Sisailmauutiset 1| 2013

sisailmauu t iset.f i  sisailmayhdis t y s.f i

1/2013 1/2012

UUTISET

sisäilma

Par em m an s i säym pär i s tö n puo l e s tapu h uja

Ed u s ku n t a o n y k s i m i e l i n e n

Kosteus- ja homeongelman torjunnassa on epäonnistuttu Skanska sai LEED-platinaa

Professori Olli Seppänen arvioi Suomen tilannetta

Sisäilmastoseminaari - rakennusalan suurin koulutustilaisuus

Tutkijat ovat eri mieltä TOXTEXT-mittauksien merkityksestä

Väliaikainen suojaaminen • Sisäilmatutkimukset • Viestintäapu

5 palvelulupausta: •

Fiksu diili

•

Palkittua ja tutkittua palvelua

•

Vähemmän virheinvestointeja

•

Pienempi marmatusindeksi

•

Aikaa olennaiseen

www.sisäilmalähetti.fi 2 SISÄILMA 1|2013 Sandbox Oy UUTISET ▫ Tulli Business Park ▫ PL 352 ▫ 33101 Tampere ▫ p. 010 420 6060 ▫ www.sisäilmalähetti.fi

1/2013

sisailmauu t iset.f i  sisailmayhdis t y s.f i

UUTISET

sisäilma

Pääkirjoitus.................................................................................5 Ajankohtaista lyhyesti..............................................................6 TOXTEST - tulokset kertovat epäluotettavuudesta...............9 Professori Olli Seppänen arvioi Suomen tilannetta........... 10 Eduskunta: Kosteus- ja homeongelman torjunnassa on

12

epäonnistuttu......................................................................... 12 Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri: Lakimuutoksia tarvitaan........................................................ 15 Sisäilmastoseminaari teki taas ennätyksen........................ 16

16

Human Thermal Model on lämpöviihtyvyyden uusi tutkimustyökalu............................................................... 21 Skanska sai LEED-platinaa.....................................................22 Aalto-yliopiston uusi LVI-professori Risto Kosonen..............25 Turvallisempaa talokauppaa...............................................26 KOSTEUS- ja HOMETALKOOT: Ohjeita ja tuloksia.................27 Yliopistokiinteistöjen uusi toimintamalli................................28 Green Building Council saa aikaan tuloksia......................30 Suomi on nanohiukkasmittauksen huipulla........................32 LUKUNURKKA: Tutkimus rakennuspölyn torjunnasta....................................34 Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2012.....................35

Kannen kuva: Skanska

26 SISÄILMA UUTISET 1|2013 3

Sisäilmapaja5 12.–13.11.2013 NURMEKSEN PIELISAREENALLA

”Terve rakentaminen”

Majoitusvaraukset: SOKOS HOTEL BOMBA, MYYNTIPALVELU puh. 013 6872 450 | myynti.bomba@sokoshotels.fi

HYVÄRILÄN MATKAILUKESKUS puh. 040 104 5960 | hyvarila@nurmes.fi

4 SISÄILMA UUTISET 1|2013

Pääkirjoitus Jorma Säteri

Eduskunta tahtoo eroon hometaloista Tässä lehdessä esitellään eduskun-

nan kannanotto rakennusten kosteusja homeongelmiin. Tarkastusvaliokunnan perusteellisen työn ansiosta kannanotto pureutuu hyvin ongelman perussyihin ja keinoihin niiden poistamiseksi.

Tiedon ja koulutuksen merkitys korostuu. Toimijoiden pätevyysvaatimuksiin kiinnitetään asianmukaista huomiota, samoin kuin rakennusterveysasiantuntijoiden ja korjausprosessin toimijoiden koulutuksen kehittämiseen. Koulutuksen tarpeessa ovat toki kaikki kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, mutta edellä mainituista on hyvä lähteä sumaa purkamaan.

Haaste on todella suuri ja jatkossakin Kosteus- ja hometalkoiden tapaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kosteus- ja hometalkoista tulisikin tehdä pysyvä toimintamuoto, ja samalla harkita sen siirtämistä alalla toimivien järjestöjen vastuulle.

Eduskunnan esittämistä teknisistä toimenpiteistä tärkein on vaatimus rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamisesta. Tässä rakentajat voivat ottaa oppia itseltään, sillä kylpyhuoneiden vedeneristystyöt on saatu systemaattisella toiminnalla hyvin haltuun. Vastaavia toimintatapoja (suunnitellut rakennedetaljit, tuote- ja henkilösertifioinnit, valvontamittaukset jne.) pitäisi soveltaa kaikkiin rakenteisiin. Lisäksi vakavien kosteusvaurioiden korjaamisessa pitäisi ottaa käyttöön rakenteellisen turvallisuuden

varmistamiseksi luodut tarkastus- ja valvontamenettelyt.

Sisäilmayhdistys korosti lausunnossaan ja asiantuntijakuulemisessa rakentajien vastuun merkitystä.

Eduskunta edellyttääkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi.

Takuuaikojen pidentäminen on jo nyt eräiden rakennuttajien harkinnassa.

Myös elinkaarivastuutoteutukset ovat hyvä tapa varmistaa sisäolosuhteiden ja energiatavoitteiden toteutuminen, niiden soisi yleistyvän niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa.

Tarkastusvaliokunnan teettämässä raportissa ehdotettiin myös muun muassa talotekniikkajärjestelmien määräaikaistarkastuksia. Mietinnössään valiokunta pitää niiden yleistymistä toivottavana, mutta eduskunnan kannanottoon ne eivät sisälly. Rakennusten ja järjestelmien kunnossapito ja kunnon säännöllinen seuranta on kuitenkin tärkein keino vaurioiden havaitsemiseen ennen terveyshaittojen syntymistä. Tähän tarvitaan määräaikaistarkastuksia, autojen katsastamisen tapaan. Ilmanvaihtojärjestelmien osalta toimintamallit ovat jo kehitteillä Suomen LVI-liiton hankkeessa.

Vastaavia malleja pitäisi kehittää myös muille rakennuksien kriittisille järjestelmille ja rakenteille, ja niiden käyttöönottoa tulisi tukea määräyksillä tai taloudellisilla kannustimilla.

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry kuva:Vaula Aunola

Kosteusvaurioiden korjaaminen on kiinteistöjen omistajien vastuulla. Valtion rooli on luoda kiinteistö- ja rakennusalalle velvollisuudet ja edellytykset asian hoitamiselle. Valtion rahallistakin tukea tarvitaan koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Tukea ei kuitenkaan pitäisi antaa niille, jotka ovat laiminlyöneet kiinteistöjensä kunnossapidon, vaan niille, jotka näyttävät esimerkkiä koko ongelman haltuunotosta ja oikeiden toimintatapojen edistämisestä. 

Sisäilmauutiset ISSN 1239-7563 Julkaisija: Sisäilmayhdistys ry Kustantaja: SIY Sisäilmatieto Oy Päätoimittaja Jorma Säteri jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Toimitussihteeri Helka Backman (09) 4355 5612 helka.backman@sisailmayhdistys.fi Lehtilaukset ja osoitteenmuutokset

Toimittaja Esko Kukkonen 050 3300 801 ausum@kolumbus.fi Ilmoitusmyynti ja mediakorttitilaukset Aila Laine-Sarkkinen (09) 4355 5613 aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi Viestintä Memedia Oy AD Vaula Aunola / vaula.aunola@memedia.fi www.sisailmauutiset.fi Kirjapaino Uusimaa 2013 SISÄILMA UUTISET 1|2013 5

Ajankohtaista lyhyesti

| Toimitus: Esko Kukkonen |

Valtioneuvoston kehyspäätökset vähentävät myös sisäilmatutkimusta Huhtikuussa 2013 saatiin lukea valtioneuvoston kehysriihen päätöksistä seuraavasti: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuva osuus valtiontalouden noin 500 milj. euron nettosopeutuksesta on menoleikkausten osalta noin 30 milj. euroa vuodesta 2015 alkaen.

Mitä tuo 30 miljoonan euron säästö hallinnonalan sektoritutkimuksesta tarkoittaa sisäilmaston tutkimustyössä?

Laitokset, joita se koskee, ovat tuttuja; Säteilyturvakeskus

STUK, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL ja Työterveyslaitos TTL. Kaikki laitoksia, joilla on merkittäviä tehtäviä terveydensuojelun alueella. Kehysriihessä tavoiteltu säästö 30 miljoonaa tarkoittaa niiden budjetissa noin 20-25 % leikkausta tutkimuksen ja tutkimushenkilökunnan määrässä. Aikamoinen pudotus aikana, jolloin toisaalta haetaan ratkaisuja yhä pahempien homeongelmien tutkimiseen ja hoitoon.

Laitosten edustajat ja henkilökunta ovat esittäneet pää-

töksen suhteen vastalauseita eri foorumeilla. Heidän mukaansa Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset tutkimuslaitokset ovat tärkeä osa Suomen mainetta turvallisena ja hyvin hoidettuna yhteiskuntana.

Laitokset voidaan ajaa alas yhdellä mahtikäskyllä, mutta niiden uudelleen rakentaminen kestää vuosikymmeniä.

Myös muut alan toimijat, kuten kunnat ja ministeriöt tekevät erinomaista työtä terveydensuojelussa, mutta kokemus on osoittanut, että riippumattomille, vahvoille asiantun-

tijalaitoksille on selkeä tarve.

Muuten vaarana on, että kansalaisten terveydensuojelu jää yhä enemmän riippuvaiseksi konsulteista ja kaupallisista yrityksistä. Tutkimuslaitosten toiminnasta tulee suurin hyöty välittömästä terveyden edistämisestä, mutta erityisesti pitkäjänteistä varautumista yllättäviin ja odottamattomiin tilanteisiin on hyvin vaikea siirtää muille organisaatioille.

Uhkana on jopa, että tämä varautuminen jää hoitamatta.

Vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööri

EED -direktiivi pakottaa energiansäästöön

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi Skanska Oy:n kehitysjohtaja Ilkka Romon vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööriksi. Romo on pitkäjänteisesti edistänyt tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tietomallinnuksen (BIM, Building Information Modelling) käyttöönottoa rakennusalalla.

Hän on aktiivisesti tehnyt alan suomalaista osaamista tunnetuksi myös kansainvälisesti.

Romon mukaan tiedon digitalisoituminen ja siitä seuraava koko teollisuuden toimintatapojen muutos tarjoaa keinon rakentamisen tuottavuuden parantamiseen. Tietomallintamisen avulla kohteesta luodaan kolmiulotteinen virtuaalimalli, joka sisältää tarkkaa tietoa rakennuksen tiloista, komponenteista ja materiaaleista oleellisine ominaisuustietoineen.

Tietomallinnuksen hyödyt ovat Romon mielestä merkittäviä. Mallien avulla voidaan esimerkiksi tehdä havainnollisia suunnitelmia, laskea energiankulutusta ja tehdä nopeasti vaihtoehtoisia suunnitelmia ja

EU:n varsinainen energiatehokkuusdirektiivi, EED - direktiivi, ( EED = energy efficiency directive) tuli voimaan kovan väännön jälkeen viime vuoden lopulla. Sen avulla on tarkoitus saavuttaa tavoite 20 prosentin energiansäästöstä vuoteen 2020 mennessä. Direktiivillä korvataan EU:n energiapalveludirektiivi sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva CHP -direktiivi. Energiatehokkuuden päätavoitteena on luonnonvarojen säästäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen.

Energiansäästöllä on ajateltu myös parannettavan huoltovarmuutta, alennettavan energiakustannuksia ja vähennettävän energiantuotannossa syntyviä muita päästöjä.

Itse direktiivin tavoite on hieno ja arvokas, mutta valitut keinot ovat hallinnollisesti sekavia ja soveltuvat paremmin Keski-Euroopan oloihin. Meillä Suomessa ovat monet direktiivin toimenpide-ehdotukset jo toteutettu vapaaehtoisin toimin.

Direktiivin tavoitteet ovat kuitenkin sopusoinnussa äskettäin hyväksytyn kansallisen ilmasto-

6 SISÄILMA UUTISET 1|2013

kustannuslaskelmia. Hän korostaa mallien käyttöä etenkin suunnitelmien havainnollistamisessa ja laadunvarmistuksessa.

"Työmaalla erityisesti kolmiulotteisten suunnitelmien kattavuus ja havainnollisuus ovat tärkeitä.

Näin työmaalle jää vähemmän tai ei lainkaan tarvetta soveltaa, mikä parantaa laatua ja lisää tuotannon tehokkuutta.”, Romo vakuuttaa. Hänen kokemuksensa mukaan halukkuutta uusien työkalujen käyttöön löytyy ja palaute on ollut positiivista.

Seuraavana askeleena hän näkee tablet-tietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden jalkautumisen työmaille.

Romo antaa myös arvoa tutkimukselle. Kaikkia uusia asioita edeltää aina tavalla tai toisella tutkimus. Ei tietomallintamisen soveltamistakaan aloitettu tyhjästä, vaan sitä edelsi vuosia kestänyt laaja tutkimustyö. Romo korostaakin VTT:n ja yliopistojen merkitystä alan yritysten kumppaneina. Hän toivoo, että tutkimusorganisaatioiden resursseita pidettäisiin huolta.

ja energiastrategian kanssa.

Varsinaisessa EED- direktiivissä, joka on suomeksikin ladattavissa TEM:n sivuilta, (http://www.tem.fi/index. phtml?s=5183), on monta kohtaa, joiden valmistelu on Suomessa äsekttäin aloitettu.

Asialla ovat TEM:n johdolla sekä viranomaiset että alan intressiryhmät. Direktiivin tekninen vaikutus sellaisenaan on todennäköisesti melko vähäistä.

Ongelmallisinta onkin toteuttaa direktiivin vuosittainen kumulatiivinen 1.5 % säästövaatimus.

Tuon artiklan toteutusvaihtoehdot ovat suuritöisiä rakentaa ja hallinnollinen rasite on pysyvästi iso. Energian kulutuksen suora laskuttaminen ja pakotettu vuosittainen, kumulatiivinen säästö saattaa kuitenkin johtaa sisäilmaston laadun heikkenemiseen väärin kohdistetun säästämisen vuoksi. Kansallinen ehdotus toimenpiteiksi on valmistelussa tämän vuoden aikana ja saatava voimaan ensi vuoden kesällä. Komissiolle on sitten vuosittain raportoitava säästön edistymisestä.

Lisätietoja www.tem.fi

ympäristöindikaattoria, joille on löytynyt eurooppalaisen standardisointikäytännön edellyttämä konsensus. Näin on pyritty varmistamaan standardien sisältämien arviointimenetelmien hyväksyttävyys ja kattavuus ja otettu huomioon myös kestävän rakentamisen olemassa olevat kansalliset arviointimenetelmät. Nyt valmistuneen rakennusten ympäristösuoritustason arvioinnin lisäksi kestävään rakentamiseen kuuluvat myös rakennusten sosiaalisen ja taloudellisen suoritustason arvioinnit, joiden arviointimenetelmästandardit ovat vielä tällä hetkellä kesken standardisointiprosessissa. Rakennusten sosiaalisen suoritustason arviointistandardit tulevat sisältämään suoritustasoperusteisia ja materiaalineutraaleja arviointisääntöjä ja indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan rakennuksen vaikutuksia rakennuksen käyttäjiin ja lähinaapurustoon kattaen mm. rakennuksen terveellisyys-, turvallisuus- ja viihtyisyysaspektit sekä varautumisen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin äärisääilmiöihin. Rakennusten taloudellisen suoritustason arviointistandardi tulee taas perustumaan rakennuksen käyttöiän aikaisten elinkaarikustannusten laskentaan (LCC), mutta tulee todennäköisesti sisältämään myös rakennuksen elinkaaren kattavan taloudellisen arvon pysyvyyden laskentaan liittyviä aspekteja.

