Hiljainen Signaali 2/2013 by Vapa Media

Vapa Media -julkaisu

MISTÄ ON

KYSE? Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee digitaalista murrosta ja sen moninaisia seurauksia yritysten, kuluttajien ja median arkeen. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput.

Vapa Media -julkaisu

SISÄLLYSLUETTELO:

2 4 6 10 18 22 28 34

MISTÄ ON KYSE? TRENDIRAPORTIN 2|2013 KIRJOITTAJAT MIKÄ ON SUOMINEIDON TULEVAISUUS? IDA HAKOLA & ILONA HIILA

RENESSANSSIYHTEISKUNTA

MIKA AALTONEN & ROLF JENSEN

YKKÖSENÄ MAALIIN ALEXANDER STUBB

HAUKI ON KALA… VAI ONKO? LIINUS HIETANIEMI

HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUS

KOKO HUBARA & MARIKA KETOLA

TIETOA RAPORTISTA JA JULKAISIJASTA

Vapa Media -julkaisu

TRENDIRAPORTIN 2|2013 KIRJOITTAJAT:

Ida Hakola & Ilona Hiila ovat sisältötoimisto Vapa Median perustajia ja sisältöstrategian ensimmäisiä suomalaisia sanansaattajia. Tämän kaksikon mukaan verkkosisällöt tulevat olemaan yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yritysten verkkovetoisessa arjessa. Heidän kirjoittamansa sisältöstrategiaa käsittelevä kirja, Strateginen ote verkkoon (Sanoma Pro), julkaistiin lokakuussa 2012.

Mika Aaltonen on kauppatieteiden tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti sekä päätöksentekoon keskittyneen tutkimusalueen johtaja Aalto-yliopistossa. Hän on myös Royal Society of Artsin jäsen ja Itämeren alueen johtaja sekä Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtaja. Aaltosen ja Jensenin teos The Renaissance Society (McGraw-Hill) julkaistiin Yhdysvalloissa toukokuussa 2013.

Rolf Jensen on tanskalaisen Dream Rolf on kansainvälisesti kysytty luennoitsija ja yritysten neuvonantaja. Hän on Washingtonissa sijaitsevan The World Future Societyn jäsen. Jensenin ja Aaltosen teos The Renaissance Society (McGraw-Hill) julkaistiin Yhdysvalloissa toukokuussa 2013.

Vapa Media -julkaisu

Alexander Stubb on Suomen Eurooppaja ulkomaankauppaministeri sekä aktiivinen twiittaaja. Hän uskoo, että vahva digiosaaminen on välttämätöntä kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Liinus Hietaniemi valmistui hiljattain sosiologian opinnoistaan Harvardista. Valmistumisensa jälkeen Liinus työskenteli suomalaisessa tutkimukseen perustuvassa start up -yrityksessä Futurefulissa, joka julkaisi Yhdysvalloissa iPadeille tarkoitetun älykkään selaimen. Juuri nyt 24-vuotias Liinus pohtii seuraavaa ratkaisuaan yrittäjyyden ja fysiikan opintojen välillä. Liinus innostuu ihmisistä, joten kerro hänelle ajatuksesi – oli se sitten mitä vain. @L_Hietsu

Koko Hubara on ammatiltaan toimittaja. Hän on työskennellyt vuodesta 2008 erilaisissa A-klinikkasäätiön hankkeissa kohdaten ihmisiä verkossa, ja pohtii tälläkin hetkellä lastensuojelun asemaa netissä.

Marika Ketola on psykologi. Hän on toiminut Suomen mielenterveysseurassa verkkokriisityön parissa vuodesta 2003 ja mielenterveyspalveluita verkkoon kehittäneen E-mielenterveyshankkeen projektipäällikkönä vuosina 2008–2010.

Vapa Media -julkaisu

MIKÄ ON SUOMINEIDON TULEVAISUUS?

Ida Hakola & Ilona Hiila Vapa Media Oy

ulevaisuus. Tämän vaikutusvaltaisen sanan ympärille rakentuu vuoden 2013 toinen Hiljainen Signaali -trendiraportti. Tulevaisuus on aihe, joka on kiinnostanut ihmisiä ja yrityksiä aina. Se on täynnä mahdollisuuksia – ja tietysti myös riskejä. Yritys, joka pystyy ensimmäisenä joko ennustamaan tai luomaan tulevaisuutta on hyvissä asemissa juostessaan kilpaa toimialakumppaneitaan vastaan. Digitaalisella aikakaudella katse kiinnittyy kristallipallon sijaan teknologioihin – siihen, millaisia uusia palveluita niiden avulla tuotetaan, millaista uutta tietoa niiden kautta paljastetaan ja mitä tarpeita ne käyttäjissään synnyttävät.

T 6

Vapa Media -julkaisu

Suomen tulevaisuuden suhteen digitalisaatio tarjoaakin arvokkaita näkökulmia. Kuinka pohjoinen valtio, josta teollinen tuotanto on paennut jo aikoja sitten, voi pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa? Vastaukset tähän löytyvät innovaatioista, uusista ideoista ja palvelumuodoista, jotka syntyvät mitä suurimmassa määrin digitaalisuuden takia tai sen mahdollistamana. Vuoden toisen numeron tarkoituksena on avata näitä mahdollisuuksia tai pakotteita, joita digitaalisaatiolla on Suomen tulevaisuuden varalle. Taloutta, yksilön vaikutusmahdollisuuksia, työtä ja hyvinvointivaltiota käsittelevät asiantuntija-artikkelit ottavat rohkeasti kantaa siihen miten digitaalinen on Suomi-neito vuonna 2013 ja siitä eteenpäin.

Kasvava yksilön valta muuttaa tulevaisuuskäsitettä Tulevaisuuden tutkiminen tai ennustaminen ei tee automaattisesti auvoiseksi. Edellisessä Hiljaisen Signaalin numerossa professori Alf Rehn jopa kirjoitti, että tulevaisuuden ennustaminen on lähtökohtaisesti tylsää ja ideoita tietyille raiteille ohjaavaa. Miksi sitten niin paljon aikaa ja energiaa käytetään keskittyen tulevaan? Tulevaisuustutkijat Mika Aaltonen ja Rolf Jensen uskovat, että ihmiset ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska he tulevat elämään loppuelämänsä siinä. Artikkelissaan ”Renessanssiyhteiskunta” Aal-

tonen ja Jensen käsittelevät yhteiskuntaa, jossa tulevaisuutta ohjailevat ja rakentavat digitalisaation voimaannuttamat kansalaiset, kuluttajat ja kadunmiehet – eivät tulevaisuusvaliokunnat. Kirjoittajien mukaan sosiaalinen media on tuonut mukanaan kirjapainotaitoon rinnastettavan uudelleensyntymisen, toisen renessanssin. Ihminen ei ole koskaan ollut näin lähellä oman tulevaisuutensa muokkaamista.

Suomi kasvuun digitaalisen talouden turvin Suomalaisten yritysten näkökulmasta tulevaisuus näyttää väistämättä yhä kansainvälisemmältä. Suomi on hyvä koti, mutta hiekkalaatikko käy helposti pieneksi kun puhutaan kasvuyrityksille ideaaleista bisnesmalleista ja ansaintalogiikasta. Näiden toteutumiseksi tarvitaan globaaleja käyttäjiä ja yleisöjä. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb uskoo, että Suomella on hyvät mahdollisuudet hakea kasvua digitaalisilta markkinoilta. Artikkelissaan ”Ykkösenä maaliin” ministeri Stubb väittää, että katajaisen kansan kohtalo on jatkossa yhä enemmän innovatiivisten, rohkeiden ja kiihkeästi kansainvälistyvien yritysten harteilla. Hän esittää, että esimerkiksi verkkokauppojen bisnespotentiaalia ei vielä hyödynnetä. Onko tässä suomalaiselle vientiteollisuudelle suomineidon mentävä reikä?

