Hiljainen Signaali 1/2013 by Vapa Media

Vapa Media -julkaisu

MISTÄ ON

KYSE? Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee digitaalista murrosta ja sen moninaisia seurauksia yritysten, kuluttajien ja median arkeen. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput.

Vapa Media -julkaisu

SISÄLLYSLUETTELO:

2 3

MISTÄ ON KYSE? TRENDIRAPORTIN 1|2013 KIRJOITTAJAT

VALTA JA VASTUU MUUTOKSEN KOURISSA

YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN PELISÄÄNNÖT

20 24 30 36

IDA HAKOLA & ILONA HIILA

KATLEENA KORTESUO

”SAUNA-VAIKUTTAMISESTA” ARKIPÄIVÄISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN

JUSSI KEKKONEN & MATTI HIRVOLA

TULEVAISUUDEN KAUPUNGIT SUUNNITELLAAN NETISSÄ JYRKI VANAMO

KUN TULEVAISUUDESTA TULI TYLSÄÄ ALF REHN

TIETOA RAPORTISTA JA JULKAISIJASTA

Vapa Media -julkaisu

TRENDIRAPORTIN 1|2013 KIRJOITTAJAT: Ida Hakola & Ilona Hiila ovat sisältötoimisto Vapa Median perustajia ja sisältöstrategian ensimmäisiä suomalaisia sanansaattajia. Tämän kaksikon mukaan verkkosisällöt tulevat olemaan yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yritysten verkkovetoisessa arjessa. Heidän kirjoittamansa sisältöstrategiaa käsittelevä kirja, Strateginen ote verkkoon (Sanoma Pro), julkaistiin lokakuussa 2012.

Katleena Kortesuo on bloggaaja, tietokirjailija ja kouluttaja, joka seuraa tiiviisti sosiaalisen median yhteiskunnallisia keskusteluaiheita. Hänet tunnetaan myös journalismin, politiikan ja viestinnän kriitikkona. Kortesuon blogi on

Jussi Kekkonen toimii Miltton Networksin toimitusjohtajana. Ennen Milttonille siirtymistään Jussi on toiminut useissa keskeisissä yhteiskunnallisissa taustatehtävissä eri ministeriöissä, eduskunnassa ja järjestöissä. Hän on työskennellyt mm. pääministerin poliittisena erityisavustajana, valtiovarainministerin erityisavustajana, liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajana, presidenttiehdokkaan viestintävastaavana ja eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä.

Vapa Media -julkaisu

Matti Hirvola on johtava asiantuntija ja osakas Miltton Networks Oy:ssä. Hän siirtyi Milttonin palvelukseen valtiovarainministerin erityisavustajan tehtävästä, missä hänen vastuisiinsa kuuluivat viestintä ja EU-asiat. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. SDP:n tiedotuspäällikkönä ja järjestösihteerinä sekä virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Töissään hän on vastannut useiden erilaisten kampanjoiden suunnittelusta ja johtanut niiden täytäntöönpanoa.

Jyrki Vanamo on helsinkiläinen arkkitehti ja teknologia-asiantuntija. Hän johtaa Steep Interactive suunnittelutoimistoa, joka toimii ihmisten välisen vuorovaikutuksen, rakennetun ympäristön ja tietotekniikan leikkauspisteessä. Vanamo on aiemmin opettanut Aalto-yliopistossa tietokoneavusteista kaupunkisuunnittelua ja työskennellyt ohjelmistoyhtiö Teklassa tuotekehitysprojektien pääsuunnittelijana. Päivätyönsä rinnalla Vanamo vastaa Ravintolapäivän digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta.

Professori Alf Rehn on ansioitunut akateemikko ja kansainvälisesti rankattu innovatiivisuuden ja luovuuden ajatusjohtaja. Rehn toimii aktiivisesti puhujana ja strategisena neuvojana ympäri maailman. Hänen viimeisin kirjansa, bestseller “Vaaralliset ideat. Kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi.” on käännetty kahdeksalle kielelle. Rehn on vankkumaton kahvin ja populaarikulttuurin ystävä ja lisätietoa hänestä voi lukea osoitteessa: www.alfrehn.com.

Vapa Media -julkaisu

VALTA JA VASTUU MUUTOKSEN KOURISSA

Ida Hakola & Ilona Hiila Vapa Media Oy

uoden 2013 ensimmäinen ja uudistettu Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee viime vuosien puhutuimpia aiheita: valtaa ja digitalisaatiota. Verkon myötä yhä useammalla ihmisellä on enemmän valmiuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään niin yritysmaailman, politiikan kuin tavallisten ihmisten toimesta. Blogaajat, twiittaajaat sekä tavalliset sosiaalisen median käyttäjät muokkaavat jatkuvasti käsitystämme vallasta sekä sen mukana tulevasta vastuusta. Yksittäinen Facebook-viesti saattaa levitä kymmenille tuhansille ihmisille ja vaikuttaa politiikkaan presidenttivaalien tasolla asti. Verkko onkin mahdollistanut suoraviivaisemman vaikutuskanavan, mutta samalla haastanut käsityksiämme siitä, millainen vastuu syntyy mielipiteenvapauden myötä.

V 6

Vapa Media -julkaisu

Tästä syystä halusimme Vapa Median neljännessä trendiraportissa keskittyä valtaan ja niihin eri muotoihin joita se voi ottaa digitalisaation kultakaudella. Keräsimme raporttiin kirjoittajia niin yritysmaailman kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolelta. Tekstien monialaisuus asemakaavoista yritysten ja päättäjien väliseen yhteistyöhön osoittaa verkon muuttaneen valtaasetelmia pysyvästi. Nykypäivänä valta ei ole muuttumatonta tai vaikeasti tavoiteltavaa vaan yhä useammalla on valmiuksia haastaa nykyiset valtakäsitykset sekä lopulta muuttaa niitä. Toivomme, että tämä raportti antaa ajatuksia ja eväitä tuon muutoksen läpiviemiseen sekä sen aktiivisen haastamiseen.

1. Heittoja blogaajan vastuusta – Katleena Kortesuon säännöt yhteiskunnalliselle blogaajalle Periaatteessa kaikilla, joilla on pääsy tietokoneelle ja verkkoon on Suomessa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, herättää ajatuksia ja olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä vapaus on herättänyt myös kysymyksiä vastuusta. Perussuomalaiset ovat painineet tilanteissa, joissa puolueen jäsenet rivimiehistä kansanedustajiin asti nousevat julkisuuteen blogeissa esittämiensä kommenttien takia. Rasistisiksi tulkitut kirjoitukset kuitataan puoluejohdossa “heitoiksi”, kuten puoluevirkailija Matti Putkonen kuvaili Teuvo Hakkaraisen kirjoitusta homojen sekä maahanmuuttajien asuttamisesta Ahvenanmaalle.

Vapa Media -julkaisu

”Verkko on mahdollistanut suoraviivaisemman vaikutuskanavan, mutta haastanut käsityksiämme siitä, millainen vastuu syntyy mielipiteenvapauden myötä.” Läppää, läpänderiä, heittoja – tätäkö on virtuaalimaailman vaikuttaminen? Eikö yhteiskunnallisilla blogeilla ja kirjoittajilla ole vastuuta sanomisistaan? Ei oo totta -blogin kirjoittajan, Katleena Kortesuon, mukaan yhteiskunnallisella blogaajalla on vastuu omasta julkaisukanavastaan - blogistaan - ja niissä esitetyistä asioista. Hänen mukaansa vastuun taso riippuu kirjoittajan omasta valta-asemasta sekä blogin lukijamääristä. Artikkelissaan “Yhteiskunnallisen bloggaamisen pelisäännöt” Kortesuo pohtii paitsi kirjoittajan vastuuta myös mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan. Hänen mukaansa suurin este blogaajien aseman ja asiantuntijuuden kehittymiselle on yhteisten pelisääntöjen puute. Kirjoituksessaan Kortesuo ottaakin rohkean askeleen eteenpäin ja esittää yhdeksän sääntöä yhteiskunnallisille blogaajille. Tekstien editointia, lähteitä sekä julkaisua kommentoiva ohjeistus on ensimmäinen käytännönläheinen yritys selkeyttää toimikenttää, jossa kuka tahansa voi ilmoittautua asiantuntijaksi.