2/11

ww w.sisailm

a sisäilma m il ä s is

ayhdistys.f www.sisailm

i

HUJA LESTAPU TÖN PUO YMPÄRIS AN SISÄ PAR EM M

ayhdist ys.fi

1/11

Par em man

s i s äy mPär istön Puole staPu huja

Halton my y maailmalla

Suomessa ät tukevasti Juuret pysyv

juhlasem inaari

senaatti-ki inte

istöt inve stoi laatuun

Stokkan jä tavoitti S1 ttiremontti -luokan

Avotoimiston meluhaitat kuriin

an Sisäilmasto mukaksiin okitu ympäristölu

31.10.2011 21:05:43

dd 1

UUTISET117.in

Terve Sairaala

Tilauksen voi tehdä osoitteessa: sisailmauutiset.fi Lehden voi tilata myös lähettämällä viestin osoitteeseen helka.backman@sisailmayhdistys.fi. tai postittamalla alla olevan tilauslomakkeen osoitteella Sisäilmayhdistys, Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo

Lisätietoja www.rakennusteollisuus.fi

Hometaloista ei kannata käydä oikeutta HS kirjoitti 5. 5 2013 oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Kaijus Ervastin tutkimustuloksista, että riitajuttujen oikeudenkäyntikulut ovat maassamme kaksinkertaistuneet vuosien 1995 ja 2008 välillä. Tutkimuksen mukaan noin joka toisessa jutussa osapuolten yhteenlasketut kulut olivat suuremmat kuin riideltävä rahallinen intressi. Ervasti näkee, että syinä kulujen kasvuun ovat muun muassa oikeudenkäyntiprosessiin liittyvät uudistukset.

Riitajuttujen kulut ovat nyt jo niin suuria, että se uhkaa jopa oikeusturvaa, sanoo Ervasti.. Hän arvioi, että tyypillisen hometaloriidan kulut voivat käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa nousta jopa 50 000 eu-

Tee maksuton tilaus ja varmista, että saat Sisäilmauutiset!

roon, jotka häviäjä maksaa. Ervastin mukaan noin puolet hometaloriidoista päättyy kantajan, puolet vastaajan voittoon.

Tilauslomake Sukunimi Etunimi Yritys Postitusosoite

TILAA UUTISKIRJE www.sisailmauutiset.fi

UUTISET

Kestävän rakentamisen laadullista arviointia helpottamaan ollaan valmistelemassa CEN- standardeja. Ne pyrkivät antamaan eurooppalaiset säännöt kestävän rakentamisen arviointiin. Tällä hetkellä valmiina ovat tosin vasta rakennusten ympäristösuoritustason arvioinnin standardit, jotka käsittelevät kaikkia rakennusmateriaaleja ja rakennustyyppejä.

Tässä CEN/TC350:n tekemässä standardien valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon EU:n lainsäädäntöhankkeiden tavoitteet ja sisällöt. Suomen Green Building Councilin vastikään julkistamat kotimaiset ehdotukset ovat uuden standardin kanssa sopusoinnussa.

– Kestävän rakentamisen standardit on laadittu EU:n komission toimeksiannosta, joten niissä on pyritty ottamaan huomioon kaikki relevantit rakennussektoria koskevat EU-tason säädöshankkeet ja poliittiset linjaukset, kertoo komitean TC 350 suomalainen puheenjohtaja, erityisasiantuntija Ari Ilomäki, Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä. Ne ovat myös linjassa EU:n rakennustuoteasetuksen periaatteiden kanssa. Työssä on myös otettu huomioon, että rakennustuotteet ovat vain välituotteita, lopullisen arvioinnin kohdistuessa rakennuksiin. Tavoitteena olivat myös suoritustasoperusteiset, materiaalineutraalit arviointisäännöt ja määrällisesti mitattavat indikaattorit, jotka kattavat koko rakennuksen elinkaaren.

Rakennusten ympäristösuoritustason arviointistandardit sisältävät yhteensä 24

sisailmauutiset.fi

UUTISET

Kestävälle rakentamiselle tehdään CEN standardeja

Postitoimipaikka sähköposti puhelin

SISÄILMA UUTISET 1|2013 7

Ajankohtaista lyhyesti

| Toimitus: Esko Kukkonen |

EPBD direktiivin standardit uusitaan EU:n EPBD (rakennusten energiatehokkuus) direktiivi on vaatinut uudisrakennuksille yhä tiukempia energiavaatimuksia, olemassa olevan rakennuskannan energiakorjaamista sekä myös energialaskelmien tekemistä määrätyllä tavalla. Perusasioihin, kuten sisäilmaston laatuun ja ilmanvaihtoon siinä ei kuitenkaan ole otettu kantaa.

Direktiivi, joka uusittiin pari vuotta sitten, on saamassa seurakseen uuden ajantasaistetun

standardipaketin, jossa mm. laskentamenetelmä tulee uudelleen käsitellyksi. Valmistelu on annettu CEN komitealle TC 371, joka ensitöikseen on alkanut valmistella mm. direktiivin puitestandardin prEN 15603 uusimista.

Uusimistyöstä on Suomessa vastuussa metalliteollisuuden standardointilaitos METSTA. Heidän johtamansa kansallinen komitea odottaa mahdollisimman pian lausuntoja standar-

diluonnoksesta. Yhteys-henkilö METSTASSA on Hanna Järvenpää, hanna.jarvenpaa@ metsta.fi, joka antaa myös ehdotuksista lisätietoja.

Mukana on jo useampia eri alojen standardointiyksikköjä.

Sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyvät standardit on tässä vaiheessa vielä merkitty TC 156 tehtäviin, mutta ne saattavat muuttaa myöhemmin TC 371 alaisiksi, kertoo Hanna Järvenpää. Niiden sisällöstä ja sen

muutoksista ei tässä vaiheessa vielä ole tietoa.

CEN TC 371 työtä johdetaan Hollannista ja Ranskasta ja siksi olisi tärkeää saada mukaan pohjoiseurooppalaista rakentamis- ja energianäkemystä, korosti standardien esittelyseminaarissa standardiehdotusta esitellyt ja jo aikaisemminkin työssä mukana ollut Tallinnan teknillisen yliopiston professori Jarek Kurnitski.

Sisäilmayhdistyksen uusia jäseniä: Claeris Oy

Pinalto Oy

Suomen Huoltosiivous Oy

Pukkila

Kokkola

Turku

Yhteyshenkilö Pekka Kilpimaa

Yhteyshenkilö Arttu Siirilä

Yhteyshenkilö Markku Savila

Puhelin 040 657 6588

Puhelin 0400-485904

Puhelin 020 722 9600

• t itaanidioksidipohjaiset ohutpinnoitteet

• sisäilmasaneeraukset

• homepölysiivoukset

www.claeris.fi

• P1-luokan pölyttömäksi siivoukset PSL Oy – Hymy-Systems Oy

• purku- ja saneeraustyöt

EnergiaRakenne Oy

Forssa

• alipainestukset

Rovaniemi

Yhteyshenkilö Hannu Salminen

• irtaimistojen puhdistus ja käsittely

Yhteyshenkilö Sampo Kirjarinta

Puhelin 0400 531 683

• muuttolaatikoiden vuokraus

Puhelin 0400 779 002

www.psloy.fi

• konsultointi

• rakennusten laadunvalvonta ja energiansäästö

Teollisuuden perusilmanvaihdon ja lämmi-

www.energiarakenne.fi

tysratkaisun saneerauksen tai rakentamisen

Verisure Oy

avaimet käteen kokonaispalvelu.

Helsinki

Helsingin Kuivaustekniikka Oy

Hymy Systeemi on uusi teollisuuden

Yhteyshenkilö Asko Kauravaara

Helsinki

innovaatio ja palvelukonsepti joka yhdistää

Puhelin 010 217 9000

Yhteyshenkilö Markus Honkasalo

ilmanvaihto-ja lämmitysjärjestelmän. Hymy

Verisure tarjoaa koteihin älykkäitä turvalli-

Puhelin 044 777 0297

konseptilla teollisuushalliin luodaan puhdas

suusratkaisuja, jotka sisältävät

• kosteuskartoitukset

sisäilmasto ja voidaan saavuttaa liki omava-

murto- ja palohälytysjärjestelmän liitetty-

• kosteusmittaukset

raisuus lämpöenergian suhteen.

nä ympärivuorokautiseen valvontaan.

• kuivauspalvelut

Verisuren uusia ominaisuuksia ovat mm.

• kosteus- ja homevaurioiden purkutyöt

Sisäilmatalo Kärki Oy

etäohjaus ja huonekohtainen lämpötila- ja

• hajunpoistot ja desinfioinnit

Joensuu, Lahti, Kuopio

kosteusarvojen seuranta kätevästi mobii-

Yhteyshenkilö Jukka-Pekka Kärki

lisovelluksella tai internetin kautta.

MetropoliLab Oy

Puhelin 040 5763371

Helsinki

www.sisailmatalo.fi

Vita Terveyspalvelut Oy,

Yhteyshenkilö Seija Kalso

info@sisailmatalo.fi

Vita Laboratorio

Puhelin 010 3913 400

• r akennusterveyshaittojen selvitykset

Helsinki

• mikrobiologiset ja kemialliset sisäilma-analyysit

• r akennus- ja kosteustekniset kuntotutki-

Yhteyshenkilö Päivi Kahila

• r akennusmateriaalien mikrobiologiset ja kemialliset analyysit • a kkreditoidut, Eviran hyväksymät menetelmät

mukset

Puhelin 040-510 5635

• sisäilmastoselvitykset

• materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä

• s isäilmakorjausten laadunvarmistus ja

tehtävät mikrobiologiset analyysit

ennaltaehkäisy Pietiko Oy

• asbesti- ja haitta-ainekartoitukset

Ziehl-Abegg Finland Oy

Turku

Espoo

Yhteyshenkilö Sami Pietilä

Puhelin 010 4006800

Puhelin 02-251 4402

• puhaltimet

Faksi 02-251 0015 • sisäympäristön mittauslaitteet • ilmastoinnin mittauslaitteet • rakennekosteuden mittauslaitteet • äänitason mittauslaitteet

8 SISÄILMA UUTISET 1|2013

Teksti: Esko Kukkonen

TOXTEST

tulokset kertovat epäluotettavuudesta Toksikologista mittausta pölystä ei voida vielä käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnin perusteena eikä terveyshaittojen arvioinnissa. Sisäilmastoseminaarissa kuultiin laajan TOXTEST -tutkimushankkeen tuloksia. Siinä kehitettiin sisäilman pölynäytteille soveltuvaa uutta toksisuuden arviointimenetelmää.

H

ankkeen tuloksia esitteli Sisäilmastoseminaarissa tutkija Kati Huttunen ItäSuomen yliopistolta.

- Huonepölyn kokonaistoksisuutta (myrkyllisyyttä) mittaamalla ei voida varmuudella tunnistaa tai luokitella kosteusvaurioituneita rakennuksia, joissa ihmiset oireilevat.

– Tutkimuksessa kerättiin pölynäytteitä taloista, joissa oli todettu vakavia kosteusvaurioita ja joissa ihmiset oireilivat sekä näiden vertailutaloista. Laskeutunutta huonepölyä kerättiin imuroimalla yläpinnoilta, pyyhkäisynäytteillä ja keräyslaatikoilla sekä laskeumamaljoilla, joihin kasvanut kasvusto kerättiin talteen. Kerätyt näytteet uutettiin ja uutosten toksisuus mitattiin sian siittiöiden, hiiren tai ihmisen immuunipuolustuksen solujen sekä bakteerien vasteisiin perustuvilla toksikologisilla menetelmillä. Tuloksia verrattiin tietoihin kohteen kosteusvauriotilanteesta sekä asukkaiden oireilusta.

Tavoitteena oli kehittää kenttäkäyttöön soveltuva toksisuuden mittausmenetelmä, jota voitaisiin hyödyntää kosteus- ja homevaurion vakavuuden arvioinnissa.

Pölymittaus ei riitä Useampivaiheinen tutkimus, johon osallistuivat maamme johtavat mikrobiologian ja toksikologian asiantuntijat, kuitenkin osoitti, että pölystä tehdyt toksikologiset mittaukset eivät pysty selvästi erottelemaan oireilevia tapauskohteita lähes oireettomista

vertailukohteista. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että toksikologista mittausta pölystä ei voida vielä käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnin perusteena eikä terveyshaitan arvioinnissa. Tutkimuksessa käytetyt toksikologiset menetelmät kuitenkin toimivat ja korreloivat keskenään, kun kokonaistoksisuutta mitattiin toksiinia tuottavien homeiden puhdasviljelmistä.

Tulosten perusteella nyt käytetyt pölynkeräämistavat soveltuvat huonosti toksikologisiin analyyseihin, joten näytteenottomenetelmiä täytyy kehittää jatkossakin. Esimerkiksi näytteen kerääminen suoraan ilmasta voisi olla pölynäytettä suositeltavampi keräystapa, mutta se vaatii vielä kehitystyötä. On myös huomioitava, että huonepölyn toksisuus ei välttämättä ole selittävä tekijä kosteusvauriorakennuksiin liitetyssä oireilussa.

Kolmevuotinen tutkimushanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, ItäSuomen yliopiston, Turun yliopiston sekä Työterveyslaitoksen yhteistyönä.

Tulokset eivät riitä TOXTEST-tutkimus oli hyvä, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen. Hänen mielestään siinä vain kävi ilmi, että toksiinimenetelmien käyttöön sisäilman laadun arvioinnissa liittyy vielä paljon ongelmia.

Sen takia sosiaali- ja terveysministeriö pitää edelleen aiemman kantansa, ettei toksiinimenetelmällä saada niin luotettavia tuloksia, että niitä voitaisiin

Käytössä olevat näytteiden keräämistavat soveltuvat huonosti toksikologisiin analyyseihin.

käyttää terveysvalvonnan toimissa, vaan on vielä tyydyttävä muihin testatumpiin menetelmiin.

– Tietenkin toksiinimittauksia voidaan käyttää apuna ongelmia selvitettäessä, sanoo Keinänen.

TOXTEST-hankkeen päätulos oli hänen mukaansa se, ettei toksiinimittaus riittävän luotettavasti erittele ongelmatapauksia muista. Mittaustulosten tulkinta ei ole riittävän varmaa.

Mutta, jotta keskustelu saisi lisää tieteellistä pohjaa, on ministeriö lähettänyt TOXTEST-hankkeen tulokset vielä kolmannen täysin puolueettoman ulkopuolisen tutkijan tarkastettavaksi ja arvioitavaksi. Tämä työ on jo aloitettu ja tuloksia siitä odotetaan lähiaikoina, kertoo Keinänen.

Lisätietoja: www.stm.fi

SISÄILMA UUTISET 1|2013 9

Teksti: Esko Kukkonen

Missä mennään?

Professori Olli Seppänen arvioi Suomen tilannetta tänään ja ottaa kantaa eduskunnalle toimitettuun Työterveyslaitoksen raporttiin home- ja kosteusongelmista.

Näyttää siltä, että selvitystä tekemässä ei ole ollut riittävästi rakentamisen asiantuntijoita.