Vapa Media -julkaisu

Työn joustavuus ja uudenlainen koulutus kilpailutekijöinä

min järjestelmän kehittämistä kuin vanhan säilyttämistä. Digitaaliset palvelut ovat tuSuomen erityisylpeys on ollut kautta aiko- levaisuudessa keskeisessä roolissa, kun jen kansainvälisesti arvostettu koulutusjär- valtiota pyöritetään pienemmillä henkilösjestelmä. Mutta pystymmekö vastaamaan tö- ja aikaresursseilla. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto jatkossakin uudistuvan maailman vaateisiin? Pitäisikö koulutuksessa painopistettä ja osallistumisen matala kynnys on mahsiirtää sittenkin vanhojen tapojen siirtämi- dollistanut muun muassa erilaisten sosestä uusien innovaatioiden mahdollista- siaalialan palveluiden levittäytymisen verkkoon. A-klinikkasäätiön parissa työsmiseen? Futureful start up -yrityksen kehittämi- kennellyt toimittaja Koko Hubara ja psysessä mukana ollut Liinus Hietaniemi us- kologi Marika Ketola käyvät artikkelissaan ”Hyvinvointiyhteiskoo, että varmis”Kuinka pohjoinen valtio, josta kunnan tulevaisuus” taakseen jatkossakin kokemuksiaan hyvän asemansa, tu- teollinen tuotanto on paennut läpi jo aikoja sitten, voi pärjätä ja havaintojaan digilisi suomalaista koul u t u s j ä r j e s t e l m ä ä kiristyvässä kansainvälisessä taalisten palveluiden vastaanotosta ja kekehittää yhä joustakilpailussa?” hittämisestä. Onnisvampaan ja tulevaisuusorientoituneempaan suuntaan. Ar- tumisia on koettu, mutta myös merkittäviä tikkelissaan ”Hauki on kala… vai onko?” haasteita tulee vielä ratkoa. Suuri osa kehiHietaniemi esittää, että samaa joustavuut- tystarpeista ovat rakenteellisia – ja asenta tulisi kehittää ja hyödyntää myös työelä- teellisia. mässä. Ihmisten sitoutumista määrittävät nykyään monet muutkin tekijät kuin palkka. Millainen on sinun tulevaisuutesi? Työ on yhä fyysisestä läsnäolosta riippu- Toivomme, että historiassaan viides Hiljaimattomampaa. Yritysten tulisi nähdä tämä nen Signaali onnistuu herättämään jälleen uusia ajatuksia. Keskustelu numeron teesuurena mahdollisuutena haasteen sijaan. masta, Suomen tulevaisuudesta, jatkuu raportin Facebook-sivuilla osoitteessa www. Voiko digitalisaatio pelastaa facebook.com/hiljainensignaali sekä Twithyvinvointiyhteiskunnan? Suomea koskevassa tulevaisuuskeskus- terissä hashtagilla #hiljainensignaali. Jaa telussa törmätään aina jossain vaiheessa oma näkemyksesi Suomen digitaalisesta keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan säi- tulevaisuudesta tai kommentoi kirjoituksia lyttämisestä. Ehkä keskustelussa pitäisi – tavoitteenamme on herättää keskustekuitenkin keskittyä käsittelemään mieluum- lua totuuksien laukomisen sijaan.

Vapa Media -julkaisu

”DIGITAALISELLA AIKAKAUDELLA KATSE KIINNITTYY KRISTALLIPALLON SIJAAN TEKNOLOGIOIHIN”

#hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

RENESSANSSIYHTEISKUNTA Mika Aaltonen

Rolf Jensen

Aalto-yliopisto, Helsinki Sustainability Center

Dream Company

ulevaisuus on kiehtova alue eikä vähiten siksi, että me kaikki tulemme elämään siellä loppuelämämme. Miten yhteiskunta on muuttunut kymmenen vuoden kuluttua, kun talouskriisi on (toivottavasti) ohi? Vastauksia tarvitaan. Meidän vastauksemme on teoria nimeltään renessanssiyhteiskunta.

Vapa Media -julkaisu

”Kävisinkö katsomassa tämän elokuvan, ostaisinko tuon kirjan?” Jokainen meistä miettii usein tällaisia kysymyksiä, mutta miten päätämme asioita? Todennäköisimmin kuuntelet ystäviesi ja työkavereidesi neuvoja tai katsot mitä sosiaalisessa mediassa ollaan asiasta mieltä. Entäpä ammattimaisten arvostelujen lukeminen päivän lehdestä? Nykyään ehkä turvaudut vähemmän tähän vaihtoehtoon. Tämä on tiivistettynä juuri sitä kehitystä, jota näemme Yhdysvalloissa ja muissa länsimaisissa valtioissa parhaillaan. Verkostoidumme vertaistemme kanssa, luotamme mielipiteisiin jotka tulevat ”samanlaisilta ihmisiltä”. Tämä ilmiö ennakoi tulevia muutoksia yhteiskuntamme sosiaalisessa ja poliittisessa kudoksessa. Suunnaton määrä kehitysaskeleita odottaa useilla saroilla: kuinka hahmotamme roolimme, velvollisuutemme ja mahdollisuutemme yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Ensimmäistä renessanssia seuraa toinen Olemme matkalla uudenlaiseen yhteiskuntaan, jossa vakiintuneet rakenteet ja instituutiot menettävät merkityksensä liikkeellepanevina voimina. Tätä uutta yhteiskuntaa tulevat ohjaamaan sinä ja minä. Historian valossa kutsumme tätä tulevaisuutta Re-

nessanssiyhteiskunnaksi. Vaikka moni asia on muuttunut kuudessasadassa vuodessa siitä, kun renessanssi ensimmäisen kerran näki päivänvalon Pohjois-Italiassa, sosiaalinen tilanne oli tuolloin periaatteessa samankaltainen kuin nyt. Vatikaanin rautainen ote Euroopan kansoista oli löystynyt kahden paavin kamppaillessa keskenään vallasta (yksi piti hoviaan Roomassa, toinen Avignonissa) ja Ranskassa toistuvat ruttoepidemiat tekivät elämästä hyvin epävarmaa. Näistä tekijöistä johtuen ihmiset menettivät luottamuksensa auktoriteetteihin; seurasi uudenlainen luovan energian ja tekemisen aalto. Leonardo da Vincin ja William Shakespearen kaltaisten hahmojen innoittamina tavalliset kansalaiset saivat käänteentekevän ajatuksen: me voimme muodostaa omat mielipiteemme, voimme päättää itse, voimme luoda oman tulevaisuutemme. Gutenbergin vuonna 1439 Mainzissa keksimä uusi kirjapaino vauhditti näiden ajatusten leviämistä samaan tapaan kuin sosiaalinen media tekee vuonna 2013. Tämä kehityssuunta ristittiin pian renessanssiksi, joka tarkoittaa uudelleensyntymistä. Tavalliset kansalaiset kävivät läpi uudelleensyntymän todellisiksi ihmisiksi ja yksilöiksi. Renessanssi oli henkisen vallankumouksen aikaa taiteelle, tieteelle ja tut-

Vapa Media -julkaisu

kimusmatkailulle. Siksi se nykyään nähdäänkin kultaisena aikakautena ”pimeän” keskiajan jälkeen. Nykyajan kansalaisilla on ilman epäilyksen häivääkään enemmän yksilöllistä vapautta kuin tuon ajan renessanssi-ihmisellä. Elämme demokratiassa ja olemme paljon paremmin koulutettuja. Silti yhteiskuntaamme johdetaan ylhäältä alas ja se on järjestetty hierarkiaksi. Pikkuhiljaa tämä hierarkia on tasoittumassa paremman koulutuksen ja teknologian ansiosta. Tavalliset ihmiset muokkaavat kansallisia keskusteluja horisontaalisiksi ja poispäin vanhasta mallista, jossa valtion huipulta jaettiin virallinen sanoma ja näkemys koko kansalle. Muutos juontaa juurensa juuri siihen, että luotamme yhä enemmän ja enemmän niihin edellä mainittuihin ”samanlaisiin ihmisiin”. Länsimaissa sarastaakin toinen renessanssin aika. Voimme havaita kaksi toisiaan vahvistavaa megatrendiä: luottamuksemme suuriin instituutioihin hupenee ja sosiaalinen media sekä uudet tavat valmistaa asioita jylläävät. Puhutaan hieman tilastoluvuista, sillä ne puhuvat selkeää kieltä siitä, mihin suuntaan olemme matkalla.

