VAV-viesti 4/2014 by VAV-konserni

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.ﬁ | NUMERO 4 | 2014

-viesti

Kokataan uusia herkkuja joulupöytään Vantaan asumispalvelut ikäihmisille

Valosta iloa kaamokseen Led-lamput säästävät rahaa Vuoden 2015 vuokrat

PÄ ÄKIRJOITUS

LAPSILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN JOULUUN Meidän jokaisen velvollisuus on pitää kenen tahansa lapsen puolta,

JOULUNAIKAAN vietetään viattomien lasten päivää, joka päivänä jää usein unohduksiin ja pyhien jälkeisten alennusm alennusmyyntien ja arkiaskareiden varjoon. P Päivää vietetään kuitenkin kaikkien niiden lasten muistoksi, Raa jotka Raamatun kertomuksen mukaan Herodes surmasi s etsiessään vastasyntynyttä syntyny Jeesus-lasta. Samaisena päivänä päivä muistellaan myös sitä, kuinka kuin Jeesuksen vanhemmat pakenivat lapsensa kanssa Egyptiin ken turvaan. tur Vaikka ei tunnustaisikaan Vai kristinuskoa tai olisi ollenkaan kris uskonnollinen, viattomien lasten usko päivän päivä vieton tarkoitus on armottoman ajankohtainen. Tänä vuonna on puhuttu erityisen paljon lapsiin puh kohdistuvasta huonosta kohtelusta kohdist ja eritoten heihin kohdistuvasta eri väkivallasta. Lievimmässä vä muodossa lasten oikeuksia poljetaan, kun heiltä esimerkiksi kielletään leikki omalla kotipihalla tai heille huudellaan epäasiallisia kommentteja ulkonäöstä tai perhetaustasta. Näihin ovat sortuneet enimmäkseen aikuiset naapurit. Pahimpia ovat kuitenkin olleet väkivaltauutiset ja lastensurmat, joiden tekemiseen ovat syyllistyneet lasten läheiset. Hyvinvointiyhteiskunnassakin Herodeksen julmuus voi löytyä lapsen omista vanhemmista tai muista

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

sukulaisista. Tätä on vaikea käsittää, eikä siihen saa tottua, vaikka uutisia viattomien lasten surmista kerrotaan melkein viikoittain. Joulu on suurimmalle osalle meistä rauhan ja hyvyyden aikaa, mutta osa lapsista ja aikuisista odottaa sitä pelonsekaisin ajatuksin. Äitejä tai isiä lapsineen tai isoja sisaruksia pikku siskoineen ja veljineen pakenee taas tänäkin jouluna väkivaltaa, jos ei ihan Egyptiin, niin sukulaisiin tai turvakotiin. Riippumatta siitä, minkä ikäinen, uskontoinen tai värinen lapsi on, hänestä huolehtiminen kuuluu meille kaikille. Jos vanhemmat eivät pysty turvaamaan lapsen elämää, naapureina, ystävinä ja tuttavina meidän jokaisen velvollisuus on pitää kenen tahansa lapsen puolta, jos lapsen etu on uhattuna. Viranomaisetkaan eivät voi toimia, ellemme me muut aikuiset välitä heille tietoa. Lapsista kasvaa hyviä ja omalle lapselleen turvan antavia aikuisia, jos heitä kohdellaan lapsesta saakka hyvin. Lasten pitää saada leikkiä pihoilla, heillä on oikeus hyviin ja ystävällisiin naapureihin ja ennen kaikkea turvalliseen kotiin. Viattomien lasten päivä on joka päivä. Rauhaisaa ja turvallista joulunaikaa jokaiselle! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

sisältö VAV-VIESTI 4 | 2014

Pääkirjoitus

4 7 8

Joulun valoloistoa energiatehokkaasti Energiatehokkaat ledit koristavat kotia joulunaikaan

Marsinkuja 4:n remontti parantaa taloa merkittävästi Kiinteistöä remontoidaan myös energiatehokkammaksi

Uusia makuja joulupöytään Chili ja inkivääri kutittavat makuhermoja

Iloa ja uskallusta keittiöön! Eilisen rippeistä on helppo rakentaa uusia aterioita

Maltillinen vuokranmääritys Talouspäällikön raportti

17 20 22

Vuokrat 2015

Joulun muistilista Monenlaista vanhuutta Vantaan asumispalvelut ikäihmisille

Kolme mittavan uran tehnyttä vavilaista jäi eläkkeelle Yhteensä näille kolmelle kertyi yli 60 työvuotta VAV:lla Uudet isännöitsijät Korson ja Asolan alueille Lyhyesti: Muista ilmoittaa asuntosi asukkaat talonkirjaan, vakuusmaksu on asuntokohtainen, yleinen asumistuki muuttuu selkeämmäksi

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.ﬁ VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.ﬁ Kannen kuva: Shutterstock Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Minna Pasanen Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014 Painos: 10 500 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

Perinteisten koristevalokaapeleiden ja led-valojen energiankulutuksessa on yli kymmenkertainen ero.

VAV

MEIDÄN KOTONA

Talven valoloistoa energiatehokkaasti Jouluvalojen historia juontaa juurensa 1800-luvulle asti. Kuusen oksiin kiinnitettiin pieniä tinaisia alustoja ja niissä poltettiin kynttilöitä. Tämä aikakausi kuulostaa suorastaan vakuutusyhtiöiden painajaiselta. Nyt energiatehokkaat ja oikein käytettynä turvalliset led-valot koristavat kotia läpi pimeän talven. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: SHUTTERSTOCK

oni tämän päivän ikäihminen muistaa hyvin aidot kynttilät kuusessa ja neulasille sulaneen steariinin. Nyt tunnelmallisia sisustus- ja ulkovaloja käytetään lähes läpi vuoden. – Jos valaistusta käytetään pidempään, kannattaa käyttää ajastinta, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Joulun valaistus kannattaa toteuttaa niin, että se tuo juuri itselle ja läheisille hyvää mieltä ja on luonteva osa oman kodin henkeä ja harmoniaa. Pieneen yksiöön ei ehkä kannata hankkia monen neliön valotaideteosta. Vilkkuvat valokaapelit eivät ole ehkä naapurille silmänilo – ainakaan silloin, kuin ne vilkkuvat läpi yön. Valoilla on omat trendinsä Jouluvalotrendit vaihtelevat lähes vuosittain. Vanhat ideat voivat putkahtaa esille uudessa muodossa, ja aina markkinoille ilmestyy myös aivan uusia tunnelmantekijöitä. Se, onko joulun väri kirkkaan keltainen vai joulun punainen, on jokaisen oma asia. Tänä jouluna vanhanajan paperiset tähdet ovat todella trendikkäitä. Valkoisen sekä oranssin tähden lisäksi tarjolla on esimerkiksi musta-valkoisia, kukkakuvioituja tai vaikkapa Marimekko -henkeen koristeltuja tähtiä. Sähköistetyt tähdet ovat himmeässä loistossaan varsin kauniita ja nostalgisia. Ledisarjoissa on helmiä, sydänkuvioita sekä tähtiä. Viime vuonna hiteiksi nousivat myös valokranssit, ja nyt niitä on saatavilla kylmän valkoisen sävyissä, sinisävyisenä sekä erilaisia havuefektein. Ledit säästävät sähköä Päivi Suur-Uski kertoo, että sähkönkulutuksessa on suuria eroja, ja vaikka joulua varten ei tekisikään erillistä valaistussuunnitelmaa, niin muutama asia on hyvä muistaa. Joulunajan valaistuksessa kannattaa keskittyä energiatehokkaisiin led-valosarjoihin. Valosarjojen pakkauksessa on led-merkintä. Ledit eivät kuumene,