1 0 SISÄILMA UUTISET 1|2013

P

rofessori Olli Seppänen, Sisäilmayhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja, on toiminut sisäilmakysymysten parissa jo 1970-luvulta alkaen. Hän jäi eläkkeelle TKK:n LVI-professorin virasta muutama vuosi sitten. Hän jatkoi aktiivista toimintaansa Brysselissä REHVAn, Euroopan LVI-järjestöjen yhteisjärjestön pääsihteerinä. REHVA on hänen aikanaan vaikuttanut vahvasti alan kehitykseen ja on muun muassa julkaissut merkittävän, yhä täydentyvän kirjasarjan alan ongelmien ratkaisuista.

Etenkin energiansäästö ja ilmanvaihto ovat niissä tulleet esille. Seppänen on nyt palannut Suomeen, mutta jatkaa REHVAn teknillistieteellisen julkaisun REHVA JOURNALin päätoimittajana. Seppänen seuraa edelleen aktiivisesti sisäilmaston ja energiansäästön asioita myös Suomessa. Seuraavat ajankohtaiset kommentit hän esitti alun perin lausunnossaan eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sen käsitellessä Työterveyslaitoksen tekemää raporttia home- ja kosteusongelmien hoitamiseksi. Hänen esittämänsä kannanotot ovat tärkeitä myös tänään.

Pitäisi keskittyä homeongelmiin Olli Seppänen totesi lausunnossaan, että Työterveyslaitos oli lyhyessä ajassa koonnut kiinnostavan yhteenvedon kosteus- ja homeongelmista. Terveysvaikutukset on esitetty raportissa selvästi paremmin kuin rakentamiseen liittyvät kysymykset, jotka ovat kuitenkin ongelman ratkaisemisen kannalta oleellisen tärkeitä. Näyttää siltä, että selvitystä tekemässä ei ole ollut riittävästi rakentamisen asiantuntijoita, muun muassa rakennusfysiikan käsittely puuttuu raportista lähes tyystin.

Se on kuitenkin toimivien rakenteiden suunnittelussa sekä kosteusongelmien korjauksessa ja torjunnassa keskeisessä asemassa. Seppänen korostaakin, että homeongelmien ratkaisemisessa pitäisikin keskittyä pääosin kosteusvaurioiden korjaamiseen ja torjuntaan.

Mikrobimittauksiin sekä ilmasta että rakennusmateriaaleista on käytetty vuosikausia turhaan huomattavia resursseja niiden kuitenkaan johtamatta mihinkään konkreettisiin toimiin, kun mittaustulosten tulkinta on vieläkin epävarmaa. Raportissa olisi hänen mukaansa voinut käsitellä kansainvälistä tilannetta huomattavasti enemmän, sillä Suomihan ei ole ainoa maa, jossa

kosteus- ja homeongelmia esiintyy.

Raportin toimenpide-ehdotukset on pääosin esitetty niin yleisellä tasolla, että on helppo olla samaa mieltä esitetyistä yleisperiaatteista. Rakentamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet raportissa liian vähälle huomiolle. Olli Seppänen ei myöskään lähtisi perustamaan uusia organisaatiota ja hallintorutiineja, vaan vahvistaisi olemassa olevien organisaatioiden toimintaa.

Rakentamisen huono laatu ja koulutus Rakennusmestarien koulutuksen lakkauttaminen johti siihen, että työmailta katosivat käytännön rakentamisen hallitsevat työnjohtajat, toteaa Seppänen.

Tämä on varmasti yksi oleellinen syy rakentamisen laadun huononemiseen.

Vastaavasti rakennusarkkitehtikoulutuksen lakkauttaminen johti siihen, että rakennusten suunnittelusta katosi rakennusdetaljien ammattitaitoinen suunnittelu. Vastaavaa opetusta ei ole sisällytetty arkkitehtiopetukseen, joka suuntautuu pääosin rakennuksen muotoon ja tiloihin.

Seppänen toteaa myös, että varsinaisen rakennussuunnittelun opetus puuttuu lähes tyystin. Tarvittaisiin ammattitaitoisia suunnittelijoita, joilla olisi kokonaiskäsitys rakennuksesta, rakenteista ja LVI-tekniikasta sekä niiden yhteistoiminnasta. Rakennussuunnittelun opetusta ei korvaa rakenteiden lujuuden tai arkkitehtuurin opetus. Rakennusinsinööriopetus painottuu liikaa rakentamisen prosessiin kuten urakoiden pilkkomiseen ja rakennusprojektin hallintaan, kokonaisnäkemys rakennuksesta ja sen toiminnasta jää vajavaiseksi. Pääsuunnittelijan tärkeään tehtävään ei kuitenkaan ole peruskoulutusta, tehtävään ”pätevöidytään” täydennyskoulutuksen avulla. Tällä hetkellä pääsuunnittelijan tehtävä on rakennuksen suunnittelun kannalta täysin nimellinen.

Olemassa olevia organisaatioita hyödynnettävä ja vahvistettava Kosteus- ja homeongelmia ja niiden ratkaisuja on Seppäsen mielestä käsitelty viime vuosina useissa käytännönläheisissä organisaatioissa. Erittäin hyvää työtä on tehnyt mm. ministeriöiden Hometalkoot. RAKLIn Klinikkatoiminta on saanut myös erittäin myönteisen vastaanoton, ja pitkään sisäilman parantamiseksi toiminut Sisäilmayhdistys on tehnyt uraa uurtavaa opastustyötä sisäilmaongelmien poistamiseksi. Rakennusinsinööriliitto on vuosia edistänyt rakennusfysiikan osaamista Suomessa käsikirja- ja kurssitoiminnan avulla.

Ympäristöministeriön tulee saada merkittävä resurssien lisäys käytännön rakentamisen kehittämiseen.

Rakennusalalla toimivien henkilöiden ja yritysten pätevyys on tärkeää.

Pätevyyden toteamiseksi Suomessa on toiminut tuloksekkaasti noin 10 vuotta sitten Ympäristöministeriön tukemana perustettu FISE Oy. FISE Oy:n tarkoitus on todeta rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet ja koota ne yhteen. FISEn roolia pitäisikin tukea sen hyväksynnän vaikuttavuuden parantamiseksi.

Nämä edellä mainitut organisaatiot olisivat Seppäsen mukaan päteviä ja sopivia kehittämään mm. sisäilma/ kosteusvauriotarkastajien pätevyyden toteamisjärjestelmän sekä hoitamaan pätevyyteen liittyvän koulutuksen kehittämisen.

Rakentaminen ja sen valvonta Rakennushankkeeseen ryhtyvälle on sälytetty vastuu rakennuksen laadusta – helppo ratkaisu viranomaiselle, mutta kun suurella osalla rakennushankkeeseen ryhtyviä ei ole tarvittavaa tietotaitoa, sanoo Seppänen.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on näin täysin ostamiensa palvelujen tuottajien armoilla, jotka eivät siis ole vastuussa mahdollisista puutteista lopputuloksessa. Raportissa tämä onkin todettu.

Kaikkien rakentamisen osapuolten vastuun lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovatkin tarpeen.

Rakennusurakoiden pilkkominen pieniin osiin on ehkä johtanut rakennuskustannusten alenemiseen, mutta samalla laadun huononemiseen vastuukysymysten hämärtyessä urakoiden pilkkomisen myötä. Laatuvaatimukset ja sanktiot jäävät hintakilpailussa huomioonottamatta. Laatuvaatimukset sanktioineen pitäisi siirtää urakointiketjussa pilkottujen urakoiden mukana, ja samalla sitoa urakoiden maksuerät laadultaan hyväksyttyihin työsuorituksiin.

Huolestuttavaa Seppäsen mielestä on myös se, että rakennusvalvonnassa ei ole riittävästi sisäilmakysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita. Suuriltakin paikkakunnilta puuttuvat kokonaan esim. LVI-tekniikan asiantuntijat, puhumattakaan rakennusfysiikkaan ja sisäilmastoon perehtyneistä asiantuntijoista. Rakennusvalvonnan työtä helpottaisi, jos rakennushankkeeseen osallistuvien pätevyyden

toteamiseksi olisi selkeä, yksiselitteinen pätevyyden toteamisjärjestelmä.

Tutkimus ja kehitystoiminta Julkinen rakentaminen oli aikaisemmin mallina rakentamisen laadun osalta myös yksityiselle sektorille. Tällä sektorilla sekä Asuntohallitus että Rakennushallitus tekivät merkittävää käytännönläheistä kehitystyötä. Kun nämä virastot lakkautettiin, niin tämä kehitystoiminta pysähtyi, koska vastaavia resursseja ei osoitettu muualle.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten työtä on leimannut akateemisuus. Ympäristöministeriöltä ovat myös puuttuneet käytännön yleishyödyllisen rakentamisen kehittämiseen tarvittavat resurssit.

TEKES ja Suomen Akatemia eivät ole korvanneet tätä puutetta. TEKES rahoittaa yritysten tuotekehitystutkimusta erityisesti kansainvälisille markkinoille ja Akatemia akateemista tutkimusta. Samoihin aikoihin Rakennushallituksen lopettamisen kanssa lopetettiin silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatutkimustoimisto, joka oli merkittävä soveltavan rakennusalan tutkimuksen rahoittaja ja käynnisti ja rahoitti muun muassa ensimmäisen laajamittaisen sisäilmastotutkimuksen Suomessa.

Ympäristöministeriön tulisikin saada merkittävä resurssien lisäys käytännön rakentamisen kehittämiseen.

Energiatehokkuus ja sisäilmasto Lopuksi Olli Seppänen toteaa, että Suomessakin toteutetaan EU:n direktiivejä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. EPBD-direktiivi edellyttää mm. lämmitys- ja ilmastointilaitosten säännöllistä tarkastamista tai vaihtoehtoisesti yhtä tehokkaaseen lopputulokseen johtavaa neuvontatoimintaa. Suomessa on luovuttu pakollisesta tarkastusmenettelystä ja valittu toteuttamistavaksi neuvontatoiminta. Nyt olisikin erittäin tärkeää, että neuvontatoiminta ei keskittyisi pelkästään järjestelmien energiatehokkuuteen, vaan mukaan otettaisiin samalla sisäilmastoasiat. Samat ammattitaitoiset asiantuntijat voisivat käsitellä tarkastuksissa sekä sisäilmaan että energiatehokkuuteen liittyviä ongelmia. Tällä saataisiin aikaan merkittäviä kustannussäästöjä.  SISÄILMA UUTISET 1|2013 11

Teksti: Esko Kukkonen | Kuva: Shutterstock

Eduskunta on yksimielinen Kosteus- ja homeongelman torjunnassa on epäonnistuttu Yhtenä syynä ongelmiin pidetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista ilman ratkaisujen kunnollista testaamista. Pyrkimys energiankulutuksen pienentämiseen eli ilmastointilaitteiden käyttöaikojen lyhentäminen ja lämpötilojen laskeminen on heikentänyt sisäilman laatua ja aiheuttanut sairastumisia.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin mielestä terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homeongelmat eivät kuitenkaan ole syy tinkiä energiansäästöstä.

E

duskunnan tarkastusvaliokunta sai toukokuun alussa valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista.

Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Valiokunta edellyttää 14 toimenpidekohteella muutoksia kosteus- ja homevaurioongelmaan puuttumiseksi. Terveyshaittojen kustannukset ovat vuositasolla 450 miljoonaa euroa. Valiokunta esittää muun muassa, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi suunnitelman, jota tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Valiokunta toteaa mietinnössään myös, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä.

Valiokunta näkee tähän useita syitä. Rakentamisen laadussa ei ole tapahtunut parannusta ja rakennusten kunnossapidossa ja korjauskulttuurissa on edelleen merkittäviä puutteita. Toimenpiteitä ei ole kyetty kohdistamaan terveyshaittojen syihin eikä kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Muita käytännön haittoja ovat osaamisen puute sekä ongelmat vuosikymmenten ajan käytetyissä menetelmissä ja

1 2 SISÄILMA UUTISET 1|2013

toimintatavoissa. Valiokunnan arvion mukaan terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat jopa lisääntyneet ja riski ongelman pahenemisesta on todellinen.

Korjausvelka kasvaa Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 30—50 miljardia euroa. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttavat uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset.

Määrällisesti eniten kosteus- ja homevaurioita on yksityisten omistamissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten vaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten huonoon kuntoon.

Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on tilojen käyttäjiä 172 000–259 200. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että n. 62 000—94 000 peruskoululaista ja 12 000—18 000 lukiolaista altistuu

päivittäin kosteus- ja homevaurioille.

Lapset ja nuoret ovat usein uhreina Valiokunta on erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Lasten sairastumisriski astmaan on aikuisia korkeampi ja lapsen altistuminen voi myös lisätä sairastumisriskiä myöhemmässä iässä.

Inhimillistä hätää aiheuttaa myös se, että oireilevien ja sairastuneiden potilastutkimukset, hoito ja tuki ovat heikosti järjestettyjä. Monet sairastuneet ihmiset ovat kokeneet itsensä väliinputoajiksi ja huonosti kohdelluiksi. Se, ettei kansalaisille ole selkeästi kerrottu, mitä aihealueesta tiedetään ja mitä ei tiedetä, on osoitus huonosta hallintotavasta ja tilanteen hallitsemattomuudesta. Puutteellinen tiedottaminen on myös heikentänyt kansalaisten luottamusta viranomaisia kohtaan.

Valiokunnan arvio on, että yhteistoiminnan puute vaikeuttaa tilanteen parantamista ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.

Toimenpiteitä tarvitaan Tarkastusvaliokunta esittää mietinnön perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka sisältää 14 eri toimenpidekohdetta. Nämä koskevat muun muassa rakentamisen kosteu-

Valiokunta on erittäin huolestunut kosteusja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen.

denhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.

Valiokunta edellyttää muutoksia mm. kuntien rakennusten korjauksiin myönnettäviin valtion tuen ehtoihin.

Tuen tulee ohjata ja kannustaa kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle. Päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Valiokunta edellyttää myös, että pienillä resursseilla ansiokkaasti toiminutta Kosteus- ja hometalkoot -hanketta jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että talkoiden toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Valiokunta edellyttää hallituksen raportoivan edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa

SISÄILMA UUTISET 1|2013 1 3

Eduskunnan PVM.5. 2013 hyväksymä kannanotto 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi, koska nykyinen ohjausjärjestelmä ei toimi. Tässä yhteydessä tulee saada aikaiseksi toimiva rakennusten elinkaaren aikainen ja rakentamisen kosteudenhallintaa koskeva keskitetty valtion ohjaus- ja neuvontajärjestelmä. Valiokunnan mielestä nykyisistä viranomaisista tehtävän hoitoon soveltuisivat esimerkiksi ARA tai jokin ELY-keskuksista.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2013 loppuun mennessä valtakunnallisen rakennusterveyden koulutuksen kehittämissuunnitelman. Siihen tulee sisällyttää myös konkreettiset ehdotukset siitä, miten lisä- ja täydennyskoulutuksen edellytyksiä parannetaan ja miten homevaurioiden korjausprosessissa mukana olevien pätevöitymistä kehitetään.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mm. antamalla ohjeita ja tiedottamalla hyvistä käytänteistä, jotta ihmisten altistumisaika kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa saadaan mahdollisimman lyhyeksi.

9. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtion tukiehtojen muuttamiseksi siten, että ne ohjaavat ja kannustavat kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin.

Lisäksi hallituksen tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle. Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotta jatkossa valtion tuella toteutettujen korjaushankkeiden epäonnistuessa ehtojen rikkomisen vuoksi valtionavustus on perittävä takaisin. Edelleen hallituksen on tiedotettava kunnille eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä ilmenevä selkeä periaate, että kunnan taloudelliset syyt eivät poista julkisen vallan velvoitetta huolehtia työvoiman suojelusta, väestön terveyden edistämisestä eikä vastuusta huolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta.

