VAV-viesti 3/2013 by VAV-konserni

-viesti VAV A s u n n o t O y | A S U K A S L EH T I | w w w.v a v.f i | n u m e r o 3 | 2 013

Kodin kutsumattomat vieraat

TUHOLAISTORJUNTA SIVU 20

Pelastetaan yhteistyöllä Pakkalanpuro SIVU 16

Lemmikin pitäminen on vastuullista hommaa SIVU 8

TALKOILU KANNATTAA

Kaupunginosat esittelyssä

TERVETULOA PAKKALAAN SIVU 12

PIHA VIIHTYISÄKSI Birgitta Karlsson kutsui kaikki naapurit mukaan SIVU 4 VAV

PÄ ÄKIRJOITUS

HEITÄTKÖ RUOKAA HAASKUUN?

KUVA: VAULA AUNOLA

YK:n kampanja listasi tutut vanhanajan konstit ohjeeksi meille tuhlareille.

VAV

RUOKAJÄTETTÄ vähentämällä tekee merkittävän ympäristöteon. Jätteisiin heitetty ruoka nimittäin tuottaa ilmaan valtavan määrän kasvihuonekaasuja, jotka nostavat maapallon lämpötilaa. Lämpötilan nousu puolestaan uhkaa ympäristöä, mikä on uhka meidän ihmisten elämisen ehdoille. Ruokajätteen vähentäminen on helppoa ja suoranaista oman rahan säästöä maailman pelastamisen ohella. Hukkaan heitetty ruoka nimittäin on myös hukkaan heitettyä rahaa. Suomessa ja muissa länsimaissa heitetään pois tonneittain käyttökelpoista ruokaa joka päivä. Vaikka arkijärki sanoo, että ruokaa ei pitäisi tuhlata, eikä tarpeettomasti heittää pois, niin uskomattomat määrät sitä roskiksiin silti kärrätään. Tästä syystä YK ja Pohjoismaat ovat tämän vuoden ajan kampanjoineet ruokajätteen vähentämisen puolesta ja listanneet tutut vanhanajan konstit ohjeeksi meille tuhlareille. Keskeinen neuvo on, että jo ennen kauppaan menoa kirjoittaa kauppalistan ja noudattaa sitä. Jotta jääkaapissa säilytettävä ruoka ei pilaantuisi liian nopeasti, kannattaa jääkaappi pitää kunnossa, eikä ruokaa pidä heittää turhaan pois. Jos käytettävissä on pakastin, niin kannattaa tehdä kerralla enemmän ruokaa ja pakastaa se. Näin syksyn alussa on oivallinen aika myös purkittaa, säilöä ja mehustaa ja käyttää kesän sato talven mittaan. Kaikki, minkä ostaa tai säilöö, kannattaa käyttää eikä esimerkiksi heittää pois tuotetta, jonka pakkausmerkintä ilmoittaa päivän vanhaa myyntipäivää. Moni tuote on tuolloin vielä aivan priimaa, joten pakkausmerkintöihin sokeasti luottaminen ei kannata. Kampanjassa myös varoitetaan syömästä silmillään. Silmänruoka tietysti kuuluu aterian nautinnolliseen puoleen,

mutta tällä ohjeella tarkoitetaan, ettei ahnehdi lautaselleen enempää kuin oikeasti jaksaa tai on tarvetta syödä. Jotta ruokailutilanne säästyisi maailmanparannustuskalta, niin hyvään ruokaan ja sen kauniiseen esillepanoon kannatta satsata. Näppärimmin siitä selviää, kun ostaa vaikka hauskannäköisiä hedelmiä ja kasviksia. Kaikki pois heitettävä ruoka ei kuitenkaan tule kotikeittiöistä, vaan ruokakaupoilla ja ravintoloilla on myös syntisäkki harteillaan. Tai oikeammin ilmaistuna niiden on pakko elintarvikelakien nojalla heittää pois käyttökelpoisia ruokatarpeita. Lain tarkoitus on tietysti varjella terveysriskeiltä, mutta samalla aiheutetaan niitä välillisesti ympäristökuormaa lisäämällä. Jos edes osan kauppojen ja ravintoloiden hävittämästä ruoasta voisi nykyistä helpommin luovuttaa hyväntekeväisyyteen tai vaikka sikatiloille, niin hyöty kertautuisi monin tavoin. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on todennut, että ruokahävikki on ennen kaikkea loukkaus nälästä kärsiviä kohtaan, mutta myös suurta energian-, maan- ja vedenhaaskausta. Vaikka joka aterialla ei Ki-moonin mietteitä muistelisikaan, voi tehdä tärkeän ympäristöteon syömällä lautasensa tyhjäksi. Loisteliaan värikästä syksyä lukijoillemme! Teija Ojankoski toimitusjohtaja, VAV

sisältö VAV-VIESTI 3 | 2013

3 4

Pääkirjoitus

"Rätei ja lumpui sydämen kyllyydestä" Vantaan kutojien uudessa toimipisteessä on tarjolla monenlaista aktiviteettia käsityön ystäville.

Varistossa on tilaa kaikille Lemmikit lenkkikavereina ja seuralaisina.

Kaupunginosat esittelyssä: Pakkalan historiaa Kylä kasvoi liikenteen solmukohtaan.

Pakkalanpurosta syntyy kaupunkikeidas Talkoisiin kaivataan asukkaita ja yrityksiä.

Ohjeita kodin tuholaistorjuntaan Vantaan ympäristökeskus opastaa

Lyhyesti: Lasin- ja metallin kierrätys helpottuu, Asukasaktiivin syyskalenteri, Vuoden 2014 vuokranmääritys, Kohtele hyvin ovia ja ikkunoita.

Isännöitsijätiedot ja palvelunumerot

Piha kuntoon talkoovoimin Ponikuja 4:n asukkaat vauhdissa.

16 12 8

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tule Pakkalanpuron kummiksi s.19

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Timo Porthan Ulkoasu: AD Vaula Aunola Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2013 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

MEIDÄN PIHALL A

Talkoissa tutustutaan naapureihin.

Talkoilla piha siistiksi VAVin aktiivinen asukas Birgitta Karlssonin teki aloitteen, ja Ponikuja 4:n pihat ja yleiset tilat siistittiin oikein kunnolla. Talkooapua saatiin myös kiinteistön ulkopuolelta. TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: TIMO PORTHAN

irgitta Karlsson on toiminut Ponikuja 4:n epävirallisena luottamushenkilönä syksystä 2012. Hän kertoo olleensa tyytymätön talon asukastoimintaan, sillä asukaskokouksissa oli aina vain kaksi tai kolme ihmistä, eikä Ponikujalla ollut pidetty talkoita moneen vuoteen. Karlsson otti Ponikujan tilanteen puheeksi keväällä YTE-alueen kokouksessa, jossa kokoontuivat alueen luottamushenkilöt. – Kokouksessa puhuttiin, että muut alueen luottamushenkilöt tulevat auttamaan minua talkoissa. Isännöitsijäkin lupasi tulla mukaan siivoamaan. Karlsson päätti näin ollen järjestää kesäkuun alussa Ponikujan ensimmäiset talkoot vuosiin. - Onpa vähän eri näköistä kuin ennen, Birgitta Karlsson toteaa tyytyväisenä.

