Vavila 1/2021

1 2021

VAV- KO N S E R N I N A S I A K A S L E H T I

M U N VA N TA A

JOHANNA SJÖHÖLMIN VAARALA KÄDESTÄ PITÄEN: Jätteestä hyötykäyttöön

MITÄ KUULUU? Ali Jahangiri lapsuuden kulmillaan

PÄÄKIRJOITUS STÄ HDE A A LE A N N AU T E T T . F I V PA L @ VA A T TIN VIES

Tietosi on turvassa

Kuva Sanna Liimatainen

O

len työskennellyt reilun vuoden verran roolissani VAV-konsernin lakimiehenä ja tietosuojavastaavana. Saan työssäni olla kanssakäymisissä lähes kaikissa VAV:n toiminnoissa työskentelevien työtovereiden kanssa, minkä ansiosta päiväni eivät ole samanlaisia. Tehtävääni kuuluu ratkaisujen löytäminen oikeudellisiin pulmiin ja menettelyjen lainmukaisuuden varmistaminen, jotta toimintamme on sujuvaa. Välillisesti saan vaikuttaa siihen, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja heillä on käytössään parhaat mahdolliset asumisen palvelut.

Moni asukkaille suunnatuista palveluistamme on muuttunut digitaaliseksi. Meille on VAV:lla tärkeää, että asiakkaamme voivat käyttää sähköisiä palveluita rauhallisin mielin tietoisina siitä, että palveluiden käyttö on alusta saakka suunniteltu asiakkaidemme yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa kunnioittaen.

Kehitämme toimintaamme vastaamaan tietosuojasääntelyn muuttuvia vaatimuksia.

Viime keväästä saakka olemme muun muassa edellyttäneet yhteistyökumppaneitamme sitoutumaan aiempaa laajempaan tietoturvallisuutta ja henkilötietojen käsittelyä koskevaan sopimukseen. Arvioimme myös uusien hankintojen vaikutuksia tietoturvaan ja -suojaan etupainotteisesti, jonka ansiosta pystymme huomioimaan riittävät tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset jo kilpailutuksia suunniteltaessa.

Toimintaamme vaikuttaa vahvasti myös tässä lehden numerossa käsiteltävä ARAlainsäädäntö ja siihen tulevat muutokset, joiden perimmäisenä tarkoituksena on kohtuuhintaisen asumisen ylläpitäminen. Työtämme kuvaa hyvin jatkuva muutos, johon sopeutuminen on mielestäni eräs vahvuuksistamme VAV:lla.

Kevään odotusterveisin!

Laura Luhtanen Lakimies ja tietosuojavastaava

Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan VAV-konsernin asuntoihin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit saavat lehden sähköisessä muodossa. Kaikki lehdet vuodesta 2014 alkaen ovat luettavissa osoitteessa vav.fi/tietoa-meista/vavila. Julkaisija VAV-konserni Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Minna Pääkkönen Toimituspäällikkö Sini Papula Toimitusneuvosto VAV: Marjo Baas, Pekka Siltala, Anna Vilén, Päivi Pellikka (asukasjäsen), Cocomms: Sini Papula Ulkoasu Aleksi Ahjopalo Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Raisa Kyllikki Ranta Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2021.

S I S Ä LT Ö

2

PÄ Ä K I R J O I T U S

3

MUISTILAPPU

4

KYLILLÄ

6

V E I K KO VA S TA A

7

OVELLA

8

KOTO N A

12

M U N VA N TA A

15

M I TÄ K U U L U U ?

16

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

18

VIERAISSA

20

H Y VÄ T I E TÄ Ä

21

I L M O I T U S TA U L U

22

W H AT ' S U P ?

24

VÄ R I T YS K U VA

8

KO T O N A

ARA-asuntojen avulla turvallista asumista pienilläkin tuloilla.

15

M I TÄ K U U L U U ?

Koomikko Ali Jahangiri vaalii vantaalaisuutta.

18

VIERAISSA

Lammaspata porisemaan pääsiäisenä.

MUISTILAPPU

1

KO R O N AT I E D O T T E E T

Olemme koonneet kaikki koronavirukseen liittyvät tiedotteet yhteen paikkaan, ja päivitämme sivustoa tilanteen muuttuessa.

Löydät ajankohtaiset koronatiedotteet osoitteesta vav.fi/asukkaalle/koronatiedotteet

Teksti Sini Papula

3

2

VEROMIEHEEN UUSIA VUOKRAASUNTOJA

Vantaan Veromieheen valmistuu 100 uutta ARA-rahoitteista vuokra-asuntoa maaliskuun lopussa 2021. Valmistuvassa kiinteistössä on kolme porrasta ja kuusi asuinkerrosta. Vuokraan sisältyy veloitukseton pesutuvan käyttö ja nettiyhteys, joka on 25 Mbit/s. Kiinteistö on savuton, asunnoissa sekä parvekkeilla tupakointi on kielletty.

Lemmikit ovat tervetulleita. Lisää osoitteesta vav.fi/perintokuja9

PÄ Ä S TÄ VA L O KO T I I N

Nyt on paras aika pestä ikkunat ja antaa kevätauringon tulvia sisään.

Paras ajankohta ikkunanpesuun on hiekoitushiekkojen lakaisun jälkeen.

Erityisiä kikkakolmosia ei tarvita mutta kannattaa panostaa hyviin välineisiin. Marketista löytyy ikkunanpesimiä ja -kuivaimia varsin kohtuuhintaan. Jos sinulta ei löydy ikkunanpesuainetta, astianpesuaine ajaa asian. Muista suojata lattia sekä läheiset esineet ja huonekalut vesiroiskeilta.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

3

h

V

KYLILLÄ

Pääsiäinen on askartelun ja käsitöiden aikaa P

ääsiäinen ja lisääntyvä valo innostaa monenlaisiin puuhiin, joihin koko perhe voi osallistua. Pienet käsityöt ja koristeet piristävät niin tekijöitänsä kuin myös kodin sisustusta. Materiaaleja askarteluun voi löytää luonnosta, askarteluliikkeistä tai kotoa.

Pajunkissat ovat perinteinen ja näyttävä pääsiäiskoriste, joiden somistamisessa voi käyttää luovuutta. Luonnosta kerättyihin pajun oksiin voi kiinnittää esimerkiksi itse maalattuja styroksimunia, paperista taiteltuja perhosia tai pahvista leikattuja pupuja. Valmiiden oksien lisäksi maljakkoon voi sommi-

4

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

tella aitoja kukkia lisäämään asetelman koristeellisuutta.

Vanhoista vessapaperihylsyistä voi rakentaa mitä mielikuvituksellisempia pääsiäistipuja tai -pupuja. Niiden koristelussa voit käyttää apuna esimerkiksi sulkia, tusseja, maaleja ja pahvia. Jos teet pupun, liimaa hylsyn yläosaan paperista tai pahvista leikatut pupunkorvat ja koristele hylsyyn kasvot. Tipun voit luoda liimaamalla hylsyn alaosaan toiselle puolelle sulkia sekä askartelemalla hylsyyn nokan ja silmät. Käsintehtyjä koristeita voi asetella esimerkiksi itse kasvatettujen rairuohojen viereen tai ikkunoiden väliin.