Emme enää luota suuriin insituutioihin Pew Research Center kertoo, että luottamus Yhdysvaltain hallitukseen on laskenut 1960-luvulta vuoteen 2010 mennessä 75 prosentista 25:een. Lukemat muista länsivalloista kertovat samaa tarinaa. Vain 23 prosenttia kansalaisista luottaa suuryritysten toimitusjohtajiin. Vertailukohdaksi sopii esimerkiksi se, että Gallupin mukaan 84 prosenttia luottaa edelleen opettajiin.

Luottamus järjestäytyneisiin uskontokuntiin laski 68 prosentista 44:ään vuosien 1975 ja 2011 välillä. Gallup kysyi myös mielipiteitä kysymykseen, tulevatko nykynuoret elämään paremman elämän kuin vanhempansa: puolet vastaajista piti tätä epätodennäköisenä. Yhdessä nämä lukemat ovat hälyttäviä, koska ne kertovat pitkällä aikavälillä kasvaneesta trendistä eivätkä vain lyhytkantoisesta reaktiosta talouskriisiin. Voimme hyvin olettaa, että trendi jatkaa kasvuaan – ja voimme myös pelätä, että se päättyy lopulta vallankumoukseen. Kyseessä ei ole kuitenkaan mihinkään ideologiaan liittyvä ajattelun muutos – ihmiset vain menettävät luottamustaan auktoriteetteihin ja uskovat enemmän omiin mielipiteisiinsä. Tavalliset kaduntallaajat ovat uudelleen ottamassa haltuunsa vastuun omasta elämästään. Se ei ole vallankumous, vaan myönteinen kehityssuunta. Vallankumous on protesti eikä nykyinen renessanssikehitys ole protesti, vaan positiivinen tapa tehdä asioita, jota ei ole suunnattu millään muotoa varta vasten ylhäältä-alas-tiedonvälitystä vastaan. Se kylläkin nakertaa vanhan mallin perustuksia, jos vakiintuneet instituutiot eivät ole valmiita muuttamaan viestintätapojaan ja liittymään horisontaaliseen dialogiin. Osa suuryrityksistä on jo alkanut liikkua oikeaan suuntaan.

Horisontaalinen maailma Jo miljardi ihmistä on Facebookissa. Sosiaalinen media on luonut horisontaalisen dialogin kulttuurin. Verkko on tuonut vallankumouksellisen muutoksen ja siirtänyt meidät huipulta ruohonjuuritasol-

Vapa Media -julkaisu

le virtaavasta, hierarkkisesta tiedonkulusta tuotettaan globaalille yleisölle. 3D-tulostus horisontaalisen keskustelun piiriin. Kuu- ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto massakausittain 800 miljoonaa ihmistä käyttää tuotannon tapauksessa, mutta nykyiset kuYouTubea. Myymme ja ostamme tavaroita luttajatrendit suosivatkin yhä enemmän ja eBayn kautta ja julkaisemme kirjallisuutta enemmän personoituja ja yksilöllisiä tuotomakustanteina. Tulevaisuus, jossa moni teita. Kerromme elämämme tarinaa omismeistä on kirjailija tai ohjaaja, ei ole enää tamiemme tavaroiden ja tuotteiden avulla. niin kovin kaukana. Jälleen voimme nähdä trendin, jossa siirDigitaalinen bittimaailma muuttaa kovaa rymme suuresta pieneen, vähäisistä vaihvauhtia vauraan maailman sosiaalista to- toehdoista useampiin, ylhäältä-alas-liikdellisuutta ja horisontaalisuuden trendi on keestä sinuun ja minuun – eli kohti aidosti voitolla. Tämän kaiken mahdollistaa uuden horisontaalista maailmaa. vuosisadan ”suuri tasoittaja”, internet. Käytössämme on jo lähes Idän ja lännen kilpailu samanlaiset mahdolRenessanssiyhteiskun”Jälleen voimme nähdä lisuudet löytää tietoa ta on länsimaisten yhtrendin, jossa siirrymme kuin valtaapitävillä. Eikä teiskuntien ja kypsien suuresta pieneen, tämä ole ainoa suuri talousmahtien skenaamuutostekijä: bittimaail- vähäisistä vaihtoehdoista rio. Nämä yhteiskunma on valtaamassa nyt nat ovat olleet hyvin useampiin, ylhäältämyös atomitason. menestyksekkäitä vaualas-liikkeestä sinuun ja minuun – eli kohti aidosti rauden ja talouskasKolmas teollinen valvun luomisessa viime horisontaalista maailmaa.” vuosisadan materialislankumous Seuraava teollinen valtisen kultakauden ailankumous tulee tapahtumaan kymme- kana. Meillä oli tuolloin aiheestakin syytä nen vuoden sisällä. Ensimmäinen vallan- olla ylpeitä teollisuudestamme. Köyhyyttä kumous oli tehtaiden synty, seuraava suuri on edelleen olemassa, mutta suurimmalla edistysaskel puolestaan kokoamislinjojen osalla meistä on riittävästi vaurautta. Olemyleistyminen. Huomispäivän suuri harppa- me enemmän tai vähemmän onnistuneet us eteenpäin tulee olemaan nanotekno- tyydyttämään materiaaliset tarpeemme, logia ja eritoten kolmiulotteinen tulostus. ainakin verrattuna esi-isiemme elämään. 3D-tulostin kykenee valmistamaan kaiken- Elämme eräänlaisessa toteen tulleessa talaisia esineitä maljakoista polkupyöriin. Se varaunelmassa. Nyt olemme valmiita unelmahdollistaa tehtaan pyörittämisen yhden moimaan seuraavasta kasvukaudesta, jonihmisen voimin ja tulee ajan kanssa syr- ka aikana emme kasvata omistamamme jäyttämään kokoamislinjat tavarantuotan- materian määrää vaan keskitymme lisäänon pääasiallisena työtapana. Kuvittele: mään onnellisuuttamme. Kymmenen vuomiljoonittain pienoistehtaita joka puolella den sisään BKT-lukujen rinnalla tulemme maata, tuottamassa ja myymässä tuottei- näkemään onnellisuusindeksien numeroita; taan ympäri maailmaa. Kuka tahansa meis- huomispäivän valtionpäämiehet eivät enää tä voi ryhtyä yrittäjäksi ja internetin rajat- lupaile kansalle pelkästään lisää mammotoman markkina-alueen ansiosta kaupata naa, vaan maalaavat näkymiä paremmin-

Vapa Media -julkaisu

voivasta yhteiskunnasta. Kiinassa ja suuressa osassa Aasiaa tavalliset kansalaiset täyttävät parhaillaan materialistisen hyvinvoinnin unelmiaan ja tekevät töitä yhtä ahkerasti kuin me silloin aikoinaan, kun upouusi auto ja isompi talo olivat realistisia vaihtoehtoja ja ilmeisiä kehitysaskeleita elämässämme. Nämä aasialaiset unelmat saattavat täyttyä noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua tai ehkä hieman aikaisemminkin. kunnes tämä tapahtuu, elämme maailmassa jossa ihmisten unelmat ovat epäsuhdassa: tuolla materiaaliset unelmat, täällä immateriaaliset. Vastuu eteenpäin katsomisesta ja luovien toimintatapojen levittämisestä lepää edelleen Yhdysvaltojen ja muiden kypsien talouksien harteilla. Luovuudelle tulee olemaan tilausta.

