VAVILA 3_2019

3 2019

VAV- KO N S E R N I N A S I A K A S L E H T I

VIERAISSA

SARI NIEMI:

RUOKA MAISTUU RETKELLÄ KO T O N A Yhteisö tuo turvaa palvelutalossa

M I TÄ K U U L U U ? Sari Multala syntyi purjehtimaan

PÄÄKIRJOITUS S I S Ä LT Ö STÄ HDE A A LE N T N E T A AUT VAV.FI PAL @ A T N TI VIES

Kyläyhteisöstä asukastoimintaan

K

Sanna Liimatainen

esälomalla maalla ajellessani pääsin kokemaan, mistä aineksista kyläyhteisön yhteenkuuluvuus syntyy. Oli talkoita seurantalolla, tansseja ja iltamia makkaranpaistoineen.

Mukana olivat kaikki vauvasta vaariin, yksineläjistä perheisiin.

Välitöntä yhdessäolon tunnelmaa siivittivät kesän valo ja lämpö tuoksuineen. Autettiin naapureita erilaisissa hommissa ja käytiin naapurissa porisemassa ajankohtaisista asioista.

Tällaisen hyvän olon yhteenkuuluvaisuuden tunteen haluamme juurruttaa myös VAV:n taloihin. Talon innokkaista, ikään ja sukupuoleen katsomatta, koottu energinen asukastoimikunta kokoaa asukkaat yhteen, tutustumaan toisiinsa ja viettämään aikaa yhdessä.

Homma ei ole mitään rakettitiedettä. Tarvitaan vain intoa luoda omasta talosta sellainen, jossa asukkaat viihtyvät, tulevat tutuiksi ja löytävät erilaisia mahdollisuuksia yhdessäoloon.

Isännöitsijämme tukevat ja auttavat mielellään talon asukastoimijoita. Olemme varanneet jokaiselle talolle vuosittain määrärahaa asukastoimintaa varten, ja asukastoimikunnan puheenjohtajat ovat saaneet tarjoiluhankintoja varten S-kortin.

Taloissamme pidetään vuosittain asukaskokouksia. Toivomme, että asukkaat lähtevät mukaan iloiseen ja yhteenkuuluvaan asukastoimintaan. Jos taloon ei heti saada asukastoimikuntaa, ei kannata lannistua vaan yrittää myöhemmin uudelleen.

Hyvällä yhteistyöllä luomme asumisesta VAV-taloissa entistä ehompaa – yhteistä tunnetta asumisesta ja naapureista välittämisestä.

Tätä kirjoittaessani tunsin heinäpellon tuoksun.

Kuulin iloisen kylätapahtuman puheensorinan, joka voisi hyvin olla myös meidän talon pihalta.

Yhteistyöterveisin

2

PÄ Ä K I R J O I T U S

3

MUISTILAPPU

4

KYLILLÄ

6

V E I K K O VA S TA A

7

OVELLA

8

KOTO N A

12

M U N VA N TA A

15

M I TÄ K U U L U U ?

1 6

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

18

VIERAISSA

20

H Y VÄ T I E TÄ Ä

21

I L M O I T U S TA U L U

22

W H AT ' S U P ?

24

E T S I S A N A -T E H TÄVÄ

7

OVELLA

Jani Höglund haluaa olla mukana vaikuttamassa talonsa asioihin.

8

KO T O N A

VAV rakennutti Myyrmäkeen erilaisen palvelutalon.

16

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N Jukka Tervo isännöintipäällikkö Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan VAV-konsernin asuntoihin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit saavat lehden sähköisessä muodossa. Kaikki lehdet vuodesta 2014 alkaen ovat luettavissa osoitteessa vav.fi/asukkaalle/vavila. Julkaisija VAV-konserni Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Minna Pääkkönen Toimituspäällikkö Marjo Kanerva Toimitusneuvosto VAV: Susanna Kasonen, Tuula Montonen, Sari Pulkkinen, Anneli Sinkkonen (asukasjäsen), Cocomms: Marjo Kanerva, Anna Makkonen Ulkoasu Anna Makkonen Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Laura Oja Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2019.

Näin pääset eroon banaanikärpäsistä ja muista kodin kutsumattomista vieraista.

MUISTILAPPU

1

A J A N KO H TA I S TA ASUKASAKTIIVEILLE

Askarruttaako jokin asumiseen liittyvä käytännön asia?

Tule tapaamaan kiinteistösi isännöitsijää ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Järjestämme vuokranmääritysillan torstaina 10.10. klo 17.30. Paikkana on VAV:n toimisto, os. Veturikuja 7, Tikkurila.

Tilaisuus on tarkoitettu talojen asukasaktiiveille..

Ilmoittautumiset osoitteessa vav.fi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

2

VA H D I L A DAT TAV I A A K K U J A

Ladattavia sähkölaitteita tulee koteihin yhä enemmän, mikä lisää niistä aiheutuvien tulipalojen vaaraa.

Mitään laitteita ei pidä jättää latautumaan ilman valvontaa. Jos laite kuumenee pahasti latauksen aikana, pidä tauko tai vaihda koko laite. Jos laite vaikuttaa vialliselta, älä käytä sitä tai yritä korjata sitä itse.

Latauspaikan lähellä ei kannata säilyttää helposti syttyviä materiaaleja. Riittävä ilmankierto on myös varmistettava laitteen kuumenemisen välttämiseksi.

Teksti Marjo Kanerva

3

J O U L U J O U T U I J O TA A S P O H J O L A A N . . .

Tervetuloa virittäytymään joulutunnelmaan!

Merkitse jo nyt kalenteriisi VAV:n joulukonsertti asukkaille torstaina 21.11. klo 18–19. Pyhän Laurin keskiaikaisessa kirkossa pidettävän konsertin musiikkiannista vastaavat Maarit ja Sami Hurmerinta.

Ilmoittautuminen avautuu osoitteessa vav.fi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

3

h

V

KYLILLÄ

Supersuosittu Skam näyttämölle 7 €, EN 3 LKA -19 V. A T LIPU RISO 13 NUO 19 € U. F I LIPP

z Esityskausi 2.10.-30.11.

KULTTUURITALO MARTINUS, MARTINLAAKSONTIE 36, MARTINLAAKSO

V

antaan kaupungin Kulttuuritalo Martinuksen päänäyttämöllä nähdään tulevana syksynä norjalaisen menestyssarjan Skamin teatteriversio. Suomessakin suursuosion saavuttanut televisiosarja tuo nuorten elämän suuret kysymykset lähelle katsojia myös teatterilavalla.

Alun perin norjalaisnuorten elämää käsittelevän palkitun tv-sarjan teatteriversio on paikallistettu suomalaisnuorten elämään. Teatteriversio perustuu sarjan ensimmäiseen tuotantokau-

4

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

teen, joka seuraa tiivisti lukion ensimmäisen luokan aloittaneen Evan kamppailua ystävyyden, oman identiteetin ja myrskyävän seurustelusuhteen välillä.

Ystävyys, uskonto, rakkaus ja seksi eivät takaa viihdettä ja kosketuspintaa ainoastaan nuoremmalle yleisölle, vaan esitys puhuttelee myös vanhempia katsojia.

Martinuksen Skam-teatteriversio pohjaa Julie Andemin tv-käsikirjoitukseen, ja näyttämölle sen on sovittanut Line Mørkeby.