VAV

Ennen talkoopäivää tilaisuutta mainostettiin Ponikujan ilmoitustauluilla. Mainokset tehosivat: talkoiden koittaessa paikalle saapuikin luottamushenkilöiden, isännöitsijän ja huoltoyhtiön työntekijän lisäksi myös talon omaa väkeä. – Kyselin kaikilta asukkailta, joita satuin näkemään, että ovatko he tulossa talkoisiin, Karlsson kertoo. – Loppujen lopuksi olin yllättynyt, miten paljon paikalla oli talon omia asukkaita.

Osallistujien määrä ylitti lopulta odotukset

Innokasta väkeä mukana Osallistujien määrä ylitti lopulta odotukset: talkoisiin otti osaa parikymmentä ihmistä, joista enemmistö oli talon omaa väkeä. Birgitta Karlsson alkoi jo pohtia, riittävätkö talkoomakkarat kaikille. – Myös talossa asuvien romanien ystäviä tuli auttamaan siivoamisessa, vaikka he eivät itse edes asu tässä. Pihatalkoiden tulokseen Karlsson oli tyytyväinen. Pihat saatiin joukkovoimin siistittyä uuteen uskoon. Karlsson toivoo taloon muuttavien uusien asukkaidenkin huomaavan, että Ponikujahan on kiva paikka. Talkoiden jälkeen Karlsson vei vielä talon ilmoitustaululle laput, jossa kiitettiin asukkaita talkootyöstä. – On vähän erinäköistä kuin ennen, hän toteaa. – Saatiin paikat hyvään kuntoon. Pensaat tosin jäivät leikkaamatta, mutta viherhuolto hoitaa ne. Pari asukasta innostui siistimään jopa talon rappukäytäviä. – Huutelin heille, että tulkaa nyt tauolle. Mutta he rupesivat siivoamaan jo sisältäkin, tekemään porrassiivoojan hommia. Karlsson oli iloinen myös siitä, että talkoissa oli mukana porukkaa monesta kulttuurista. – Oli suomalaisia, somaleita, kiinalaisia, venäläisiä, yksi arabinainenkin. Vaikka meitä on jos jonkin kielistä, kun yhdessä asutaan, niin yhdessä hommat pitää tehdä. Siitä olen kiitollinen.

Tekemistä riitti kaikille.

•

VAV

HARR ASTUKSET

i u p m u l ”Rätei ja sydämen ” ä t s e d y kylly - Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki käsityön ystävät, Liisa Mäkinen kertoo.

Vantaan kutojien uudessa toimipaikassa Variston Kankurilassa on tarjolla monenlaista toimintaa käsityöharrastajille. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN

VAV

Omasta myymälästä voi myös tilata erilaisia käsitöitä.

antaan kutojat ry on sitoutumaton, vapaaehtoistoimintaan pohjautuva yhdistys, joka toivottaa tervetulleeksi kaikenikäiset käsitöistä kiinnostuneet. Yhdistys muutti viime heinäkuussa Varistoon, osoitteessa Luhtimäki 2 sijaitsevaan yli 200 neliömetrin liiketilaan. Tila oli aiemmin pitkään tyhjillään, ja on joskus toiminut muun muassa postina ja ruokakauppana. Yhdistyksen puuhanaiset Liisa Mäkinen, Päivi Hakkarainen ja Mervi Nuutinen ovat innoissaan uudesta paikasta. Vanhat tilat Vantaankoskella alkoivat olla huonossa kunnossa, eivätkä ne sopineet talvikäyttöön. – Kun tulimme tänne, meillä oli valmiit piirrokset ja suunnitelmat. Vaikka tilaa tuli paljon lisää, kaikki on jo hyvin käytössä, naiset kertovat. Ulkoa päin huomaa helposti, että täällä majailee käsityön tekijöitä. Matonkudekeriä on näytillä ulko-oven

Käsitöiden tekijän paratiisin suunnittelivat yhdistyksen puuhanaiset Päivi Hakkarainen (vas), Mervi Nuutinen ja Liisa Mäkinen (oik).

luona. Sisällä tiloja hallitsevat 12 kangaspuut. Lisäksi on myymälä, keittiö ja olohuone sekä varastotiloja. – Meidän kaltaiset rätei ja lumpui rakastavat ihmiset innostuvat, kun näkevät varastot täynnä värikkäitä kuteita, Nuutinen sanoo. Elokuussa yhdistys piti avointen ovien viikonlopun, ja kiinnostus oli suurta. Muuton jälkeen jäsenmäärä on kasvanut parillakymmenellä reiluun 70:een. Yhdistyksen toimintaperiaatteen mukaan jäsen voi tulla paikalle kutomaan lähes milloin tahansa, kunhan soittaa ja sopii etukäteen, että joku on avaamassa ovea. Jos on vasta aloittelija kutomisessa, saa kädestä pitäen opetusta. Kuten yhdistyksen nimi Vantaan kutojat ry – Vanda vävare rf kertoo, pääpaino on kangaspuilla kutomisessa. Kangaspuita löytyy erivärisillä ja eri materiaaleista tehdyillä loimilla varustettuna, joten kutomaan voi ryhtyä vaikkapa poppanaa, mattoa tai hartiahuopaa.

Vastaalkaja saa opastusta kädestä pitäen. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina askarteluilloissa perehdytään myös muihin käsityötekniikoihin, kuten neulomiseen, virkkaamiseen ja vanhasta uutta tekemiseen. Uusien tilojen vesipisteet mahdollistavat myös esimerkiksi kankaanpainannan, huovutuksen ja batiikkivärjäyksen. – Kuuntelemme kävijöiden ja jäsenten toiveita, ja muokkaamme toimintaa sen mukaan. Osaamista erilaisten tekniikoiden opastamiseen jäsenistöltä kyllä löytyy, naiset toteavat.

