1 2018
VAV A S U N N O T OY: N A S U K A S L E H T I
M U N VA NTA A
JESSE PASASEN MYRTSI KO T O N A Millaista on hyvä sisäilma?
V I E R A I S S A Tomaattikeitto pelastaa arjen
PÄÄKIRJOITUS
S I S Ä LT Ö
Uutta kohti
2
PÄ Ä K I R J O I T U S
3
MUISTILAPPU
4
KYLILLÄ
6
V E I K K O VA S TA A
7
OVELLA
8
KOTO N A
T
Juho Kuva
uttuja ja hyväksi koettuja asioita pitää aika ajoin uudistaa. Se on vähän kuin kävisi uudella kampaajalla – ihminen on vanha tuttu, mutta ilme entistä ehompi. Asiakaslehtemme on nyt uudistunut, aina nimeä myöten. VAV on jo ehtinyt kolmekymppiseksi ja ja asukkaitakin meillä on pikkukaupungin verran. Asukkaamme muodostavat ikään kuin oman vavilaisten ”kylän” eli Vavilan. Lehden sivuilta löytyy kuitenkin edelleen tuttuja asioita, muun muassa vinkkejä ja neuvoja, vantaalaisia ihmisiä ja paikkoja, asumisen iloa ja eloa sekä puuhaa myös lapsille. Tätä päivää on myös se, että kerromme asioista ja tapahtumista myös Facebookissa ja Instagramissa. Myös verkkosivumme uudistuvat vuoden mittaan, joten jokaiselle asukkaalle löytyy yksi tai useampi kanava, josta seurata vavilaisia koskevia asioita. Uudistukset eivät jää tähän. Luvassa on myös erilaisia sähköisiä palveluita, joiden avulla asiakkaamme voivat asioida VAV:n kanssa, muun muassa entistä helppokäyttöisempi asunnon sähköinen hakulomake. Vielä ennen kesää asukkaamme pääsevät pankkitunnuksillaan tarkastelemaan omia vuokratietojaan. Esimerkiksi vuokranmaksun tai Kelan asumistuen saapumisen voi tarkistaa vaikkapa puhelimen ruudulta. Jos aikataulussa pysytään, viimeistään syksyllä voi vuokrasopimuksen allekirjoittaa sähköisesti, vaikka kahvitunnilla. Muita sähköisiä palveluita otetaan käyttöön vähitellen. Jos unelmat toteutuvat, asukkaamme saavat hoidettua lähes kaikki asiansa joltain päätelaitteelta oman asiakastilin kautta – samaan tapaan kuin nykyisin pankkiasiat hoituvat. Huoltotilaukset, oman talon asukastoiminnan seuraaminen, vuokratietojen katselu ja monet muut asumisen asiat hoituvat silloin yhdeltä luukulta. Mutta jos älypuhelimet ja tietokoneet ovat vieraita, ei syytä huoleen. Säilytämme edelleen myös paperi-, puhelin- ja käyntiasioinnin. Aurinkoista kevättä! Teija Ojankoski toimitusjohtaja
Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille. Julkaisija VAV Asunnot Oy Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Teija Ojankoski Toimituspäällikkö Marjo Kanerva Toimitusneuvosto VAV: Tuomas Alho, Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen, Arja Wahlström. Cocomms: Marjo Kanerva, Anna Makkonen Ulkoasu Anna Makkonen Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Raisa Kyllikki Ranta
12
M U N VA N TA A
15
M I TÄ K U U L U U ?
1 6
K Ä D E S TÄ P I TÄ E N
18
VIERAISSA
20
H Y VÄ T I E TÄ Ä
21
I L M O I T U S TA U L U
22
W H AT ' S U P ?
24
T E H TÄVÄ L A P S I L L E
12
M U N VA N TA A
Jesse Pasanen ja Surku-koira viihtyvät Myyrmäessä.
16
K Ä D E S TÄ P I TÄ E N
Näin pidät kylpyhuoneen lattiakaivon puhtaana.
18
VIERAISSA
Mausteinen tomaattikeitto on helppo ja nopea arkiruoka.
MUISTILAPPU
1
R O M U T P O I S PYÖ R Ä K E L L A R I STA
Pyöräilykausi käynnistyy viimeistään lumien sulettua. Silloin on oiva hetki tyhjentää pyörävarasto romupyöristä. Hyväksi havaittu keino on pyytää asukkaita merkitsemään oman pyöränsä esimerkiksi lapulla. Määräajan jälkeen laputtamatta jääneet ajokit poistetaan kellarista väliaikaiseen varastoon, josta ne sopivan ajan kuluttua hävitetään. Hyväkuntoiset, ilman omistajaa jääneet pyörät voi toimittaa kierrätyspisteeseen. Vantaan työllistämispalveluissa myös korjataan romupyöriä. Jos haluat järjestää pyöränpoistotalkoot, ota yhteyttä oman talosi isännöitsijään!
2
P I H A Y H T E I S VO I M I N K E S Ä K U N TO O N
Toukokuu on pihapiirin kesäkuntoon laittamisen aikaa. Talkoiden suunnittelu kannattaakin aloittaa pian, jotta ehditään ajoissa kutsua väki koolle haravoimaan ja puhdistamaan kukkapenkit kesäkuntoon. Käynnistä suunnittelu listaamalla työt ja valitsemalla vastuuhenkilö. Kutsu talkoisiin kannattaa laittaa ilmoitustaululle viimeistään kahta viikkoa ennen h-hetkeä.
Teksti Marjo Kanerva
3
I K K U N AT P U H TA I KS I JA R A I K K A I KS I
Kirkas kevätaurinko paljastaa armottomasti talven aikana harmaantuneet ikkunat. Ikkunoiden pesu onkin halpa tapa lisätä kodin viihtyisyyttä! Ikkunat kannattaa pestä viimeistään alkukesästä, kun ensimmäiset kesäsateet ovat pyyhkineet siitepölyt pois.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
3
h
KYLILLÄ
Johnny Korkman
V
Sun Festivalilla seikkailevat myös tanssiteatteri Raatikon Sirkusnarri Pottuwarvas ja Sirkusprinsessa Esmeralda Kultavarvas.
Sun Festival vie kesää kohti K z L a 12.5.
klo 10–17
TIKKURILAN ASEMATIE JA KIRJASTOPUISTO
N UMA ACEAHT YY F VAL TAP T Y ST I A LÖ N FE ELM OHJ ISTA SU VULTA . I K S BOO NTAA Y. ÄÄS VA AA P VAP
4
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
ansainvälinen katufestivaali tarjoaa jälleen kiehtovia makuja, hauskaa ohjelmaa ja kirjavaa kulttuuria Tikkurilan Asematiellä ja Kirjastopuistossa. Tarjolla on laadukasta ja maksutonta ohjelmaa kaikenikäisille. Ohjelmassa on muun muassa esityksiä, katutaiteilijoita ja työpajoja. Kaikille kaupunkilaisille avoimessa tapahtumassa lapsiperheitä saapuvat viihdyttämään Pikku Kakkosestakin tutut liikennepuistopoliisit Maltti ja Valtti. Paikan päällä nähdään myös tanssiteatteri Raatikon Pottuwarvas lomailee -näytöksestä tutut Narri Pottuwarvas ja Sirkusprinsessa Esmeralda Kultavarvas sekä nukke-
teatteri Kuuman Ankanpoikasen näytöksestä tuttu Miska-Karhu. Tapahtuma tarjoaa ohjelmaa kaikenikäisille. Vieraita viihdyttämässä lisäksi myös Tanssiteatteri Raatikon Tanssiryhmä Ryhdikkäät Rypyt sekä katurunoilija Lauri Vanhala. Tikkurilan Teatteri sekä Kierrätyskeskus tarjoavat avoimissa työpajoissaan taiteilumahdollisuuksia halukkaille. Mahdollisuuksien torilla paikalliset järjestöt esittelevät toimintaansa. Tarjolla on näkökulmia ympäristöasioihin, monikulttuurisuuteen ja globaaleihin kehityskysymyksiin.
