3 2021
VAV- KO N S E R N I N A S I A K A S L E H T I
M U N VA N TA A
JUSSI SARAMON LÄNSIMÄKI V I E R A I S S A : turkkilainen ezme-salaatti
H Y VÄ T I E TÄ Ä : kaupunkiviljelyä Kaskelantiellä
STÄ HDE A A LE N T N E T A AU T VAV. F I PA L @ A T N TI VIES
PÄÄKIRJOITUS
Laadukasta asumista kohtuuhinnalla
Kuva Sanna Liimatainen
A
Jaana Schönberg Talousjohtaja
sukkaitaan varten olemassa oleva VAV pyrkii toiminnassaan laadukkuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, emmekä tavoittele voittoja asuntotuotannossamme. Tämä toimintatapamme ohjaa myös jokavuotista vuokrien määritystä. Se tehdään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sääntöjen mukaan. Kantavana ajatuksena on vuokrien omakustannusperiaate, joka ohjaa kaikki kerätyt vuokrat kiinteistöjen hallintaan ja korjauksiin. Tarkistetut vuokrat astuvat voimaan maaliskuussa, mutta vuokrien määritystyö alkaa alkusyksyllä. Näin mahdollistetaan se, että asukastoimikunnilla ja asukastilintarkastajalla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmaan ja ottaa siihen tarvittaessa kantaa ennen VAV:n hallituksen päätöksentekoa. Omakustannusperiaatteeseen sitoutuminen ja maltilliset korotukset pitävät vuokratason VAV:n asunnoissa alhaisena. Vuonna 2020 ARA-rahoitteisissa asunnoissamme vuokra oli keskimäärin 12,29 euroa neliöltä kuukaudessa, kun se oli Vantaalla vapaarahoitteisissa asunnoissa noin 18 euroa neliöltä. Kohtuuhintaisuuden ohella panostamme asuntojen laadukkuuteen. Tästä käy esimerkkinä vaikka se, että pyrimme kaikissa uusissa kohteissa Joutsenmerkkiin. Joutsenmerkki määrittelee taloille laatu-, ympäristö- ja terveysvaatimuksia, kuten hyvän sisäilman ja energiatehokkuuden. Vanhoja asuntoja korjaamme suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti. Laadukkuus ja kohtuuhintaisuus luovat valtavan kysynnän VAVin asunnoille. ARA-rahoitteisissa asunnoissamme asuu noin 17 500 asukasta, mutta joka kuukausi saamme uusia hakemuksia lähes 2 500.
S I S Ä LT Ö
2
PÄ Ä K I R J O I T U S
3
MUISTILAPPU
4
KYLILLÄ
6
V E I K KO VA S TA A
7
OVELLA
8
KOTO N A
12
M U N VA N TA A
15
M I TÄ K U U L U U ?
16
K Ä D E S TÄ P I TÄ E N
18
VIERAISSA
20
H Y VÄ T I E TÄ Ä
21
I L M O I T U S TA U L U
22
W H AT ' S U P ?
24
K E R ÄY S A U T O T L I I K K E E L L Ä
7
OVELLA
Jaana toivoo yhteisöllisyyttä
8
KO T O N A
Vuokra-asumisen suosio kasvussa
15
M I TÄ K U U L U U ?
Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan VAV-konsernin asuntoihin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit saavat lehden sähköisessä muodossa. Kaikki lehdet vuodesta 2014 alkaen ovat luettavissa osoitteessa vav.fi/tietoa-meista/vavila. Julkaisija VAV-konserni Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Minna Pääkkönen Toimituspäällikkö Sini Papula Toimitusneuvosto VAV: Marjo Baas, Pekka Siltala, Anna Vilén, Päivi Pellikka (asukasjäsen), Cocomms: Sini Papula Ulkoasu Aleksi Ahjopalo Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Laura Oja Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2021.
Anna Soudakovalla toinen kirja työn alla
MUISTILAPPU
1
AUTOJEN L Ä M M I T YS
Kylmän tullen on mukava lähteä lämmitetyllä autolla ajoon. Muistathan ottaa lämmitysjohdon pois tolpasta ennen kuin lähdet ajamaan. Sähköjohtoa ei pidä jättää roikkumaan lämpötolpasta ilman, että se on autossa kiinni.
HAKU ALKANUT
120 uutta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa on valmistumassa Vantaan Tikkurilaan loppuvuodesta. Kiinteistössä on kolme kuusikerroksista taloa, joissa asuntojen koot ovat yksiöstä kolmioihin. Kiinteistö toteutetaan pohjoismaisen Joutsenmerkkiympäristömerkin kriteerien mukaisesti. Haku Veturikuja 8:n asuntoihin on alkanut, tutustu osoitteessa vav.fi/veturikuja8.
A S U K K A I D E N J O U L U KO N S E R T T I Merkitse kalenteriisi 1.12. klo 18.00 Pyhän Laurin kirkko. Lisätietoa lähempänä vav.fi -sivuilta.
Teksti Sini Papula
3
2
VETURIKUJA 8
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
3
h
V
KYLILLÄ
Syystekemistä Vantaalla Syksyllä sopii ulkoilla raikkaassa syyssäässä, mutta myös puuhastella sisällä. Tällä aukeamalla jaamme parhaat vinkit syksyisten päivien viettoon Vantaalla.
T
unnelmavaloja, ruskan värittämiä lehtiä ja arkisia touhuiluja – syksy on täällä! Syksy tarkoittaa monille uuden alkua, oli kyseessä sitten uuteen harrastukseen, työhön tai opiskelualaan hyppääminen tai oman kodin perusteellinen järjestely. Jos kaipaat uuden tuntua syksyyn, kokeile seuraavia Vavilan toimituksen vinkkejä! NEULOMINEN JA VIRKKAUS
Kaipaatko syysiltoihin jotain uutta tekemistä? Neulomisesta ja virkkauksesta on tullut viime vuosina todellisia hittiharrastuksia, ja ne sopivatkin mainiosti pimeneviin iltoihin. Netti on pullollaan erilaisia ohjeita siihen, miten käsitöissä pääsee alkuun, jos viime kerrasta on kulunut aikaa. Hae YouTubesta ”neulomisen alkeet” tai ”virkkauksen alkeet” ja innostu! KIRPPISPÖYTÄ
Milloin olet viimeksi järjestellyt kodin kaappeja perusteellisesti ja myynyt käyttämättömäksi jääneitä tavaroitasi? 4
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
Tikkurilan torilla järjestetään vielä muutaman sunnuntain ajan kirppistä, jossa myyntipaikka ei maksa mitään. Lue lisää: https://www.facebook.com/Tikkurilantorinkirppis. SISÄLIIKUNTA
Olisiko aika kokeilla uutta urheilulajia? Vantaan kaupunki tarjoaa kattavasti sisäliikuntatiloja eri lajien, kuten sulkapallon ja tenniksen harrastamiseen. Hae Googlesta ”Sisäliikunta Vantaa Kaupunki” ja löydä eri laji- ja tilakuvaukset. UUDET RESEPTIT
Arjen ruoat pyörivät helposti tuttujen ja turvallisten reseptien ja raaka-aineiden ympärillä. Kun kaipaat vaihtelua syksyn ruokiin, kokeile satokauden herkkuja tai loihdi lämmittäviä keitto- ja pataruokia. Hae Googlesta ”Syksyn reseptit” ja inspiroidu!
