakentamiseen osallistuivat pääasiassa liettualaiset ja puolalaiset rautatieläiset. Jumalanpalvelukset pidetään vuonna 1995 valmistuneessa lisärakennuksessa. Maleva 8 http://kodu.neti.ee/%7Ebw003a/valga.htm 15. Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki Priimetsan hautausmaalle on haudattu yli 300 Viron Vapaussodassa kaatunutta. Muistopatsaan avasi vuonna 1925 sotaministeri Jaan Soots. Muistopatsas oli neuvostoaikana peitetty ja paljastettiin uudelleen 27. marraskuuta 1988. 16. Venäläisten ja saksalaisten sotavankileirien muistopaikka Priimetsassa Sotavankileiri Stalag 351 perustettiin vuoden 1941 kesällä. Lähes 30 000 menehtyneen muistoksi on pystytetty kuvanveistäjä Anton Starkopfin suunnittelema monumentti Suru. Leiri 187 avattiin marraskuussa 1944. Siellä oli eniten saksalaisia ja itävaltalaisia, n. 300 unkarilaista ja muutamia espanjalaisia vankeja. Priimetsan hautausmaalle on haudattu n. 300 vankia. 17. Pedelin vapaa-ajanvietto alue Viron ja Latvian välisen Pedelin jokeen on padottu pieni järvi, jossa myös uimaranta. Alueella on kaksi vaelluspolkua ja lasten leikkikenttiä. Vuoden 2005 kesällä sinne pystytettiin Valgalaisen taiteilijan Sergei Babitšin suunnittelema patsas Ajan synty.

Tutustuminen kaupunkilinnustoon Reitti kulkee pohjoispuoleisen patojärven rantoja pitkin ja on n. kilometrin mittainen. Aikaa reitin kulkemiseen kuluu 20–40 minuuttia. Infotaulut esittelevät tavallisimpia kaupunkiympäristön lintulajeja kerros- ja omakotitaloalueilla, puistoissa ja joutomailla. Luontopolku 1,5 kilometrin pituinen pitkin patojärven rantoja kulkeva luontopolku, jossa on neljä erilaista tutustumiskohdetta. Pedelin järven vesielämää esittelevä lauttamatka, aurinkokello, Viron luonnon monipuolisuutta visuaalistavat kiipeilypuut sekä mullanpinnan syntyä selittävä metrin syvyinen multaprofiili.

Valga–Tõrva–Taagepera

1. Jaanikesen lomakeskus 2. Hummulin moisio ja Suuren Pohjansodan taistelupaikka 3. Koorkülan Valgjärv 4. Koorkülan luolat

5. Barclay de Tollyn mausoleumi 6. Helmen kirkon rauniot 7. Helmen kotiseutumuseo 8. Helmen ritarilinnan rauniot 9. Helmen luolasto

10. 11. 12. 13.

Taageperan linna ja puisto Taageperan kirkko Mats Erdellin kappeli Riidajan moisio, Gerdrutan kappeli 14. Torupillitalu (Säkkipillitila)

1. Jaanikesen lomakeskus Sijaitsee kaksi kilometriä Valgasta, luonnonkauniissa Jaanikesen laaksossa. Euroopan paras motokrossirata on käytössä ympäri vuoden. Siellä on mahdollista osallistua ATV- safariin, suunnistaa ja harrastaa seikkailupelejä. Jaanikese küla +372 766 8745; www.jaanikese.ee

4. Koorkülan luolat Luolat sijaitsevat noin hehtaarin suuruisella alueella, keskidevonin Burtniekin kerrokseen kuuluvissa hiekkakivi kerrostumissa. Luolaston sijainnin huomaan maanpinnalla suppiloista, joilla on epäsäännölliset ääriviivat ja joiden pohjalla esiintyy pieniä maanalaisia käytävien aukkoja. Suurin aukko sijaitsee laakson rinteessä.

2. Hummulin moisio ja Suuren Pohjansodan taistelupaikka Hummulin alue mainitaan ensi kerran Tarton piispan ja ritarikunnan maanjaon asiakirjoissa 1226. Ensimmäiset tiedot moisiosta ovat vuodelta 1470. Nykyinen herraskartano rakennettiin 1860-luvulla. Vuonna 1914 Sangasten "ruiskreivi" Friedrich von Berg osti moision nuoremmalle pojalleen. Vuodesta 1930 rakennuksessa toimii koulu. Suuri Pohjansota teki moision nimen tunnetuksi. Moision aukioilla pidettiin 29. heinäkuuta 1702 runsaasti uhreja vaatinut taistelu Venäjän (18 000 miestä) ja Ruotsin (7000 miestä) kenttäarmeijoiden välillä. Ruotsalaiset hävisivät ja joutuivat perääntymään. Vuonna 2002 pystytettiin moision pihalle taistelun muistomerkki.

5. Barclay de Tollyn mausoleumi Skotlantilaista sukujuurta, Baltian aatelistoon kuuluvalla,Venäjän armeijan sotapäälliköllä Michael Andreas Barclay de Tollylla oli merkittävä osa taistelussa Napoleonia vastaan vuosina 1812–1814. Barclay de Tollyn nimi yhdistetään Jõgevesteen siitä lähtien kun hän vuonna 1791 avioitui Helene Auguste Eleanore von Smittenin kanssa ja hänestä tuli Jõgevesten moision omistaja. Barclay de Tolly toimi autonomisen Suomen ensimmäisenä kenraalikuvernöörinä, Venäjän sotaministerinä, Venäjän kolmannen armeijan ja myöhemmin Venäjän-Preussin armeijan ylipäällikkönä. Tunnettu sotapäällikkö sai surmansa Itä-Preussissa, Insterburgin lähistöllä. Hänen maalliset jäännöksensä tuotiin Jõgevesteen, mutta sydän lienee haudattu kuolinpaikkaan. Mausoleumin rakennutti vuonna 1823 miehensä muistoksi de Tollyn leski. Klassismityylisen rakennuksen suunniteli sen ajan tunnetuimpia venäläisiä arkkitehteja Apollon Štšedrin, hautamonumentin tekijä on kuvanveistäjä Vassili Demut-Malinoski. Hautakammioon sijoitetut ruhtinas ja ruhtinatar Barclay de Tollyn sarkofaagit ovat säilyneet alkuperäisinä. Jõgeveste küla +372 513 9065; www.torva.ee