2. Hyvä, paha lobbaus – Miltton Networksin näkökulma yritysten ja päättäjien yhteistyöhön Digitalisaatio on muuttanut yhä useampaa yhteiskunnallista toimintoa avoimemmaksi ja tietoa osataan nykyään myös vaatia. Avoimuuden vaatimusten myötä muuttuu paitsi kansalaisten ja päättäjien, myös yritysmaailman ja politiikan välinen suhde. Yrityksille muutos on ollut radikaali: tietoa on jaettava ja asioihin on pystyttävä reagoimaan yhä nopeammin. Omaa asemaa rakennetaan niin verkon, median kuin henkilökohtaisten kontaktien kautta. Omaa viestiä on kerrottava yhä useammassa kanavassa, joista yksi on suuresta maailmasta Suomeen rantautunut lobbaus. Lobbauksen salamyhkäistä verhoa raottaa tässä raportissa viime vuonna perustetun, päättäjäviestintään erikoistuneen, viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen sekä johtava asiantuntija Matti Hirvola. Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen entisten erikoisavustajien mukaan kotimaisella lobbaamisella on ollut turhaan huono maine. Entisaikojen “saunavaikuttaminen” on korvautunut kirjoittajien mukaan avoimella toiminnalla, jonka lopputulos on win-win-tilanne niin yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Avoimuuden vaatimus on Kekkosen ja Hirvolan mukaan tehnyt viimein suomalaisestakin lobbaamisesta salonkikelpoista.

Vapa Media -julkaisu

ja viestejä, jotka voisivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun vai palveleeko sosiaalinen media vain tavallista tallustajaa?

3. Valta kuuluu kaupunkilaiselle – case Ravintolapäivä Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa järjestetty Ravintolapäivä on erinomainen esimerkki siitä, miten verkko haastaa perinteisiä valta-asemia myös tosielämässä. Neljännesvuosittain järjestettävän ruokakarnevaalin aikana kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi ilman monimutkaisia lupajärjestelyitä. Sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin levinnyt Ravintolapäivä yllätti niin kaupunkilaiset kuin virkamiehet. Ravintolapäivän digitaalisista palveluista vastaava arkkitehti ja teknologia-asiantuntija Jyrki Vanamo pohtii tekstissään Ravintolapäivän merkitystä kaupunkivaikuttamiselle. Hänen mukaansa perinteinen asukasvaikuttaminen on ollut virkamieskoneiston karsastamaa valittamista, sillä mahdollisuuksia muuhun ei ole ollut tarjolla. Verkko ja sosiaalinen media mahdollistavat Ravintolapäivän kaltaisen suoran vaikutuskanavan, joka näkyy digitaalisen ympäristön lisäksi myös fyysisen tilan muutoksena: pop-up-ravintoloina ja konkreettisena keskusteluna kaupungin viihtyvyydestä. Ravintolapäivä on kiinnostava tapaus erityisesti kuluttajuuden ja kaupunkilaisuuden näkökulmasta. Se kuitenkin haastaa myös perinteisiä toimijoita pohtimaan viestintänsä tehokkuutta. Olisiko mahdollista, että ravintola-ala itse voisi löytää kanavia

4. Tämänkin trendiraportin voisi hyödyntää takansytykkeenä – Alf Rehn moittii trendihaistelua tylsäksi kopionniksi Valtaa ei ole vain niillä, jotka määrittävät sitä, miten nyt eletään tai tulisi elää. Myös ne tahot, joita kuunnellaan tulevaisuuden trendien kartoittamiseen käyttävät valtaa. Tulevaisuuden maalailu joko uhkakuvin tai utopioin määrittää miten suunnittelemme jatkossa elämäämme ja yhteiskuntaamme. Ennustuksilla voi olla suoria vaikutuksia esimerkiksi poliittisiin päätöksiin. Åbo Akademin professori Alf Rehnin mukaan suurin osa tulevaisuuden tutkijoista esittää kuitenkin auttamattoman tylsiä näkökulmia. Hän väittää kirjoituksessaan, että tulevaisuuden ennustukset Kiinan talousmahdin kasvusta tai avoimen innovoinnin autuudesta perustuvat tällä hetkellä vaikuttaviin trendeihin eivätkä näin ollen kerro tulevasta. Ne yksinkertaisesti toistavat sitä mitä jo puhutaan ja mitä kuulijat haluavat kuulla. Mitä väliä on kuitenkaan sillä ennustaako joku tulevaisuuttamme tylsällä tavalla, joka ei päädy lehtien etusivuille? Rehn osoittaa tekstissään, että liian kesyt ennustukset eivät auta meitä tulevaisuuden suunnittelussa. Pahimmillaan ne ohjaavat yhteiskunnan katseen taaksepäin tilanteessa, jossa olisi mentävä voimalla eteenpäin.

Vapa Media -julkaisu

Toukokuussa erikoisnumero Suomesta ja maamme tulevaisuudesta Hiljaisen Signaalin neljäs numero ottaa kantaa valtaan. Haluamme tällä raportilla herättää keskustelua vallan muodosta ja muutoksesta digitaalisuuden aikakaudella. Kerro mielipiteesi ja ota osaa keskusteluun osoitteessa: facebook.com/hiljainensignaali. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta numerosta sekä ideoita ja ehdotuksia seuraavia numeroita varten. Toukokuussa ilmestyy Suomea käsittelevä erikoisnumero, jossa jahdataan vastauksia kansakunnan kuumimpiin kysymyksiin talouden, viestinnän ja yhteiskunnan aloilta.

Vapa Media -julkaisu

”NYKYÄÄN VALTA EI OLE MUUTTUMATONTA VAAN YHÄ USEAMMALLA ON VALMIUKSIA HAASTAA VALTA-ASETELMAT SEKÄ LOPULTA MUUTTAA NIITÄ” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN PELISÄÄNNÖT

Katleena Kortesuo Katleena Kortesuo Oy

asken itseni yhteiskunnalliseksi bloggaajaksi. Olen siis kansalainen, joka haluaa blogillaan nostattaa keskustelua julkishallinnosta, päätöksenteosta, viestinnästä ja median toiminnasta. Ei oo totta -blogissani puutun usein julkisen sanan käyttöön – journalismiin, julkisiin tiedotteisiin ja viranomaisten teksteihin. Haluan paljastaa epäkohtia ja kritisoida löysää kielenkäyttöä. Blogini päämäärä on selkeä:

EOT-blogin tavoite on saada julkiset tekstit ymmärrettäviksi, jotta meillä jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet käsittää ja arvioida niiden sisältöä. Yhteiskunnallisia bloggaajia on muitakin. Monet poliitikot, toimittajat ja bisnesvaikuttajat pitävät omaa blogia, jossa käsitellään hallintoa, päätöksentekoa tai viestintää. Blogi ei ole enää pelkkä verkkopäiväkirja tai harrastusmaailman raportointiväline. Siitä on tullut vaikuttamisen kanava, viides valtiomahti, vallan vahtikoiran vahtikoira.

Vapa Media -julkaisu

”Blogi ei ole enää pelkkä verkkopäiväkirja tai harrastusmaailman raportointiväline. Siitä on tullut vaikuttamisen kanava, viides valtiomahti, vallan vahtikoiran vahtikoira.”

Pelisäännöt tuovat uskottavuutta Bloggaajat eivät enää kauaa voi elää kuin pellossa. Valta ja vastuu kulkevat käsikynkkää. Tästä syystä tarvitsemme kunnon pelisäännöt, sillä ilman eettisiä ohjeistuksia ala on pelkkää puuhastelua. Selkeät säännöt helpottavat paitsi blogien kirjoittajia myös niiden lukijoita. Ensinnäkin ilman ohjeistuksia emme voi arvioida kirjoitusten laatua. Pelisäännöt auttaisivat tarkastelemaan tekstejä sekä niiden kirjoittajia reilusti ja selkeästi.Toisekseen yhteiskunnallisten bloggaajien pelisäännöt helpottavat toki blogin ulkopuolella tapahtuvaa arviointia, mutta ne kehittäisivät myös bloggaajien asiantuntijastatusta, sillä säännöt tuovat uskottavuutta. Samalla tavalla kuin toimittajan asiantuntijuutta lisää Journalistin ohjeiden noudattaminen tai lääkärin asiantuntijuutta kasvattaa Käypä hoito -ohjeiden huomioiminen, kehittäisivät selkeät pelisäännöt bloggaajien asemaa.

