VEROHALLINTO VUOSIKERTOMUS 2015
VEROHALLINTO VUOSIKERTOMUS 2015
”Verohallinnossa on mahtavaa porukkaa töissä, ja voin rehellisesti sanoa, että kollegoilta saa aina tarvittaessa apua. On hienoa, että halutaan uudistua ja tehdä asioita aina vain paremmin. Pidän myös siitä, että työnantaja suhtautuu joustavasti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Kiva paikka olla töissä!” Anna-Leena Tielinen, koulutussuunnittelija, Veronkantoyksikkö
Verohallinnon julkaisu 350v16 Toukokuu 2016
Graafinen suunnittelu: Markkinointitoimisto Kitchen Oy
Valokuvat: Nina Kaverinen
SISÄLLYSLUETTELO VISIO 2025
VEROHALLINTO LYHYESTI TÄMÄ ON VEROHALLINTO 6 TYÖMME TEKIJÄT 7 TOIMINTAMME TEHOSTUU 8 VEROTULOT JA NIIDEN JAKO 9
8
PÄÄJOHTAJALTA 10
TÄMÄ ON VEROHALLINTO
OSAAVA HENKILÖSTÖ MUKANA MUUTOKSISSA
13
TOMMI KÄMPE: TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN
TOMMI KÄMPE: TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN 13 INFO Vahvuutena hyvä työilmapiiri ESSI TEPPOLA: OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA 17 INFO Koulutuksista tukea työhön
17
ESSI TEPPOLA: OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA
SANNA SAVOLAINEN JA LAURI TUOMARLA: ERI PAIKKAKUNTA SAMA ARKI 21 INFO Muuttuvat työtavat ANSSI IMMAISI: PUHUKAA TOISILLENNE 25
21
SANNA SAVOLAINEN JA LAURI TUOMARLA: ERI PAIKKAKUNTA, SAMA ARKI
SISÄLLYSLUETTELO VEROVUODEN 2015 TULOKSET
VEROHALLINNON TOIMINTA
VEROTULOJA KERÄTTIIN 55,1 MILJARDIA EUROA 29
VEROHALLINNON YKSIKÖT 37
VEROTULOJEN KEHITYS 2015 30 VEROTULOJEN MUODOSTUMINEN ERI VEROLAJEISTA 31
25
TILITYKSET VERONSAAJILLE KASVOIVAT MILJARDI EUROA 32
ANSSI IMMAISI: PUHUKAA TOISILLENNE
VEROJA MAKSAMATTA 4,4 MILJARDIA EUROA 33 TOIMINTAMME OLI TUOTTAVAA JA TALOUDELLISTA 34
VEROKERTYMÄ YHTEENSÄ
55,1 miljardia euroa
29
SUOMESSA PIENI ARVONLISÄVEROVAJE 35 Arvonlisäverovaje EU-maissa 2013
YDINPROSESSEJA KEHITETÄÄN YKSIKKÖRAJOJEN YLI 38 VEROHALLINNON JOHTORYHMÄ 39 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOI SUUNNITELLUSTI 40 HENKILÖSTÖMME ON AIEMPAA KOULUTETUMPAA 41 VALTIOVARAINMINISTERIÖ OHJAA TOIMINTAA 42 STRATEGISET HANKKEET 2015 43 VEROTUKSEEN VAIKUTTAVIA LAKIMUUTOKSIA 45 KEHITÄMME SÄHKÖISIÄ PALVELUJAMME 46 TYÖ HARMAAN TALOUDEN KITKEMISEKSI JATKUU 48 AKTIIVISTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 49 VEROMYÖNTEISYYS KASVATTAA VEROTULOJA 50
VEROTULOT
VEROHALLINTO LYHYESTI TÄMÄ ON VEROHALLINTO TYÖMME TEKIJÄT TOIMINTAMME TEHOSTUU VEROTULOT JA NIIDEN JAKO PÄÄJOHTAJALTA
6
VEROHALLINTO 2015
TÄMÄ ON VEROHALLINTO Tehtävämme on kerätä oikea määrä veroja oikeaan aikaan yhteiskunnan toiminnan rahoittamiseksi.
ORGANISAATIOMME
PÄÄJOHTAJA Esikunta- ja oikeusyksikkö Sisäisen tarkastuksen yksikkö
Turvaamme verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti.
Viestintäyksikkö
Tavoitteenamme on auttaa asiakkaita toimimaan omatoimisesti ja oikein.
Hallintoyksikkö Tietohallintayksikkö
Vuonna 2015 tilitimme yli 55 miljardia euroa verotuloja.
HENKILÖVEROTUSYKSIKKÖ
YRITYSVEROTUSYKSIKKÖ
VERONKANTOYKSIKKÖ
Harmaan talouden selvitysyksikkö
Keskusverolautakunta
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
Verotuksen oikaisulautakunnat
TEHTÄVÄÄMME TUKEVAT STRATEGISET TAVOITTEET Verovaje pienenee merkittävästi Asiakkaat toimivat oikein Prosessit ovat sujuvia ja tehokkaita Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta
VISIO 2025
ARVOT
Verohallinto on maineeltaan ja tuloksiltaan yksi maailman parhaista verohallinnoista.