HELSINGIN POLIISISOITTOKUNNAN NALLEKOPLA To 26.4. klo 12 ja 13 TAIDETALO TOTEEMI, MYYRMÄENTIE 6
Lasten omat tanssiaiset yli 4-vuotiaille. HOBITIT VALLOITTAVAT ARTSIN 16.3.–3.6. ti, ke, pe klo 11–18, to klo 13–20, la–su 11–16 VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI, MYYRMÄKITALO, PAALUTORI 3
Shutterstock
MUIS
TA !
26.5.
EN N A L L IN AKUN Ä IV = VA LT Ä USP S II V O om s ii v o u
Tavarat kiertoon kevään kirppareilla
s p a iv a
.c
z La-su 21.-22.4, 28.-29.4, 5.-6.5 ja 19.-20.5. MYYRKIRPPIS, MYYRMÄKI-HALLI, RAAPPAVUORENTIE 10
Ensimmäistä kertaa Suomessa omana näyttelynään esitetään Tove Janssonin alkuperäiset Hobitti-kuvat. Näyttely on itsenäinen osa samaan aikaan järjestettävää PAX – PUHUTAAN RAUHASTA - näyttelyä. Toven matkassa Tolkienin taruihin -yleisöopastus järjestetään torstaina 26.4. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy. www.artsimuseo.com
HYPPY HISTORIAAN JA TAKAISIN – VAIKUTTAVIA VALOKUVIA VANTAASTA 8.2.–30.11. ti–pe klo 10-17, la–su 11–16 VANTAAN KAUPUNGINMUSEO,
PURSUAVATKO NURKKASI TURHASTA TAVARASTA – haluaisitko tehdä
HERTAKSENTIE 1
kaapeissasi kunnon kevätsiivouksen? Vai rakastatko edullisten löytöjen tekemistä kestävän kehityksen hengessä? Suosittu Myyrkirppis avaa jälleen ovensa huhtikuussa. Silloin Myyrmäkihalli täyttyy sadoista ostajista ja myyjistä, joiden myyntipöydät notkuvat muun muassa vaatteista, astioista ja kirjoista. Myyntipöydän voit varata osoitteesta www.myyrkirppis.fi. Hintaan sisältyy myös vaaterekki. Pöydät 35 €/päivä, 50 €/viikonloppu
Kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923–2015) valokuvien avulla näyttelyssä #THROWBACKVANTAA – KUVIA KOTISEUDUSTA ENNEN JA NYT
hypätään menneisyyden vantaalaisiin maisemiin ja takaisin. Näyttely tuo esiin kaupunkikuvan muutoksen ja säilymisen. Vapaa pääsy. www.vantaa.fi/kaupunginmuseo
Tanssin viikot viihdyttävät 17.–29.4.2018. Vantaa täyttyy jälleen
monipuolisilla, kaiken ikäisille sopivilla tanssiesityksillä. Tapahtumiin on vapaa pääsy. www.vantaa.fi/tanssinviikot
ELÄMYKSIÄ ILMAILUMUSEON LASTENPÄIVÄSSÄ La 19.5. klo 10–17 SUOMEN ILMAILUMUSEO, KARHUMÄENTIE 12
Päivän aikana tarjolla paljon tekemistä ja toimintaa koko perheelle, muun muassa ohjaamoesittelyjä ja työpajoja. Vapaa pääsy alle 18 v. Liput 10/7€. www.ilmailumuseo.fi
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
5
?
V E I K KO VA STA A
?
Talossamme on kaksi asukasta riitautunut pahasti keskenään. Tilanne on jatkunut pitkään. He uhkailevat toisiaan, mikä ei tunnu kivalta meistä muistakaan. Mitä voisimme tehdä? Pitkittyneet riidat huonontavat koko naapuruston ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta. VAV ei ratko asukkaiden ongelmia, mutta puuttuu tarvittaessa ongelmakohtiin. Naapuruussovittelun keskus suosittelee osapuolten kokoamista saman pöydän ääreen puhumaan asiat halki. Mitä nopeammin riitapukarit saadaan keskustelemaan keskenään, sitä paremmat mahdollisuudet tilanteella on ratketa. Saman pöydän ääressä tulkintojen ja väärinymmärrysten mahdollisuus vähenee, jolloin vältytään ristiriidan pahenemiselta. Menettelyä kannattaa kokeilla myös lievempiin ongelmatilanteisiin, jotka eivät esimerkiksi riko järjestyssääntöjä.
VAV ei ratko asukkaiden ongelmia, mutta puuttuu tarvittaessa ongelmakohtiin.
Asukastoimikunnan tehtävänä on yhteishallintolain mukaan edistää asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista ja tarvittaessa toimia sovittelijana häiriötapauksissa. Joissakin taloissa tätä tehtävää hoidetaan aktiivisesti. Jos muu ei auta, kannattaa kääntyä Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijoiden puoleen. Palvelu on maksutonta. www.naapuruussovittelu.fi
6
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
?
Haluaisin toimia ympäristöystävällisesti ja lajitella muovipakkaukset. Onko talon roskakatokseen mahdollista saada oma kierrätysastia pakkausmuoville? Pakkausmuovien kierrättäminen asuinkiinteistöissä on ollut mahdollista loppuvuodesta 2017 lähtien. Keräykseen kuuluvat muovipakkaukset, jotka ovat alun perin olleet jonkun tuotteen pakkauksia, esimerkiksi jogurttipurkit, voirasiat, pesuainepullot ja muovikassit. Muovin lajittelu vaatii hieman vaivannäköä, sillä astioita ei saa pinota ja kannet ja korkit pitää irrottaa pakkauksesta. Pakkaukset pitää myös tyhjentää ja puhdistaa. Talossa pitää olla halukkuutta ja kyvykkyyttä lajitteluun. Jos jätteiden lajittelu on muutenkin haasteellista, muovinkaan lajittelu ei todennäköisesti onnistu. Muovijätteen kerääminen tulee sekajätteen keräämistä halvemmaksi. Jätehuoneessa pitää kuitenkin olla tilaa uudelle astialle. Vastaavan kokoinen sekajäteastia voidaan myös korvata muovinkeräysastialla. Jos asia kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä oman talon isännöitsijään.
?