KIRJEITÄ SINULLE 24.3.2021 / 25.3.2021 / 29.3.2021 KULTTUURITEHDAS VERNISSA, TIKKURILANTIE 36, TIKKURILA

Tammikuussa 2020 alkaneen Vantaan kulttuuripalveluiden, Vantaan Sanataidekoulun ja Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun sekä Foibekartanon yhteisen ikäihmisten työpajan tuloksena syntynyt teatteriesitys ”Kirjeitä sinulle” saa ensiiltansa. Esityksen tekstit ovat syntyneet koronaviruksen varjostamana vuonna 2020, mutta niiden aiheet laajenevat sosiaalisen eristyksen ylä- ja ulkopuolelle.

Vapaa pääsy, mutta pakollinen ennakkovaraus osoitteeseen: liput@tikkurilanteatteri.fi.

KEVÄTMIELTÄ TI-TI NALLEN KEVÄTRIEHA -KONSERTISTA MA 19.4.2021 KLO 18.00 KULTTUURITALO MARTINUS, MARTINLAAKSONTIE 36, MARTINLAAKSO

Keväinen luontoretki aikaa ulkoilulle ja luontoretkille. Sopivan varustuksen, istuma-alustojen ja eväiden lisäksi päiväreissulle ei juuri muuta tarvita.

Ulkoilukohteita voi löytää kodin läheltä tai pienen matkan päästä. Verkkosivuilla www.vantaa.fi/luontopolut voit tarkastella Vantaan luontopolkuja.

Luontoretkestä voi tehdä lapsille tutkimusmatkan etsimällä yhdessä koko perheen kesken kevään merkkejä ja kirjaamalla niitä ylös vihkoon tai ottamalla luontoilmiöistä valokuvia. Perheen pienimpien kanssa luontoon voi tutustua keskustelun keinoin.

Frisbeegolfia pelaamalla voi tutustua uusiin alueisiin ja nauttia samalla kauniista kevätsäästä. Kiekkoja voi ostaa noin 7–10 eurolla hyvin varustelluista urheiluliikkeistä tai hypermarketeista. Vantaan frisbeegolfratoja voit tarkastella osoitteessa www.frisbeegolfradat.fi/radat/Vantaa/.

Kuvat Unsplash ja Shutterstock

KEVÄT ON MAHTAVAA

Virtuaalijumpat kaikenikäisille ja veloituksettomat virtuaalijumpat innostavat liikkumaan kotoa käsin. Tuntien vetäjinä toimivat Vantaan kaupungin tutut liikunnanohjaajat. Tallenteiden katsominen ei edellytä kirjautumista tai ohjelmistojen lataamista. Aikataulut ja tallenteet löydät osoitteesta: www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ohjattu_liikunta/video-ohjattu_liikunta.

KAIKILLE AVOIMET

Ti-Ti Nallen perhe, Riitta sekä Hirsimetsän kaverit innostuvat kevätriehasta, missä kukaan ei jää yksin. Laulujen, tanssien ja mielenkiintoisen tarinan keskellä pääset osallistumaan esitykseen ihan niin paljon kuin haluat. Liput 18,00€, www.lippu.fi.

HISTORIALLINEN RETKI VANTAANKOSKELLE KUNINKAANTIE, VANTAA

Vantaankosken pauhuissa ollaan niin vantaalaisen teollisuushistorian kuin koko kaupunginkin alkujuurilla. Tunnelmallisessa miljöössä riittää ihmeteltävää ja alueella on noin kilometrin mittainen luontopolku. Reissuun voi yhdistää esimerkiksi vappu- tai kevätpiknikin, pakkaamalla eväät ja istuinalustat mukaan.

LINTUJEN TARKKAILUA PITKÄJÄRVEN LINTUTORNILLA Keväällä monet muuttolinnuista saapuvat takaisin Suomeen. Lintujen juhlaa ja laulun raikumista voi ihastella kotipihalta käsin tai esimerkiksi Pitkäjärven lintutornilla.

Tornille pääsee Uudenkyläntieltä Kehä III:n yli kevyenliikenteen siltaa pitkin.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

5

V E I K KO VA STA A

?

Miksi koira haukkuu?

Koira ilmaisee tunteitaan haukkumalla. Koira haukkuu saadakseen huomiota, turhautuessaan, leikkiessään, puolustaessaan reviiriään, tervehtiessään tuttuja tai karkottaakseen tuntemattomia. Vahtiva koira haukkuu matalalla äänellä pitääkseen tunkeutujan kaukana, kun taas korkeat haukahdukset kertovat innostuksesta.

Jos haukunta on intensiivistä ja tiheää, koira saattaa pelätä.

Haukkuminen on koiralle luontaista toimintaa, ja se on jalostettu vahtimaan ja ilmoittamaan mahdollisista uhkista. Haukkuminen myös itsessään on koiralle palkitsevaa toimintaa, joten sen kieltäminen kokonaan ei ole suositeltavaa. Koiralle olisi hyvä opettaa, ettei tämän tarvitse olla jatkuvasti vartioimassa ympäristöä. Jatkuva varuillaan olo voi aiheuttaa koiralle stressiä siinä missä haukkuminen rassaa omistajaa ja naapureita.

Häiritsevään ja huomiohakuiseen haukuntaan kannattaa puuttua jo pentuna. Johdonmukaisella ja kärsivällisellä koulutuksella vanhemmankin koiran voi opettaa haukkumaan vähemmän. Lähde: kuono.fi

?

Miksi en saa VAV:n vuokra-asuntoa?

VAV:n asuntokannasta vapautuu noin 100 vuokra-asuntoa kuukaudessa.

Asuntohakemuksia rekisterissämme on koko ajan yli 5 000 hakijalla. Vapautuvien asuntojen pienen määrän ja toisaalta hakijoiden suuren määrän vuoksi VAV ei pysty tarjoamaan asuntoa kaikille hakijoille. VAV Asunnot Oy:n asuntoja jaetaan tarveperusteisesti, asunnonhakijoista kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat ovat etusijalla.

VAV:n vapaarahoitteisia asuntoja ei tarjoa hakijoille, joilla on luottotiedoissa merkintöjä. Maksuhäiriömerkinnät eivät ole kuitenkaan este ARA-asunnon vuokraamiselle, jos ne ovat vähäisiä tai

6

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

ne eivät ole hoitamattomia vuokravelkoja ja maksuhäiriöhistorian perusteella voidaan arvioida, etteivät maksujen laiminlyönnit ole toistuvia.

?

Mistä kaikesta vastaa isännöitsijä?

Isännöitsijällä on kokonaisvastuu siitä, että asuminen on vaivatonta ja paikat ovat kunnossa talossa. Isännöitsijä valvoo kiinteistön huoltotoimien ja korjausten tekemistä huollon, urakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden toimesta. Lisäksi hän vastaa, että sovitusta tasosta pidetään kiinni.

Isännöitsijä huolehtii myös kiinteistön kehittämisestä ja kunnosta pitkällä tähtäimellä ja vastaa korjausten suunnittelusta ja toteuttamisesta. VAV:n asiakaspalveluun voi olla yhteydessä, jos huoltotoimenpiteet, kuten vuotavan hanan korjaus ei etene vikailmoituksesta huolimatta. Viime kädessä isännöitsijä selvittää tilanteen ja jouduttaa tarvittaessa huoltoyhtiön toimintaa.