Jos mitään sääntöjä ei ole, eivät yhteiskunnallisten blogien arvostus ja luotettavuus koskaan pääse kehittymään. Ilman yhteistä ohjenuoraa olemme kuin anonyymejä nettiherjaajia, jotka purkavat omaa turhautumistaan, kritisoivat kaikkea mahdollista ja kirjoittavat mitä ilkeään mieleen pulpahtaa.

Harmaa alue mielipidekirjoituksen ja journalismin välissä Miten luoda ohjeistus, jonka perusteella sekä arvioida että hahmottaa täysin vapaassa käytössä olevaa mediakanavaa? Mallia voi ottaa Journalistin ohjeista, jotka säätelevät toimittajan työtä. Siihen on määritelty selkeät raamit rehellisyyteen, lähteiden tarkistamiseen ja uutisoinnin tasapuolisuuteen. Ongelmana ohjeissa on se, että toimittajan rooli on häivytetty. Toimittajat eivät kerro taustojaan saati sidonnaisuuksiaan.

Vapa Media -julkaisu

KATLEENA KORTESUON YHDEKSÄN OHJETTA YHTEISKUNNALLISELLE BLOGGAAJALLE: Osa journalistin ohjeista on silti liian raskaita bloggaamiseen. Bloggaaja ei edusta mitään isoa organisaatiota eikä yhteiskunnallinen bloggaaja saa yleensä työstään palkkaa. Hänellä ei ole käytössään uutistalon resursseja eikä hän ei pysty haastattelemaan jokaista osapuolta tai tarkistamaan jokaisen tietolähteen lähdettä. Toisaalta yhteiskunnalliset blogit kuuluvat genreltään mielipideteksteihin, eivät journalistisiin saati tieteellisiin kirjoituksiin. Blogien ohjeistuksessa voidaankin siis ottaa mallia myös sanomalehden mielipidepalstan ohjeistuksesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa tekstit editoidaan selkeäkielisiksi ja niiden laatua tarkkaillaan. Mikä tahansa perusteeton vihanpurkaus ei pääse lehden mielipidepalstalle ja harvoin teksti julkaistaan ilman kirjoittajan omaa nimeä.

Milloin pelisäännöt ovat valmiit? Missä sijaitsevat siis yhteiskunnallisen bloggaajan pelisäännöt? Luultavasti jossain journalistin ohjeiden ja lehtien mielipidepalstojen ohjeiden välissä. Valmiita sääntöjä ei ole, mutta olen luonut ohjeistuksen, jota toivon yhteiskunnallisten bloggaajien testaavan sekä kehittävän. Kun sääntöjä tuodaan käytäntöön, on kuitenkin muistettava, etteivät yhteiset pelisäännöt koskaan ole valmiit. Niitä pitää päivittää säännöllisesti. Jos siis koet olevasi näiden sääntöjen arvoinen, olet tervetullut mukaan hiomaan niitä.

1. Tiedosta asemasi tai lukijamääräsi Jos yhteiskunnallista blogia pitää pikkukunnan varavaltuutettu ja jos blogilla on viisi lukijaa, sitä eivät sido niin tarkat eettiset säännökset. Kun on vain vähän valtaa, vastuukin on pienempi. Sen sijaan jos bloggaajalla on merkittävä yhteiskunnallinen asema tai jos blogilla on runsaasti lukijoita, on syytä tehdä itselleen pelisäännöt. Vaikutusvalta voi kasvaa huomaamatta. Itselleni kävi niin, ja jouduin tiukentamaan omaa eettistä ohjeistustani jälkikäteen. Lukijamäärä oli kasvanut ikään kuin sivutuotteena. Yhtäkkiä en ollutkaan enää blogia pitävä yrittäjä-perheenäiti pikkukaupungista, vaan yhteiskunnallinen bloggaaja. Sama tilanne voi käydä vaikkapa bloggaaja-asiantuntijalle, joka valitaan eduskuntaan. Yhdessä yössä hänen bloginsa merkitys moninkertaistuu. Blogin kävijämäärän kasvu pitää tiedostaa, ja siihen on reagoitava ajoissa. Vastuu kasvaa vallan myötä.

2. Esiinny omalla nimelläsi ja kerro taustasi Yhteiskunnallisen bloggaajan pitää esiintyä verkossa omalla nimellä ja kuvallaan. Hänen täytyy myös kertoa kytköksensä eri organisaatioihin: osakkeet, omistukset, sijoitukset ja jäsenyydet.

Vapa Media -julkaisu

Tätä samaa tapaa suosittelen ehdottomasti lisättäväksi myös Journalistin ohjeisiin. Toimittajan objektiivisuutta pystyy arvioimaan vain hänen taustojensa avulla.

3. Anna palautemahdollisuus Bloggaajan yhteystietojen pitää olla lukijoiden saatavilla. Blogissa on oltava myös kommentointimahdollisuus, sillä näin lukijat voivat puntaroida ja analysoida kirjoitustasi välittömästi ja kootusti yhdessä paikassa. Samalla annat tekstisi aiheena olevalle taholle mahdollisuuden vastineeseen. On bloggaajan omassa harkinnassa, antaako hän oikeuden kommentoida myös nimimerkillä. Jos blogissa vaaditaan kirjautumista, keskustelu pysyy asiallisempana – mutta myös suppeampana.

4. Varoita vastuullista tahoa Kun julkaiset jostain tahosta kriittisen tekstin, kerro kyseiselle taholle asiasta heti postauksen jälkeen. Näin vastapuolella on mahdollisuus koota vastine nopeasti ja esittää oma kantansa. Olisi toki houkuttelevaa antaa kohun muhia ja levitä sosiaalisessa mediassa. Pian toimittajat saisivat siitä vihiä, ja silloin vastuullinen taho yllätettäisiin housut kintuissa. Tällainen toiminta on kuitenkin omiaan vain kasvattamaan vihan aaltoa, eikä se ole asiallista toimintaa yhteiskunnalliselta bloggaajalta. Tavoitteenahan ei ole kerätä kokoon aggressiivisia jalkapallofanien kaltaisia ärjyjiä, vaan saada oikaistua väärinkäytös tai epäselvyys.

5. Armahda pieniä Vaikutusvaltaisella bloggaajalla on mahdollisuus tuhota pienyrittäjän elinkeino. Siihen ei tarvita kuin tyly arvio huonosta asiakaspalvelusta tai yksi valokuva, joka todistaa huonon hygienian.

Tällainen ei kuitenkaan ole yhteiskunnallista bloggaamista, vaan vastenmielistä vallankäyttöä. Yhteiskuntaa ei kehitä se, että yksi pieni pitseria menee nurin. Pieniä yrityksiä voi arvostella, mutta nimeä paljastamatta. Olisi vastuutonta tuhota toisen elinkeino vain yhden satunnaisen havainnon perusteella. Samaa linjaa kannattaa vetää poliitikkojen suhteen. En kiinnitä huomiota pikkupaikkakuntien päättäjien toimintaan (ellei vastaani tulisi merkittävää väärinkäytöstä), vaan arvostelen vain valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä.

6. Jätä kilpailijat arvostelusi ulkopuolelle Jos olet töissä järjestössä tai kaupallisessa yrityksessä, älä koskaan puutu kilpailijoittesi tekemisiin. Vaikka olisit löytänyt aidon epäkohdan, jätä silti postaamatta. Kun vaikutusvaltainen bloggaaja ryhtyy arvostelemaan kilpailijoitaan, hänen uskottavuutensa romahtaa. Kirjoittajan motiivina ei enää tunnu olevan aito totuuden esilletuominen vaan vain vastustajan kaataminen. Toki poliitikoiden kohdalla tilanne on eri: poliitikolla on lupa arvostella kollegoita, kunhan hän pysyy asiasisällöissä.