Milloin päästään eroon pihalla pölyävästä hiekasta, koska hiekoitushiekat poistetaan? Hiekoitushiekkojen poisto aloitetaan välittömästi kelien salliessa eli käytännössä silloin, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Yleensä hiekat poistetaan huhtikuun loppuun mennessä. Hiekat poistetaan yleensä kahdessa vaiheessa. Ensin kulkuväyliltä poistetaan suurimmat ja enimmät hiekoitushiekat. Tämän jälkeen puhdistetaan nurmikot ja istutukset roskista ja hiekasta. Työ viimeistellään imulakaisemalla.
LIPPU SALKOON! Sisäministeriön julkaisema Liputankännykkäsovellus helpottaa liputtamista. Ilmainen sovellus kertoo, minkä asian puolesta milloinkin liputetaan ja mihin aikaan lippu tulee nostaa ja laskea. LUE LISÄÄ: http://intermin.fi/liputansovellus
Töistä vastaavat kiinteistöhuoltoyhtiöt. Asukkaat tekevät kuitenkin kevättalkoissa tärkeää työtä poistaessaan hiekkaa kiinteistön alueelta tai tekemällä hiekkakasoja kulkuväylille niin, että ne ovat koneellisesti helposti poistettavissa.
ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN TUOMAS.ALHO@VAV.FI.
OV ELLA
Yhteisöllistä hommaa Pienessä rivitalokiinteistössä moikataan pihalla ja talkoissa kukin tekee, mitä pystyy. Mitkä ovat vinkkisi yhteisistä tiloista huolehtimiseen, Hannele Jokela? Teksti Sini Sarvanne
Kuva Raisa Kyllikki Ranta
1. TUTUSTU NAAPUREIHISI Naapurit ovat tuttuja keskenään. Tiedän monta naapuria, joille voisin soittaa, jos tarvitsisin vaikka autokyytiä. Meillä on myös tapana esitellä yhteiset tilat uusille asukkaille. Siitä on moni tykännyt. Erityskiitoksen ansaitsee upea huoltomiehemme Andrus Gyninen. Jos joku näkee hänet pihalla ja tarvitsee apua vaikkapa ulkovalonsa vaihtoon, hän ottaa heti autostaan lampun ja vaihtaa sen. Hän on aina ystävällinen, tervehtii ja juttelee, vaikka hänellä onkin kädet täynnä töitä.
2. OSALLISTU OMALLA TAVALLASI Hoidamme asukkaiden kesken itse yhteisen piha-alueemme vihertyöt. Leikkaamme nurmikot ja huollamme pensaat. Ne, jotka tykkäävät tehdä puutarhahommia, ovat mukana. Pihatalkoot meillä on aina syksyisin ja keväisin. Yleensä talkoissa on toki sama porukka mutta aina välillä tulee uusiakin mukaan. Jokainen voi tehdä sen, minkä jaksaa. Itse hoidan ruokapuolen.
3. SELKEÄT SÄÄNNÖT JA JOUSTOA Kerhohuoneemme remontoitiin viime vuonna, ja siitä tuli hieno. Tilan voi varata vaikka lasten synttärijuhliin. Meillä on sellainen systeemi, että kun varaaja on alle 18-vuotias, vanhemman täytyy käydä kuittaamassa avain. Aikuinen on vastuussa siitä, että kerhohuone on käytön jälkeen kunnossa. Pesutuvassa käy kerran viikossa siivooja, mutta ohjeidemme mukaan jokaisen tulee siivota omat jälkensä. Siinä ei mene monta minuuttia, kun kuivaushuoneen pöydän pyyhkäisee ja vetää lattialta isommat pölyt harjalla pois. Jokainen myös löytää yleensä itselleen sopivan pyykkivuoron. Eläkkeellä olevat pyrkivät käyttämään pesutupaa viikolla ja jättävät töissäkäyville viikonloppuaikoja.
HANNELE JOKELA • Luottamushenkilö, Kolohonganreitti 4/Merkkipuuntie 14 • Asunut talossa jo 17 vuotta. • Tunnetaan IT-koulutusaktiivina.
VAV 1 / 2 0 1 8
7
V
T
KOTO N A
Hyvää i l maa
Kivistöläiset Paula Pasanen ja Miikka Kinnunen ovat tyytyväisiä kotinsa ilman laatuun.
8
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
Sisäilman laatu puhututtaa aina. Se, miten hyvää se on, riippuu yhtä lailla rakentamisen ratkaisuista kuin asukkaan toimista. Teksti Anne Hänninen Kuvat Laura Oja
L
uet lehdestä taas yhdestä hometalon ostajasta, joka oireilee nykyisin vähimmästäkin ärsytyksestä. Katselet kotona ympärillesi ja tuumailet, että kyllä meilläkin on välillä outoja hajuja täällä. Kannattaako siitä olla huolissaan? – Kerrostaloasunnoissa voi asua aika rauhallisin mielin. Yleensäkin asunnoissa ja etenkin kerrostaloissa vakavat sisäilmaongelmat ovat melko harvinaisia, toteaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Kerrostaloasunnoissa on yleensä vain 1–2 ulkoseinää, mikä vähentää ongelmien mahdollisuutta. Pientaloissa katto ja alapohja ovat tavallisesti suurimmat ongelmien lähteet.
Miltä sisällä tuntuu? – Paras mittari on ihminen itse. Asujia kannattaakin kuunnella ja käyttää mittareina, koska heitä varten talot rakennetaan, Säteri sanoo. Jos sisäilmaa ei huomaa millään tavalla, asiat ovat hyvin. Jos ilmassa on hajuja, lämpötila tuntuu väärältä tai on vedon tunnetta, voi olla syytä tutkia tilannetta, kuten myös silloin, kun asujilla on kotona erilaisia pahentuvia yleis- ja ärsytysoireita. – Kerrostaloissa kosteus- ja homevauriot liittyvät yleisimmin kylpyhuoneiden puutteellisiin vedeneristeisiin. Silloin suihkussa valutettua vettä pääsee talon rakenteisiin. Siksi kannattaa tarkkailla etenkin kylpyhuonetta: näkyykö pintamateriaaleissa kulumaa tai värimuutoksia tai ovatko ne rikki, hilseileekö maali.
Ilmanvaihdon ongelmista voi kertoa se, jos peilit pysyvät pitkään huurussa suihkun jälkeen. Peilin pitäisi kirkastua 10–15 minuutin kuluessa. Hyvin lingotun pyykin pitäisi kuivua puolessa vuorokaudessa. Ikkunat eivät saisi huurtua. Eniten polemiikkia herättää kuitenkin lämpötila. Jos se on hyvä tälle asukkaalle, naapuri kaipaa lisää lämpöä. Paleleminen on ongelma etenkin hieman vanhemmissa taloissa, joissa asuntoihin tulevaa ilmaa ei lämmitetä. Tämä koetaan helposti vetona. – Palelevat ryhtyvät usein itse toimeen ja sulkevat ilmastoinnin tai korvausilman venttiilejä tai peräti teippaavat niitä kiinni lämpötilaa nostaakseen. Näin ei kuitenkaan pitäisi tehdä, sillä silloin asuntoon ei tule riittävästi tuloilmaa ja huoneilmasta tulee helposti tunkkaista ja kosteaa, VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto huomauttaa. Lämpötilaa ei kannata pitää yli 22 asteessa senkään takia, että silloin erilaiset ärsytysoireet lisääntyvät.