3. Koorkülan Valgjärv Runsasjärvisen Koorkülan helmi on Valgjärv – läpinäkyvä ja vihreävetinen järvi korkeine, jyrkkine rantoineen. Järven keskiosan matalikoilta on löydetty 1300–1400 vuotta vanhan, uniikin paalurakennuksen jäännökset. Täällä on todennäköisesti sijainnut muinaisen virolaisen ylimyksen linnoitettu asumus. Kansanperinteessä Valgjärv ja 200 metrin päässä sijaitseva Udsun järvi on yhdistetty moision ja kirkon vajoamiseen maan alle, joidenkin sisarusten välisen vihkimisen aikana.

6. Helmen kirkon rauniot Kirkon tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, ilmeisesti se on kuitenkin 1200 - 1400-luvulta. Arkkitehtuurisesti kyseessä on Etelä-Viron hallikirkko. Rakennuksen ulkomitat: pituus 41 m ja leveys 20 m, tornin korkeus 46 m. Kirkossa on 800 istumapaikkaa ja sinne mahtuu yli 2000 ihmistä. Kirkko vaurioitui vuoden 1944 syyskuun taisteluissa ja on siitä lähtien raunioina. 7. Helmen kotiseutumuseo Sijaitsee entisessä 1800-luvulla rakennetussa pappilassa. Näytteillä on runsaasti maataloudessa käytettyjä työkaluja, dokumentteja Helme -Tõrvan kulttuurihistoriasta, koulukirjoja ja -todistuksia. Kirikuküla, Helme vald +372 528 2264 8. Helmen ritarilinnan rauniot Ritarilinna rakennettiin kahden luonnonmukaisen vallihaudan väliselle niemekkeelle. Muurinjäännökset ja perusta antavat aihetta olettaa, että rakennus on 1300-luvun alkupuolelta. Linnoitus raunioitui Venäjän–Ruotsin sodassa vuonna 1658, jolloin ruotsalaiset joukot tuhosivat linnan. Linnoituksesta on jäänyt vain korkeat luonnonkivimuurit, joissa on ikkuna-aukot. Muurien perusteella on ovaalinmuotoinen, pohjois-eteläsuuntaisen päälinnoituksen mitat määritelty 120×60 metriseksi. Linnoituksen vanhimpana ja mielenkiintoisimpana osana pidetään tornia muistuttavaa rakennelmaa linnoituksen keskiosassa. Linnan alapuolen laaksossa pulputtaa uhrilähde, jonka vesi legendan mukaan parantaa sen seitsemän sairautta. 9. Helmen luolasto Luolasto sijaitsee Helmen muinaislinnan raunioista pohjoiseen jatkuvan selänteen kapealla rinteellä. Kiinnostavimmat luolista ovat ensimmäinen luola, jonka läpimitta on 3,5–6 m ja korkeus 3,5 m ja toinen, läpimitta 5,5 m ja jonka korkeus mahdollistaa siellä seisaallaan olemisen. Luolat on kaivettu piilopaikaksi, luultavasti jo ennen muinaista vapaustaistelua. www.torva.ee

10. Taageperan linna ja puisto Jugendtyylinen, arkaistis-romanttinen, osittain suomalaisvaikutteinen linna on rakennettu vuosina 1907–1912 arkkitehti Otto Wildaun projektin mukaan. Linna kuului vuoteen 1919 asti moisionherralle Hugo von Strykile. Linnan puisto on suurimpia ja lajirikkaimpia EteläVirossa. Nykyään linnassa toimii hotelli. Taagepera küla, Helme vald +372 766 6390 www.taageperaloss.ee

11. Taageperan kirkko Moisionherrojen von Stackelbergien toimesta vuonna 1674 valmistunut pieni kivikirkko, jossa puinen sivutorni.

Retkeily- ja kuntopolut HELMEN KUNNAN RETKEILY- JA PYÖRÄILYKIERROKSET Kokonaispituus 110 km, varustettu opastein, opaskartta olemassa.

12. Mats Erdellin kappeli Mats Erdell oli virolainen talonpoika, jonka jälkeläinen Hans Erdell osti vuonna 1868 Rooben moision, mikä oli yksi ensimmäisiä tällaisia moision hankintoja Liivinmaalla. Taageperan hautausmaalla sijaitsee Mats Erdellin suvun hautakappeli. Kivitaulun teksti kertoo: Tässä lepää rauhassa suuresta työnteostaan ja toimistaan Sõnnin isäntä, Ropen moision Pfandhalter ja Pattkülan moision vuokramies MATZ ERDELL – syntynyt Pööglen kunnan Erdon talossa, ensimmäisen Pääsiäispäivän saarnan aikana vuonna 1792, kuollut Pattkülan moisiossa joulukuun toisena päivänä 1847. http://www.torva.ee 13. Riidajan moisio, Gerdrutan kappeli Vuonna 1762 valmistunut Riidajan moisio on yksi parhaiten säilyneitä puisia, barokkityylisiä moisiorakennuksia Virossa. Noin puoli kilometriä itään sijaitsee von Strykien perhehautausmaa, jossa on myös 1800-luvun loppupuolella rakennettu tiiliskivinen, uusgoottilainen hautakappeli. Välillä raunioina ollut kappeli restauroitiin von Strykien suvun toimesta ja vihittiin käyttöön vuonna 2001. Nykyään se toimii paikallisia asukkaita palvelevana kirkkona. 14. Torupillitalu (Säkkipillitila) Riidajan säkkipillitalo, jossa on mahdollisuus kuunnella säkkipillimusiikkia ja opiskella säkkipillien rakentamista. +372 527 8149 www.torupillitalu.ee