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus löytää tosiasialliset keinot rakennusten terveellisyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamiseksi. Rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Tärkeää on parantaa rakennushankkeen vaihekohtaista dokumentointia ja tarkastusasiakirjamenettelyä, jotta reaaliaikaisesti voidaan todentaa, kuka on rakennushankkeen eri vaiheissa tehnyt, mitä ja miten. Tämän lisäksi tulee rakennuksesta näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana.

11. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin huonosta sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden ihmisten tutkimusten, hoidon sekä viranomaisten antaman tuen parantamiseksi mietinnössä ehdotetulla tavalla. Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshaitoista kärsivät pääsevät asianmukaisiin tutkimuksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatko he työelämässä tai missä päin Suomea asuvat. Myös silloin, kun oireiden ja sairauksien lääketieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tulee käytettävissä olevin keinoin varmistaa, että potilas saa hoitoa mahdollisimman hyvin.

5. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi. Vaativille kohteille tulee nimetä kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaava asiantuntija. Muissa kohteissa vastaavan työnjohtajan vastuuta työmaan kosteudenhallinasta tulee lisätä. Hallituksen on luotava ohjeistus rakennushankekohtaiselle kosteudenhallintasuunnitelmalle, jonka liittämisestä osaksi rakennushankkeen tarjouspyyntöä muodostuisi luonteva ja vakiintunut käytäntö.

12. Eduskunta edellyttää, että Kosteus ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että kehittämishankkeen toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat sekä mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

6. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi. Uudistuksissa on löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin sälytetään niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta toimintatavat ja menetelmät kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi ovat nykyistä luotettavampia. On käynyt ilmi, että kosteus- ja homevauriokorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Vireillä olevan terveydensuojelulain sekä asumisterveysohjeen uudistamisen yhteydessä tulee parantaa terveyshaittojen syiden etsimisessä käytettävien menetelmien laatua ja selkeyttää ohjearvojen käyttöä.

Lisäksi kansalaisille on kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä.

hallituksen vuosikertomuksessa.

Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja kuka ottaa kokonaisvastuun tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta.

Eduskunta yksimielisenä Koko eduskunta otti kantaa valiokunnan mietintöön toukokuun lopulla.

1 4 SISÄILMA UUTISET 1|2013

13. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rakennusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantamiseksi, jotta rakennusten suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kansantaloudelle otetaan päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon.

14. Eduskunta edellyttää hallituksen raportoivan kannanoton kohdissa 1—13 edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa hallituksen vuosikertomuksessa. Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja mikä taho ottaa tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta kokonaisvastuun.

Suuressa salissa tämä tärkeä aihe herätti paljon kiinnostusta ja siitä pidettiin yli 70 puheenvuoroa. Tosin kukaan ei ehdottanut mietintöön muutoksia tai sen hylkäämistä. Mutta opastusta eri toimenpiteisiin kuultiin ja hyvin värikkäitäkin tapauksia kuvailtiin. Näin eduskunta on koko arvovallallaan asettunut mietinnön taakse.

Toivotaan, että arvovalta auttaa myös ratkaisujen etsimisessä ja asianlaidan korjaamisessa. Tärkeää olisi ainakin,

että kosteus- ja hometalkoot saisi tarvitsemansa jatkoajan 

Teksti: Esko Kukkonen | Kuvat: Ympäristöministeriö

Lakimuutoksia tarvitaan Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoo, että työn alla on useita uudistuksia.

– Muutosvauhti tulee pysymään kovana tulevaisuudessakin ja toivomme kentältä aktiivista osallistumista asioiden valmisteluun.

Y

mpäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoo, että sisäilmaston kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat uudet rakennusten energiataloudellisuusvaatimukset sekä ministeriöiden yhteiset Home- ja kosteustalkoot. Talkoiden toimintaan hän on hyvin tyytyväinen.

– Siellä on saatu paljon aikaan ja talkoot ovat saaneet myös alan eri toimijoiden yhteistyötä kehitettyä. Talkoot ovat alkuperäisen aikataulun mukaan loppumassa ensi vuonna, mutta on esitetty suunnitelmia jatkaa niitä vielä tulevaisuudessa.

Rakennusten home- ja kosteusasiat ovat vahvasti esillä juuri nyt myös eduskunnassa ja ehkä sieltä on tulossa myös lisäevästystä ja ehkä lisäresurssejakin.

– Monet talkoissa esille tulleet ehdotukset ovat sellaisenaan helposti vietävissä käytäntöön, mutta jotkut taas eivät ole sellaisenaan nykylainsäädännön perusteella toteutettavissa, vaan vaativat lakimuutoksia, mikä hidastaa niiden käyttöönottoa.

– Esimerkiksi asuntokaupan kuntoarvioista ei voida nykylainsäädännöllä antaa määräyksiä. Sen sijaan pätevyysvaatimusten asettaminen on helpompaa. Eräitä tähän liittyviä ehdotuksia on jo lainsäädäntövalmistelussa.

Energiansäästön tiukka aikataulu Säteri kertoo, että energiamääräysten muutosvauhti on viime vuosina ollut kova, eikä kentällä aina ehkä ole ollut tarpeeksi aikaa valmistautua muutoksiin. Hänestä tuntuu kuitenkin, että asiasta on toisinaan keskusteltu aivan turhaan yllättävänä ongelmana, sillä kiristysten aikataulu on ollut jo pitkään tiedossa.

– Sen mukaisesti muutosvauhti tulee edelleen pysymään kovana ja siihen on varauduttava. Vuosikymmenen lopun lähes nollaenergiatalovaatimuksiin on nyt aikaa varautua ja hakea ratkaisuja. Suomen rakennusala on kuitenkin konservatiivista ja tuntuu vastustavan muutoksia.

Energiamääräysten kiristäminen ei saa Säterin mielestä kuitenkaan johtaa väärään säästämiseen, sellaiseen, jossa terveys ja viihtyvyys vaarantuvat.

– Sisäilmaston laatua ei näillä säästötoimilla saa heikentää.

Kenttä mukaan valmisteluun Ministeriössä on menossa monta laki- ja asetushanketta, jotka liittyvät rakentamisen ohjailuun.

– Useita ehdotuksia on myös ollut lausunnoilla, joilla toivotaan saatavan kentän ääni riittävästi kuulumaan.

Kunnollisten lausuntojen antoon on jaksettava panostaa.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen perustuslain uusimista, joten muutokset siihen on näin tehtävä melko hankalalla tavalla, mikä hidastaa prosessia. Mutta uutta on jatkuvasti tulossa. Ministeriössä tutkitaan ja valmistellaan rakennuslupamenettelyn ja rakennusvalvonnan muutostarpeita ja lainsäädäntömahdollisuuksia.

– On tärkeää, että toimintaan saadaan lisää asiantuntemusta sekä samanlainen ja riittävä laatutaso koko maahan. Ne ovat resursseja vaativia asioita.

CE merkki pakolliseksi Säteri kertoo, että tänä kesänä tulee CE-merkki EU:n uuden rakennustuoteasetuksen mukaan pakolliseksi moniin rakennustuotteisiin. Proses-

Ympäristöministeriössä kaavoitus- ja rakennusasioita hoitaa ylijohtaja Helena Säteri. Hänellä on laaja tehtäväkenttä ja aikaisemmissa tehtävissään hän on ollut läheisesti mukana monessa sisäilmastoon liittyvässä toimessa. Hän oli mukana muun muassa 20 vuotta sitten Suomessa järjestetyn kansainvälisen INDOOR AIR -kongressin järjestelyissä sekä johti 1990-luvulla myös ministeriön aloittamaa home- ja kosteusprojektia. Koulutukseltaan Säteri on LVI-alan diplomi-insinööri ja hän on perehtynyt myös sisäilmastoon liittyvään tekniikkaan.

Energiansäästöön liittyvät toimenpiteet eivät saa heikentää sisäilman laatua.

sissa tarvittavien CEN-standardien valmistelu on kuitenkin ollut hidasta, eikä suurin osa rakennustuotteista vielä pääse CE-merkinnän piiriin.

Siksi näille tuotteille tarjotaan kotimaisia hyväksyntämenetelmiä, joista yksi on tyyppihyväksyntä. Nämä ovat kuitenkin voimassa vai niin kauan kuin CE-merkintä ei ole mahdollinen.

– CE-merkkiä valmisteleva eurooppalainen CEN työ on pääosin teollisuuden omaa toimintaa ja suomalaisen teollisuuden pitäisi ymmärtää sen arvo ja pitää puolensa Euroopassa. Heidän tulisi panostaa standardointiin ja varata työhön sen tarvitsemat resurssit.  SISÄILMA UUTISET 1|2013 1 5

Teksti: Esko Kukkonen | Kuvat: Vaula Aunola Kaikki seminaariin osallistuvat saivat aineiston mukaansa myös seminaarikirjana, jota voi tilata Sisäilmayhdistykseltä.

Sisäilmastoseminaari teki taas ennätyksen Kevään sisäilmastoseminaari saavutti taas uuden kävijäennätyksen, ilmoittautuneita oli 1500, joista lähes kaikki tulivat paikalle. Seminaari on kasvanut rakennusalan suurimmaksi koulutustilaisuudeksi.

S

isäilmastoseminaari pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Messukeskuksen kongressisiivessä, joka tarjosi aiempaa avarammat tilat. Silti tilat tuntuivat toisinaan käyvän vähiin. Tunnelma seminaarissa ja näyttelyssä oli innostunut, vaikka jotkut kaipailivat vanhan tutun Dipolin sisäilmatunnelmaa. Joka tapauksessa parin vuoden päästä 30 vuotta täyttävä Sisäilmastoseminaari on osoittautunut menestykseksi ja kasvanut vuosien mittaan rakennusalan suurimmaksi koulutustilaisuudeksi.

Kiitos kuuluu siitä ennen kaikkea luennoitsijoille, jotka takasivat tälläkin kertaa tilaisuuden korkean tason.

Mutta myös rahoittajat, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä yhä suurempi joukko näyttelyyn osallistuneita yrityksiä ansaitsevat oman kiitoksensa.

Seminaarin avasi kansanedustaja Tuija Brax, jonka johtama tarkastusvaliokunta on eduskunnassa hakemassa home- ja kosteusongelmille ratkaisua. Aiheesta on erillinen artikkeli toisaalla lehdessä.

Toksisuuden mittaus ei riittävä kriteeri Sisäilmanäytteiden käyttö homeongelmien paikallistamisessa ja ratkaisemisessa on ollut seminaarissa ja julkisuudessakin usein esillä. Tällä kertaa esiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön 1 6 SISÄILMA UUTISET 1|2013

tilaaman TOXTEST tutkimuksen tuloksia. Siinä alan kotimaiset johtavat tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä sisäilman toksisuuden mittausmenetelmien kehittämisessä.

Tutkija Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta kertoi tutkijaryhmän enemmistön kannan, että huonepölyn uutoksen toksisuutta ei voi käyttää kosteusvauriokohteiden luokittelussa tai terveyshaitan arvioinnissa ainakaan tässä tutkimuksessa käytetyillä lähestymistavoilla. Tutkitut

toksikologiset analyysimenetelmät antavat keskenään hyvin korreloivia tuloksia varsinkin silloin, kun on kyse puhtaammista näytteistä. Yksittäisten toksiinien testaaminen ei kuitenkaan ole riitä haitallisuuden kriteeriksi, sillä kyseessä on mitä ilmeisimmin useamman aineen yhteisvaikutus. Huonepölyn näytteenottomenetelmiä tulisi myös kehittää, sillä pölyn sisältämät kemikaalit voivat vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Tutkijaryhmä ei kuitenkaan ollut kannanotoissaan täysin yksimielinen ja näihin toksisuuden mittaamisen kysymyksiin joudutaan vielä palaamaan. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta www.stm.fi. Aiheesta on erillinen artikkeli toisaalla lehdessä.

Eristyspaksuuden lisääminen ei aina kannata Toinenkin viime aikoina julkisuutta saanut kysymys sai lisävalaistusta seminaarissa. Professori Juha Vinha Tampereen Teknilliseltä yliopistolta esitteli laajan FRAME-projektin tuloksia. Siinä selvitettiin ennustetun ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteus- ja lämpötekniseen toimintaan, rakennusten energiankulutukseen sekä sisäilmaston olosuhteisiin Suomessa lähivuosikymmeninä.

On ilmeistä, että ilmastonmuutos ja

SISÄILMA UUTISET 1|2013 17

Seminaarin julkaisun voi tilata Sisäilmayhdistyksestä tilaukset: helka.backman@sisailmayhdistys.fi Kirjan hinta on 28,-

lämmöneristyksen lisääminen heikentävät nykyisellä tavalla toteutettujen vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja niiden vikasietoisuutta.

- Suunnittelu- ja toteutusvirheiden mahdollisuus lisääntyy ja kun kokemusperäistä tietoa rakenteiden toiminnasta puuttuu, kasvaa myös riski rakenteiden kosteusvaurioihin, kertoi Vinha.

Vinha totesi myös, että eristyspaksuuden lisäyksen vaikutus rakenteiden toimintaan on ymmärrettävä paremmin ja aihepiiristä tarvitaan lisää tietoa ja koulutusta. Toisaalta eristyspaksuuden lisääminen nykyisestä ei hänen mukaansa enää ole kannattavaa kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa. Pientaloissa kannattavuus on parempi, mutta se riippuu paljon siitä, kuinka pitkä takaisinmaksuaika lisäeristämiselle hyväksytään. Sisäilmaston kannalta lisäeristämisellä on vaikutusta etenkin kesäaikana, sillä huonelämpötilat kohoavat silloin, jollei rakennusten jäähdytysratkaisuihin kiinnitetä huomiota. Suunnittelussa pitäisi pyrkiä välttämään suuria ikkunoita etelään päin sekä hakemaan muita rakenteellisia jäähdytysratkaisuja, korosti Juha Vinha. Tampereen teknillinen yliopisto järjestää näistä rakennusfysiikan tärkeistä kysymyk1 8 SISÄILMA UUTISET 1|2013

sistä seminaarin Tampereella ensi marraskuussa, kertoi Vinha.

Ilmanvaihdon tarve on vaikea määritellä Erittäin mielenkiintoisia ilmanvaihdon ilmamääriin liittyviä TOTI -hankkeen tuloksia esitteli tutkija Hannu Koskela TyöterveysTutkija Hannu Koskela Työterveyslaitokselta Turusta kertoi ilmanvaihdon tarpeesta.

laitokselta Turusta. Heidän uudessa laboratoriossaan oli selvitetty ulkoilmamäärien vaikutusta koehenkilöiden kokemaan viihtyvyyteen, oireiluun ja suorituskykyyn. Kokeessa, johon osallistui 36 koehenkilöä neljän tunnin ajan, mitattiin suorituskyky kuudella erilaisella testillä. Viihtyvyys, oireilu sekä itse arvioitu työsuoriutuminen selvitettiin kyselyillä. Kokonaisilmavirta tilassa oli koko ajan sama, ulkoilmavirran ollessa henkeä kohti joko 2 l/s tai 28 l/s. Vastaavat CO2 pitoisuudet olivat 2200 ppm ja 600 ppm. Huonelämpötila oli koko ajan vakio 23,5 0C. Tutkimuksissa pienen ulkoilmavirran ei havaittu heikentävän työsuoritusta, eikä se vaikuttanut oireisiin tai tunkkaisuuden kokemiseen, mutta koettua kuormittuneisuutta se lisäsi.

Tämä tulos ei oikein sovi nykyiseen käsitykseen ilmanvaihdon tarpeesta.