Pidä puhtaudesta huolta Asujalla itsellään onkin suuri vastuu siitä, millainen sisäilma asunnossa on. – Ylipäänsä puhtaus ja järjestys ovat tärkeitä, sillä ilmassa pyörivät pienhiukkaset kuten pöly voivat aiheuttaa oireita, Säteri korostaa. Ilmanvaihdon poistoventtiilit pitää puhdistaa kerran tai kaksi vuodessa. Keittiössä hyvä ilmanvaihto edellyttää liesituuletinta ja -kupua, jonka rasvasuodattimet asukkaan pitäisi pestä vähintään 2–3 kertaa vuodessa.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
9
Kivistöläisten Paula Pasasen ja Miikka Kinnusen keittiönpöydän ääressä on tilaa harrastaa. Paulan käsissä syntyy sitruuna-marenkipiirakka ja Miika keskittyy kitarapedaaliin.
Pahin mahdollinen itse aiheutettu epäpuhtaus on tupakansavu. Vähemmän itsestään selvää saattaa olla se, että kakkosena tulevat kynttilät ja suitsukkeet. Niiden polttaminen tuottaa paitsi hajuja myös terveydelle haitallisia pienhiukkasia. – Asunnon puhtaus on puoli voittoa, kun sisäilma halutaan pitää hyvänä, Aalto tiivistää.
Ilma liikkeelle Hyvän ilmanvaihdon varmistamiseksi on myös syytä pitää huolta siitä, että ilma pääsee liikkumaan asunnon sisällä. – Nykyisin raitis ilma tuodaan sisään yleensä makuuhuoneessa ja poistetaan keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Jotta ilmanvaihto toimii, ilman on päästävä liikkumaan näiden välillä esimerkiksi kynnysraoista tai pitämällä ovet auki, Säteri kertoo. Vedenkäytössä pitäisi pyrkiä kohtuuteen ja kuivata pinnat suihkun jälkeen. Pyykit kannattaa viedä kuivumaan taloyhtiön kuivaushuoneeseen. 10
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
Monet arkailevat tuulettamista talvisin, mutta nopea 5–10 minuutin tuuletus on paikallaan ja riittää epäpuhtauksien poistamiseksi sisäilmasta. Sen pitempään ikkunoita ei kannata pitää auki, sillä se jäähdyttää turhaan ilmaa sekä talon rakenteita.
Tavoitteet asetetaan rakennusvaiheessa Toinen tärkeä puoli hyvän sisäilman laadun varmistamisessa on itse rakennus ja sen rakentaminen. Rakentamisvaiheessa on tärkeää, että työ on hyvin suunniteltu ja että rakentamisvaiheen aikaista kosteutta ei jää talon rakenteisiin. Lisäksi rakennuksessa on käytettävä vähäpäästöisiä materiaaleja. Tästä todisteena pidetään yleisesti Rakennustietosäätiön M1-merkkiä, jonka mukaan luokitellaan rakennusmateriaaleja ja kiintokalusteita, kuten keittiökaappeja, tasoja ja ovia, mutta myös päällystämättömiä toimistohuonekaluja, kuten lipastoja, hyllyjä, tuoleja ja kaappeja.
LISÄÄ TIETOA! Paula Pasanen ja Miikka Kinnunen asuvat Kivistössä Vantaalla VAV:n ekologisessa kerrostalossa, joka valmistui vuonna 2015. Talon sisäilma on Paulan mukaan keskimäärin hyvä. Uutena talon ilmanvaihdossa oli ongelmia talvisin, mikä VAV:n mukaan on yleistä talon sisäänajovaiheessa. Tänä talvena ongelmat on jo saatu pääsääntöisesti selätettyä. Paulalle sisäilma-asiat ovat työn kautta tuttuja. – Keskimäärin ihmiset eivät kuitenkaan tunnu tietävän riittävästi. Kaikilla on asumiskansiot, mutta niitä ei lueta tarkasti. Kannattaisinkin aktiivista ja jatkuvaa tiedottamista! Ongelmatilanteissa hän ottaa yhteyttä huoltoon tai isännöitsijään, joka on helposti tavoitettavissa. – VAV ottaa asukkaat huomioon ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa paitsi asumiseen myös Kivistön kehittämiseen yleensä.
Asunnon puhtaus on puoli voittoa, kun sisäilma halutaan pitää hyvänä. – Suomessa tavanomaisesti käytetyillä materiaaleille on M1-merkki, ja se kannattaa ottaa huomioon myös silloin, kun tekee omia korjauksia tai remontteja, Säteri muistuttaa. VAV:n rakennuttamissa taloissa kirjataan omat tavoitteet sisäilmaston suunnittelutasolle, rakennustöiden puhtausluokalle, materiaalien päästöille ja jäähdytystarpeelle. Tässä hyödynnetään Sisäilmayhdistyksen sisäilmaluokitusta. Ilmanvaihtoratkaisuissa on siirrytty täysin koneelliseen keskitettyyn ilmanvaihtoon. Toisin kuin aiemman sukupolven ratkaisuissa, myös tuloilma otetaan sisään järjestelmän kautta, jolloin se voidaan lämmittää ja puhdistaa suodattamalla. Näin valitukset sisään tulevasta kylmästä korvausilmasta vähenevät.
– Keskitetty järjestelmä helpottaa huoltoa ja tilojen ilmanvaihdon hallintaa. Toisaalta automaation lisääminen vaatii ylläpidolta aiempaa enemmän, sillä järjestelmien häiriöherkkyys on kasvanut, Aalto sanoo.
Ekologinen = puhdas? Rakennusten ekologisuus mielletään yleensä hyväksi keinoksi parantaa sisäilman laatua. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. – Esimerkiksi kierrätysmateriaalit ovat ekologisia, mutta niiden päästöistä ei välttämättä ole mitään tietoa. Ne saattavat olla sisäilman kannalta jopa haitallisia. Materiaaleissa onkin pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka ovat hyviä molemmilta kanteilta, Säteri tähdentää.
VAV:n on rakennuksissaan noudatettava asetuksia ja normeja, eikä niiden vaatimuksia voi jättää täyttämättä ekologisuuden nimissä. Ekologisuus on silti yhä vahvemmin VAV:n toiminnassa mukana. Hakunilaan on rakenteilla 127 asunnon kerrostalo, joka on valmistuessaan Suomen suurin Joutsenmerkin vaatimukset täyttävä asuinrakennus. Se tulee olemaan myös ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo pääkaupunkiseudulla. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia rakennuksen rakennusmateriaaleille ja sisäilmalle sekä rakentamisen laadunvarmistukselle. Lisäksi talon on oltava energiatehokas. – Ekologisistakin syistä talojen pitäisi kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa, minkä takia sisälämpötiloja kannattaa laskea niin alas kuin vain tuntuu viihtyisältä. Ilmanvaihdosta ei kuitenkaan saisi tinkiä. Ei ole ekologista, jos rakennus ei täytä tehtäväänsä tuottaa ihmisille hyviä sisäolosuhteita raikas ilma mukaan lukien, Säteri huomioi.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
11
KADUN MIES
Harvan myyrmäkeläisen kädenjälki näkyy alueen katukuvassa niin konkreettisesti kuin kotiseutuaktiivi Jesse Pasasen.
