VAV-viesti 4/2013 by VAV-konserni

-viesti VAV Asunnot Oy | Asukaslehti | www.vav.ﬁ | numero 4 | 2013

Joulun ihanat askareet RONJA JA PIHLA KORTTITALKOISSA

Hyljerobotti valloittaa vanhusten sydämet

APULAISKAUPUNGINJOHTAJA JUHA-VEIKKO NIKULAINEN:

Vantaa kasvaa vauhdilla TERVETULOA HAKUNILAAN KAUPUNGINOSAT ESITTÄYTYVÄT

VAV

PÄ ÄKIRJOITUS

JOULUMIELTÄ YKSINÄISILLE Toisten arvostamiseen on monia tapoja, ja eritoten ihmisten ilahduttaminen ja hyvällä tavalla muistaminen kuuluu joulun aikaan.

TAPANA on joulun lähestyessä hehkuttaa perheiden yhteistä aikaa, sukujen kokoontumista ja yhdessä olemisen ihanuutta. Osalle joulunviettäjistä tämä on täyttä totta, mutta tutkimusten mukaan iso osa ihmisistä asuu yksin, sukusiteet ovat heikentyneet, perhe- ja su eikä kaikilla ole mahdollisuutta viettää joulua ystävien ystäv tai muidenkaan ihmisten kanssa. Vaikka yksinasuminen on ihan hyvältä tuntuva olotila, yleisesti iha tietoisuus joulusta ja se, että jouluna voi tietoisuu ”mikään ei ole auki”, tuoda surumieliyksinäisyyden nurjia syyttä, korostaa k puolia ja j viedä halun joulurauhasta nauttimiseen. Ja jos totta puhutaan, nauttim ne sukujoulutkaan aina lystiä eivät n ole. Ilman uskonnollisiakin sävyjä Ilm joulun paikkeilla on jo pakanallisista ajoista lähtien vietetty vuodenkulkuun liittyvää taitekohtaa denkul juhlamenoineen. Inhimillisinä olenjuhlame toina me tarvitsemme näitä rituaaleja, vaikka itse joulunvieaa tosta voi olla montaa mieltä. Joulunaikaa vietetään eri tavoin, mutta tärkeintä siinä on sekä itsensä että toisten arvostaminen ja kunnioittaminen. Itsensä kunnioittamista on muun muassa se, että ainakin osan jouluista järjestää juuri sellaisiksi kuin itse haluaa, vaikka muina jouluina epäitsekkäästi joustaisi omista toiveistaan. o

Toisten arvostamiseen on monia tapoja, ja eritoten ihmisten ilahduttaminen ja hyvällä tavalla muistaminen kuuluu joulun aikaan. Yksinäinen kaipaa aina joskus seuraa ja muiden ihmisen huomiota, ja kipeimmillään kaipuu voi olla jouluna, joten miksi et tänä vuonna toimisi hyvän tahdon lähettiläänä ja muistaisi edes yhtä heistä. Muistaminen voi olla mitä tahansa: seuraa kaupassa käyntiin, apua siivoukseen, leivonnaisten lahjoittaminen, kyläilykutsu, lumen puhdistus ulko-ovelta ja hyvää tarkoittavat toivotukset. Yksinäisiä löytyy meidän jokaisen ympäriltä etsimättäkin, ja VAV:nkin asukkaista heitä on enemmän kuin kaksi viidestä. Mieleeni on jäänyt vuosien takaa kaunis joulumuisto, kun eräs maailman kolhima, sairaseläkkeellä oleva yksinhuoltajaisä toi joulun alla lapsensa meille leikkimään omien lastemme kanssa. Siinä ovensuussa isä kepeästi huikkasi pitämään lapset kurissa ja järjestyksessä. Hymyillen tokaisin takaisin, että ”sinä olet kasvattanut lapsesi niin hyvin, että heidän kanssa kyllä pärjää”. Isä meni lähes pois tolaltaan, sillä kukaan ulkopuolinen ei koskaan ollut sanonut hänelle mitään niin syvästi sydämeen käypää. Kelasta, sosiaalitoimistosta ja lasten kouluista kun ei kehuja tavan mukaan jaettu. Tulin vahingossa antaneeksi joululahjan, jonka vielä vuosienkin jälkeen muistan ja joka edelleen lämmittää mieltä. On hyvä muistaa, että hyvän jakaminen kohottaa myös lahjan antajan tunnelman. Hyvänmielen Joulua ja valoisaa Uutta Vuotta kaikille lukijoillemme! Teija Ojankoski toimitusjohtaja, VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

VAV

sisältö VAV-VIESTI 4 | 2013

2 4

Pääkirjoitus

Vantaa on dynaaminen, kasvava kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.

Hyljerobotti valloittaa vanhusten sydämet Lumi Pörri Karsu on valkoinen hylje.

Hakunila Virkeä ja vireä kaupunginosa.

Vuoden 2014 vuokrat Uudet vuokrat voimaan 1.3.2014.

Uusi tekninen asiantuntija Jouni Mettiäinen esittäytyy.

Joulumuistio: Palovaroitin, kynttilöiden polttaminen ja kinkkurasvat.

Lyhyesti: Pidä huoli avaimistasi, kotivakuutuksen ottaminen kannattaa.

Askartelemalla vanhaa luodaan kepeästi uutta On aika tehdä joulukortteja.

9 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.ﬁ VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Hyljerobotti käy töissä.

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.ﬁ Kannen kuva: Timo Porthan Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2013 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

MEIDÄN KOTONA PIHALL A

Talkoissa tutustutaan naapureihin. Ronja (vas.) ja Pihla korttipuuhissa.

Naapurin tytöt joulupuuhissa Nyt on oikea aika tehdä joulukortteja ja muita joulun koristeita sekä nauttia luomisen riemusta. Ehkäpä myös naapurisi saa tänä vuonna lahjaksi omin käsin tekemäsi huopaenkelin. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN KUVAT: TIMO PORTHAN OHJEIDEN KUVAT: TIIMARI

iparit paistuvat jo monen VAV:n asukkaan uunissa. Niitä onkin ihana tehdä jo pari viikkoa ennen joulun tuloa. Pienet itse tehdyt herkut ovat lisäksi näppärä lahjaidea. Naapuruksilla, Pihlalla ja Ronjalla, on selkeä suunnitelma — jouluksi askarrellaan koristeita ja herttaisia joulukortteja. Kun kaikkea on tarjolla, ainoa ongelma onkin päätöksen tekeminen. Laitetaanko valkoisia enkeleitä, ruskeita poroja, punaisia omenoita vai kenties pieniä kransseja? Ihania ohjeita on valtavat määrät, ja askartelutarvikevalikoimissa on tarjolla upeita värimaailmoja. Viime vuonna tytöt tekivät punaisia ja vihreitä koristeita – tänä vuonna on valkoisen, hopean ja sinisen vuoro. Ja ruskeaharmaan sävyn tuovat tietenkin jouluiset porot. Pihla ja Ronja ovat yhtä mieltä siitä, että tytöt saavat heiltä enkeleitä ja reippaat naapurinpojat todennäköisesti poroja. Materiaalit ja vinkit Pihla ja Ronja ovat selanneet lehdistä ja netistä erilaisia askarteluohjeita. Liian vaikeita juttuja ei heidän mielestään

