KOTONA

Koti on koti pandemiassakin

Pandemian aikaan ihmiset etsivät lisää neliöitä ja omaa pihaa, sanoo media. Vuokra-asumisessa tämä ei näy, mutta kasvaneen tarjonnan takia nyt on hyvä hetki hakea uutta asuntoa.

Teksti Anne Hänninen Kuvat Laura Oja

Koronapandemian takia ihmiset haluavat lisää tilaa ja oman pihan. Jos lehtiä on uskominen, ihmiset muuttavat mökeilleen tekemään etätöitä, etsivät itselleen omakotitalon pääkaupunkialueen vieruskunnista tai vähintäänkin hakevat uutta asuntoa, johon mahtuu kunnon työhuone. – Omakotitalotonttien myynnissä tämä näkyy. Vantaalla olemme myyneet lähes kaikki tontit, jotka ovat olleet tarjolla. Myös rivitalojen kysyntä on kasvanut, Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta kertoo.

Vuokra-asumisessa sen sijaan pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut ihmisten asumistoiveisiin tai asunnon vaihtamishaluihin.

Nurmijärvi-ilmiö harhaa Suomen kattavin vuokra-asuntojen verkkopalvelu Vuokraovi.com kysyi kävijöiltään, onko poikkeustilanne vaikuttanut asunnon vaihdon ajankohtaisuuteen. Vastausten mukaan sillä on ollut hyvin vähän vaikutusta. Palvelussa käy keskimäärin 500 000 eri kävijää kuukausittain. – Omakotitalojen kysyntä on ymmärrettävästi kovinta aina keväällä, kun ihmiset haluavat pihan. Ilmiö ei ole itsessään uutinen vaan jokavuotinen ilmiö ja koskee enemmänkin asuntojen ostomarkkinaa. Vuokra-asunnoissa on huomattavasti harvemmin tarjolla omakotitaloja varsinkaan pk-seudulla, Vuokraovi.comin business owner Henrik Laakkonen huomautta

Vuokraovi.comin tilastoissa Nurmijärviilmiö ei näy. – Kyseessä voi olla väärä tulkinta. Koska isoja asuntoja on markkinoilla vähemmän, pienelläkin kysynnän nousulla on näkyvä vaikutus. Meidän luvuistamme ei käy ilmi, että ihmiset hakisivat nykyistä isompia asuntoja isossa mittakaavassa.

Vantaalla haetaan eniten kaksioita ja kolmioita, ja niiden suosio on hieman kasvanut suhteessa yksiöihin. Tässäkään ei ole tapahtunut

Tykkikujalla vuodesta 1989

Nina Leinonen on asunut VAV:n asunnoissa lapsuudestaan asti. Tykkikuja 5:een hän muutti 1.2.1989 ja on asunut samassa talossa siitä lähtien. – Aloitin kaksiosta, perheen kasvun takia muutimme kolmen ja neljän huoneen asuntoihin ja viimeksi palasin kaksioon. Olen asunut täällä viidessä eri asunnossa, Leinonen kertoo.

Kerran asunto vaihtui asukkaiden keskinäisellä vaihdolla, kun se oli vielä mahdollista. Muuten Leinonen on onnistunut pysymään Tykkikujalla hakemalla asuntoja normaalisti.

Lähellä on henkireikänä Myllymäen alue, jossa on ikimetsää ja vanhoja juoksuhautoja. Länsimäestä on myös erinomaiset liikenneyhteydet sekä Tikkurilan että Mellunmäen suuntaan. – Talo täyttää pian 33 vuotta, mutta asunnot ovat yllättävänkin hyvässä kunnossa. Keittiöt ja kylpyhuoneet on remontoitu, ja pian alkavat parvekkeiden maalaukset.

suurta muutosta.

Oman parvekkeen tai terassin tärkeys on Vuokraovi.comin kyselyissä hieman noussut, mikä voi olla pandemian seurausta. Samoin halu pitää lemmikkiä asunnossa on noussut.

Vuokralla asuminen kasvussa Vuokra-asuminen sinällään on viime vuosina yleistynyt ja saanut lisää suosiota. – Vuokra-asumisen brändi on selvästi parantunut vuosien varrella. Joskus vuokralla asuva sai kakkoskansalaisen leiman, mutta enää näin ei ole, Laakkonen sanoo.

Syitä vuokraamisen yleistymiseen ovat tarjonnan kasvu, ihmisten arvojen muuttuminen ja kaupungistumisen kaltaiset megatrendit.

Vuokra-asuntojen tarjonta ja siten vaihtoehtojen määrä ovat kasvaneet. Silloin yhä useamman ihmisen asumistarpeiden ratkaisu löytyy vuokraasunnoista. Väestörakenteen muutokset tukevat kehitystä. Kun yhä useammat asuvat yksin, heillä ei välttämättä ole varaa ostaa pelkin omin voimin asuntoa.