Kuinka Renessanssiyhteiskunta muuttaa tapamme elää? Oli sula mahdottomuus ennustaa mitä tulisi tapahtumaan kun internet keksittiin, kun PC:t alkoivat ilmestyä työpöydillemme tai kun kännyköistä tuli alituisia seuralaisiamme ja kellon ympäri toimivia työkalujamme. Valtavasti hyviä asioita tapahtui miljoonien ihmisten kehittäessä ideoitaan ja innovaatioitaan – ja olemme nähneet vasta kehityspolun alkupään. Tulevaisuuteen tähyillessämme voimme nyt kuvitella mahdollisia käänteitä:

Kolmiulotteinen tulostus tulee antamaan vallan miljoonien ”Tekijöiden” (Chris Andersonin käyttämä sana) käsiin, yrittäjät voivat käynnistää omat pienoistehtaansa ja myydä tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Toistaiseksi muutama sata yhtiötä päättää, mitä tuotteita tarvitsemme, olipa kyse teknologiasta tai muodista. Kun markkinoille saapuu miljoonittain pienoisyrityksiä, tulemme näkemään ideavyöryn. Siinä missä jokunen vuosi sitten pieni yritys pystyi tekemään kauppaa vain paikallisesti ja ystävien kesken, internetin ja entistä parempien hakukoneiden ansiosta sama yritys voi nyt astua maailmanlaajuisille markkinoille. Hallitus tulee kehittymään joksikin, mitä Anne-Marie Slaughter vuoden 2013 The Wired Worldissa kutsuu ”alustahallitukseksi”. Tämä merkitsee sitä, että hallitus on ikään kuin lennonjohtotorni, muttei kuitenkaan puutu lentokoneiden ohjaukseen. Monet nykyään hallinnon tuottamat palvelut tulevat siirtymään perheiden ja naapurustojen vastuupiiriin, koska nämä yhteisöt itse tuntevat parhaiten itsensä ja tarpeensa. Jos haluat perustaa yrityksen tai tehdä elokuvan, voit pyytää siihen pankkilainaa. Uusi vaihtoehto tulee olemaan pyytää yleisöä kautta maailman rahoittamaan projektisi. Jos kansa pitää ideastasi, se tulee saamaan rahoitusta. Kehitys on jo alkanut: crowdfunding-sivusto kickstarter.com on yksin rahoittanut vuodesta 2009 alkaen 37 000 projektia ja onnistunut keräämään kokoon 500 miljoonaa dollaria. Ja muistakaa: tämä on vasta alkua.

Vapa Media -julkaisu

Yritys voi pyytää kehitysosastoltaan uusia ideoita. Tai he voivat onkia ajatuksia suurelta yleisöltä – eli tehdä crowdsourcingia. Jossain päin maailmaa on aina joku, jolla on tarjota parempi ratkaisu ongelmaasi kuin yhtiösi sisäisellä asiantuntijatiimillä. Vuosisatojen ajan opiskelijat ovat istuneet luennoilla, kuunnelleet opettajien ajatuksia ja tehneet muistiinpanoja. Uutena ideana mukaan on tullut verkkokoulutus. Opiskelijat voivat suorittaa opintojaan kotoa käsin, sillä se on joustavaa, tarjoaa mahdollisuuden seurata parhaiden mahdollisten luennoitsijoiden opetusta ja maksaa vain murto-osan siitä, mitä reaalimaailmassa tapahtuvien luentojen kustannukset ovat. Kokeisiin joudutaan tietysti edelleen tulemaan paikalle. Coursera-yhtiö tekee jo yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa ja sen listoilla on tällä hetkellä kolme miljoonaa opiskelijaa. Suurin osa ei suorita kursseja loppuun, mutta jotkut kyllä pääsevät maaliin asti. Toistaiseksi tämä maailmanlaajuinen opetus on maksutonta. Ala on alkutekijöissään, mutta ennen pitkää verkko-opiskelu tulee kasvamaan yhdeksi suurimmista aloista maassa kuin maassa. Se tulee olemaan globaali bisnes.

Markkinointi on ollut ylhäältä alas suunnattua yli sadan vuoden ajan. Vanha markkinointi on kuitenkin tullut tiensä päähän. Yhtiöiden on löydettävä horisontaalinen dialogi ja sosiaalinen media. Proctor & Gamble on jo siirtynyt uudentyyppiseen kommunikointiin. Yhtiöt voivat myös siirtyä viestimään suoraan asiakkailleen, kuten johtava verkkokauppa Amazon jo tekee. Tulevaisuuttamme tulee määrittämään muutos. Yhteiskunnat ovat alati käymistilassa, mutta tuleva kymmenvuotinen saattaa merkitä ennennäkemättömiä muutoksia. Kyseessä ei ole vallankumous eikä protesti, vaan vaiheittainen yhteiskunnallinen muutos – kuin jäätikkö, vanhat tavat sulavat ja haihtuvat, hitaasti mutta varmasti. Pitkällä tähtäimellä tämä kuitenkin enteilee uudenlaista yhteiskuntaa: Renessanssiyhteiskuntaa. Jonain päivänä ihmiset tulevat tajuamaan, että maailma on muuttunut ja on erilainen kuin se oli vuonna 2013.

Vapa Media -julkaisu

”OLEMME MATKALLA YHTEISKUNTAAN, JOSSA VAKIINTUNEET INSTITUUTIOT MENETTÄVÄT MERKITYKSENSÄ LIIKKEELLEPANEVINA VOIMINA.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

YKKÖSENÄ MAALIIN Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Digimurroksesta on puhuttu pitkään, mutta sen todelliset vaikutukset ovat vasta tulossa. Digitaalinen talous kasvaa EU-komission arvioiden mukaan seitsenkertaisella vauhdilla muuhun taloudelliseen toimintaan verrattuna.

uomella on mahdollisuudet selviytyä kansainvälisen kisan voittajana: olemme ketteriä, meillä on toimiva perusinfrastruktuuri sekä hyvin toimiva yhteiskunta. Ymmärrämme, että toimiva viestintäverkko on digitalisoituneen maailman perusedellytys, ja internet on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria siinä missä tie- tai sähköverkotkin. Lähes koko maassa on jo nopeat verkkoyhteydet samoin kuin laajakaista on jo 67 prosentilla suomalaisista. Neljännen sukupolven matkapuhelinverkko pyritään ulottamaan koko maahan nopeasti yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Kustannustasokin on kohtuullinen. Kansainvälisesti verrattuna meillä on varsin kehittyneet sähköiset viranomaispalvelut ja lähes kaikki suomalaiset käyttävät internetiä jo lähes päivittäin. Kaikki edellytykset ovat siis olemassa. Miten kisassa sitten selvitään voittajana? Treeniohjelmaan kuuluu digitaalisten sisämarkkinoiden vapautuminen, oivaltavia yritysideoita ja rohkeutta viedä ideoitamme ja ajatuksia maailmalle.