7. Ole puolueeton kommenttien moderoinnissa Bloggaajalla on oikeus moderoida keskustelua etukäteen määrittelemällään tavalla. Esimerkiksi EOT-blogista poistan mainostavat kommentit, alatyylisen kielen sekä lainvastaiset kommentit. Oleellista on olla moderoijana tasapuolinen. Jos et salli muiden solvaavan kannattajiasi, et myöskään salli faniesi solvaavan vastustajiasi. Muista tasapuolisuus myös omissa kommenteissasi. Älä halvenna mahdollista vastapuolta, äläkä salli muidenkaan tehdä sitä.

Vapa Media -julkaisu

8. Pidä mainonta sivupalkissa – ja piilomainonta poissa kokonaan Yhteiskunnallinen bloggaaja ei tarvitse blogiinsa mainoksia. Jos kuitenkin välttämättä niitä haluaa käyttää, ne pitää sijoittaa sivupalkkiin tai sivuston alareunaan. Mainokset eivät saa viedä päähuomiota, sillä muuten uskottavuus heikkenee. Huolehdi erityisesti siitä, että postauksissa ei ole tekstimainoksia eikä piilomainoksia. Journalistin ohjeiden mukaan toimituksellisen materiaalin pitää erottua mainoksista, ja tämän eron pitää toteutua myös yhteiskunnallisessa blogissa.

9. Älä muuta postauksiasi jälkikäteen Yhteiskunnallinen bloggaaja ei koskaan saa muuttaa tai poistaa tekstiään jälkikäteen – ellei virkavalta toisin määrää. Postaukseesi saattaa osoittaa muualta verkosta kymmeniä linkkejä, joiden käytettävyys katoaa, jos teksti on poissa tai korjattu päinvastaiseksi. Jos olet postauksen kirjoittamisen jälkeen saanut tarkentavia tietoja, jotka muuttavat omaa mielipidettäsi, voit toki tehdä aikaleimatun edit-merkinnän postauksen loppuun. Silti pienet kirjoitusvirheet ja toimimattomat linkit saa korjata suoraan tekstiin ilman edit-merkintää. Tällaiset korjaukset parantavat lukukokemusta ja käytettävyyttä, mutta eivät muuta tekstin merkitystä.

Vapa Media -julkaisu

”PELISÄÄNNÖT VAKIINNUTTAVAT YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN ASEMAA JA TEKEVÄT SIITÄ USKOTTAVAMPAA.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

”SAUNA-VAIKUTTAMISESTA” ARKIPÄIVÄISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN

Jussi Kekkonen & Matti Hirvola Miltton Networks

aikuttajaviestinnän kenttä elää tällä hetkellä voimakasta murrosvaihetta. Yritysmaailman ja politiikan päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden välinen vuorovaikutus hakee uusia muotoja, kun yhteiskunnan, talouden ja median rakenteet ovat yhä kiihtyvästi kansainvälisempiä ja nopeammin muuttuvia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisen avoimuuden vaateen. Tieto on yhä useamman ihmisen saatavilla ja helposti tarkistettavissa. Kun ihmiset ovat yhä tiedostavampia ja huhut ja faktat leviävät salamannopeasti ympäri maailman, on toiminnan muututtava yhä avoimemmaksi. Avoimuuden vaatimukseen liittyy myös se, että entisaikojen lobbaus on osin salaperäisyytensä vuoksi mielletty joskus negatiiviseksi ilmiöksi. Mielikuva salaseuroissa tapahtuvasta oman edun tavoittelusta on kuitenkin mahdollista murtaa toimimalla avoimesti ja reilusti päättäjien ja yritysten välisessä rajapinnassa. Tästä syystä yhteiskunnassa haetaan perinteisen supisuomalaisen ”sauna-vaikuttamisen” sijaan läpinäkyvämpiä ja nopeampia vaikuttamisen muotoja. Tämän vuorovaikutuksen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat tiukka asiantuntemus, laaja-alainen verkostoituminen ja erinomainen kyky kommunikoida erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kesken.

Vapa Media -julkaisu

Vaikuttajaviestintä on osa demokraattista järjestelmää Vaikuttajaviestintä on aina ollut osa demokraattista vallankäyttöä. Tästä on kyse muun muassa silloin, kun kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan oman alueensa päättäjiin esimerkiksi kunnan palveluihin tai vaikkapa parkkipaikan sijaintiin liittyen. Yhtälailla Suomessa vaikuttajaviestintä on ollut hyväksytty osa etujärjestöjen tehtäväkenttää. Näillä on perinteisesti ollut vahva rooli Suomen poliittisessa järjestelmässä: eri eturyhmien toiveet auttavat kokonaiskuvan hahmottamisessa. Toiminta on arkipäiväistä myös EU-tasolla: Brysselissä toimii eri arvioista riippuen toistakymmentätuhatta lobbaria, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Maailmalla yritysten vaikuttajaviestintä onkin jo tavanomaista eikä

Julkisuudessa on kuitenkin edelleen esiintynyt pelkoja vallan siirtymisestä suljettujen ovien taakse lobbauksen seurauksena. Tämäkin ajattelutapa juontaa juurensa vanhaan maailmaan. Todellisuudessa nykyaikainen vaikuttajaviestintä toimii päinvastoin, päätöksentekoa avaavana voimana. Se lisää päätöksenteon pluralismia tuomalla eri näkökulmat ja mielipiteet aktiivisesti saman pöydän ääreen. Yrityksethän tuovat keskusteluun oman asiantuntijatietonsa, ammattitaitonsa ja näkökulmansa, aivan kuten etujärjestöt ja kansalaisetkin. Tähän perustuu myös demokraattinen järjestelmä: sellaisten vaikuttamistilanteiden synnyttämiseen, joissa kaikilla on mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa poliittisen päätöksenteon tietoon.

Vapa Media -julkaisu

Kun eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet huolen yhteiskunnallisesta brändistään. ja -kanavat lisääntyvät, palvelee se samalViestin osalta yritysten omien prioriteetla kaikkien yhteisiä intressejä. Päätöksen- tien on oltava selkeitä. Asiat esitetään lyhyteon kenttä laajenee ja monipuolistuu, kun esti ja ytimekkäästi, aineisto on monipuoyritykset saavat uuden, vähitellen vakiintu- lista ja päättäjille esitellään konkreettisia van väylän luontevalle ja avoimelle yhtey- tapoja päästä tavoitteisiin. Kun tämä on denpidolle. hoidettu kuntoon, on vaikuttamisen vuoro. Vuorovaikutuksesta voi muodostua te- Tämä tarkoittaa sitä, että oikeiden ihmishokas oppimisprosessi ja antoisa dialo- ten lisäksi myös organisaatiot, niiden halgi poliittisten päättäjien ja yritysmaailman linnon kiemurat ja ennen kaikkea aikatauvälille. Onnistunut vaikuttaminen on tietyl- lut ovat hallussa. lä tavalla aina sellaisten win-win –tilanteiTalouden ja politiikan toimijoiden kanden hakemista, jotka toimivat sekä yrityk- nalta on aina tärkeintä, että molemminpuosien että yhteiskunnan eduksi laajemmin. liset viestit tulevat ymmärretyksi. ModerNäiden tilanteiden tunnistamisessa vaikut- nin viestinnän mahdollisuudet tunnistavat tajaviestinnän asiantuntemus on avainase- yritykset pyrkivät viestiensä välittämiseen massa. Vaikuttajaviestinnän tehokkaasti täsmällisille ”Tähän perustuu avulla on lisäksi mahdolliskohderyhmille. Hehtaaripysta kaventaa globalisaation myös demokraat- syllä ei viestinnässäkään ja ylikansallisen päätöksentuloksia saavuteta. Siktinen järjestelmä: teon myötä kasvanutta etäisi viestinnän kokonaisuusellaisten vaikutsyyttä poliittisen päätökden ja tavoitteiden ymmärtamistilanteiden senteon ja elinkeinoelämän täminen ja kohdentaminen synnyttämiseen, välillä. Legitimiteettiongeledellyttää laaja-alaista asijoissa kaikilla on mia kun syntyy, jos lainantuntemusta yhteiskunmahdollisuus tuoda nan toiminnasta perinteisäädäntö koetaan syystä tai toisesta itselle vieraak- oma näkökulmansa sen markkinalogiikan lisäksi. poliittisen päätök- Usein on myös tarve viestisi, vaikeasti ymmärrettäväksenteon tietoon.” si ja byrokraattiseksi. en ”tulkkaukselle” eri toimijoiden välillä – politiikassa Tunne kohderyhmä, prosessit ja tavoitteesi ja yritysmaailmassa työskentelevät kun eiYritysten näkökulmasta keskeistä on ky- vät välttämättä aina puhu toiselleen ymetä viestimään oma sanoma ajoissa. Kun märrettävää kieltä. erilaiset hyvä veli -verkostot ovat digitalVaikuttajaviestinnän palvelukonsepisaation ja avoimuuden lisääntyessä van- ti pyrkii vastaamaan yhteiskunnan eri toihanaikaistuneet, on yritysten entistä vah- mijoiden välisen kommunikoinnin nopevemmin ansaittava paikkansa osana aan muutokseen ja kehittymiseen. Emme yhteiskuntaa ja päätöksentekoa. Tämä halua rakentaa uusia ”Tamminiemen saupaikka ansaitaan kaikkia hyödyttävällä, noja”, vaan luoda yritysten käyttöön nyavoimella vaikuttamisella ja omista ta- kyaikaisempia keinoja huolehtia omasta voitteistaan reilusti viestimällä. Tässä ke- edunvalvonnastaan, yhteiskunnallisesta ilhityksessä pärjäävät ne toimijat, jotka os- miasustaan ja tarkoituksenmukaisesta veraavat paketoida sanomansa ja pitävät kostoitumisestaan.