•

VANTAAN KUTOJAT • Jäsenille kangaspuut ja muut tilat vapaasti käytössä. Liittymismaksu 30,ja jäsenmaksu 20,- Materiaalien veloitus käytön mukaan. • Askartelu- ja käsityöillat joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 17.30–19.30. Pieni osallistumismaksu, avoin myös ei-jäsenille. • Myymälä, josta voi ostaa muun muassa mattoja, huopia ja villasukkia. • Jäsenet toteuttavat tilaustöitä tarvittaessa. • Tilojen käytöstä voi sopia esimerkiksi oman neulontakerhon säännöllistä kokoontumista varten pientä korvausta vastaan. • Opastusta ja neuvontaa kutomiseen ja muihin käsitöihin. Yhteystiedot: Kankurila, Luhtimäki 2, Varisto. Puheenjohtaja Liisa Mäkinen, liisamakinen@elisanet.fi, p. 040 588 7151 Sihteeri Päivi Hakkarainen, paivi.hakkarainen@kolumbus.fi, p. 050 434 4593 vantaankutojat.yhdistysavain.fi VAV

MEIDÄN KOTONA

Varistossa on tilaa kaikille Varistolaiset Freja, Elli ja Rane antavat kyläilijälle lämpimät pusut, ja kahvikupposen voi nauttia Frejan lempeän silmäparin seuratessa vieressä. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

ariston Luhtimäen lämpimän punaiset VAV-talot ovat idyllisiä, ja kosketuksen luontoon saa jo ulko-ovelta. Pihapiiri on myös turvallinen ja kodikas. Alun alkaen messualueen talot ovat koukuttaneet asukkaansa – eikä mikään ihme. Tarja Holmberg muutti nykyiseen VAV-kotiinsa vuonna 1994 ja viihtyy siinä erinomaisesti. Työpaikka, kaupat ja palvelut ovat lähellä, samoin koulut sekä harrastuspaikat. Kuluneen syksyn aikana Tarja jäi vuorotteluvapaalle ja toimii omaishoitajana. – Kun elämässä tapahtuu muutoksia, on välillä hyvä pysähtyä ja ottaa aikalisä. Suorittamisen vimman sijasta on tärkeää arvostaa enemmän aikaa sekä yhdessäoloa, Tarja Holmberg sanoo. 11-vuotias Venni hihkaisee yläkertaan mennessään, että Varisto on myös koripalloharrastajan unelmapaikka.

Kenttä löytyy ihan kotikulmilta. Holmbergin vanhin poika Ville asuu jo omassa kodissa, samoin myös keskimmäinen Waltteri. Entäs sitten Freja, Elli ja Rane? Holmbergin perheen kolme komeaa koiraa nauttivat Variston luonnosta, uskomattoman hyvistä ulkoilureiteistä ja asunnon mainiosta takapihasta, jossa Tarjan on hyvä huoltaa koiria – esimerkiksi harjata turkkeja ja puhdistaa rapatassuja. Freja ja Elli ovat irlanninsusikoiria ja Rane ranskanbulldoggi. Persoonallisiakin koirat ovat. Totta kai. Frejalla on Tarjan mukaan diivan elkeet, ja ei aikaakaan, kun 5-vuotias neito pistää päänsä kuvaajan kainaloon. Rapsutuksia, kiitos! Mikäli Elli vie huomion, niin Freja niiskuttaa loukkaantuneena. Elli on kohta 3-vuotias riehakas poikatyttö ja aina siellä, missä tapahKUVA: MIRKKA KORTELAINEN

Freja (vas.) valittiin Ella ja kaverit -elokuvaan esittämään Oottia.

VAV

tuu. Lähes 5-vuotias Rane taas rakastaa maailmaa, ja sylissä Ranen on kerta kaikkiaan hyvä olla sekä kiehnätä. Aina voi myös laittaa vastustamattoman nenän kiinni toisen naamaan ja tuhista. – Täällä on todella paljon koiria, monissa perheissä niitä on useampikin. Naapurit suhtautuvat ystävällisesti lemmikkeihin – koiriin, kissoihin ja jyrsijöihin. Joskus olen pyytänyt anteeksikin koirien haukuntaa – se ei kuitenkaan ole jatkuvaa eikä valituksia ei ole tullut, Tarja sanoo. Kulttuurierot lemmikkien kanssa Tarja Holmberg muistuttaa, että lemmikkeihin suhtaudutaan esimerkiksi uskonnosta johtuen eri tavoin. – Tämä vaatii suvaitsevaisuutta molemmin puolin. Kunnioitan esimerkiksi eri uskontokuntien arvomaailmaa. En vie koiria heidän lähelle, jotka eivät sitä syystä tai toisesta halua. Toisaalta on hienoa, että myös meitä ymmärretään ja että lemmikit ovat meidän kulttuurissamme tärkeitä ja osa perhettä, huomauttaa Tarja. Tarja vastaa aina mielellään ohikulkijoiden kysymyksiin, ja isot koirat Freja ja Elli herättävätkin huomiota. – Moni kysyy, kuinka paljon nämä syövät ja onko meillä iso koti? Tässä kohtaa pääsen aina murtamaan myytin, eli meillä on kolmio ja koirat syövät maltillisesti. Samalla Freja vakuuttaa, että tilaakaan ei juuri tarvita, ja käpertyy eteiseen aivan litteäksi. Tuuheiden otsakarvojen alta pilkistävät ystävälliset silmät. Kinkkupiirakka maistuisi Frejalle, mutta kohtelias olla pitää. Katse

"Isojen koirien ulkoiluttaminen on aina aikuisen vastuulla."

– Täällä naapurit suhtautuvat ystävällisesti lemmikkeihin – koiriin, kissoihin ja jyrsijöihin, Tarja Holmberg kertoo. VAV

kuitenkin kertoo, että piirakka on kyllä huomioitu. Elli loikoilee mukavasti sohvalla ja Rane touhuaa.

Holmbergien lenkkitiimi. Venni ja Tarja Holmberg sekä koirat Rane (vas), Freja ja Elli.

Variston elokuvatähti Hyvin harva tietää, että Varistossa asuu oikea elokuvatähti ja elokuvajulisteen keulahahmo. Freja nimittäin valittiin viime vuonna koko perheen menestyksekkääseen Timo Parvelan kirjaan pohjautuvaan Ella ja kaverit -elokuvaan esittämään Oottia. Kojoa puolestaan esitti samaa rotua oleva Pertti. Elokuvan lapsinäyttelijät viihtyivät hyvin koirien kanssa, saattoipa niiden vierellä ottaa pienet nokosetkin kuvaustauolla. Nyt elokuvalle on kuvattu jatko-osa Ella 2 ja Paterock. Freja on käynyt moikkaamassa näytteleviä lapsia. Jälleennäkeminen on ollut riemastuttava puolin ja toisin. Freja ja Elli ovat olleet tänä syksynä mukana myös muotinäytöksessä, eivätkä esimerkiksi savukone tai musiikki hermostuttaneet koiria. Freja otti lungisti, mutta Elli kyllästyi koko touhuun ja lähti pari kertaa ”litomaan” malli perässään hihnan päässä. Tämä on kuitenkin luonnekysymys, niin ihmisillä kuin eläimilläkin. – Täytyy olla siellä, missä tuntee olevansa kuin kotonaan, sanoo Tarja. Iloa ja liikuntaa koirista Tarja Holmberg sanoo, että perheen koirista on monella tapaa iloa. – Aina tulee yhtä iloinen vastaanottokomitea kotiovelle, ja ulos on tietenkin pakko mennä. Eli liikuntaa tulee harrastettua. Se on myös hauskaa sekä piristävää. Hyvät ja säänmukaiset asusteet ovat totta kai myös tärkeät, hän lisää. Entä mitä Tarja toivoisi viehättävään taloyhtiöön? – Täällä on hyvä yhteishenki, en kaipaa muualle. Kierrätystä olisi hauska edistää. Esimerkiksi lehtiä ja kirjoja voisi kierrättää enemmän, arvioi Tarja. Hän pitää tärkeänä, että asukkaat ja eläimet saavat olla kosketuksessa luontoon. Vuorovaikutus on myös tärkeää, sekä yhteisöllisyys yhteisten asioiden hyväksi. Koirat innoittavat usein keskustelunavauksiin vieraiden ihmisten kanssa.