SEIKKAILE VIRTUAALITODELLISUUDESSA VIIHDEKESKUS FLAMINGO, TASETIE 8, 2. KRS, VEROMÄKI

Vantaan Flamingossa on Pohjoismaiden ensimmäinen virtuaalitodellisuutta hyödyntävä tapahtumapuisto, jossa pääset virtuaalilasien, kuulokkeiden ja ohjainten avulla toiseen maailmaan. Puistosta löytyy pelejä ja lyhytelokuvia koko perheelle.

Liput alkaen 20 €.

Tässä on Peppi Pitkätossu! z 20.-26.11.

MONITOIMIKESKUS LUMO, URPIAISENTIE 14, KORSO

Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun taiteilijat nähdään samalla lavalla, kun Korson Lumosalissa saa ensi-iltansa teatteria ja sirkusta yhdistävä rakastettu Peppi Pitkätossu.

Näyttävä sirkustaide vauhdittaa viihdyttävää näytelmää maailman vahvimmasta tytöstä, joka laittaa normit ja säännöt uusiksi muuttaessaan hylättyyn taloon – Huvikumpuun. Hulvaton koko perheen näytelmä tarjoaa seikkailua ja jännitystä kaiken ikäisille.

Valloittavalla energiallaan ja tarmollaan Peppi herättää niin lapset kuin aikuiset ajattelemaan isoksi kasvamista, perhettä ja ystävyyttä.

Lavalla nähdään Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun oppilaita sekä aikuisia harrastenäyttelijöitä Tikkurilan Teatterista.

25-VUOTISJUHLAVUOTENSA KUNNIAKSI

Kuvat: Cata Portin, Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu

Liput: aikuiset 20 €, lapset 16 €.

Ruskaretki Hermaskärinkalliolle Su 6.10. klo 10-12. Petikon ulkoilualueen pysäköintialue, Tallimäentie, Petikko Vedä

jalkaan vaelluskengät ja lähde ihailemaan ruskan eri sävyjä yksin tai ystävien kanssa.

Ilmaiselle retkelle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

KATSE KORKEALLE HELSINKIVANTAALLA Helsinki-Vantaan lentokentän ulkopuolella on useita erinomaisia tähystyspaikkoja, joista pääsee myös syksyn pimenevissä illoissa ihailemaan lähteviä ja saapuvia koneita lähietäisyydeltä.

Erinomaisia lentokoneiden bongailupaikkoja lähellä lentoasemaa löytyy esimerkiksi Tullimiehen kalliolta sekä Ruskeasannantieltä. Lisäksi Puusepäntien ja Kulomäentien risteyksessä Sammonmäellä on hyvät näköyhteydet kiitotielle.

ILMAILUMUSEON JOULUMYYJÄISET La 7.12. klo 10-17 SUOMEN ILMAILUMUSEO, KARHUMÄENTIE 12

Lähde etsimään joulutunnelmaa ja -lahjoja Ilmailumuseon joulumyyjäisiin. Myyjäisistä löydät paljon ideoita käsitöistä kirjoihin ja ilmailuaiheisiin lahjatavaroihin. Tule myös tervehtimään joulupukkia, joka on paikan päällä koko päivän!

TARINOITA MUUMILAAKSOSTA 14.9.–31.12.

TANSSITEATTERI RAATIKKO, VIERTOLANKUJA 4, VIERTOLA

Tanssiteatteri Raatikon näyttämöllä perheen pienimpiä ihastuttaa syksyllä iki-ihana muumiperhe. Näytelmä perustuu Tove Janssonin kirjaan Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.

Liput 14,50 €.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

5

V E I K KO VA STA A

?

Pyykkituvan käyttö on meidän talossa joiltain vähän hakusessa! Veikko, voisitko kerrata kaikille pesutuvan säännöt?

Pesutuvan käyttöohjeet käyttöaikoineen löytyvät pesulan seinältä. Pesutupa varataan joko merkitsemällä aika varauskirjaan tai varaamalla aika ns. avaintaululla.

Avaintaulun ”varaustägi” eli lukko siirretään kotiavaimella kalenterin kohtaan, jolloin pyykkiä halutaan pestä. Noudatathan varaamaasi aikaa.

Kaarituellisia rintaliivejä saa pestä pesukoneissa vain pesupussissa, sillä ne saattavat irrotessaan rikkoa pesukoneen.

Mattoja saa pestä ainoastaan erillisissä matonpesukoneissa, sillä tavalliset pesukoneet eivät kestä märkien mattojen painoa.

Kuivaushuone on tarkoitettu ensisijaisesti talopesulan käyttäjille. Lämpöpuhallin on käytössä yleensä klo 7–22. Kuivunut

Kuivaushuone on tarkoitettu ensisijaisesti talopesulan käyttäjille. pyykki on haettava pois mahdollisimman pian, jotta tilaa vapautuu seuraavalle käyttäjälle. Mattojen kuivatus kuivaushuoneessa on kielletty.

Jos kuivaushuoneessa on vapaata, myös kotona pesty pyykki kannattaa kuivattaa siellä. Kuivausrumpua saa käyttää myös kotona pestyn pyykin kuivaamiseen samoin ehdoin kuin kuivaushuonetta.

Jos tarvitset tarkempia ohjeita, ota yhteyttä asuinkiinteistösi isännöitsijään tai asukastoimikunnan jäseniin.

?

Minulla on nyt ensimmäinen oma auto ja autolla parkkipaikka lämpötolppineen. Kun

6

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

talvi nyt tekee tuloaan, onko jotain, mitä pitäisi huomioida?

Auton lohkolämmitys on ympäristöystävällinen tapa toimia. Esilämmitetty moottori säästää moottoria ja polttoainetta sekä vähentää haitallisia hiiliyhdistepäästöjä.

Lämmintä autoa on myös mukava lähteä ajamaan, ja hyvä näkyvyys huurteettomista ikkunoista parantaa liikenneturvallisuutta.

Auton lämmitystolpan toiminta ja lukitus on hyvä varmistaa aina ennen talven tuloa. Jos huomaat sähkötolpassa jotain vikaa, ilmoita asiasta huoltoyhtiöön.

Sähkötolpan kojerasian kansi on pidettävä kiinni, eikä johtoja saa jättää roikkumaan tolpasta.

Sisätilalämmitten käyttö ja sähköauton lataaminen ei ole sallittua.

Otathan myös huomioon, että parkkiruudun puhtaanapito ja lumityöt ovat sinun vastuullasi.

Vuokraaja vastaa myös sulakkeiden vaihtamisesta, mikäli tolpassa on perinteiset irroitettavat sulakkeet. Jos tolpassa on automaattisulakkeet, niissä ilmenevistä vioista pitää ilmoittaa huoltoyhtiöön.

?

Mitä varten VAV tarvitsee minun sähköpostiosoitettani?

Kun ilmoitat sähköpostiosoitteesi VAV:lle, saat sähköpostiisi kiinteistön tiedotteet ja VAV-uutiskirjeen.

VAV-uutiskirje on uusi palvelu asukkaille ja sidosryhmille. Saat yhdessä sähköpostiviestissä kattavan tietopaketin VAV:n ajankohtaisista asioista. Voit tilata uutiskirjeen osoitteessa vav.fi -> Tietoa meistä -> Uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaaminen on vapaaehtoista eikä se velvoita mihinkään. Voit perua tilauksesi milloin tahansa uutiskirjeessä olevan linkin kautta.