?

Puheenjohtajan tai luottamushenkilön tehtäviin ei kuulu välittää tietoja vioista ja puutteista asukkaan ja isännöitsijän tai huoltoyhtiön välillä.

Mitä kuuluu asukasaktiivin tehtäviin, mitä ei?

Asukasaktiivin tehtävänä on olla mukana varmistamassa asumisen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Aktiivit tekevät tiivistä yhteistyötä talon isännöitsijän kanssa, mutta heidän ei tarvitse ottaa hoitaakseen asioita, jotka kuuluvat isännöitsijän tai huoltoyhtiön vastuulle.

Asukasaktiivit toimivat vapaaehtoispohjalta.

Asukasaktiivit auttavat lisäämään talon yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia yhteisiä aktiviteetteja kuten talkoita ja muita tapahtumia. Aktiivinen asukastoiminta auttaa pitämään talon kunnossa, jolloin kiinteistönhoitokustannukset vähenevät ja vuokrataso pysyy alhaisena. Isännöitsijän työ helpottuu, kun hän saa asukasaktiiveilta tietoa talon asioista.

Asukastoimikunta toimii tapahtumien moottorina sekä tiedottaa tapahtumista omassa talossaan.

TURISTIKIERROKSELLE OMASSA KOTIKAUPUNGISSA Lähellekin voi matkustaa.

Leiki turistia, ja kasaa päiväohjelmaan erilaista tekemistä luontokohteista nähtävyyksiin ja kahviloihin, joissa et ole ennen käynyt. Se, mitä löytyy maailmalta, löytyy myös Vantaalta, lupaa Visit Vantaa.

Hae vinkkejä osoitteesta: https://www.visitvantaa.fi/fi-FI

ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN VIESTINTA@VAV.FI

Teksti Sini Papula

?

OV ELLA

Naapurit tutuiksi Minna Kilpinen haluaa asukasaktiivina luoda yhteisöllisyyttä ja tuoda iloa taloon.

Teksti Sini Papula

Kuva Raisa Kyllikki Ranta

MITÄ ON ASUKASTOIMINTA? Asukastoiminnalla parannetaan asumisen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Se myös auttaa pitämään talon hyvässä kunnossa ja lisää yhteenkuuluvuutta. Järjestämme talkoita, tiedotustilaisuuksia ja yhteisiä tapahtumia.

Asukastoiminta riippuu paljon siitä, kuinka monta taloa ryhmään kuuluu ja millaisia asukkaita taloissa on. Välillä voi olla kielestä tai kulttuurista johtuvia syitä, jos porukka ei osallistu toimintaan. Yritän ottaa kaikki ihmisryhmät huomioon.

Jos vaikkapa talkoisiin tulee eri uskontokuntaan kuuluvia, on tärkeä miettiä, mitä kukin syö.

MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN ASUKASAKTIIVIKSI?

Olen vuodesta 1981 asunut VAV:n taloissa ja ollut myös aiemmissa taloissa puuhastelijana. Minulle on tärkeää luoda sosiaalista kanssakäymistä asukkaiden välille – ettei oltaisi vain neljän seinän sisällä tai ei tiedettäisi, kuka naapurissa asuu. Talossa on paljon yksin asuvia. Heille on tärkeää, että voi pyytää tutulta naapurilta apua arjen pulmiin.

Meneehän tähän omaa aikaa paljon, joten on haluttava toimia yhteiseksi hyväksi. Olen ollut aktiivina myös nuorisotalotoiminnassa ja omien lasten harrastuksissa. Yhteisöllisyys luo jaksamista tällaisina harmaina aikoina.

MILLAISISTA ASIOISTA ASUKASTOIMINTA KOOSTUU?

Joitakin asukastoiminta kiinnostaa ja joillekin se on ihan sama.

Asukastoiminnan pääryhmässä on hyvä olla tietty pieni aktiivinen ryhmä. Meillä on hyvä porukka, joka houkuttelee ihmisiä mukaan. Laitan myös mainokset hyvissä ajoin hissiin ja ilmoitustaululle.

Joulun alla pidimme glögitarjoilun ulkona ja huikkasimme ohikulkeville asukkaille, että tulkaa tänne. Uudessa talossamme on hieno kerhohuone, jossa olemme järjestäneet kierrätysillan, leivontaa lapsiperheille sekä asukkaan videotykin avulla lätkän MM-kisastudion.

MINNA KILPINEN • Asuu Havukoskella • 4 lasta, 2 lapsenlasta • Harrastaa vesijuoksua ja spinningiä • Työskentelee toimistopäällikkönä

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

7

V

Koti kaikille

8

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

KOTO N A

Vantaa haluaa tarjota oikean kodin kaikille kaupunkilaisille. Valtion tukemissa ARA-asunnoissa turvalliseen asumiseen pääsee kiinni pienilläkin tuloilla.

Teksti Anne Hänninen

V

AV omistaa Vantaalla 11 000 vuokrakotia, joissa asuu joka kymmenes vantaalainen. Valtaosa VAV:n asunnoista on ARA-asuntoja, joissa vuokrataso on valtion tuen ansiosta markkinahintoja reilusti edullisempi.

ARA on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka tukee ja kehittää kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista Suomessa.

– Aiemmin pieni- ja keskituloisetkin pystyivät hankkimaan oman arava-asunnon, mutta markkina on muuttunut niin, että hinnat ovat kallistuneet ja asunnot pienentyneet. ARA auttaa kaikkein vaikeimmassa asuntomarkkina-asemassa olevia ihmisiä, kertoo ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Tukea tiukin ehdoin Käytännössä ARA tukee vuokra-asuntojen rakentamista antamalla lainalle takauksen, joka kattaa jopa 95 prosenttia lainasummasta. Kovan rahan taloihin lainaa saa korkeintaan 70 prosenttia, jos talo rakennetaan omalle tontille.

Tukea ei kuitenkaan saa ehdoitta.

Talon omistaja saa periä asukkailta vain omakustannusvuokraa eli vain talon hoidosta ja ylläpidosta syntyvät kustannukset sekä hyvin pienen tuoton pääomalleen.

Kuvitukset Shutterstock

Asukkaiden valinta on rajattua. Valintaperusteita ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot.

Etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat.

Takauksen saajan pitää olla yleishyödyllinen yhteisö. Sen rakennuttamaa taloa pitää käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin laina on myönnetty.

ARA myös valvoo ehtojen noudattamista. Se esimerkiksi seuraa, miten vuokrat määritellään, sekä valvoo, että vuokria kerätään vain lain sallimalla tavalla. Verottajan tapaan ARA tarkastaa yhtiön tilinpäätöstiedot, mutta tekee myös yllätystarkastuksia paikan päällä.

Vuodesta 1949 valtion tuella on rakennettu • • •

445 000 omistusasuntoa 540 000 vuokra-asuntoa 45 000 asumisoikeusasuntoa

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

9

T

Erilaiset asujat rinnan Vantaalla ARA-rakentaminen on olennainen osa kaupungin asuntopolitiikkaa. Keskeisin tavoite on, että asuntotuotanto on monipuolista ja sosiaalisesti kestävää. Tärkeää on, että asukkaille löytyy tarpeitaan ja maksukykyään vastaava koti.