Teksti Sari Lapinleimu
J
Kuvat Raisa Kyllikki Ranta
esse Pasasen suhde Myyrmäkeen ja lähiseutuun sai alkunsa 90-luvun alussa. Lapsuus- ja nuoruusvuodet Martinlaaksossa sekä viime vuodet Myyrmäessä ovat jättäneet Jesseen jälkensä, ja hän on tehnyt kotiseutunsa katukuvalle vähintäänkin saman. – Rakennan kotiseutusuhdettani maalaustaiteen kautta, taiteilija itse sanoo. Jessen ja hänen kollegoidensa aikaansaannoksia voi ihailla eri puolilla Vantaata niin tunneleiden kuin talojen seinissä. Hän on Street Art Vantaa -kollektiivin perustaja ja toimii tuottajana Vantaan taidemuseo Artsin ja Street Art Vantaan Seinähullu Vantaa -yhteishankkeessa. – Ankea betonimuuri voi olla hieno kanvas katutaiteelle. Porukalla maalattu tunneli tai purettava ostari on parhaimmillaan pieni kaupunkijuhla, joka saa meidät näkemään totutun uudella tavalla. Katutaidemaalaus on performanssi, jolla voi kertoa, että välittää näistä kulmista. Jesse toivottaa taide- ja kulttuurialan vimmaiset aktiivit tervetulleiksi Myyrmäkeen. – Puitteet ovat loistavat mutta tekijöitä mahtuu vielä paljon lisää, hän toteaa.
SEN JES AIKAT PIP SÄ LEM RMÄES Y Y M
1122
VAV ILA 1 / 210/1280 1 8 VAV ILA
M U N VA N TA A
JESSE PASANEN, 32, on graafinen suunnittelija, katutaiteilija ja kulttuurin suurkuluttaja, joka tykkää ”matkustaa, räpätä ja käydä kylmässä vedessä”. Hänen perheeseensä kuuluvat kihlattu Sabrina ja länsigöötanmaanpystykorva Surku.
1
MYRTSIN SKEDEHALLI
Entisen leffateatterin ja helluntailaisten kirkkosalin paikalle rakennettu skeittaushalli on hauska esimerkki siitä, miten erilaisia tiloja voidaan ottaa uudenlaiseen käyttöön. Potentiaalia tyhjien tai tyhjäkäynnillä käyvien tilojen yhteisölliseen hyödyntämiseen on paljon, ja täällä siihen vähän tartutaankin. Saimme esimerkiksi maalata hallin seiniä vapaasti syksyn 2017 aikana. Jönsaksentiellä sijaitseva skedehalli on ihan Myrtsin ytimessä, ja siihen pääsee kätevästi junalla. www.skedehalli.fi
2
MONTTU
Kilterin koulun eteen, vanhan terveysaseman tontille, piti tulla Prisma, mutta se jäi rakentamatta. Nyt paikalla on kaikille avoin kaupunkitila, jossa kuka tahansa voi järjestää maksuttomia konsertteja ja muita ei-kaupallisia tapahtumia. Monenlaista tapahtumaa siellä on järjestettykin: rinteet ovat olleet välillä täynnä ihmisiä. Montun konteissa on äänentoistolaitteet, esiintymislava, ulkoilmaelokuvakangas sekä kahvilakontti, joita saa käyttää ilmaiseksi. Monttu on myös laillinen graffitien maalauspaikka: sieltä löytyy roskis tyhjille maalipurkeille. www.myrtsi.fi
3
MARTSARIN VESITORNI JA PURURADAN METSÄT
Koen Martsarin osaksi Myrtsin suuraluetta ja samaa henkeä, vaikka jotkut eivät ehkä ajatuksesta pidäkään. Vesitorni ja sitä kiertävän pururadan metsät, samoin kuin Raappavuoren rinteet, ovat minulle merkityksellisiä lapsuuden maisemina ja seikkailupaikkoina. Siellä oli vähän jännä tunnelma: esimerkiksi tornin seiniin oli aina ilmestynyt maalauksia ihmeteltäväksi. Vesitornissa on jotakin monumentaalista ja tunnistettavaa; sellaista löytyy lähiöistä yleensä aika vähän.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
13
y
4
VASKIVUORENTIEN TEOKSET JA VAVIN MURAALI
Vaskivuorentien katutaidereitti on oman järkkäilytyöni näkyvä tulos. Sen alkuaskeleet otettiin kesällä 2017. Silloin starttasi kansainvälinen Seinähullu Vantaa -hanke, jonka aikana Kivikirveenkuja neloseen, VAVin talon päätyyn, maalattiin muraali. Toivon, että taloyhtiöt lähtevät ostamaan lisää uusia maalauksia ja että Myrtsissä pystyisi jonakin päivänä navigoimaan katutaidereittien perusteella. www.streetartvantaa.com
5
Myyrmäki
WANDA’S JA MUUT RUOKAPAIKAT
Paikallinen lounastarjonta on parantunut parin vuoden sisään tosi hurjasti, Mannin (Myyrmannin) kakkoskerros ja Wanda’s johtotähtinä. Wanda’sissa järjestetään myös keikkoja: siellä myrtsiläisyyttä on käynyt rakentamassa esimerkiksi Kalevauva.fi. Old Jerusalemista saa hyvät falafelit ja Tilichosta hyvää nepalilaista. www.wandas.fi
14
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
• Asukasluvultaan (16 000) Vantaan suurin kaupunginosa. • Sijaitsee Kehäradan läntisen osan (Vantaankosken radan) varrella, Helsingin rajan tuntumassa. • Läntisen Vantaan keskus, joka tarjoaa monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on useita oppilaitoksia, runsaasti kulttuuritarjontaa sekä erinomaiset ulkoiluja urheilumahdollisuudet. • Myyrmäen suuralueeseen kuuluvat Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala,
Varisto, Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso, Askisto ja Petikko. Asukkaita alueella on noin 53 000.
M I TÄ K U ULUU?
Kalevauva.fi piikittelee kaikella rakkaudella
KALEVAUVA.FI Perustettu 2016 kesäprojektiksi. Kaikki sanoitukset ovat peräisin Vauva.fi-keskustelufoorumilta. Nimi Kalevauva.fi tulee sanoista Kalevala ja vauva.fi.