VAV

kannata tehdä. Tytöt tietävät, että ohjeisiin voi lisätä myös jotain kivaa, jotain sinistä ja aina jotakin itse keksittyä. Tyttöjen mielestä hauskaa on myös kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Jokaisesta kodista löytyy nappeja, lankoja, foliota ja sopivankokoisia kankaanpalasiakin. Hyvä idea voisi olla ”materiaa-lilaatikko”, johon voisi kerätä ympäri vuotta erilaista askarteluun sopivaa tavaraa. Tuunaaminen eli uudistaminen on aina sitä mukavampaa, mitä enemmän materiaaleja on tarjolla. Ideasta todeksi Askarteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja hyvä työskentelytila. Samalla on mukava kuunnella joulumusiikkia, jutella joulusta ja keksiä uusia ideoita yhdessä. Oikeanlainen tunnelma on joulusta puhuttaessa siis helppo saavuttaa. Pihla ja Ronjan mukaan myös naapureille voi hyvin tehdä pieniä lahjoja ja ilahduttaa myös luokkakavereita sekä opettajia. Koska viimeksi sinä askartelit? Nyt on aika ideoida yhdessä ja koota hyvät kaverit saman pöydän ääreen. Pihla ja Ronja toivottavat kaikille VAV:n asukkaille iloista ja reipasta joulua.

Malli: Riikka Kovasin

PORO

Malli: Mari Nuikka

HOPEINEN KORTTI

Tarvikkeet: Ruskea askartelukartonki, harmaa askartelukartonki, musta sormiväri, liikkuvat askartelusilmät, helmi tai nappi nenäksi, sakset

Tarvikkeet: Aaltopahvi, hopeinen paperi, valkoinen korttipohja, hopeisia ääriviivatarroja, liima ja/tai teippirolleri, sakset.

Näin teet: Levitä mustaa sormiväriä lapsen käsiin ja paina ne harmaalle kartongille. Anna värin kuivua ja leikkaa painetut kädet irti kartongista. Piirrä ruskeaan askartelukartonkiin poron pään mallinen muoto ja leikkaa se irti kartongista. Liimaa käsillä leimatut "sarvet" poron päähän. Liimaa askartelusilmät sekä nappi tai helmi nenäksi.

HYVÄÄ JOULUA Tarvikkeet: Valkoinen korttipohja Muotoonleikattu paperi (vihko) Höyheniä Hyvää Joulua –paketointinauhaa Enkeli-koriste Teippirolleri Liima ja/tai kuumaliima

Näin teet: Leikkaa korttipohjasta reilusti korttipohjaa pienempi pala ja kehystä se kimmeltävällä hopeapaperilla. Kiinnitä jouluinen tekstitarra sekä tähdet korttiin. Vinkki ”Kahvipaketista saat ihania kullan, punaisen ja ruskean sävyjä”.

Jouluna askarrellaan, pelataan lautapelejä, lauletaan sekä nautitaan yhdessäolosta.

Näin teet: Kiinnitä muotoonleikattu paperiarkki korttipohjaan teippirollerilla. Kiinnitä paperin saumaan Hyvää Joulua-lahjanauhaa, sen kiinnittäminen käy myös näppärästi teippirollerilla. Liimaa muutama höyhen korttiin. Liimaa kuviopaperipalaselle enkeli ja kiinnitä se höyhenien päälle. Ronjalla (vas.) ja Pihlalla on selkeä suunnitelma. VAV

KUNTA

Dynaaminen, kasvava kaupunki

Vantaa nousee vauhdilla Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen voi seurata aitiopaikalta, Tikkurilan keskustassa sijaitsevan työhuoneensa ikkunasta, miten läheisissä kortteleissa rakennetaan kovaa vauhtia uutta modernia kaupunkikeskustaa. - Maankäyttöihmisenä minulle on tietysti eduksi, että olen asunut koko ikäni Vantaalla, hän sanoo. TEKSTI: KARI MARTIALA // KUVAT: TIMO PORTHAN

antaalla rakennetaan vuosittain noin 2000 uutta asuntoa, mikä tuo kaupunkiin noin 30003500 uutta asukasta. Kaupunki kasvaa siis nopeaa tahtia, 1,5 prosenttia vuositasolla, mikä on dynaamisen kaupungin mitta. – Olemme tehneet valtion kanssa MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen ja liikenne), joka tähtää siihen, että kaupunki kaavoittaa ja myy maata, valtio vastaa rahoitusjärjestelmistä ja yhteistyössä tehdään muun muassa tarvittavia liikennejärjestelmiä, apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen kertoo. – Tähän 2000 asunnon tavoitteeseen pääsy vähän vaihtelee, välillä emme ihan saavuta sitä ja välillä mennään vähän ylikin. Asuntotuotanto on muuttunut kerrostalopainotteiseksi. Kerrostalot ovat olleet hyvin suosittuja, ja se tietysti kuvaa hyvin myös tätä kaupungin ekologista ajattelutapaa, eli rakennetaan näitä asemanseutuja. – Meillä on Vantaalla monia juna-

VAV

asemia, ja pyrimme rakentamaan ne tehokkaasti kerrostalotuotannolla. Siksi kerrostaloasuntoja onkin yli puolet koko asuntotuotannostamme. Omakotitalot ovat myös hyvin suosittuja, ja niitä rakennetaan Vantaalla vuosittain noin 300–400. – Rivitalotuotanto onkin ollut pitkään ikään kuin vähän vaikeuksissa. Monet nuoret haluavat omakotitalon ja iäkkäämmät ihmiset puolestaan kerrostaloon. Ruokakuntien koon pienentyessä muutetaan mielellään pienempiin asuntoihin. Pääkaupunkiseudun talouksista on arvioitu olevan peräti 80 prosenttia joko yhden tai kahden hengen talouksia. Silloin luonnollisesti asukkaita kiinnostavat kaksiot tai kolmiot. Vantaa on työpaikkaomavarainen Asemanseudut ovat perinteisesti suosittuja asuinpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Työn perässä ei kuitenkaan tarvitse lähteä Vantaalta muualle, sillä kaupungin työpaikkaomavaraisuus on peräti 105 prosenttia.

Työpaikkoja on siis enemmän kuin työikäisiä asukkaita. – Enää kaikki eivät lähde töihin Helsingin keskustaan vaan moni käy töissä myös Vantaalla, oman kaupungin alueella. Meille myös tullaan töihin ympäryskunnista. Päivittäin Vantaalle tulee 60 000 ihmistä töihin kaupungin rajojen ulkopuolelta, Nikulainen laskee. – Hyvällä asuntopolitiikalla pitäisi tietysti pyrkiä siihen, että ne joilla on työpaikka Vantaalla, voisivat halutessaan myös asua täällä ja maksaa veronsa tänne. Ihmisten merkitys on kaupungin verokertymälle erittäin suuri. Kehäradan valmistuminen tuo uutta asumista Vantaalla valmistuvassa olevan Kehäradan varteen on rakenteilla uusia asuinalueita. – Kehäradan valmistuminen on meille iso asia. Rata on valmis 2015 kesällä, jolloin junaliikennöinti alkaa ja avataan viisi uutta juna-asemaa. Se tuo asuntorakentamiselle merkittävät

Kaupunki kasvaa nopeaa tahtia, noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Monet käyvät nykyään myös töissä Vantaalla, oman kaupungin alueella, apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen kertoo. VAV

– Olen asunut koko ikäni Vantaalla, isäni toimi täällä Rekolan koulun rehtorina, Nikulainen kertoo.