Vapa Media -julkaisu

Lähikauppa löytyy Euroopasta Euroopan unionin digitaaliset sisämarkkinat tulevat entistä tärkeämmiksi. Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarkoitetaan tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisältöjen myyntiä ja välittämistä digitaalisten kanavien kautta. Kuluttajien näkökulmasta kyse on vaikkapa kirjan tilaamisesta tai pelin lataamisesta verkkokaupasta. Nyt Euroopan sisällä on yhtä monta markkinaa kuin jäsenmaatakin. Pienet ja pirstalaiset markkinat eivät houkuttele yrittäjiä eivätkä kuluttajia. Digitaalisen alan yrittäjät joutuvat yhä hankkimaan lupia ja selvittelemään lainsäädäntöä joka EUmaassa erikseen. Vaikka verkkokaupan kasvu on ollut Euroopassa viime vuosina nopeaa, vasta 57 prosenttia eurooppalaisista internetin käyttäjistä tekee ostoksia verkossa, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 66 prosenttia. Aivan omaa tietään kulkee Etelä-

Korea, jossa internetin käyttäjistä jopa 94 prosenttia ostaa tuotteita verkosta. Yhdysvalloissa jo 50 prosenttia musiikista ladataan internetistä, kun Euroopassa vastaava luku on 19 prosenttia. Yhdysvalloilla on huikea etumatka Eurooppaan verrattuna, ja se on kurottava kiinni. Verkkokauppa kasvaa monissa EUmaissa, mutta rajat ylittävä ostaminen on vielä melko vähäistä. On arvioitu, että EU:ssa vain kymmenen prosenttia sähköisestä kaupankäynnistä on rajat ylittävää. Kotimaisten vaihtoehtojen ohella kuluttajan olisi voitava kääntyä myös muiden EUmaissa toimivien verkkokauppojen puoleen edullisempien hintojen, paremman laadun ja laajemman tuotevalikoiman toivossa. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat kasvattaisivat tutkimusarvioiden mukaan EU:n bruttokansantuotetta jopa 500 miljardilla vuoteen 2020 mennessä.

Vapa Media -julkaisu

Yrittämisellä työtä Nuoret ovat rohkeita yrittäjiä, ja start up

ten tämä lisäarvo hyödyttää Suomen kansantaloutta. Kaupan vapauttamisen meransiosta Suomessa on runsaasti osaamis- kittävimmät taloudelliset hyödyt Suomelle ta, joka näkyy esimerkiksi peliteollisuuden ovatkin tänä päivänä epäsuoria eivätkä näy menestyksessä. Viimeistään Rovion Angry välttämättä tilastoissa. Nämä hyödyt kanaBirdsit osoittivat, että Suomesta osataan voituvat kansantalouteemme alan globaaja pystytään nousemaan merkittäväk- lin kasvun myötä erinäisten palvelutulojen si kansainväliseksi toimijaksi. Vaikka inter- sekä yritysvoittojen muodossa. net-maailma keskittyy voimakkaasti, ei ole Rahavirrat Suomeen muodostuvat alan syytä epäillä, etteikö yksittäinen yritys voi- tuotteiden valmistuksessa hyödynnettäsi menestyä maailmalla. vistä aineettomista oikeuksista sekä tuotSuomi tarjoaa yrityksille hyvän kotipe- teiden käyttöön liittyvien palveluiden tarsän. Muuan muassa keväällä tehty päätös jonnasta. Tämä toimintalogiikka ei olisi laskea yhteisöveroa osoitmahdollista ilman moder”Kotimaisten vaihtoeh- nia informaatioteknologitaa, että pidämme huolta tojen ohella kuluttajan aa eikä ICT-sektori voisi kilpailukyvystämme. olisi voitava kääntyä tuottaa Suomen kaltaiselmyös muiden EUPositiivinen kierre le maalle sellaisia taloumaissa toimivien verk- dellisia hyötyjä kuin se Suomessa on tapahtunut kokauppojen puoleen tuottaa ilman kaupan vaiso rakenteellinen muutos, kun puhelinlaittei- edullisempien hintojen, pauttamista. Kyseessä on den valmistus siirtyi isolta paremman laadun ja siis todellinen positiivinen osin muualle maailmaan. laajemman tuotevali- kierre, jota meidän pitää Tämä näkyy sähkö- ja pyrkiä tukemaan niin kankoiman toivossa.” elektroniikkateollisuuden sallisesti kuin kansainväulkomaankaupan kokonaisvolyymeissa. lisestikin. Suomi on edelläkävijöiden jouToisaalta Suomessa on informaatiotek- kossa arvoketjuja koskevassa ajattelussa. nologia-alan tuontikomponentteja ja val- Siksi Suomi kannattaa informaatioteknomistuslaitteita hyödyntäviä yrityksiä niin logiatuotteiden mahdollisimman kattavaa elektroniikka- kuin konepaja- ja sähköko- kaupan vapauttamista sekä uusien innoneteollisuudessakin. vaatioiden kitkatonta mukaan ottamista inInformaatioteknologia-alalla tuotanto- formaatioteknologiasopimuksen piiriin. ketjut ovat hajautuneet maailmalle. OleelSuomi on kansainvälisessä tietoyhteislista on, miten suomalaistoimijat saavat kuntaprosessissa selvästi kokoaan suuvarmistettua mahdollisimman suuren osan rempi toimija. Olemme edelläkävijä, jonka tuotteiden valmistuksen lisäarvosta ja mi- näkemyksiä kuunnellaan.

Vapa Media -julkaisu

”EUROOPAN UNIONIN DIGITAALISET SISÄMARKKINAT TULEVAT ENTISTÄ TÄRKEÄMMIKSI.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

HAUKI ON KALA… VAI ONKO?

Liinus Hietaniemi

Internetin mullistaessa työelämää yritykset kiirehtivät muuttamaan toimintatapojaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Samassa tilanteessa on koulutusjärjestelmä, joka on pahasti aikaansa jäljessä. Enää ei riitä, että nuoret pumpataan täyteen yleistietoa. Tulevaisuuden menestystarinat pohjautuvat innovatiiviseen ajatteluun.

iesitkö, että tämän artikkelin lukemisen aikana yli kolme tuhatta uutta käyttäjää saa internet-yhteyden ja lähes tuhat uutta sivustoa rekisteröidään? Tieto ja resurssit leviävät ympäri maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Kymmenisen vuotta sitten startup-yrittäjät vielä kantoivat servereitä toimistolle sivuston liikennettä tukemaan. Tämän päivän pilvipalvelut maksavat murto-osan toimistoservereiden hinnasta ja niitä voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan nappia painamalla. Mitä jos yrityksellä on tarvetta lakimiehen konsultaatiolle? Googletus on kaikille varmasti tuttua. Entäpä ohjelmointitai suunnittelutaidoille? Molemmat voi joko opetella itse tai ulkoistaa kätevästi netissä. Huippuyliopistot tarjoavat nykyään ohjelmointikurssejaan verkossa ja sivustot kuten freelancer. siosi. Internet-yhteyden leviämisen myötä innovointi on helpottumassa joka puolella.

Vapa Media -julkaisu

Yritykset murroksessa Internet tarjoaa yhä enemmän joustavuutta työelämään. Suuret yritykset ovat ymmärrettävästi hitaampia sopeutumaan kuin startupit, jotka kykenevät hyödyntämään virtuaalitoimiston tuomia mahdollisuuksia välittömästi. Jatkuvasti kehittyvien tietoliikenneyhteyksien myötä työntekijöiden pakottaminen samaan osoitteeseen on oikeastaan turhaa, jopa haitallista. Välitön kosketuspinta maailmanlaajuisille markkinoille on avannut esimerkiksi ohjelmistojen kehittäjille uusia mahdollisuuksia, jotka suorastaan huutavat tiimin hajauttamista eri paikkoihin. Juuri tämän takia suomalainen startup Futureful tapaa käyttäjiä San Franciscossa samalla, kun kehitystyö jatkuu Suomessa ja Puolassa. Miksi koko porukka ei muuta San Franciscoon? Koska tietokoneinsinöörit ovat Suomessa ja Puolassa huippuluokkaa samalla kun kulut ovat matalammat kuin startup-yritysten kehdossa Piilaaksossa. Tehokkaalle innovoinnille on kuitenkin omat vaatimuksensa. Työnjaon tulee olla selkeä ja työn tulokset helposti arvi-

oitavissa. Startupeissa tämä toimii, koska ohjelmoijat keskittyvät koodin kirjoittamiseen, suunnittelijat ulkoasujen luomiseen ja myyntimiehet tuotteen myymiseen. Ohjeistuksessa on kuitenkin hyvä jättää tilaa itsenäiselle ajattelulle, sillä mikään ei tapa luovuutta yhtä nopeasti kuin pomon pikkutarkka tehtävälista. Suurissa organisaatioissa fyysisesti hajautetun työn hidasteena saattaa olla keskijohdon hämärä työnkuva. Yahoon uusi toimitusjohtaja Marissa Mayer kohtasi kenties kyseisen ongelman, kun hän hiljattain kutsui alaisensa takaisin toimistolle töihin. Toisaalta vielä suuremmatkin yritykset ovat jo sisäistäneet joustavuuden merkityksen. Esimerkiksi Googlella on hyvin matala organisaatio. Korkeimman johdon alaisuudessa työntekijät toteuttavat itsenäisiä projekteja, joissa vastuu ja vapaus ovat projektiryhmän insinööreillä, suunnittelijoilla ja ideamiehillä – resurssit vain tulevat Googlelta. Ei siis mikään ihme, että Google on menestynyt Yahoota paremmin viime vuosina alalla, jossa uusia palveluita ilmestyy markkinoille tiheämpään kuin muilla aloilla yhteensä.