Nauruhermoja kutkuttelevista kappaleistaan tunnettu Kalevauva.fi valittiin alkuvuodesta vuoden vantaalaiseksi. Voittoon siivitti kaupungin nimikkokappale, vantaalaisten kipupisteille lempeästi irvaileva hitti nimeltä Vantaa. Teksti Heini Nieminen
Kuva Laura Oja
V
auva.fi-keskustelupalstalta lauluihinsa sanoitukset ammentava folkmusiikki-duo Kalevauva.fi tunnetaan muun muassa pilke silmäkulmassa tehdyistä kaupunkikappaleistaan. Vantaasta kertova kipale on tehty erityisellä lämmöllä, sillä Kalevauva.fin kummallakin jäsenellä on vahvat siteet kaupunkiin. Aapo Niinisen vantalaisuus sai lähtölaukauksensa lukiosta, Kimmo Nummisen suhde on pidempi. – Ikävuodet 0–19 olen kasvanut Vantaalla, erityisesti akselilla Rajatorppa–Pähkinärinne–Myyrmäki, Numminen kertoo. Erityisen tärkeitä vaikuttimia Nummisen lapsuudessa olivat musiikkiluokat, joita löytyi jokaisesta koulusta pikkukoululaisesta lukioon saakka. – Tosi valitettavaa, että niistä on ruvettu Vantaallakin säästämään. Ne on näyttänyt monille elämänsuunnan, vaikkei ammattimuusikoksi olisikaan ryhtynyt, Numminen pohtii. Aapo Niininen sai ensikosketuksensa Vantaaseen aloittaessaan lukio-opinnot Myyrmäessä sijaitsevassa Vaskivuoren lukiossa. ”Vaskista” onkin omalta osaltaan kiittäminen Kalevauva.fin olemassaolosta. – Meidän molempien muusikkoidentiteetti on rakentunut Myyrmäessä, Niininen kuvailee. Kalevauvan kaveruksilla on oma näkemyksensä Vantaan identiteettiongelmaan. – Kun menee vähääkään pintaa syvemmälle, niin Vantaalta löytyy paljon kivoja kulttuurijuttuja. Esimerkiksi muraaleja tekevä Street Art Vantaa -yhteisö tekee hienoja juttuja. Vantaan identiteettihän voisi olla vaikka ”Suomen kauneimmin koristeltu kaupunki”, Niininen vinkkaa. Kimmo Numminen (vas.) ja Aapo Nieminen kasvoivat muusikoiksi Myyrmäessä.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
15
i
K Ä D E STÄ P I TÄ E N
KÄYTÄ AINA SUOJAKÄSINEITÄ LATTIAKAIVOA PUHDISTAESSASI. Käsineet suojaavat ihoa lialta, mikrobeilta ja siivousaineiden kemikaaleilta – ja tekevät hommasta vähemmän ällöttävää.
LATTIAKAIVO PUHTAAKSI Lattiakaivon tehtävä on poistaa suihkuvesi kylpyhuoneesta nopeasti ja tehokkaasti, jotta kylppäriin ei tule kosteusongelmia. Lattiakaivoon joutuu kuitenkin helposti kaikenlaista likaa, joka tukkii kaivon. Lattiakaivon säännöllinen puhdistaminen on tärkeä osa asunnosta ja asuinmukavuudesta huolehtimista.
MIKSI LATTIAKAIVO PITÄÄ PUHDISTAA? PESE LATTIAKAIVO SILLOIN TÄLLÖIN LATTIAN PESUN YHTEYDESSÄ. Lattiakaivo kannattaa puhdistaa vähintään neljä kertaa vuodessa. Jos suihkuttelijoita on kotitaloudessa enemmän, pitää puhdistaminenkin hoitaa useammin.
16
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
Vuokra-asunnoissa lattiakaivon kunnossapito on asukkaan vastuulla. Jos lattiakaivo tukkeutuu, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla kallis vesivahinko. Lattiakaivoon ajautuu helposti roskia, ja erityisesti hiukset jäävät usein lattiakaivon sokkeloihin kiinni. Roskat ja hiukset pitää poistaa käsin. Lattiakaivo alkaa haista, jos sitä ei puhdista tarpeeksi usein.
NÄITÄ TARVITSET LATTIAKAIVON PUHDISTUKSEEN: suojakäsineet, talouspaperi, astianpesuaine tai soodaseos, astianpesuharja ja siivousliina.
2
1
Näin se hoituu: Nosta ensin lattiakaivon ritilä pois. Poista irtonaiset roskat ja hiukset ritilästä ja lattiakaivosta talouspaperilla.
4
Laske lattiakaivoon lopuksi puhdasta vettä ja laita ritilä takaisin paikoilleen. Pyyhi lattia siivousliinalla, pese rätti ja ripusta se kuivumaan.
+
Voit käyttää lattiakaivossa myös erillistä irrotettavaa suodatinta. Muista vaihtaa suodatin riittävän usein. Irrotettava suodatin kannattaa kuitenkin ottaa pois, jos olet pidempiä aikoja pois kotoa, jottei se kuivahda ja ala haista.
CLEANING THE FLOOR DRAIN
The purpose of the floor drain is to remove any standing water efficiently to avoid water damage. However, floor drains get blocked easily by hair or other dirt. This is why cleaning the floor drain regularly is important for taking care of your home and well-being. Clean the floor drain when you are cleaning your bathroom floor. You should clean the floor drain at least four times a year. However, if several people share the same shower, you should clean the floor drain more often.
Always use cleaning gloves when cleaning the floor drain. Gloves protect your skin against dirt, microbes and the chemicals in cleaning detergents. They also make the cleaning process easier. This is how you do it: 1 Lift the grating and remove any dirt or hair using a paper towel. 2 Spray clean water together with some dishwashing liquid or multi-purpose cleaning liquid into the floor drain. You can also remove and clean the drain trap.
Laske lattiakaivoon puhdasta vettä. Suihkuta samalla lattiakaivoon astianpesuainetta tai yleispuhdistusainetta. Viemärin hajulukon voi myös irrottaa ja puhdistaa.
3
Pese ritilä kummaltakin puolelta ja harjaa lattiakaivo puhtaaksi. Vanha astianpesuharja sopii tähän tarkoitukseen.
Voit korvata puhdistusaineen ekologisella vaihtoehdolla. Kaada lattiakaivoon ½–1 dl ruokasoodaa ja 1–2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, kaada kaivoon 10 litraa kuumaa vettä. LÄHDE: MARTAT
3 Wash the grating from each side and brush the floor drain clean from the inside. A used dishwashing brush is great for this purpose. 4 Spray more clean water into the floor drain and replace the grating. Wipe the floor clean with a cleaning cloth. Wash the cloth and hang it up to dry. To clean the floor drain you need: Cleaning gloves, paper towels, dishwashing liquid or baking soda mix (baking soda, white vinegar, hot water), dishwashing brush, cleaning cloth
Why do you need to clean the floor drain? The maintenance of the floor drain is the resident’s responsibility. If the floor drain gets blocked, it might cause an expensive water damage to the building. All kinds of dirt and hair get easily stuck in the floor drain grating and block the water inflow. This dirt does not disappear by itself, it has to be removed manually. The floor drain also starts to smell if it is not cleaned often enough. SOURCE: THE MARTHAS
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
17
T
VIERAISSA
Ruokaa rakkaille Teksti Marjo Kanerva
Pähkinärinteeläisen keittiön hellalla porisee mausteinen tomaattikeitto, jonka resepti kulkee Minna Chlebnikovin suvussa.