VAV

joilloin myös paloturvallisuus lisääntyy. Moni pitää joulunajan valoloistoa ikkunoiden läheisyydessä, ja ledit jopa pitävät viileästä, Suur-Uski muistuttaa. Ledit ovat pitkäikäisiä, sillä ne voivat toimia jopa kymmeniä tuhansia tunteja. Hyvä asia on sekin, että jos yksi lamppu hajoaa, se ei vielä pimennä koko valosarjaa. Laaduissa on silti suuriakin eroja: useimmiten tunnetut tuotemerkit ovat kestävimpiä. Kuluttajat kysyvät usein Motivalta, kuluttaako ajastin paljon sähköä. Päivi Suur-Uski romuttaa heti tämän myytin. – Ajastin ei ole sähköä kiskova energiasyöppö, joten sitä kannattaa käyttää. Valaistus kannattaa kytkeä myös pois päältä yöksi tai ainakin minimoida kulutus. Suur-Uski muistuttaa myös, että on tärkeää käyttää valosarjan alkuperäistä verkkolaitetta, jotta sähköturvallisuus on taattu. Matematiikkaa joulun alla Motivan esimerkkilaskelmissa järeä valokaapeli, joka valaisee ilman taukoja itsenäisyyspäivästä maaliskuun puoliväliin, kuluttaa helposti yli 200 kilowattituntia, eli yhteensä noin 35 euroa rahaa. – Ajastimella ohjattu kahdeksan tunnin paloaika pudottaa kulutuksen kymmeneen euroon. Käyttämällä 6 watin ledivalosarjaa on sähkönkulutus vastaavalla ajalla vain kuusi kilowattituntia eli Led-valoja saa myös paristokäyttöisinä

80 senttiä. Erot ovat siis melkoiset. Joulunaikaan erilaiset asetelmat ovat suosittuja. Lasipurkkiin voi asetella kukkia, pähkinöitä, käpyjä ja valolähteen. Huolehdi turvallisuudesta Parvekkeelle tai terassille ei saa jättää elävää tulta vartioimatta. Myös ulkona risteilevien johtojen kanssa pitää olla erityisen tarkkana. Kannattaa myös muistaa, että kaikki joulu- ja koristevalot sekä valosarjat, niin vanhat kuin uudet, palautetaan niiden rikkoutuessa SER-kierrätykseen. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei saa heittää sekajäteastiaan. Loisteliaimmankin jouluvalaistuksen keskellä itse joulun sanoma ja tunnelma on kaikista tärkein. Jos esimerkiksi naapurin ikäihmisellä ovat ikkunat pimeinä, saattaa se olla merkki yksinäisyydestä. Vierailu voi tuoda valoa naapurin elämään.

•

Lasipurkkiin tai maljakkoon voi asetella valojen lisäksi vaikka käpyjä.

VAV

Paperitähti on tämän talven jouluvalomuotia.

VAV TIEDOT TA A

Joulun muistilista Muista palovaroitin

Polta kynttilöitä turvallisesti

Joulun aikaan kuulee usein kynttilän aiheuttamista tulipaloista. Tulipalojen ehkäisemiseen on olemassa eräs ehdottoman tärkeä apuväline: palovaroitin. Sen tärkeyden on ymmärtänyt myös lainsäätäjä, sillä Suomen lain mukaan jokaisessa asuinhuoneistossa tulee olla palovaroitin. Varoittimen hankkiminen ja huoltaminen on huoneiston asukkaan vastuulla. Huhtikuussa 2009 voimaan tulleen asetuksen mukaan asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohden tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Alle 60 neliön asunnoissa pitää siis olla ainakin yksi varoitin, sitä suuremmissa ainakin kaksi. Palovaroittimet sijoitetaan kattoon, noin puolen metrin etäisyydelle seinästä. Useimmissa palovaroittimissa on testitoiminto, jonka avulla voi varmistaa että laite toimii. Varoittimen toimivuus kannattaa testata vähintään kerran kuukaudessa. Paristo kannattaa vaihtaa kerran vuodessa, hyvä päivä siihen on 11.2. Päivämäärä on helppo muistaa, sillä se on sama kuin yleinen hälytysnumero 112. Kannattaa aina pitää varastossa vähintään yksi palovaroittimeen sopiva paristo sen varalta, että laitteen paristo loppuu yllättäen.

Talviaikaan moni polttaa mielellään kynttilöitä. Kynttilät valaisevat kauniisti, mutta kannattaa muistaa, että niissä piilee aina tulipalon riski. Alla olevia ohjeita noudattamalla varmistat sen, että kynttilöiden käyttö on turvallista. • Kynttilää ei saa koskaan polttaa ilman valvontaa. Älä jätä kynttilöitä palamaan huoneeseen, jossa ei oleskele ketään. Jos poistut huoneesta tai asunnosta, sammuta kaikki kynttilät lähtiessäsi. Kynttilät kannattaa sammuttaa tukahduttamalla, niiden sammuttaminen vedellä tai puhaltamalla lisää tulipalon riskiä. • Kynttilä tule sijoittaa riittävän kauas palavista materiaaleista, kuten verhoista, koristeista tai paperista. Kynttilän alustan tulee olla palamatonta materiaalia, mielellään metallia, posliinia tai kiveä. • Varmista, että kynttilä seisoo alustallaan tukevasti, eivätkä ilmavirtaukset pääse huojuttamaan sitä. Älä laita kynttilää TV:n tai parvekkeen muovikalusteiden päälle.

Ei rasvoja viemäriin Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja ei tule kaataa viemäriin. Sinne ei saa myöskään laittaa mitään muita rasvoja, sillä ne jähmettyvät putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Paras paikka rasvalle on biojäteastia. Rasvan laittaminen biojätteeseen onnistuu joko kovettamalla sen pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin. Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.

• Jätä ainakin 1 senttimetri kynttilästä polttamatta, ettei se sytytä vahingossa alustaansa tuleen. Jos poltat useita kynttilöitä vierekkäin, niiden tulee olla riittävän kaukana toisistaan, muuten kynttilät alkavat sulattaa toisiaan ja niiden tulikuuma neste voi roihahtaa tuleen. Esimerkiksi tuikkukynttilät tulee sijoittaa vähintään 5 sentin päähän toisistaan.

VAV

VANTA AN K AUPUNKI

Monenlaista vanhuutta Vanhuus on hyvin yksilöllistä, samoin tarve muuttaa palvelutaloon. Kun tämä aika sitten koittaa, liikkeelle lähdetään laaja-alaisesta palvelutarpeen kartoituksesta, kotihoidon päällikkö Anne Aaltio Vantaan vanhus- ja vammaispalveluista kertoo. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

alvelutaloon hakeutuminen ja muuttaminen on iso etappi ikääntyvän elämässä. Muuton mukana nykyinen koti muuttuu useimmiten pienemmäksi ja tavaroistakin joutuu karsimaan. Tuttu ympäristö ja naapurit vaihtuvat uusiin. Vantaan vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelevä kotihoidon päällikkö Anne Aaltio sanoo, että Vantaan kaupungin ensimmäisenä

VAV

toimintaperiaatteena on laaja-alainen palvelutarpeiden selvitys – eli ”noin vain” ei palvelutalon asukkaaksi voi hakeutua. – Ikääntyneellä pitää olla hyvä elämä, ja hyvinvoinnin ylläpito on tärkeä asia. Näiden puitteiden on täytyttävä, hän sanoo. Tarve ratkaisee asumismuodon Aaltio toteaa, että koska ikääntyneen henkilön toimintakyvyssä tapahtuu

KYSY NEUVOA – Joskus kotona pärjätään pienilläkin kodin muutostöillä ja lisäavulla kotihoidon päällikkö Anne Aaltio sanoo.