Voit päivittää omat tietosi ja asetuksesi OmaVAV-palvelun Omat tiedot -kohdassa.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) sekä kansallista tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä. Tietosuojaselosteissa kerromme, miten käsittelemme rekistereihimme kerättyjä henkilötietoja. Tietosuojase-

KÄRSIIKÖ KOIRASI EROAHDISTUKSESTA? Digital Dogsitter -sovellus on hyödyllinen apuväline kaikille eroahdistuksesta kärsivien koirien omistajille. Appi saa koiran rauhoittumaan soittamalla sinun ääntäsi. Voit seurata koiran pärjäämistä puhelimesta tai tietokoneelta. www.digitaldogsitter.com

losteet löytyvät osoitteesta vav.fi -> Tietoa meistä -> Tietosuoja.

ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN VIESTINTA@VAV.FI

Teksti Marjo Kanerva

?

OV ELLA

Yhteinen ääni kuuluviin Jani Höglund on toiminut asukastoimikunnan puheenjohtajana reilut neljä vuotta. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa kiinteistönsä asioihin.

Teksti Susanna Rapp

Kuva Raisa Kyllikki Ranta

MITÄ ASUKASTOIMINTA OIKEIN TARKOITTAA? Näen sen ainoana konkreettisena keinona vuokralaiselle vaikuttaa omaan asumisympäristöön ja sen viihtyvyyteen. Se on yksi syy, miksi haluan olla mukana. Asukastoimikunnan kautta saa suoran väylän isännöitsijään. Totta kai yksittäinenkin ihminen voi soittaa isännöitsijälle toiveistaan, mutta porukalla saa asialleen enemmän painoarvoa.

Kiinteistössämme olemme esimerkiksi remontoineet kerhohuoneen lattiasta kattoon. Se sai talon asukkaat innostumaan.

Nyt tilassa voi helposti järjestää juhlat isolle porukalle ja vielä ilmaiseksi. Olemme myös panostaneet pihan viihtyvyyteen, kaikkien rappujen edessä on asukastoimikunnan istuttamat kukat.

MIKSI TOIMINTAAN KANNATTAA LÄHTEÄ MUKAAN?

Miksi ei? Mukana oleminen ei sido mihinkään. Asukastoiminnassa oppii paljon naapureistaan ja muista ihmisistä. Hyvillä asioilla on tapana kertaantua – kun tekee jotain yhteisen asian eteen, voi löytää uusia ystäviä tai rakkauden, apua koiran ulkoiluttamiseen, lastenhoitoon tai kodin askareihin. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kun uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen.

MITKÄ OVAT OMAT VINKKISI ASUKASTOIMINNAN VIRKISTÄMISEEN?

Kannustan kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan talkoisiin ja asukaskokouksiin. Ilman ihmisiä homma ei toimi. Tekemisen pitää kuitenkin olla helppoa – talkoisiin voi tulla juomaan kupin kahvia ilman, että joutuu haravoimaan koko päiväksi. Voi vaan olla osana yhteisöä ja nauttia siitä, mitä VAV tarjoaa asukastoimikunnalle. Oma panos voi olla esimerkiksi makkarangrillausta talkoissa.

Pohjimmainen tarkoitus on yhteisöllisyyden ja hyvän fiiliksen luominen ja se, että naapurit tulisivat tutuiksi.

JANI HÖGLUND • Tikkurilan Veturikuja 9:n asukastoimikunnan puheenjohtaja • Koulutukseltaan lähihoitaja, töissä päiväkodissa Kivistössä • Kahden lapsen onnellinen isä

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

7

V

Yhteisรถ tuo turvaa 8

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

KOTO N A

Vantaa vanhenee nopeasti, mikä lisää palvelujen tarvetta. Palvelutalojen yhteisöllisyys taas vähentää ikääntyneiden palvelujen käyttöä.

Teksti Anne Hänninen Kuvat Laura Oja

V

aikka Vantaa on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorekas verrattuna Suomen kuuteen suurimpaan kuntaan, sen väestö vanhenee nopeimmin, erityisesti yli 85-vuotiaissa.

Vuosina 2015–2018 Vantaan yli 65-vuotiaiden määrä nousi 14,4 prosenttia ja 85 täyttäneiden määrä peräti 29,8 prosenttia. Ero on huomattava esimerkiksi Helsinkiin, jossa vastaavat luvut olivat 8,4 ja 8,9 prosenttia.

Väestön ikääntyminen näkyy suoraan Vantaan vanhuspalvelujen käyttäjämäärän kasvussa.

VAV:n rakentamissa palvelutaloissa paikkamäärä miltei kaksinkertaistui noin 450:een Myyrmäen uuden palvelutalon valmistuttua.

– Mitä vanhempaa väkeä, sitä enemmän joukossa on ympärivuorokautisen avun tarvitsijoita, kertoo Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.

Poikkeuksellinen Vantaa Vantaalaiset voivat vanhetessaan saada kaupungilta monenlaista tukea asumiseensa.

Ohjauksen ja kuntoutuksen lisäksi tarjolla on kotihoitoa kotonaan asuville. Kotiin saa jopa sairaalatasoista hoitoa, jos lääkäri ei katso sairaalassa oloa välttämättömäksi. Esimerkiksi sairaanhoitaja voi tulla kotiin antamaan antibioottitiputuksen kahdesti päivässä.

Kun kotona ei enää pärjää kotihoidonkaan

turvin mutta ympärivuorokautiseen hoivaan ei vielä ole tarvetta, ratkaisuna on palvelutalo.

– Vantaa on Uudellamaalla poikkeus – muilla kunnilla ei ole palvelutalon kaltaista välimuotoa kotihoidon ja tehostetun hoidon välillä. Sen ansiosta olemme pärjänneet erittäin hyvin suurimpien kuntien talousvertailussa, Lahnalampi-Lahtinen toteaa.

Palvelutalo on taloudellisesti tehokas tapa hoitaa ikääntyviä, ja niissä asukkaiden elämänlaatukin paranee.

Turvaa yhteisöstä Yksin asuminen on ominaista vantaalaisille, ja siitä syntyy usein yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Asukkaat ovat muuttaneet paikkakunnalle muualta, ja lapsetkin ovat voineet muuttaa muualle. Monilla ei ole tukiverkkoa.

– Tutkimusten mukaan yksin asuvat käyttävät palveluja muita enemmän. Kun olo on turvaton, kolotuksiin lähdetään helposti hakemaan ratkaisua terveysasemalta, vaikka apu löytyisi paremminkin yhteisöstä.

Palvelutalossa ikääntyneet voivat ruokailla ja harrastaa yhdessä. Näin syntyy yhteisö, joka tuo turvaa ja vähentää palvelujen tarvetta. Kun talossa on 90 mummoa ja pappaa, hoito tehostuu myös. Työntekijät siirtyvät näpsäkästi huoneesta toiseen, ja asukkaille voidaan järjestää vaikkapa tuolijumppaa.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

9

T

Minna Lahnalampi-Lahtinen tutustui Myyrmäen uuteen palvelutaloon Kari Nauskan johdolla.

– On logistisesti järkevää ja ekologisempaa tarjota ruoka kerralla 50:lle kuin kuljettaa annos taksilla vanhukselle, joka sitten syö ruokansa pahvilaatikosta yksinään.

Tosin Lahnalampi-Lahtisen mielestä tarvitaan myös kansallinen muutos. Kuntien palvelut eivät voi olla ratkaisu vanhenevan väestön hoitamiseen, vaan Suomessa pitäisi rakentaa yhteisöllisyyttä.