Kuvat Laura Oja
L
apsuudessaan ja nuoruudessaan Martinlaaksossa asunut Minna Chlebnikov muutti takaisin Vantaalle kolmisen vuotta sitten. Minna viihtyy Pähkinärinteessä, jossa asuvat myös monet hänen sisaruksistaan. – Täällä on aivan ihanat ulkoilumaastot! Loppukesästä ei tarvitse mennä kauaksikaan, kun jo löytyy tatti- ja suppilovahverometsiä mustikkamättäineen. Lammaslammen ympäristössä tuntuu kuin olisi aarniometsässä. Vuodenajasta riippuen täällä voi uida tai hiihtää. Innokkaan kotikokin keittiössä valmistuvat arki-iltaisin niin lihapullat kuin erilaiset sopat. Minnan kestosuosikkeja ovat lohikeitto, siskonmakkarakeitto ja lammaskaalikeitto. Tänään keittiössä tuoksuu mausteinen tomaattikeitto. Se onkin täydellinen arkiruoka, sillä keitto valmistuu kymmenessä minuutissa. Viikonloppuisin kokkaamiselle jää enemmän aikaa, ja silloin jääkiekkoa harrastava 18-vuotias Alex toivoo usein pihviä ja lohkoperunoita. Kauniisti sisustetun kolmion keittiön pöydässä istuvat Alexin lisäksi usein myös Anna-tytär perheineen. Kolmevuotias lapsenlapsi Ilmo on mummin silmäterä. – Ruoanlaitto ei todellakaan ole minulle mitään pakkopullaa, vaan tapa rentoutua, vakuutusyhtiössä korvausratkaisijana työskentelevä Minna kertoo. Myös uuni lämpiää ahkerasti. Ilman kananmunaa valmistettavat pehmeät, kardemummalta maistuvat voisilmäpullat ovat emännän bravuuri. Minna tykkää myös kuvata aikaansaannoksiaan. Parhaat palat hän julkaisee Instagramissa tilillään, joka löytyy nimellä minnamaijahelena.
18
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
A ITTO NLA UOA LAISEN R O I K VAV KAA NET TUN STAVAN ITSE JA ? A RAK LUATKO HDESSÄ E HA IÄ: ISI L TAI E PT I I E ST RES TÄ V @VAV.F E H O LÄ H L .A S A M TUO
N I KS N A KS
T
OMA ETÄ LÄH NKKISI VI N EKO UKSEE IT EN TO I M T E E S E .FI IT VAV OSO ALHO@ . S A UOM
KEITTIÖ KUNTOON KOTIKONSTEIN Ekologinen tiskirätti bambulangasta Kertakäyttöiset tiskirätit keräävät likaa ja bakteereja. Bambu sopii erinomaisesti tiskirätteihin, sillä se imee 3–4 kertaa enemmän kosteutta kuin puuvilla tai muut tekstiilikuidut. Ekologinen bamburätti syntyy helposti itse ja peseytyy pyykkikoneessa muun pyykin joukossa puhtaaksi. 40 asteen lämpötila riittää.
Pehmeä tomaattikeitto 2 5 ½ tl ½l 1 kg 1 n. 1 tl
sipulia öljyä valkosipulinkynttä mustapippurirouhetta kasvislientä tomaattimurskaa vahva Koskenlaskija-juusto (parmesaanijuustoa) chilirouhetta loraus kermaa sokeria tuoreita yrttejä, esim. oreganoa ja timjamia
VALMISTA kasvisliemi. Pilko ja kuullota sipulit öljyssä, murskaa sekaan valkosipuli. Mausta mustapippurilla ja lisää kasvisliemi. Anna kiehua hiljalleen kymmenisen minuuttia. LISÄÄ tomaattimurska ja paloiteltu Koskenlaskija. Halutessasi voit raastaa mukaan myös parmesaania. Mausta maun mukaan chilirouheella ja sokerilla sekä lorauksella kermaa. Anna kiehua hetken aikaa. PYÖRÄYTÄ tasaiseksi sauva- tai tehosekoittimella. Lopuksi lisää tuoreita yrttejä. Tarkista maku ja tarjoile vastaleivottujen sämpylöiden tai paahtoleivän kera.
Kahteen rättiin tarvitset: 50 g bambusekoitelankaa virkkuukoukun neulan päättelyyn sakset Tee aloitussilmukka ja virkkaa 40 ketjusilmukkaa. Jatka virkkausta seuraavalle riville. Muista lisätä jokaisen rivin lopussa yksi ylimääräinen silmukka, jottei neulos lähde kapenemaan. Jatka virkkaamista, kunnes rätti on yhtä korkea kuin leveä. Päättele neulos.
Kahvinkeitin puhtaaksi etikalla Puhdista kahvinkeitin nopeasti ja tehokkaasti kotikonstein etikalla. Tee etikka-vesi-seos suhteessa kolme osaa etikkaa, seitsemän osaa vettä. Kaada seos kahvinkeittimen vesisäiliöön ja laita virta päälle. Kun seoksesta on valunut puolet, sammuta keittimen virta. Anna vaikuttaa 30 minuuttia. Vaikutusajan jälkeen laita virta takaisin päälle ja anna lopun nesteen valua pannuun. Jottei etikan makua jää pannuun, keitä keittimen läpi vielä ainakin kolme täyttä pannullista vettä.
Puhdista liesi sokeripalalla Perinteisen lieden pinta puhdistuu helposti sokeripalan avulla. Pyyhi kylmä liesi ensin irtoroskista puhtaaksi. Hiero sitten vedessä kostutettua sokeripalaa tahraan ja anna vaikuttaa hetki. Lopuksi pyyhi lieden pinnalle jääneet sokerit pois.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
19
H Y VÄ T I E TÄ Ä
PELASTUSSUUNNITELMA SÄHKÖISEKSI VAV:n uusi sähköinen pelastussuunnitelma on aina ajan tasalla.
Teksti Joni Svärd
P
elastussuunnitelma kertoo asukkaille ja käyttäjille, miten tulipaloja ja muita vaaratilanteita ehkäistään omassa taloyhtiössä. VAV:n asuntoja koskeva pelastussuunnitelma siirtyi joulukuussa paperilta sähköiseen muotoon. Nyt suunnitelmaa pystytään päivittämään reaaliaikaisesti, ja se on aiempaa useampien ulottuvilla. Isännöinnin projektipäällikkö Hanna Pölkki on tyytyväinen, sillä uusi suunnitelma kohtelee asukkaita paperiseen verrattuna huomattavasti oikeudenmukaisemmin ja tasa-arvoisemmin. – Paperinen pelsu ei ollut enää linjassa meidän entistä aktiivisemman asukasturvallisuuteen panostamisen kanssa. Kun aiemmin paperin saivat käsiinsä vain suojelujohtajat ja väestön-
20
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
suojan valvoja, nyt kaikilla on mahdollisuus nähdä suunnitelma. Täyttä kattavuutta ei sähköistykselläkään tavoiteta, sillä kaikilla ei ole käytössään internetiä. Todennäköisesti pelastussuunnitelman näkee kuitenkin jatkossa selvästi aiempaa useampi silmäpari.
Eväät hätätilanteiden varalle Sähköisen pelastussuunnitelman toimitti Plan Brothers Oy. Valinnassa painotettiin esimerkiksi sitä, että VAV:n henkilöstö pääsee itse päivittämään kiinteistökohtaisia tietoja, kuten suojelujohtajan vaihtumisen. Myös suojelujohtaja ja väestösuojan valvoja voivat tehdä kohteen turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia ja kuvauksia, jotka VAV voi liittää osaksi kiinteis-
tön virallista pelastussuunnitelmaa. – Haluamme tarjota asukkaillemme mahdollisimman hyvät edellytykset toimia oikein mahdollisissa hätätilanteissa, Pölkki sanoo. Pelastussuunnitelmasta tiedotetaan kevään aikana talojen ilmoitustauluilla, kun turvallisuusohjeet päivitetään ilmoitustaulutiedotteiden uusimisen yhteydessä. Pölkin mukaan asukasturvallisuudessa on muutenkin otettu monta askelta parempaan suuntaan. Esimerkiksi kiinteistöjen valaistusta on parannettu. – Teemme töitä sen eteen, että meillä olisi entistä turvallisempaa asua. Löydät sähköisen pelastussuunnitelman osoitteesta vav.fi/talosivut.