Helmen kunnan viitoitetut retkeily- ja polkupyöräkierrokset tarjoavat mahdollisuuden nauttia ulkoilusta ja vaihtelevasta maastosta ja tutustua paikalliseen historiaan. Valittavana on 13 kierrosta: kierrosten pituus 3–27 km. Reitti kulkee kyläteillä ja kierrokset on merkitty sinisillä opastekylteillä ja varustettu viron- ja englanninkielisillä infotauluilla. Taageperassa ja Tõrvassa on myös turisti-infopisteet. Matkalla on yhdeksän katoksellista pysähdyspaikkaa, joissa voi levätä ja pysähtyä piknikille. Tündren, Holdren ja Taageperan virkistysalueilla on myös nuotiopaikkoja. Nähtävyyksistä saa tietoa myös infonumerosta viron, englannin ja suomen kielellä.

Tõrva Tõrvan matkailuneuvontapiste Valga 1, Tõrva 68605 Estonia +372 766 3300 info@torva.ee www.torva.ee

1. Kapakkarakennus 2. Kamarimusiikkisali 3. Õhnen joki 4. Tantsumägi (Tanssimäki) 5. Vapaussodan muistomerkki 6. Vanamõisan järvi 7. Riiskan järvi 6. Tiksten laakso

Puutarha- ja kesäkaupunki, Helmen kunnan keskus Tõrva sijaitsee Valka-Tartto-Pärnu maanteiden risteyksessä. Kaupungissa on kaksi järveä – Riiskan ja Vanamõisan järvi - kunnostettuine uimarantoineen. Kaupungin halki virtaa Õhnen joki. Pinta-ala: 4,8 km2 Asukasmäärä: 3300

käyneen uimassa ns. Valgerannassa, jossa joen törmä oli kuin hiekkamäki. Joen törmiltä avautuu kauniit luonnonmaisemat, joista huomattavin on Õhnen alkukantainen laakso Koorkülan moision lähistöllä. Holdressa, Koorkülassa ja Tõrvassa joki on padottu myllyjärviksi. Joki sopii mainiosti kanoottimatkailuun.

1. Kapakkarakennus Tõrvan ensimmäinen rakennus oli kapakka Viljannin, Tarton ja Valgan maanteiden risteyksessä. Ensimmäiset tiedot rakennuksesta ovat vuodelta 1834. Puinen kapakkarakennus paloi vuonna 1890 ja uusi rakennettiin luonnonkivistä. Toisen maailmansodan jälkeen entisessä kapakkarakennuksessa sijaitsi vuosia kulutusosuuskunnan kauppoja. Talo peruskorjattiin vuosina 1998–1999. Nykyään kapakkarakennusta pidetään Tõrvan kaupungin symbolina ja kauneimpana rakennuksena. Valga mnt. 1

2. Kamarimusiikkisali Kauniita konserttielämyksiä tarjoaa Tõrvan kamarimusiikkisali. Paikka on tullut Virossa tunnetuksi jokavuotisista luontofestivaaleistaan, joihin kuuluu erilaisia konsertteja ja näyttelyitä. Rakennus oli alkujaan Helme–Tõrvan apostolinen ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuskirkko (rakennettu vuosina 1903–1904). Kirkko vahingoittui pahoin syyskuun 1944 kiihkeissä taisteluissa. Varoja rakennuksen entisöintiin ei ollut ja se seisoi tyhjillään vuosia. Koska kaupungissa ei ollut kunnollista konserttisalia, päätettiin vuonna 1987 muuttaa kirkko konserttisaliksi. Rakennustyöt kestivät kolme vuotta. Konserttisali avattiin juhlallisin menoin jouluna 1990. Valga mnt. 44a 3. Õhnen joki Tõrvan kaupungin läpi virtaa Õhnen joki, jonka kokonaispituus on 91 km ja josta 3,5 km virtaaTõrvan halki. Joki on saanut nimensä sanasta ahne, koska se perimätiedon mukaan on ennenvanhaan vaatinut uhreja. Yksi lempipaikkoja sijaitsi nykyisen kaarisillan luona. Kaupungin parempi väki kuuluu

4. Tantsumägi (Tanssimäki) Sijaitsee kaupungin etelälaidalla Õhne joen vasemmalla rannalla. 1800-luvulla täällä sijaitsi Patkülan moision puisto hauskoine siltoineen, rappuineen ja tanssipaikkoineen, josta paikka on myös saanut nimensä.Tanssimäki on kuin luotu kesäisiä kävelyretkiä ja talvisia hiihtoretkiä varten. Ulkoilmalavalla järjestetään kesäisin konsertteja ja teatteriesityksiä. 5. Vapaussodan muistomerkki Pystytettiin vuonna 1928 Helmen kunnan kaatuneiden sankareiden muistoksi. Monumentti tuhottiin punaisten vallanpitäjien toimesta vuonna 1944. Muistomerkki, joka sijaitsee Tõrvan lukion edessä, paljastettiin uudelleen 23. kesäkuuta 1990.