Vapa Media -julkaisu

”SALAKÄHMÄISEN OMAN EDUN TAVOITTELUN SIJAAN NYKYAJAN VAIKUTTAJAVIESTINTÄ ON AVOINTA WINWIN –TILANTEISIIN PYRKIMISTÄ.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

TULEVAISUUDEN KAUPUNGIT SUUNNITELLAAN NETISSÄ

Jyrki Vanamo Steep Interactive

aupunkiympäristöjä, niin fyysisiä kuin kokemuksellisiakin, on perinteisesti rakennettu asiantuntijalähtöisesti. Kaupunkilaisten osattomuus elinalueensa kehittämiseen alkaa jo asemakaavoituksesta, jota pidetään yhtenä keskeisimmistä kaupunkien rakenteeseen ja hahmoon vaikuttavista prosesseista. Yksinkertaistettuna asemakaavalla määritellään jonkin alueen käyttötarkoitus sekä sille sijoitettavien rakennusten määrä ja sijainti. Kaavaehdotuksen valmistelusta vastaavat useimmiten kuntien kaava-arkkitehdit tai ulkopuolelta tilatut asiantuntijat. Kuulemisvaiheessa maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat ottaa kantaa ehdotuksen sisältöön. Viimeistellyn kaavan hyväksyy lopulta kunnanvaltuusto tai muu kunnassa päätösvaltaa käyttävä elin.

K 24

Vapa Media -julkaisu

Osallistun, siis vastustan Vuonna 1999 voimaan astuneella maankäyttö- ja rakennuslailla pyrittiin lisäämään asemakaavoituksen valmisteluprosessin vuorovaikutteisuutta. Lakimuutoksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli nimenomaan laajentaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinympäristönsä kehittymiseen. Reilu vuosikymmen myöhemmin moni kaavapuolella toimiva arkkitehti tunnustaa inhoavansa osallisten kuulemistilaisuuksia. Niissä keksitään aina jotain huomautettavaa ja tuotetaan suunnittelijalle toistuvasti lisätyötä. Kaikesta ollaan eri mieltä ja räikeimmät ristiriidat voivat johtaa jopa oikeusprosesseihin. Pahimmillaan kaavat viimeistelläänkin kaikkien eri tuomioistuinasteiden avustuksella. Kaupunkilaisten osallistuminen on pikemminkin synonyymi poikkiteloin asettumiselle. Vastustamiseen pohjautuvalle vaikuttamiselle on kuitenkin olemassa hyvin suoraviivainen selitys – yhtenevien mielipiteiden tai omien aloitteiden esittämiseksi ei ole olemassa järjestelmiä eikä käytäntöjä. Osallistuminen juontaa juurensa perinteiseen oikeuskäytäntöön, jossa henkilöllä on oikeus puolustautua esitettyjä syytöksiä vastaan. Ainoa osallistumisen kanava kansalaiselle on siis valittaminen. Vastustamiskulttuuria voimistaa edelleen hallinto-organisaatioiden monilukuisuus ja eriytyneisyys – yksi taho vastaa rakennetusta ympäristöstä, toinen elinkeinopolitiikasta, kolmas elintarvikehygieniasta ja niin edelleen. Harvalla on tarkkaa ko-

konaiskuvaa, ja valitusten ilmetessä oma tontti pidetään helpoiten siistinä erilaisilla kielloilla ja rajoituksilla. Koska valitusprosessi on niin raskas, on viranomaistenkin helpompi kieltää kuin ottaa selvää. Asemakaavoitus on vain yksi monista kaupunkia muokkaavista prosesseista, joissa vastustaminen on ainoa virallinen keino vaikuttaa. Vaikka perinteisesti kaupunki ajatellaan juuri rakennusten ja fyysisten rakenteiden kautta, yhä suurempi osa kaupungin hahmosta tulee muualta kuin fyysisistä rakenteista. Uudet kaupunkikulttuurilliset ilmiöt ovat kaupungin suunnittelua ja kehittämistä siinä missä talojen rakentaminenkin. Esimerkiksi viimeaikaisten kaupunkifestivaalien kohtalosta on käyty kovaa kädenvääntöä, kun satunnaiset lähiympäristön asukkaat ovat valittaneet melusta tai muista häiriötekijöistä. Helsingissä viime syksynä skeittausveistoksen ympäriltä kuorittu asfaltti on toinen harmillinen esimerkki tapauksesta, jossa muutama yksittäinen valitus on ollut lähellä tyrmätä koko hyvää tarkoittaneen projektin.

Eikö tähän tarvitse mitään lupaa? Ravintolapäivä edustaa poikkeusta vastustamislähtöiseen perinteiseen. Ilmiön taustalla ei ole ainuttakaan kunnallista, kaupallista tai muuta järjestäytynyttä organisaatiota. Se on kaupunkilaisten omaaloitteisesti luomaa kulttuuria suoraan toisille kaupunkilaisille ohi järjestelmän – ruokakarnevaali, jona kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi.

Vapa Media -julkaisu

Toimintaa on pyörittänyt alusta alkaen kourallinen vapaaehtoisia yksityishenkilöitä, ensin Suomessa ja sittemmin myös muualla maailmassa. Idea Ravintolapäivästä alkoi levitä sosiaalisessa mediassa huhti-toukokuun vaihteessa 2011. “Ajatus syntyi turhautumisesta Suomen alkoholi- ja elintarvikebyrokratiaan”, kertoo Antti Tuomola, yksi tapahtuman alullepanijoista. “Työkaverini huokaisi, että olisipa päivä, jolloin ei tarvitsisi noudattaa näitä kaikkia älyttömiä säädöksiä.” Sana lähti liikkeelle ja muutamassa viikossa ensimmäiseen Ravintolapäivään oli ilmoittautunut mukaan liki 40 ravintolaa Helsingistä Inariin. Alle kaksi vuotta myöhemmin Ravintolapäivä on yhdistänyt sadattuhannet herkuttelijat ympäri maailmaa. Neljännesvuosittain järjestettyyn tapahtumaan on osallistunut jo yli 3000 ravintolaa lähes 40 eri maasta. Ravintolapäivä on konkreettinen esimerkki kaupunkilaisten turhautumisesta omien vaikutusmahdollisuuksiensa rajallisuuteen. Tapahtuma on tuonut tapetille uudenlaisen kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden, johon kansalaiset ovat lähteneet innolla mukaan. Vaikuttamishalua löytyy kyllä, jos mahdollisuuksia vain on tarjolla. Suomessa ilmiö onkin saanut runsaasti suitsutusta aina kulttuurialoilta teknologiateollisuuteen ja poliitikoista virkamieskuntaan. Toisaalta Ravintolapäivään on kohdistunut myös paljon kritiikkiä. Kerta toisensa jälkeen tapahtuma aiheuttaa etenkin ravintoloiden pitäjissä ihmetystä ja epävarmuutta. Saako näin muka tehdä? Eikö tähän todella tarvitse mitään lupia? Yllättävän monen ensireaktio liittyy nimenomaan toiminnan luvanvaraisuuteen. Jossain sy-