– Emme unohda sitä, että ihmisillä on erilainen maksukyky. Meistä kaikille pitää löytyä koti ja nimenomaan koti – ei asunto tai luukku, Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson korostaa.

Ohjaamalla tonttien käyttöä Vantaa voi huolehtia siitä, että asuinalueista tulee monipuolisia. Omistus-, vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnot ovat samalla seudulla rinnakkain. Tällä pyritään ehkäisemään eriytymisongelmia ja kurjistumista.

Näin myös varmistetaan, että ihmisillä on erilaisia vaihtoehtoja eri puolilla kaupunkia. ARA-vuokralaisillekin on tarjolla asuntoja eri puolilta kaupunkia.

10

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

– Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteis_kuntaan kuuluu ajatus siitä, että pidämme kaikista huolta ja olemme toistemme kanssa tekemisissä. Näin kukaan ei pääse eriytymään liikaa omaan kuplaansa. Tämä takaa parhaiten yhteiskuntarauhan ja kaikkien hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä.

Lisää tontteja ARA-asuntojen tuotannossa on omat haasteensa. Kohtuuhintaisuuden vaatimuksen ja nykyisen rakentamisen hintatason yhdistäminen on paikoin vaikeaa.

Kalleimmat talohankkeet karsiutuvat aina, sillä valtio ei tue niiden rahoittamista.

Lähivuosina on myös kasvatettava kaupungin tonttivarantoa, jotta Vantaa pääsee sille Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL) määritettyyn tavoitteeseen. Valtio tekee sopimuksen Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa, ja siinä määritetään tavoitteet muun muassa maankäy-

tön kehittämiselle ja asuntotuotannolle.

Pääkaupunkiseudulla Vantaan osuus vuosittaisesta asuntotuotannosta on 2 640 asuntoa, josta 20 prosenttia eli 528 asuntoa ARA-tuettua asumista.

Tontteja kaupunki saa kaavoittamalla omia maitaan mutta myös sopimalla maankäyttösopimuksissa yksityisiä maita käytettäväksi ARA-rakentamiseen.

– Yksityiset saisivat tietenkin parempaa tuottoa kovan rahan asunnoista, mutta tavoite tulee MAL-sopimuksesta ja kaupunki toteuttaa sitä.

Kunnilla on valtaa määritellä tonttien käyttöä ja rakentaa näin alueita ja yhteiskuntaa halutulla tavalla, Henriksson toteaa.

Hyötyä kaupungille ja sen asukkaille Suomessa on kuitenkin kuntia, jotka eivät halua ARA-hankkeita alueilleen.

Kunta joutuisi silloin myymään tai vuokraamaan tontin käypää hintaa hal-

vemmalla. Tulojen perusteella valittavilta asukkailta kunta ei myöskään saa parhaita mahdollisia verotuloja.

Vantaalla ajatellaan, että kaupunki kuuluu myös pienituloisille. Yhteiskunta ja kaupunki on kaikille yhteinen.

– Kun lisätään lentokorkeutta ja katsotaan isoa kuvaa, Vantaalla on paljon työpaikkoja, joissa palkkataso ei ole korkea, kuten hoivatyössä tai logistiikassa.

Mistä niihin saadaan työvoimaa? Yrityksille pitää löytyä tekijöitä mahdollisimman läheltä.

Työvoiman saatavuus tuo yrityksiä Vantaalle, joten kokonaisuuden kannalta ARA-asunnot ovat kaupungille hyvinkin kannattavia.

Edullinen vuokra on etu tietenkin niille, jotka onnistuvat ARA-asunnon saamaan, mutta se hyödyttää vantaalaisia yleisestikin. Jos asukkaalle jää rahaa kulutettavaksi muuhun kuin vuokraan, sitä voidaan käyttää ostoksiin ja palveluihin. Loppujen lopuksi varoja voi jäädä säästöön niin, että asumispolku

vie muunlaisiin asuntoihin.

– Asukkaille ARA-tuotanto on myös laadukasta, hyvin suunniteltua ja sikäli turvallista asumista, että vuokranantaja ei ole myymässä asuntoja pois tai poistumassa alalta. Se antaa myös pienituloisille mahdollisuuden pitkäaikaiseen kotiin, Rossilahti tähdentää.

Miljoona asuntoa Koko maan tasolla ARA ja sen edeltäjät ovat pitäneet huolta siitä, että asumista on ollut tarjolla kaikille jo 1940-luvulta lähtien. Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla.

ARA on myös auttanut kehittämään asumisoloja. Hyvän asuntosuunnittelun ohjeet pitivät huolta siitä, että asunnoista tehtiin toimivia huonejaoiltaan ja kooltaan. Etenkin 1960- ja 1970-luvulla

harppaus hellahuoneesta kerrostaloon on valtava.

ARAn tuella kehitetään suomalaista asumista edelleen.

– ARA-toimijoilla on usein vahva kehittämisen ideologia taustallaan.

Vaikka rahaa on käytettävissä vähän, ARA-alustalla ovat suurimmat suomalaisen asuntotuotannon kehittämishankkeet, Henriksson kiittää.

ARA on ollut ajamassa rakennusalan energiatehokkuutta, ja viime aikoina rakennetut puukerrostalot on lähes kaikki tehty ARAn rahoitustuella. VAV rakennuttaa Asolaan Vantaan ensimmäisen puukerrostalon, ja kaikki yhtiön uudet talot tehdään Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti.

– Kunnat tekevät erittäin tärkeää työtä vuokrataloyhtiöidensä kautta, jotka ovat hyvä osa kuntien asuntopoliittista välineistöä. VAV:n kaltaiset yhtiöt haluavat kehittää alaa uusilla hankkeilla, joita olemme mielellämme tukemassa, Rossilahti sanoo.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

11

y

M U N VA N TA A

PARASTA LUONTO JA YHTEISÖLLISYYS Nicehearts ry:n toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm viihtyy Itä-Vantaalla mainiosti. Idyllisessä Vaaralassa luonto on lähellä ja asukkaat aktiivisia.

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

Johanna Sjöholm on asunut Itä-Vantaalla yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta – näistä ensimmäisen puoliskon Hakunilassa ja toisen Vaaralassa. Vanhin lapsi on muuttanut jo omilleen, kolme nuorempaa asuu vielä kotona.

– Uutisoinnista saa helposti sellaisen kuvan, että asuminen lähiöissä olisi vaarallisempaa kuin muualla. Oma kokemukseni on täysin toisenlainen: minun ei ole tarvinnut koskaan pelätä kotikulmillani, hän toteaa.

Sjöholm kuvaa Vaaralaa pieneksi, idylliseksi, pientalopainotteiseksi alueeksi, joka sopii erinomaisesti niin lapsiperheiden, nuorten kuin ikäihmistenkin asuinpaikaksi.

– Luonto on lähellä, ja pururatoja pitkin pääsee muun muassa Sotunkiin, Hakunilan kartanolle ja Sipoonkorpeen. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät Hakunilasta, parin bussipysäkin päästä, ja julkisen liikenteen yhteydet Tikkurilaan ja Helsinkiin ovat todella hyvät, hän sanoo.

Yhtenä Vaaralan keskeisistä erityispiirteistä Sjöholm pitää yhteisöllisyyttä.