•

UUSI VUOKRAKOHDE VALMISTUU HELMIKUUSSA PAKKALAAN Pakkalaan, osoitteeseen Pakkalanrinne 6, valmistuu helmikuussa 2014 uusi VAV:n kerrostalo-kohde. Haku uuden kohteen asuntoihin alkaa 1.11. ja päättyy 15.11.2013. Neljäkerroksisessa talossa on 35 viihtyisää vuokrakotia, joista 19 sijaitsee A-rapussa ja 16 B-rapussa. Molemmissa rapuissa on hissi. Pakkalanrinne 6:n huoneistot ovat kaksioita ja kolmioita, tarkemmat tiedot näet oheisesta taulukosta: Huoneistotyyppi 2h+k 2h+k 2h+k 2h+k 3h+k

Pinta-ala (m²) 39,5 45,5 52 58–59 76

Asuntoja kohteessa 1 kpl 8 kpl 7 kpl 12 kpl 7 kpl

Huoneistojen jyvitetty kuukausivuokra on 13,40 €/m². Vuokran yhteydessä peritään vesiennakkomaksua 17 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Todellinen mittaritietoon perustuva vedenkulutus laskutetaan puolivuosittain kulutuslukemien perusteella. ASUNNON HAKEMINEN Pakkalanrinne 6:n asuntoja voi hakea sähköisellä asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta www.vav.fi. Asuntoa voi hakea myös paperilomakkeella, jonka voi noutaa VAV:n toimistolta Tikkurilasta. Samalla hakemuksella voi hakea asuntoa myös muista VAV:n vuokrakohteista. Haku Pakkalanrinne 6:n asuntoihin alkaa 1.11.2013 ja päättyy 15.11.2013. Asuntohakemuksen mukana ei tarvitse toimittaa liittepapereita. Asukkaat kohteeseen valitaan ARAn suositusten mukaisesti, joten hakijoita koskevat muun muassa varallisuusylärajat. Ylärajat voit tarkistaa VAV:n kotisivuilta. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta viimeistään joulukuussa 2013.

VAV

KAUPUNGINOSAT

PAKKALA

Kylä kasvoi liikenteen solmukohtaan

Lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää Tuusulantien ja Kehä III:n risteyksessä sijaitsevasta Pakkalasta löytyy vehreyttä tänäänkin. Ainutlaatuinen arkkitehtuuri houkuttelee muuttajia. TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VAV

- Pakkala on kuin luotu kuntoilevalle ihmiselle. Laajat lenkkipolut kesäisin muuttuvat lumien tullessa hiihtoladuiksi, alueella pitkään asunut Erkki Nikkanen kertoo.

Backaksen kartanon asukkaita 1910-luvulla. Omistajan perhe ryhmäkuvassa. Kuvassa ovat oikealta tytär Katri Vilhelmina Taucher, poika Sture Ehrnrooth, vaimo Olga Edit Ehrnrooth, Carl Wilhelm Ehrnrooth ja hänen edessään nuorin poika Carl August Ehrnrooth, veljekset Stål Alexander Ehrnrooth ja ylioppilaslakissa Håkan Robert Ehrnrooth sekä pyörän kanssa tunnistamaton poika.

tse asiassa Pakkala onkin suunniteltu pienen kylän näköiseksi, etenkin Pakkalassa sijaitseva Kartanonkoski. Alueella 1998 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti tukholmalainen arkkitehtitoimisto Djurgårdsstaden Arkitekter, joka suunnitteli Kartanonkosken uustraditionalistisin periaattein, ainoana kohteena Suomessa. Alueelle on määritetty tarkat rakennusohjeet, mikä takaa, että Kartanonkoski tulee säilymään entisellään myös jatkossa. Pakkala on ollut jo pitkään nuorten lapsiperheiden suosiossa, ja alueen keski-ikä onkin Vantaan nuorimpia. Alueella pitkään vaikuttaneen Erkki Nikkasen mukaan myös muun ikäiset ihmiset ovat löytäneet kaupunginosan. Pakkalasta löytyy tekemistä kaikille. Nikkasen mukaan Pakkala on kuin luotu kuntoilevalle ihmiselle. Laajat lenkkipolut kesäisin muuttuvat lumien tullessa hiihtoladuiksi, eikä reipasta liikuntaa tarvitse unohtaa vuoden missään vaiheessa. Alueella on kuntosaleja, ja kävelymatkan päästä löytyy useita liikuntapaikkoja uimahalleista urheiluhalleihin, joissa monet liikuntaseurat tarjoavat vaihtoehtoja liikuntaharrastukseen. Lähellä on myös Tapanila ja siellä urheiluseura Tapanilan Erä, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuksia monissa eri lajeissa. VAV

Backasen tila Elannon omistusajalta 1930-40-luvulta. Ilmakuva etelästä. Valkea rakennus keskellä on tilan päärakennus, sen takana näkyy sikala, oikealla vuonna 1928 valmistunut navetta ja vasemmassa laidassa kasvihuoneet. Tilan pohjoispuolella on Ylästöntie ja oikealla Tammiston kartanoon johtava tie. Puiden keskellä erottuu Backaksen kartanon päärakennus.

Elannon siitossikala valmistui vuonna 1934.