I L M O I T U STAU L U
NIMITYKSIÄ
JARKKO MÄKELÄ aloitti alku-
Vuokrauksen tulorajat poistuivat asetetut ylärajat poistuivat maaliskuun alussa. Suomen hallitus päätti alkuvuodesta poistaa käytöstä valtion tukemien ARA-asuntojen tulorajat. Hallitus myös luopui suunnitelmasta, jonka mukaan näiden asuntojen asukkaille olisi alettu tehdä tulojen määräaikaistarkastuksia. ARA-talojen uusia asukkaita ja asuntojen vaihtajia koskeneet tulorajat ehtivät olla voimassa runsaan vuoden ajan Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa. Tulorajojen vaikutusta seurattiin tiiviisti, kunnes hallitus päätti luopua rajoista. Määräaikaisista tulotarkastuksista luopumiseen vaikutti ympäristöministeriön tilaama selvitys. Osana selvitystä myös VAV:n asukkailta kysyttiin heidän mielipidettään asiasta. Selvitys osoitti tulotarkastuksissa useita ongelmakohtia, kuten niiden mahdollisesti aiheuttamat kannustinloukut. VAV:N ASUNNONHAKIJOIDEN TULOILLE
Luottamushenkilöiden ja asukastoimikunnan puheenjohtajien koulutus z To 26.4. klo 17.00 PAIKKA: VANTAAN SEURAKUNTIEN TALON AUDITORIO, Kuvat Shutterstock
UNIKKOTIE 5 C, TIKKURILA
Luottamushenkilöille ja asukastoimikunnan puheenjohtajille tarkoitetussa koulutuksessa perehdytään asukasdemokratian periaatteisiin ja annetaan neuvoja asukastoiminnan järjestämi-
seen. Koulutuksen tarkempi ohjelma on lähetetty osallistujille kirjallisessa kutsussa.
vuodesta uutena energiavastaavana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa lämmitys- ja ilmastointiautomatiikan valvonta sekä yksittäisiä vikoja laajempien sähköongelmien ratkominen. Mäkelä on toiminut 20 vuotta erilaisissa sähköurakointitehtävissä ja työskennellyt kaikenlaisissa kiinteistöissä aina mummonmökeistä teollisuushalleihin.
Tekninen isännöitsijä JOUNI RANTALA aloitti työt talossa alkuvuodesta. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat sekä isännöintitehtävät että kunnossapidon työt, kuten vahinkokorjaustöiden järjestely. Rantalalla on pitkä työkokemus kiinteistösektorilta, sillä hän on toiminut 12 vuotta isännöitsijänä ja tehnyt 20 vuotta rakennusalan töitä.
Tervetuloa mukaan oppimaan!
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
21
W H AT ' S U P ?
Good air The quality of indoor air depends on how the house is constructed and how you live in it. Text Anne Hänninen Photo Laura Oja
I
ndoor air quality is discussed often in Finland. According to Jorma Säteri, Executive Manager of the Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate, the best instruments to measure air quality are the people living in the house. Air quality is good, if you do not notice the air around you in any way. If there’s a smell, the temperature feels wrong, you feel a draft, or you have general symptoms that become worse at home, then there may be reason to look into the situation. In apartment buildings, the source of most problems is the bathroom, where water gets into the structures of the house. This is why bathroom materials should be checked regularly to see if they are damaged or worn. Residents have an important role in keeping air quality high. “Keeping the place clean and tidy is important, as particles floating in the air, like dust, can cause symptoms,” says Säteri. The worst thing residents can do their own air quality is to smoke indoors. This is followed by burning candles and incense. To ensure good ventilation you need to let the air move from room to room. “ Today, fresh air is brought in usually in the bedroom and taken out in the kitchen and bathroom. To keep ventilation going, air needs to move between the rooms e.g. through gaps beneath the doors, or you can keep the doors open,” says Säteri. The other important factor is the house itself, and its construction. In the construction phase, the work needs to be wellplanned, making sure there is no moisture left in the structures. The materials used must have the M1 mark to show they have low emissions. In houses built by VAV, goals are set for indoor air and climate planning, cleanness of construction, material emissions, and need for cooling. New houses use mechanical ventilation. Incoming air is then heated and filtered, decreasing the number of complaints about cold air coming in the apartment.
22
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
Income limits for ARA apartments removed THE MAXIMUM INCOME limit for applicants
to VAV apartments was removed at the beginning of March. At the beginning of the year, the Finnish government decided to remove the income limits for state-subsidized ARA apartments. The government also gave up its plan to introduce temporary checks on resident income. The income limits for residents of ARA buildings were in use for about a year in Vantaa, Helsinki, and Espoo. The decision to remove the income limits was influenced by a study ordered by the Ministry of Environment; VAV tenants were also asked for their views about it.
y DIY
EMERGENCY PLAN GOES DIGITAL
Make your own ecological dishrag Bamboo is an excellent material for dishrags, as it absorbs 3–4 times more moisture than cotton or other textile fibers.
VAV’s new digital emergency plan is always up to date. Text Joni Svärd
residents and guests how to prevent fires and other emergencies in the building. The emergency plans of VAV’s apartments were digitalized in December. Now the plan can be updated in real time, and it is also available to more people than before. Project manager Hanna Pölkki is happy, as the new plan treats residents much more fairly and equally compared to the paper document. “ The paper plan was no longer in line with our increased efforts to improve resident safety. Only rescue managers and the emergency shelter warden could get hold of the document, but now anyone can see the plan.” THE EMERGENCY PLAN TELLS
Emergency plans can be seen at vav.fi/talosivut. The plans are in Finnish.
You can easily make your own ecological dishrag using bamboo yarn. The dishrag can be washed in the washing machine at 40 degrees. For two dishrags you will need: 50 grams of bamboo yarn crochet hook needle for fastening the yarn scissors Make a slip knot and crochet a chain of 40. Flip over and do another row. Remember to add a stitch at the end of each row, so the swatch will not start narrowing down. Continue to crochet until the swatch is as high as it is broad. Fasten the yarn ends using a needle.
ASK AWAY!
?
I’m interested in recycling plastic packages. Is it possible to get a separate bin for plastics in the trash room?
Recycling packaging plastics has been possible in Finland from the end of 2017. You can recycle plastic materials that were originally packages for a product, for example yogurt cups, butter containers, detergent bottles, and plastic bags. Plastic recycling requires some effort, as the packages have to be emptied and cleaned first. Residents must therefore
be willing and able to recycle. Collecting plastic waste is less expensive than collecting mixed waste. However, there has to be room for another bin in the trash room. An alternative is to replace a mixed-waste bin with a bin for plastics. If you are interested, contact the housing manager of your building.
VAV I L A 1 / 2 0 1 8
23
Etsi kuvista viisi eroavaisuutta
KATSO ISÄNNÖITSIJÄN JA HUOLTOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT TALOSIVUILTA VAV.FI/TALOSIVUT TAI PORRASKÄYTÄVÄN ILMOITUSTAULULTA!