SEIKKAILU- JA TEHTÄVÄREITTI VANTAALLA Vantaa tutuksi -seikkailureiteillä pääset tutustumaan uusiin paikkoihin ja samalla tekemään reitin varrella olevia liikunta-, päättely-, tietovisa- ja havainnointitehtäviä. Seikkailureitit löytyvät Kartanonkoskelta, Korsosta, Rekolasta, Myyrmäestä ja Tikkurilasta. Reitit ovat muutaman kilometrin mittaisia, ja ne on suunnattu kaikenikäisille lapsista ikäihmisiin. Löydä ohjeet pelin aloittamiseen osoitteesta: https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ ohjattu_liikunta/lapset_ ja_nuoret/vantaa_tutuksi_-seikkailureitit. TIKKURILAN JULKISEN TAITEEN KÄVELYKIERROS ASEMATIE 7, 01300 VANTAA
Syysretki Sipoonkorvessa raikkaassa syyssäässä Kuusijärvellä ja rentouttavan metsäretken jälkeen lounas Ravintola Tilassa Sipoon Knutersissa? Sipoonkorvessa kulkee 28. marraskuuta asti Packalén Busin Hop-On HopOff -bussilinja, joka kuljettaa torstaista sunnuntaihin retkeilijät Sipoonkorpeen nauttimaan Suomen metsäisimmän metsän rauhasta. Kyytiin ja kyydistä voit hypätä linjan kääntöpaikoilta Tikkurilan asemalta Vantaalla tai Sipoon Nikkilästä sekä kaikilta 12 pysäkiltä matkan varrella. Tikkurilassa Hop-On Hop-Off pysähtyy laiturilla 10. Kertalipun hinta aikuisilta on 4,50 € ja lapsilta (4–12 v) 2,50 €. Perhelippu (2 aikuista ja max. 3 lasta) 12,00 €. Päivälipulla 8,00 € aikuinen ja 4,00 € lapsi (4–12 v) voit matkustaa rajattomasti päivän aikana. Perhepäivälipun hinta (sis. 2 aikuista ja 3 lasta) on kertalippuna 12 € ja päivälippuna 17 €. Maksu suoritetaan kuljettajalle. Maksuvälineinä toimivat käteinen, maksukortit sekä MobilePay. F KUUSIJÄRVI, 01260 VANTAA
Kuvat Unsplash ja Simo Räsänen
MILTÄ KUULOSTAISI AAMIAINEN
Kukkuu!-taidefestari vauvoille ja taaperoille
Osallistu julkisen taiteen kierrokselle Vantaalla – juuri silloin kun sinulle sopii! Teostiedot ja taidekartan löydät Vantaan taidemuseon tuottamasta julkisen taiteen kävelykierros -kartasta osoitteesta: https://arcg.is/0qnDXj. ILTA LAAVULLA TALLIMÄENTIE 15, 01720 VANTAA
Vaihtelua syysiltoihin tuo tunnelmalliset eväsretket laavupaikoille. Petikon laavu sijaitsee Petikon ulkoilualueella Vantaalla, ja sinne pääsee helposti virkistysalueen ulkoilureittejä pitkin. Matka Petikon virkistysalueen eteläiseltä sisäänkäynniltä, Petikon portilta kestää laavulle noin 30 minuuttia. HALLOWEEN-NAAMIAISET JA HARRY POTTER -TAIKASHOW LA 30.10. KLO 12 ALKAEN. LASTENKESKUS TOTEEMI, MYYRMÄENTIE 6, 01600 VANTAA
Lastenkulttuurikeskus Toteemissa järjestetään 30. lokakuuta Halloweenaiheista toimintaa. Juhla alkaa klo 12 Harry Potter -taikashow’lla ja jatkuu klo 12.45 ja 13.30 alkaviin taidepajoihin. Liput 6 € / 1 lapsi ja 1 aikuinen. Voit ostaa liput verkko-osoitteessa: kulttuuriliput.vantaa.fi.
13.–21.11.2021
Vantaalle kattauksen kulttuuritoimintaa, joka on suunnattu perheen pienimmille ja heidän läheisilleen. Tapahtuman tuottaa Vantaan kulttuuripalvelut lukuisine yhteistyökumppaneineen. Tutustu vuoden 2021 ohjelmaan osoitteessa: https://www.vantaa.fi/kukkuu. KUKKUU!-TAIDEFESTARI TUO
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
5
V E I K KO VA STA A
?
Joku on jättänyt autonsa parkkiin minun autoni paikalle, mikä neuvoksi?
Harmillinen juttu! Parkkialueella on muutama vieraspaikka asukkaiden vieraiden lyhytaikaiseen käyttöön. Asukkaat eivät saa pysäköidä autojaan muualle kuin omaan parkkiruutuunsa. Vieraspaikan väärinkäyttö sekä pysäköinti muualle piha-alueelle johtavat pysäköintivirhemaksuun. Jos auton omistajaa ei näy eikä kuulu, väärin pysäköidystä autosta voit ilmoittaa pysäköinninvalvontayritykseen. Numero löytyy joko parkkipaikan liikennemerkistä tai soittamalla huoltoyhtiöön.
?
Huomasin, että pihallamme on rikkinäisiä pihavaloja, kelle näistä kannattaa ilmoittaa?
Syksyn tullen on tärkeää, että pihavalot toimivat oikein. Useisiin VAV:n kohteisiin tullaan tänä syksynä uusimaan ja nykyaikaistamaan pihavalaistusta. Jos pihavaloja on pimeänä tai valaisimia rikki on niistä hyvä ilmoittaa viipymättä huoltoyhtiöön OmaVAV-palvelun kautta.
TIESITKÖ VAV:lla on avoimia asuntohakemuksia noin
6 000
uusia hakemuksia tulee kuukausittain noin
2 500
Asuntoja vapautuu kuukaudessa noin
100
Asunnon hakijoista saa asunnon keskimäärin
4,5 %
?
Minulla on hybridiauto, miten ja millaisen latauspistepaikan saan autolleni?
Voidaksesi ladata autoa VAV:n autopaikoilla tulee sinun ensin tehdä erillinen sähköautopaikan vuokrasopimus. Sinun tulee olla sopimukseen liittyen yhteydessä VAV Asiakaspalveluun osoitteella asiakaspalvelu@vav. fi. Samalla varmistuu, että kiinteistöllä on valmius auton lataukseen. Latauspaikasta maksetaan erillistä vuokraa, joka määräytyy latauspaikan sijainnin mukaan. Ilman erillistä sopimusta auton lataaminen on kielletty. Uusien kiinteistöjen parkkipaikoilta löytyykin jo sähköauton latauspaikkoja.
6
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN VIESTINTA@VAV.FI
Teksti Sini Papula
?
OV ELLA
Yhteisöä elvyttämässä Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Jaana Aalto haluaisi laittaa hyvän kiertämään asuinalueellaan ja elvyttää hiipunutta yhteisöllisyyttä. Teksti Sarianna Toivonen
Kuva Raisa Kyllikki Ranta
MIKSI YHTEISÖLLISYYS ON TÄRKEÄÄ? Me olemme ihmisiä, sosiaalisia olentoja. Koronan takia olemme joutuneet välttelemään toisiamme, ja moni voinut jäädä yksinäiseksi. Laajemminkin kannan huolta vuosien saatossa hiipuneesta yhteisöllisyydestä meidän talossamme. Hyvä yhteishenki varmasti vähentäisi asukkaiden vaihtuvuutta ja lisäisi asukasviihtyvyyttä. Olen itse ikuisesti kiitollinen naapurini avusta. Sain kotona sairaskohtauksen, mutta pystyin lähettämään naapurilleni tekstiviestin. Hän pelasti henkeni, ja kaikkien ihmeeksi olen myös toipunut hyvin.