– Esimerkiksi Hollannissa dementoituneet saivat vaeltaa kylällä, ja heitä kutsuttiin sisälle istumaan ja ottamaan lasillinen punaviiniä. Meidänkin pitäisi välittää toisistamme ja ymmärtää, että asukkaita on kaikenlaisia, Lahnalampi-Lahtinen korostaa.

Palvelutalo vai asuintalo?

Uusin yhteisö syntyy Ruukkukujalle Myyrmäessä. VAV:n Vantaan kaupungille rakennuttamassa palvelutalossa on 64 palvelutaloasuntoa sekä 135 tehostetun asumispalvelun asuntoa ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville.

Talon rakentaminen ei ollut mutkatonta. Edellisen hallituksen sote-hank10

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

keen takia sote-kohteille oli rakentamiskielto, joten taloa varten piti saada erikseen lupa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Myös lupien hankkimisessa piti varautua mahdollisiin muutoksiin.

– Lupien hankkimisen aikaan meillä ei ollut tietoa, miten soten kanssa käy ja onko meillä vuokraajaa talolle. Siksi luvissa varauduttiin siihen, että asunnot vuokrataan tavallisille vuokralaisille, VAV:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska kertoo.

Minna Lahnalampi-Lahtinen kävi kädenvääntöä talon sopivuudesta tavallisille vuokramarkkinoille omalla tahollaan. ARA-rahoitetussa kohteessa ei olisi saanut rakentaa tehostetun hoidon asuntoihin pienoiskeittiötä ja tuoda kylpyhuoneeseen pesukonetta ja kuivausrumpua. Omia vaatteita ei haluta pesettää muiden vaatteiden seassa yhdessä jättikoneessa, josta omat alushousut harvoin löytävät tiensä takaisin omistajalleen.

– Jos joku keksii hoidon Alzheimeriin, hoidon tarve romahtaa. Mihin sitten voitaisiin käyttää asuntoja, joissa ei ole minkäänlaista keittiötä? Nyt ne voi-

PALVELUTALOSTA TOISEEN Yksi Ruukkukujan palvelutalon uusista asukeista on 85-vuotias Anja Lindqvist.

Ruukkukujalle siirtyy valtaosa Martinlaakson Raikukujan palvelutalon asukkaista. Martinlaaksossa Lindqvist ehti asua jo 12 vuotta.

– Tulin sinne ensin miehen takia. Jäin sinne sitten, kun oma kunto huononi – ei tarvinnut vaihtaa paikkaa.

Vanha asunto oli 50-neliöinen, joten suurinta huolta muutossa aiheutti asunnon koko ja joutuuko omista tavaroista luopumaan.

Ruukkukujalla pienimmät asunnot ovat 38 ja suurimmat 56,5 neliötä.

Valtaosa Ruukkukujan palveluista on tuttuja aiemmasta palvelutalosta.

– Uutta siellä on ympärivuorokautinen palvelu. Hoitajat auttavat öisin tarvittaessa myös palvelutalon asukkaita.

”Tulevilla vanhuksilla on nykymummoja paljon kovemmat laatuvaatimukset.” daan muuntaa vaikka opiskelija-asunnoiksi.

– Sitä paitsi tulevilla vanhuksilla on nykymummoja paljon kovemmat laatuvaatimukset. Pian asuntoihin pitää varmaan saada viinikaapit!

Muuttokuormia syksyllä Uusi palvelu on näkyvällä paikalla Myyrmäessä, lähellä Myyrmannia ja alueen palveluja.

– Ihmiset kävivätkin kyselemässä, saisivatko ostaa talosta asunnon itselleen, Nauska sanoo.

Ensimmäiset asiakkaat pääsivät sisään syyskuussa, valtaosa lokakuussa.

Asukkaat taloon valitsee Vantaan kaupunki normaalien perusteiden pohjalta.

Jos ikääntynyt ei pärjää kotona runsaankaan kotihoidon turvin, hän voi päästä

palvelutaloon. Paikat jaetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Asunnot ja koko talo ovat esteettömiä, järjestelmät tarkkailevat asukkaiden tilaa, ja mukaan on saatu jäähdytys, joka pitää asuntojen lämpötilan mukavana kuumimpinakin kesinä. Jokaisessa kerroksessa on terassit, ja katutasoon tulee kaksi sisäpihaa turvallista ulkoilua varten.

Ruukkukujan palvelutalo on erilainen myös siksi, että samassa talossa on palvelutalo ja tehostettu asumispalvelu.

Suurin syy ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen on muistisairaus.

– Ihmiset joutuvat viimeisinä vuosinaan muuttamaan usein monta kertaa, ja Ruukkukujalla yritetään päästä tästä. Siellä asukkaan ei tarvitse muuttaa kotoaan, vaikka hoidon tarve lisääntyisi,

Lahnalampi-Lahtinen toteaa.

Ruukkukujan uudesta konseptista otetaan oppia seuraaviin kohteisiin.

– Myyrmäessä näemme, toimiiko uusi konsepti. Toinen kysymys on, saadaanko jättirakennukseen henkeä, kyetäänkö siitä rakentamaan koti ja yhteisö asukkaille.

Omakustannushintaan Palvelutaloja on tarkoitus rakentaa Tikkurilaan, Kivistöön ja Hakunilaan.

Koivuhakaan Koisotielle tuleva pitkäaikaisasunnottomien talo on jo suunnitteluvaiheessa.

Vantaa rakennuttaa talot VAV:lla, eikä VAV rakenna palvelutaloja muille.

Säädösten mukaan palvelutaloliiketoiminta on pidettävä erillään tavanomaisista vuokra-asunnoista, minkä takia VAV yhtiöitti palvelukotitoimintansa vuonna 2012.

– VAV:n kaikki palvelutalot ovat ARA-rahoitteisia, joten niissä noudatetaan omakustannusperiaatetta. Yhtiön tavoitteena ei siis ole tehdä voittoa, kertoo VAV-konsernin toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

11

y

M U N VA N TA A

POLKIJAN UNELMA Pertti Tolonen fillaroi paitsi työmatkat, myös vapaalla pitkin metsiä. Kartanonkoski on hyvä paikka asua, sillä reitit ovat hyvät molempia pyöräreissuja ajatellen.sti Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Kirsi Tuura

A

hkerasti pyöräilevä Pertti Tolonen on järjestänyt lapsille pyörien korjauspajaa koulun Fillarihulinat-tapahtumassa ja edistänyt samalla lastenkin pyöräilyä.

Pertti sai keväällä Vuoden vantaalainen pyöräilijä -kilpailussa kunniamaininnan Vantaan kaupungin Poljin-työryhmältä, joka edistää pyöräilyä ja jalankulkua kaupungissa.

Pertti kertoo olleensa aktiivinen työmatkojen polkija jo pitkään, mutta maastopyöräilystä hän innostui ”vasta” reilut kymmenen vuotta sitten. Herätys syntyi, kun työkaveri tyrkytti hänelle vaihtoon menossa olevaa maastopyöräänsä.

– Harrastus vei mennessään. Työmatkapyöräily on toinen luontoni, mutta yhä enemmän vapaa-aikaa kuluu nykyään maastossa polkemiseen.

Naapurustossa asuu muutama muukin maastopyöräilijä, joiden kanssa käydään maastossa yhdessä. Porukalla on yhteinen Facebook-ryhmä Kartanonkos ken kiven kiertäjät.

Ryhmässä kysellään paitsi seuraa lenkeille, myös vinkkejä esimerkiksi varusteiden hankinnasta tai pyörän huollosta.