Standardissa EN 15251 annetaan raitisilmamäärälle eri luokissa arvot, 4, 7 tai 10 l/s henkeä kohti. Suomalaisissa rakentamismääräyksissä (D2) on annettu hiilidioksidipitoisuudelle enimmäisarvo 1200 ppm ja sisäilmastoluokituksen parhaassa luokassa sen pitää olla alle 750 ppm.

Amerikkalaiset ASHRAE-standardit lähtevät huomattavasti eurooppalaisia

Näyttelyyn osallistuvien yritysten ja yhteisöjen osastoilla vierailtiin ahkerasti.

pienemmistä ulkoilmavaatimuksista.

ASHRAE 62.1 esittää ulkoilman tarpeeksi ihmiskuormitusta varten vain 2,5 l/s henkilöä kohti, joka on likimain sama kuin tässä kokeessa mitattu pienempi ulkoilmamäärä. Normien ja vaatimusten erilaisuutta selittää tutkijoiden mukaan se, että Euroopassa lähdetään siitä, että ilman on tunnuttava raikkaalta myös huoneeseen tulijan mielestä. Amerikassa riittää, että ilma on hyväksyttävää tilassa olevien kannalta. Huoneilman laatuun ja hajuihin voidaan siis tottua, adaptoitua. Tutkijat selittävät kokeen tuloksia myös sillä, että huoneen lämpötilan ei annettu nousta kokeen aikana. Käytännössä ilmanvaihtoa pienennettäessä nousee myös huoneilman lämpötila, mikä huonontaa työsuoritusta.

Hannu Koskela kertoi myös, että eurooppalaista standardia EN 15251 ollaan juuri päivittämässä. Ehkä siinä otetaan uudelleen kantaa tuohon energiamielessä tärkeään kysymykseen tarpeellisista ulkoilmavirroista.

Ilmanvaihto ei saa levittää epäpuhtauksia Suomessa VTT:llä työskentelevä kiinalaisen tohtori Guanguy Cao esitti erittäin mielenkiintoisen esitelmän ilmanvaihdon perusteista. Hän

oli Aalto-yliopiston professori Kai Sirenin kanssa selvittänyt erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien tehokkuutta ilmanlaadun ja epäpuhtauksien leviämisen kannalta sekä vertaillut erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien tehokkuuden arviointimenetelmiä.

Analysoituja ilmanvaihtojärjestelmiä oli tutkittu kahdeksan ja erilaisia tehokkuusindeksejä käytetty seit-

semän. Tutkijoiden mukaan kaikki analysoidut ilmanvaihtojärjestelmät eivät tarjoa riittävää suojaa ilman välityksellä tarttuville epidemioille.

Tehokkuuden arvioinnissa käytetyistä indekseistä heidän mielestään parhaita ovat paikallinen ilmanlaatuindeksi sekä epäpuhtauksilta suojautumiseen liittyvät indeksit.He olivat työssään kehittäneet myös uuden hengitysvyöhykkeen suojailmavaihdon, joka voi parantaa merkittävästi suojaustehokkuutta avotoimistoissa ja yleisissä tiloissa.

Käytännön tuloksia ilmanvaihtojärjestelmien toteuttamisessa saavutetuista puhtaustuloksista esitteli seminaarissa tutkija Juha Takkunen TPA Andersson Oy:stä. He olivat yrityksessä tutkineet ilmanvaihtojärjestelmien puhtautta monissa vuosina 2009-2012 valmistuneissa rakennuskohteissa. Sisäilmastoluokituksen P1 vaatimustaso on pintapölylle 0,7 g/m2 ja työmaalle saapuvan M1-puhtausluokitellun järjestelmän osan 0,5 g/m 2. Järjestelmän pintapölypitoisuus saa tämän mukaan kasvaa työmaalla jonkin verran.

Sisäilmastoluokitus ei kuitenkaan anna pintapölyn mittaamiseen muita keinoja, kuin visuaaliseen kanavien puhtauden arvioinnin. Se aiheuttaa kuitenkin työmaalla helposti suuSISÄILMA UUTISET 1|2013 1 9

Kiinteistöpäällikkö Sari Hilden Helsingin kaupungin tilakeskuksesta korosti yhteistyön merkitystä ja kaikkien toimijoiden vastuuta sisäilmaongelmista.

kopua, sillä mielipiteet puhtaudesta ovat usein eri osapuolilla hyvinkin erilaiset. Takkunen toivoikin, että ilmanvaihtolaitteiden ja kanavien mittausmenetelmävaatimukset uusittaisiin ja kehitettäisiin tarkemmiksi ja että luokitukseen tulisi kehittää toimivampi käytännön mittaustapa

Hanna Keinäsen Vahanen Oy:stä piti mielenkiintoisen esityksen muovipäällysteiden asentamisesta vielä kostealle alustalle..

ja sitä käyttävät nykyisiä käytännön toimintamalleja tukevat raja-arvot.

M1-luokiteltujen valmisosien todellinen puhtaus on nykyisin paljon vaadittua parempi, mutta työmaalla saatetaan taitamattomasti toimien helposti ylittää P1-luokan vaatimukset.

IV-laitteiden työmaa-aikaiseen suojaukseen ja työtapoihin tulee panostaa enemmän. Rakentamalla puhtausluokitelluista osista ja toimimalla työmaalla puhtautta ylläpitävällä tavalla on P1-luokan vaatimustaso Takkusen mukaan helppo saavuttaa.

Yhteistyötä tarvitaan Seminaarissa tuli selvästi esiin myös se, kuinka tärkeää on yhteistyö sisäilmasto-ongelmien selvittelyssä ja ratkaisuissa. Tämä korostuu julkisissa rakennuksissa, joiden ongelmia pahentaa niiden jatkuva ja kasvava korjausvelka. Tästä puhui kiinteistöpäällikkö Sari Hilden Helsingin kaupungin tilakeskuksesta. Hän korosti kaikkien toimijoiden vastuuta toimenpiteiden onnistumisesta. Vastuita tulisi hänen mukaansa selkeyttää, sekä lainsäädännöllisin keinoin, että alalla käytettyjen sopimusehtojen (YSE, KSE jne.) sisältöä kehittäen. Kiinteistöjen ylläpidon ongelmat tulisi myös saada myös julki2 0 SISÄILMA UUTISET 1|2013

sella puolella nykyistä tärkeämmiksi ja niiden hoitoon paremmin resursseja.

Helsingin kaupunki pyrkii näyttämään tässä suhteessa esimerkkiä, mikä on sen koon ja resurssien ja myös oman organisaation asiantuntemuksen osalta helpompaa kuin jossain muualla.

Erittäin mielenkiintoinen oli myös Hanna Keinäsen Vahanen Oy:stä esitys betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arvioinnista. Esitys perustui laajan konsensustyöpajan tuottamaan aineistoon tästä tärkeästä asiasta, syynä yleensä muovipäällysteiden laitto vielä kostealle betonialustalle. Tämä tärkeä asia kuitenkin usein rakentamisen kiireessä unohtuu. Keinäsen esitelmään ja siihen liittyvään tutkimukseen tullaan palaamaan lehden palstoilla myöhemmin perusteellisemmin.

Kaiken kaikkiaan tämän vuoden Sisäilmastoseminaarissa tulivat sisäilmaston asiat käsiteltyä mielestäni hyvin monipuolisesti ja poikkeuksellisen osaavasti. Seminaarin julkaisu varmaan kannattaa hankkia Sisäilmayhdistyksestä. Tulevan vuoden aikana pyritään tämän lehden sekä nettikirjeemme palstoilla tuomaan esille lisää seminaarin mielenkiintoisimpia esityksiä. 

Human Thermal Model Sisäilmastoseminaarissa esiteltiin VTT:n tietokonemallin, Human Thermal Model, käyttöä lämpöviihtyvyyden selvittämisessä.

E

nergiansäästön tavoittelema huonelämpötilan alentaminen ja turhan jäähdytyksen välttäminen vaativat lämpöviihtyvyyden tarkkaa huomioimista. Tekniikan tohtori Miimu Airaksinen toimii VTT:llä tutkimusprofessorina ekotehokkaan rakennetun ympäristön ryhmässä.

Hän kertoo, että ryhmän tehtäviin kuuluvat sekä rakentamisen että alueiden ekologiset kysymykset. VTT tekee paljon tutkimusta tällä tärkeällä alueella ja on osallistunut muun muassa valtakunnalliseen ilmastopaneeliin.

– VTT panostaa sisäilmaston laadun tutkimukseen. Ihmisten todelliset reaktiot on tunnettava ja tutkittava milloin todella ollaan olosuhteisiin tyytyväisiä. Olemme mukana myös monessa kansainvälisessä hankkeessa, Airaksinen sanoo.

Suomessa on aiemmin tutkittu lämpöviihtyvyyttä ihmistä simuloivan lämpönuken avulla muun muassa TKK:lla.

VTT ei käytä tutkimuksissaan nukkea, vaan omaa (HTM) Human Thermal Model – tietokonemallia. Malli perustuu tunnettuihin yhtälöihin ihmisen reaktioista eri lämpötiloihin. Ihminen on siinä jaettu lämpöteknillisiin osiin, joihin voidaan liittää myös vaatetuksen osuus.

Vastaavia malleja on aikaisemmin kehitetty ja käytetty muun muassa NASAn tutkimuksissa, mutta näistä poiketen VTT:n mallissa on mukaan otettu myös rakennuksen malli.

– Näin saadaan mukaan todelliset käytännön olosuhteet.

HTM antaa tarkempia tuloksia Uutta HTM-mallia on käytetty muun muassa sisäilmastoseminaarissa esitellyssä Riikka Holopaisen väitöskirjatyössä.

Se hyväksyttiin Aalto-yliopistolla viime syksynä.

– Siinä tuli esille, että tanskalaisen professori Fangerin jo lähes 50 vuotta sitten esittämät laskelmat termisestä viihtyvyydestä ovat hyviä arvioita tietyissä rajatuissa olosuhteissa, mutta lisätarkennusta tarvitaan. On pystytty osoittamaan, että niiden avulla lasketut PPD-indeksin arvot poikkeavat selvästi mitatuista ja tarkemman laskennan

tuloksista muuttuvissa olosuhteissa.

Näin voidaan ihmisen lämpöaistimus laskea tarkemmin ja ottaa suunnittelussa paremmin huomioon.

Airaksinen kertoo, että Fangerin malli ei pysty ottamaan huomioon ihmisen omaa lämmönsäätelyjärjestelmää ja tämän vuoksi sillä lasketut viihtyvyydet antavat liian suuria tai pieniä arvoja.

– Tutkimuksessa se antoi aina selvästi suurempia arvoja tyytymättömyydelle kuin HTMmalli. Erityisesti kesäaikana Fangerin malli antoi erittäin suuria tyytymättömyyden arvoja verrattuna HTM-malliin, mikä voi johtaa helposti jäähdytyksen ylimitoittamiseen tai liian aikaiseen käyttämiseen ja lisätä näin turhaan energiankulutusta parantamatta kuitenkaan lämpöviihtyvyyttä.

Mallia verrataan käytäntöön Mallitutkimukseen liittyneen kyselytutkimuksen perusteella tilan käyttäjät olivat työympäristöönsä ja lämpöolo-suhteisiin kohtuullisen tyytyväisiä.

Vaihtelu vastaajien välillä oli kaikissa kysymyksissä suurta.

– Lämpöoloihin oltiin selvästi tyytymättömämpiä kuin yleisesti työympäristöön; tämä tulos on sopusoinnussa aiempien tutkimusten kanssa.

Kyselytutkimuksen ja laskennallisen tarkastelun välille ei pystytä kuitenkaan kertaluontoisella yleistasoisella kyselyllä toteamaan yhteyttä. Airaksinen kertoo, että kyselyn tulisi vastata samaa ajanhetkeä, jolla simuloitu tulos arvioidaan.

– Vuorokauden ajan väliset erot laskennallisessa viihtyvyydessä ovat suuria. Lisäksi kyselyyn osallistuneiden henkilöiden välillä erot olivat erittäin suuria ja tässä tutkimuksessa tarkasteltu vastaajajoukko kohtuullisen pieni.

Yhteyden selvittämiseen todellisissa työolosuhteissa tarvitaan vielä tarkennusta. 

- Erityisesti kesäaikana jäähdytyksen ylimitoittaminen johtaa energian kulutuksen turhaan nousuu, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä kertoo.

SISÄILMA UUTISET 1|2013 2 1

Teksti: Esko Kukkonen | Kuvat: Skanska

Skanska sai LEED-platinaa Alhainen energiankulutus oli merkittävä tekijä onnistumisessa.

Ilmanvaihto talon avokonttoreissa ja teknisissä työhuoneissa on järjestetty keskitetyn poiston varaan.

2 2 SISÄILMA UUTISET 1|2013

G

lobaali rakennusyhtiö Skanska pyrkii korkeaan laatuun toiminnassaan.

Skanska on jo pitkään panostanut erityisesti työturvallisuuteen ja ympäristötehokkaaseen rakentamiseen. Jälkimmäisessä tavoitteessa pyrkimykset on kanavoitu kansainvälisen LEED-luokituksen käyttöön ja hyvien LEED-luokitusten saamiseen.

Skanska sai ensimmäisenä Euroopassa platinatason LEED-sertifikaatin Lintulahdenvuori- toimistotalolleen Helsingissä. Myös yhtiön uusi oma pääkonttorirakennus Skanskatalo Mannerheimintien päässä Ruskeasuolla on saavuttanut saman luokituksen.

Siellä on panostettu kiitettävällä tavalla myös sisäilmaston hyvään laatuun.

Mannerheimintien taloryhmän talot on nimetty Mannerheimin hevos-

ten mukaan. Ensimmäisenä valmistui Kathy viime vuonna.

– Sen suunnittelua veti ja suuntaviivat antoi Skanskan oma asiantuntijajoukko, jossa on myös kaksi LEEDluokituksen arviointiin perehtynyttä ja sertifioitua asiantuntijaa. Varsinaisen käytännön suunnittelutyön tekivät tietenkin ulkopuoliset yritykset, kertoo talon rakennuttajapäällikkö, DI Hannele Vainio.

Vainio kertoo myös, että rakennus suunniteltiin kokonaan mallinnusta hyväksikäyttäen, jopa maanrakennusvaihe mallinnettiin.

– Myös työmaa käytti hyväkseen rakennuksen mallia mm. luomalla tuotantoa ohjaavan tuotantomallin, jonka avulla vältettiin monta hankalaa paikkaa. Tästä mallinnustyöstä Skanska sai viime vuonna arvostetun ohjelmistoyhtiön Teklan Global BIM -pal-

Rakennus suunniteltiin kokonaan mallinnusta hyväksikäyttäen.

SISÄILMA UUTISET 1|2013 2 3

Olosuhteita voidaan seurata ja ohjata automaattisesti.

kinnon. Urakointityö talossa hoidettiin Skanskan omalla organisaatiolla. Talo on kytketty Helsingin Energian kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon.

85 pistettä antoi platinaa Talossa, jossa on kahdeksan maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta, työskentelee tällä hetkellä noin 350 skanskalaista. Tilavuutta rakennuksessa on noin 60 000 m 3. Energiankulutuksen on laskettu olevan 75 kWh/m 2 vuodessa, mikä on reilusti alle vuoden 2012 rakennusmääräysten tason.

– Tämä alhainen energiankulutus oli ratkaisevaa monien muiden tekijöiden joukossa, kun LEED -arviointia tehtiin, kertoi projekti-insinööri DI Tuomas Heiska.