MILLAISTA ESIMERKKIÄ HALUAISIT ITSE NÄYTTÄÄ? Kaikki lähtee liikkeelle toisten huomioon ottamisesta. Haluaisin itse edes tervehtiä kaikkia ja toivoisin, että minua tervehditään. Siitä voi lähteä tutustuminen liikkeelle. Yhteisöllisyys ei tarkoita velvoitteita tai pakkoa osallistua kaikkeen. Se on yhdessä viihtymistä, mukavaa yhdessä oloa. Naapureista voi olla myös hyötyä. Ennen vanhaan naapurilta pystyi lainaamaan esimerkiksi munia ja sokeria, kun omat olivat lopussa eikä kauppaan päässyt. Olen itse todella eläinrakas ihminen, joten mielelläni olisin avuksi vaikka koirien ulkoiluttamisessa. Voisin myös auttaa lapsiperheitä, katsoa pihalla lasten perään.
MITEN YHTEISHENKEÄ VOITAISIIN LISÄTÄ?
Yhteishenkeä voi kohottaa kivalla yhteisellä tekemisellä. Esimerkiksi kaupunkiviljelyä voidaan harrastaa yhdessä – kesäisin pihalla ja talvisin kerhohuoneessa. Mukavaa olisi myös käydä yhdessä vaikka kävelylenkeillä ja sen jälkeen saunassa. Yhdessä tekeminen tarvitsee puitteet ja ideoita. Meillä on täällä kerhohuone, grilli ja sauna yhteisesti käytettävissä, joten puitteita ainakin on. Olemme myös grillanneet kerhohuoneen edessä.
JAANA AALTO • Asuu Ilolassa • Ammatiltaan perushoitaja, nyt työkyvyttömyyseläkkeellä • Tunnetaan valokuvanäyttelyistä, joita pitänyt kirjastossa ja Peijaksen sairaalassa • Vapaa-ajallaan liikkuu luonnossa, etenkin lähiseudun satumetsässä sekä seuraa lintujen ja muiden eläinten puuhia • Harrastaa ratsastamista ja hoivaa 11-vuotiasta kania
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
7
V
Koti on koti pandemiassakin
8
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
KOTO N A
Pandemian aikaan ihmiset etsivät lisää neliöitä ja omaa pihaa, sanoo media. Vuokra-asumisessa tämä ei näy, mutta kasvaneen tarjonnan takia nyt on hyvä hetki hakea uutta asuntoa. Teksti Anne Hänninen
K
oronapandemian takia ihmiset haluavat lisää tilaa ja oman pihan. Jos lehtiä on uskominen, ihmiset muuttavat mökeilleen tekemään etätöitä, etsivät itselleen omakotitalon pääkaupunkialueen vieruskunnista tai vähintäänkin hakevat uutta asuntoa, johon mahtuu kunnon työhuone. – Omakotitalotonttien myynnissä tämä näkyy. Vantaalla olemme myyneet lähes kaikki tontit, jotka ovat olleet tarjolla. Myös rivitalojen kysyntä on kasvanut, Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta kertoo. Vuokra-asumisessa sen sijaan pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut ihmisten asumistoiveisiin tai asunnon vaihtamishaluihin.
Nurmijärvi-ilmiö harhaa Suomen kattavin vuokra-asuntojen verkkopalvelu Vuokraovi.com kysyi kävijöiltään, onko poikkeustilanne vaikuttanut asunnon vaihdon ajankohtaisuuteen. Vastausten mukaan sillä on ollut hyvin vähän vaikutusta. Palvelussa käy keskimäärin 500 000 eri kävijää kuukausittain. – Omakotitalojen kysyntä on ymmärrettävästi kovinta aina keväällä, kun ihmiset haluavat pihan. Ilmiö ei ole itsessään uutinen vaan jokavuotinen ilmiö ja koskee enemmänkin asuntojen ostomarkkinaa. Vuokra-asunnoissa on huomattavasti harvemmin tarjolla omakotitaloja varsinkaan pk-seudulla, Vuokraovi.comin business owner Henrik Laakkonen huomautta Vuokraovi.comin tilastoissa Nurmijärviilmiö ei näy. – Kyseessä voi olla väärä tulkinta. Koska isoja asuntoja on markkinoilla vähemmän, pienelläkin
Kuvat Laura Oja
kysynnän nousulla on näkyvä vaikutus. Meidän luvuistamme ei käy ilmi, että ihmiset hakisivat nykyistä isompia asuntoja isossa mittakaavassa. Vantaalla haetaan eniten kaksioita ja kolmioita, ja niiden suosio on hieman kasvanut suhteessa yksiöihin. Tässäkään ei ole tapahtunut
Tykkikujalla vuodesta 1989 Nina Leinonen on asunut VAV:n asunnoissa lapsuudestaan asti. Tykkikuja 5:een hän muutti 1.2.1989 ja on asunut samassa talossa siitä lähtien. – Aloitin kaksiosta, perheen kasvun takia muutimme kolmen ja neljän huoneen asuntoihin ja viimeksi palasin kaksioon. Olen asunut täällä viidessä eri asunnossa, Leinonen kertoo. Kerran asunto vaihtui asukkaiden keskinäisellä vaihdolla, kun se oli vielä mahdollista. Muuten Leinonen on onnistunut pysymään Tykkikujalla hakemalla asuntoja normaalisti. Lähellä on henkireikänä Myllymäen alue, jossa on ikimetsää ja vanhoja juoksuhautoja. Länsimäestä on myös erinomaiset liikenneyhteydet sekä Tikkurilan että Mellunmäen suuntaan. – Talo täyttää pian 33 vuotta, mutta asunnot ovat yllättävänkin hyvässä kunnossa. Keittiöt ja kylpyhuoneet on remontoitu, ja pian alkavat parvekkeiden maalaukset.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
9
T
suurta muutosta. Oman parvekkeen tai terassin tärkeys on Vuokraovi.comin kyselyissä hieman noussut, mikä voi olla pandemian seurausta. Samoin halu pitää lemmikkiä asunnossa on noussut.