Meille syntyy siis viisi uutta pientä kaupunkimaista aluekeskusta. LAAJA TYÖKENTTÄ mahdollisuudet vuosiksi eteenpäin. – Kivistö ja Leinelä alkavat rakentua ensimmäisenä, ja Leinelään on jo muutama talo rakennettukin. Meille syntyy siis viisi uutta pientä kaupunkimaista aluekeskusta, pieniä tikkuriloita, korsoja ja myyrmäkiä, jotka ryhtyvät rakentumaan vähitellen. Kasvun myötä maarakentamisella on voimakas investointiohjelma käynnissä. – Yritämme pärjätä vuosittain 100 miljoonan euron investoinneilla, mutta tänä vuonna meillä on käynnissä peräti 170 miljoonan investointiohjelma. Joka puolella Vantaata on käynnissä työmaita. Vantaan tavoitteena on myös tiivistää ja täydennysrakentaa nykyisiä keskustoja. – Tikkurilassa on käynnissä valtavat työmaat ihan tässä keskustassa, Nikulainen sanoo osoittaen työhuoneensa ikkunasta näkyviä rakenteilla olevia suuria kohteita. – Vanhoja taloja puretaan tai pysäköintipaikkojen ja vastaavien alueiden tilalle rakennetaan uusia asuntoja. Tähän Tikkurilan keskustaan syntyy kaavoituksen myötä satoja uusia asuntoja. Keskustoissa kaikki palvelut ovat jo valmiina ja koulutkin aivan lähellä, joten alueelle on helppoa rakentaa uusia asuntoja. Samalla kaupunkikuvakin uudistuu, kun vanhoihin keskustoihin tulee uudisrakentamista. Omistusasuntoja on yli puolet tuotannosta Uudistuotannosta enemmistö, yli puolet on Nikulaisen mukaan omistusasuntoja. – Tässä MAL -sopimuksessa olemme luvanneet valtiolle, että tavoitteena on rakentaa 20 prosenttia asuntotuo-

VAV

Vuoden vaihteessa Juha-Veikko Nikulainen tulee työskennelleeksi kaksi vuotta nykyisessä tehtävässään maankäytöstä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Pesti on iso, sillä hänen vastuullaan olevan konsernin toiminta on todella laajaa. – Meille kuuluu kaikki maankäyttö, rakentaminen ja ympäristöasiat. Tilakeskuskin fuusioitiin tähän meidän toimialaamme. Näin laaja tehtäväkenttä tuo välillä huonon omatunnon, almanakassa ei tunnu riittävän aikaa kaikkeen, vaikka töitä tekisi aamusta iltaan. Aina jää jotakin tekemättä ja paikkoja käymättä, Nikulainen harmittelee. Ennen Vantaan kaupunkia hän työskenteli monipuolisissa tehtävissä sekä rakennusliikkeissä että rakennuttajilla. Kokemusta kertyi muun muassa Perusyhtymässä, YIT-Yhtymässä, Rakennus-Ruolassa, Lujatalossa sekä SRV Yhtiöissä. YH-Asunnot Oy:n toimitusjohtajana hän toimi pitkän tovin 19902000 -luvuilla. – Omistimme YH-Asunnoissa juuri vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, eli olimme tavallaan VAV:n kilpailija. Nikulainen on asunut koko ikänsä Vantaalla. Hänen isänsä toimi Rekolan koulun rehtorina ja perinteisen kaavan mukaan perhe asui rehtorin virkaasunnossa. – Olen käynyt Tikkurilassa kaikki kouluni ja ylioppilaaksi kirjoitin Tikkurilan lukiosta, eli Pohjoismaiden suurimmasta lukiosta. Tällä hetkellä asun Kartanonkoskella, keskellä Vantaata.

tannostamme valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Aivan siihen 400 asuntoon emme ole aina päässeet. Nyt tuo 400 vuokra-asuntoa kyllä toteutuu, mutta suuri osa niitä on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. – Nämä nykyiset rahastot, kuten Icecapital ja Taaleritehdas tekevät vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja sen takia VAV:lle on jäänyt hyvin merkittävä rooli korkotukivuokra-asuntojen tekemisessä ja erityisasunnoissa, kuten palveluasunnoissa. – Yleishyödylliset rakennuttajat eivät ole riittävän kiinnostuneita rakentamaan korkotuettuja vuokra-asuntoja, joten VAV:n rooli on hyvin merkittävä. Vantaan kaupunki pyrkii pitkäjänteisellä tonttipaketilla turvaamaan VAV:lle

tuotantoa, jotta se pystyy edelleen rakennuttamaan jatkossakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. – Me olemme tehneet viideksi vuodeksi eteenpäin suunnitelman, jolla voimme tarjota VAV:lle tontteja eri puolilta kaupunkia. Suunnitelmassa huomioimme myös sen, että vuokra-asunnoista ei muodostu suurta keskittymää, vaan uudet asunnot sijoittuisivat sopiville alueille, joilla on monipuolinen asuntokanta. Olemme yhdessä pystyneet hyvin suunnittelemaan tulevaisuutta. – Kaupungin näkökulmasta yhteistyö VAV Asunnot Oy:n kanssa on sujunut oikein hyvin. He tekevät myös asukasvalinnat, eli hoitavat osan meidän työstämme.

Hylje valloittaa vanhusten sydämet TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN

Lumi Pörri Karsu on pehmeä ja valkoinen hylje, jota Koivukylän palvelutalon vanhukset ovat saaneet hoivata nyt reilun vuoden ajan. Lumi on siitä erikoinen lemmikki, että se saa virtansa akusta ja vaistonsa kahdesta tietokoneesta.

onessa palvelutalossa ja vanhustenkodissa on totuttu jo eläviin kissa- ja koiravieraisiin. Pehmeiden ystävien hoivaaminen herättää muistoja sekä kutsuu kommunikoimaan ja hoivaamaan. Oikeat eläimet eivät kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin. Opetettukin eläin voi olla arvaamaton, jos esimerkiksi muistisairas ei osaa käsitellä sitä tarpeeksi hellävaraisesti. Asukkailla voi olla myös astmaa tai allergioita. Hyljerobotti Lumi Pörri Karsu ei sen sijaan pure eikä kynsi, vaikka mikä tulisi. Muuten se on lähes kuin oikea eläin: se ääntelee hylkeen lailla, liikuttaa vartaloaan, eviään ja päätään, VAV

Robottihylje on aktiivinen päivällä ja nukkuu yöllä. Se kykenee esimerkiksi oppimaan nimensä.

räpyttelee silmiään ja reagoi ääneen. – Kun pidän Lumia sylissä ja tunnen sen hyrinän ja se kääntää päätään minua kohti, tulee tunne, että täytyy vähän hössöttää ja leperrellä, sanoo Koivukylän palvelutalon asukas Maire Vuorinen. – Lumi koetaan valtavan inhimillisenä, aitona ja lapsenomaisena. Monet sanovat, että sille voi uskoa mitä salaisuuksia vaan, jatkaa palvelutalon kotihoidon esimies Soile Laakkonen. – Kuinkahan paljon salaisuuksia se on kuullutkaan? Vuorinen tokaisee. Laakkonen kertoo, että hyljerobotti saattaa herättää palvelutalon asukkaissa muistoja omista menneistä lemmikeistä. Hoivaaminen voi murtaa ja laukaista muitakin syviä patoja. – Lumin kanssa seurustelu on saanut jotkut vähäpuheiset vanhukset juttelemaan vuolaammin esimerkiksi omista muistoistaan.