Heiska kertoo, että kaiken kaikkiaan Kathy saavutti LEED -arvioinnissa 85 pistettä 110 mahdollisesta.

– Se oli yli Platinum -tason alarajan, joka on 80 pistettä. Myös sisäilmaston laadun suhteen talo on tehty korkeiden vaatimusten mukaisesti, Heiska jatkaa.

– Vastaanottomittauksissa laitteiden toiminta ja sisäilmasto osoittautuivat suunnitelmien mukaisiksi.

Olosuhteita voidaan seurata ja ohjata automaattisesti, mutta myös työntekijöiden kokemaa viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä seurataan. Kerran kuussa talossa kokoontuu työryhmä selvittämään mahdollisia viihtyvyysongelmia. Ongelmien syyt pyritään selvittämään yhdessä ja hakemaan niille ratkaisu.

Ilmanvaihdossa omia ratkaisuja LVI-asiantuntija, DI Pellervo Matilainen kertoo, että Skanska on var2 4 SISÄILMA UUTISET 1|2013

muuden vuoksi teettänyt Metropolia -ammattikorkeakoululla selvityksen sisäilmaston tilasta rakennuksessa.

– Selvitystyö on vielä kesken, mutta mitään hälyttävää ei ole tullut esille. Ilmanvirtausten suhteen haasteellisen korkean avotilan ilmanvirtauksia on jouduttu erikseen mittaamaan.

Sisäilmaston tavoitetasona tässä talossa oli S2 –luokka. Sen edellyttämät materiaaliluokitus M1 ja puhtausluokitus S1 saavutettiin helposti. Talon sisäilmastotavoitteet asetettiin ennen LEED -arviointia, mutta ne tietysti auttoivat hyvän tuloksen saavuttamisessa, Matilainen jatkaa.

Matilainen kertoo myös LEED -arvioinnin tarkkuudesta tältä osin.

– Monet erittäin tarkat ja yksityiskohtaiset laskelmat jouduttiin

lähettämään Yhdysvaltoihin LEED -arvioinnin varmistamiseksi. Niiden vaatimustarkkuus oli kovempi kuin kotoisissa E-luvun laskennoissa.

Ilmanvaihto talon avokonttoreissa ja teknisissä työhuoneissa on järjestetty keskitetyn poiston varaan. Ratkaisu muistuttaa aiempia käytäväpoistoratkaisuja.

– Viranomaisten kanssa ei tästä erikoisesta ratkaisusta ollut kuitenkaan harmia, vaan se hyväksyttiin selvitysten jälkeen.

Matilainen kertoo, että ilmanvaihtolaitteiston mitoitus oli myös erikoinen. Taloon suunniteltiin suuret kanavat ja pienet ilmannopeudet.

Kun kanaviston painehäviöt ovat pieniä, ovat myös ilmanvaihtolaitteiston melu ja energiankulutus pieniä. 

Aalto-yliopiston tuore LVI-professori Osa-aikaisen professori Risto Kososen mukaan alan kansainväliset kirjavat standardit ja käytännöt ovat suuri haaste.

- Vaatimukset vaihtelevat maittain, vaikka ihminen ja luonnonlait ovat samat kaikkialla.

T

ekniikan tohtori Risto Kosonen nimitettiin vuoden alussa Aalto-yliopiston Insinöörikorkeakoulun LVI-puolelle osa-aikaiseksi adjunctprofessoriksi. Tarkkaa käännöstä nimikkeelle ei ole, mutta se vastaa teollisuuskutsuprofessoria. Nimitys liittyy professori Kai Sirenin jäämiseen osaaikatyöhön. Risto Kosonen on edelleen Halton Oy:n palveluksessa ja vetää myös RYM -sisäympäristöohjelmaa.

Risto Kososella on paljon kokemusta sisäympäristöstä, energiatekniikasta ja talotekniikkajärjestelmistä. Hän on myös osallistunut lukuisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja työskennellyt ulkomailla, muun muassa Singaporessa. Kosonen uskaltaa ottaa kantaa myös sisäilmastoon liittyviin kansallisiin käytäntöihin ja kansainvälisiin trendeihin. Hän miettii, miksi lämpöolojen suhteen ollaan lähes kaikkialla samoissa vaatimusarvoissa, mutta ilmanvaihdon suhteen ilmavirtavaatimukset vaihtelevat suuresti.

– Esimerkiksi Norjassa, jossa on tehty paljon työtä hyvän sisäilmaston puolesta, ovat ilmavirtavaatimukset korkeammat kuin meillä. Meillä noudatetaan pitkälti CEN-standardien vaatimustasoa, joka sekin ylittää lähes kaksinkertaisesti USA:ssa käytettävien ASHRAE-standardien vaatimustason.

Kososen mukaan Euroopassa halutaan pitää sisäilma puhtaana niin, että se tuntuu raikkaalta silloin, kun huoneeseen astutaan sisään eikä huoneessa olijoiden adaptoitumista hajuihin ja muuten huonoon sisäilmaan sallita niin kuin USA:ssa.

– Käytännön ratkaisut vaihtelevat paljon eri maissa. Esimerkiksi samat ilmanjako ratkaisut eivät aina kelpaa,

Haltonin Chief Scientific Officer Risto Kosonen lähti mukaan yliopistomaailmaan vuoden vaihteessa.

vaan vaatimukset vaihtelevat maittain, vaikka ihminen ja luonnonlait ovat samat kaikkialla. Euroopan tasolla toivottavasti CEN-standardien uusiminen tulee auttamaan.

Muuttuvat energiansäästövaatimukset hämmentävät EU:lta tulee meille vaatimuksia, jotka otetaan sitten Suomessa käyttöön. Ympäristöministeriö on vastuussa siitä, miten ne Suomessa toteutetaan. Onko tehty riittävästi tarvittavia skenaarioselvityksiä, mitä erilaiset vaatimukset tarkoittavat ja kuinka hyvin asioita on koordinoitu Pohjoismaiden kanssa, on ainakin Risto Kososelle epäselvää.

EU:n vaatimusten aikataulutus ei ole myöskään tullut hänelle selväksi.

– Myös vaatimusten kustannustehokkuus herättää epäilyjä. Mutta kyllä kentänkin käytäntöjä voi kritisoida. Ilmanvaihdon osalta on käytetty suurehkoja kanavanopeuksia ja suuria paineita. Onneksi muutoksia näiden asioiden suhteen on jo näkyvissä ja väljempiä kanavia ja pienempiä ilmannopeuksia on alkanut suunnitelmissa näkyä. Ruotsissa yleiset rengaskanavat ovat yleistymässä myös meillä Suomessa.

Kaiken kaikkiaan ilmanvaihdon mitoitus on jatkossa Kososen mukaan mietittävä jo energiansäästösyistäkin uusiksi. Rakennuksessa on paljon tiloja, jotka ovat vajaakäytössä.

– Tarpeenmukainen ilmanvaihto tulisi osata järjestää teknisesti toimivaksi ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Ilmanvaihdon ongelmista Kosonen toteaa, että vedosta ja ilman virtauksista valitetaan usein, ei ehkä niinkään lämpöoloista sinänsä.

– Pitää erottaa keskimääräiset

On muistettava, että talot tehdään ihmisiä varten, eikä rakentamisen itsensä vuoksi.

olosuhteet ja paikalliset olosuhteet toisistaan. Keskimäärin on helppoa pitää huoneilman lämpötila viihtyisänä, mutta haastavampaa on hallita paikallista epäviihtyisyyttä ja vetoa.

Opettajien on tehtävä myös tutkimusta Omista tehtävistään Aalto-yliopistolla ei Risto Kosonen voi vielä paljon kertoa. Aalto-yliopisto on juuri suurten mullistusten keskellä. Hän toivoo, että sisäilmastoon liittyvää opetusta ja tutkimusta ei siellä kokonaan unohdettaisi.

– Tutkimus ja opetus kulkevat hänestä rinnan ja samojen henkilöiden toivoisi voivan osallistua molempiin aktiivisesti. Kansainvälisiin hankkeisiin pitäisi voida osallistua entistä enemmän. Tällä tavalla on mahdollista rakentaa verkostoja. Näiden verkostojen ja henkilösuhteiden merkitys on keskeistä kansainvälisen tason saavuttamisessa ja sen ylläpitämisessä.

Kosonen korostaa, että on myös muistettava, että talot tehdään ihmisiä varten, eikä rakentamisen itsensä vuoksi.

– Mutta tietenkin tekniikka on hallittava, mikä asettaa omia haasteitaan.

Myös laajemmat ekologiset ympäristökysymykset tulee osata ottaa oikein huomioon.  SISÄILMA UUTISET 1|2013 2 5

|Teksti: Esko Kukkonen Kuvat: Alfa Oy, Shutterstock|

Turvallisempaa talokauppaa Suomessa on jatkuvasti vireillä satoja asunto- ja kiinteistökauppariitoja, joiden taustalla on kosteus- tai homevaurio. Rakennuksen korjaustarve tulee usein kaupan jälkeen ikävänä yllätyksenä niin ostajalle kuin myyjälle. – Kuntotarkastukset pitää saada nykyistä paremmiksi, varatuomari Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä toteaa.

K

osteus- ja hometalkoiden laajassa kaksivuotisessa Asuntokaupan turvan hankkeessa on syntynyt nippu ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

– Keskeistä on lisätä kaupan osapuolten halua, kykyä ja mahdollisuuksia arvioida kaupan kohteena olevan rakennuksen todellinen kunto sekä varautua mahdollisiin ongelmiin ennakolta, varatuomari Tiina KoskinenTammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä sanoo.

Tiina Koskinen-Tammi on jo pitkään seurannut asuntokauppoja ja hoitanut niihin liittyviä ongelmia. Hän väitteli vuonna 2004 oikeustieteen tohtoriksi aiheena kosteus- ja homevauriot asuntokaupan sopimusoikeudellisena ongelmana. Sen jälkeen hän on hoitanut aihepiiriin liittyviä juttuja asianajajana. Hän on kirjoittanut myös kirjan ja artikkeleita tästä aihepiiristä ja seuraa aihepiirin oikeusriitojen oikeuskäytäntöä.

– Lähdin mukaan hometalkoo-

2 6 SISÄILMA UUTISET 1|2013

hankkeeseen, kun asiasta tuli Juhani Pirisen kanssa puhe ja hän pyysi minua mukaan, kertoo KoskinenTammi. Pidän kiinteistökauppariitojen vähentämistä järkevänä tavoitteena, koska olen nähnyt millaiseen ahdinkoon riitely ihmiset saattaa - monella tapaa. Hän on tyytyväinen hankkeen tulokseen, loppuraporttiin ja ehdotuksiin.

– Todellinen testihän tulee eteen vasta nyt; toivottavasti saamme alan toimijat ja lainvalmistelun toteuttamaan esittämiämme asioita. Lainvalmistelu vaikuttaa kovin hitaalta prosessilta.

Mieti tarkoin ennen kauppaa Tiina Koskinen-Tammi korostaa loppuraportin sanoman olevan, että ostajien ja myyjien kannattaa selvittää ja miettiä, mitä ovat ostamassa ja myymässä.

– Kiinteistönvälittäjien tulee orientoitua myös samaan ajatukseen ja kuntotarkastukset pitää saada nykyistä paremmiksi monella tapaa. On myös

tärkeää tiedostaa, että nämä talokaupan ongelmat koskevat nimenomaan ihan tavallisia omakotitalon ostajia ja myyjiä.

He eivät nykyisellään tiedä ostamansa tai myymänsä talon todellista kuntoa eivätkä ole juurikaan varautuneet minkäänlaisiin ikäviin yllätyksiin.

– Usein myyjiltä ja varsinkin ostajilta puuttuu tietoa rakennuksen kunnosta ja riskeistä. Hankaluuksiin ei varauduta vaan kauppaa tehdään ”vaaleanpunaiset” silmälasit päässä. Neuvoni on selvittää tarvittavin asianmukaisin ja asiantuntevin keinoin kaupan kohteen kunto ja lukea esimerkiksi kuntotarkastusraporttia realistisesti eikä asioita itselle positiivisesti tulkiten. Kannattaa varautua siihen, että jotakin ikävääkin voi tulla vastaan. Kiinteistössä voi olla esimerkiksi rakenteita, jotka voivat vaurioitua. Kannattaa pohtia, mitä riskin realisoituminen omalta kannalta tarkoittaa.

Hyviä neuvoja talokauppaan ja kiinteistön kuntoon liittyviin seikkoihin saa hankkeen laatimasta ostajan ja myyjän oppaasta "Tunne talosi, turvaa

kauppasi", joka löytyy Hometalkoiden nettisivuilta. Se on tarkoitettu jokaiselle omakotitalokauppaa tekevälle.

Asiantuntijoihin ja välittäjiin ryhtiä Tiina Koskinen-Tammi toteaa, että kiinteistönvälittäjällä on tärkeä rooli siinä, että hän osaltaan kannustaa osapuolia kiinteistön kunnon selvittämiseen ja antaa osapuolten ajan kanssa perehtyä esimerkiksi kuntotarkastusraporttiin.

– Joskus välittäjät kiirehtivät kauppaa, jolloin kiire saattaa aiheuttaa sen, että osapuolet eivät mieti asiaa kunnolla ennen kaupantekoa.

Asiantuntijoiden roolin koen niin, että kuntotarkastajien tulee olla päteviä ja selventää asioita kaupan osapuolille, ei sekoittaa ja monimutkaistaa niitä.

Ehdotamme hankkeen loppuraportissa monenlaisia muutoksia kuntotarkastajien valvontaan, pätevyyteen sekä kuntotarkastuksen sisältöön niin että siitä tulisi kaupantekijöille nykyistä hyödyllisempi.

Riitatapauksissa mukana olevien rakennusalan asiantuntijoiden osalta on olemassa vastakkaisia koulukuntia esimerkiksi riittävän korjaustavan osalta, mikä aiheuttaa usein riidanaiheen ostajan ja myyjän välille. Ostaja ja myyjä sitten maksavat tämän koulukuntien taistelun omasta pussistaan ja tuomioistuin päättää kussakin riidassa aina erikseen, kumpi kanta voittaa.

– Olisi suotavaa, että ainakin isoimmista koulukuntaeroista päästäisiin eroon, vaikka toki niitä on muillakin tieteenaloilla.

Vakuutuksista ei löydy turvaa Näitä ongelmia löytyy kaikkialta. Insinööritoimisto Raksystems Anticimex Oy on tehnyt Hometalkoille selvityksen Pohjoismaiden kuntotarkastuskäytännöistä ja asuntokaupan vastuukysymyksistä.

– Siitä ilmeni muun muassa, että kiinteistökaupantekomalli ja -systeemi ovat aika lailla maakohtaista. Suoraa mallia emme voi ottaa muista maista, mutta olemme loppuraportissa käsitelleet niin kutsuttua Tanskan mallia, jossa omakotitalokauppa vakuutetaan, jolloin myyjä ei ole silloin vastuussa ostajalle kiinteistön virheistä, vaan vakuutusyhtiö.

Suomessa vastaavia vakuutuksia tarjoaa vain yksi vakuutusyhtiö.

– Muut eivät ole halukkaita niitä tarjoamaan, joten vakuutuksista ei tullut ratkaisua ongelmaan, vaikka sitäkin pohdimme ja yritimme saada vakuutusyhtiöiden kanssa edistettyä asiaa, Tiina Koskinen-Tammi kertoo lopuksi. 

Suositukset kosteus- ja homevaurioalan koulutuksen ja pätevöitymisen järjestämisestä Suomessa ovat valmistuneet ja hankkeen loppuraportti ilmestynyt. Työ on ollut yksi talkoiden suurimmista urakoista. Hankekokonaisuudesta vastasi FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta.