Pertti käy kesäisin järjestettävässä Pohjoismaiden suurimmassa maastopyöräilytapahtumassa Kuopion kupeessa Tahkovuorella. Tänä vuonna hän osallistuu tapahtumaan kuudetta kertaa ja ajaa totutusti 60 kilometrin lenkin.

Pohjakunto on hankittu Kartanonkoskelta lähteviltä reiteiltä.

12

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

TIN PER AIKAT P I P KEN LEM NOKOS A A T L KAR EUDUL S

PERTTI TOLONEN, 49 • Elänyt lapsuutensa Kuopiossa, asunut Kartanonkoskella vuodesta 2006.

• Sähkötekniikan diplomiinsinööri, töissä Huaweilla.

• Pyöräilee työmatkansa Ruoholahteen.

• Saanut Vantaan vuoden pyöräilijän kunniamaininnan vuonna 2019.

1

LIIKUNTAPUISTO

Kartanonkoskella on paljon vihreää ja kivoja puistoja. Kuntoilijoita varten on oma liikuntapuisto, jossa on otettu huomioon lukuisat eri lajit. Tenniskentän lisäksi puistossa on kaksi beach volley -kenttää ja rantafutiskenttä. Jos ei kesäaikaan halua rehkiä sisällä, kannattaa hyödyntää puiston ulkokuntoilulaitteita. Puistossa on oma fitness-alueensa ja talvisin tekojää. Kun perheemme pojat pelasivat jalkapalloa, kävin täällä heidän kanssaan usein palloa potkimassa.

2

OMA KORTTELITORI

Kartanonkoskelaiset ovat yhteisöllistä väkeä. Meillä on naapuruston kanssa oma korttelitori, jota rajaavat Aatelitie ja Aatelikuja. Torilla pelataan ahkerasti sählyä, mutta järjestämme lähes vuosittain naapurien kanssa koulujen alettua yhteiset korttelijuhlat. Meillä on silloin iso teltta, pitkät pöydät ja penkit sekä esiintymislava äänentoistolaitteineen. Lapsille on pomppulinna ja kasvomaalausta. Juhlista on tullut meidän tapa ottaa asukastori oikeaan käyttöön.

3

FIILISTELE

Kartanonkoskea kannattaa kävellä ristiin rastiin ja fiilistellä asuinalueen hauskaa suunnittelua. En lainkaan ihmettele, että alue on päätynyt elokuvien kulisseiksi. Vantaan kaupunki on panostanut erilaiseen alueeseensa. Sen asemakaava on hauskasti poikkeava ja puutarhakaupunkityylinen. Kadut ovat kapeita ja kaarevia, rakennukset värikkäitä. Punatiiltä on käytetty jyrkissä katoissa.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

13

4

ILLENPUISTO

Mukava hengailupaikka on keskellä Kartanonkoskea sijaitseva Illenpuisto.

Puisto on huolellisesti suunniteltu ja rakennettu. Sitä halkovan ojan yli kulkee silta, ja osa ojaa ovat allas ja pieni koski. Puiston pohjoisosassa on lasten leikkipaikka ja siitä kumpareella erotettu oleskelualue, jossa on huvimaja ja ruusutarha. Kun lapset olivat pieniä, vietimme puistossa paljon aikaa.

Puiston ympärillä kulkee kevyen liikenteen raitti. Illenpuisto on Risto Räppääjä -elokuvista tuttu paikka.

5

BACKAKSEN KARTANO

On hienoa, että Backaksen kartano Kartanonkosken naapurissa on herännyt viime vuosien aikana eloon. Miljöö on todella hieno. Alun perin alueen tila on 1500-luvulta. Alueen kahvilassa on mukava pistäytyä kahvilla, mutta eniten aikaa olen viettänyt alueen vieressä olevalla asvalttiparkkipaikalla, joka jäi tyhjäksi puutarhamyymälän muutettua pois. Harrastan radio-ohjattavia laitteita, ja alue sopii hyvin lennättämiseen. Tämän ovat muutkin huomanneet. Alueen lennätysaluesäännöt päivitettiin jokin aika sitten ja sovittiin, että jotta Helsinki-Vantaan lentokentän ilmailu ei häiriinny, radio-ohjattavia laitteita lennätetään alle 50 metrin korkeudessa.

14

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

Kartanonkoski • Arkkitehtuuristaan palkittu asuinalue on rakennettu suureksi osin 2000–2008.

• Vantaan halutuimpia asuinalueita, suomalaisille tuttu Risto Räppääjä -elokuvista.

• Asemakaava on ottanut vaikutteita eurooppalaisesta kaupunkimiljööstä.

• Kuuluu Vantaan Aviapoliksen suuralueeseen ja Pakkalan kaupunginosaan.

• Sijaitsee Ylästöntien ja Vantaanjoen välissä.

M I TÄ K U ULUU?

SARI MULTALA • Kansanedustaja (kok.)

• Valittiin kevään eduskuntavaaleissa jatkokaudelle • Kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari ja entinen Suomen purjehdusmaajoukkueen päävalmentaja • Toiminut Vantaan kaupunginvaltuustossa vuodesta 2012

Syntynyt seilaamaan Kilpapurjehduksen moninkertainen arvokisamitalisti ja kansanedustaja Sari Multala on purjehtinut monien tyrskyjen läpi. Nyt hän nauttii elämästään Vantaalla.

Teksti Tuulia Tikkamäki

Kuva Kirsi Tuura

P

urjehdus on minulle elämäntapa. Jo yksivuotiaasta lähtien vanhempani veivät minua vesille. Kouluikäisenä purjehduksesta kehittyi minulle vähitellen oma harrastus, ja lukiossa harjoittelu alkoi olla ammattimaista.

Vaikka kilpavuodet ovat nyt takanapäin, purjehdus on edelleen elämässäni vahvasti mukana. Viime kesänä tein myös paluun kilpailun pariin osallistuessani yhden hengen Laser Radial -luokan SM-kisoihin.

Minut tunnetaan kilpapurjehduksen maailmanmestarina, kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana. Näistä rooleista jokainen on vaatinut pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä, sinnikkyyttä ja uskallusta myös mennä epämukavuusalueelle ja epäonnistua. Niin kansanedustaja kuin kilpapurjehtijakin tarvitsee taustajoukkojen tukea, kukaan ei menesty yksin.

Pienten lasten ansiosta arki kotona on hyvin erilaista kuin töissä. Se tuo hyvää vastapainoa kiireisille työpäiville. Lisäksi yritän liikkua mahdollisimman paljon, liikunta auttaa jaksamaan.

Olen asunut Vantaalla 12 vuotta. Ennen omakotitaloamme Kuninkaanmäessä katselimme asuntoja myös synnyinkaupungistani Helsingistä, mutta Vantaa veti pidemmän korren. Vantaalla yhdistyvät hyvät palvelut ja liikenneyhteydet, luonnonläheisyys ja erinomaiset liikkumismahdollisuudet aivan kodin lähellä.

Vantaa kasvaa kovaa vauhtia. Kasvu tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Nyt suunnitteilla on esimerkiksi oma ratikka, jonka näen hyvänä investointina tulevaan kasvuun.

Vantaalla on tehty erityisen hyvää työtä työllistämisessä. Tällä valtuustokaudella tavoitteena on puolittaa nuorisotyöttömyys. Se on hieno päämäärä, sillä nuorissa on tulevaisuus.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

15

K Ä D E STÄ P I TÄ E N

KUTSUMATTOMAT VIERAAT Useista kodin tuhohyönteisistä pääsee eroon omin avuin. Jotkut vaativat kuitenkin ammattilaisen apua.