– Omakotitaloyhdistys ja Facebook-ryhmä ovat aktiivisia ja asukkaat mukavia. Yhdistys edistää aktiivisesti alueen asioita, ja juhlapyhinä järjestetään perheille monenlaista kivaa, kuten joulukalenteri ja vappujuhlat.

Yhteisöllisyys kuuluu yleisemminkin vantaalaiseen identiteettiin.

Sama pätee myös monimuotoisuuteen.

– Vantaa on Suomen monikielisin ja monikulttuurisin kaupunki, mikä on minusta valtavan hieno asia. Täällä asuu kaikenlaisia ihmisiä, ja yritämme rakentaa ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Sen merkitys on näinä aikoina vain korostunut.

Sjöholm nimeää elämäntehtäväkseen ihmisten hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen. Tätä tavoittelee myös hänen 20 vuotta sitten perustamansa tyttö- ja naistoimintaa tuottava Nicehearts ry.

– Jokaisen toimintaan osallistuvan halutaan tuntevan itsensä merkitykselliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Yhdessä suunnittelemme ja toteutamme muun muassa kursseja ja koulutuksia, vertaistuellisia ryhmiä sekä avointa toimintaa. Autamme myös arjessa ja viranomaisten kanssa asioimisessa, hän kertoo. www.nicehearts.com 12

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

AN ANN T J O H I PA I K A A P L L M I E M L UL K I T KO

1

VAARALANPUISTON PÄIVÄKOTI

Uusi päiväkoti on kokonaan puurakenteinen ja todella hieno.

Valtakunnallisen pilottihankkeen tavoitteena on energiankulutuksen puolittaminen. Huomiota on kiinnitetty erityisesti ekologisuuteen, akustiikkaan ja hyvään sisäilman laatuun.

3

2

TALKOOKENTÄN LEIKKIPAIKKA

Pallopuistoksi kutsutulla leikkipaikalla vietimme paljon aikaa, kun lapset olivat pieniä. Viihtyisäksi kunnostetussa puistossa on talvisin, sään salliessa, luistelumahdollisuus. Vappuisin siellä on konsertoinut useampaan kertaan muun muassa Kengurumeininki. Osoite: Harjunreuna 16

HIEKKAKUOPAT

Lähellä kotiamme, Vantaan ja Helsingin rajalla, sijaitsevia hiekkakuoppia ympäröi todella monimuotoinen metsä. Tunnelma on kuin Lapissa kitukasvuisine mäntyineen ja pitkospuineen. Alueella kasvaa suomuuraimia sekä suopursua, jossa on kerrassaan miellyttävä tuoksu. Hiekkakuopille on suunniteltu myös maauimalaa.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

13

JOHANNA SJÖHOLM, 48 • Nicehearts ry:n toiminnanjohtaja.

• Asuu paritalossa Vaaralassa miehensä Ville Turkan sekä kolmen 14-21 -vuotiaan lapsensa kanssa. Vanhin lapsi (22) muuttanut omilleen.

• Harrastukset: ulkoilu ja mökkeily.

Opiskelee työn ohessa työnohjaajaksi.

• Tavoite: elää hetkessä ja olla kiitollinen jokaisesta päivästä ja kaikista läheisistä.

5

4

RATSASTUSKOULU PONI-HAKA

FAZERIN VIERAILUKESKUS

Uusi vierailukeskus tunnelmallisine kahviloineen on aivan upea paikka. Täällä on tullut käytyä niin ostoksilla kuin tunnin mittaisella tutustumiskierroksellakin.

Vierailukeskuksessa pääsee perehtymään Fazerin historiaan, ja sisällä sijaitseva pieni kasvipuutarha on ihana.

Lisätiedot: visitfazer.com

Poni-Haka on tullut tutuksi kävelyretkillä, ja nuorin tyttäremme kävi siellä myös ratsastamassa. Ratsastuskoulu sijaitsee viihtyisällä paikalla, ja laiduntavat hevoset tuovat alueelle oman ainutlaatuisen tunnelmansa. www.ponihaka.fi

Vaarala •

•

• •

•

14

Pientalopainotteinen kaupunginosa Hakunilan ja Länsimäen välissä.

Erinomainen sijainti Porvoonväylän ja Kehä III:n kupeessa.

Asukkaita noin 3 000.

Alueella lähikauppa ja päiväkoteja; monipuoliset lisäpalvelut Hakunilassa.

Erityispiirteitä luonnonläheisyys sekä yhteisöllisyys.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

Fazer Vierailukeskuksen trooppinen sisäpuutarha.

M I TÄ K U U LU U ?

Vantaalaisuutta ei kukaan ota pois Vantaa on koomikko Ali Jahangirille sekä rakas kotikaupunki että paikka, jonka arjesta ammentaa hauskoja juttuja kerrottavaksi.

Teksti Sini Papula

Kuva Laura Oja

M

uutimme Nyyrikintielle Perniön-vastaanottokeskuksesta juuri ennen juhannusta vuonna 1993.

Meillä ei ollut alkuun sähköjä eivätkä kaupat olleet auki. Rakastin sitä paikkaa. Se oli ensimmäinen kotini Suomessa ja minulle tosi tärkeä.

Kodin lähellä oli Vantaanjoen uimaranta, jossa käytiin koko ajan uimassa. Naapurissa asui Pentti, jolla oli kyllä alkoholiongelma, mutta hän oli meidän ensimmäisiä kavereita. Aina kun tulimme veljen kanssa koulusta, Pentti oli siellä ja auttoi meitä. Pihapiirimme oli yhteisöllinen ja turvallinen.

Toki se oli varmasti erilaista meille lapsille kuin aikuisille.

Päiväkumpu oli tuolloin aika ongelmainen paikka, jossa asui paljon eri vähemmistöryhmiä. Perheellämme oli talon ainoa lankapuhelin.

Elämäni on oikeastaan aina pyörinyt Vantaan ja vantaalaisten ympärillä. Nyt asun muutaman kilometrin päässä lapsuuden maisemista. Olen suurimman osan elämästä yrittänyt soluttautua ja olla osa yhteisöä. Siksi kotikaupunki on tärkeä osa identiteettiäni. Vantaalaisuutta ei voi kukaan ottaa minulta pois.

Koronan takia kulttuuriala on kärsinyt mutta saanut varmasti uutta buustia. Tämä on antanut erilaisen sykäyksen, joka näkyy ehkä vasta myöhemmin. Uskon, että näemme tulevaisuudessa uusia tapoja viihdyttää yleisöä. Olisi kiinnostavaa tavata tyyppejä, jotka ovat aloittaneet stand upin korona-aikana. He ovat tehneet sen alusta asti etänä ilman liveyleisöä.

Ihmiset eivät pidä kulttuuria enää itsestäänselvyytenä vaan odottavat, että teatterit ja keikkapaikat aukeavat taas. Minulla on toiveissa pyöräyttää livekeikat maaliskuussa käyntiin, jos tilanne sallii.

Lue Jahangirin haastattelun pitkä versio osoitteessa vav.fi

ALI JAHANGIRI • Stand up -koomikko ja juontaja, s. 1981 • Tuli perheineen Iranista Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 1991 • Asuu Vantaan Hakunilassa vaimon ja kolmen lapsensa kanssa • Vapaa-aikana kuskaa lapsia harrastuksiin, ui Kuusijärvellä avannossa ja pelaa padelia

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

15

K Ä D E STÄ P I TÄ E N

JÄTTEESTÄ HYÖTYKÄYTTÖÖN Mitä tapahtuu kodin jätteille sen jälkeen, kun jäteauto on kaartanut pois pihasta?