Yli sadan talkoolaisen kahden vuoden työpanos kiteytyy ehdotukseen neljästä ammattikunnasta: kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat/valvojat ja -korjaajat.

Kolmelle ensimmäiselle ammattikunnalle tulisi ehdotuksen mukaan kolme pätevyystasoa (AA, A ja B). Työryhmä ehdottaa, että alan pätevyyksistä ja niiden rekisteröinnistä vastaisivat jatkossa Fise Oy ja VTT. TOXTEST-tutkimushankkeessa ei suurista toiveista huolimatta löytynyt uutta menetelmää kosteusvaurioituneiden rakennusten homeongelmien tunnistamiseen. Laajan kolmevuotisen hankkeen tavoitteena oli kehittää sisäilman pölynäytteille soveltuva toksisuuden arviointimenetelmä.

TOXTEST-loppuraportti julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriössä 6.3.

Tutkimustulosten perusteella pölyn myrkyllisyyden mittausta ei voida vielä käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnin perusteena eikä terveyshaitan arvioinnissa. Hanke antoi kuitenkin runsaasti arvokasta tietoa jatkotyötä varten.

Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenteille, joita ei voi poistaa, julkaistaan lähiaikoina talkoiden toimesta. Poistamattomien rakenteiden puhdistuksesta ei ole aiemmin ollut juurikaan tutkimustietoa tai käytännön ohjeita, mutta todennäköisesti toukokuussa ilmestyvä ohje antaa kaivattua tietoa erityisesti korjaustöiden suunnittelijoille ja työnjohdolle. Ohjeen laatimisesta on vastannut Petri Hartikainen.

Työkalut terveen talon tilaamiseksi. RAKLI käynnistää keväällä 2013 sarjan hankintaklinikoita, joiden tavoitteena on vähentää merkittävästi rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien kastumisesta ja kosteudesta johtuvia sisäilma- ja laatuongelmia.

RAKLIn vetämiä hankintaklinikoita on valmisteltu työpajatyöskentelyssä yhdessä Helsingin kaupungin, Senaattikiinteistöjen ja Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa. Klinikat toteutetaan yhteistyössä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö. Kansanedustaja Tuija Braxin (vihr.) johtaman eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö kosteusja homeongelmien ratkaisemiseksi julkistettiin 2.5. ja käsitellään aikanaan eduskunnan täysistunnossa. Mietintöön kuuluvan alkututkimuksen jälkeen moni talkooväen edustajakin on ollut asiantuntijana valiokunnan kuultavana.

Tarkastusvaliokunta pyrkii löytämään sekä kustannustehokkaimmat poliittiset päätökset että järjestelmää rakenteellisesti korjaavia toimia kosteus- ja homeongelman ratkaisemiseksi.

Talkoot seuraa tiiviisti asian etenemistä Arkadianmäellä.

Talkoot laati ohjeet homekoirien ohjaajalle ja palvelun tilaajalle.

Homekoiria käytetään yhä enemmän apuna sisäilmaongelmien tutkimisessa Suomessa. Homekoirat eivät ole virkakoiria huume- tai poliisikoirien tapaan ja siksi niille tai niiden ohjaajille ei ole olemassa virallista viranomaisen tai valtion organisoimaa sertifiointi- tai tasontestausjärjestelmää. Homekoirien ja ohjaajien tasontarkastuksesta ei ole lainsäädäntöä eikä sellaista myöskään ole yksinkertaista säätää. Myös vapaaehtoinen tasontarkastusjärjestelmä puuttuu toistaiseksi Suomesta.

Vastikään sisäilma-asioiden kanssa kunnissa työskenteleville henkilöille tehty homekoirakysely kertoo, että myös kunnissa toivotaan pikaisesti yhtenäistä sertifiointia alalle. Kosteusja hometalkoiden julkaisemien uusien toimintaohjeiden toivotaan selkeyttävän homekoiratoimintaa, yhtenäistävän homekoirien suorittamia tarkastuksia ja parantavan niistä laadittujen raporttien laatua. Ohjeet laatinutta työryhmää on vetänyt Kosteus- ja hometalkoiden suunnittelija Karoliina Viitamäki ympäristöministeriöstä. Ohjeet ovat vapaasti saatavilla talkoiden verkkosivuilla osoitteessa www.hometalkoot.fi.

Lisätietoa talkoohankkeista ja valmistuneet materiaalit löytyvät talkoiden uutissivustolta osoitteesta: http://uutiset.hometalkoot.fi/ http://uutiset.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html

SISÄILMA UUTISET 1|2013 2 7

|Teksti: Matti Valli Kuvat: Suomen Yliopistokiinteistöt| Teksti: Esko Kukkonen | Kuva: Timo Löfgren, HUS

Käyttäjiltä saadaan suoraa palautetta

Havainnekuva modernista luentosalista.

Yliopistokiinteistöt kehittivät uuden toimintamallin sisäilma-asioiden hoitamiseen ja johtamiseen. Jokainen tila sai oman yhdyshenkilön.

S

- Tilojen käyttäjän kuuluu pitää tilat siivottavassa kunnossa ja huolehtia, ettei tilaan kerry liikaa tavaroita ja kalusteita, jotka estävät siivouksen toteutumista, Timo Mälkönen sanoo.

2 8 SISÄILMA UUTISET 1|2013

uomen Yliopistokiinteistöt Oy on ottanut reippaan otteen sisäilmaasioiden hoitamiseen ja johtamiseen. Toimintamallissa ohjeistetaan työntekijöitä ja opiskelijoita muun muassa haittailmoituksen tekemiseen, mikäli epäily sisäympäristöhaitasta herää.

- Jokaisessa tilakokonaisuudessa toimii tilayhdyshenkilö, jolle ilmoitus tehdään ja jolle vähitellen kertyy kokemusta ja ymmärrystä, missä ongelmia voi esiintyä, toteaa Yliopistokiinteistöt Oy:n johtava talotekniikka-asiantuntija Timo Mälkönen.

Yhdyshenkilö käy yhteydenoton jälkeen paikan päällä katsomassa, onko tilat siivottu asianmukaisella tavalla ja käytetäänkö tilaa alkuperäisen käyttötarkoituksen mukai-

sesti. Haittailmoitus tehdään vasta tämän jälkeen, ja sen tekemisestä vastaa joko lähin esimies tai tilayhdyshenkilö.

Kaikilla kampuksilla Suomen Yliopistokiinteistöt Oy hallinnoi pääkaupunkiseudun ulkopuolisia yliopistokiinteistöjä. Käyttöönotettua toiminta- ja johtamismallia sisäilma-asioiden hoitamiseen ja toiminnan johtamiseen sovelletaan kaikilla kampuksilla. Asia koskee 120 000 kiinteistöissä opiskelevaa ja työskentelevää.

Malli on kehitetty yhteistyössä tilojen käyttäjien eli yliopistojen, Työterveyslaitos TTL:n ja ISS Prokon sisäilma-asiantuntijoiden kanssa.

Asiantuntijajoukkoon kuuluu rakennusten kuntotutkimuksen, korjausrakentamisen, sisäilmasto-

Dosentti Olli Niemi vastaa Yliopistokiinteistöt Oy:n tutkimus- ja kehitystoiminnasta. sekä vetää sisäilmaosiota kampusalueiden kehittämistä koskevassa RYM-hankkeessa.

mittausten, talotekniikan, kiinteistönpidon, rakennusfysiikan ja lääketieteen asiantuntijoita.

Ongelmiin tartutaan heti Kahden työpäivän kuluessa haittailmoituksen tekemisen jälkeen suoritetaan perusselvitys, johon kuuluu muun muassa tilan silmämääräinen tarkastelu sekä ilmanvaihdon, lämpötilan ja valaistuksen tarkastelu. Kohteen siivoustaso ja viherkasvit käydään läpi.

Mikäli ongelmia havaitaan, niin jatkotutkimuksia varten perustetaan projektiryhmä, jota vetää kiinteistön omistajan edustaja, kampusmanageri.

Toimintamalli määrittelee tehtävät ja vastuut, mikä helpottaa toiminnan johtamista, hallintaa ja kehittämisestä. Tilojen käyttäjän kuuluu pitää tilat siivottavassa kunnossa ja huolehtia, ettei tilaan kerry liikaa tavaroita ja kalusteita, jotka estävät siivouksen toteutumista.

- Esimies huolehtii, että työpaikan lakisääteiset tilakohtaiset toiminnan vaatimat riskinarvioinnit on tehty. Tilojen omistaja puolestaan organisoi sekä vastaa todettujen sisäympäristöongelmien selvityksistä ja korjaustoimenpiteistä, Mälkönen toteaa. 

Useita vastaavia kehittämishankkeita on meneillään RYM-projektissa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava dosentti Olli Niemi vetää sisäilmaosiota kampusalueiden kehittämistä koskevassa RYM -hankkeessa. Kohteena ovat lämpö- ja valaistusolosuhteet, akustiikka, hajut ja CO2-päästöt, sekä se, kuinka olosuhteet hallitaan koneilla ja laitteilla.

Osiossa on kolme kokonaisuutta.

Professori Timo Kalema TTY:ltä tutkii ilman lainaamista tilasta toiseen ja Sirate Oy tutkii vaadittavia sisäilmaolosuhteita. Ilman lainaaminen tarkoittaa, että vapaana olevan tilan ilmanvaihtoa vähennetään ja ohjataan ilmamassat kuormitettuun tilaan parantamaan sen ilmanlaatua.

- Mielenkiintoista on muun muassa kokolattiamattojen asema, joita on suosittu akustisista syistä. Ne on

havaittu yllättävän hyviksi, koska sähköisinä ne sitovat pintaansa pölyä, joka on helppo imuroida pois siivouksen yhteydessä. Kovalla lattialla pöly päinvastoin leijuu ilmassa nenän korkeudella, Niemi sanoo.

Siraten ja TTL:n kanssa on tutkittu, mitä tapahtuu, kun ihmiset työskentelevät tilassa, jonka ilmanvaihto on kokonaan suljettu. Vuonna 2012 TTL:n Turun laboratoriossa tehty Toti -tutkimus osoitti, että 2000 ppmn CO2 -pitoisuus ei vaikuttanut ihmisen suorituskykyyn lainkaan neljän tunnin testin aikana.

- Talvella 2013 Tampereen TTL:n toimitiloissa tehty kahden päivän kuormittavuustutkimus osoitti kuitenkin, että pitempiaikainen oleskelu 2000-5000 ppm:n pitoisuuksissa vaikuttaa oleellisesti ihmisen suorituskykyyn, Niemi kertoo.

SISÄILMA UUTISET 1|2013 2 9

- Uusien elinkaarimittarien avulla voi ohjata rakennuksen energiankulutusta, ilmastovaikutuksia, taloutta sekä käyttäjien hyvinvointia sisäympäristön olosuhteiden kautta, GBC Suomen toimitusjohtaja Heli Kotilainen kertoo.

Talvella järjestetty Nordic GBC Conference 2013 onnistui hienosti ja keräsi yli 300 osanottajaa Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Green Building Council saa aikaan tuloksia GBC Suomi yhdistyksen tuore toimitusjohtaja Heli Kotilainen pitää pohjoismaista yhteistyötä arvossa. – Olosuhteet ja kestävän kehityksen ongelmat ovat meillä samankaltaisia. SITRAn tukeman Värkki-projektin tuloksena syntyneet "Rakennusten elinkaarimittarit" ovat nyt testikäytössä.

K

estävän kehityksen ja ympäristöarvojen merkitys tulevat jatkossa korostumaan kiinteistö- ja rakennusalalla yhä enemmän. Alan toimijat ovat nähneet tarpeelliseksi tiivistää yhteistyötä ja luoda yhtenäisiä toimintatapoja minkä vuoksi Suomeen perustettiin vuonna 2010, GBC Suomi ry (Green Building Council Finland). Yhdistys kokoaa kestävän kehityksen osaamista Suomessa ja edustaa jäseniään aihepiiriin liittyvissä asioissa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Sen keskeisimpiä tehtäviä ovat rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen edistäminen.

Tärkeää on myös Suomen kytkeminen osaksi kansainvälistä Green Building Council -verkostoa, tiedon ja osaamisen välittäminen sekä vuoropuhelun ja keskustelun aktivointi.

Yhdistyksessä jo yli sata jäsentä ja sen

3 0 SISÄILMA UUTISET 1|2013

puheenjohtajana toimii johtaja Ilari Aho Uponor Oy:stä.

GBC Finlandin toimitusjohtajana toimi yhdistyksen perustamisesta alkaen diplomi-insinööri Maija Virta, joka viime vuonna kuitenkin lähti ulkomaille muihin tehtäviin. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin viime syksynä Heli Kotilainen, filosofian maisteri ja eMBA. Hän on taustaltaan maantieteilijä ja hän on toiminut viimeiset 15 vuotta konsulttitoimistossa muun muassa kaavoitusyksikön vetäjänä ja kehitysjohtajana. Kotilainen jatkaa yhdistyksen työtä tarmolla, vaikka hän ei sanokaan olevansa tällä alueella

asiantuntijajohtaja vaan pikemminkin toiminnan kehittäjä.

– Asiantuntemusta löytyy kyllä jäsenkunnasta, Kotilainen toteaa.

Pohjoismainen yhteistyö on tiivistä Heli Kotilainen kertoo, että erityisesti on pidetty tiiviitä yhteyksiä muihin Pohjoismaihin.

– Olosuhteet ja kestävän kehityksen ongelmat ovat meillä samankaltaisia.

Talvella järjestettiin Helsingissä järjestyksessään kolmas pohjoismainen Nordic GBC Conference 2013.

– Tämän kestävän korjausrakentamisen ympärille rakennetun konferenssin keskeisimpiä teemoja olivat olemassa olevan rakennuskannan kestävä kehittäminen, vihreän rakentamisen taloudelliset vaikutukset, kestävät toimitilat sekä ympäristöystävälliset energiaratkaisut. Jokaiseen teemaan perehdyttiin sekä kotimaisten että kansainvälisten asiantuntijoiden voimin puheenvuorojen ja parhaiden pohjoismaisten esimerkkien avulla.

Tilaisuus onnistui hyvin ja siihen osallistui yli 300 kuulijaa Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Yhteistä pohjoismaista kehitysprojektia on myös suunniteltu.

– Projektille pyritään löytämään myös pohjoismaista rahoitusta.

mitallisia muiden käytössä olevien sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten työkalujen kanssa.

Kotilaisen mukaan kiinteistö- ja rakennusalalta on aiemmin puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehokkuutta ja kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa.

– Uusilla mittareilla halutaan tarjota vaihtoehtoja myös Suomen lainsäädännön kehittämiselle tulevaisuudessa, joka ei ota vielä kantaa esimerkiksi hiilijalanjälkeen tai velvoita mittaamaan rakennusten todellista energiankulutusta.

Mittarien pilotointi- ja testausvaihe on käynnistynyt kevään aikana yhdessä eri organisaatioiden kanssa ja osana ERA17-toimenpideohjelmaa.

Mukana pilotissa ovat muun muassa Senaatti-kiinteistöt, Nokia, Helsingin yliopisto, Skanska ja SRV sekä Lahden ja Tampereen kaupungit.

– Testausvaiheen tuloksiin voidaan palata syksymmällä, Kotilainen toteaa lopuksi. 