BANAANI- JA ETIKKAKÄRPÄSET Banaani- ja etikkakärpäset lisääntyvät syksyllä, kun ilman suhteellinen kosteus nousee.

Silloin kodin sisällä olevat eloperäiset aineet alkavat käydä.

1

SOKERITOUKAT

Sokeritoukat ovat hopeisia tai ruskeita, siivettömiä toukkia, jotka näyttäytyvät useimmiten kodin kosteissa tiloissa yöaikaan.

Niistä ei ole varsinaista haittaa, ellei niitä ala näkyä paljon myös päiväsaikaan. Jos sokeritoukkia on asunnossa paljon, se saattaa kieliä kosteusvauriosta, sillä sokeritoukka syö myös homesienien rihmastoa ja itiöitä.

Miten eroon?

Kärsivällisyyttä! Sokeritoukat lisääntyvät muutaman viikon jaksoissa, joten myrkytys kannattaa toistaa viikon välein ainakin kahden kuukauden ajan.

16

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

3

HÄRÖT Häröt ovat pieniä ja litteitä kovakuoriaisia, jotka kulkeutuvat usein kotiin kaupasta elintarvikkeiden mukana.

Miten eroon?

Ulkomailta tuodut elintarvikkeet, kuten mausteet ja kuivatut pähkinät tai hedelmät, kannattaa pakastaa ennen käyttöönottoa. Häröjen tai muiden elintarvikkeita tuhoavien kuoriaisten leviämistä ruoka-aineisiin voi ehkäistä säilyttämällä kuivia ruoka-aineita erikseen tiiviissä lasi- tai muovipurkeissa.

Saastuneet ruoka-aineet tulee hävittää välittömästi ja kaapit imuroida sekä sumuttaa tuhohyönteissumutteella.

Siivoa huolellisesti paikat, joihin helposti tippuu leivänmuruja. Puhdista leipälaatikko, leikkuulaudan alus ja sen alapuoliset laatikostot, uunin rakoset, jääkaapin alus sekä keittiön saumat.

Vie pölypussi aina ulos roskiin.

Kuvitus Anna Makkonen

2

Miten eroon?

Pidä kotisi siistinä ja tyhjennä roskis säännöllisesti.

Etenkin biojäteastian tyhjentämisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Säilytä hedelmät jääkaapissa. Viherkasvien ruukkuja varten on olemassa tikkuja, jotka hävittävät mullan mukana tulevat pikkukärpäset.

Teksti Marjo Kanerva

i

TURKISKUORIAISET

4

Pieneltä pyöreältä koppakuoriaiselta näyttävä turkiskuoriainen tuhoaa tekstiilejä. Sen toukka syö ravinnokseen turkiksia, villa-, puuvilla- ja pellavavaatteita sekä höyheniä. Toukka tekee vaatteisiin pieniä teräväreunaisia reikiä.

Miten eroon?

Turkiskuoriaisista pääsee huolellisen siivouksen avulla eroon itse. Tyhjennä vaatekaapit ja vaatehuone. Imuroi sen jälkeen kaapit huolellisesti, käsittele tuhohyönteissumutteella ja hävitä pölypussi välittömästi. Myös lattialistat, patteriläpiviennit ja ilmanvaihtoventtiilit kannattaa käsitellä. Pese tekstiilit 60 asteessa tai pakasta niitä viikko –20 asteessa.

5

LUTEET Luteet ovat leveitä, litteitä ja ruskeahkoja ötököitä, jotka imevät ihmisen verta ja liikkuvat yöaikaan. Päivisin ne ovat piilossa huonekalujen raoissa, taulujen takana tai runkopatjassa.

Luteita kulkeutuu kotiin esimerkiksi matkoilta, kirpputorilta tai siirtolavoilta löytyneistä kalusteista. Tarkasta huonekalut perusteellisesti, ennen kuin tuot ne kotiisi.

Mikäli torjuntaa ei aloiteta ripeästi, luteet saattavat levitä naapuriasuntoihin.

Miten eroon?

Jos havaitset kotonasi tuholaisia, ota välittömästi yhteys isännöitsijään. Kutsumme tuholaistorjujan ja pohdimme, miten laajasti tuholaisia on talossa syytä torjua.

Jotta tuholaisia ei kulkeutuisi ulkomailta kotiin asti, vaatteet kannattaa pestä heti kotiin tullessa. Matkoilta tulee yleisimmin mukaan lutikan munia, jotka tuhoutuvat tekstiileistä pyykinpesun yhteydessä 60 asteen lämpötilassa. Monet muut tuholaiset kuolevat jo 40–50 asteessa.

Vaatteet kannattaa matkalla pitää omassa matkalaukussa ja matkalaukku kiinni. Matkalaukku kannattaa säilyttää matkalaukkutelineen päällä, mahdollisimman kaukana sängystä. Luteet viihtyvät sängyssä.

Kylmänä talvena matkatavarat voi myös viedä aluksi esimerkiksi parvekkeelle ja avata laukut siellä. Täysikasvuiset luteet kuolevat -18 asteessa neljässä vuorokaudessa. Mikäli pakkasta on enemmän kuin 20 astetta, luteet ja munat kuolevat jo kahdessa vuorokaudessa.

GET RID OF UNINVITED GUESTS Removing some pests may require professional help, but you can drive out many yourself.

• Fruit and vinegar flies multiply in the fall.

Keep your home tidy and take out the waste – organic waste in particular – often. Keep your fruit in the fridge.

• Silverfish are wingless insects most often seen in bathrooms and kitchens. They are not harmful but having a lot of them may indicate dampness in the apartment.

Driving them out requires patience: pesticide should be applied every seven days for at least two months.

• Grain beetles are small, flat beetles.

Imported foodstuffs, like spices, dried nuts and fruits, should be frozen before using them and dry foodstuffs stored in tight containers. If you find grain beetles, destroy the foodstuffs, vacuum the kitchen cabinets and spray them with insecticide. Also, make sure to remove any breadcrumbs, and take out the dust bag right away.

• Fur beetle larva eat fur, wool, cotton, linen, and feathers. Empty your wardrobe, vacuum it thoroughly, spray insecticide, and take out the dust bag

straight away. Wash the textiles at 60 degrees or keep them at -20 degrees for a week.

• Bed bugs feed on human blood at night. You can bring them home from abroad, flea markets, or in furniture.

Travelers should wash their clothes at 60 degrees or keep their baggage at -18 degrees for four days. If you notice any bed bugs, inform the housing manager at once – he will call in the pest control.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

17

T

VIERAISSA

Ruoka maistuu ulkona paremmalta kuin sisällä, sanoo retkeilyyn aikuisena hurahtanut Sari Niemi.

Reipasta retkiruokaa

Teksti Marjo Kanerva

Kuvat Laura Oja

R

ekolalainen Sari Niemi kuvaa itseään myöhäisherännäiseksi retkeilijäksi.

– Kuuluin lapsena partioon, mutta harrastus katkesi murrosiässä, kun tuli muita kiinnotuksen kohteita.

Innostus virisi uudestaan aikuisiällä. Myös eräoppaan tutkinnon suorittanut Sari toimi pitkään lasten metsäkerhon ohjaajana.

Metsäkerhoissa lapset pääsivät liikkumaan luonnossa pari kertaa viikossa kolmisen tuntia kerrallaan – säässä kuin säässä. Vantaan kaupungin sittemmin lakkautettu toiminta oli vaihtoehto kokopäiväiselle päivähoidolle.