6. Vanamõisan järvi Sijaitsee Tarton maantien ääressä ja on tõrvalaisten suosituin uimapaikka. Järven vesi on kirkasta ja lämpenee kesällä nopeasti, syvyys 10,5 m ja pintaala kaksi hehtaaria. Kaunis hiekkaranta, 10 mertrin korkuinen hyppytorni ja pallokenttiä. Rantakautena valvottu. 7. Riiskan järvi Sijaitsee Valgan maantien ääressä. Matalat rannat, hiekkapohja ja paljon lähteitä, syvyys 12,2, m ja pintaala viisi hehtaaria. Myös täällä on miellyttävä hiekkaranta ja pallokenttiä ja ranta on kesäisin valvottu. 6. Tiksten laakso Tiksten laakso Tõrvan länsirajalla, on todellinen luonnonihme. Laaksonpohjan leveys on 150–200 m. Laakso kulkee entisen Helmen kirkkomoision alla ja yhtyy leveämpään Õhnen joen laaksopohjaan. Laakson rinteitä peittää osittain kuusimetsä, tuomija pähkinäpensastiheikkö. Siellä on harmaaleppiä ja metsänaukeamia. Täällä on ollut myös kaksi vesimyllyä: kirkkomoision ja patolammen lähettyvillä.

Valga–Karula–Hargla

1. Kaagjärven moisio 2. Karulan moisio 3. Karulan uusi kirkko 4. Karulan kansallispuisto

5. Harglan kirkko 6. Tahevan moisio 7. Koivan luhtaniitty 8. Aherun järvi

1. Kaagjärven moisio Päärakennus eli Alamõis on 1800-luvun loppupuolen uusrenessanssityylinen rakennus, joka nykyään toimii kouluna. Moisioon kuuluu myös joukko tyylikkäitä 1800-luvun lopun tiiliskivirakennuksia kuten mm. hallintorakennus ja aitta. 1880-luvulla perustettiin 2,5 km päähän, länteen, Rautinan järvestä alkavan pienen Kaagjärven puron rannalle tyylikäs tehdasalue Mäemõis, jossa sijaitsi olutpanimo, mylly, saha, villatehdas, kehruupaja ja muita teollisuusrakennuksisa. Kaikki rakennukset oli rakennettu punatiilistä ja luonnonkivistä. www.mois.ee/voru/kaagjarve.shtml

2. Karulan moisio Suurenmoinen päärakennus tuhoutui Vapaussodassa vuonna 1919. Säilynyt on uusgoottilaistyylinen luonnonkivistä rakennettu hallintorakennus, joka muistuttaa linnoitusta. Puolen kilometrin päässä sijaitsee moisionherrojen von Grotien hautapaikka Krootimägi, jossa tyylikäs tiiliskivikappeli muureineen. http://www.mois.ee/voru/karula.shtml

5. Harglan kirkko Kirkko valmistui 1821. E. Jacobsonin alttarimaalaus on vuodelta 1895 ja se voitti Lontoon alttarimaalauskilpailussa kultamitallin. Urut on rakentanut Knauff Gothassa vuonna 1876. Vuonna 1781 Harglan hautausmaalle rakennettiin kappeli, jossa arkuissa lepää muumioita. Hautakappelissa lepäävät Laanemetsan moision omistaja venäläinen kenraalimajuri Gotthard Wilhelm von Wasserman, hänen puolisonsa, äitinsä, kälynsä Tahevan moision omistaja von Riekoff ja muita perheenjäseniä. 6. Tahevan moisio Edustava kahdeksankerroksinen uusbarokkityylinen päärakennus tuhoutui Toisessa maailmansodassa vuonna 1944. Osa lukuisista sivurakennuksista on säilynyt, edustavin niistä on vuonna 1820 rakennettu jääkellari. Moision luota alkaa 20, 25 ja 50 kilometrin pituiset merkityt pyöräilyreitit. Tellingumäellä on näköalatorni. www.mois.ee/voru/taheva.shtml www.rmk.ee

3. Karulan uusi kirkko Karulassa on ollut kirkko vuodesta 1318. Kirkko poltettiin viimeisen kerran vuonna 1944 ja seisoo raunioina nykyäänkin. Uusi kirkko on rakennettu entisestä navetasta ja valmistui 1997. Juhannuksena 2001 kirkko sai kauniin vitraasin (taiteilija Dolores Hoffman), jonka lahjoittivat seurakunnalle von Grotien jälkeläiset. Karulan kirkon kivijalka ja Urvasten kirkon torninhuippu ovat samalla korkeudella. 4. Karulan kansallispuisto Valgan ja Võrun maakunnassa sijaitsevaa Karulan kansallispuistoa luonnehtii metsäinen, runsasniittyinen, soinen ja yli 50 järvinen mäkinen maasto. Korkein kohta on Rebäsemäen Tornimägi, josta sijaitsevasta näköalatornista avautuu näköala Otepään ja Haanjan ylängölle. Kansallispuistossa on neljä infotauluin merkittyä luontopolkua, pitkä ja lyhyt pyöräilyreitti ja runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja. Kansallispuiston alueella toimivasta Metsamoori Perepargin toiminnasta ja taloista saa tieto osoitteesta: www.kaikakant.ee/metsamoor Ähijärve küla, Antsla vald +372782 8350 www.karularahvuspark.ee www.rmk.ee

7. Koivan luhtaniitty Yksi Viron kauneimpia niittyjä on Koivan joen, Viron–Latvian rajalla sijaitseva luhtaniitty. Puulajesta dominoivat tammi, lehmus ja haapa, mutta joen rannoilla voi paikkoittain nähdä myös todellisen harvinaisuuden – sorvarinpensaan kuten myös orkideoja ja muita harvinaisia kasveja. Mustjõen luhta kuuluu kansainvälisesti tärkeisiin linnustopaikkojen nimistöön. Joen rannoilla on useita telttailu- ja nuotiopaikkoja. www.rmk.ee 8. Aherun järvi (Kantsi järvi, Suurjärv, Aheron järvi) Suurimpia Karulan järviä (234 ha). Sijaitsee Harglan notkelmassa, 3,5 km Koikkülasta itään. Pienten järvien joukossa yksi parhaimpia kalajärviä. Järven rannalla, Ooren virkistysalueella on matkailijoiden käytössä lepo- ja nuotiopaikkoja ja venelaitureita. www.rmk.ee