Vuokralla asuminen kasvussa Vuokra-asuminen sinällään on viime vuosina yleistynyt ja saanut lisää suosiota. – Vuokra-asumisen brändi on selvästi parantunut vuosien varrella. Joskus vuokralla asuva sai kakkoskansalaisen leiman, mutta enää näin ei ole, Laakkonen sanoo. Syitä vuokraamisen yleistymiseen ovat tarjonnan kasvu, ihmisten arvojen muuttuminen ja kaupungistumisen kaltaiset megatrendit. Vuokra-asuntojen tarjonta ja siten vaihtoehtojen määrä ovat kasvaneet. Silloin yhä useamman ihmisen asumistarpeiden ratkaisu löytyy vuokraasunnoista. 10
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
Väestörakenteen muutokset tukevat kehitystä. Kun yhä useammat asuvat yksin, heillä ei välttämättä ole varaa ostaa pelkin omin voimin asuntoa. Oman asunnon omistaminen ei myöskään enää ole niin tärkeää varsinkaan nuorille. Vuokra-asuntoon ei tarvitse sitoutua samalla tavalla, vaan siitä pääsee helposti pois. Monille sijainti voi olla tärkeämpi kuin omistusmuoto, ja omat rahat halutaan ehkä sijoittaa mieluummin asumismukavuuteen kuin maksaa kodin seinistä tai panostaa elämyksiin ja matkustamiseen. Vuokra-oven kyselyiden tulosten mukaan asukkaat ovat myös aiempaa valmiimpia maksamaan hyvästä asumisesta. Vuokran jälkeen toiseksi tärkein tekijä on asunnon kunto, ja käytännössä neljä viidestä vastaajasta olisi todennäköisesti valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa, jos asunnossa on tavallista parempi varustelutaso ja käytetty laadukkaampia materiaaleja. – Tulostemme mukaan ihmiset
eivät hae edullisia ratkaisuja, vaan korona-aikaankin he ovat valmiita panostamaan asuntoon. Koti on koti ja noussut nyt tärkeämpään asemaan kuin aikaisemmin.
Hyvä aika vaihtaa asuntoa Pandemia on kuitenkin vaikuttanut vuokra-asuntomarkkinoihin hyvinkin paljon. Asuntojen tarjonta on noussut reippaasti, kun Airbnb-käytössä olleet asunnot ovat palanneet markkinoille ja myös osa opiskelijoille tarkoitetuista asunnoista. – Kysyntä on pysynyt entiseen malliin hyvällä tasolla, mutta tarjontaa on nyt paljon normaalia enemmän. Isoin muutos markkinoilla onkin, että vuokralaisilla on nyt enemmän varaa mistä valita. Nyt on hyvä hetki hakea vuokra-asuntoa, Laakkonen sanoo. Kun Airbnb-markkina taas herää ja vaihto-opiskelijat ja uudet opiskelijat muualta maasta tulevat taas opiskelupaikkakunnalle, tilanne muuttuu
ja vuokra-asuntojen tarjonta normalisoituu. – Näin onkin nyt käymässä ja asuntoja menee vuokralle jopa viime vuotta enemmän.
Vantaa voitolla Koronavuoden aikana pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle. Vaikka Espoo ja Helsinki olivat muuttotappiollisia, Vantaa sai reilut 1000 henkeä muuttovoittoa kotimaasta, ulkomailta reilut 1600 henkilöä. Parina edellisenä vuonna muuttovoitto on ollut vieläkin suurempi. Vantaalle muutetaan eniten Helsingistä ja ulkomailta, ja suurin osa tulijoista on työikäisiä, 25–44-vuotiaita. Vantaan valtteja ovat hyvä liikenneyhteydet ja palvelut sekä luonnon läheisyys. Asumisen hinta–laatusuhde on hyvä, ja kaupungissa rakennetaan jatkuvasti paljon uusia asuntoja hyville paikoille.
Vuokraovi.comin tietojen mukaan halutuimpia alueita ovat Tikkurila, Kivistö, Myyrmäki, Martinlaakso ja Hiekkaharju. Vantaa seuraa vantaalaisten tyytyväisyyttä asukasbarometrillä, joka on nyt tehty kaksi kertaa. Siinä kysytään asunnosta, palveluista, liikkuvuudesta, virkistysmahdollisuuksista, asumistoiveista ja muuttoaikeista. Viimeisin barometri tehtiin koronatalvella 2020– 2021. – Yleisesti ottaen vantaalaiset ovat tyytyväisiä asumiseensa, eivätkä tulokset ole pudonneet pandemian aikana. Se ei ole näkynyt edes muuttoaikeissa – isompaa asuntoa halutaan yleensä perheen kasvun takia, Ranta kertoo.
Vaikutukset tulevaisuudessa? Pitkällä aikavälillä asumiseen vaikuttavat eniten kaupungistuminen ja väestörakenteen muutokset. Ne vaikuttavat siihen, minkälaisista asunnoista on kysyntää ja minkälaisia taloja raken-
netaan. Sekä suunnittelu- että rakennushankkeet ovat pitkiä, joten mitään äkillisiä muutoksia ei ole odotettavissa pandemian päättymisen jälkeenkään. – Jatkossakin valtaosa asunnoista kaavoitetaan niin, että ne tulevat kerrostaloihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Se on maankäytöllisesti järkevää. Vantaan kaupungin määritysten mukaisesti asunnoista korkeintaan 30 prosenttia saa olla yksiöitä ja vähintään 30 prosenttia pitää olla perheasuntoja. Näin halutaan, että asuntokannassa on erilaisia asuntotyyppejä erilaisiin tarpeisiin. – Emme vielä tiedä, miten koronapandemia vaikuttaa yhteiskuntaan ja talouteen pitkällä aikavälillä. Asuntojen kysyntään vaikuttaa paitsi toiveet myös, se mihin on varaa. On jännittävää nähdä, miten pandemian päättyessä käy! Ranta toteaa.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
11
y
M U N VA N TA A
VÄSYMÄTÖN VASTUUNKANTAJA Jussi Saramo ei koskaan hinkunut politiikkaan. Sinne hän kuitenkin ajautui, koska haluaa olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Laura Oja
Jussi Saramo ei pidä itseään ensisijaisesti poliitikkona eikä myönnä innostuvansa titteleistä: olennaisempaa on työn sisältö, merkityksellisyys ja halu vaikuttaa. Merkityksellinen oli muun muassa aikaisempi toiminnanjohtajan pesti tuettuja lomia järjestävässä yhdistyksessä. Länsimäestä tuli Saramon koti vuonna 2007. Siellä entistä porvoolaista puhutteli luonto, toimiva liikenne sekä vain muutaman sadan metrin kävelymatka Mellunmäen metroasemalle. Helsingin päässä metro vei niin ikään melkein työpaikan oven eteen. ”Erityistä oli myös alueen rentous ja yhteisöllisyys. Lähikauppaan saattoi vallan hyvin mennä verkkareissa, ja yhteisistä asioista oltiin kiinnostuneita – harmillisen alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta.” Länsimäessä yhteisiin asioihin haluttiin myös vaikuttaa. Tästä kertoo muun muassa terveysaseman sulkemisuhka, joka sai paikallisissa aikaan suoranaisen kapinan. Saramo ehti asua Länsimäessä seitsemän vuotta. Pääradan varrelle Tikkurilaan suunnattiin perheen kasvaessa ja työpaikkojen sijainnin muuttuessa. Lähtö oli haikea, mutta kotiutuminen Tikkurilaan sujui sekin ongelmitta. ”Vantaa on kaiken kaikkiaan rento ja vetovoimainen kaupunki, jossa on alettu satsata kauniimpaan ympäristöön. Parantamisen varaa on tietysti aina, mutta edulliset asunnot, luonto, hyvä julkinen liikenne ja laadukas päivähoito on aika hyvä paketti.” Miten kaupunginvaltuutettu haluaisi kotikaupunkiaan kehittää? ”Toivon, että suunnitteilla oleva pikaraitiotie toteutuu. Sen reitti kulkisi Mellunmäestä Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen Jumbon ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Pikaraitiotie yhdistäisi Länsimäen pohjoisimmat osat metroon ja koko Länsimäen muuhun Vantaaseen.” 12
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
SIN J U S A I K AT PIP LA LEM ULMIL K I T KO
1
KÄVELYTIE MELLUNMÄEN METROASEMALLE
Erillään autoverkostoista kulkeva kävelytie on puistomainen ja rauhallinen. Asuin itse ihan Länsimäen ja Mellunmäen rajalla, ja matkaa kotoa asemalle oli vain 400 metriä. Nautin kovasti tästä pienestä päivittäisestä hyötyliikunnasta. Metro oli kätevä: se vei Helsingin päässä melkein työpaikan oven eteen.