Niistä tulee teollisuuden raaka-ainetta ja energiaa sekä kaikkea mahdollista muovipusseista kukkaruukkuihin.

HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä huolehtii siitä, että HSY:n jäteautojen keräämät jätteet kuljetetaan edelleen hyödynnettäviksi joko Suomeen tai joissain tapauksissa ulkomaille.

Biojäte Biojäteastiasta biojäte jatkaa matkaa Espoon Ämmässuolle. Biojätteen käsittelylaitoksessa se seulotaan, ja suuri osa jätteestä ohjataan biokaasureaktoreihin mädätettäväksi. Tuloksena on biokaasua, josta tuotetaan uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. Mädätyksessä syntyy myös kiinteää ainesta. Tämä ravinteikas mädäte kompostoidaan, ja syntyvästä kompostista jalostetaan multaa.

Paperi

Kartonki Kartonki kuljetetaan vastaanottoterminaaliin ja sieltä kartonkitehtaalle.

Tehtaassa kartongista irrotetaan kartonkikuitu ja muovi- ja alumiinipinnoitteet erotetaan toisistaan. Kierrätyskartonkia käytetään esimerkiksi aaltopahvin raaka-aineena sekä pakkauskartonkien ja monenlaisten hylsyjen valmistuksessa.

16

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

Lähde: HSY

Paperi viedään ensin välivarastoon, josta se jatkaa matkaansa paperitehtaaseen. Keräyspaperia käytetään yhdessä uuden kuidun kanssa paperin valmistuksessa, erityisesti sanomalehti- ja luettelopaperin raaka-aineena.

Teksti: Marjo Kanerva

i

Lasi Lasi kuljetetaan Ämmässuolle välivarastoon. Sieltä se lähtee vielä toistaiseksi laivalla Englantiin ja Hollantiin. Käsittelylaitoksessa lasi puhdistetaan ja muun muassa värierotellaan. Valmiista raaka-aineesta tehdään lasitehtaassa uusia lasipurkkeja ja pulloja. Lasin käsittely siirtyy pian Suomeen, jolloin sitä käytetään myös vaahtolasin valmistukseen.

Pienmetalli Pienmetalli viedään ensin välivarastoon Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen ja sieltä isoissa erissä Hakkilassa toimivaan Stena-kierrätysyhtiöön. Hakkilasta kotitalouksien pienmetallit lähtevät suuremmassa kokoomaerässä murskauslaitokseen Poriin, missä erotellaan magneettiset ja ei-magneettiset metallit.

Magneettiset metallit päätyvät Suomen terästehtaille tai vientiin.

Stenan kierrätyslaitoksessa Ruotsissa ei-magneettiset metallit erotellaan lajeittain ja saadaan metalliteollisuuden käyttöön raaka-aineeksi.

Muovipakkaukset Muovipakkaukset päätyvät Vantaan vastaanottoterminaalin kautta Riihimäelle. Fortumin muovinjalostamossa muovit lajitellaan eri muovilajeihin ja puhdistetaan. Kierrätyskelpoisesta muovista tehdään muovirakeita, joita käytetään raaka-aineena muovituotteiden valmistuksessa.

Kierrätysmuovista tehdään muun muassa kukkaruukkuja, siivousvälineitä ja muovikasseja.

Sekajäte Sekajäte kuljetetaan Vantaan jätevoimalaan, jossa se poltetaan. Tuloksena on sähköä ja kaukolämpöä. Kuona kuljetetaan Ämmässuolle, jossa siitä erotellaan vielä muun muassa metalleja kierrätykseen.

FROM WASTE TO VALUE BIOWASTE is turned into biogas to produce electricity and heat or into solid waste that is composted.

WASTEPAPER is combined with new fibers to produce paper, particularly for newspapers and catalogs.

CARDBOARD processing separates cardboard from plastic and aluminum coatings. The cardboard can be used in e.g. corrugated cardboard or packaging.

GLASS is cleaned and separated by color to be turned into new glass jars and bottles.

METAL – cans, foil containers, and small metal items – is crushed and separated into magnetic and non-magnetic metals to be used as raw materials in the metal industry.

PLASTIC packaging is sorted and cleaned. Recyclable plastic is turned into granules used in the making of e.g. flower pots, cleaning equipment, and plastic bags.

MIXED WASTE, such as diapers, clothes, shoes, ceramics, and light bulbs, is taken to Vantaa's waste-to-energy plant to be burned, producing electricity and district heat.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

17

T

VIERAISSA

TOA LAIT OAN ILÖN U R KO ENK KAA NET NH TUN ASTAVA ITSE JA ?

K O SÄ A K R DES UAT HAL ISI LEH IÄ: TAI T T S P E E I V I RES ETÄ AV.F LÄH NTA@V TI S E I V

Hitaasti haudutellen Päivin perheessä pääsiäistä ja sen herkkuja odotetaan tänä vuonna erityisen paljon, sillä joulu jäi viettämättä.

Teksti Sini Papula

L

Kuvat Laura Oja

änsimäessä asuva Päivi kokkaa pääsiäisenä aina lammasta jossain muodossa. Tänä vuonna vuorossa on uunissa haudutettava lammaspata, jota höystetään mausteilla ja punaviinillä. Padan kanssa herkutellaan perinteisillä valkosipuliperunoilla sekä lisukekasviksilla.

Tähän pääsiäiseen Päivi panostaa aivan erityisesti, sillä joulun aikaan hän sairasti miehensä kanssa koronaa. − Tyttäremme on jo muuttanut pois kotoa, joten hän ei päässyt viettämään joulua kanssamme.

Nyt Päivi miehineen on jo toipunut. Pääsiäistä he toivovat viettävänsä pohjoisessa sukulaisten luona. Lampaan lisäksi Päivi suunnittelee valmistavansa pyhinä myös ainakin uunilohta sekä jotakin kanasta.

18

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

−Jouluna jäi luumukiisseli tekemättä, mutta se sopii mielestäni myös pääsiäiseen, joten ajattelin sitä jälkiruuaksi.

Päiville ruuanlaitto on intohimo. Yleensä ensimmäistä kertaa uutta ruokalajia laittaessaan hän noudattaa reseptiä mutta tekee toisen kerran vapaasti muistista. Etenkin viikonloppuisin on aikaa kokata ajan kanssa. − Lihapatoja on tullut tehtyä aina. Porsaanlihasta karjalanpaistia tai naudanlihasta perinteistä tillilihaa. Lihasta saa mukavan pehmeän, kun vain jaksaa hauduttaa sitä riittävän pitkään.

Kattaus on pääsiäisenä tärkeä tunnelman luoja. Päivin pääsiäiskoristeisiin kuuluu pääsiäismunia, tipuja ja tulppaaneja sekä nätti pöytäliina ja väreihin sopivat lautasliinat.

N I KS N A KS OMA E TÄ LÄH NKKISI I V N E KO U KS E E IT EN TO I M T E E S E I T I AV. F OSO A@V TINT S E I V

HÄVIKISTÄ HERKUKSI Kotikeittiössä syntyvää ruokahävikkiä voi vähentää monin konstein.