Otepää – Viron talvipääkaupunki Otepään turismi-infokeskus Tartu mnt. 1, Otepää 67404 +372 766 1200 otepaa@visitestonia.com turism@otepaa.ee www.visitestonia.com www.otepaa.ee

Otepään kunta muodostettiin vuonna 1999 yhdistämällä Otepään kaupunki ja Pühajärven kunta. Kuntaan kuuluu 21 kylää, joista suurimmat ovat Sihva, Pühajärv, Vana-Otepää ja Otepää, joka on myös kunnan keskus. Talvipäivän seisauksesta kevääseen kutsutaan Otepäätä Viron talvipääkaupungiksi. Pinta-ala: 217,36 km2 Asukkaita: 4500 (Otepäässä 2400)

1. Otepään linnamäki ja piispanlinnan rauniot 2. Raatihuone 3. Energiapatsas 4. Tehvandin urheilukeskus

5. Otepään Seikkailupuisto 6. Otepään Maarjan luterilainen kirkko 7. Viron lipun museo 8. Otepään hiihtomuseo 9. Vapaussodassa kaatuneiden muistopatsas

1. Otepään linnamäki ja piispanlinnan rauniot Linnamäelle syntyi muinaisten virolaisten asuinpaikka toisella vuosituhannella eaa. Paikka mainitaan ensi kertaa Novgorodin kroniikassa 1116. Vuonna 1224 saksalaiset valloittajat perustivat tänne kivilinnoituksen, joka on tiettävästi vanhin tiiliskivilinnoitus Virossa. Linnoitus tuhoutui n. vuonna 1480 sodassa Venäjää vastaan. Nykyisin linnoituksesta on jäljellä vain raunioita mäen huipulla. Vuonna 1937 Linnamäelle sijoitettiin metallinen linnoituskartta.

5. Otepään Seikkailupuisto Tehvandin urheilukeskuksen yhteyteen avattiin vuoden 2005 kesällä seikkailupuisto, jossa puihin on rakennettu viisi erilaista seikkailurataa, jotka valmentajien opastuksella tarjoavat kesäisin adrenallinia synnyttäviä elämyksiä niin pienille kuin suurille vierailijoille. +372 504 9783; +372 766 1313 www.seikluspark.ee 6. Otepään Maarjan luterilainen kirkko Otepään ensimmäinen kirkko sijaitsi linnoitusmäen huipulla. Seuraava – joka on merkitty kiviristillä – linnoitusmäen idänpuoleisessa osassa. Nykyinen kirkkorakennus on Ruotsinvallan ajasta, 1600-luvun loppupuolelta. Kirkko remontoitiin sisäpuolelta 1850. Kirkontorni sai nykyisen muotonsa 1860.

2. Raatihuone Vuonna 1957 valmistuneessa rakennuksessa sijaitsee Otepään kunnanhallitus, poliisi, kaupunginkirjasto, internetpiste, kahvila (WIFI) ja useita yrityksiä. 3. Energiapatsas Otepään alueelta ovat sensitiivit löytäneet positiivisen energian aukioita. Niiden synnystä ei ole tarkkaa tietoa. Arvellaan, että yhtenä syynä on se, että täällä kasvaa runsaasti ikipuita. Vuonna 1992 päätettiin Otepään positiivisen energian aukiot merkitä koristeellisella kuvanveistoksella.

4. Tehvandin urheilukeskus Keskus perustettiin vuonna 1977 Neuvosto-Viron talviurheilun olympiajoukkueen harjoittelukeskukseksi. Siihen kuuluu päärakennuksen lisäksi hiihtostadion, murtomaahiihtoladut, K70 hyppyrimäki, ampumarata, rullaluistelu- ja juoksuradat. Hyppyrimäestä avautuu suuremmoinen näköala ympäröivälle alueelle. SA Tehvandi Spordikeskus Nüpli küla, Otepää vald +372 766 9500 www.tehvandi.ee

7. Viron lipun museo Viron lipun museossa esitellään Viron lipun syntyhistoriaa. 4. kesäkuuta, vuonna 1884 vihittiin Otepään kirkkomoision salissa käyttöön Viron ylioppilasseuran sini-musta-valkoinen lippu, josta vuonna 1922 tuli Viron valtionlippu. Lipun vihkimistä kuvaavat kohokuvat sijaitsevat Otepään Maarja luterin kirkon fasaadissa. Kirikumõis, Otepää +372 765 5075, +372 525 4860 otepaa@eelk.ee 8. Otepään hiihtomuseo Otepään hiihtomuseo avattiin Kirikumõisassa vuonna 2001. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tunnuksen museo sai vuonna 2003. Perusnäyttely kuvaa Viron hiihtourheilun ja Otepään talviurheilukeskuksen historiaa. Vuodesta 2005 lähtien voivat vierailijat kokeilla taitojaan ampumahiihtosimulaattorissa. Kirikumõis, Otepää, +372 766 3670, +372 501 6082 9. Vapaussodassa kaatuneiden muistopatsas Muistopatsas paljastettiin vuonna 1928 (kuvanveistäjä Voldemar Melnik, toteutus kivenhakkaaja P. Veeber). Neuvostomiehityksenaikana patsas oli haudattuna maahan. Paljastettiin uudelleen uudessa paikassa kirkon edustan mäellä 22. huhtikuuta 1989. Graniittitaulu, johon oli kaiverettu kaatuneiden nimet on säilynyt vain osittain. Alkujaan taulussa oli 54 nimeä, säilynyt 22 nimeä.