2
LÄNSIMÄEN TERVEYSASEMA IHAN KÄVELYTIEN VARRELLA.
Pieni ja tehokas yksikkö on ollut monta kertaa sulkemisuhan alla, mutta pahin – useampaa terveysasemaa koskenut – uhka saatiin selätettyä yli 30 000 vantaalaisen allekirjoittaman vetoomuksen voimin. Etenkin ikäihmisille matka esimerkiksi Tikkurilaan olisi vaivalloinen ja vaatisi usein taksikyytiä.
3
”Länsimäessä puhuttelee erityisesti luonto, rentous ja yhteisöllisyys.”
KILPAKUJAN ASUKASTILA
Osalle asukkaista, erityisesti eläkeläisille, asukastila on Länsimäen sydän. Täällä kokoontuu erilaisia yhdistyksiä ja järjestetään monenlaisia tilaisuuksia, joissa olen itsekin käynyt puhumassa paikallisena valtuutettuna. Ovi aukeaa ostarille, ja kynnys astua sisään on matala.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
13
5
LÄNSIMÄEN KOULU
Vantaan kansainvälisimmän koulun lapset puhuvat yhteensä lähes kolmeakymmentä eri äidinkieltä. Tämä on sekä haaste että rikkaus, ja vaikka täälläkin on – kaikkien muiden koulujen tavoin – ongelmansa, ilmapiiri on upea. Vanhemmilta saatu palaute on hyvin positiivista: tässä koulussa on selvästi osattu tehdä jotakin tosi oikein.
4
KIRJASTO JA NUORISOTILA
Samassa rakennuksessa sijaitsevaa kirjastoa ja nuorisotilaa voi kutsua hyvällä syyllä koko Länsimäen sydämeksi. Kirjastossa on erityisen hieno henkilökunta ja tunnelma, ja se on luonnollisesti kaikkien länsimäkeläisten käytössä. Nuorisotila aikuisineen tarjoaa puolestaan turvallisen paikan nuorille.
Länsimäki • • • • • • •
14
Hakunilan suuralueen toinen urbaani keskus. Osa yhtenäistä kaupunkialuetta Rajakylän ja Helsingin Mellunmäen kanssa. Asukkaita noin 5 600. Lähes 90 % asunnoista kerrostaloja. Palvelut Länsimäen ostoskeskuksissa ja Mellunmäessä. Metroyhteys Mellunmäestä Itäkeskukseen, Helsinkiin ja Espooseen. Terveysasema, koulu (4.–9. luokka), päiväkoteja, kirjasto, nuorisotila. Loistavat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ympäri vuoden. Noin 40 % asukkaasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
JUSSI SARAMO, 42 • Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu, toimi opetusministerinä Li Anderssonin vanhempainvapaan ajan • Asuu Tikkurilassa avovaimon ja kahden tyttären (1 ja 5 v.) kanssa • Tekee paluuta kuntosalille ministerikauden päätyttyä • Toivoo enemmän sivistystä ja yhteisen hyvän tavoittelua
M I TÄ K U U LU U ?
Koukussa kirjoittamiseen Kirjailija ja opettaja Anna Soudakovalle esikoisromaanin kirjoittaminen oli solmuja avaava kokemus. Nyt tekeillä on toinen romaani, joka käsittelee maahanmuuttoa. Teksti Sini Papula
V
ANNA SOUDAKOVA • kirjailija ja kieltenopettaja, syntynyt Pietarissa • esikoisromaani Mitä männyt näkevät (Atena) julkaistu 2020 • perheeseen kuuluvat aviomies ja 14- ja 6-vuotiaat lapset • harrastaa lukemista, ulkoilua ja juoksua
Kuva Laura Oja
aikka haaveilen pitkästä kirjailijan urasta, nautin opettamisestakin. Opetan Leppäkorven koulussa suomea toisena kielenä sekä ranskan kieltä. Päivätyö tuo rytmiä elämään, ja pidän siitä tosi paljon. Lapset tuovat energiaa ja uusia näkökulmia elämään joka päivä. Muutin Vantaalle työn perässä Turusta. Parasta Vantaassa ovat ehdottomasti vihreät ulkoilualueet. Missä päin Vantaata olemmekin asuneet, aina on ollut metsää, peltoa tai joki vieressä. Liikumme koko perheen kesken paljon luonnossa. Opettajan työn näkökulmasta Vantaan kansainvälisyys on hieno asia. Esikoisromaanini ilmestyi reilu vuosi sitten. Kirjan kirjoittaminen oli todella jännittävä prosessi, varsinkin, kun kyse on omakohtaisesta sukutarinasta. Se oli solmuja avaavaa, ja opin siinä samalla paljon omasta historiastani ja maailmanhistoriasta. Jäin kirjoittamiseen koukkuun, enkä voisi kuvitella eläväni ilman sitä. Romaanin kirjoittamiseen meni yhteensä kolme vuotta. Moni kysyy, mistä löydän aikaa kirjoittamiselle työn ja perheen ohessa. Ensimmäisen kirjan kohdalla sitä vain löytyi jostain, koska minun oli pakko tehdä se. Toki opettajan pitkä kesäloma auttaa myös. Kirjoitan esimerkiksi kahviloissa tai vanhempieni mökillä Turun saaristossa. Usein kirjoittaminen alkaa, kun saan 6-vuotiaan lapseni nukkumaan, ja jatkuu pitkälle yöhön. Nyt työstän toista kirjaa, joka tutkii ja käsittelee maahanmuuttaja-aihetta. Kirja ei ole enää niin omakohtainen, ja on ollut vapauttavaa miettiä ja keksiä tarinaa alusta asti. Minulla on paljon ideoita ja suunnitelmia, joista haluan tulevaisuudessakin kirjoittaa.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
15
i
K Ä D E STÄ P I TÄ E N
TARPEETTOMAT ROMUT KIERTOON Taloyhtiön varastoihin, yleisiin tiloihin tai pihalle ei pitäisi jättää lojumaan turhaa tavaraa, saati vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä. Näillä vinkeillä pääset eroon romuautosta, vanhasta sohvasta ja ylijäämämaaleista. Teksti: Sarianna Toivonen
Turhat irtotavarat Onko nurkkiin kertynyt käyttökelpoisia kodin tavaroita tai jäänyt muuttolaatikko vuosiksi purkamatta? Kodin irtotavara, kuten astiat, pientavarat ja vaatteet, voivat käydä kaupaksi kirpputorilla, mutta niitä ei saisi jättää lojumaan vintin tai kellarin käytäville. Taloyhtiön yhteisten tilojen siisteys takaa turvallisuuden, ja lakikin velvoittaa pitämään pelastustiet ja kulkureitit esteettöminä. Sen takia huoltoyhtiö saattaa aika ajoin tyhjentää yhteisiä tiloja ja vinttikäytäviä hylätyistä tavaroista. Yksi ratkaisu päästä eroon turhista tavaroista on viedä ne kirpputorille tai osallistumalla Siivouspäivä-tapahtumaan. Lisätietoja joka vuosi järjestettävistä tapahtumista löytyy osoitteesta https://siivouspaiva.com/.