– Vielä kaivattaisiin mielestäni kotimaista tutkimusta hyljerobotin käytön vaikuttavuudesta, erityisesti muistisairaiden parissa, sanoo Soile Laakkonen.

Universaalisti hyväksytty Miksi robotista ei tehty kissaa, koiraa tai vaikka pupua, vaan juuri hylje? Tähänkin on Tapanin mukaan vankat perusteet. – On tutkittu, että kaikissa kulttuureissa valkoinen ja pehmeä hylje koetaan ystävällisenä ja hellyttävänä hahmona. Kissa ja koira eivät ole yhtä neutraaleja. Esimerkiksi arabit eivät ottaisi koiraa syliinsä. Hylje hoivaa ja sitä voi hoivata. Hyljerobotin huoltoon kuuluu akun lataus säännöllisesti sekä akun vaihto tarvittaessa. Antibakteerinen turkki pestään silloin tällöin. Koivukylän palvelutalossa Lumi Pörri Karsulla on paljon ystäviä. Sitä ei kuitenkaan voida antaa vapaasti asukkaiden käyttöön, vaan Lumin kanssa seurustelu tapahtuu valvotusti. – Turvallisuus täytyy muistaa. Lumia Japanilainen keksintö Hyljerobottia on tuonut Suomeen reilun käytetään valvotusti muun muassa ennakkoon sovituissa ryhmissä, Laakkonen vuoden ajan Innohoiva, joka on Robosanoo. keskus Oy:n aputoiminimi. Robokeskuksen toimitusjohtajan Jari Tapanin – Lumilla on paljon hommia. Se voisi mukaan hyljerobotilla on maassamme olla useamminkin meidän seuranamme, toistakymmentä käyttökohdetta tutki- Vuorinen toteaa. muksen ja hoivan alalla. Koivukylän Hylkeellä monta työpaikkaa palvelutalo on näistä yksi. Lumin kiireitä lisää se, että se on välillä – Hyljerobotissa on kaksi sisäänralainassa muissa palvelutaloissa. Lumin kennettua tietokonetta ja tunnistimia, joilla se reagoi kosketukseen, ääneen ja hankintahinta, noin 5000 euroa, oli valoon. Se kykenee esimerkiksi oppiarvokas, joten sen täytyy nyt työskennelmaan nimensä. Hylje on aktiivinen lä kovasti. Robotti hankittiin reilu vuosi päivällä ja nukkuu yöllä. sitten Vantaan kaupungin teknologiahankkeen puitteissa. Hyljerobottia markkinoidaan Paro– Lumi on vähän semmoinen nimellä. Se on kehitetty alunperin lähes 20 vuotta sitten Japanissa muistisairai- kiertolainen. Lainaamme sitä den hoitoon. Nykyään hyljerobotteja on sovitusti muihin palvekäytössä muun muassa Yhdysvalloissa, lutaloihin, Laakkonen Japanissa ja useassa Euroopan maassa. kertoo. Tapanin mukaan Yhdysvalloissa – Kauhean mustase on saanut lääketieteellisen laitteen sukkaisia me kyllä luokittelun, ja samaa statusta on haettu ollaan silloin, Vuorinen naurahtaa. Euroopan Unionissa. Tapani kertoo myös, että maailmalla hyljerobotin käytöstä hoiva-alalla on tehty paljon tutkimusta.

Vantaalainen Maire Vuorinen pitää Lumi Pörri Karsuksi nimetyn hyljerobotin vetoavasta käytöksestä.

Innohoivan Jari Tapani perustelee vielä robotin korkeaa hintaa. – Hyljerobotissa on vaativaa teknologiaa ja jokainen robotti tehdään käsityönä. Isot sarjat tehtaalla eivät olisi mahdollisia. Robotit ovat myös olleet hyvin kestäviä. Tapani kertoo, että tulevaisuudessa hyljerobottia koetetaan saada Suomessa käyttöön vanhusten lisäksi laajemmille kohderyhmille. – -Viemme viestiä hyljerobotista muistiyhdistyksille ja autististen lasten kanssa työskenteleville. Pitkäaikaissairaat lapset ja muut erityisryhmät voisivat myös hyötyä tuotteestamme.

Maire Vuorinen ja kotihoidon esimies Soile Laakkonen toteavat, että hylkeelle moni uskoo salaisuutensa. VAV

KAUPUNGINOSAT

HAKUNILA Virke채 ja vire채 kaupunginosa TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Vantaan p채iv채t 1979 Hakunilassa. Maarit Hurmerinta esiintyy

VAV

A Håkansbölen kartanon päärakennus lännestä, puiston puolelta. Keskellä ns. suuri sisäänkäynti. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema. Puutarhakalusteet varjossa oikealla alhaalla. Kuvaaja: Fototyö C. Grünberg (Constantin Grünberg)

Vantaan itäisin kaupunginosa on Lahdenväylän kupeessa sijaitseva Hakunila. Yli 11 000 asukkaan kaupunginosa on rakennettu nopeasti, ja se kehittyy edelleen. VAV

Ilmakuva Vaaralasta ja Hakunilasta 1983. Kuvaaja: Q-Studio Oy.

Kauppakeskittymä Porttipuisto on tehnyt alueelle paljon hyvää. Hakunilan ostoskeskus 1981. Kuvaaja: Q-Studio.ﬁ

VAV

imensä Hakunila on saanut ruotsinkielisestä Håkansbölesta. Nimen alkuperä ei ole täysin varma, mutta alueella asui aikanaan tilallinen nimeltä Håkan, jonka esi-isän on arveltu antaneen nimen alueelle. Hakunilan asukkaan Per-Åke Karlssonin mukaan Hakunilaa on aikoinaan pidetty huonompana asuinalueena, mutta alue on kehittynyt koko ajan eteen päin. Karlssonin mukaan läheinen kauppakeskittymä Porttipuisto on tehnyt alueelle paljon hyvää. – Se on tuonut sellaista uutta tuulta koko tähän kylään. Kun sinne vielä päättäjät ja rahoittajat saisivat pystytettyä jonkun isomman ostoskeskuksen, niin he voisivat hyötyä siitä liikenteestä, joka päivittäin kulkee alueella. Karlssonista tuntuu, ettei alueella ole vielä ehkä kokonaan ymmärretty sitä potentiaalia, joka syntyy kun ohi kulkee suuri määrä niin yksityisautoja kuin julkistakin liikennettä vuorokauden aikana.

– Jos vaikka joku Citymarket tulisi Hakunilaan, se pystyisi hyödyntämään koko pääkaupunkiseutua. Julkinen liikenne toimii Hakunilassa erittäin hyvin, ja bussilla pääsee helposti liikkumaan joka suuntaan. Alueella asuu paljon myös iäkkäämpää väkeä, ja Karlssonin mukaan heidän on helppo kulkea tarvittaessa kaikkialle. Hakunila nousi nopeassa tahdissa Hakunilan keskus rakennettiin nopealla tahdilla 1970-luvulla, kuten niin moni muukin kaupunginosa pääkaupunkiseudulla. Asukkaat ovat myös hyvin samankaltaisia, kaikenlaiset ihmistyypit sekoittuvat keskenään. 1980-luvulla rakennetun alueen ympärille nousi myöhemmin korkeampia kerrostaloja. – Tämä on ihan samanlainen kuin mikä tahansa muu asuinlähiö. Samalla tavalla on työssäkäyviä kuin työttömiäkin. Hakunilaan on myös muuttanut paljon maahanmuuttajia jo 1980-luvulta lähtien.