Retkeily- ja kuntopolut Pühajärven tietopolku 1,5 km, varustettu opastein, opaskartta olemassa Polku alkaa Väike Emajõen suulta, Pühajärven eteläkärjestä. Sopii ensisijaisesti lapsille ja lapsiperheille. Polun varteen on sijoitettu luontoa ja eläimistöä esitteleviä infotauluja ja hauskoja laitteita lapsille. Polku vie Koolirantaan, jossa on miellyttävä lepopaikka nuotiopaikkoineen ja keinuineen. Apteekrin metsäpolku 3 km, varustettu opastein

PÜHAJÄRVEN YMPÄRISTÖN RETKEILYPOLUT JA LADUT Info: Otepään luonnonpuiston keskus Kolga tee 28, 67404 Otepää +372 765 5876 www.otepaaloodus.ee; otepaa.looduspark@mail.ee

Polun alku ja loppu sijaitsee Otepään urheilutalon luona, Mäe kadulla. Kulkee pitkin Nüplin kuntopolkua Apteekrin metsään, Margusen patojärven ja Otepään puutarhakaupungin väliselle metsätielle, ylittää Sulaojan sillan ja nousee vähitellen takaisin lähtöpaikkaan.

Otepään–Pühajärven–Käärikun patikka- ja pyöräilypolku 11 km, asfaltoitu, varustettu opastein Polku alkaa Mäe kadun ja Pühajärven tien risteyksestä, mäkeä alas Pühajärven suuntaan. OtepääPühajärv osuus on tarkoitettu patikoijille, PühajärvSihva patikoijille, polkupyöräilijöille, rullahiihtäjille ja -luistelijoille, Pühajärv-Kääriku patikoijille ja polkupyöräilijöille. Pühajärven–Käärikun latu 9 km Ladulle pääsee Pühajärven lomakeskuksesta ja Käärikun hiihtostadionilta, josta voi myös lainata hiihtovarusteita. Latu on valaistu kolmen kilometrin matkalta klo 17-22 Kääriku-Sihva osuudella ja Pühajärven lomakeskuksen ympäristössä. Pühajärven retkeilypolku 12 km, varustettu opastein, kulkee Pühajärven ympäri, opaskartta olemassa. Polku alkaa Otepää luonnonpuiston keskuksesta. Patikoijille ja pyöräilijöille tarkoitettu 12 km pituinen polku vie löytöretkelle Pühajärven ympäri. Aikaa kierrokseen kuluu 3 - 6 tuntia. Polku kulkee Kolgan maalaistalojen, Kiigemäen, Armuallikan, Poslovitsan, Hobusemäen, Koolirannan, Pühajärven puiston ja rannan kautta. Matkan varrelle jää lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa matkasta (n. 2,2 km) kulkee pitkin Otepää-Käärikun maantien vierustan patikka- ja pyöräilytietä.

KÄÄRIKUN KUNTOPOLUT JA LADUT Info: MTÜ Kekkose Rada +372 515 1404 www.kekkoserada.ee; www.kaariku.com info@kekkoserada.ee Kekkosen kierros 15 km, varustettu opastein, opaskartta olemassa Käytössä ympäri vuoden - kesällä patikkamatkailijoille, amatööri- ja ammattiurheilijoille ja pyöräilijöille, talvella hiihtäjille. Kierros on saanut nimensä Suomen presidentin Urho Kaleva Kekkosen matkasta Käärikuun vuonna 1964. Kierros alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee monien kauniiden paikkojen kautta: Alpiaas, Hirveorg, Harimägi. Matkan varrella näkee myös 26 metrin korkuisen puisen Harimäen näköalatornin, josta avautuu näköala Otepään ja Väike Emajõen laakson Karulan ylängöille. Kekkosen kierrokselta voi jatkaa Amfiteatterin ja Purakamäen 2,5 kilometrin pituiselle polulle, jolloin koko kierroksen pituudeksi tulee 20 km.

Käärikun murtomaahiihtoladut 1; 2; 2,5; 3; 5; 7,5 km, merkitty opastein Latu, josta 2,5 km on valaistu, alkaa Käärikun hiihtostadionilta. Stadionilta on mahdollista vuokrata hiihtovarusteita. TEHVANDIN KUNTOILUPOLUT Info: Tehvandi Spordikeskus Nüpli küla, 67406 Otepää +372 766 9500 www.tehvandi.ee; tehvandi@tehvandi.ee Juoksu-ja sauvakävelypolku 5 km Alkaa Tehvandin päärakennukselta ja jatkuu Kunimäen, Hobuserauan, Püksisäären ja Tehvandin mäen ympäristössä. Polku on päällystetty sahanpuruilla ja merkitty sinisillä nauhoilla ja kilometripylväillä. Kierros sisältää jyrkkiä nousuja ja laskuja ja sitä ei suositella amatööriurheilijoille.

Hiihtoladut 1; 1,5; 2; 2,5; 3,2; 5; 7,5; 10 km Kaikki ladut on päällystetty laadukkaalla keinolumella. Alku ja loppu Tehvandin hiihtostadionilla. 3,2 kilometrin pituinen harjoittelulatu ja 5 kilometrin pituinen kilpailulatu ovat molemmat valaistuja. 10 km:n pituinen latu sopii harrastelijoille. MADSAN LIIKUNTAPOLUT JA LADUT Info: Madsan lomakeskus +372 767 9656, +372 514 8103 madsa@madsa.ee; www.madsa.ee Hiihtoladut 0,9; 1,5; 4 km Alku Madsan lomakeskuksesta. Ladut ovat iltaisin valaistuja, paitsi 4 km:n latu, joka on osittain valaisematta.