väistämättä muutoksia, on tärkeää selvittää henkilön kyky selviytyä kotona ja arjessa turvallisesti. Joskus kotona pärjätään pienillä kodin muutostöillä ja lisäavulla, mutta aina se ei kuitenkaan enää riitä. – Meidän neuvontanumerostamme saa tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Usein myös lähiomaisilla on huoli ja tarve keskustella ikääntyneen pärjäämisestä omassa kodissaan. Esimerkiksi laaja-alaiseen kartoitukseen tulevatkin lapset tai lähisukulaiset usein mukaan. Aaltio kertoo, että asukkaan kodissa katsotaan esimerkiksi esteettömyyttä ja nykyisen asunnon soveltuvuutta. – Muistisairaita on myös yhä enemmän, jolloin arjessa selviytyminen voi olla vaikeaa myös lähiympäristössä. Selvitämme myös asukkaan oman verkoston mahdollisuutta ja halua olla ikääntyneen apuna. Odotusaika on noin kuukausi Myös tulo- ja varallisuusasiat selvitetään. VAV:n asukkaiden tiedot on jo selvitetty, joten he ovat tältä osin ”hakuputkessa”. – Turvattomuuden tunteen tiedostaminen on myös tärkeä huomioitava

Asiakas tavoittaa seniorineuvonnan palveluohjaajan: - Myyrmäen yhteispalvelupisteessä keskiviikkoisin klo 10.00–12.00 - Puhelimitse arkisin klo 8.15–16.00 numerosta 09-8392 4202. - Sähköpostitse osoitteesta palvelutarpeen.arviointi@vantaa.ﬁ Vantaalla on seitsemän palvelutaloa, joista kolmessa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden.

asia, ja ennen kaikkea yksilöllinen tarve asumispalveluissa. – Mottomme onkin, että ei ole yhtä vanhuutta. Ikääntyneen elämän koko kaari, elämänkokemus ja taustat on huomioitava. Vanhuspalvelulain mukaan palvelutaloon pitäisi kelpoisuusehdot täyttäneen hakijan päästä muuttamaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. – Tämä aika saattaa olla hyvin myös paljon lyhyempi, ja pituuteen saattaa vaikuttaa sekin, jos hakija haluaa johonkin tiettyyn palvelutaloon ja jonottaa sinne. Keskimäärin odotusaika on kesän 2014 tilastojen mukaan ollut 37 vuorokautta. Lyhyimmillään prosessi on kestänyt kolme vuorokautta arvioimiskeskustelujen jälkeen. Kuluneen kesän aikana

palvelutaloihin jätettiin reilut parisataa hakemusta. Omaishoito kiinnostaa Palvelutaloon muuttaminen ei ole ikääntyneen ainoa vaihtoehto, tai ainakin muutto on siirrettävissä. Omaishoito kiinnostaa Aaltion mukaan usein lähiomaisia, ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla perheillä on jo kulttuuriperimänä se, että ikääntynyt pidetään mahdollisimman pitkään perheen keskiössä. Omaishoidon tuesta saa myös tietoa, ja omaishoidon tuntimäärissä on paljon vaihtoehtoja. – Laaja-alaiseen kartoitukseen on myös mahdollisuus saada tulkki mukaan. Meillä on myös paljon työntekijöitä ja erilaista kielten osaamista. Meidän johtava ajatuksemme onkin, että arvostamme yksilöllistä vanhuutta.

•

Malminiitty on tarkoitettu erityisryhmille VAV ASUNNOT OY:N rakennuttaman Malminiityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskuksen tilat toimivat Korson vanhustenkeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen väistötiloina vuosina 2015 –2016. Yksikkö tarjoaa tehostettua asumispalvelua, ja sen henkilöstö on paikalla joka päivä ympäri vuorokauden. Asukkaiden valinta tapahtuu Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen määrittelemien kriteerien mukaan, kertoo erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluista. Hän jatkaa, että tehostettuun asumispalveluun ei voi hakea, vaan päätös tehostetun asumispalvelun myöntämiseksi tehdään lääketieteellisten syiden ja hoivan tarpeen perusteella. Malminiityn asumis- ja palvelukeskukseen muuttaa remontoitavasta Metsonkodista 48 asukasta. Keskuksen palvelut tuottaa Vantaan kaupunki itse.

VAV

R AKENTAMINEN

Marsinkuja 4:n julkisivuremontti parantaa taloa merkittävästi Mikkolassa sijaitsevan Marsinkuja 4:ssä on parhaillaan käynnissä laaja julkisivuremontti. 1970-luvulla rakennetun kerrostalon ulkokuori ja eristeet vaihdetaan kokonaan, ja samassa yhteydessä kiinteistö myös remontoidaan energiatehokkaammaksi. Talon julkisivu valmistuu uuden veroiseksi vuoden 2015 alkupuolella. TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: TAPIO ROSENGREN

Asukkaat ovat voineet asua talossa koko työn ajan. Meluisimmat työvaiheet ovat nyt onneksi ohi, ja kohta asukkaat pääsevät nauttimaan uudesta julkisivusta ja remontoiduista parvekkeista.

yksyllä 2013 VAV teki Marsinkuja 4:ssä laajat kuntotutkimukset, kun alkoi näyttää siltä, että kiinteistön julkisivun ulkokuori oli elinkaarensa loppupäässä. Tutkimuksessa todettiin, että talon ulkokuori ja parvekkeet eivät enää vastanneet tämän päivän teknisiä vaatimuksia, joten ne päätettiin uusia kokonaan. Myös vesikatossa havaittiin ikääntymisen merkkejä, minkä vuoksi se on järkevää uusia samalla kertaa. Kuntotutkimusten perusteella VAV tuli siihen tulokseen, että Marsinkuja 4:n julkisivun kaikki vanhat betonit kannattaa vaihtaa. Samalla myös

julkisivun vanhat eristeet korvataan uusilla, jolloin talon eristysarvot saadaan samalle tasolle kuin nykyään rakennettavissa uusissa kiinteistöissä. Uusien eristeiden lisäksi taloon asennetaan poistoilman lämpöpumppu, joka kerää talteen hukkalämmön ja siirtää sen lämpöpatteriverkkoon. Näillä toimenpiteillä Marsinkuja 4:n energiatehokkuus tulee selvästi paranemaan. Energia- ja julkisivuremontin yhteydessä uusitaan myös kiinteistön salaojat sekä pelastustiet. Lisäksi talon hissi tullaan peruskorjaamaan myöhemmin vuonna 2015. Kyse ei siis ole aivan perinteisestä julkisivuremontista, vaan laajemmasta korjaustyöstä,

jolla halutaan parantaa talon viihtyisyyttä ja teknistä kuntoa ja vähentää sen energiankulutusta. Remontin laajuudesta huolimatta talon asukkaat ovat kyenneet asumaan koko ajan omissa asunnoissaan. Betonikuoren poistaminen piikkaamalla tosin aiheutti jonkin aikaa ikäviä meluhaittoja, mikä vaati asukkailta pitkää pinnaa. Tämä remontin meluisin vaihe on onneksi kuitenkin jo ohi. Työn valmistuttua ensi vuoden puolella Marsinkuja 4:n asukkaat pääsevät nauttimaan uudesta, entistäkin turvallisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä talostaan.

•

VAV

MEIDÄN TALOSSA

Uusia makuja joulupöytään Monessa kodissa tehdään joulun herkut vanhojen ja perinteisten reseptien mukaan. Mikäli tutut maut kaipaavat seurakseen uusia tuulahduksia, kokeile oheisia ohjeita. RESEPTIT: KEITTIÖMESTARI HELENA LYLYHARJU // KUVAT: SHUTTERSTOCK

TYYNENMEREN SAARTEN JOULUBROILERI 1 broileri 2 appelsiinia 5 valkosipulin kynttä 1 sipuli ½ dl soijakastiketta ¼ tl valkopippuria 1 kpl chilipaprika 2 rkl inkivääriviipaleita 1. Sulata broileri ja huuhtele hyvin. Valele broilerin sisus soijakastikkeella. Kuori ja viipaloi inkivääri. 2. Täytä broileri appelsiini-, valkosipuli-, sipuli-, chilipaprika- ja inkivääripaloilla. 3. Laita broileri uunivuokaan ja lisää ylijäänyt täyte vuokaan. 4. Paista uunissa 150 asteessa, noin tunnin ajan. 5. Käännä broileria pari kertaa paistamisen aikana ja valele pintaa vuoassa olevalla paistoliemellä. Kylmä kastike broilerin seuraksi: 2 dl soijakastiketta ½ dl sitruunamehua 1 chilipaprika 5 valkosipulin kynttä 1 punasipuli 1. Sekoita soija ja sitruunamehu. 2. Pilko chili, valkosipuli ja punasipuli pieniksi paloiksi ja lisää nesteeseen.