Vapa Media -julkaisu

Suurten yritysten elinehtona on seurata ongelmakohtiin. Tällä hetkellä Suomen Googlen jalanjälkiä. Työntekijöiden on ny- koulutusjärjestelmä vain hidastaa innovakyisin helppo alkaa toteuttaa omia unelmi- tiivisen kulttuurin kehittymistä. Koulutamaan, jos yritys ei kykene tarjoamaan hou- me tulevaisuuden johtajia maailmaan, joka kuttelevaa kasvuympäristöä. Tämän takia on kovaa vauhtia jäämässä historiaan. Sayritysten tulisi vapautua ylimääräisestä oh- maa vauhtia on sulamassa myös Suomesjauksesta ja keskittyä tukemaan yrityksen sa niin arvostetun akateemisen koulutuksisäisiä projekteja taloudellisesti ja tarjo- sen merkitys. Senpä takia Suomella ei ole amalla neuvoja ja kontakteja. Yksittäisen varaa vanhentuneen koulutusjärjestelmän työntekijän vapauden ja vastuun lisääntyes- remontoinnissa samanlaisiin aikatauluihin sä työntekijöitäkään ei voi enää vaatia istu- kuin vaikkapa Helsingin kaupungin rakenmaan konttorilla. Äidit ja isät viettävät var- nusvirastolla. masti mielellään aikaa kasvavien lastensa Suomalaisoppilaiden hyvä menestys kanssa kun taas toiset voivat inspiroitua ja kansainvälisissä vertailuissa on pitkälti laaoppia tekemällä töitä sadukkaiden opettajien an”Suurten yritysten manhenkisten ihmisten siota. Opetus keskittyy elinehtona on seurata parissa. Kun toimiston sikuitenkin kovin standarjaintia voi vaihtaa oman disoituun opetussuunGooglen jalanjälkiä. mielensä mukaan, työ- Työntekijöiden on nykyisin nitelmaan, jossa asiviihtyvyys kasvaa. Työnat opetellaan samassa helppo alkaa toteuttaa tahdissa. Meritokraattiteon sijainnin merkityksen katoaminen avaa omia unelmiaan, jos yritys semmassa innovaatioei kykene tarjoamaan myös uusia mahdolliympäristössä yleistiesuuksia työnantajan nädon pänttäämisen sijaan houkuttelevaa kökulmasta. Rekrytointiin oppilaiden olisi hyödyllikasvuympäristöä.” liittyvät maantieteelliset sempää paneutua heitä rajoitukset katoavat, kun Skype keskustelu kiehtoviin aiheisiin. Paneutumisella en taronnistuu yhtä hyvin mökkilaiturille Raasepo- koita koulukirjojen entistä tarkempaa lukeriin kuin Mumbaihin. mista. Rohkaisisin suomalaisia kouluja, alaasteelta yliopistoihin, vaatimaan enemmän Innostaminen tärkeämpää aiheiden tutkiskelua itsenäisten projektien kuin opettaminen kautta, joissa oppilailla on mahdollisuus Innovointiin innostaminen tulisi kuiten- etsiä ratkaisua itse asettamiinsa pulmiin. kin aloittaa hyvissä ajoin ennen työelä- Mallia ei tarvitse hakea rakasta naapuria mään siirtymistä. Siksi katseet pitää kään- kauempaa: kun suomalaisabiturientit yrittää Suomen koulutusjärjestelmään ja sen tävät opetella ulkoa sanontoja, joilla eng-

Vapa Media -julkaisu

lannin esseeosiosta irtoaa pisteitä ylioppilaskirjoituksissa, Ruotsissa suunnitellaan ja toteutetaan itse oma työnäyte. Autoista kiinnostunut abiturientti saattaa rakentaa auton, joku toinen järjestää huutokaupan ja lahjoittaa tuotot hyväntekeväisyyteen. Kumpi mielestäsi innostaa ja ohjaa enemmän innovatiiviseen toimintaan? Ilmainen koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet koko väestölle on yksi Suomen erityispiirteistä. Tämän takia muutokset koulutusjärjestelmään voisivat tuottaa nopeastikin maanlaajuista hyötyä. Ohjelmointi pakollisena oppiaineena esimerkiksi helpottaisi huomattavasti innovaatioprosessia luoden jokaiselle suomalaiselle oppilaalle mahdollisuuden testata ideoitaan oikeilla markkinoilla. Vaikka ohjelmointia voi nykyään opetella helposti netissä, harvalla nuorella on tarpeeksi mielenkiintoa ja kypsyyttä opiskella itsenäisesti. Menestyksen todennäköisyys on suoraan verrannollinen yrittämisen määrään, joten miksei annettaisi oikeita työkaluja kaikelle sille nuoruuden innolle, joka kouluissamme yritetään pitää aisoissa?

”Mitä hauki sinulle merkitsee”? Jää nähtäväksi miten ylioppilaskirjoitusten tekeminen tietokoneella tulee muuttamaan kokeiden luonnetta ja suomalaista opetuskulttuuria ylipäätään. Kaikki koulutyö ala-asteelta lukioon tuntuu valmistavan suomalaisnuoria ylioppilaskirjoituksiin, joiden muuttuessa voisi kuvitella koulutyönkin saavan uusia muotoja. Oppilaiden rohkaiseminen itsenäiseen ajatteluun voi kuitenkin alkaa jo nyt. Sen sijaan, että oppilaat lähetetään metsään tunnistamaan samaa sataa kasvia, olisi kiinnostavimman valitseminen ja sen merkityksen pohtiminen varmasti kaikin puolin antoisampaa. Sanastokokeiden sijasta olisi parempi antaa oppilaille tilaisuus luoda henkilökohtainen yhteys sanastoon näytelmän, runon tai minkä tahansa ilmaisun kautta. Jos tehtävään on vain yksi oikea vastaus, on sen asettelussa kehitettävää. Minä en ainakaan ole törmännyt elämässäni pulmaan, johon olisi vain yksi ratkaisu. Aalto yliopiston tuntumaan on muodostunut startup-ekosysteemi, jonka ytimessä Aalto Venture Garagessa voi jo aistia

Vapa Media -julkaisu

uuden innovatiivisemman kulttuurin tuulet. Vielä ilmaista työ- ja saunatilaa ja maailmanluokan mentorointia tärkeämpi edistysaskel on kuitenkin ollut Aalto Ventures Program, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kerätä opintopisteitä kokeilemalla siipiään startup-maailmassa. Ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta suorittamisen kulttuuri paistaa silti kurssivaatimuksista liiaksi läpi. Mullistavia keksintöjä ei opita kirjoista. Ennakko-odotusten ja -käsitysten omaksuminen on mullistavien innovaatioiden kannalta vain haitallista. Ideaalitilanteessa yliopisto tarjoaisi tukea nuorille keksijöille, jotka viiden vuoden ajan onnistuvat ja epäonnistuvat tuotteistaessaan ideoitaan. Tämän jälkeen he olisivat suorittaneet tutkinnon, josta olisi nykymaailmassa oikeasti jotain hyötyä.