VAV

– Valokuvaajalle tämä on ihanteellinen paikka. Täällä on luonnonsuojelualue lähellä, olen ties mitä lintuja kuvannut. Kerran olin iltakävelyllä ja näin ison lauman valkohäntäpeuroja. Täydellinen paikka asua Pakkala on Nikkasen mukaan täydellinen paikka asua. Lähes kaikki palvelut ovat lähellä, ja alue on paikallisliikenteen solmukohta. Vaikka autoa ei omistaisikaan, Pakkalasta pääsee helposti kaikkiin suuntiin. Palvelutkin alueella ovat monipuoliset. Pakkala on tunnettu useista pienistä erikoisliikkeistä ja outlet-myymälöistä. Nämä tuovat paljon myös muualta tulevia ihmisiä asioimaan alueella. – Se on tosin tuonut liikenneongelmia, liikenne puuroutuu alueella ja Kehä kolmosen liittymässä. Mutta pian valmistuvat monitasoliittymät, jotka helpottavat huomattavasti liikkumista, Nikkanen kertoo. Merkittävä tekijä alueella on myös kauppakeskus Jumbo ja sen yhteydessä oleva viihdekeskus Flamingo. Sata liikettä, ravintolat, elokuvateatterit,

kylpylä, keilarata ja hohtogolfrata tarjoavat tekemistä kaikenikäisille. Perinteikäs kartano keskellä kylää Kuten aiemmissa VAV-viestin kaupunginosaesittelyissä on tullut ilmi, Vantaalla on ollut useita merkittäviä kartanoita, joista rakentamiseen tarvitut maa-alueet on ajan kuluessa lohkottu. Pakkala ei muodosta tässä asiassa poikkeusta, perinteikäs Backaksen kartano sijaitsee aivan keskellä kaupunginosaa. Backaksen kartanon tarina alkoi jo 1600-luvulla, kun pienempiä tiloja yhdistettiin. Jo aiemmin paikalla oli ollut Backaksen tila, josta myös kartano sai nimensä. Kun Ruotsi hallitsi Suomea, varustettiin Backaksen tilalta ratsusotilas taistelemaan kuninkaan puolesta. Tällöin hän sai tavan mukaan verovapautuksen. Kartanon omistajat olivat 1800-luvulle asti enemmän sotilaita ja virkamiehiä kuin maanviljelijöitä, mutta 1818 rakennetun päärakennuksen myötä kartanon uusi isäntä August Hagelstam ryhtyi viljelemään maata päätoimisesti. Tila kehittyi hänen

Veromiehen kansakoulun oppilaita nousemassa bussiin vuonna 1958. Kuva: Lauri Leppänen & Viljo Holopainen.

poikansa hallinnassa, kunnes vuonna 1886 Carl Ehrnrooth osti tilan itselleen. Kasvava kaupunki tarvitsee tilaa Carl Ehrnrooth omisti tilan ensimmäiseen maailmansotaan asti, jonka aikana hän päätti luopua tilasta. Tällöin ostajaksi löytyi Osuusliike Elanto. Tämä aiheutti paljon närää ja protesteja muissa kartanonomistajissa. Oli pelko, että vasemmistolaiseksi mielletty osuusliike poistaisi ruotsinkielisten ihmisten vaikutusvaltaa ja muuttaisi siihen aikaan pääosin ruotsinkielistä pääkaupunkiseutua suomenkieliseksi. Elanto kuitenkin osti Backaksen 1916, ja tilasta tulikin Elannon päätuottaja pääkaupunkiseudulle. Tila oli valtava niin kooltaan kuin tuotannoltaan, ja Elanto rakennutti alueelle suuria ulkorakennuksia, kuten esimerkiksi tallin, navetan, suursikalan ja henkilökunnan asuintiloja. Nämä rakennettiin paikalle perustetun Elannon oman tiilitehtaan tarvikkeilla. Elanto antoi rakentaa mailleen kansakoulun työntekijöidensä lapsia varten, ja kehitti koko ajan aluetta.

Backaksen kartanon pinta-ala alkoi kuitenkin pikkuhiljaa pienentyä, kun tilalta pakkolunastettiin maa-alueita uusia kaupunginosia varten, ja sodan jälkeisiä siirtolaisia ruvettiin majoittamaan alueelle. Ennen pitkää myös Helsinki-Vantaan lentokenttä, Kehä III ja alueen teollisuustarpeet haukkasivat tilasta palan kerrallaan niin, että Elanto lopulta myi jäljellä olleet maa-alueensa rakennuttajille vuonna 1986 ja piti itsellään vain kartanon pihapiireineen.

täältä, ovat alkaneet rakentaa omaa taloa tai muuttaneet työn takia pois. Itse en tiedä ketään, joka olisi muuttanut muualle siksi, ettei olisi viihtynyt täällä

•

Backaksen kansakoulu 1940-luvulla.

Kulttuuri ja arkkitehtuuri houkuttelevat Erkki Nikkasen mukaan Pakkalan ja Kartanonkosken alueelle kannattaa muuttaa jo sen kulttuurin ja arkkitehtuurin takia. – Tämähän on todella kauniisti rakennettu kylämäiseksi alueeksi. Nikkanen toteaa Pakkalan sopivan kaikenlaisille ihmisille, niin nuorille kuin vanhoillekin, perheellisille tai yksinäisille. Alueella on useita kouluja, myös yksi kansainvälinen. – Tämä on viihtyisä kaupunginosa. Kaikki, joiden tiedän muuttaneen VAV

YMPÄRISTÖ

Pakkalanpuron pitkä tie Asukkaita ja yrityksiä kaivataan talkoisiin TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: HENRIK KETTUNEN

– Oleellista on sen oivaltaminen, että kaupunkiasuminen ja puhdas luonto eivät ole toistensa vastakohtia,Jukka Halonen sanoo. .

VAV

K – Onhan se huikea ajatus, että keskellä metropolialuetta virtaa puhdas puro, jossa taimen lisääntyy, Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen visioi. Krakanojan elvyttäminen Pakkalanpuroksi toteuttaisi tämän haaveen.

eski-Vantaalla sijaitsevan Krakanojan luontoarvot on nostettu esille ja kunnostustyö etenee. Kokonaispituutta purolla on noin neljä kilometriä. Tarkoitus on hakea alueelle virallinen luonnonsuojelualueen status. Nimestään huolimatta Krakanoja ei ole oja vaan luonnonuomassa mutkitteleva lähdeperäinen puro. Krakanojaan kuuluvan Pakkalanpuron suojeluhankkeen moottorina toimii Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseura SKES ry. Seuran puheenjohtaja Jukka Halonen teki Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä ehdotuksen Krakanojan suojelusta. Hankkeen kummina toimii Jasper Pääkkönen. Kuvassa on tuleva Krakanoja, eli Väinö Tannerin tien suuntainen sivuoja. Krakanojan nimi halutaan säilyttää, mutta siirtää tälle sivuojalle. Ojaan on tarkoitus rakentaa kosteikko, joka toimii saostusaltaana ja puhdistaa ojan vettä.

VAV

Nykypäivänä ympäristövastuun jakaminen kuuluu ja sopii myös yrityksille, ja Halonen on hyvin iloinen, että hankkeeseen on saatu taloudellista tukea liike-elämältä. – Näin meidän ei ole tarvinnut kääntyä kaupungin puoleen, kun siellä rahat tunnetusti ovat nyt hyvin tiukilla, hän jatkaa.

VAV asukas Juha Saloselle Pakkalanpuron kunnostus ja talkoot ovat sydämen asia. – Purot ja taimenet ovat lähellä sydäntäni. Olen ollut myös Longinojan kunnostustöissä 12 vuoden ajan. Tutustukaa lähiluontoon ja arvostakaa sitä, hän sanoo. Kuva: Antero Aaltonen.