Uusia elinkaarimittareita Äskettäin päättyi myös GBC Finlandin vuonna 2011 SITRAn tukemana käynnistämä Värkki-projekti ja projektin tuloksena lanseerattiin “Rakennusten elinkaarimittarit”, jotka huomioivat rakennusten ympäristö- ja energiatehokkuuden, elinkaaritalouden sekä käyttäjien hyvinvoinnin. Nyt julkaistut kahdeksan mittaria soveltuvat sekä rakennuksen suunnittelu- että käyttövaiheeseen.

– Niiden avulla voi ohjata rakennuksen energiankulutusta, ilmastovaikutuksia, taloutta sekä käyttäjien hyvinvointia sisäympäristön olosuhteiden kautta. Mittarit ovat yhteis-

SISÄILMA UUTISET 1|2013 3 1

Nanohiukkasmittauksen huipulla Euroopan komissio on nostanut Työterveyslaitoksen NANODEVICE-hankkeen menestystarinaksi alalla. Edulliset helppokäyttöiset mittauslaitteet helpottavat nanoteknologian kehittämistä ja riskien arvioimista. Uusin NANOSOLUTIONStutkimushanke pyrkii tunnistamaan teollisten nanohiukkasten sellaiset ominaisuudet, jotka ennustavat niiden mahdollisia haittoja.

Sen lisäksi, että hiukkaspitoisuuksista on puutteellista tietoa, nykyiset arviointimenetelmät eivät vastaa tarpeita.

3 2 SISÄILMA UUTISET 1|2013

P

ienen pienet nanoluokan hiukkaset ovat aikamoinen terveysvaara.

Ulkoilmassa pitkään leijuvat hiukkaset saattavat päästä myös sisätiloihin ja huonontaa sisäilman laatua. Niiden suodattaminen on vaikeaa ja ne tunkeutuvat pitkälle hengitysteihin ja aiheuttavat näin terveydellisen riskin. Nanohiukkaset toisaalta antavat tekniikalle monia aivan uusia mahdollisuuksia ja niiden käyttö teollisuudessa on jatkuvasti lisääntynyt viime vuosina. Mutta myös teollisuuden nanohiukkasten kanssa pitää toimia oikein. Jo niiden mittaaminen on haasteellista.

Euroopan komissio on nostanut Työterveyslaitoksen koordinoiman

NANODEVICE-hankkeen menestystarinaksi (success story).

Hankkeessa kehitettiin edullisia mittalaitteita ilman nanohiukkaspitoisuuksien mittaamiseen.

Vastaavaksi menestystarinaksi tähtää myös Työterveyslaitoksen uusi NANOSOLUTIONS-hanke, joka pyrkii kehittämään kokonaan uudenlaisen tavan arvioida teollisten nanohiukkasten terveyshaittoja.

Käteviä mittalaitteita Työterveyslaitos kehitti edellisessä hankkeessa yhdessä teollisuuden laitevalmistajien, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa mittalaitteita, joilla voidaan arvioida teollisten nanohiukkasten pitoisuuksia ilmasta. Laitteet ovat helppokäyttöisiä,

Uudet laitteet ovat helppokäyttöisiä, kannettavia ja huokeita, kertovat tutkimusprofessori Kai Savolainen (ylh) ja professori Harri Alenius (vas) Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuden tutkimuskeskus koordinoi kaikkien Euroopan komission rahoittamien nanoturvallisuuteen liittyvien tutkimushankkeiden yhteistoimintaa.

kannettavia ja huokeita. Pienimmät voi ripustaa rintataskuun ja edullisimmat maksavat vain parisataa euroa. Niiden käyttö ei vaadi erityiskoulutusta.

– Uudet laitteet palvelevat sekä yrityksiä että viranomaisia. Pienikin yritys pystyy hankkimaan oman laitteensa ja mittaamaan arvoja säännöllisesti. Tähän asti mittalaitteiden hinnat ovat olleet aivan liian korkeat suurelle osalle yrityksistä. Niiden käyttö on myös vaatinut erityisosaamista, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen.

Raja-arvot pitää määrittää Kertyvien mittaustulosten avulla viranomaiset voivat määritellä rajaarvot erilaisille teollisille nanohiukkasille. Sitovia raja-arvoja tai edes suositusarvoja ei ole toistaiseksi missään maassa.

– Nanoteknologian turvallisuutta varmistavaa uutta lainsäädäntöä ei ole pystytty toteuttamaan käytännössä, koska luotettavaa tietoa todellisista pitoisuuksista työpaikoilla ei ole tähän asti ollut, toteaa Savolainen.

Neljä vuotta kestänyt NANODEVICE-hanke, jossa oli mukana 26 kumppania, päättyi 31.3.2013. Hanke valittiin kym-

menen parhaan projektin joukkoon 2012 Industrial Technologies Best Project Award -kilpailussa, jossa haettiin parasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa eurooppalaista nanoteknologiahanketta. Hankkeella tuli olla edellytykset edistää Euroopan kilpailukykyä luomalla uusia tuotteita ja prosesseja.

– Sen lisäksi, että hiukkaspitoisuuksista on puutteellista tietoa, nykyiset arviointimenetelmät eivät vastaa tarpeita. Olemassa olevilla hitailla ja kalliilla keinoilla kestäisi kymmeniä vuosia tutkia kaikkien tunnettujen teollisten nanohiukkasten ominaisuudet, sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitokselta.

Turvallisuus ja kilpailukyky Työntekijöiden turvallisuuden ja nanoteknologian kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaankin aivan uudenlaisia tapoja arvioida teollisten nanohiukkasten haittoja, niille altistumista ja niiden riskejä.

Siihen tähtää uusi NANOSOLUTIONS-tutkimushanke. Hanke pyrkii tunnistamaan teollisten nanohiukkasten sellaiset ominaisuudet, jotka ennustavat niiden mahdollisia haittoja. Lisäksi tavoitteena on kehittää tietokoneohjelma, joka

kykenee ennustamaan teollisten nanohiukkasten ominaisuuksien perusteella niiden kykyä aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Onnistuessaan projekti tekee nanoteknologian turvallisuuden vallankumouksen, jatkaa Alenius. Tämän vuoden huhtikuun alussa alkaneessa nelivuotisessa NANOSOLUTIONS -hankkeessa on mukana 35 kumppania maapallon eri puolilta. Kumppanit ovat yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. EU:n seitsemäs puiteohjelma rahoittaa näitä kahta tutkimushanketta yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla.

Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuden tutkimuskeskus koordinoi kaikkien Euroopan komission rahoittamien nanoturvallisuuteen liittyvien tutkimushankkeiden yhteistoimintaa, ”Nanoturvallisuusklusteria”, sekä koordinoi Euroopan Unionille nanoturvallisuuteen liittyvää 2015-2025 tutkimusstrategiaa, jonka perusteella määräytyy EU:n uuden tutkimusohjelman ”Horizon 2020” - nanoturvallisuustutkimuksen sisältö. 

SISÄILMA UUTISET 1|2013 2012 3 3

Lukunurkka | Toimitus: Esko Kukkonen |

Tutkimus rakennuspölyn torjunnasta Korjausrakentamisessa kokonaisvaltaisella ja suunnitelmallisella pölyntorjunnalla voidaankin vähentää merkittävästi rakennustyöntekijöiden altistumista epäpuhtauksille. Toimivalla pölynhallinnalla estetään myös rakennuksen käyttäjille epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n äskettäin valmistuneesta tutkimuksesta.

– Rakennustyömaalla, erityisesti purkutyössä, syntyy yleensä runsaasti erilaisia pölyjä, jotka saattavat uhata työntekijöiden terveyttä. Pöly leviää helposti myös korjauskohteen viereisille, samassa rakennuksessa toimiville työpaikoille. Esimerkiksi sairaalan toimintoja ei aina voida siirtää muualle korjauksen ajaksi, toteaa tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta.

Juuri valmistuneessa Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus -tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden pölyaltistumista ja pölyn leviämistä voidaan vähentää merkittävästi, kun pölyntorjunta tehdään suunnitelmallisesti ja tehokkaita menetelmiä käyttäen.

Pölyn poisto mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa, korjattavan tilan eristäminen

ja alipaineistus sekä sulkutilat korjattavan ja muiden tilojen välillä ovat yleisesti käytettyjä pölynhallintamenetelmiä. Tutkimus osoitti, että menetelmien toimivuus tulee aiemmasta käsityksestä poiketen varmistaa jatkuvalla pölypitoisuuksien ja paineerojen seurannalla. Lisäksi työmaan riittävä siivous ja hengityksensuojaimet ovat tärkeitä altistumisen vähentämiskeinoja.

– Asenteilla ja työntekijöiden osaamisella on suuri merkitys. Huomasimme, että tiloja tuuletettiin muun muassa pitämällä ikkunoita auki, jolloin haitallinen pöly levisi lähiympäristöön. Myös hengityssuojainten käyttö oli usein puutteellista, kertoo Pasanen.

Saneerattavan tilan huolellisella eristämisellä ja alipaineistamisella saadaan viereisten tilojen pölypi-

toisuudet laskemaan alle sisäilmalle asetettujen ohjearvojen. Tämä mahdollistaa liki normaalin toiminnan korjaustyömaan vieressä.

Ohjeita työmaalle Hankkeessa tuotettiin rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan ohjeet korjausrakentamisessa.

Ohjeiden avulla rakennuttajat pystyvät asettamaan konkreettisia tavoitteita korjaushankkeiden pölyntorjunnalle ja arvioimaan eri pölyntorjuntaratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä. Rakennusurakoitsijoille luotiin puolestaan toimintaohjeet, joilla korjaushanke voidaan toteuttaa rakennuttajan laatuvaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti.

Kohti pölyttömämpää korjausrakentamista tähdättiin myös kehittämällä rakennusyrityksille osallistavan työn

toimintamalli, jonka tavoitteena on motivoida työntekijöitä kehittämään omaa työtänsä ja ylläpitämään turvallista työympäristöä.

Hankkeessa tuotetun kyselylomakkeen avulla tilaaja, urakoitsija ja aliurakoitsijat voivat seurata työnsä laatua ja saada arvokasta tietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Tietoa tutkimuksesta Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos ja VTT osana Tekesin Rakennetun ympäristön tutkimusohjelmaa.

Hyödyntäjäorganisaatioina hankkeeseen osallistui kiinteistönomistajia, rakennusurakoitsijoita, laitetoimittajia, rakennusterveysasiantuntijoita, puhtaudenhallintayrityksiä ja alan liittoja. 

Julkaisu: Anna Kokkonen (&al.): Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Loppuraportti.

Itä-Suomen yliopisto. Publications of the university of eastern Finland, Reports and studies in forestry and natural sciences N:o 12. Kuopio 2013. ISBN 978-952-61-1051-6

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 029 445 3793, pertti.pasanen@uef.fi tiimipäällikkö Markku Linnainmaa, Työterveyslaitos, puh. 030 474 8632, markku.linnainmaa@]ttl.fi johtava tutkija Hannu Koski, VTT, puh. 020 722 3411, hannu.koski@vtt.fi

3 4 SISÄILMA UUTISET 1|2013

Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet A. Seppälä Total Quality Oy AAF-International Oy Aalto-yliopisto / TKK Dipoli Air Wise Oy AIRIX Talotekniikka Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry Amestec Oy Ardex Oy Are Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Evon Lakipalvelu Oy Asplan Oy Insinööritoimisto Asumisterveysliitto AsTe ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry BASF Oy Baumedi Oy Betton Oy Binja Oy Camfil Oy Claeris Oy Cleanside Oy ClimaConsult Finland Oy Climecon Oy Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Kunnostuspalvelut Oy Desinfinator Oy Ltd ebm-papst Oy Ekovilla Oy EMC Emator Oy EnergiaRakenne Oy Ensto Enervent Oy EsKon Oy Eurofins Scientific Finland Oy Euro-Service Oy Ewona Finland Oy Fanison Oy Filterpak Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy Genano Oy Halton Oy Helsingin Energia Helsingin Kuivaustekniikka Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Honkarakenne Oyj Hydrocell Oy Ltd. Ilmalinja Oy Ilmasäätö Oy IMU-TEC Oy Ins.tsto AX-LVI Oy Ins.tsto Granlund Kuopio Oy

Ins.tsto Jormakka Oy Ins.tsto Uusimäki Oy Inspector Sec Oy Isännöitsijätoimisto Helin ja Soppela Oy ISS Palvelut Kiilto Oy Kiratek Oy Knauf Oy Koja Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy KV-Group Oy Lapetek Oy Ab Lassila & Tikanoja Oyj Lemminkäinen Talo Oy Lifa Air Oy Ltd. Lindab Oy Ab LTQ-Partners Oy LVI-Suunnittelu Oy Juha Tourunen Matti Eklund Oy Mecastep Oy Meranti Siivouspalvelut Ky Meshworks Wireless Oy MetropoliLab Oy Microbe Control Finland Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy MTR-Isännöinti Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy NCC Rakennus Oy Niemi & Kari Oy Noisetek Oy Ab Nuohousalan Keskusliitto OP-Keskus OSK Ositum Oy Pamon Oy Parma Oy Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Polygon Finland Oy Pöyry Finland Oy PSL Oy Puhtaan Sisäilman Lähettiläs Puhtaustieto PT Oy Rak.ins.tsto P & T Jauhiainen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RH sisäilmatutkimus Oy RTV-Yhtymä Oy

Rudus Oy Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Saint-Gobain Weber Oy Ab Saipu Oy Sandbox Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy Senaatti-kiinteistöt Sirate Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmamestarit Sisäilmatalo Kärki Oy Si-Tecno Oy SK Tuote Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy Sonesta Oy Ab SRV Yhtiöt Oyj Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Huoltosiivous Oy Suomen Ilmanvaihdon Puhdistus Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry Suomen Rakennusterveyspalvelut Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy Suomen Suodatinvaihto Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Terveysilma Oy Suorakanava Oy Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Swegon Oy Ab Systemair Oy Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Ab Teknos Oy ThermiSol Oy Tikkurila Oyj TPA Andersson Oy Tulikivi Oyj Työterveyslaitos Upofloor Oy Uponor Suomi Oy Vahanen Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy ViimAir VITA Terveyspalvelut Oy, VITA Laboratorio WSP Finland Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleissiivous Oy Ziehl-Abegg Finland Oy

SISÄILMA UUTISET 1|2013 3 5

Terve Talo vai sutta ja sekundaa MARRASKUUN 12.–13. PÄIVINÄ JÄRJESTETÄÄN NURMEKSESSA JÄRJESTYKSESSÄÄN VIIDES SISÄILMAPAJA. Aiemmat sisäilmapajat ovat olleet todellisia menestyksiä ja vetäneet salit täyteen sisäilma-asioista kiinnostuneita läheltä ja kaukaa. Erityisesti sisäilman paikalliset ja alueelliset kysymykset ovat niissä saaneet valaistusta parhailta kotimaisilta asiantuntijoilta.

Tänä syksynä järjestetään Sisäilmapaja teemalla, Terve Talo vai sutta ja sekundaa, Nurmeksessa PielisAreenalla, Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksessa.

Sokos Hotel Bomballa järjestetään 12.11. tiistai-iltana yhteinen virkistäytymis- ja tapaamistilaisuus eli iltapaja. Tarjolla elävää musiikkia ja iltapalaa.

Koulutustilaisuus ja iltapaja on maksuton.

Tarkempia tietoja viidennestä Sisäilmapajasta saa Sisäilmayhdistyksen nettisivuilta lähiaikoina.

AIHEALUEET: • Missä mennään • Terve rakentaminen • Kiinteistön kulmakivet – huolto ja kunnossapito • Sitä saa mitä tilaa – tiedätkö mitä tilaat, saitko mitä tilasit?

• Valvonnan haasteet

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Pohjois-Karjalan Tulevaisuudenrahasto