vällä vaikuttaa ajattelutapa, että kaikkea kaupunkitilassa tapahtuvaa varten tulee anoa lupa tai saada muu virallinen mandaatti. Eikä ilmiö liity pelkästään Helsinkiin tai Suomeen, samaa viestiä kantautuu kaikkialta maailmalta. Kysymys luvanvaraisuudesta asettaa kaupunkilaiset omituiseen asemaan, ikään kuin oman kaupunkitilansa vuokralaisiksi. Miksi kaupunkilaiset, jotka kaupunkia asuttavat ja siinä elävät, eivät voisi muokata siitä yhdessä mieleistään?

Ideoista ilmiöiksi Kuten Ravintolapäivä-esimerkki osoittaa, digitaaliset vuorovaikutuskanavat muuttavat perinteistä suunnittelija-päättäjä-osallinen -valta-asetelmaa. Osallistuminen ei ole enää pelkkää näkymätöntä myötäilyä tai äänekästä vastustamista. Passiivisista osallisista on tullut samalla sekä aktiivisia aloitteentekijöitä että kantaa ottavia vallankäyttäjiä. Asfalttikin palautettiin skeittausveistoksen ympärille, kun suuret massat ilmaisivat netissä ja sosiaalisessa mediassa mielipiteensä. Kannattajia olikin todellisuudessa satakertaisesti enemmän kuin vastustajia, ja tehtyjä ratkaisuja oli harkittava uudelleen. Ravintolapäivä on kuin oppikirjaesimerkki näistä valta-asetelman muutoksista. Vaikka alkuvaiheessa siinäkin vastustettiin elintarvikebyrokratiaa, on tapahtuman synty muutoin kaukana perinteisestä “asiantuntijan esitys – osallisen vastalause – valtuutetun johtopäätös” -mallista. Muutaman yksittäisen kaupunkilaisen idea paisui verkossa koko kansaa yhdistäväksi ja aktivoivaksi karnevaaliksi, ennen kuin ensimmäistäkään Ravintolapäivää oli edes eh-

Vapa Media -julkaisu

ditty viettää. Tiedotusvälineet vauhdittivat ovat molemmat mahdollisia, kunhan niitä sanan kiertämistä ja ilmiö alkoi ruokkia it- varten on olemassa oikeat käytännöt. seään. Rekisteröityneiden ravintoloiden luMinkälaisia näiden käytäntöjen sitten tukumäärät ja sijainnit saattoi koska tahansa lisi olla? Kysymys liittyy pohjimmiltaan eri tarkistaa netistä. Kynnys tempautua mu- toimijoiden käsitykseen omasta roolistaan kaan madaltui sitä mukaa, kun uusia ravin- ja vallastaan kaupungin kehittämisessä. toloita ilmestyi sinne tänne Suomen kar- Arkkitehdit ja muut suunnittelijat ovat tottutalle. neet olemaan aktiivisia ja luovia osapuolia, Digitaalisesta viestinnästä onkin tullut kun taas kaupunkilaisten osallistumista on alhaalta ylöspäin tapahtuvan kaupunkien pidetty tämän vastakohtana, suorastaan kehittymisen mahdollishäiritsevänä. Toisaal”Vaikka perinteisesti taja sekä elinehto. Ideasta kaupunkilaisten omakaupunki ajatellaan ta kasvaa herkästi ilmiö, aloitteisuutta on pidetkun sillä on omat nettity vastakohtana myös juuri rakennusten ja sivut ja edustus yhteisöviralliselle päätöksenfyysisten rakenteiden palveluissa – ilman kartteolle – ilman muodolkautta, yhä suurempi osa lisia lupia mikä tahansa toja, valokuva-arkistoja ja muita todisteita Ravin- kaupungin hahmosta tulee kaupunkitilaan sijoittumuualta kuin fyysisistä va uudenlainen toiminta tolapäiväkin olisi todennäköisesti jäänyt vain tuntuu uhmaavan järjesrakenteista.” paikalliseksi yksittäistatelmää, vaikkei se edes pahtumaksi. Digitaalisen dokumentoinnin rikkoisi mitään sääntöjä tai lakeja. ansiosta siitä tuli kuitenkin konkreettinen ja Uusia suunnittelu- ja päätöksentekopysyvä ilmiö, jonka kehittymistä seurataan käytäntöjä kehitettäessä vuorovaikutteiravintoloiden ja paikkakuntien lukumäärillä, nen digitaalinen media on avainasemassa. sivuston kävijämäärillä ja muilla vastaavil- Se suodattaa hyvät ideat taustakohinasta la mittareilla. ja jalostaa niistä käänteentekeviä ilmiöitä. Se valjastaa massojen voimat ja muuttaa Ilmiöistä käytännöiksi kaupunkia niin sosiaalisena kuin fyysiseTeppo Moision kolumnin (Helsingin Sano- nä ympäristönä. Ennen muuta se käänmat 19.2.2012) mukaan Jussi Pajunen on tää kaupungin perinteiset valtasuhteet tiettävästi todennut, että “Kaupunkiorgani- päälaelleen ja murtaa totuttuja prosessaation pitäisi ottaa oppia Ravintolapäiväs- seja – kaupunkilaisista tulee informaatä”. Mitä hän tällä tarkalleen ottaen tarkoit- tion tuottajia ja kaupunkisuunnittelijoista ti, ei kolumnista selviä. Selvää kuitenkin on, sen tulkitsijoita ja hyödyntäjiä. Kaupunkiettei kaupungin ja osallisten välisen vuoro- suunnittelu ei ole enää pelkkää rakennusvaikutuksen enää tarvitsisi perustua nykyi- ten sijoittelua – se on fyysisen ympärisseen malliin, jossa koneisto ensin esittää ja tön, digitaalisten järjestelmien ja ihmisten kansa myöhemmin torjuu. Yhtenevien mie- välisen vuorovaikutuksen ymmärtämistä lipiteiden ja omien aloitteiden tekeminen ja hallintaa.

Vapa Media -julkaisu

”DIGITALISAATIO MURTAA KAUPUNKIEN VALTASUHTEITA JA MAHDOLLISTAA KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMISEN ELINTILANSA KEHITTÄMISEEN.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

800

RAVINTOLOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (ravintolatiedot

0 150

PAIKKAKUNTIEN KOKONAISMÄÄRÄ (ravintolatiedot

0 25

MAIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (ravintolatiedot

0 15

NETTISIVUJEN KIELIVERSIOIDEN LUKUMÄÄRÄ (restaurantday.org)

0 65000

NETTISIVUJEN YKSILÖLLISET KÄVIJÄT RAVINTOLAPÄIVINÄ (google analytics)

0 40000

MOBIILISOVELLUSTEN YKSILÖLLISET LATAUKSET (sovellusten latausja päivitystilastot)

0 40000

FACEBOOK-FANIEN MÄÄRÄ (fb.com/restaurantday ja fb.com/ravintolapaiva tilastot)