Rullahiihto ja -luistelupolku 5 km Asfaltoitu, kolme metriä leveä. Alkaa Tehvandin päärakennukselta ja kulkee Hobuserauan, Lättemäen, Tehvandin suon, Tehvandin mäen ja Ansomäen alueella. Polku on yksisuuntainen ja se on merkitty kilometripylväin. Polulla on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tarkoitettu vain kokeneille rullaluistelijoille ja -hiihtäjille! Pyöräilykierros 5,7 km Alkaa Tehvandin päärakennukselta, jatkuu Tehvandin stadionille ja sieltä Tarton pyörämaratonin reittiä Ansomäelle, Kasemetsan ja Kuusemetsan kautta Savimäen alta Tehvandin mäelle ja Tehvandin suolle, josta Lättemäen ja Linnamäen kautta takaisin lähtöpaikkaan. Reitti kulkee enimmäkseen multamaastossa ja pelloilla, paikoittain vaikeakulkuisilla soilla. Merkitty keltaisilla nauhoilla. Juoksu- ja sauvakävelypolku 5,5 km Alkaa Tehvandin päärakennukselta, jatkuu Kunimäen, Ansomäen, Kasemetsan, Kuusemetsan, Savimäen, Tehvandin mäen, Tehvandin suon, Lättemäen ja Linnamäen ympäri. Osittain päällystetty sahanpuruilla, merkitty punaisilla nauhoilla. Terveyskierros 1,2 km Kiertää Kunimäen. Alkaa Tehvandin päärakennukselta ja jatkuu Kunimäen ympäri. Polun varteen on rakennettu seitsemän eri lihasryhmiä harjoittavaa ja tasapainoa kehittävää harjoittelupaikkaa. Merkitty vihreillä nauhoilla.

TARTON MARATONIEN REITIT Info: Klubi Tartu Maraton; +372 742 1644 www.tartumaraton.ee tartumaraton@tartumaraton.ee Tarton pyörämaratonin reitti 63/31 km, merkitty opastein, opaskartta olemassa Tarton pyörämaratonin reitti alkaa Otepäästä, Tehvandin hiihtostadionilta ja päättyy Elvassa, Tartumaan urheilukeskukseen. Merkitty Viron standardeja vastaavin sinisin polkupyöräviitoin. Reitin voi ajaa molempiin suuntiin. Merkitty myös kilometripylväin. Tarkoitettu sekä retkeilyyn että urheiluharjoitteluun. Kulkee pääasiassa metsäteitä ja pienempiä sorateitä pitkin. Voidaan ajaa erityyppisillä polkupyörillä, kuitenkin sopivin on maastopyörä. Reitti kulkee aluksi Tarton hiihtomaratonin reitin lähistöllä, jatkuu Nüplin urheilupolkua, Harimäen ja Meegasten mäen yli, Elva-Vitipalun maisemansuojelualueen kautta. Tarton hiihtomaratonin latu 63/31 km, merkitty opastein, opaskartta olemassa Alkaa Otepäästä, Tehvandin hiihtostadionilta. Kulkee Matun, Mäekülan, Meegasten, Palun ja Hellenurmen kautta Elvaan, Tartumaan urheilukeskukseen.

Valga–Otepää

1. Pajun taistelun muistomerkki 2. Sangasten linna 3. Märdin korkkipuut 4. Kääriku

5. Harimägi 6. Gustav Wulff-Õisin kotimuseo 7. Pühajärv 8. Pühajärven lomakeskus 9. Pühajärven sotatammi

10. Otepään golfkenttä 11. Hellenurmen vesimylly 12. Nõunin järvi 13. Leigon turistitalo 14. Otepään luonnonpuisto

1. Pajun taistelun muistomerkki Pajun moision lähistöllä pidettiin yksi vapaussodan tärkeimmistä taisteluista 31. tammikuuta 1919. Taistelussa virolaisten rinnalla taisteli myös suomalaisista vapaaehtoisista muodostettu Pohjan poikien rykmentti. Taistelussa haavoittui kuolettavasti vapaussodan legendaarisin johtaja, luutnantti Julius Kuperjanov. Taistelusta muistuttaa graniittinen muistopatsas: pyramidi kolmeasteisella multavallilla. Muistomerkin avasi uudelleen Viron presidentti Lennart Meri taistelun 75-vuotis muistopäivänä 30. tammikuuta 1994.

4. Kääriku Kääriku alkoi kasvaa vuodesta 1947 kun sinne perustettiin Tarton yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto- ja harjoittelukeskus. Nykyisin Kääriku tunnetaan maalauksellisesta luonnostaan ja suosittuna harrastelu-urheilupaikkana, joka on ympärivuotisessa käytössä. Suosituimpia reittejä on 14 km:n pituinen Kekkosen reitti. Käärikun järvellä on venevuokraus, uimalaiturit ja hyppytorni. www.kaariku.com; www.kekkoserada.ee

2. Sangasten linna Sangasten linna valmistui vuonna 1881 ja kuului rukinviljelyn kehittäjälle kreivi Bergille. Suurenmoinen punatiilinen herraskartano kuuluu Baltian komeimpiin linnoihin ja sen ulkoasussa on yhteisiä piirteitä Windsorin palatsin kanssa. Vierailijoiden mielenkiintoa vetävät puoleensa puisto lampineen ja harvinaisine puulajeineen sekä linnan keskustornin alla sijaitsevan pylväskatoksen omalaatuinen akustinen ilmiö: yhdestä nurkasta kuiskaten puhuttu kuuluu selvästi myös vastapäisessä nurkassa. Lossiküla, Sangaste vald +372 767 9300 www.sangasteloss.ee

5. Harimägi Harimägi kuuluu Otepään ylängön suurimpiin mäkiin. Viimeisten mittausten mukaan 211,3 m merenpinnan yläpuolella. Mäkeä on kutsuttu myös Leenardin ja Leonhardin mäeksi. Mäelle on rakennettu 28 m korkea puinen näköalatorni. Ylin katselutasanne sijaitsee 24 metrin korkeudessa, josta avautuu näköala Otepään mäille ja Väike Emajõen laakson Karulan ylängölle.