Lapsilta Sari oppi paljon retkeilystä.

– Retkelle ei välttämättä tarvitse lähteä kauas eikä metsänkään pidä olla suuri. Varsinkin pienet lapset saattavat olla loputtoman kiinnostuneita jostain kastemadosta – ihmetellä, mistä se tulee ja minne se menee.

Nyt Sari on palannut koulun penkille. Hän kouluttautuu parhaillaan vammaistyöhön erikoistuneeksi lähihoitajaksi ja retkeilee ainoastaan vapaa-ajallaan.

Retkellä kuin retkellä tarvitaan aina evästä.

Sari neuvoo satsaamaan lämpimään ruokaan, erityisesti kylmällä säällä. Monesta retkikohteesta löytyy grillikatostai muu grillipaikka, jossa on helppo kokata. Sari on nytkin pakannut mukaan koivuhalkoja, jotka hän pilkkoo kätevästi puukon ja halon avulla.

18

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

TOA LAIT OAN ILÖN U R KO ENK KAA NET NH TUN ASTAVA ITSE JA ?

K O SÄ A K R DES UAT HAL ISI LEH IÄ: TAI T T S P E E I V I RES ETÄ AV.F LÄH NTA@V TI S E I V

N I KS N A KS

OMA ETÄ LÄH NKKISI I V N EKO UKSEE IT EN TO I M T E E S E V.FI IT OSO TA@VA IN T S E VI

EROON KERTAKÄYTTÖTUOTTEISTA Kierrätettävä hedelmäpussi Vähennä turhaa muovijätettä ja ompele uudelleenkäytettävä hedelmäpussi kierrätyskankaasta.

Vanha valoverhokangas toimii erinomaisesti, mutta voit käyttää materiaalina muitakin kankaita.

Leikkaa kaksinkertaisesta kankaasta haluamasi pussin kokoinen pala saumavarat huomioiden.

Ompele sivusaumat yhteen. Ompele suuaukkoon kaksitaitteinen päärme niin, että se muodostaa kujan pussin yläosaan. Tee päärmeeseen pieni reikä, ja pujota sopivan mittainen kiristysnauha päärmeen läpi hakaneulaa apuna käyttäen.

Pitsisestä valoverhokankaasta tehty hedelmäpussi toimii erinomaisesti myös pesupussina.

Ruokaisa linssipata 1 4

2 dl 4 dl 2 dl 2 prk 2

iso sipuli valkosipulinkynttä voita tai öljyä soijarouhetta vettä punaisia linssejä tomaattimurskaa (yht. noin 800 g) kasvisliemikuutiota kuivattuja yrttejä (oreganoa, basilikaa) mustapippuria

PILKO sipuli ja valkosipuli, kuullota kattilassa voin tai öljyn kera.

LISÄÄ soijarouhe, vesi, linssit, tomaattimurska, kasvisliemikuutiot ja mausteet.

ANNA porista 20-30 minuuttia välillä sekoittaen.

Annoksesta riittää kuudelle.

Riisiruokia, esimerkiksi risottoa, on helppo valmistaa ulkona.

Myös tähteitä, esimerkiksi keitettyjä perunoita tai porkkanoita, kannattaa hyödyntää. Tänään Kuusijärven taukopaikan grillissä porisee ruokaisa linssipata.

– Teen perusruokaa. Retkiruokakursseilla olen oppinut, että minun ei tarvitse olla mikään gourmetkokki, Sari nauraa.

Kestävät ja pestävät vanulaput Ompele itse kestävät ja pestävät kestovanulaput, joita voit käyttää samaan tapaan kuin kertakäyttöisiäkin.

Kestovanulappujen materiaaliksi soveltuu parhaiten trikoo- tai flanellikangas. Piirrä haluamasi kokoisia vanulappuja kaksinkertaiseen kankaaseen, ja jätä noin sentin saumanvara.

Viimeistele ja kiinnitä reunat saumurilla tai siksak-ompeleella. Käytetyt laput voidaan pestä muun pyykin seassa 60 asteessa.

Pitkäikäinen pesutasku Virkkaa kestävä pesutasku vaihtoehdoksi tiskiharjalle tai -sienelle. Pesutasku syntyy helposti karheasta polyesterilangasta. Pesutasku pysyy harjaa paremmin kädessä, ja voit putsata sillä astiat, pesualtaan ja kaakelit.

Virkkaa pesutaskua varten polyesterilangasta noin 20 x 10 sentin kokoinen tilkku. Taita lappu kahtia neliön muotoon ja viimeistele ompelemalla sivusaumat kiinni.

Pesutasku voidaan pestä 60 asteessa ja käyttää uudelleen.

Lähteet: Kodin Kuvalehti, Kaikki Paketissa -blogi, Madam B.C. -blogi Teksti Iiris Meurman

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

19

H Y VÄ T I E TÄ Ä

ASUKKAIDEN OMA PALVELU OmaVAV-palvelussa hoidat asumiseen liittyvät käytännön asiat missä ja koska tahansa.

AJANKOHTAISET ASIAT

OMA KIINTEISTÖ

Ilmoitus huoltoon tai isännöitsijälle • Tee vikailmoituksia tai seuraa jättämäsi ilmoituksen tilaa palvelussa.

Kiinteistön tiedot • Asuintalosi rakennusvuosi, huoneistojen lukumäärä ja pelastussuunnitelma

Viestit • Lähetä viestejä asiakaspalveluun, asumisneuvontaan ja vuokravalvontaan.

Kiinteistön kulutukset • Seuraa asuintalosi sähkön, veden ja lämmityksen kulutusta kuukausitasolla

KÄYTTÄJÄ

YLEISET ASIAT

Oma talous • Tarkasta vuokranmaksutilanteesi, maksusuorituksesi ja esimerkiksi Kelan tai sosiaalitoimen maksamat tuet

Tiedotteet • Katso asiakaspalvelun aukiolojen muutokset tai palvelun käyttökatkokset

Omat tiedot • Päivitä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi. Jos haluat päivittää muita tietoja, ota yhteyttä VAV:n vuokravalvontaan.

VAV tiedottaa • Tutustu yleisiin ohjeisiin asumisesta VAV:n talossa ja asunnossa Asukastoiminnan tiedotteet Asukastoiminnan yhteystiedot Yhteystiedot

Sopimus • Tarkasta vuokrasopimuksesi tiedot.

Jos olet tehnyt vuokrasopimuksen sähköisesti, sopimuksen kopio löytyy sopimusliitteistä.

1. Mene osoitteeseen oma.vav.fi.

2. Klikkaa Rekisteröidy käyttäjäksi -kohtaa ja valitse tunnistautumiseen käytettävä verkkopankki.

3. Kirjoita rekisteröitymissivulle vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä antamasi sähköpostiosoite ja valitsemasi salasana.

4. Saat sähköpostiisi vahvistuslinkin, jota klikkaamalla pääset kirjautumaan palveluun.

Tarkat rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta vav.fi -> Asukkaalle.

20

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

Teksti Marjo Kanerva

Näin otat palvelun käyttöön

I L M O I T U STAU L U

NIMITYKSIÄ

JORI HOVI IT-päällikkö VASTAAN VAV-kon-

sernin IT-ympäristöstä, tietoturvasta ja IT-asioiden kehittämisestä.