Krakanojan yläjuoksu sijaitsee Kehä III:n ja Tikkurilantien teollisuusalueen putkituksen välisellä osuudella Viinikkalan itäosassa. Alajuoksu virtaa Kehä III:n ja Vantaanjoen välissä Pakkalan ja Ylästön rajamailla. Krakanoja varsineen on yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi Tulkintien ja joen väliseltä osuudelta. Puron alajuoksu on nimetty maakunnallisesti merkittäväksi luontokohteeksi. Yläjuoksu on paikallisille tärkeä luontokohde. Viemäriojasta virtaavaksi puroksi Jukka Halonen sanoo, että Pakkalanpuron kunnostusprojektin tunnuslauseena on ikivanha Lao Tsen viisaus: ”Tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta.” Suomalainen puroluonto on jäänyt muiden ympäristöhankkeiden katveeseen. Harva tulee ajatelleeksi, että se kotioja voisi olla kaunis ja eloisa puro. Pakkalanpurossa uskotaan Halosen mukaan esimerkin voimaan.

VAV

Halonen painottaa Pakkalanpuron projektissa korostuvan, että vastuu ympäristöstä on yhteinen. – Sitä ei voi sysätä yksin päättäjille ja virkamiehille. Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon.

Virkistyskohde ja henkireikä Halosen mukaan Pakkalanpuro tulee olemaan kaupunkilaisten virkistyskohde, jossa voi hengähtää, kuunnella puron solinaa, lintujen laulua ja tuulen huminaa. – Rakennamme sinne luontopolun, joten puro on helposti ulottuvilla, ja vastaavasti muu alue säilyy koskemattomana. Hän jatkaa, että tämän syksyn talkoot on tehty. Taimen alkoi kutea lokakuussa ja puro rauhoitettiin hääjuhliin. Talven aikana tehdään runsaasti suunnitelmia keväälle, jolloin purokunnostus jatkuu. Samoin suunnitellaan kosteikkoja, jotka pysäyttävät sivuojista tulevan kiintoaineksen valumisen puroon. Näin puron vedenlaatu paranee ja vesi kirkastuu. – Korostan, että tämä ei ole vain yhden vuoden projekti, vaan se mainittu tuhannen kilometrin matka. Täytyy kuitenkin sanoa, että ensimmäiset askeleet ovat tuntuneet harppauksilta, tunnelmoi Halonen. – Haluamme, että kaikki vantaalaiset asukkaat kokevat olevansa yhteisellä asialla kaupunkiluonnon puolesta. Se ei välttämättä tarkoita edes lapion varteen tarttumista. Jo tykkäämällä Pakkalanpuron Facebook-sivusta antaa tukensa hyvälle asialle, hankkeen käynnistäjä ja moottori sanoo.

•

Vasemmalta oikealle: toimitusjohtaja Magnus Nordberg DHL Supply Chain Finland Oy:sta, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman, vuoden kalamies, näyttelijä Jasper Pääkkönen ja Vantaan ympäristöjohtaja Stefan Skog kaatoivat ensimmäiset sorat Pakkalanpuroon. Taimen tarvitsee lisääntyäkseen sorapedin kohtaan, jossa on tarpeeksi pudotuskorkeutta.

Ryhdy kummiksi

Kunnostuksissa ei poisteta kaatuneita puita tai risukkoja. Ne ovat osa luontoa ja tarjoavat suojapaikan eläimille veden alla ja päällä. Uomasta sen sijaan siivotaan kaikki sinne kuulumaton ostoskärryistä polkupyöriin.

TALKOOT TULOSSA Pakkalanpuron tulevia tapahtumia ja uutisia voi seurata osoitteessa www.facebook.com/pakkalanpuro Päivityksiä on myös sivuilla www.skes.fi Talkoista voi kysyä sähköpostilla osoitteesta info@skes.fi.

Yritysten ympäristövastuu on nykypäivää. – Yritysten edellytetään nykyisin olevan entistä aktiivisempia, hyviä yrityskansalaisia. Vastuu ympäristöstä on sananmukaisesti luonnollinen osa tämän päivän yrityskuvaa, toteaa vantaalaisen DHL Supply Chainin toimitusjohtaja Magnus Nordberg. Deutsche Post DHL on jo monien vuosien ajan paneutunut erittäin aktiivisesti toimintansa ympäristövaikutusten pienentämiseen ja ollut mukana yhteiskuntavastuullisissa hankkeissa. – Avun kohteet jokainen maa valitsee omien paikallisten olosuhteidensa mukaan: Suomessa DHL on muun muassa osallistunut öljyntorjuntakoulutukseen, järjestänyt verenluovutustempauksia sekä keräyksiä hyväntekeväisyyskohteisiin. – Viime vuonna Global Volunteer Day -tapahtumiin osallistui yli 62 000 työntekijää 120 maassa, kertoo Nordberg. – Vantaalaisena logistiikkatoimijana DHL haluaa mielellään vaikuttaa oman toimintansa lähiympäristössä. Keskellä Vantaata virtaava luonnonmukainen puro on tässä mielessä erinomainen kohde. – Olemme mukana kunnostustalkoissa. Sitoudumme myös pitkäkestoiseen yhteistyöhön adoptoimalla purosta oman "kummipätkän", josta huolehdimme jatkossakin. Toivon, että voimme omalla esimerkillämme haastaa mukaan myös muita alueen yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan Pakkalanpuron hyväksi, sanoo Nordberg.

VAV

INFO Ympäristöterveydenhuollosta saa tunnistuspalvelua ja neuvontaa tuholaisten torjumiseksi, myrkytykset suorittavat tuholaistorjunnan yritykset. Hyönteisnäytteen voi toimittaa Vantaan ympäristökeskukseen, osoitteeseen Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa. Toimisto on avoinna arkisin klo 8.15–16.00.

IIK!

Säännöllinen siivous ja hyvä hygienia auttavat tuholaistorjunnassa. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: SHUTTERSTOCK

antaan kaupungin ympäristökeskuksen terveydensuojelutarkastaja ja desinfektori PirjoRiitta Turunen painottaa säännöllisen siivouksen merkitystä vastaiskuna tuhohyönteisten kotiutumiselle. – Puhtaaseenkin kotiin voi silti matkoilta tulla yllätyksiä, muistuttaa Turunen. Perinteinen siivous ja riittävä siivoustason ylläpito on oleellisen tärkeää. Turunen kertoo, että esimerkiksi asuntoihin ja varastoihin tuhohyönteiset kulkeutuvat elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden mukana, muista huoneistoista tai matkatavaroiden mukana. – Elintarviketuholaiset eivät ole yleensä myrkyllisiä, mutta ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä joutuu vahingossa ruokaan.