3. Märdin korkkipuut Luonnonsuojelun alaisuuteen kuuluvat korkkitammet löytyvät Väike-Emajõen padon läheisyydestä. Entinen myllypato on rakennettu siten, että vesiverhon takana on mahdollista seisoa ja kuunnella vedenkohinaa.

6. Gustav Wulff-Õisin kotimuseo Gustav Wulff syntyi 1. tammikuuta 1865 Vastse-Otepään kunnassa, Juusan talossa. Hän on tullut tunnetuksi laulun Õrn ööbik (Herkkä satakieli) sanoittajana. Laulu on kuin Otepään hymni. Nykyään Lõhmusen talossa toimii museo, jota johtaa runoilijan lapsenlapsi Mari-Ann Karupää. Nüpli küla, Otepää vald +372 765 5119, +372 523 3060 www.kirmus.ee/nypli

11. Hellenurmen vesimylly Mylly sijaitsee 14 km Otepäältä Elvaan päin, kauniin patolammen rannalla. Mittava punatiilinen- ja luonnokivimylly rakennettiin 1880-luvulla moisionherrojen Mittendorffien toimesta. Myllyn jauho- ja ryynikoneet ovat enimmäkseen 1930-luvulta. Hellenurme, Palupera vald +372 520 5142 www.hot.ee/hellenurmeveski

7. Pühajärv Pühajärv on Otepään ylängön suurin järvi: pituus 3,5 km, levein kohta 1,6 km, suurin syvyys 8,5 m, pinta-ala 292,6 ha ja rantaviivan pituus 16,4 km. Järven rannoilla on runsaasti lähteitä ja niistä tunnetuin on Armuallikas (Armonlähde) Poslovitsan rantamutkassa. Pühajärven eteläkärjestä saa alkunsa Väike Emajõgi. Rantapuistossa sijaitsee Tiibetin kansanja uskonnollisenjohtajan, Hänen korkeutensa XIV Dalai Laaman Tenzin Gyatson historiallista vierailua vuonna 1991 juhlistava puuveistos. Pühajärv sopii mainiosti kalastukseen ja rantanautintoihin. Rannalla on mahdollisuus vuokrata vesikulkuneuvoja, siellä on kahviloita ja uimavalvonta. Pühajärven uimaranta sai vuonna 2001 sinilipun, joka on eurooppalainen ympäristöystävällisyyden tunnus. Tunnusta haetaan joka kesä uudestaan. 8. Pühajärven lomakeskus Lomakeskus tarjoaa miellyttävää virkistäytymistä: terveys-, kauneus- ja hoitokuureja. Siellä on vesipuisto, keila- ja kuntosali. Pühajärven moision puiston satamasta järjestetään kesäisin huviristeilyjä. Pühajärve küla, Otepää vald +372 766 5500 www.pyhajarve.com 9. Pühajärven sotatammi Pühajärven sotatammi on moisiopuiston helmi. Jättiläistammen rungon halkaisija on 1,3 metrin koekeudella 210 cm, ympärysmitta 6,6 m. Puu on 20 m korkea ja ikää sillä on n. 380 vuotta. Puuta kutsutaan sotatammeksi siksi, että se on nähnyt edellisen vuosisadan sotatoimia. Vuoden 1841 syksyllä Pühajärven moision talonpojat kieltäytyivät tekemästä moision töitä. Kieltäytyjiä rangaistiin Sotatammen lähistöllä. Puun ohi kulkee kävelypolkuja. 10. Otepään golfkenttä Sijaitsee Mähan kylässä. Kentän driving range ja pitch-put harjoittelukenttä avattiin heinäkuussa 2005. Lopullisesti kentän pitäisi valmistua kaudeksi 2007. Otepää Golf Club +372 56 200 115 www.otepaagolf.ee

12. Nõunin järvi Yksi alueen kalarikkaimpia järviä. Kalalajeista on edustettuina pääasiassa lahna, särki, ahven, hauki jne. Järven pinta-ala on 79 ha ja syvyys 15,5 m. Rannalla on virkistäytymis- ja uimapaikkoja. Järven voi kiertää jalan, pyörällä ja autolla.

13. Leigon maatalo Maatalo on tullut tunnetuksi jokakesäisistä ”järvimusiikkikonserteistaan” ja esityksistään. Lutike küla, Palupera vald +372 509 1344 www.leigo.ee 14. Otepään luonnonpuisto Otepään luonnonpuisto sijaitsee Valgan maakunnan pohjoisosassa Otepään, Paluperan, Pukan ja Sangasten kuntien alueella. Luonnonpuisto käsittää 1180 km suuruisesta Otepään ylängön keskiosasta 22 430 hehtaaria. Otepään luonnonpuisto on Viron suurin maisemansuojelualue. Otepään luonnonpuiston keskus Kolga tee 28, Otepää www.otepaaloodus.ee

Teksti: Marina Lauk, Liivika Liiv-Kaldma, Mare Raid Käännös: Tiina Söderman Taitto: OÜ Disain ja Trükk Valokuvat: Tiina Viirelaid, Toomas Uibo, Jaanus Ilp, Olev Merivee, Mare Raid, Andy Karjus Paino: AS Triip This publication is supported by the European Union

2005

��

Valgan turismi-infokeskus Kesk 11, Valga 68203 +372 766 1699 valga@visitestonia.com www.visitestonia.com Otepään turismi-infokeskus Tartu mnt 1, Otepää 67404 +372 766 1200 otepaa@visitestonia.com; turism@otepaa.ee www.visitestonia.com; www.otepaa.ee Tõrvan matkailuneuvontapiste Valga 1, Tõrva 68605 +372 766 3300 info@torva.ee www.torva.ee