0 21.5 21.8 2011 2011

MÄÄRÄ

19.11 4.2 19.5 17.11 2011 2012 2012 2012 PÄIVÄMÄÄRÄ

Vapa Media -julkaisu

KUN TULEVAISUUDESTA TULI TYLSÄÄ

Alf Rehn Åbo Akademi

n jo melkoinen klisee todeta, että nykypäivän liiketoiminta tapahtuu alati muuttuvissa olosuhteissa ja että liike-elämää hallitsee epävarmuus. Kuulemme jatkuvasti tarinoita muutoksesta ja epävarmuudesta: Nassim Talebin varoituksia mustista joutsenista ja bisnesgurujen puheita huomispäivän toinen toistaan radikaalimmista muutoksista. Tällaisessa ympäristössä tulevaisuudesta on miltei mahdotonta sanoa mitään. Kuten baseball-suuruus Yogi Berra kerran tokaisi: ”On vaikea tehdä ennusteita, erityisesti tulevasta.” Huomisen ennustaminen vaikuttaakin hölmöläisen hommalta kun pohdimme mikä maailmassa on muuttunut viimeisten viiden tai

kymmenen vuoden aikana. Lisäksi tiedostamme, että viime vuodet saattoivat myös olla vain tyyntä ennen varsinaista muutoksen myrskyä! Jos kerran tulevaisuus on niin arvaamaton, miksi ennustukset siitä tuntuvat sitten usein niin kovin tavanomaisilta – ja jopa tylsiltä? Kun trendien seuraamiselle omistautuneita asiantuntijoita on jo pilvin pimein, miksi suurin osa heistä tuntuu vain toistelevat muiden sanomisia? Ja jos bisnesmaailmassa todellakin riehuu suuri muutosmyrsky, innovaatiomania ja pakottava luovuuden tarve (kuten kaikki johtajien näkemyksiä selvittäneet tutkimukset väittävät), miksi leijonanosa kaikista strategialinjauksista sitten on niin tylsää luettavaa?

Vapa Media -julkaisu

Miksi meidän on niin vaikea nousta helpon ja ilmeisen ajattelun yläpuolelle, kun alamme puhua tulevaisuudesta? Tulevaisuusajattelun mysteeri ei siis olekaan siinä, kuinka vieraita ja outoja ennusteet ja niiden laatijat ovat: päinvastoin. Tarkasteltaessa eri työryhmien tuottamia ennusteita esiin nousee useita epätodennäköisiäkin skenaarioita. Valtaosin raportit ovat kuitenkin täynnä vähemmän yllättäviä visioita. Itse asiassa useimmat tulevaisuustutkijoiden ennusteista ovat hyvin ilmeisiä ja vain jatkoa jo toisaalla käydylle keskustelulle. Tästä seuraa se, että iso osa pohdinnoista ei osu maaliinsa: niissä keskitytään liikaa jo näkyvillä olevaan tulevaisuuteen eikä niihin tulevaisuuksiin, joita emme vielä kykene näkemään.

Fiksut ihmiset veikkaavat varman päälle? Tunnettu tulevaisuudentutkija Ray Kurzweil julkaisi hiljattain katsauksen omista ennusteistaan viimeisten 10-20 vuoden osalta. Ällistyttävää on, että hän esittää olleensa oikeassa 86% tapauksista. Mietitäänpä tätä hetki: miten kukaan voi osua oikeaan lähes yhdeksän kertaa kymmenestä? Tähän eivät pysty ammattilaisuhkapelaajat, eivät sääennustajat, eivät edes liikenteentutkijat. Kurzweil vaikuttaa kehuvan olleensa oikeassa hyvin usein; tämä näkökulma ei kuitenkaan

ota huomioon, että kenties noin hyvä onnistumisprosentti kertookin hänen veikkaustensa olleen melko riskittömiä. Associatesin 40 For The Next 40 -raportin. Alvin ja rin perustama tulevaisuusneuvontaan kesmainetta tulevaisuudentutkimuksessa mm. Alvinin bestseller-kirjalla Future Shock sekä useilla muilla teoksilla. 40 For The Next 40 kuvaa olevansa ”otanta niistä muutosta luovista tekijöistä, jotka tulevat muokkaamaan maailmaamme nykyhetken ja vuoden 2050 välillä”. Raportti alkaa tavalliseen tapaan kuvauksella siitä, kuinka olemme ”keskellä kiihtyvää, vallankumouksellista muutosprosessia” ja jatkaa toteamalla kuinka olemme edelleen alttiita Alvinin ennustamalle tulevaissuusshokille, jossa ”ympäristönmuutoksen tahti kiihtyi nopeasti ja uhkasi ylittää ihmisten verraten hitaan sopeutumistahdin”. Sitten raportti lupaakin (kuten tulevaisuusajattelun kärkinimille sopivaa onkin) keskittyä tuleviin vuosikymmeniin ja kuinka ”näennäisesti vain risteävät tekijät liittyvät ja ovat sidoksissa toisiinsa” ja kuinka raportti ”yhdistää nämä tekijät toisiinsa ja kehittää strategioita menestymiseen tulevaisuudessa.” Tällaisen avauspuheen jälkeen odotukset ovat aika korkealla.

Vapa Media -julkaisu

Mitä suuria oivalluksia raportti sitten esit- ansoihin kuin kaikki muutkin. Tavanomaitääkään? No, Lähi-itä tulee olemaan on- sessa, turvallisessa ja mukavassa skenaagelmallista aluetta, arvaamattomat valtiot riossa on jotain, johon miellymme. Tämä jokseenkin pelottavia, avoin innovaatio on epäkohta sekoittaa keskenään vanhat ja siisti juttu ja elämäämme muuttavat tekno- uudet ajatukset, emmekä osaa irtautua itlogiat tulevat muuttamaan asioita. Lääke- sestäänselvyyksistä. tiede tulee taantumisen sijaan edistymään (mikä helpotus!), kaupungit tulevat kasva- Tavanomaisuuden houkutus maan ja väestörakenteen muutos tulee Valtaosassa liiketoiminnallista ajattelua asettamaan uusia vaatimuksia kansakun- vallitsee tällainen epäkohta. Ylistämme innille – yksi itsestään selvimpiä päätelmiä, novaatioita, mutta yleensä juuri niitä samomihin älykkäät ihmiset ovat koskaan pää- ja innovaatioita, joista kaikki muutkin putyneet. (Alan pikkuhiljaa odottaa törmäävä- huvat. Puhumme luovuuden tärkeydestä, ni hämmästyttäviin päätelmiin siitä, kuinka mutta ennusteemme tulevaisuuden suh”ihmiset eivät tule tykkäämään veroista ja teen ovat arkoja ja varovaisia, aivan kuten poliitikoista” tai ”ruoka ja vesi tulevat ole- yhtiömme strategiatkin. Puhumme erottaumaan edelleen jokseenkin tärkeitä juttu- tumisesta, mutta päädymme toistelemaan ja”.) Sen sijaan saankin lukea, kuinka vä- samoja vanhoja esimerkkejä samoista vanestö vanhenee ja tällä hoista yhtiöistä mallina sii”Jos kerran tulevaisuus tä, kuinka olla erilainen. on vaikutusta asioihin, kuinka kuluttajat tule- on niin arvaamaton, miksi Tässä asetelmassa on jovat edelleen olemaan ennustukset siitä tuntuvat tain hyvin pielessä. suuressa roolissa ja usein niin tavanomaisilta – Tämä on kuitenkin ym(kunpa tämä olisikin märrettävä – ja myös hyja jopa tylsiltä? “ vitsi) kuinka ”Kiina jatvin tuttu – asetelma. Ihkaa kehitystään pitkän tähtäimen globaalik- misinä ja yrityksinä haemme koko ajan si talousmahdiksi”. Eikä sovi unohtaa, että oikeutusta ja legitiimiyttä. Oikeutusta saa ”tieto tulee olemaan merkittävä pääoman ”sanomalla oikeita asioita”, ”olemalla salähde”. Ai niin, ja ilmastolla on myös merki- maa mieltä oikeiden ihmisten kanssa” tystä. Eivätpä nuo kovin vallankumouksel- ja ”pelaamalla sääntöjen mukaan”. Kun lisia päätelmiä ole, lupasipa johdanto mitä emme ole ihan varmoja mitkä ovat niitä oitahansa. keita asioita ja mitä säännöissä sanotaan, Edellä esitetyt havaintoni ovat ehkä hie- toimimme kuten ihmiset yleensäkin toimivat yrittäessään oppia: katsomme ja matsociatesin väkeä kohtaan. Havaintoni kes- kimme muita. Organisaatioiden tutkimukkiössä kuitenkin on se, että puhumme nyt sessa tätä kutsutaan joskus mimeettiseksi vista ihmisistä, jotka ennustavat tulevai- ny maailmaan valmiiksi muotoutuneina, suutta ammatikseen – silti, jostain kumman vaan ne kasvavat orgaanisesti ja niin tehsyystä, he lankeavat samoihin ajattelun dessään ne (tai jos tarkkoja ollaan, ihmiset