Vapa Media -julkaisu

”TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ VAIN HIDASTAA INNOVATIIVISEN KULTTUURIN KEHITTYMISTÄ.” #hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUS

Koko Hubara ja Marika Ketola

Sosiaali- ja terveysalan digipalvelut ovat osoittaneet tehokkuutensa loistavin tuloksin, mutta projektiajattelun ja muutosvastarinnan vuoksi niistä ei ole tullut vakiintunutta osaa sosiaali- ja terveyspalveluita.

iimeiset kymmenkunta vuotta ovat olleet oikeaa projektien kulta-aikaa sosiaali- ja terveysalalla, niin julkisen puolen kehittämisosastoilla kuin kolmannella sektorilla. Ajan hengen mukaisesti erityisesti erilaisten ennaltaehkäisevien, haittoja vähentävien sekä tietoa ja oma-apua jakavien verkko- ja mobiilipalveluiden luominen on ollut suosittua. Esimerkiksi pelkästään nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa, NuSuVeFossa, on tällä hetkellä 29 eri toimijatahoa tai hanketta, jotka ovat laajentaneet toimintaansa merkittävässä määrin verkkoon. Hankkeiden edustajat tapaavat toisiaan erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, joissa kehittämishankkeiden saavutuksia vuoden,

tai korkeintaan viiden, ajalta saa todistaa powerpoint-esityksistä. Suunnilleen samat edut todetaan melkein kaikissa hankkeissa: verkko ja mobiili toimintaympäristöinä ovat kustannustehokkaita ja vapaita sekä ajan että paikan asettamista rajoitteista. Kynnys tarjota ja etenkin hakea tietoa ja apua on äärimmäisen matala ja se tapahtuu taatusti asiakkaan ehdoilla, ja työntekijät pääsevät jalkautumaan suoraan ihmisten arkeen. Kaikki, myös esimerkiksi hankalissa perhetilanteissa elävät lapset, voivat saada äänensä kuuluviin, olettaen että heillä on tarvittavat välineet. Ja onhan heillä, sillä vuonna 2010 81 %:lla suomalaisista kotitalouksista oli internetyhteys, ja noin kolme neljästä 16–74-vuotiaasta suomalaisesta käyttää internettiä päivittäin.

Vapa Media -julkaisu

Hyvät tulokset vs. muutosvastarinta Tulokset ovat palveluiden tuottajien kokemuksen perusteella siis suorastaan hämmästyttävän hyviä, erityisesti mitä tulee ihmisten tavoittamiseen laajalla arjen ja elämän skaalalla. Raha-automaattiyhdistys, yksi verkkopohjaisten hankkeiden suurimmista rahoittajista, on esittänyt seuraavasti vuosien 2012–2015 avustusstrategiassaan: ”---toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta.” Näin ei kuitenkaan nyt ole. Innovaatioita ei tuoteta juuri lainkaan osana kuntien jo olemassa olevaa palvelujärjestelmää, vaan erikseen projekteissa, jossa niiden kehittelyyn eivät osallistu ne ihmiset, jotka tekevät päivittäistä työtä asiakkaiden parissa. Miksi näin on ja miksi rahoittajat eivät toivomusten sijaan suorastaan vaadi hankkeilta ylisektoriaalista otetta? Nähdäksemme tälle ilmiölle on kaksi syytä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat ylikuormitettuja työssään ja kokevat monien tutkimusten mukaan uudistukset ja muutokset raskaina lisinä. Li-

säksi netti ja mobiili työvälineinä sosiaali- ja terveysalalla ovat verrattain uusia vaikka yhteys asiakkaisiin syntyy monesti niiden kautta ja asiakastietojärjestelmät ovat nykyään sähköisiä. Kun projektityöntekijän ominaisuudessa käy esittelemässä verkkopalveluaan kentällä, on vastaanotto vähintäänkin skeptinen. Usein kysytään, mistä tiedämme että ihmiset ruudun toisella puolen ovat ”oikeita” ja mitä aiomme tehdä sille, että nämä kipeästi avun tarpeessa olevat henkilöt pääsevät ”oikean” avun piiriin. Asenne ja asetelma ovat selkeät: verkossa tehtävä sosiaali- ja terveystyö ei ole aitoa ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamista, joka sellaisenaan riittäisi palveluksi tai hoidoksi. Pitää myös muistaa että sosiaalialan sukupolvenvaihdos on edelleen vasta käynnissä. Jos on aloittanut työuransa ei pelkästään ennen verkkovallankumousta, vaan myös ennen projektiyhteiskunnan syntyä, on varmasti vaikeaa kuvitella työtään sellaiseksi, että se ei perustuisi kasvokkaiseen kohtaamiseen. Tästä johtuen muutosvastarinta voi olla ajoittain hurjaa.

Vapa Media -julkaisu

Verkossa matalin kynnys

tulla avun piiriin Toinen, ja paljon vakavampi syy, ovat Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Hankjähmeät projektiajattelua määrittävät yhkeita on ollut runsaasti, ja verkossa kohteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet. dataan asiakkaita aivan samoilla ihmisarNe asettavat rajoitteita myös toiminnalvon periaatteilla kuin kasvokkain. Olemme le. Vaikka yhtäkkiä koko uuden sukupolven ymmärtäneet, että internet on yksi toiminsosiaali- ja terveysalan tahtotila olisikin taympäristö muiden joukossa ja siellä tehtehdä sosiaalityötä verkossa ja mobiilissa, tävä työ kuuluu osaksi olemassa olevaa ei se olisi välttämättä mahdollista nykyiselpalvelujärjestelmää siinä missä vaikkapa lä systeemillä. ihmisten koteihin jalkautuva perhetyö. Moni hanketoimija on kasvokkaista peruspalvelutyötä tekevien kanssa samaa Otetaan esimerkki. Eräässä tukea tarmieltä projektiajattelun ongelmallisuudesvitsevien verkkopalvelussa työskentelee ta. Se rajoittaa toimintaa esimerkiksi käysairaanhoitaja, jonka päivätyö on samastettävissä olevan sa organisaatiossa jon”Verkko on dynaaminen ajan suhteen (proka kehittämistyön osajektit ovat käynnis- paikka. Sosiaalityö tapahtuu na verkkopalvelu pyörii. sä aina vain tietyn siellä paljon matalammalla Hän tekee verkkotyöaikaa ja sitten ne tä oman työaikansa ulkynnyksellä kuin kasvokkain, kopuolella hänen oma päättyvät). ja ennaltaehkäisevä Lisäksi projektit työnsä on hoitotyötä, neuvontatilanne voi kääntyä mutta samassa tilanpainottuvat yleensä suunnitteluun, ke- korjaavaksi työksi hetkessä.” teessa olevien nuorhittämiseen ja näisten kanssa toimiminen tä raportoimiseen, mikä määrää suunnan verkossa puolestaan kehittämistyötä. Palsille, miten määrärahoja voi käyttää. Laki kat tulevat eri lähteistä, eikä niitä voi byroraha-automaattiavustuksista sanoo, että kraattisista syistä yhdistää. avustus voidaan myöntää toiminta-avusVerkkotyön kontekstissa tällainen maltuksena tai erityisavustuksena. Projektili ei toimi. Tarkoitus ei ole, kuten jo aiemavustukset kuuluvat jälkimmäiseen kategomin esitimme, kuormittaa työntekijöitä entiriaan, jonka yksi määritelmä on, että hanke sestään, vaan organisoida työtä uudelleen on tarkoitukseltaan rajattu. ja asiakaslähtöisemmin. Synergiaa ei synSosiaali- ja terveysalan verkko- ja mony kovin helposti jos saman työn kahta eri biilipalvelut ovat verrattain uusi ilmiö, joten muotoa joutuu pitämään erillään. Syntyy ne on tähän saakka rahoitettu pääasiassa hiljaista tietoa, joka jää työntekijän yksityiprojektiavustuksilla. Ennen kuin on tiedetty, seen reserviin. Hiljainen tieto taas on asia, mitä mahdollisuuksia verkkoperustaisella jonka mallintamiseksi on tehty paljon töitoiminnalla on, on tietysti ollut perusteltua tä esimerkiksi sosiaalityön saralla. Siksi on rajata hanke asian erilaisten kokeilujen pinurinkurista, että se jää piiloon juuri kehitlotointiin. tämistyöksi kutsutussa toiminnassa.