VAV

JOULUINEN POSSUN ULKOFILEE 1 porsaan ulkofilee 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 tl paprikajauhetta 1 rkl raastettua inkivääriä 1. Leikkaa porsaanfileestä nahka. Mausta filee suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella. 2. Paista miedossa uunissa, 130 asteessa noin 45 minuuttia. 3. Anna fileen levähtää foliossa puoli tuntia. 4 Leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja nosta uunivuokaan. Levitä pintaan luumusosetta, raastettua inkivääriä ja yrttiöljyä. 5. Laita folio vuoan päälle ja lämmitä uunissa 150 asteessa noin 30 minuuttia. Monikäyttöinen yrttiöljy: 2 dl persiljaa 3 kynttä valkosipulia ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria 1 rkl hunajaa ½ dl sitruunamehua 2–3 dl rypsiöljyä 1. Sekoita ainekset sauvasekoittimella soseeksi. Voit käyttää ulkofileen kanssa myös oheisen broilerireseptin kylmää kastiketta.

SAANAN JAUHELIHA-PUNAJUURILAATIKKO 300 g jauhelihaa 2 sipulia 1 kg punajuuria 1 prk kermaviiliä 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1. Paista jauheliha ja silputtu sipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 2. Keitä punajuuret kypsiksi, kuori ja soseuta. 3. Sekoita keskenään jauheliha-sipuliseos, punajuurisose ja kermaviili ja kaada seos uuninkestävään, voideltuun vuokaan. Ripottele päälle korppujauhot ja pinnalle pari nokaretta voita. 5. Paista uunissa 180 asteessa, noin 45 minuuttia.

JAANAN PUNAJUURIPAISTOS (Jaana Sara, Ylläksen Ravintola Pihvikeisari)

JOULUNTUOKSUINEN HEDELMÄPAISTOS 2 omenaa 3 päärynää 1 rkl raastettua inkivääriä 0,5 dl sokeria 2 rkl kanelia Hedelmien päälle 2,5 dl kaurahiutaleita 2 dl sokeria 100 g voita 1. Kuori ja paloittele omenat ja päärynät ja mausta ne kanelilla ja sokerilla. 2. Kun hedelmät ovat maustuneet hetken, kaada ne uunivuokaan ja sekoita joukkoon raastettua inkivääriä. 3. Tee kuorrute. Pehmennä voi mikrossa, älä sulata. Lisää sokeri ja suuret kaurahiutaleet, taputtele kuorrute hedelmien päälle. Paista uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia ja tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

1 kg punajuuria vettä 2 dl puuroriisiä 2 dl vettä 1 tl suolaa 1 l täysmaitoa 100 g sinihomejuustoa tai vuohenjuustoa, mieltymyksen mukaan. 2 munaa 1,5 dl korppujauhoja 1. Keitä punajuuret kypsiksi, kuori ja soseuta. 2. Keitä puuro miedolla lämmöllä kypsäksi. 3. Raasta tai paloittele juustot. 4. Sekoita keskenään punajuurisose, puuro, munat ja juusto ja kaada seos uuninkestävään, voideltuun vuokaan. Ripottele päälle korppujauhot ja painele lusikalla kuvioita. Laita pinnalle vielä pari nokaretta voita. 5. Paista uunissa 180 asteessa, noin 50 minuuttia.

ÄIDIN JOULUPIPARKAKUT 285 g siirappia 285 g fariinisokeria 285 g voita 2 munaa 2 tl neilikkaa 2 tl kanelia ja kardemummaa 1 tl pomeranssinkuorta 2 tl soodaa 830 g vehnäjauhoja 1. Kattilaan laitetaan siirappi, sokeri ja mausteet. Lämmitä seosta kunnes sokeri sulaa. 2. Lisää kylmä voi ja sekoita kunnes se sulaa. Samalla seos jäähtyy sopivasti. 3. Vatkaa munat seokseen. 4. Liuota ruokasooda tilkkaan haaleaa vettä. 5. Sekoita osa jauhoista seokseen, lisää liuotettu ruokasooda ja lisää loput jauhot. 6. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään seuraavaan päivään. 7. Leivo piparkakut ja paista uunissa, 200 asteessa noin 5 minuuttia. Pomeranssinkuoren tilalla voit kokeilla inkivääriä.

VAV

a t s u l l a k s u a Iloa j ! n ö ö i keit t

uka keksikään, että eilen ruoaksi valmistettu liha tai kala ei kelpaa enää tänään herkullisen aterian raaka-aineeksi? Tai että eilisestä ruoanlaitosta käyttämättä jääneitä raaka-aineita ei voisi enää yhdistää uuteen ruokaan? Meidän kokemuksemme perusteella tämän päivän aterialta ylijääneet raaka-aineet ja valmiit ruoat ovat huomisen maistuvaa herkkua. Kun huolehditaan raaka-aineiden ja valmiin ruoan oikeaoppisesta säilytyksestä ja käsittelystä, edellisinä päivinä käyttämättä jääneistä aineista on helppo rakentaa hienoja aterioita. Jokainen suomalainen heittää roskikseen vuodessa 24 kiloa, eli 125 euron arvosta, ruokaa, josta suuren osan voisi käyttää hyödyksi. Monissa perusruoissa keskeinen osa ruoanvalmistusta ovat jo aiemmin kypsennetyt raaka-aineet ja aterioiden rippeet. Näitä ovat esimerkiksi wokkiruoat, munakkaat, täytetyt ohukaiset, risotot, lämpimät leivät, monet keitot ja laatikkoruoat. Kannustaaksemme sinua luovaan ruoanlaittoon, olemme jättäneet näistä resepteistä tarkat raaka-ainemäärät mainitsematta aina, kun se on ollut mahdollista. Näin pystyt käyttämään luovasti ja monipuolisesti ruokakaappisi sisältöä. Kaikkea voi ja kannattaa kokeilla, yhdistele uusia makuja – raaka-aineita, mausteita ja kastikkeita - ja saatat yllättyä iloisesti. Hyviä ruokahetkiä toivottaen Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju ja Kari Martiala Reseptit tammikuussa 2015 ilmestyvästä ruokakirjasta Ajatusta arkiruokaan – herkkuja rippeistä (Karisto).

NAPOLILAINEN MINESTRONEKEITTO Vähän nahistuneet kasvikset sopivat hyvin keittoihin. Kuullota kasvikset tai kovalehtiset yrtit ensin öljyssä, niin ne antavat keittoon täyteläisemmän maun. Tämä keitto on oikea pyttipannukeitto – voit käyttää kaikkia niitä kasviksia, joita jääkaapistasi löytyy. Joulukinkkua (tai vaikka nakkeja) Porkkanoita Tomaattia Paprikaa Lehtikaalia Makaronia Timjamia Valkosipulia Mustapippuria Suolaa Kuullota kasvikset ja mausta mustapippurilla, timjamilla, valkosipulilla ja suolalla. Voit käyttää kaikkia jääkaapista löytyviä kasviksia, jo pehmenneitäkin. Lisää vesi ja halutessasi lihaliemikuutio ja anna kiehua noin 15 minuuttia. Lopuksi lisää keitetyt makaronit. Mausta valmis ruoka esimerkiksi basilikalla.

WAIKIKIN WOKKIBROILERI Lapsiperheillä on usein tiivis aikataulu, ja nälkäiset lapset tarvitsevat nopeasti ruokaa. Wokkaamalla teet edelliseltä päivältä yli jääneestä kanasta, lihasta tai kalasta oivan aterian hetkessä. Mausteilla saat aterioihin erilaisia makuja. Kypsää broileria Keitettyä pastaa Ananaspaloja Timjamia Rosmariinia Suolaa Mustapippuria Currya Basilikaa Öljyä paistamiseen Pilko broilerinlihat pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi ja ananas paloiksi. Kuumenna öljy wokissa ja lisää curry ja broilerinlihat. Pyöräytä muutaman kerran. Lisää ananaspalat ja yrtit. Lisää pasta, suola ja mustapippuri Lopuksi hienonnettu basilika.