Suunnittele ruokaostokset

Päivin haudutettu lammaspata 1 kilo 2 rkl 1 rkl 2 rkl 5 isoa 2 tl 2 tl 1 2 pientä 2 pientä 2 dl 2 dl

luullista lampaanlihaa öljyä voita tomaattipyrettä valkosipulin kynttä murskana kuivattua rosmariinia tummaa balsamikoa liemikuutio porkkanaa punasipulia punaviiniä vettä

paista ensin lihan pinnat kiinni kuumalla paistinpannulla öljy-voi-seoksessa.

Suunnittele viikon menu etukäteen ja hanki useamman päivän ruokaostokset kerralla.

Kurkista jääkaappiin ja ruokakomeroon ennen ostoslistan tekoa – miten kaappien antimia voisi hyödyntää kokkailussa? Suunnittelua helpottaa myös, jos keittiökaapit ovat järjestyksessä ja nopeammin vanhentuvat tuotteet helposti näkyvillä.

Heittäydy luovaksi Eilisen ruoan rippeet voi helposti tuunata uudeksi ruokalajiksi. Inspiroidu netistä löytyvistä hävikkiresepteistä tai tee omia kokeiluja. Nahistuneet hedelmät voi pyöräyttää smoothieksi, ylijääneestä perunamuusista syntyy rieskoja ja täytettyyn munakkaaseen saa kätkettyä monenlaisia tähteitä.

Haasta myös itseäsi käyttämään raaka-aineet loppuun asti. Esimerkiksi kalanperkeistä ja ylijääneistä kasviksista keittelee herkullisen kalaliemen.

laita sitten pataan öljy, sen jälkeen tomaattipyre, valkosipuli,

Pakasta ja säilö

rosmariini, balsamiko sekä porkkana ja sipuli isoina paloina.

Nopeasti pilaantuvia tuotteita kannattaa hankkia ainoastaan lähiajan tarpeisiin ja sopivan kokoisissa pakkauksissa. Pakastamalla tai pikkelöimällä pelastat monet ruoat roskiin päätymiseltä.

Myös esimerkiksi yrttejä ja kastikkeenjämiä voi helposti pakastaa.

Tarkista elintarvikkeiden pakkausmerkinnät.

Parasta ennen -päiväyksen ylittänyttä tuotetta voi arvioida haistamalla ja maistamalla, kun taas viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.

kuullota n. 10 min., että kasvikset saavat väriä ja mausteet alkavat tuoksua. lisää punaviini, anna sen melkein kiehahtaa ja lisää sitten vesi sekä liemikuutio. laita lihat pataan ja anna niiden kuumentua kunnolla. laita kannellinen pata 200-asteiseen uuniin puoleksi tunniksi ja laske sen jälkeen lämpö 160 asteeseen. hauduta lihaa uunissa noin kolme tuntia. kun liha on kypsynyt, nosta lihapalat liemestä lautaselle ja siivilöi liemi. laita liemi takaisin pataan ja anna sen hiljalleen kiehua liedellä kokoon. liemen kiehuessa, irrottele lihat luista sopivan kokoisiksi paloiksi. tämän jälkeen lisää lihapalat liemeen ja anna lihapadan hautua vielä noin 15 minuuttia. tarjoa lisukkeena esimerkiksi valkosipuliperunoita, kasviksia,

Teksti: Susanna Rapp

kauraleipää ja hyvää punaviiniä.

Lähteet: hsy.fi, kuluttajaliitto.fi, martat.fi

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

19

H Y VÄ T I E TÄ Ä

TAVOITTEENA VIIHTYISÄMMÄT PIHAT VAV kysyi asukkailta, kuinka tyytyväisiä he ovat pihojen nykytilaan ja miten niitä voisi kehittää. Verkkokyselyn tuloksia on hyödynnetty piha-alueiden kehittämishankkeessa.

A

sukkaiden toiveet liittyivät erityisesti piha-alueiden turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja ajanviettomahdollisuuksiin. Vastaajat kaipasivat muun muassa ajoreittien ja pysäköinnin selkeämpää opastusta, kulkureittien kunnostamista ja siivoukseen panostamista. Myös yleisiä oleskelualueita toivottiin kehitettävän.

Verkkokyselyyn vastasi yli 1 100 henkilöä lähes kaikista VAV-kiinteistöistä.

VAV-konsernin asiakkuusjohtaja Lasse Käckin mukaan palaute on erittäin arvokasta pihojen jatkosuunnittelussa.

– Haluan kiittää asiakkaitamme aktiivisesta osallistumisesta. Saamamme palaute on asiantuntijoiden tekemien

20

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

kiinteistökatselmusten suurena tukena, kun kehitämme piha-alueita. Vastauksista nousi myös esiin monia hyviä ideoita esimerkiksi yhteisistä tapahtumista, sanoo Käck.

Verkkokysely on osa helmikuussa päättynyttä hanketta, jossa VAV laati yhteistyössä Ramboll Suomi Oy:n kanssa kymmenvuotisen toimenpideohjelman piha-alueille sekä suunnitteluohjeen uusien ja kunnostettavien kohteiden pihoille. Toimenpideohjelmassa kiinnitetään erityisesti huomiota pihojen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, luonnonarvojen huomioimiseen, eri ikäryhmien ja erityisryhmien huomioimiseen sekä esteettömyyteen.

Kyselyn mukaan noin neljäsosa vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kiinteistönsä piha-alueeseen kokonaisuutena. Reilu kolmasosa vastaajista ei ole selvästi tyytyväisiä tai tyytymättömiä, ja loput vastaajista eivät olleet tyytyväisiä nykytilaan.

– Meillä on nyt hyvä mahdollisuus osoittaa asiakkaillemme, että heidän vastauksillaan on merkitystä tekemisessämme. Toivomme myös, että asukkaat jatkossakin osallistuvat keskusteluun ja pihojen kehittämiseen esimerkiksi asukastoiminnan kautta, kertoo Käck.

Teksti Susanna Rapp

I L M O I T U STAU L U

VAV:n asiakaspalvelu uudistuu asuntosi kunnosta tai vuokramaksustasi? VAV:n uudistunut asiakaspalvelu palvelee asuntovuokrauksen ja isännöinnin asioissa numerossa 010 235 1450 sekä vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan asioissa numerossa 010 235 1460.

Puhelinpalveluaikoja on yhtenäistetty ja laajennettu. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista torstaihin klo 10−13.00 välisenä aikana. Palveluajan ulkopuolella asiakkaamme saavat puhelinpalvelua asuinkiinteistönsä huoltoyhtiön palvelunumerosta, lisäksi asukkaiden chat-palvelu toimii vav.fisivustolla arkisin klo 8−22.00 sekä viikonloppuisin klo 9−18.00.

Asukkaiden käytössä 24/7 oleva OmaVAV-palvelu on jatkossakin kätevin tapa ottaa yhteyttä.

Huolto- ja palvelupyyntöjen lisäksi palvelussa voi lähettää viestejä asiakaspalveluun, vuokravalvontaan ja asumisneuvontaan sekä tarkastaa omat vuokrasopimus- ja maksutiedot. Kiireellistä korjausta vaativat viat kuten vesivuoto, viemäritukkeuma, putkirikko tai sähkölaiteviat tulee hoitaa välittömästi.