Hakunila-päivä vuonna 1978.

– Kyllähän siihen on nopeasti tottunut, eikä sitä enää edes oikein huomaa. Ehkä juuri koulussa pidettävän kevätjuhlan kolmikielisyys on sellainen asia, mistä sen huomaa. Karlsson kaipaisi Hakunilaan myös muutakin rakentamista kuin kerrostalot. Hänen mukaansa alueella on paljon peltomaata, mihin olisi hyvä rakentaa esimerkiksi rivitaloja. Hakunilasta liikkuu paljon tarinoita ja se on yksi tunnetuimmista kaupunginosista Vantaalla. Karlssonkin mietti muuttaessaan sitä, mihin oikein oli tulossa. Hän naurahtaa kuitenkin huomanneensa nopeasti, että Hakunila on kuitenkin ihan samanlainen asuinpaikka kuin muutkin. Virikkeitä tekemiseen yllin kyllin Asukkaiden mielestä on monia hyviä syitä muuttaa Hakunilaan. Esimerkiksi kaikki kunnallispalvelut ja muut arjen sujumista tukevat toiminnot löytyvät ihan läheltä. – Täältä on hyvät yhteydet, vuokrat on kohdallaan ja alueelta löytyy

monenlaisia virikkeitä. Jos esimerkiksi jaksaa vähääkään urheilla, Hakunilasta löytyy urheilukenttää, pururataa ja talvisin hienot ladut. Ongelmana ehkä on se, että koska ne ovat olleet täällä niin kauan, niihin on tavallaan jo totuttu. Kyllä niitä virikkeitä täällä on, mutta jostain syystä niitä ei mainosteta. Karlssonin mukaan Hakunila on hieman syrjäisestä sijainnistaan huolimatta keskeisellä paikalla. Alueelta on todella helppoa liikkua eri puolille pääkaupunkiseutua. – Täältä on helppo käydä töissä oikeastaan mihin suuntaan tahansa.

Alueella on paljon peltomaata, mihin olisi hyvä rakentaa esimerkiksi rivitaloja.

Historian havinaa ja kartanoromantiikkaa Hakunilan eli Håkansbölen kartano on yksi Vantaan vanhimmista kartanoista. Se perustettiin 1600-luvulla, ja alueella oli jo ennen sitä ehditty viljellä maata vuosisadan ajan. Tänä päivänä Vantaan kaupunki omistaa kartanon rakennukset. Tärkeimmät niistä ovat Armas Lindgrenin suunnittelema, 1905 rakennettu jugendtyylinen päärakennus ja niin sanottu mutterihuvimaja, joka rakennettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa kolmannen vierailun yhteydessä. Kartanon mittava entisöinti valmistui 2011. Sen mailla järjestetään nykyisin runsaasti erilaisia tilaisuuksia keskiaikaisista tapahtumista pieniin konsertteihin. Hakunilan alueella on ollut toinenkin, Nissbackan kartano. Vuonna 1935 palanutta päärakennusta ei enää ole, mutta sen raunioita voi vieläkin käydä ihailemassa. Kartanon puistossa ja suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely.

VAV

VAV TIEDOT TA A YMPÄRISTÖ

Asumiskustannukset nousevat VAV Asunnot Oy:n hallitus on kokouksessaan 3.12. vahvistanut vuokrat vuodelle 2014. Nyt vahvistetut vuokrat ovat voimassa 1.3.2014 – 28.2.2015. Asukastoimikunnilta saatiin syksyllä 2013 yhteensä 109 lausuntoa vuoden 2014 vuokranmäärityksestä palautusprosentin ollessa 69 %. Lausuntoaktiviteetti on hieman pienentynyt edeltävän vuoden 74 prosentista. Lausunnot läpikäytiin ja mahdollisuuksien mukaan isännöitsijät ottivat niissä esitetyt asiat huomioon. 44 % saaduista lausunnoista ei sisältänyt korjauspyyntöjä. Asumiseen kohdistuu monenlaista kustannusten nousua. Suurin paine tässä vuokranmäärityksessä kohdistui korjaus- ja hoitokuluihin, koska kiinteistöjen rakennus- ja korjauslainojen hoitokulut pysyivät maltillisina. Aravaja korkotukilainoilla rahoitettujen kiinteistöjen keskivuokra on ensi vuonna 11,45 €/m2/kk, joten keskimääräinen korotus on 0,48 €/m2/kk ja korotusprosentti 4,3. Keskivuokrassa hoitokulujen osuus on 53 % ja pääomakulujen 47 %. Pitkän aikavälin suunnitelmallisiin korjauksiin käytetään ensi vuonna 7,8 miljoonaa euroa. Kylpyhuone- ja keittiökorjaukset 90-luvun alkupuolen peruskorjattuihin kiinteistöihin ja saman ajankohdan uustuotantoon vievät korjausrahoista edelleen valtaosan 57 %. Ylläpito- ja huoltokorjauksiin kuluu 7,7 miljoonaa euroa ja suurin kuluerä muodostuu huoneistokorjauksista 3,6 miljoonaa euroa. VAV:n kaikkien kiinteistöjen vuokrien vaihteluväli on 9,12 – 15,09 €/m2/ kk. Hoitovuokra vaihtelee 4,86 – 10,57 euron välillä ja pääomavuokra 2,67 – 8,49 euron välillä.

VAV

Keskiarvotietoja yte-alueilta YTE -alue

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Pähkinärinne Myyrmäki Keski-Vantaa Tikkurila Tikkurilan ympäristö Länsi-Rekola Rekola Korso Pohjois-Korso Nissas Hakunila Länsimäki

pääomavuokra €/m2/kk

hoitovuokra €/m2/kk

kokonais- korotus vuokra €/m2/kk 1.3.2014

5,87 6,18 6,52 5,60 6,04 5,62 5,32 4,14 4,43 5,33 4,74 5,29

6,16 5,64 5,76 6,00 5,88 6,18 6,14 6,35 6,29 5,78 6,02 6,17

12,03 11,82 12,28 11,60 11,92 11,80 11,46 10,49 10,72 11,11 10,76 11,46

Kiinteistöjen hoitokulujen jakautuminen DƵƵƚ ŚŽŝƚŽŬƵůƵƚ :ćƚĞŚƵŽůƚŽ :ć Ś ů DƵƵƚ ŚŽŝƚŽŬƵůƵƚ ϴ й ϰ й <ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽ ϰ й

<ŽƌũĂƵŬƐĞƚ ϭϴ й

^ŝŝǀŽƵƐ ϰ й ,ĂůůŝŶƚŽ ϴй ϴ й

WƚƐͲŬŽƌũĂƵŬƐĞƚ ϭϳ й

,ƵŽůƚŽ ϳй ϳ й sĞƐŝ ϵ й

>ćŵŵŝƚǇƐ Ϯϭ й

2013: Keskivuokra 5,39 + 5,58 = 10,97 /m2/kk 2014: Keskivuokra 5,44 + 6,01 = 11,45 /m2/kk Hoitokulu, josta ei ole vähennetty käyttökorvauksia on 6,25 /m2/kk