20 VAV

– Jos tuholaisvahinko havaitaan heti, tuhohyönteisistä eroon pääseminen ei ole ongelma - hävitetään vain tuholaisia sisältävä pakkaus. On hyvä muistaa, että esimerkiksi riisihärö voi tulla kuin tyhjästä aivan puhtaaseen kotiin, joten tuhohyönteisen kotiutuminen ei ole todellakaan aina siivouksesta kiinni, Turunen kuvailee. – Jos tuholaiset ovat saaneet lisääntyä rauhassa ja levitä muihin ruokatarvikkeisiin, on kaapin perusteellinen imurointi sekä pölypussin hävittäminen ja mahdollinen myrkyttäminen tarpeen. Tämän jälkeen ruokatarvikkeet on hyvä pitää suojassa lasipurkeissa tai muovipusseissa vähintäänkin muutaman kuukauden, kunnes viimeisetkin yksilöt ovat kuolleet. Tekstiilituholaiset käyttävät ravintonaan villaa, nahkaa, turkiksia ja höyheniä. Likaiset tekstiilit kelpaavat paremmin niiden ravinnoksi kuin puhtaat.

– Varastoissa olevat vaatteet kannattaa suojata, tuulettaa riittävästi sekä tarkastaa säilytystilat säännöllisesti. Yleensä turkisten tuholaiset ovat herkkiä kylmyydelle, joten tuuletukset kannattaa tehdä talvella. Älä liiskaa näytettä Turunen kertoo, että tuhoeläinnäyte otetaan tiiviiseen purkkiin mahdollisimman ehjänä ja mukaan liitetään tiedot löytöpaikasta ja ajasta, sekä näytteentuojan yhteystiedot. – Jos pienen hyönteisen liiskaa esimerkiksi kengällä, niin sen rakenteesta ei voi paljon havainnoida, muistuttaa Turunen. Hän jatkaa, että kaikkia tuhohyönteisiä ei pystytä tunnistamaan. – Esimerkiksi matkoilta saattaa tulla mukaan todella eksoottisia tuhohyönteisiä. Yksittäinen hyönteinen ei kuitenkaan lisäänny ilman lajikumppania,

Turkiskuoriainen on yksi yleisimmistä kotioloista löytyvistä tuholaisista.

mutta jos näitä on enemmänkin, niin myös yliopistolta voi pyytää tunnistusapua – tai hävittää ongelma. Ihmisen syöpäläiset Syöpäläiset ovat ulkoloisina esiintyviä hyönteisiä, jotka käyttävät ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä. Ne elävät huoneissa, huonekaluissa, vaatteissa, karvapeitteessä tai ihossa. Lude, kirput, pää- ja vaatetäi sekä satiainen käyttävät ravinnokseen verta. Syyhypunkki syö ihoa ja pölypunkki ihon eritteitä. Luteista ei ole tullut ennen viime vuosia yhteydenottoja ympäristökeskukseen. Viimeisen viiden vuoden aikana ludehavaintoja on tehty runsaasti, ja esimerkiksi kuluneen kesäkuun aikana niistä on tullut jo kolme yhteydenottoa. Monella on varmaan käsitys, että laji olisi kokonaan jo poistunut ”mark-

Tuhohyönteiset kannattaa hävittää heti Tuhohyönteisistä yleisimmät ovat turkiskuoriainen, riisihärö, jäytiäinen, keittiökoisa, museokuoriainen sekä lutikka. Top 10 -inhokkien listalta löytyy toki muitakin tuhohyönteisiä. Turkiskuoriainen ja museokuoriainen ovat tekstiilituholaisia, ja niiden merkittävin haitta on vaatteisiin ilmestyvät reiät. Tekstiilituholaisen löytää useimmiten juuri vaatekomerosta. Keittiökoisa ja riisihärö ovat elintarviketuholaisia. Ne viihtyvät keittiön kaapeissa ja pilaavat ruoka-aineita, ja saattavat ilmestyä kuin tyhjästä. Jäytiäiset ovat etenkin uusissa asunnoissa esiintyviä hyönteisiä, josta ei sinällään ole haittaa. Jäytiäiset häviävät yleensä itsestään, kun uuden talon rakenteista poistuu kosteus. Lutikat piiloutuvat ovelasti sänkyjen rakenteisiin, listojen taakse sekä seinän halkeamiin. Yleensä vasta puremien ilmaannuttua alkaa epäilys lutikoiden olemassaolosta. Tekstiileistä lutikanmunat tuhoutuvat pyykinpesun yhteydessä 60 asteen lämpötilassa. Talven pakkasilla matkatavarat voi viedä aluksi esimerkiksi parvekkeelle ja avata laukut. Täysikasvuiset luteet kuolevat -17 asteessa parissa tunnissa. Tietyt tuhohyönteiset, kuten lutikka ja russakka (eli saksantorakka) ovat kuitenkin vaikeasti hävitettäviä, ja vaativat torjuntaan erikoistuneen ammattilaisen. Kyseisiä tuholaisia havaitessaan asukkaiden on syytä aina olla yhteydessä isännöitsijään. Monet tuhohyönteiset voivat myös siirtyä asunnosta toiseen. VAV

kinoilta”, vaikka tilanne on päinvastoin. Eli luteiden markkinat ovat nousussa. Mikäli luteista tekee havainnon kotona, niin asiasta pitää ilmoittaa isännöitsijälle, jotta riittävät toimenpiteet voidaan tehdä. Päiväkodeissa hoidetaan vastuullisesti päätäitartunnasta ilmoittaminen huoltajille, Turunen sanoo. – Täiden takia lasta ei tarvitse ottaa pois päivähoidosta tai koulusta. Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun hoitojaksoon kuuluvaa ensimmäistä käsittelykertaa seuraavana päivänä. Päiväkotia tai koulua ei tarvitse epidemiatilanteessa sulkea. Ihmiskehon ulkopuolella, ilman säännöllistä veriateriaa ja kehon tarjoamaa lämpöä päätäi kuolee tai menettää tartuttamiskykynsä huoneenlämmössä (20–22 °C) yleensä yhdessä, viimeistään kahdessa vuorokaudessa. Rotat ja hiiret kiusana Turunen on huolissaan rottakannan lisääntymisestä. Rottahavainnoista on tehty tasaisesti ilmoituksia, ja kuluneen kesän aikana havaintoja on ilmoitettu Turuselle jo kuusi. Suoranaisten vahinkojen ohella rotta aiheuttaa epäsiisteyttä, ja voi levittää ihmisiin ja kotieläimiin tarttuvia tauteja. – On hyvä muistaa, että erilaisissa eläinten ruokintapaikoissa käy myös rottia, ja huolimaton talousjätteiden käsittely – heittäminen ympäristöön ja niin edelleen – kasvattaa vain rottaongelmaa. Eli ruokintapaikat ovat myös alustoja rottien pesiytymiselle.