OLEN TOIMINUT eri rooleissa IT-alalla lähes 20 vuotta, joista 12 viimeisintä vuotta pohjoismaisen rakennusalan yhtiön palveluksessa.

VAPAA-AJALLA yritän liikkua monipuolisesti, lenkkeilen ja pelaan jääkiekkoa harrasteporukassa.

Olen myös intohimoinen raviurheilun harrastaja. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi 12- ja 10-vuotiaat lapset.

ANNA RITONUMMI rakennuttamisen projektipäällikkö VASTAAN rakennushankkeiden lä-

Palkitaanko VAV? ARA-asumisen raivaaja -tunnustuksen saajaksi. Tunnustuksella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kannustaa alan toimijoita kehittämään olemassa olevaa ARA-asuntokantaa ja asunto-oloja innovatiivisesti, pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Tunnustus jaetaan vuosittain yhteisölle: kunnalle, kaupungille, vuokrataloyhteisölle tai muulle toimijaorganisaatiolle. Voittaja ratkeaa keskiviikkona 16.10.

VAV ON EHDOLLA

piviennistä alkaen kaavakehityksestä takuuajan umpeutumiseen.

OLEN TOIMINUT viimeiset 18 vuotta Kojamolla eli entisellä VVO:lla rakennuttamisen projektipäällikkönä.

VAPAA-AJALLA purjehdin Saimaalla tai mökkeilen Puumalassa. Minulla on puoliso, kaksi aikuista lasta ja pieni koira.

KATRI SIVONEN

Kuva Laura Oja

Asukasjäseneksi Vavila-lehteen?

Tule mukaan ideoimaan Vavila-lehden sisältöjä! Haemme lehden toimitusneuvostoon uutta asukasjäsentä vuodelle 2020. Lehden sisältöjen suunnittelusta vastaava toimitusneuvosto kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Kokoukset pidetään maanantai-iltapäivisin, ja ensimmäinen kokous on jo 11.11.2019.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteella viestinta@vav.fi viimeistään 17.10. Perustele, miksi sinä olisit hyvä valinta toimitusneuvostoon.

kirjanpitäjä ALOITIN VAV:lla kesäkuussa. Tulin ta-

loon Espoon kaupungin kirjanpidosta.

VAPAA-AJALLA luen mielelläni ja puuhaan pienen koiranpentumme kanssa.

Aloitan tänä syksynä myös Krav Maga -itsepuolustuskurssin.

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

21

W H AT ' S U P ?

Safety from community Shutterstock

Vantaa is ageing quickly, so the need for services grows. Sheltered homes for the elderly and their sense of community decrease the use of services.

Text Anne Hänninen Photo Laura Oja

E

ven though Vantaa has a fairly young population, it is ageing the most rapidly among the six biggest municipalities in Finland, particularly in seniors over 85. This can be seen in the rising number of users of Vantaa’s elderly services. ”The older people we have, the more there are those requiring 24/7 assistance,” says Minna Lahnalampi-Lahtinen, director of elderly and disabled services at the City of Vantaa.

Living alone is typical at Vantaa, leading to loneliness and insecurity. Many people have no support network. ”Research shows that people living alone use services more.

If you have aches and pains, it’s easy to go to the health center, even though it would be better to find help from the community.”

Vantaa can provide different types of support, such as counselling, rehabilitation, and home care. When you cannot live at home anymore but don’t need round-the-clock care, a sheltered home is the right solution.

In sheltered homes, the elderly can create a community that provides security and lessens the need for services. Having 90 grandmas and grandpas under one roof also makes their care more efficient.

“Logistically, it is sensible and more ecological to serve food to 50 people at one go than take one portion to a senior who then eats the food by himself.”

The newest community is forming in Myyrmäki, where VAV has built a house with 64 sheltered homes and 135 enhanced care homes for Vantaa city. ”When we applied for permits, we had no idea what will

22

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

happen with social reform and if we have a tenant for the house. That is why we applied for permits that would make it possible to rent the apartments to ordinary residents,” says VAV’s Kari Nauska.

Minna Lahnalampi-Lahtinen fought to bring a mini kitchen to the homes as well as a washing machine and dryer to the bathroom. ”If someone comes up with an Alzheimer’s treatment, the need for care will dive. What to do then with apartments without any kind of a kitchen? Now they can be transformed to e.g. student housing.”

h Dreaming of a white Christmas… spirit You can start getting into the Christmas Novem day Thurs on rt conce at VAV’s Christmas Sami and t Maari p.m.

7 to p.m. ber 21st from 6 val Hurmerinta will be performing in the medie nce.

Church of St. Lawre Registration will take place at vav.fi at a date to be informed later.

DIY

Longlasting dish mitt YOU CAN CROCHET a long-lasting

dish mitt from rough polyester string; it can be used instead of a brush or sponge when washing dishes. It stays on your hand better than a brush, and it can be used to clean the sink and tiles, too.

Crochet a patch of about 20 x 10

Cyclist’s dream For a cyclist like Pertti Tolonen, Kartanonkoski is a good place to live.

PERTTI TOLONEN has been cycling to work for a long time but caught

the mountain biking bug “only” about ten years ago. He has also arranged a bike repair workshop for kids.

Text Kirsi Riipinen Photo Kirsi Tuura

PERTTI’S FAVORITE PLACES NEAR KARTANONKOSKI 1. Sports park Kartanonkoski has a special park for many different sports. It has a tennis court, two beach volleyball courts and a beach soccer field as well as fitness equipment.

2. Square for local people People in Kartanonkoski have community spirit. We have our own square where a lot of floorball is played. Almost every year we have a neighborhood party, with a bouncy castle and face painting for kids.

3. Feel it!

It is worthwhile to walk around Kartanonkoski and admire its design – no wonder it has been used in movies. Its plan is different: the curving streets are narrow and buildings colorful.

4. Illenpuisto Illenpuisto park is a nice place for hanging around. It has a playground for children and a common area with a gazebo and rose garden.

5. Backas mansion Backas mansion has come alive again lately. The area is wonderful, but I have spent most of my time at the empty parking lot flying radio-controlled airplanes with other hobbyists.

Pertti Tolonen cycles over 15 kilometers to work and has received a commendation as a cyclist from the city of Vantaa.

centimeters, fold it in two to form a square, and finish the mitt by sowing the sides together.

The dish mitt can be washed at 60 degrees and then used again and again.

ASK AWAY!

?

Some people in our building don’t seem to know how to use the laundry room – could you go through the rules again?

INSTRUCTIONS ON HOW to use the laundry

are on the wall. The laundry has a booking calendar or so-called key board where you move the lock with your key to the time you want to do your laundry.

Underwire bras may only be washed in washing nets, as the wire can come out and break the washing machine.

Carpets are too heavy for normal washing machines.

The drying room is meant mainly for those using the laundry room. The drying fan is usually used from 7 a.m. to 10 p.m. Dry laundry needs to be picked up as soon as possible to free space for the next user. Carpets must not be dried in the drying room.

If the drying room is empty, you can dry your laundry there even if it was washed at home. The same applies to laundry room dryers

VAV I L A 3 / 2 0 1 9

23

TILAA UUTISKIRJE! Tilaamalla VAV:n uutiskirjeen saat kattavasti tietoa asumiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Uutiskirje kilahtaa sähköpostiisi muutaman kerran vuodessa.

Voit perua tilauksen koska tahansa.

TILAA UUTISKIRJE: VAV.FI -> TIETOA MEISTÄ -> UUTISKIRJE

SEURAA MEITÄ SOMESSA