0,59 0,62 0,58 0,46 0,41 0,48 0,44 0,38 0,30 0,46 0,41 0,43

Uudet vuokrat 1.3.2014

Huoneistojen lkm

Osoite

Vuokra 1.3.2014 Talotyyppi alkaen, €/m2 Korotus €

Talotyyppi Osoite

Pähkinärinteen YTE-alue 110 120 121 122 123 124 125 130 140 141 142 143 201

Vaijeritie 1 Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 Ainonkuja 2 Kylväjänkuja 7 Terhotie 6 Santamäentie 20 Karhunkierros 1a Sahatie 2 Luhtimäki 2 Avaintie 2 Niittäjäntie 13 Luhtimäki 1 Tukkilaisentie 9

Keski-Vantaan YTE-alue

54 81

rivi 3

12,62 11,44

0,74 0,53

22 22 43 17 94 42 98 29 31 65 39

rivi rivi 3 rivi 5/6 3 3 rivi rivi rivi 2

12,84 12,60 11,34 12,95 11,87 11,93 11,63 11,77 13,03 12,75 11,65

0,58 0,50 0,46 0,60 0,66 0,48 0,51 0,48 0,50 0,84 0,54

330 400 401 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519

Myyrmäen YTE-alue 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 170 171 180 181 230

Kivikirveenkuja 4 Vaskivuorentie 20 Meripihkatori 2 Ruukuntekijäntie 12 Ruukuntekijäntie 10 Leiritie 6 Ruukuntekijäntie 8 Huddingenpolku 2 Apajakuja 7 Helmikuja 1 Vaskikuja 2 Ruukkukuja 1 Ojahaantie 1 Kukinkuja 8 Raikukuja 12 Aamutie 8/Iltatie 16–18 Vanha Nurmijärventie Lippukuja 2

71 54 63 35 37 46 46 70 50 52 16 78 68 67 31 56

7 7 7 2/5 2/5 4 2/5 2/6 5 3/4 rivi 7 5 3/7 3 rivi

11,26 11,94 12,60 10,86 10,91 11,58 11,36 10,90 11,28 11,97 12,04 12,38 12,46 10,37 11,35 11,79

Vuokra 1.3.2014 alkaen, €/m2 Korotus €

Knaapinkuja 6 Ollaksentie 29–31 Kerkkäkuja 3 Krakankuja 2 Krakankuja 4 Arinatie 9 Arinatie 7 Tammistonkatu 9 Tammistonkatu 25 Herttuantie 6 Keikarinkuja 2 Rosendalinrinki 1 Antaksentie 21

24 56 29 60 55 58 42 58 28 68 57 49 56

rivi 3 rivi 5 3/4 4 3 4 4 4 7 5 4/5

11,20 11,59 11,97 10,89 11,99 12,27 12,35 12,59 13,33 12,58 12,67 12,75 12,20

0,45 0,46 0,48 0,49 0,50 0,50 0,42 0,49 0,47 0,42 0,80 0,38 0,00

Tikkurilan YTE-alue 0,24 0,45 0,60 0,36 0,79 0,49 0,33 0,50 0,56 0,57 1,09 0,47 0,66 0,53 0,43 0,45

601 610 611 613 614 615 620 621 622 623 624 625 626 630 631

Tarhurintie 1 & 3 Orvokkirinne 4 Talvikkirinne 4 Lummetie 11 Veturikuja 7 Esikkotie 7 Ohratie 12 Vainiotie 2 Valtuustokatu 1 Ohratie 1 Metsänhoitajankuja 2 Viljo Sohkasen katu 16 Urheilutie 10a Kortetie 1/Osmankäämintie 25 Kirvelitie 2

62 37 49 48 120 30 34 22 92 44 44 89 24 11

3 rivi 4 5 3/7 3/4 4 rivi 3/5 2/3 3 krs 4 rivi

13,14 12,72 10,25 11,37 10,99 11,39 11,98 11,67 10,71 10,80 12,36 11,87 13,18 13,98

0,62 0,29 0,42 0,45 0,56 0,53 0,50 0,47 0,36 0,55 0,54 0,23 0,47 0,38

12,79

0,55

24 50

rivi 2

12,63 12,67

0,49 0,37

VAV

Huoneistojen lkm

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2014 alkaen, €/m2 Korotus €

Talotyyppi Osoite

Tikkurilan ympäristön YTE-alue 640 641 650 651 652 653 654 655 656 657 660 661 662 671 672

Takojantie 1 Markkulantie 24 Maitikkapolku 10 Uusiniityntie 6 Uusiraja 13 Sorakuja 4 Uusiniityntie 1 Kallioimarteentie 10 Asterintie 24 Loikkokuja 1 Kunnaantie 20 Maarinkunnaantie 19 Maarinkunnaantie 13 Laaksotie 20 Malvatie 1 & 4

79 72 51 80 10 92 18 44 31 32 32 44 40 88 25

2/3 rivi 3 rivi rivi 3/8 rivi 2/3 2 2 rivi rivi rivi rivi rivi

10,43 12,33 11,34 10,33 13,56 10,79 13,24 11,89 12,82 12,49 13,14 12,76 12,71 12,70 13,51

Pohjois-Korson YTE-alue

0,33 0,32 0,33 0,45 0,55 0,25 0,48 0,48 0,77 0,50 0,32 0,38 0,46 0,43 0,62

810 811 812 813 814 816 840 842 860 880 881 882

Länsi-Rekolan YTE-alue 700 701 710 711 712 713 714 715 716 717 720 721 722 723 724 725 726 727 729

Norkkokuja 2 Lehmuspolku 3 Eppiläntie 1–3 Tahtitie 24 Tanssijantie 2 Leikkitie 1 Leikkitie 2 Hyrräkuja 10 Rumpalintie 4 Satukuja 1 Hansinkatu 1–3 Mikaelintie 7 & 9 Peijaksentie 69 Asolantie 22 Mikaelintie 4 Mikaelintie 11 Viidakkokuja 3 Peijaksentie 67/ Viidakkokuja 4 Viidakkokuja 7

741 742 743 744 745 746 750 751 752 753 755

Peijaksentie 31 Virsupolku 1 Evästie 5/Konttitie 4 & 6/Paimenenkatu 19 Rautkalliontie 3 Laurantie 11 Rautkallionkatu 10 Hakopolku 4 Eteläinen Rastitie 11 Immonkuja 2/Kyllikkintie 29 Nyyrikintie 1/Vellamonkuja 1 & 2 Peijaksentie 15 Laurintie 39 Nyyrikintie 7

Maauuninkuja 2 Tanhukuja 4 Pyykuja 1 Ruusuvuorenkuja 3 Tanhurinne 5 Laulurastaanpolku 1–2 Jäniksenkäpälä 11 Metsolantie 3 Kiitäjäntie 2–6/Korennontie 39/Mehiläisenpolku 17 Kirvisenkuja 1 Linnustajankuja 1 Varpusenkuja 1