Oman asunnon omistaminen ei myöskään enää ole niin tärkeää varsinkaan nuorille. Vuokra-asuntoon ei tarvitse sitoutua samalla tavalla, vaan siitä pääsee helposti pois. Monille sijainti voi olla tärkeämpi kuin omistusmuoto, ja omat rahat halutaan ehkä sijoittaa mieluummin asumismukavuuteen kuin maksaa kodin seinistä tai panostaa elämyksiin ja matkustamiseen.

Vuokra-oven kyselyiden tulosten mukaan asukkaat ovat myös aiempaa valmiimpia maksamaan hyvästä asumisesta. Vuokran jälkeen toiseksi tärkein tekijä on asunnon kunto, ja käytännössä neljä viidestä vastaajasta olisi todennäköisesti valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa, jos asunnossa on tavallista parempi varustelutaso ja käytetty laadukkaampia materiaaleja. – Tulostemme mukaan ihmiset eivät hae edullisia ratkaisuja, vaan korona-aikaankin he ovat valmiita panostamaan asuntoon. Koti on koti ja noussut nyt tärkeämpään asemaan kuin aikaisemmin.

Hyvä aika vaihtaa asuntoa Pandemia on kuitenkin vaikuttanut vuokra-asuntomarkkinoihin hyvinkin paljon. Asuntojen tarjonta on noussut reippaasti, kun Airbnb-käytössä olleet asunnot ovat palanneet markkinoille ja myös osa opiskelijoille tarkoitetuista asunnoista. – Kysyntä on pysynyt entiseen malliin hyvällä tasolla, mutta tarjontaa on nyt paljon normaalia enemmän. Isoin muutos markkinoilla onkin, että vuokralaisilla on nyt enemmän varaa mistä valita. Nyt on hyvä hetki hakea vuokra-asuntoa, Laakkonen sanoo.

Kun Airbnb-markkina taas herää ja vaihto-opiskelijat ja uudet opiskelijat muualta maasta tulevat taas opiskelupaikkakunnalle, tilanne muuttuu

ja vuokra-asuntojen tarjonta normalisoituu. – Näin onkin nyt käymässä ja asuntoja menee vuokralle jopa viime vuotta enemmän.

Vantaa voitolla Koronavuoden aikana pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle. Vaikka Espoo ja Helsinki olivat muuttotappiollisia, Vantaa sai reilut 1000 henkeä muuttovoittoa kotimaasta, ulkomailta reilut 1600 henkilöä. Parina edellisenä vuonna muuttovoitto on ollut vieläkin suurempi. Vantaalle muutetaan eniten Helsingistä ja ulkomailta, ja suurin osa tulijoista on työikäisiä, 25–44-vuotiaita.

Vantaan valtteja ovat hyvä liikenneyhteydet ja palvelut sekä luonnon läheisyys. Asumisen hinta–laatusuhde on hyvä, ja kaupungissa rakennetaan jatkuvasti paljon uusia asuntoja hyville paikoille.

Vuokraovi.comin tietojen mukaan halutuimpia alueita ovat Tikkurila, Kivistö, Myyrmäki, Martinlaakso ja Hiekkaharju.

Vantaa seuraa vantaalaisten tyytyväisyyttä asukasbarometrillä, joka on nyt tehty kaksi kertaa. Siinä kysytään asunnosta, palveluista, liikkuvuudesta, virkistysmahdollisuuksista, asumistoiveista ja muuttoaikeista. Viimeisin barometri tehtiin koronatalvella 2020–2021. – Yleisesti ottaen vantaalaiset ovat tyytyväisiä asumiseensa, eivätkä tulokset ole pudonneet pandemian aikana. Se ei ole näkynyt edes muuttoaikeissa – isompaa asuntoa halutaan yleensä perheen kasvun takia, Ranta kertoo.

Vaikutukset tulevaisuudessa? Pitkällä aikavälillä asumiseen vaikuttavat eniten kaupungistuminen ja väestörakenteen muutokset. Ne vaikuttavat siihen, minkälaisista asunnoista on kysyntää ja minkälaisia taloja rakennetaan. Sekä suunnittelu- että rakennushankkeet ovat pitkiä, joten mitään äkillisiä muutoksia ei ole odotettavissa pandemian päättymisen jälkeenkään. – Jatkossakin valtaosa asunnoista kaavoitetaan niin, että ne tulevat kerrostaloihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Se on maankäytöllisesti järkevää.

Vantaan kaupungin määritysten mukaisesti asunnoista korkeintaan 30 prosenttia saa olla yksiöitä ja vähintään 30 prosenttia pitää olla perheasuntoja. Näin halutaan, että asuntokannassa on erilaisia asuntotyyppejä erilaisiin tarpeisiin. – Emme vielä tiedä, miten koronapandemia vaikuttaa yhteiskuntaan ja talouteen pitkällä aikavälillä. Asuntojen kysyntään vaikuttaa paitsi toiveet myös, se mihin on varaa. On jännittävää nähdä, miten pandemian päättyessä käy! Ranta toteaa.