Vapa Media -julkaisu

Verkko on dynaaminen paikka. Sosiaalityö tapahtuu siellä paljon matalammalla kynnyksellä kuin kasvokkain, ja ennaltaehkäisevä neuvontatilanne voi kääntyä korjaavaksi työksi hetkessä. Jokainen asiakas kuitenkin tulee näihin verkkopalveluihin saamaan apua vaikeaan elämäntilanteeseen, ja niin työntekijällä kuin asiakkaalla pitää olla selkeä kuva omasta toimenkuvastaan, sen laajuudesta ja suhteesta reaalimaailmaan. On kohtuutonta sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan, että verkkotyön resurssit on suunnattu palvelujärjestelmän ulkopuolella toimiviin kehittämishankkeisiin, vaikka kyse on todellisuudessa samanlaisesta monimuotoisesta ja nopeatempoisesta hoito- tai palvelutyöstä kuin kasvokkainkin.

Vaihtoehdot lisäävät hyvinvointia Hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelujen säilymisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, että verkkoperustaiset sosiaali- ja mielenterveyspalvelut eivät korvaa traditionaalisia palveluja, vaan eri palvelumuodot toimivat yhdessä ja limittäin. Verkon mahdollisuuksien on epäilty synnyttävän vääränlaista tyytyväisyyttä palvelujen saatavuuteen ja kohtaavuuteen. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että käyttäjät hyödyntävät internetin resursseja pikemminkin traditionaalisten palvelujen lisänä kuin korvaajana. Osa palvelujen käyttäjistä ja ammattilaisista tulee varmasti aina pitämään kasvokkaista kohtaamista parempana kuin vuorovaikutusta verkossa. Toisaalta on paljon myös niitä, joka kokevat uuden teknologian mahdollistaman helpon saatavuuden

tai anonyymiyden tärkeimpänä perusteena avun hakemiselle tai tuen vastaanottamiselle. Esimerkiksi tämän päivän lapset kasvavat nettinatiiveiksi nuoriksi aikuisiksi, joille kaikenlaisten asioiden, myös oman hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan kuulumisen hoitaminen netissä on luontaista. On tärkeää ottaa huomioon nämä molemmat tosiasiat ja pyrkiä kohtaamaan asiakkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Toivommekin, että seuraavaksi sosiaali- ja terveysalalla erilaisia digi- ja mobiilihankkeita kehittävät tahot ja niiden rahoittajat keskittäisivät voimansa uuden mallin kehittämiseksi sille, miten toimivimmat innovaatiot saataisiin osaksi reaalimaailmassa toimivaa palvelujärjestelmää. Mallin tulee olla tarpeeksi joustava, jotta se verkon ja mobiilin kehittyessä nopeaa vauhtia ei heti vanhentuisi. Lisäksi sen tulisi toimia ensisijaisesti entisestään ylikuormitettujen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden sekä yhä haastavammissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden, ei projektirakenteiden ehdoilla. Sosiaali- ja terveysalan verkko- ja mobiilipalveluilla on tärkeä rooli ja tilaus jo nyt. Siksi on mietittävä tarkkaan, miten ne tuodaan luontevaksi osaksi lähitulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Lähteet: Marks, Isaac, M.; Cavannagh, Kate; Gega, Lina (2007) Hands-on Help. Computer-aided Psychotherapy. Hove and New York: Psychology Press

Vapa Media -julkaisu

”INNOVAATIOITA EI TUOTETA JUURI LAINKAAN OSANA KUNTIEN JO OLEMASSA OLEVAA PALVELUJÄRJESTELMÄÄ.”

#hiljainensignaali

Vapa Media -julkaisu

TIETOA TRENDIRAPORTISTA

“Alussa vain tarkkaavaisimmat havaitsevat ilmassa väreilevät ääniaallot.” Trendiraportti Hiljainen Signaali kerää kuiskaukset yksiin kansiin ja esittää tuoreita asiantuntijanäkökulmia digitalisaation vaikutuksesta kuluttamiseen, kansalaisuuteen ja yrityksiin. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput. Raportin tavoitteena on herättää keskustelua ja toimia uusimpien näkökulmien äänitorvena. Hiljainen signaali -trendiraportin ensimmäinen osa julkaistiin helmikuussa 2012. Raportti on ilmainen ja vapaasti käytettävissä, mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. Sovellamme raportin käyttöön creative commons -lisessin ehtoja. Muistathan siis mainita lähdeviitteet (Vapa Media, Hiljainen Signaali -trendiraportti) ja linkata alkuperäiseen raporttiin aina käyttäessäsi tai lainatessasi raportin sisältöjä.

Tule mukaan keskustelemaan, kirjoittamaan ja kommentoimaan muutoskeskustelua trendiraportin Facebook-sivuilla facebook.com/hiljainensignaali tai kommentoi twiittaamalla #hiljainensignaali ! Tämä raportti ei olisi onnistunut ilman Vapa Median työntekijöitä ja kuvituksesta ja taitosta vastannutta Janne Melajokea, artikkeleiden kirjoittajia sekä aktiivista sisällöistä kiinnostunutta verkkoyleisöä. Kiitos! Helsingissä, Toukokuussa 2013

OTA YHTEYTTÄ: Hilkka Rissanen Vapa Media Oy p. +358 40 8301192 t. Twitter.com/hilkkariss

Vapa Media -julkaisu

TIETOA

JULKAISIJASTA Hiljainen Signaali -trendiraporttia julkaisee sisältötoimisto Vapa Media. Vapa Media on Suomen ensimmäinen sisältöstrategiatoimisto. Uskomme merkitykselliseen sisältöön ja sen voimaan huomionherättäjänä. Teemme yrityksille ja organisaatioille sisältöstrategiaa, jonka avulla yritykset oppivat tuntemaan kohderyhmänsä verkossa sekä toteuttamaan heille merkityksellistä kommunikointia. Lisäksi teemme yrityksille asiakaslähtöistä verkkosivusuunnittelua eli konseptoimme sivuja sekä sosiaalisen median toimintoja, jotka tarjoavat kohderyhmiä kiinnostavia sisältöjä. Vapa Media julkaisee raporttia kirvoittaakseen verkon keskeisten toimintojen ympärillä olevaa keskustelua ja edistääkseen yhteistä ajattelua. Vapa Media: facebook.com/vapamedia twitter.com/VapaMedia slideshare.net/VapaMedia Haluaisitko paremman otteen verkkotoimintaasi? Kiinnostaako kohderyhmien sitouttaminen?

OTA YHTEYTTÄ: Ida Hakola Vapa Media Oy p. +358 50 5394912 t. twitter.com/IdaHakola Matti Oksanen Vapa Media Oy p. +358 50 3878303

Vapa Media -julkaisu

' (

!! "

)

#$ %

! +,- *" )./ . . 0./4

.))54

. 54 11 $4

. 0. $1213 36

Vapa Media -julkaisu

Verkkosisällöt helposti ja luotettavasti Teemme laadukkaita sisältöjä verkkoon − teksteistä videoihin. Tutustu ja ota yhteyttä: www.ghostwriters.fi

Mrs. Muir & The Ghostwriters – Verkkosisältöjä. Laadukkaasti, luotettavasti ja rakkaudella.

Vapa Media -julkaisu

Vapa Media -julkaisu 38