52 71 20 64 66 102

3 3/5 rivi 3 3 2

10,58 9,68 12,59 10,97 10,98 10,95

0,22 0,18 0,38 0,25 0,23 0,47

26 61

2 4/5

12,02 12,35

0,17 0,24

1/2

12,27

0,53

88 68 113

3/4 1/2 3/5

9,69 11,15 9,12

0,28 0,45 0,16

Korson YTE-alue

59 59 43 25 33 60 39 12 32 58 81 60 67 39 12 19 49 62

5/6 2 rivi 1/2 2 rivi 2 rivi rivi 2 4 rivi 3 3 rivi rivi 5 5

10,57 12,50 11,88 11,98 11,39 12,80 11,35 12,56 10,33 13,35 10,18 10,86 11,16 12,68 13,23 12,59 11,63 12,26

0,30 0,48 0,46 0,41 0,85 0,83 0,29 0,49 0,36 0,00 0,36 0,51 0,37 0,31 0,35 0,53 0,48 0,31

k/rivi

12,84

0,45

Rekolan YTE-alue 730 740

Vuokra 1.3.2014 alkaen, €/m2 Korotus €

59 30

3 5

11,61 11,00

0,53 0,34

138

10,32

0,32

31 36 84 33 41 65

3 6 12 6 6 rivi

11,12 10,85 12,07 11,03 11,33 12,22

0,38 0,59 0,58 0,80 0,50 0,69

rivi

11,98

0,53

48 21 48

1/2 rivi rivi

11,48 12,56 12,10

0,12 0,19 0,24

820 821 822 830 831 832 833 834 835 836 837 838 839 841

Marsinkuja 1 & 4 Saturnuksenkuja 2&4 Maarukanrinne 5 Otavantie 20 Otavantie 11 Otavantie 9 Näätäkuja 1 Minkkitie 16 Siilitie 28–30 Minkkitie 9 Minkkitie 11 Näätäkuja 4 Mäyräkuja 4 Mäyräkuja 6

130 120

3 6

10,52 10,67

0,84 0,50

39 75 57 44 65 68 132 47 66 32 70 68

3/5 3 3/4 3 3 1/4 3 4 3/4 3 6/4 6

11,95 10,24 9,33 9,63 9,61 10,71 9,91 10,17 10,70 10,86 12,20 11,66

0,47 0,21 0,30 0,17 0,35 0,30 0,18 0,37 0,15 0,29 0,16 0,33

Länsimäen YTE-alue 900 910 911 912 913 914 915 916 917 918 919 920 921

Maratonkuja 6 Maalinauhantie 14 Maalinauhantie 8 Maalinauhantie 19/ Rajakentänkuja 5 Vartiokuja 1 Tykkikuja 5 Tykkikuja 9 Vallikuja 6 Kerokuja 2 Pallastunturintie 3b Kerokuja 7 Maalinauhantie 10 Maalinauhantie 13 & 15

52 120 80 90

1/2 5 5 3

12,58 11,40 11,09 11,24

0,35 0,42 0,26 0,49

32 52 55 20 21 30 30 80 52

1/2 3/4 3/4 rivi 4 5 3 5

11,32 11,43 12,05 12,66 10,96 11,74 11,80 11,09 10,73

0,31 0,45 0,70 0,44 0,18 0,49 0,42 0,40 0,59

VAV

Huoneistojen lkm

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

940 941 942 943 944 945 946 947 948 950

Vuokra 1.3.2014 alkaen, €/m2 Korotus €

970 971 972 980 981 982 983 984 985 986 987 988

20 VAV

Osoite

Kannuskuja 8 Kannuskuja 5 Kannuskuja 10 Suitsikuja 1 Vaunukalliontie 2 Laukkarinne 8 Ponikuja 4 Vankkurikuja 6 Hakunilantie 58 Heporinne 1

47 36 58 57 66 41 56 19 54 49

3 3 4/5 3 4 6 8 rivi 5 6

Kuninkaanmäentie 104 Merkkipuuntie 2 Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14 Kolohongankuja 6 Viikinkitie 6 Normannikuja 6 Kyläkaskentie 2–6 Kylämiehenkuja 2 Nissaksentie 15 Viikinkikuja 3 Saagatie 9 Viikinkikuja 2 Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Vuokra 1.3.2014 alkaen, €/m2 Korotus €

Vapaarahoitteiset kohteet

Hakunilan YTE-alue 11,20 11,18 11,05 9,83 9,96 10,43 10,16 12,89 11,01 11,95

0,39 0,39 0,30 0,21 0,31 0,75 0,37 0,56 0,57 0,52

Nissaksen YTE-alue 960

Talotyyppi

1/2

12,72

0,61

49 61

1/2 rivi

9,69 11,85

0,26 0,45

33 65 30 85 40 68 59 55 53 85

2/3 3 3 3 3 3 4/3 4/3 3 1/2

12,94 10,29 10,59 10,11 9,90 9,94 11,87 12,24 12,06 12,07

0,04 0,85 0,42 0,36 0,40 0,31 0,81 0,57 0,17 0,30

104 105 106

Mantelipolku 2 Hakamaankuja 3 Pehtoorintie 11

30 38 32

5 4 5

12,58 14,10 13,32

0,59 0,36 0,59

Korkotukikohteet (uudet vuokrat 1.5.2014 alkaen) 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41

Viherkummuntie 6 Harppuunapolku 1 Ilolantie 2 ja 4 Andersinkatu 2 Liljatie 12 Lauhatie 7 Lautamiehentie 22–24 Talvikkirinne 9 Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie Punamultapolku 3 Viidakkokuja 5

54 81 22 22 43 17 94

rivi 5 rivi 2 4 3 rivi

11,88 11,79 12,43 12,55 13,07 12,94 12,88

0,52 0,65 0,42 0,22 0,32 0,30 0,77

42 98

4 rivi

12,32 11,48

0,31 0,38

29 31

6 5/6

13,50 12,73

0,45 0,56

UUSI KASVO

Uusi tekninen asiantuntija VAV Asunnot Oy:n palveluksessa aloitti kuukausi sitten uusi tekninen asiantuntija, Jouni Mettiäinen. TEKSTI: KARI MARTIALA // KUVA: TIMO PORTHAN

ettiäisen työtehtävänä on tutkia VAV Asuntojen rakennusten kuntoa ja selvittää miten niitä pitäisi korjata järkevästi ja kustannustehokkaasti pidemmällä aikajänteellä. – Teen siis sellaista tarveselvitystä ja priorisointia, jotta tuleviin korjauksiin voitaisiin ryhtyä mahdollisimman oikea-aikaisesti ja ne voitaisiin toteuttaa oikean laajuisina taloudellisten resurssien puitteissa. – Minua kiinnostaa tämän työn erilainen toimenkuva aikaisempaan työpaikkaani verrattuna. – Toimin tällä hetkellä osittain myös uudispuolen valvojana, mutta päätyönäni on kuitenkin tällä hetkellä 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen linjasaneeraustarpeen kartoittaminen. Mettiäinen työskentelee myös valvojana yhdessä VAV:in uudisrakennuskohteessa. Jatkossa häntä näkevät myös asukkaat, mutta toistaiseksi hän on käynyt tutustumassa vasta muutaman asunnon kuntoon.

- Päätehtäväni on 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen saneeraustarpeen kartoittaminen VAV:n uusi tekninen asiantuntija Jouni Mettiäinen kertoo.