VAV

JUNIORIN PARAS PIZZA Kypsää joulukinkkua (tai jauhelihaa tai salamia) Pizzapohja taikinasta, tummaa tai vaaleaa Ketsuppia tai tomaattimurskaa Tomaattia Oreganoa Juustoraastetta Voitele leipäviipaleet ketsupilla. Voit käyttää täytteeksi ylijääneitä joulukinkkua, lihapullia tai jauhelihapihvejä. Pilko täyteet pieneksi ja päällystä leivät kypsällä jauhelihamassalla. Laita päälle tomaatin viipaleita, oreganoa ja juustoraastetta. Paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia.

LEIPÄ AAMUPUUROSTA Aamupuuroa kannattaa keittää vähän suurempi annos, sillä lopusta syntyy helposti maittavia leipää ja sämpylöitä. Kun käytät erilaisia puuroja, myös leipä on joka kerralla eri makuista. Ylijäänyttä puuroa Vehnäjauhoja Hiivaa Sokeria Suolaa Öljyä Lämmitä puuronloppu kädenlämpöiseksi. Lisää siihen hieman sokeria ja suolaa. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se osaan vehnäjauhoista. Tavallisen hiivan voit sekoittaa puuron sekaan. Sokeri auttaa sen käymisessä. Puoleen litraan nestettä laitetaan 25 g tuoretta hiivaa tai 15 g kuivahiivaa. Kuivahiivaa käytettäessä muista, että nesteen pitää olla noin 42 asteen lämpöistä. Lisää vehnäjauhot ja alusta taikinaa, kunnes syntyy sitko. Lisää taikinaan lopuksi öljyä. Helpointa on laittaa taikina vuokaan ja antaa nousta lämpimässä paikassa. Paista vuokaleipää uunissa 190 asteessa 30 minuuttia. Anna jäähtyä liinan alla.

VAV

VAV TIEDOT TA A YMPÄRISTÖ

Maltillinen vuokranmääritys VAV Asunnot Oy:n hallitus vahvisti 2.12.2014 uudet vuokrat kaudelle 1.3.2015–28.2.2016. Keskiarvotietoja yte-alueilta YTE -alue

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Pähkinärinne Myyrmäki Keski-Vantaa Tikkurila Tikkurilan ympäristö Länsi-Rekola Rekola Korso Pohjois-Korso Nissas Hakunila Länsimäki

pääomavuokra €/m2/kk

hoitovuokra €/m2/kk

kokonais- korotus vuokra €/m2/kk 1.3.2015

5,77 6,00 6,58 5,53 5,80 5,63 5,24 4,15 4,34 5,31 4,44 5,27

6,46 5,92 5,82 6,43 5,96 6,45 6,48 6,49 6,52 5,93 6,79 6,61

12,24 11,92 12,40 11,96 11,76 12,08 11,72 10,64 10,87 11,24 11,23 11,88

Kiinteistöjen hoitokulujen jakautuminen

0,21 0,90 0,24 0,36 -0,16 0,28 0,26 0,16 0,18 0,13 0,48 0,30

VAV:n vuokranmääritysperusteet ovat entiset. Vain suunnitelmallisten korjausten rahoitukseen tarvittiin uusia keinoja. Kiinteistöt, joissa korjauksia tehdään ensi vuonna, osallistuvat oman kiinteistönsä suunnitelmallisten korjausten rahoitukseen yli yhden kuukauden vuokrakertymällään. Myös kaikista asuinneliöistä perittävää määrärahaa korotetaan yhteen euroon neliölle. VAV:n kiinteistöt vanhenevat ja niiden korjaustarve lisääntyy. Ylläpitokorjauksia arvioidaan tehtävän 22 % enemmän kuin kuluvana vuonna, ja suunnitelmallisia korjauksia 15 % enemmän. Yhteensä vuokratuotoilla korjataan kiinteistöjä 17,6 miljoonalla eurolla, eli 21 prosentilla vuokratuotoista. Ensi vuonna ei toteuteta lainoitettavia peruskorjaushankkeita. Eniten suunnitelmallisia korjauksia toteutetaan edelleen asuntojen sisätiloihin, lähinnä kylpyhuoneisiin ja keittiöihin, yhteensä 5,6 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korotus arava- ja korkotukirahoitteisissa kiinteistöissä on 2,4 %, ja vuokra maaliskuun alusta on keskimäärin 11,72 €/m2/kk. Vuokrien vaihteluväliksi muodostuu 9,28–14,60 €. Vuokra säilyy nykytasossa 15 prosentissa kiinteistöistä. Vuokranmääritysyksiköiden lukumäärä kasvaa seitsemällä, ja asuntoja niissä on yhteensä 411. Kiinteistöjen keskimääräinen pääomavuokra pysyy matalan korkotason ansiosta kuluvan vuoden tasossa, ollen 5,40 €/m2/kk. Käyttökorvauksilla vähennetty hoitovuokra on keskimäärin 6,32 €/m2/kk. Yhtiö tasaa rakentamis- ja korjauslainojen kulut arava- ja korkotukikohteissaan. Tasauksen piirissä on yhteensä 174 vuokranmäärityskohdetta, joista 15:ssä ei ole asukastoimintaa. Asukastoimikuntien lausuntoja vuokranmäärityksestä palautui VAV:lle yhteensä 109, joten palauttamatta jäi 50:n kiinteistön lausunnot. Palautetuista lausunnoista 60 % ei sisältänyt muutosesityksiä, vaan laskelma hyväksyttiin niissä esityksen mukaisena. Liisa Kälvälä Talouspäällikkö

VAV

Uudet vuokrat 1.3.2015

Huoneistojen lkm

Osoite

Vuokra 1.3.2015 Talotyyppi alkaen, €/m2 Korotus €

Talotyyppi Osoite

Pähkinärinteen YTE-alue 110 120 121 122 123 124 125 127 130 140 141 142 143 201

Vaijeritie 1 Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 Ainonkuja 2 Kylväjänkuja 7 Terhotie 6 Santamäentie 20 Karhunkierros 1a Lehtikallio 2 Sahatie 2 Luhtimäki 2 Avaintie 2 Niittäjäntie 13 Luhtimäki 1 Tukkilaisentie 9

Keski-Vantaan YTE-alue

54 81

rivi 3

12,66 11,50

0,04 0,06

22 22 43 17 94 57 42 98 29 31 65 39

rivi rivi 3 rivi 5/6 6 3 3 rivi rivi rivi 2

12,97 12,86 11,63 12,97 11,96 13,42 11,96 11,85 11,99 13,27 12,75 11,65

0,13 0,26 0,29 0,02 0,09 0,03 0,22 0,22 0,24 0,00 0,00

Myyrmäen YTE-alue 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 170 171 180 181 230

Kivikirveenkuja 4 Vaskivuorentie 20 Meripihkatori 2 Ruukuntekijäntie 12 Ruukuntekijäntie 10 Leiritie 6 Ruukuntekijäntie 8 Huddingenpolku 2 Apajakuja 7 Helmikuja 1 Vaskikuja 2 Ruukkukuja 1 Ojahaantie 1 Husbackankuja 1 Kukinkuja 8 Raikukuja 12 Aamutie 8/Iltatie 16–18 Kauppalaivurintie 10 Lippukuja 2

Vuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2 Korotus €

330 400 401 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520

71 54 63 35 37 46 46 70 50 52 16 78 68 46 67 31 56

7 7 7 2/5 2/5 4 2/5 2/6 5 3/4 rivi 7 5 6 3/7 3 rivi

11,62 12,39 12,60 11,09 11,05 11,75 11,43 11,09 11,57 12,10 12,84 12,42 12,58 14,67 10,68 11,61 12,45