Romuautot Rikkinäisen tai ajokelvottoman auton säilytyspaikka ei ole taloyhtiön parkkipaikka tai tienvarsi. Romuajoneuvot kelpaavat hyötykäyttöön teollisuuden raaka-aineeksi, joten niille on luotu kierrätysjärjestelmä. Ajokelvottomalle henkilö- tai pakettiautolle voi tilata noudon Suomen Ajoneuvokierrätyksen vastaanottopisteestä. Jos menopelin saa vielä liikkeelle, sen voi itsekin ajaa kierrätettäväksi. Vantaalla romuautoja ottaa vastaan ainakin Tikkurilan Romu osoitteessa Vannekuja 7. Auton romuttaminen on maksutonta. Samalla pääsee eroon omistajan velvollisuuksista, kuten auton veroista ja vakuutuksista, sillä romutustodistus poistaa auton rekisteristä. Mikäli VAV joutuu poistamaan romutettavan ajoneuvon tontiltaan, peritään kulut auton tai autopaikan haltijalta. 16
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
Vanhat huonekalut Vanhan sohvan kierrättäminen voi olla hankalaa, samoin käytöstä poistettujen isojen kodinkoneiden, kuten jääkaappien tai liesien. Kodinkonekaupat ottavat yleensä vaihdossa vastaan vanhan laitteen, mutta sohvia tai muitakaan tarpeettomia huonekaluja ei voi jättää jätekatokseen tai sen liepeille. Jätteenkuljetusyhtiö yleensä tyhjentää vain jäteastiat, eikä sen vastuulle kuulu muiden tavaroiden poisvienti. Huonekalujen kierrättämisen voi hoitaa ekologisesti Helpponouto-kuljetuspalvelun (https://helppopalvelut.lt.fi/) avulla. VAV:n asukkaat saavat VAV20-koodilla 20 prosenttia alennusta kuljetushinnoista, jotka alkavat 69 eurosta. Toinen vaihtoehto on viedä tarpeettomat huonekalut suoraan Sortti-Asemalle, joka Vantaalta löytyy osoitteesta Klemmintie 7. Helsingin seudun ympäristöpalvelulla HSY:llä on myös kuljetuspalvelu Nouto-Sortti, jonka hinta on 60–120 euroa, riippuen muiden muassa tavaroiden koosta.
Rikkinäiset fillarit Viallinen polkupyörä on helppo korvata uudella, mutta samalla kannattaa kierrättää vanha. Pyöräliikkeestä voi kysyä halukkuutta ottaa vastaan vanha pyörä, sillä vähintäänkin sen osia voidaan hyödyntää huollossa. Jotkut pyöräliikkeet ovat myös erikoistuneet pyörien kunnostamiseen, joten ne voivat olla kiinnostuneita heikkokuntoisistakin fillareista. Myös Kierrätyskeskus kunnostaa polkupyöriä. Kierrätyskeskuksesta voi myös tilata noudon kerralla vaikka useammallekin pyörälle. Jos hylätyn oloisia pyöriä alkaa kertyä taloyhtiön pihalle tai ulkoiluvälinevarastoon, niistä kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle. Monessa taloyhtiössä varastoja ja pihoja siivotaan säännöllisesti. Silloin hylkypyörä laputetaan ja siirretään jonkin ajan kuluessa välivarastoon. Jos kukaan ei kysele pyörän perään, ajan mittaan hylätyt menopelit päätyvät poliisille huutokaupattavaksi tai hävitettäväksi.
Vaaralliset jätteet Erityisen tarkkana pitää olla esimerkiksi paristojen, maalinjämien ja muiden vaaralliseksi luokiteltujen jätteiden kanssa, joita ei voi laittaa sekajätteen sekaan. Vaarallisten jätteiden ryhmään kuuluvat myös energiansäästölamput, liuottimet, akut. Vaarallisia jätteitä voi viedä ilmaiseksi Sortti-asemille, joita löytyy pääkaupunkiseudulta viidestä eri osoitteesta. Paristoja ja pienakkuja keräävät ottavat talteen lähikaupat. Esimerkiksi maaleja ja energiansäästölamppuja voi jättää myös HSY:n vaarallisen jätteen keräyskontteihin, joiden sijainneista löytyy tarkempia tietoja osoitteesta https://www.kierratys.info/.
RECYCLING UNWANTED STUFF UNNEEDED ITEMS If you have usable things around that you don't need, you can take them to a flea market or have a yard sale, taking part in the Cleaning Day festival https://siivouspaiva.com/en/cleaningday JUNK CARS Junk cars should be recycled. You can order a pick-up from Suomen Ajoneuvokierrätys. If the car can still be driven, you can drive it to Tikkurilan Romu, Vannekuja 7. OLD FURNITURE Home appliance stores will usually take the old appliances when you buy new ones, like fridges or stoves. For old furniture, you can order a pick-up from Helpponouto https://helppopalvelut.lt.fi/; get a 20% discount with VAV20 code. You can also take the furniture to a Sortti Station, or order a Sortti pick-up service, at 60–120 euros. BROKEN BIKES Bike shops may take old bikes, or they can be taken to recycling centers. HAZARDOUS WASTE Hazardous waste, such as wet paint, energy-saving light bulbs, batteries, and solvents, can be taken to Sortti Stations.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
17
T
VIERAISSA
A ITTO NLA ÖN UOA L I R K O K EN KAA NET NH TUN ASTAVA ITSE JA ? SÄ KO S T RAK E A D U HAL ISI LEH IÄ: TAI E ST E PT I Ä VI RES T E AV.F LÄH NTA@V I T S VIE
Tomaatti-paprikasalaatti on happaman ja makean liitto
18
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
leipään, syödä kebab-lihan päällä tai käyttää salsan tilalla esimerkiksi nachojen kanssa. Jos sitä jää yli, voi sen käyttää vaikka pastakastikkeen osana tai pizzan täytteenä. Kotikeittiössään Derya tekisi ezmestä hieman tulisempaa, mutta koska tänään vietetään taloyhtiön yhteistä sadonkorjuujuhlaa, eikä tulisuus ole kaikkien makuun, jättää hän tällä kertaa chilit pois. Reseptin ulkopuolelta hän lisää ruokaan kuitenkin vähän granaattiomenasiirappia, joka ei sekään ole suomalaisille kaikkein tutuin tuote. – Tykkäämme syödä perheen kanssa myös suomalaisia ruokia, kuten makaronilaatikkoa, puuroa ja kanakeittoa. Leivon mielelläni myös kauraleipää.
Teksti Niina Haasola
K
un Derya vielä asui Turkissa, laittoi hän äitinsä kanssa paljon ruokaa kotipihan antimista. Pihalla kasvoi vaikka mitä salaatista maissiin. – Siemeniä ei tarvinnut ostaa kaupasta, uutta satoa saatiin kypsien vihannesten siemenistä. Lämpimässä ilmastossa saattoi viljellä ympäri vuoden, ja aina oli tuoreita vihanneksia tarjolla, Derya muistelee. Aivan samanlaiset olosuhteet ei ole Kaskelantiellä, jossa Derya valmistaa elokuisena iltana turkkilaista ezmeä tyttärensä Lale Arlenin avustamana. Osa raaka-aineista on silti saatu taloyhtiön pihalla olevista viljelylaatikoista tai kerhohuoneeseen asennetuista kasvatuskaapeista. – Ezme on turkkia ja tarkoittaa murskattua. Sitä voi dipata
Kuvat Laura Oja
Derya Nouri laittaa monikäyttöiseen ezmeen taloyhtiön pihalla ja kerhohuoneessa viljeltyjä kasviksia.