•

JOUTUESSASI KÄYTTÄMÄÄN KARKOTTEITA JA MYRKKYJÄ HUOMIOI SEURAAVAT ASIAT: • Noudata käyttämiesi aineiden pakkauksissa olevia ohjeita. • Älä käytä hyönteismyrkkyjä tilassa, jossa on imeväisikäisiä lapsia. • Älä käytä hyönteismyrkkyjä tilassa, jossa on lemmikkieläimiä. • Älä jätä lasten ulottuville hyönteismyrkkyjä tai karkoteaineita. Ne ovat myrkkyjä myös ihmiselle. • Varo karkotteiden ja myrkkyjen joutumista silmiin ja suuhun. Jos näin käy, huuhtele ne pois runsaalla vedellä ja käänny tarvittaessa lääkärin puoleen. • Jos saat hyönteisten pistoista pahoja oireita, käänny lääkärin puoleen. (Lähde: Vantaan kaupunki)

Lutikka eli seinälude on verta imevä hyönteinen, joka käyttää ihmistä ravintoeläimenään, ja on siten ihmisen syöpäläinen.

Lasin ja metallin kierrätys helpottuu Kierrätettävän lasin ja metallin voi pian viedä oman talon jätetilaan. Keräysastiat ilmestyvät marraskuussa vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöihin. Pian ei enää tarvitse kuljettaa lasi- ja metallijätteitä kauas keräyspisteisiin, vaan lasin ja metallin keräysastiat tulevat omaan jätetilaan muiden keräysastioiden rinnalle. Myös lajittelu helpottuu hieman. – Nyt sekä värillisen että värittömän lasin voi laittaa samaan keräysastiaan. Alueellisissa keräyspisteissä nämä piti lajitella erikseen, kertoo ympäristöasiantuntija Seppo Kajaste jätteiden keräyksestä huolehtivasta HSY:stä. Muutos koskee vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöjä. On mahdollista, että keräysastiat tulevat myöhemmin myös tätä pienempiin kiinteistöihin. – Mikäli jätetiloista löytyy tilaa uusille keräysastioille, niiden tuomista voidaan harkita myös pienempiin kiinteistöihin. Käytäntö näyttää, miten lajittelu alkaa sujua, toteaa VAV Asunnot Oy:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto.

Jos uudet lasin ja metallin keräysastiat eivät meinaa mahtua kiinteistön jätetiloihin, Aallon mukaan sekajäteastioita vähennetään. Uudet keräysastiat ovat samankokoisia kuin biojäteastiat. VAV Asunnot Oy:n asukkaiden jätteiden kierrätys- ja lajitteluinto vaihtelee. Osa on jo aiemmin kysellyt mahdollisuutta saada lasin ja metallin keräysastiat omaan jätetilaan. Tarkka lajittelu hyödyttää asukkaita itseään. Jätteiden keräys on kallista puuhaa, ja lajittelematon sekajäte on kaikista kalleinta. Sekin maksaa ekstraa, jos jätepusseja ei ole pantu jäteastioihin vaan ne on jätetty jätetilan lattialle. – Jätekustannukset näkyvät suoraan vuokrassa. Asukkaat voivat itse vaikuttaa tähän käyttäytymisellään, Aalto selittää. Jätteiden lajittelu säästää myös luontoa. Kerätty metalli ja lasi hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä vähentää maasta louhittavan raaka-aineen tarvetta. Uusiokäytössä säästetään louhintaan ja raaka-aineen prosessointiin verrattuna energiaa jopa 90 prosenttia, ja samalla myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

TUO NÄMÄ LASINKERÄYKSEEN: • lasipullot ja -purkit Huuhtaise likaiset lasipakkaukset kylmällä vedellä. Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ja etikettejä ei tarvitse poistaa. TUO NÄMÄ METALLINKERÄYKSEEN: • säilyke- ja juomatölkit • alumiinivuoat ja -foliot • metallikannet ja -korkit, tuikkukynttilöiden metallikuoret • tyhjät ja kuivat maalipurkit • tyhjät aerosolipurkit (jotka eivät hölsky tai pihise) • pienet metalliesineet, kuten saranat, ruuvit, ruokailuvälineet Huuhtaise elintarvikkeita sisältäneet metallipakkaukset vedellä jäämien poistamiseksi.

22 VAV

lyhyesti Vuoden 2014 vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu 17.10.: VAV lähettää vuoden 2014 vuokralaskelmat kohteidensa asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten.

Asukasaktiivien syyskalenteri Alla on tärkeitä syksyn päivämääriä VAV:n luottamushenkilöille ja muille asukasaktiiveille: 17.10.: Vuoden 2014 vuokralaskelmat asukastoimikunnille VAV postittaa 17.10. vuokralaskelmat asukastoimikunnille lausuntoja varten. 18.10–6.11. YTE-kokoukset vuokranmäärityksestä Tällä aikavälillä pidetään YTE-kokoukset, joissa käydään läpi vuoden 2014 vuokranmääritystä. 6.11. Asukastoimikuntien lausunnot VAV:lla Asukastoimikuntien tulee antaa 6.11. mennessä VAV:lle lausuntonsa vuokralaskemista. 12.11. Ympäristökoulutus energiaeksperteille ja luottamushenkilöille * Aika: tiistai 12.11. klo 17.30 * Paikka: Seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C Koulutuksessa tutustutaan energiatehokkaan asumisen perusteisiin sekä esitellään uutta jätelakia ja jätteenkeräyksen uudistuksia. VAV:n koulutusten kutsut lähetetään erikseen postissa, minkä lisäksi koulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivuilta www.vav.fi kohdasta ”Asukastoiminta”. Tervetuloa mukaan!

18.10–6.11.: Tämä aika on varattu asukastoimikunnille siihen, että ne tutustuvat vuokralaskelmiin ja antavat niistä lausuntonsa. Samalla kaikilla YTE-alueilla järjestetään kokoukset, joissa YTE-puheenjohtaja käy läpi vuokranmääritystä yhdessä isännöitsijän kanssa. 6.11.: Viimeistään tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa kohteen ensi vuoden vuokralaskelmasta. Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmissa. 18.–22.11.: Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion YTE-puheenjohtajistolle. 26.11.: YTE-puheenjohtajisto antaa oman lausuntonsa vuokralaskelmista VAV Asunnot Oy:n hallitukselle. 3.12.: VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2014. Jos kohteen vuokra nousee, siitä lähetetään tiedote asukkaille joulukuun loppuun mennessä. Myös VAV-viestin joulunumero sisältää kaikkien kohteiden uudet vuokrat. Lausunnon jättäneille asukastoimikunnille lähetetään tiedoksi vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma.

Älä paukuta ovia ja ikkunoita Kun suljet asuntosi ovia ja ikkunoita, älä turhaan läimäytä niitä kiinni, vaan sulje ovet ja ikkunat varovasti. Ovien ja ikkunoiden paukuttelu aiheuttaa häiriötä muille asukkaille, minkä lisäksi se vähentää niiden käyttöikää. Ovien ja ikkunoiden ylimääräinen korjaaminen lisää kiinteistön huoltokustannuksia, ja nämä kustannukset näkyvät viime kädessä asukkaiden vuokrissa. VAV

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1485 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.