Vapa Media -julkaisu

noissa organisaatioissa) seuraavat ympäristöään ymmärtääkseen esimerkiksi mikä on paras organisaation muoto tai millainen markkinointi toimii juuri kyseisellä alalla. Organisaatiot matkivat muita (mitä kutsutaan mimesikseksi) ja tätä kautta alkavat muotoutua hyvin samankaltaisiksi (mitä Toisin sanoen, organisaatiot toimivat kuten ihmisetkin: ne tarkastelevat maailmaa ja matkivat käyttäytymismalleja. Tätä kautta niin ihmiset kuin organisaatiotkin alkavat enemmän muistuttaa toisiaan, kuin erota toisistaan. Vaikka meissä kaikissa on omat ainutlaatuiset piirteemme, on hämmästyttävää kuinka erinomaisia olemme nimenomaan samankaltaisuudessa. Maahanmuuttajat poimivat nopeasti uusia käyttäytymismalleja, luokan uusi lapsi oppii pian mikä muiden mielestä on siistiä ja mikä ei, ja niin edespäin. Tavallinen, jokapäiväinen oleminen viehättää meitä juuri siksi, koska sen kautta osaamme olla erottumatta joukosta ja saavuttaa legitimiteettiä vertaistemme keskuudessa. Mitä tekemistä tällä sitten on tulevaisuuden kanssa? No, aivan valtavasti. Jos ihmiset oppivat kuinka heidän tulee syödä, tajaisissa ja toimia kaikissa muissakin tilanteissa tarkkailemalla toisia ja säätelemällä omaa käytöstään havaintojensa mukaan, miksi tulevaisuudennäkymistä käytävä keskustelu olisi poikkeus? Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että tulevaisuudestakin puhuttaessa ihmiset kärsivät mimesiksestä. Yrittäessämme oikeuttaa itsemme ja tekemisemme muiden silmissä poimimme (alitajuisesti) tekotapoja ja mielipiteitä, joista tiedämme muiden olevan samaa

mieltä – tai ei ainakaan vahvasti eri mieltä. Emme halua tulla leimatuksi, joten tasaamme mielipiteitämme. Samalla tavoin pysyttelemme aiheissa joista tiedämme jo valmiiksi paljon, koska haluamme tulla otetuksi vakavasti. Pääasiassa tällainen käytös on järkevää, jopa ihailtavaa. Mutta kun puhumme tulevaisuudesta, tämän tyyppinen lisärajoite tappaa keskustelun – tulevaisuusajattelu on jo itsessään riittävän vaikeaa. Silti ylistämme tulevaisuudentutkijoita, jotka toistelevat sitä mitä haluamme kuulla, jotka suosivat Kurzweilin ja The Economistin siunauksen saaneita heikkoja signaaleja, ja jotka tähyävät kerta kerran jälkeen kohti samoja tulevaisuuksia. Tähän kohtaan voitkin lisätä haluamasi kliseen kestävästä kehityksestä ja yhteisestä huomisen maailman rakentelusta. Miten tulevaisuudesta siis tulee tylsää? Siitä tulee tylsää, jos emme uskalla rakentaa sitä toisenlaiseksi. Siitä tulee tylsää, kun hyväksymme sen aina vain sellaisenaan emmekä vaadi parempaa ihmisiltä, jotka saarnaavat samaa totuutta kerta toisensa jälkeen. Lyhyesti sanottuna, tulevaisuudesta tulee tylsää, jos annamme niin tapahtua, sillä tulevaisuutemme tulee olemaan juuri sellainen kuin itse ansaitsemme.

[1] Konsepti esiintyy Dimaggio, Paul J.:n Ja Walter W. Powellin artikkelissa ”The iron cage revisited: institutional isomorphism and collective reality in organizational American Sociological

Vapa Media -julkaisu

“TOISTA ITSESTÄÄNSELVY TYLSÄÄ TULEVAISU ROHKEUTTA TEH VÄÄRIÄKIN, E

Vapa Media -julkaisu

AMALLA YYKSIÄ LUOMME UUTTA. TARVITAAN HDÄ TODELLISIA, ENNUSTEITA” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

TIETOA TRENDIRAPORTISTA

“Alussa vain tarkkaavaisimmat havaitsevat ilmassa väreilevät ääniaallot.” Trendiraportti Hiljainen signaali kerää kuiskaukset yksiin kansiin ja esittää tuoreita asiantuntijanäkökulmia digitalisaation vaikutuksesta kuluttamiseen, kansalaisuuteen ja yrityksiin. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput. Raportin tavoitteena on herättää keskustelua ja toimia uusimpien näkökulmien äänenkannattimena. Hiljainen signaali -trendiraportin ensimmäinen osa julkaistiin helmikuussa 2012. Raportti on ilmainen ja vapaasti käytettävissä, mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. Sovellamme raportin käyttöön creative commons -lisessin ehtoja. Muistathan siis mainita lähdeviitteet (Vapa Media, Hiljainen signaali -trendiraportti) ja linkata alkuperäiseen raporttiin aina käyttäessäsi tai lainatessasi raportin sisältöjä.

Tule mukaan keskustelemaan, kirjoittamaan ja kommentoimaan muutoskeskustelua trendiraportin Facebook-sivuilla facebook.com/hiljainensignaali tai kommentoi twiittaamalla #hiljainensignaali ! Tämä raportti ei olisi onnistunut ilman Vapa Median työntekijöitä ja kuvituksesta ja taitosta vastannutta Janne Melajokea, artikkeleiden kirjoittajia sekä aktiivista sisällöistä kiinnostunutta verkkoyleisöä. Kiitos! Helsingissä, helmikuussa 2013

OTA YHTEYTTÄ: Hilkka Rissanen Vapa Media Oy Tel. +358 40 8301192 Twitter.com/hilkkariss

Vapa Media -julkaisu

TIETOA

JULKAISIJASTA Hiljainen signaali -trendiraporttia julkaisee sisältötoimisto Vapa Media. Vapa Media on Suomen ensimmäinen sisältöstrategiatoimisto. Uskomme merkitykselliseen sisältöön ja sen voimaan huomionherättäjänä. Teemme yrityksille ja organisaatioille sisältöstrategiaa, jonka avulla yritykset oppivat tuntemaan kohderyhmänsä verkossa sekä toteuttamaan heille merkityksellistä kommunikointia. Lisäksi teemme yrityksille asiakaslähtöistä verkkosivusuunnittelua eli konseptoimme sivuja sekä sosiaalisen median toimintoja, jotka tarjoavat kohderyhmiä kiinnostavia sisältöjä. Vapa Media julkaisee raporttia kirvoittaakseen verkon keskeisten toimintojen ympärillä olevaa keskustelua ja edistääkseen yhteistä ajattelua. Vapa Media: facebook.com/vapamedia twitter.com/VapaMedia slideshare.net/VapaMedia Haluaisitko paremman otteen verkkotoimintaasi? Kiinnostaako kohderyhmien sitouttaminen?

OTA YHTEYTTÄ: Ida Hakola Vapa Media Oy p. +358 50 5394912 t. twitter.com/IdaHakola Matti Oksanen Vapa Media Oy p. +358 50 3878303

Vapa Media -julkaisu

Verkkosisällöt helposti ja luotettavasti Teemme laadukkaita sisältöjä verkkoon − teksteistä videoihin. Tutustu ja ota yhteyttä: www.ghostwriters.fi

Mrs. Muir & The Ghostwriters – Verkkosisältöjä. Laadukkaasti, luotettavasti ja rakkaudella.

Vapa Media -julkaisu

Vapa Media -julkaisu 40