N I KS N A KS OMA E TÄ LÄH NKKISI I V N E KO U KS E E IT EN TO I M T E E S E I T I AV. F OSO A@V TINT S E I V
Tee lelut itse Kaipaako lapsi uusia leluja? Sadepäivä, eikä mitään tekemistä? Aina ei tarvitse lähteä lelukauppaan, sillä ainekset hyvään leikkiin ja leluihin saattavat löytyä läheltä.
Muovaile taikataikinalla
Ezme, turkkilainen tomaattipaprikasalaatti Salaatti • 3 isoa tai 6 pienempää tomaattia • 1 punainen paprika • puolikas kurkku • 1 sipuli • 2 valkosipulinkynttä • pieni nippu persiljaa • pieni nippu minttua Kastike • 1-2 rkl tomaattipyreetä • puolikkaan sitruunan mehu • 2 rkl oliiviöljyä • ½ rkl hunaja, ja jos halua vegaanisen version 1/2 rkl agavesiirappi/ sokeria • 2 tl (paahdettua) paprikajauhetta • hyppysellinen suolaa • rouhittua mustapippuria • chilirouhetta, aleppopippuria tai 1 rkl chilitahnaa aloita pilkkomalla tomaatit, sipuli, persilja, paprika, valkosipulit ja chilit mahdollisimman hienoksi ja siirrä kulhoon. Voit ja valuttaa ylimääräisen nesteen siivilässä sekoita toisessa kulhossa kastikkeen ainekset keskenään.
Kurkista keittiön kaappiin. Löytyykö 3 dl jauhoja, 1,5 dl suolaa ja 1 rkl ruokaöljyä? Hienoa, sinulla on taikataikinan ainekset kasassa! Sekoita suola jauhoihin. Lisää joukkoon kylmää vettä pienissä erissä ja sitten perään öljy. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia, kunnes se on kiinteää massaa. Anna taikinan seistä ainakin tunti. Sitten vain muovailemaan! Ei haittaa, vaikka taikinaa joutuisi lapsen suuhun. Yli jäänyttä taikinaa voi säilyttää jääkaapissa noin viikon ajan.
Olohuoneesta temppurata Jo pienet lapset rakastavat peuhata tyynyjen ja peittojen kanssa. Unohda hetkeksi olohuoneen järjestys ja rakenna lasten kanssa jännittävä temppurata. Vaikeusastetta voi säädellä lapsen iän mukaan. Maalarinteipistä saat lattiaan mutkittelevan reitin, jota pitkin pitää kulkea. Asettele reitille erilaisia esteitä, kuten sohvatyynyjä, patjoja tai kirjoja. Tuoleista syntyy hauska tunneli.
Vanhat kunnon käpylehmät Kun luonto on lähellä, lelut löytyvät läheltä. Vain mielikuvitus on rajana, kun ryhdytään rakentamaan erilaisia leluja yhdessä. Kävyt, pikkukivet, syksyn lehdet ja kepit toimivat rakennusaineina. Litteistä kivistä saa myös maalaamalla söpöjä leppäkerttuja, joita voi antaa vaikka lahjaksi. Leikkiessä syntyy samalla taidetta!
sekoita kastike pilkottuihin aineksiin hyvin. testaa maku. erityisesti happaman ja makean liitto on tässä raikkaan mausteisessa salaatissa jujuna. lisää suolaa tarvittaessa.
Teksti: Sini Papula Lähteet: martat.fi
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
19
H Y VÄ T I E TÄ Ä
HAKUNILASSA KOKEILTIIN KAUPUNKIVILJELYÄ Kaskelantien 1:n kerrostaloissa innostettiin kesällä asukkaita kaupunkiviljelyyn.
V
AVin Kaskelantie 1:n kerrostalo ja lähitalot ovat olleet menneenä kesänä mukana EU-rahoitteisessa kaupunkiviljelykokeilussa. Hanke alkoi oppien ja tiedon jakamisella keväällä, mutta käytäntöön siirryttiin kesäkuun puolivälissä, kun taloyhtiön pihalla pidettiin 6Aika:CircularHoodFood-starttitilaisuus. – Laajassa kokeilussa on mukana täysin uudenlaisia kaupunkiviljelyratkaisuja. Innostamme asukkaita myös yhteisöllisyyteen, vaikka nauttimaan viljellystä kaupunkiruuasta yhdessä, kertoo HSY:n projektipäällikkö Roosa Halonen. Kaskelantie 1:n kokeilussa erikoisuutena on sisätilaviljely. Kerhohuoneesta löytyi kesän ajan salaattibaari ja kasviportaat. Sisätilaviljely onnistuu LED-lamppujen ja ravintoliuosten avulla, eikä salaattibaaria, saati seinällä kiemurtelevia viljelyportaita tarvitse joka päivä hoitaa. Salaatin lisäksi ne tuottavat kotikeittiöön tomaatteja ja esimerkiksi paksoita eli pinaattikiinankaalia. Taloyhtiön pihan varjoisammalla puolella viljeltiin osterivinokkaita olkipedillä ja sienipölkyssä. Aurinkoisella puolella käytössä ovat olleet viljelylaatikot, joista löytyy yrttejä ja koisokasveja, kuten paprikaa ja tomaatteja.
Tavoitteena kaupunkiviljelyn yleistyminen Parhaimmillaan kaupunkiviljely lisää asumismukavuutta, yhteisöllisyyttä ja muuttaa jopa suhtautumista ruokaan. Hankkeen vaikuttavuus tutkitaan tarkemmin vuoden loppuun mennessä. VAV:n asukastoimikuntamalli mahdollistaa kaupunkiviljelyn muissakin taloyhtiössä. Viljelystä kiinnostuneiden kannattaa liittyä asukastoimikuntaan ja ehdottaa määrärahojen suuntaamista viljelyyn. Hakunilan kokeilun oppeja hyödynnetään taloyhtiöille koottavaan viljelyoppaaseen. Teksti Sarianna Toivonen Kuvat Laura Oja
20
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
I L M O I T U STAU L U
Maalinauhantien talot saaneet taidetta seiniin Länsimäessä ovat heränneet uuteen eloon seinämaalauksien ansiosta. SAV Taidekollektiivi työskenteli pari helteistä heinäkuun viikkoa Länsimäessä, ja nyt talojen seiniä koristavat monenlaiset seinämaalaukset asukkaiden ja ohikulkijoiden ilona. Monia maalauksia yhdistää – kuinkas muuten – usealla seinällä kulkeva maalinauha. Myös yksi jätekatos ja sähkökaappi ovat saaneet uuden ilmeen. ”Otamme teoksiimme aina mukaan paikallisia elementtejä. Täällä inspiraatiota on haettu osoitteen mukaisesti urheilusta ja esimerkiksi talojen vierustoilla kasvavista kuunliljoista”, sanoo yksi taiteilijoista ja SAV Taidekollektiivin perustajajäsen Jesse Pasanen. Mutta keitä olivat Länsimäen Hennot ja miten he liittyvät uusiin seinämaalauksiin? Käy lukemassa lisää VAV:n nettisivuilla osoitteessa vav.fi. VAV:N TALOT MAALINAUHANTIELLÄ
NIMITYKSIÄ
MIKKO NORONEN aloitin kesäkuussa vastuullisuus- ja kehityspäällikön tehtävässä. VAV:lla olen ollut jo vuodesta 2016. Tehtäväni on kehittää vastuullisuusnäkökulmia sekä asiakkuuden prosesseja. Vapaa-ajalla urheilen ja lajeista mieluisin on jalkapallo.