0,36 0,45 0,00 0,23 0,14 0,17 0,07 0,19 0,29 0,13 0,80 0,04 0,12 0,00 0,31 0,26 0,66

24 50

rivi 2

12,83 12,67

0,20 0,00

601 610 611 613 614 615 620 621 622 623 624 625 626 630 631

Knaapinkuja 6 Ollaksentie 29–31 Kerkkäkuja 3 Krakankuja 2 Krakankuja 4 Arinatie 9 Arinatie 7 Tammistonkatu 9 Tammistonkatu 25 Herttuantie 6 Keikarinkuja 2 Rosendalinrinki 1 Antaksentie 21 Pakkalanrinne 6

24 56 29 60 55 58 42 58 28 68 57 49 56 35

rivi 3 rivi 5 3/4 4 3 4 4 4 7 5 4/5 4

11,37 11,59 12,56 11,39 12,15 12,37 12,42 12,71 13,33 12,66 12,79 12,75 12,45 13,40

0,17 0,00 0,59 0,50 0,16 0,10 0,07 0,12 0,00 0,08 0,12 0,00 0,25 0,00

Tikkurilan YTE-alue Tarhurintie 1 & 3 Orvokkirinne 4 Talvikkirinne 4 Lummetie 11 Veturikuja 7 Esikkotie 7 Ohratie 12 Vainiotie 2 Valtuustokatu 1 Ohratie 1 Metsänhoitajankuja 2 Viljo Sohkasen katu 16 Urheilutie 10a Kortetie 1/Osmankäämintie 25 Kirvelitie 2

62 37 49 48 120 30 34 22 92 44 44 89 24 11

3 rivi 4 5 3/7 3/4 4 rivi 3/5 2/3 3 krs 4 rivi

13,24 12,94 10,66 11,57 11,39 11,64 12,13 11,91 10,98 11,18 12,56 12,58 13,18 14,07

0,10 0,22 0,41 0,20 0,40 0,25 0,15 0,24 0,27 0,38 0,20 0,71 0,00 0,09

13,02

0,23

VAV

Huoneistojen lkm

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2 Korotus €

Talotyyppi Osoite

Tikkurilan ympäristön YTE-alue 640 641 650 651 652 653 654 655 656 657 660 661 662 671 672

Takojantie 1 Markkulantie 24 Maitikkapolku 10 Uusiniityntie 6 Uusiraja 13 Sorakuja 4 Uusiniityntie 1 Kallioimarteentie 10 Asterintie 24 Loikkokuja 1 Kunnaantie 20 Maarinkunnaantie 19 Maarinkunnaantie 13 Laaksotie 20 Malvatie 1 & 4

79 72 51 80 10 92 18 44 31 32 32 44 40 88 25

2/3 rivi 3 rivi rivi 3/8 rivi 2/3 2 2 rivi rivi rivi rivi rivi

10,53 12,65 11,70 10,62 13,88 10,96 13,51 12,05 13,18 12,90 13,42 12,95 12,99 12,87 13,75

Pohjois-Korson YTE-alue

0,10 0,32 0,36 0,29 0,32 0,17 0,27 0,16 0,36 0,41 0,28 0,19 0,28 0,17 0,24

810 811 812 813 814 816 840 842 860 880 881 882

Länsi-Rekolan YTE-alue 700 701 710 711 712 713 714 715 716 717 720 721 722 723 724 725 726 727 729

Norkkokuja 2 Lehmuspolku 3 Eppiläntie 1–3 Tahtitie 24 Tanssijantie 2 Leikkitie 1 Leikkitie 2 Hyrräkuja 10 Rumpalintie 4 Satukuja 1 Hansinkatu 1–3 Mikaelintie 7 & 9 Peijaksentie 69 Asolantie 22 Mikaelintie 4 Mikaelintie 11 Viidakkokuja 3 Peijaksentie 67/ Viidakkokuja 4 Viidakkokuja 7

741 742 743 744 745 746 750 751 752 753 755

VAV

Peijaksentie 31 Virsupolku 1 Evästie 5/Konttitie 4 & 6/Paimenenkatu 19 Rautkalliontie 3 Laurantie 11 Rautkallionkatu 10 Hakopolku 4 Eteläinen Rastitie 11 Immonkuja 2/Kyllikkintie 29 Nyyrikintie 1/Vellamonkuja 1 & 2 Peijaksentie 15 Laurintie 39 Nyyrikintie 7

Maauuninkuja 2 Tanhukuja 4 Pyykuja 1 Ruusuvuorenkuja 3 Tanhurinne 5 Laulurastaanpolku 1–2 Jäniksenkäpälä 11 Metsolantie 3 Kiitäjäntie 2–6/Korennontie 39/Mehiläisenpolku 17 Kirvisenkuja 1 Linnustajankuja 1 Varpusenkuja 1

52 71 20 64 66 102

3 3/5 rivi 3 3 2

10,84 10,06 12,59 11,13 10,98 11,30

0,26 0,38 0,00 0,16 0,00 0,35

26 61

2 4/5

12,30 12,71

0,28 0,36

1/2

12,16

-0,11

88 68 113

3/4 1/2 3/5

9,84 11,21 9,28

0,15 0,06 0,16

Korson YTE-alue

59 59 43 25 33 60 39 12 32 58 81 60 67 39 12 19 49 62

5/6 2 rivi 1/2 2 rivi 2 rivi rivi 2 4 rivi 3 3 rivi rivi 5 5

10,87 12,61 12,28 12,20 11,46 13,00 11,89 12,86 10,61 13,35 10,43 11,18 11,44 12,90 13,32 12,86 11,97 12,63

0,30 0,11 0,40 0,22 0,07 0,20 0,54 0,30 0,28 0,00 0,25 0,32 0,28 0,22 0,09 0,27 0,34 0,37

k/rivi

12,99

0,15

Rekolan YTE-alue 730 740

Vuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2 Korotus €

820 821 822 823 830 831 832 833 834 835 836 837 838 839 841

Marsinkuja 4 Saturnuksenkuja 2 &4 Maarukanrinne 5 Marsinkuja 1 Otavantie 20 Otavantie 11 Otavantie 9 Näätäkuja 1 Minkkitie 16 Siilitie 28–30 Minkkitie 9 Minkkitie 11 Näätäkuja 4 Mäyräkuja 4 Mäyräkuja 6

25 120

5 6

10,96 10,71

0,44 0,04

39 105 75 57 44 65 68 132 47 66 32 70 68

3/5 3 3 3/4 3 3 1/4 3 4 3/4 3 6/4 6

11,95 9,83 10,52 9,43 9,83 9,89 11,03 9,91 10,33 10,83 10,86 12,49 11,75

0,00 0,00 0,28 0,10 0,20 0,28 0,32 0,00 0,16 0,13 0,00 0,29 0,09

Länsimäen YTE-alue 900 910 911 912

59 30

3 5

11,67 11,29

0,06 0,29

138

10,80

0,48

31 36 84 33 41 65

3 6 12 6 6 rivi

11,41 11,21 12,07 11,41 11,69 12,22

0,29 0,36 0,00 0,38 0,36 0,00

913 914 915 916 917 918 919 920 921

rivi

12,39

0,41

930

48 21 48

1/2 rivi rivi

11,79 12,77 12,37

0,31 0,21 0,27

Maratonkuja 6 Maalinauhantie 14 Maalinauhantie 8 Maalinauhantie 19/ Rajakentänkuja 5 Vartiokuja 1 Tykkikuja 5 Tykkikuja 9 Vallikuja 6 Kerokuja 2 Pallastunturintie 3b Kerokuja 7 Maalinauhantie 10 Maalinauhantie 13 & 15 Rajatie 5 A