– Odotan tältä työltä mielenkiintoisia tehtäviä ja haasteita, jotakin uutta. VAV:in rakennuskannassa onkin monenlaista kiinteistöä; rivitaloja, kerrostaloja, isoa ja pientä, monessa kunnossa olevaa. Koko ajan rakennetaan myös uutta. Yrittäjätaustalta hyvä ponnistaa Mettiäisellä on perusinsinöörin koulutus ja ennen VAV:ia hän ehti työskennellä 2,5 vuotta Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:llä. Sitä edelsi 16 vuoden jakso itsenäisenä yrittäjänä. – Yrittäjänä toimiminen on hyvä tausta tässä tehtävässä menestymiselle. Yrittäjänä on nähnyt monenlaista ja tätä alaa eri suunnilta. Olen tehnyt

yrittäjäuran aikana peruskorjausta ja uudisrakentamista, joten pohja sopii oikein hyvin tähän työhön. – Yrittäjän muistaa myös aina taloudellisen puolen, sillä rahaa ei ole missään määrättömästi. Tehtäviin tutustumisen lisäksi uudella teknisellä asiantuntijalla menee aikaa myös opetellessa talon tavoille, tavata ihmisiä ja nähdä kiinteistöjä. – Viime päivät olenkin kiertänyt katsomassa erilaisia kiinteistöjämme. Minkälaisia rakennuksia ja missä suunnassa kaupunkia ne sijaitsevat. Mettiäinen asuu perheensä kanssa Nurmijärvellä. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta, 15-vuotias tyttö ja 17-vuotias poika.

VAV

Joulumuistio Muista varmistaa palovaroittimen toiminta Joulun aikaan ei ole tavatonta kuulla kynttilän aiheuttamista tulipaloista. Tulipalojen ehkäisemiseen on olemassa eräs ehdottoman tärkeä apuväline: palovaroitin. Sen tärkeyden on ymmärtänyt myös lainsäätäjä, sillä Suomen lain mukaan jokaisessa asuinhuoneistossa tulee olla palovaroitin. Varoittimen hankkiminen ja huoltaminen on huoneiston asukkaan vastuulla. Huhtikuussa 2009 voimaan tulleen asetuksen mukaan asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohden tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Alle 60 neliön asunnoissa

pitää siis olla ainakin yksi varoitin, sitä suuremmissa ainakin kaksi. Palovaroittimet sijoitetaan kattoon, noin puolen metrin etäisyydelle seinästä. Useimmissa palovaroittimissa on testitoiminto, jonka avulla voi varmistaa että laite toimii. Varoittimen toimivuus kannattaa testata. vähintään kerran kuukaudessa. Paristo kannattaa vaihtaa kerran vuodessa, hyvä päivä siihen on 11.2. Päivämäärä on helppo muistaa, sillä se on sama kuin yleinen hälytysnumero 112. Kannattaa aina pitää varastossa vähintään yksi palovaroittimeen sopiva paristo sen varalta, että laitteen paristo loppuu yllättäen.

Kynttilöiden polttamisen ohjeet Etenkin talviaikaan moni polttaa mielellään kynttilöitä. Kynttilät valaisevat kauniisti, mutta kannattaa muistaa, että niissä piilee aina tulipalon riski. Seuraavia ohjeita noudattamalla varmistat sen, että kynttilöiden käyttö on turvallista. Kynttilää ei saa koskaan polttaa ilman valvontaa. Älä jätä kynttilöitä palamaan huoneeseen, jossa ei oleskele ketään. Jos poistut huoneesta tai asunnosta, sammuta kaikki kynttilät lähtiessäsi. Kynttilät kannattaa sammuttaa tukahduttamalla, niiden

22 VAV

sammuttaminen vedellä tai puhaltamalla lisää tulipalon riskiä. Kynttilä tule sijoittaa riittävän kauas palavista materiaaleista, kuten verhoista, koristeista tai paperista. Kynttilän alustan tulee olla palamatonta materiaalia, mielellään metallia, posliinia tai kiveä. Varmista, että kynttilä seisoo alustallaan tukevasti,

eivätkä ilmavirtaukset pääse huojuttamaan sitä. Älä laittaa kynttilää TV:n tai parvekkeen muovikalusteiden päälle. Jätä ainakin senttimetri kynttilästä polttamatta, ettei se sytytä vahingossa alustaansa tuleen. Jos poltat useita kynttilöitä vierekkäin, niiden tulee olla riittävän kaukana toisistaan, muuten kynttilät alkavat sulattaa toisiaan ja niiden tulikuuma neste voi roihahtaa tuleen. Esimerkiksi tuikkukynttilät tulee sijoittaa vähintään 5 sentin päähän toisistaan.

lyhyesti Kotivakuutuksen ottaminen kannattaa

Pidä huolta avaimistasi Vääriin käsiin joutunut asunnon avain saattaa aiheuttaa ikäviä seuraamuksia. Tästä syystä kadonneesta avaimesta tulee aina ilmoittaa kiinteistön huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiö sarjoittaa tällöin lukot uudestaan, jolloin kadonneella avaimella ei enää pääse ovesta sisään. VAV:n asunnosta pois muutettaessa kaikki asunnon avaimet tulee aina palauttaa henkilökohtaisesti huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiö tarkistaa saatujen ja palautettujen avainten lukumäärän ja aitouden. Mikäli vuokralainen palauttaa vähemmän avaimia kuin mitä hän on saanut muuttaessaan sisään asuntoon, joudutaan lukot sarjoittamaan uudestaan. Lukkojen sarjoituksen kustannukset peritään avaimen hukanneelta asukkaalta. Kotiavaimistaan kannattaa siis pitää hyvää huolta.

VAV:n asuntoihin muuttavia ihmisiä suositellaan aina ottamaan oma kotivakuutus, sillä se on asukkaan oman edun kannalta ehdottoman järkevää. VAV on ottanut asuintaloihinsa kiinteistövakuutuksen, mutta tämä vakuutus korvaa vain itse kiinteistöille aiheutuneet vahingot. Jos esimerkiksi vesivahinko turmelee asukaan huonekaluja tai muuta irtaimistoa, ei VAV:n kiinteistövakuutus korvaa niille aiheutuneita vahinkoja. Myöskään VAV:n vakuutus ei korvaa mahdollisen tilapäisasumisen kustannuksia, mikäli asukas joutuu huoneistoon tulleen vahingon vuoksi asumaan väliaikaisesti muualla. Tällaisissa tilanteissa vakuutusturvan antaa vain oma kotivakuutus, joka kunkin asukkaan tulee hankkia itse. Kotivakuutuksesta ja vakuutusturvan ehdoista voit kysyä lisää eri vakuutusyhtiöiltä. Lisätietoa löytyy myös nettiosoitteesta www.vakuutusneuvonta.ﬁ.

Ei kinkkurasvoja viemäriin Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja – tai mitään muutakaan rasvajätettä – ei tule laittaa viemäriin. Rasvat jähmettyvät putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Paras paikka rasvalle on biojäteastia. Rasvan laittaminen biojätteeseen onnistuu joko kovettamalla sen pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin. Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan. VAV

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.ﬁ

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.ﬁ

Isännöitsijä Katri Vatanen Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.ﬁ

Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: maria.uronen@vav.ﬁ

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.ﬁ

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.ﬁ

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1485 Sähköposti: hanna.polkki@vav.ﬁ

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.ﬁ P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.ﬁ

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.ﬁ

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.