PAULIINA AITTOLA aloitin VAV:lla isännöitsijänä kesäkuussa. Vapaa-ajallani urheilen ja vietän aikaa ystävien kanssa. Aikaisemmin olen työskennellyt sosiaaliohjaajana, huonekalupuuseppänä sekä kiinteistönhuollossa eri työtehtävissä.
JESSE KARHU aloitin teknisenä isännöitsijänä toukokuussa. Kiinteistöjen pitkäaikainen ylläpito ja arvon säilyttäminen ovat hyvän asumisen lähtökohta, josta myös asukkaat hyötyvät. Vapaa-ajallani puuhastelen perheeni kanssa, käyn kuntosalilla ja liikun luonnossa.
SIRPA RINNE
Apua asunnottomille kulkee jalkautuvan työn tiimi, joka auttaa asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia. Tiimin kolme ohjaajaa, sairaanhoitaja sekä kokemusasiantuntija auttavat etsimään ratkaisuja huonoon asumistilanteeseen sekä muihin elämän haasteisiin. Asunnottomuus kun harvoin tulee yksinään. Heidi Tikka Vantaan kaupungin asunnottomuuden ehkäisyhankkeesta kertoo, että uusi hanke on onnistunut hyvin löytämään kohderyhmäänsä. ”Jo 50 asunnotonta vantaalaista on hankkeen tiiviissä tuessa. 13 heistä on autettu uuteen kotiin”, Tikka kertoo. Tunnetko sinä asunnottoman, joka tarvitsee tukea? Jalkautuvalle tiimille voi soittaa päivystysnumeroon 09 8395 0052 ma–pe klo 9–15. Muina aikoina voi jättää soittopyynnön ja tiimi palaa asiaan. YMPÄRI VANTAAN KATUJA
aloitin kiinteistönhuollon koordinaattorina elokuussa. Olen aiemmin toiminut VAV:lla isännöitsijänä. Uudessa työtehtävässäni vastaan palveluntuottajiemme ohjaamisesta toimintamallimme mukaisesti. Lisäksi tehtäviini kuuluu mm. kiinteistöhuollon laadun ohjaaminen, valvonta ja laatuauditoinnit.
NIKO ANDERSSON aloitin teknisenä isännöitsijänä elokuussa. Aikaisemmin olen työskennellyt rakennusalalla mm. Skanska:lla ja T2H:lla. Perheeseeni kuuluu avopuoliso sekä kaksi koiraa. Vapaa-aikani käytän urheillen, puutöiden ja moottoripyöräilyn parissa.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
21
W H AT ' S U P ?
Home is home – even in a pandemic
In the pandemic, there are more rentals available, so now might be a good time to find a new home.
T
he media says that people are looking for more space and a yard. However, in rentals, the pandemic has not really changed what people want. Vuokraovi.com, the most comprehensive online rental service, asked its visitors if the pandemic has changed their views, and the pandemic's impact turned out to be small. The importance of a balcony or terrace has grown a bit, and more people want to be able to have a pet.
Paying for comfort As such, renting has become more popular in recent years. "Its brand has improved. There was a time when renters were labelled as second-rate citizens, but this is no longer the case," says business owner Henrik Laakkonen from Vuokraovi.com. 22
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
Especially the young prefer to use more money in making their home more comfortable or they want to invest in experiences and travelling. Vuokra-ovi.com's survey shows this trend, too: residents are more willing to pay for good living. Four out of five respondents would be likely to pay a higher rent, if the apartment were well-equipped and had higher quality finishes. "People are not looking for cheap solutions. Home is home, and now it is even more important."
Vantaa gained new residents The pandemic has brought apartments used as Airbnb rentals or by students on the market. "Demand has stayed on a good level, but now there is
more supply. Renters have more to choose from, so it is a good time to be looking for a new home," Laakkonen says. Vantaa has gained 1,000 residents during the pandemic, even though Espoo and Helsinki lost residents. Vantaa has good transport connections and services, it has nature close by, and the price–quality ratio of living is good. New apartments are being built in good locations. Vantaa follows how happy its residents are e.g. with their home, services, transport, and recreation options. "Generally, Vantaa residents are happy with their living; this has not changed even during the pandemic," says Elisa Ranta, Housing Specialist at city of Vantaa. Text Anne Hänninen Photos Laura Oja
DIY
Make your own toys PLAY WITH MAGIC DOUGH
If you have 3 dl of flour, 1.5 dl of salt, and 1 tbsp of oil, you have the makings of magic dough. Mix salt and flour, add cold water gradually, and then oil. Knead the dough for about 5 minutes until firm. Let is rest for at least an hour. Then go and play! You can keep the dough in the fridge for a week. LIVING ROOM OBSTACLE COURSE
Rearrange your living room into an obstacle course. Mark a twisty course with masking tape and set obstacles on the route with sofa cushions, matrasses, or books. Chairs can be lined up to form a tunnel. TOYS FROM NATURE
Your imagination is the only limit: you can make toys of pine or spruce cones, stones or pebbles, fall leaves, and sticks. Flat stones can be painted into cute ladybirds that can be given as gifts. Play turns into art!
h Heating your car your car When days get colder, it is nice to have Remember e. engin the already warm when you start leave the you e befor to disconnect the heater cable hanging cable the leave parking lot. Take care not to ected conn being it ut from the electrical outlet witho
?
Who should I notify about broken lights in the yard?
WHEN THE FALL comes and it gets darker, it is
important that the yard lights work. Several VAV properties will have their lighting renewed and updated this fall. If you notice any broken lights, you should inform the maintenance company right away through the OmaVAV service.
to the car.
VAV I L A 3 / 2 0 2 1
23
Keräysautot tulevat kotisi lähelle – tuo ylimääräinen tavara kiertoon Kierrätyskeskuksen maksuton keräysauto kiertää Vantaan asuinalueilla 28.10.–22.11.2021. Keräysautoon voi tuoda siistiä, ehjää ja puhdasta uudelleenkäyttöön sopivaa • • • • • •
kodin sisustus- ja käyttötavaraa, esim. astioita, keittiötarvikkeita, koriste-esineitä, kirjoja, levyjä, leluja vaatteita, kodin erilaisia tekstiileitä (esim. verhoja, lakanoita, päiväpeittoja, pyyhkeitä), mattoja kenkiä, laukkuja, asusteita urheiluvälineitä ja -tarvikkeita askarteluun sopivia materiaaleja polkupyöriä ja pienelektroniikkaa voi tuoda myös maksutta ja kaikenkuntoisena.
Huonekaluja ei valitettavasti voida ottaa vastaan keräysauton rajallisen tilan vuoksi. Kurkkaa keräysauton tarkka aikataulu ja pysähdyspaikat osoitteesta: www.kierratyskeskus.fi/lahjoita_tavaraa/kiertavat_keraysautot/syksyn_kiertava_keraysauto Lähde: Kierrätyskeskus
SEURAA MEITÄ SOMESSA