52 120 80 90

1/2 5 5 3

12,82 11,59 11,53 11,57

0,24 0,19 0,44 0,33

32 52 55 20 21 30 30 80 52

1/2 3/4 3/4 rivi 4 5 3 5

11,75 11,61 12,11 13,05 11,45 11,94 11,94 11,53 11,19

0,43 0,18 0,06 0,39 0,49 0,20 0,14 0,44 0,46

14,35

Huoneistojen lkm

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

940 941 942 943 944 945 946 947 948 950

Vuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2 Korotus €

970 971 972 980 981 982 983 984 985 986 987 988

Osoite

Kannuskuja 8 Kannuskuja 5 Kannuskuja 10 Suitsikuja 1 Vaunukalliontie 2 Laukkarinne 8 Ponikuja 4 Vankkurikuja 6 Hakunilantie 58 Heporinne 1

47 36 58 57 66 41 56 19 54 49

3 3 4/5 3 4 6 8 rivi 5 6

Kuninkaanmäentie 104 Merkkipuuntie 2 Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14 Kolohongankuja 6 Viikinkitie 6 Normannikuja 6 Kyläkaskentie 2–6 Kylämiehenkuja 2 Nissaksentie 15 Viikinkikuja 3 Saagatie 9 Viikinkikuja 2 Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Vuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2 Korotus €

Vapaarahoitteiset kohteet

Hakunilan YTE-alue 11,58 11,60 11,52 10,42 10,87 10,84 10,53 13,09 11,39 12,16

0,38 0,42 0,47 0,59 0,91 0,41 0,37 0,20 0,38 0,21

Nissaksen YTE-alue 960

Talotyyppi

1/2

12,72

0,00

49 61

1/2 rivi

10,06 11,85

0,37 0,00

33 65 30 85 40 68 59 55 53 85

2/3 3 3 3 3 3 4/3 4/3 3 1/2

12,94 10,63 10,98 10,39 9,90 9,94 11,87 12,24 12,06 12,07

0,00 0,34 0,39 0,28 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

104 105 106

Mantelipolku 2 Hakamaankuja 3 Pehtoorintie 11

30 38 32

5 4 5

13,06 14,22 13,67

0,48 0,12 0,29

Korkotukikohteet (uudet vuokrat 1.5.2015 alkaen) 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41

Viherkummuntie 6 Harppuunapolku 1 Ilolantie 2 ja 4 Andersinkatu 2 Liljatie 12 Lauhatie 7 Lautamiehentie 22–24 Talvikkirinne 9 Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie Punamultapolku 3 Viidakkokuja 5

54 81 22 22 43 17 94

rivi 5 rivi 2 4 3 rivi

12,00 12,02 12,81 12,88 13,07 13,12 12,97

0,12 0,23 0,38 0,33 0,00 0,18 0,09

42 98

4 rivi

12,44 11,90

0,12 0,42

29 31

6 5/6

13,56 13,10

0,06 0,37

VAV

HENKILÖKUNTA

Kolme mittavan uran tehnyttä vavilaista jäi eläkkeelle TEKSTI: TUOMAS ALHO JA TAPIO ROSENGREN // KUVAT: HARRI VIITALA

PERJANTAINA 21.11. VAV:n toimistolla syötiin kakkua ja juotiin kahvia poikkeuksellisissa merkeissä. Juhlan aiheena oli se, että kolme pitkään talossa työskennellyttä henkilöä oli jäämässä eläkkeelle. Nämä kolme olivat VAV:n isännöitsijät Katri Vatanen ja Maria Uronen sekä entinen kiinteistöjohtaja Timo Karén. Kukin kolmesta eläkkeelle jäävästä ehti tehdä VAV:lla monivuotisen uran. Karén aloitti työt yhtiössä vuonna 2000, Uronen vuonna 1991 ja Vatanen jo 1987 – heti VAV Asunnot Oy:n perustamisen jälkeisenä vuonna. Yhteensä näille kolmelle kertyi yli 60 työvuotta VAV:n palveluksessa. Vatanen, Uronen ja Karén olivat kaikki pidettyjä persoonia, jotka varmasti muistetaan VAV:n piirissä pitkään. Kolmikolle pitämässään puheessa toimitusjohtaja Teija Ojankoski muistuttikin, että uudet pätevät työntekijät voidaan palkata heidän seuraajikseen, mutta ihmisinä kaikki ovat ainutlaatuisia.

Timo Karén, Maria Uronen ja Katri Vatanen läksiäisjuhlassa.

20 VAV

Mukavia muistoja MARIA URONEN aloitti VAV:lla isännöitsijänä vuoden 1991 alussa. Hän isännöi pitkään VAV:n taloja Länsi- ja Keski-Vantaalla, ja siirtyi muutama vuosi ennen eläkkeelle jäämistään Länsimäen ja Hakunilan alueen isännöitsijäksi. Lähes neljännesvuosisadan ajan VAV:n isännöitsijänä toimiessaan Uronen on nähnyt monen asian muuttuvan, niin hyvässä kuin pahassakin. – Ihmiset vaativat nykyään enemmän isännöitsijältä ja tietävät oikeutensa, niin kuin heidän kuuluukin tietää, Uronen toteaa. Uronen myös kokee, etteivät kaikki nuoret ole tänä päivänä täysin selvillä asumisen realiteeteista: – Sellaiset asiat, jotka ovat vanhemmille ihmisille itsestään selviä, eivät

välttämättä ole sitä juuri kotoa pois muuttaneelle. Pitkälle isännöitsijän uralle mahtuu myös paljon erikoisia sattumuksia. Mieleenpainuvimmaksi tapaukseksi Maria Uronen mainitsee sen, kun eräästä kerrostaloasunnosta löytyi elävä lammas. – Lammas oli vielä niin nuori, että sitä ei voinut syödä juhla-aterialla, kertoo Uronen. – Siksi sitä pidettiin vielä elävänä. Yksittäisistä hankalista tapauksista huolimatta Uroselle on jäänyt VAV:n asukkaista ja heidän kanssaan työskentelystä enimmäkseen hyviä muistoja. – Ilman miellyttäviä asukkaita ja mukavia luottamushenkilöitä ei tätä

työtä olisi jaksanut tehdä, se on ollut työn suola. Maria Uronen kiittelee myös VAV:ta hyvänä ja mukavana työnantajana. Hän kertoo arvostaneensa sitä, miten on isännöitsijänä voinut tehdä työtään omalla persoonallisella tavallaan, kunhan isännöitsijän vastuut hoidettu asiallisesti. Urosen persoonallinen tyyli onkin hänen 24 isännöintivuotensa aikana jäänyt monen asukkaan ja kollegan mieleen positiivisella tavalla. Eläkkeelle jäädessään Uronen haluaa vielä lähettää terveisensä kaikille VAV:n asukkaille: – Tsempatkaa ja pitäkää huolta kodeistanne, niin asuminen VAV:lla on turvattu loppuiäksenne.

Asukkaiden osallistuminen on tärkeää KIINTEISTÖJOHTAJA Timo Karén täytti 65 vuotta samana päivänä, kun hän vietti läksiäisiään VAVista. Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut osa-aikaeläkkeellä. VAV:in palvelukseen hän tuli 1.5.2000. Miltä aika osa-aikaeläkkeellä tuntui? – Minusta se oli erittäin hyvä ratkaisu. Kerroinkin siitä läksiäisissä, miten se oli tavallaan sellainen pehmeä lasku eläkkeelle, ja suosittelenkin sitä myös muille. Tämä on hyvä tapa totuttautua siihen, kun onkin enemmän vapaa-aikaa käytössä. Siirrytte eläkkeelle 1.1.2015. Miten aiotte viettää eläkepäiviä? – Minulla on omakotitalo Vantaalla ja Kemiön saarella vapaa-ajan kiinteistöjä. Eli kiinteistön huoltoa ja kiinteistötyötä tulee olemaan edelleen. Siellä riittää rakentamista, puiden pilkkomista ja sellaista. Millaisia muistoja teille on jäänyt mieleen VAV:n ajoista? – Jos mietin päällimmäistä asiaa mitä minulle on jäänyt mieleen, niin vuodet ovat olleet hyvää aikaa ja mielenkiintoista työtä. Minusta oli hienoa tehdä VAV:lla töitä, koska meillä on niin ammattitaitoista henkilökuntaa ja tunsin, että johtoryhmä antoi aina hyvän tuen. Toinen asia mistä pidin, koska olen