Ota silloin yhteyttä suoraan huoltoyhtiöön.

ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ

EkoVAV – osallistu ja vaikuta digitaalisesti uusi digitaalisen osallistumisen malli, joka muistuttaa ympäristöystävällisten valintojen tekemisen helppoudesta.

Toiminnassa mukanaolo mahdollistaa osallistumisen oman taloyhteisön ympäristöasioiden kehittämiseen.

EkoVAV-toimintaan voit osallistua joustavasti oman ajan ja kiinnostuksen mukaan, silloin kun se parhaiten itselle sopii. Palvelun voi ladata kuka tahansa älypuhelimen omistava ja ympäristöasioista kiinnostunut asukas. Jos et asu VAV:n kiinteistössä, valitse palvelussa kohta VAV:n kaverit. Palvelu on helppokäyttöinen ja asumiseen liittyviä haasteita on kiva suorittaa.

Lataa maksuton EkoVAV-mobiilisovellus Apple Storesta tai Google Play -kaupasta. Pääset kirjautumaan EkoVAV-palveluun myös OmaVAV:n uudesta Asumisen palvelut -tiilestä.

Sovellukseen liittyviä kysymyksiä voit lähettää osoitteella viestinta@vav.fi.

EKOVAV-PALVELU ON

Oletko tutustunut VAV:n resurssiviisauden tiekarttaan?

VAV-konsernin vuonna 2020 laatimaan resurssiviisauden tiekarttaan on kirjattu keskeiset päätavoitteet, joita ovat: • • • • • •

energiakulutuksen vähentäminen kestävä uudis- ja korjausrakentaminen jätehuollon ja kierrätyksen tehostaminen viherympäristön monimuotoisuuden parantaminen haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen asukkaiden ja asiakkaiden kanssa yhdessä kestäviin toimintatapoihin pyrkiminen

Tutustu osoitteessa:vav.fi/tietoa-meista/resurssiviisauden-tiekartta/

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

21

W H AT ' S U P ?

Home for all Vantaa wants to make sure all its residents have a home. Thanks to state subsidies, this is possible even for those with small income.

E

Text Anne Hänninen

very tenth Vantaa resident lives in an apartment owned by VAV. The majority are so-called ARA apartments; their rent is much lower than the market price thanks to state subsidies.

Conditional support ARA is the Housing Finance and Development Centre of Finland which supports reasonably priced living in Finland by providing a guarantee to the loans needed to build apartment buildings.

The guarantee has conditions, though.

The building owner can only charge self-cost rent just to cover the cost of the upkeep of the house and a very small return on investment. There are restrictions on the selection of tenants: the most urgent cases with lowest income are prioritized.

Benefits to the society, city, and residents In Vantaa, ARA construction is a part of the city's housing policy whose goal is to make sure housing is versatile and socially sustainable.

"In the Nordic welfare society, the idea is that we take care of all people and interact with each other. This guarantees social balance and well-being for all in the long term," says Tomi Henriksson, Vantaa's Head of Housing Affairs.

Vantaa has lots of jobs in e.g. logistics and nursing with low wages. They need employees close by. Workforce availability attracts then businesses to Vantaa, so on the whole, having ARA buildings is profitable for the city.

The low rent of ARA apartments is naturally a good thing for the tenants, but it is beneficial for other Vantaa residents, too.

The tenants will have money to spend on shopping and services.

"For the tenants, ARA apartments are also of high quality, well designed, and safe, since the landlord won't sell the apartments," says Hannu Rossilahti, Director General of ARA.

One million homes In Finland, there are about three million homes, and about a third of them have been subsidized by the state. ARA has also helped develop housing conditions and is still doing it by promoting energy efficiency and timber construction.

22

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

h You can't take Vantaa out of a man For comedian Ali Jahangiri, Vantaa is s. his dear home and a source of funny storie tion center in We moved to Nyyrikintie from Perniö recep in Finland.

1993. I loved the place. It was my first home and my brothPentti was one our first buddies; when I , helping us. er came home from school, he was there different for us Our yard was safe but it must have been then, with lots children. Päiväkumpu had a lot of problems of different minorities. ood haunts.

Now I live a few kilometers from my childh be a part of For most of my life, I have tried to fit in and is a big part of the community. That is why my hometown me. my identity. You can't take Vantaa out of but has avirus coron the from red suffe has re Cultu be visible only also been boosted by it. The results may of entertaining. It later. I believe that we will see new ways started doing would be interesting to meet guys who have it all without stand-up during the pandemic, having done live audiences. ore but are People don't take culture for granted anym again. I'm waiting for theaters and gig venues to open possible. hoping to start live gigs again in March, if

DIY

From waste to your plate PLAN YOUR SHOPPING: Draw up a menu

for the whole week, shop for several days, check what you already have that could be used. Planning is easier when products at the end of their shelf life are at the front, and your cabinets are in order.

Nature and community Johanna Sjöholm is happy living in Vaarala, where nature is close by and residents are active.

SJÖHOLM SAYS Vaarala is a small, idyllic area for people of all

Text Sari Lapinleimu Photo Raisa Kyllikki Ranta

ages and backgrounds. "We try to build a sense of community; its importance has grown in these times," she says.

1. Fazer visitor center The new center is great for shopping, having a coffee, and hearing about Fazer's operations and history. visitfazer.com 2. Sandpits A diverse forest surrounds the sandpits on the Vantaa–Helsinki border; it's a bit like Lapland, with stunted pine trees and boards across wet ground.

3. Talkookenttä play area Here we spent a lot of time when the kids were small. In the winter, you can skate in the cozy park, on May Day it has concerts. Address: Harjunreuna 16 4. Riding school Poni-Haka Poni-Haka is in a nice area, and the horses grazing there give it an atmosphere of its own. ponihaka.fi 5. Vaaralanpuisto day care center The new wooden center is a national pilot project to cut energy consumption.

A Vantaa resident of over 20 years, Johanna Sjöholm is the head of Nicehearts, producer of community-based activities for girls and women.

Be creative: Turn your leftovers into a new dish, find new ideas from the Internet or create your own recipes. Mashed potatoes can become bread, and almost anything can be added to an omelet. Challenge yourself to use ingredients totally: e.g. discarded fish parts and vegetables are the makings of a fish stock.

Freeze and pickle: By freezing or pickling, you can save many foods from going to waste. E.g. herbs and sauces are easy to freeze. Check the dates on packages.

Check by smelling and tasting, if a product can be used after its sell-by date, but useby date is the last date you can use the product.

?

Why does a dog bark?

DOG EXPRESSES ITS feelings by barking.

Low-pitched bark are for intruders, high-pitched ones show the dog is excited. Barking in rapid succession may show the dog is afraid.

Barking is natural for dogs which have been trained to guard and make threats known. For the dog, barking is rewarding, so trying to stop it completely is not recommended. Dogs should be taught that they do not need to be on guard duty constantly.

Disturbing barking can be corrected. With consistent and patient training puppies and even older dogs can be taught to bark less.

VAV I L A 1 / 2 0 2 1

23

VÄRITÄ KUVA HALUAMALLASI TAVALLA

SEURAA MEITÄ SOMESSA