luonteeltani niin sosiaalinen ihminen, oli yhteistyön tekeminen asukkaiden kanssa. He olivat mukana kiinteistöhuollossa, talkootyössä ja myös vihertyössä. Pidän asukkaiden osallistumista erittäin tärkeänä. Mitä enemmän asukkaat ovat itse aktiivisesti mukana kiinteistöhuollon tehtävissä, niin sitä vähemmän on painetta vuokrankorotuksille. Haluaisinkin vielä sanoa siitä, että esimerkiksi kun on energiansäästämistarpeita ja muita vastaavia, niin minusta on tärkeää että asukkaat ovat mukana yhteistyössä. Se ei toimi niin, että joku esimies VAV:lta sanoo, että nyt säästetään energiaa, vaan pitää saada perustellusti asukkaat mukaan, jolloin säästötkin onnistuvat. Olette seuranneet vuokralla asumista läheltä vuosia. Onko siinä tapahtunut muutosta? – Ei oikeastaan paljoa asumisessa. Se tietysti on uutta, että meille on muuttanut viime vuosina enemmän maahanmuuttajia asumaan. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet rakentamispuolella. Eli meillä tehtiin päätös 2000-luvun loppupuolella siitä, että emme rakenna enää saunallisia asuntoja. Saunoja ei juurikaan käytetty, joten oli järkevämpää rakentaa korkeatasoinen yhteinen saunatila. Vielä suurempi muutos on ollut

- Yhteistyössä asioiden tekeminen asukkaiden kanssa on ollut mukavaa, Timo Karén sanoo.

asuntojen koon pienentyminen. Koska vuokra-asuntojen hakijoista yli puolet on jo yksin asuvia, niin se tarkoittaa sitä, että yli puolet hakijoistamme hakevat vain yksiöitä tai pieniä kaksioita. Asuntojen keskikoko on näin pienentynyt reilun kymmenen neliötä. Tähän lopuksi haluaisin vielä kiittää asukkaita ja henkilökuntaa hyvistä vuosista ja yhteistyöstä, ja toivotan kaikille oikein hyvää joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta!

VAV

VAV TIEDOT TA A

Markus Herrainsilta alkaa joulukuussa isännöimään Asolan ja Koivukylän lähialueita.

Uudet isännöitsijät Korson ja Asolan alueille TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: ANTERO AALTONEN

VAV:n palveluksessa on aloittanut kaksi uutta isännöitsijää. Henri Kansonen aloitti Korson ja sen lähialueiden isännöitsijänä aiemmin tehtävässä toimineen Kirsi Lipposen siirryttyä toiseen työpaikkaan. Markus Herrainsilta alkaa puolestaan isännöimään Asolan ja Koivukylän lähialueita 20.12.2014 nykyisen isännöitsijän Katri Vatasen jäädessä eläkkeelle. Kansonen on aiemmin työskennellyt VAV:lla isännöitsijäharjoittelijana, ja

22 VAV

Herrainsilta on tehnyt isännöintityötä muun muassa Lahden Talot Oy:n palveluksessa. Uusien isännöitsijöiden yhteystiedot löytyvät tämän lehden takasivulta sekä heidän isännöimiensä talojen ilmoitustauluilta. Ne voi myös tarkistaa VAV:n uusilta talosivuilta, jotka löytyvät tästä osoitteesta: www.vav.fi/talosivut Henri Kansonen aloitti Korson ja sen lähialueiden isännöitsijänä.

lyhyesti Muista ilmoittaa kaikki asuntosi asukkaat talonkirjaan Kun uudet asukkaat muuttavat VAV:n asuntoon, heitä pyydetään viemään uuden asuintalon huoltoyhtiöön lomake, johon on kirjattu kaikki asuntoon muuttavat henkilöt. Lomakkeen perusteella asukkaat merkitään kiinteistön talonkirjaan, jota huoltoyhtiö pitää yllä. Huoltoyhtiölle on myös tärkeä muistaa ilmoittaa, jos joku asunnon asukas muuttaa pois tai uusi ihminen muuttaa siihen kirjoille, jotta huoltoyhtiö voi päivittää nämä tiedot talonkirjaan. Pelkkä muuttoilmoitus väestörekisteriin ei riitä, sillä huoltoyhtiö ei saa automaattisesti väestörekisteriltä tietoja muutoista. Talonkirjan pitäminen ajan tasalla on tärkeää, koska vain sen perusteella huoltoyhtiö ja VAV tietävät, ketkä kaikki ovat tietyssä asunnossa kirjoilla. Jos esimerkiksi asunnon avain on unohtunut kotiin, huoltoyhtiö ei avaa ovea yleisavaimella muille kuin niille henkilöille, jotka talonkirjan mukaan asuvat kyseisessä asunnossa. Huoltoyhtiölle voivat myös jättää vikailmoituksia ainoastaan ne asukkaat, joiden nimet löytyvät talonkirjasta.

Vakuusmaksu on asuntokohtainen VAV:n vuokravalvontaan tulee usein kyselyjä asunnon vakuusmaksusta, joka palautetaan vuokralaiselle kun hän muuttaa pois. On hyvä muistaa, että vakuusmaksu on aina asuntokohtainen, ei henkilökohtainen. Tämä tarkoittaa sitä, että VAV palauttaa vakuusmaksun vasta sitten, kun asunnon vuokrasopimus päättyy kokonaan. Jos asunnossa on kaksi vuokralaista, mutta toinen heistä muuttaa esimerkiksi avioeron takia pois, ei vakuusmaksua tai osaa siitä voida kuitenkaan palauttaa pois muuttavalle henkilölle. Vakuusmaksu palautetaan kokonaisuudessaan vasta siinä vaiheessa, kun myös toinen, asuntoon jäänyt vuokralainen muuttaa pois ja asunto tyhjenee kokonaisuudessaan. Lisätietoja ja neuvoja vakuusmaksun palautukseen liittyvissä asioissa voi kysyä VAV:n vuokravalvonnasta, yhteystiedot löytyvät tämän lehden takasivulta.

Yleinen asumistuki muuttuu selkeämmäksi Kelan yleinen asumistuki uudistuu ensi vuoden alussa. Uudistus selkeyttää asumistukea, ja myös tuen hakeminen tulee helpommaksi. Uusi laki yleisestä asumistuesta astuu voimaan 1.1.2015. Vuoden 2015 alusta lähtien hyväksyttyjen asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Enimmäismäärään eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä, eikä niistä tarvitse enää toimittaa Kelaan selvityksiä. Uudistuksen myötä tuen määrä on helpompi ennakoida ja hakemusten käsittely Kelassa nopeutuu. Asunnon

sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot poistuvat käytöstä, ja perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa. Asumistuki ei katkea vuodenvaihteessa lainmuutoksen vuoksi, eikä sitä tarvitse hakea uudelleen. Asumistuki voidaan edelleen tuen saajan suostumuksella maksaa suoraan vuokranantajan tilille. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita silloin, jos vuokranmaksu on laiminlyöty kahden peräkkäisen kuukauden ajalta. Kela tarkistaa asumistuen uuden lain mukaiseksi seuraavassa väli- tai vuositarkistuksessa. Sitä ennen tukea maksetaan entisin perustein, jos tuen saajan olosuhteissa ei tapahdu muutosta.

KYSY NEUVOA Lisätietoa uudistuksesta saat Kelan kotisivuilta www.kela.ﬁ/asumistuki sekä asumistuen palvelunumerosta: p. 020 692 201 (ma–pe klo 8–18)

VAV

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.ﬁ

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.ﬁ

Isännöitsijä Markus Herrainsilta Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.ﬁ

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.ﬁ

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.ﬁ

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.ﬁ

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.ﬁ

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.ﬁ P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.ﬁ

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Asunnonhaun ohjeet: www.vav.ﬁ

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.ﬁ Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.