Luottamus, yhteistyö ja uudistuminen
Katso video
7
VEROHALLINTO 2015
TYÖMME TEKIJÄT HENKILÖSTÖ
HENKILÖTYÖVUOSIA
5 089
4 877
henkilöä
SUKUPUOLIJAKAUMA
75 %
IKÄJAKAUMA 15–24
45–54
25–34
yli 54
35–44
3 561 henkilöä
70 % muualla Suomessa 1 528 henkilöä
30 % pääkaupunkiseudulla
miehiä
VEROHALLINNOSSA VIIHDYTÄÄN PITKÄÄN Ikäryhmät (vuotta)
TYÖNTEKIJÄMME SUOMESSA
25 %
naisia
TYYTYVÄISIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ
71 %
Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä
verohallintolaisista suosittelisi työpaikkaansa ystävilleen (VMBaro 2015)
vuotta
kuukautta
KOULUTUSASTE Tutkijakoulutus
1%
työntekijöistä on tyytyväisiä työpaikan maineeseen työnantajana (VMBaro 2015)
75 %
64 6
Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä valtionhallinnossa 63 vuotta 10 kuukautta
Perusaste
5%
Ei tiedossa
8%
23 %
Ylempi korkeakouluaste
17 %
Alempi korkeakouluaste
34 %
Alin korkea-aste
12 %
Keskiaste
8
VEROHALLINTO 2015
TEHOSTAMME TOIMINTAAMME SÄHKÖISILLÄ PALVELUILLA VEROHALLINNON TUOTTAVUUS- JA TALOUDELLISUUSINDEKSIT 2005–2015
VERO.FI
150
17 109 020
140
käyntiä vero.fi-sivustolla vuonna 2015
130 120
+7,3 %
3 miljoonaa käyntiä enemmän kuin 2014
VEROTOIMISTOSSA TEHDYT VEROKORTIT
110 2005* = 100
100
SUOSITUIMMAT VEROTUSAIHEISET SIVUT VERO.FI:SSÄ
90 80
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Tuottavuusindeksi
2012
2013
2014
Verokortti
2
Kotitalousvähennys
3
Kilometrikorvaus ja päiväraha
4
Veroilmoitus
5
Arvonlisäveroilmoitus
2015
Taloudellisuusindeksi
Tuottavuusindeksi kuvaa panostuksen suhdetta tuotokseen. Taloudellisuusindeksi kuvaa tehdyn työn kokonaiskustannuksia. Taloudellisuusindeksi on sitä parempi, mitä pienempi se on. * Jaksot 2005–2011 ja jaksot 2012–2015 eivät ole täysin vertailukelpoisia asiakkaiden luokittelussa tapahtuneen muutoksen vuoksi.
1 528 000 632 500 589 800 406 800 281 000
1
70 2005
VEROKORTTI VERKOSSA -PALVELUN KAUTTA TEHDYT VEROKORTIT
käyntiä vuodessa
-6,1 %
KÄYNNIT VEROTOIMISTOISSA
-10 %
9
VEROHALLINTO 2015
VEROKERTYMÄT JA NIIDEN JAKO VEROTULOJEN KERTYMINEN ERI VEROLAJEISTA VEROKERTYMÄ YHTEENSÄ
Henkilöasiakkaiden tulovero
55,1
Arvonlisävero Yhteisöjen tulovero
Muut verot*
8,3 %
8,4 %
miljardia euroa Kasvua edellisvuoteen 2,1 %
54,6 %
Verotulojen kehitys vuonna 2015
Kiinteistövero
25,8 % 2,9 %
* Muut verot: työnantajan sosiaaliturvamaksu, perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, vakuutusmaksuvero yms.
VERONSAAJIEN OSUUDET VEROTULOISTA
VALTIO
52,1 % KELA
6,5 %
KUNNAT
39,5 % SEURAKUNNAT
1,9 %
10
VEROHALLINTO 2015
PÄÄJOHTAJA PEKKA RUUHONEN:
ARVOT LUOTSAAVAT TOIMINTAAMME
V
erohallinnon tehtävä on toteuttaa verotus oikean määräisenä ja oike aan aikaan yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseksi. Siksi pyrimme pie nentämään verovajetta toteuttamalla uskottavaa verovalvontaa. Ja siksi ylläpidämme veromyönteistä ilmapiiriä muun muassa vaikuttamalla siihen, että verotuksen yhteiskunnallinen mer kitys ymmärretään.
11
VEROHALLINTO 2015
PÄÄJOHTAJALTA
O
lemme onnistuneet tehtävässämme hyvin. Verotulot jatkoivat kasvuaan, ja tilitimme yhteiskunnalle verotuloja yli 55 miljardia euroa. Suomen verovaje on yksi Euroopan pienimmistä. Myös suomalaisten veromyönteisyys on korkealla tasolla: lähes kaikki pitävät verojen maksamista tärkeänä ja kolme neljästä kokee saavansa vastinetta maksamilleen veroille. Kiitos onnistumisesta kuuluu osaavalle henkilöstöllemme, joka tänä vuonna näkyy aiempaa enemmän tämän uudistuneen vuosikertomuksen sivuilla.
TERVEYSJOHTAMISELLA TYÖHYVINVOINTIA JA TUOTTAVUUTTA Muutama vuosi sitten haastoimme itsemme muuttamaan työtapojamme ja toimintakulttuuriamme. Tavoitteena oli mm. lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Erilaisten toimenpiteiden myö-
Verohallinto sai viime kesän kynnyksellä uudet arvot: luottamus, yhteistyö ja uudistuminen. Arvojen valinta oli pitkän työn tulos, ja jokainen verohallintolainen pääsi vaikuttamaan niihin.
tä saadut tulokset ovat olleet hyviä. VMBaro-kyselyssä kokonaistyötyytyväisyytemme jatkaa kasvuaan, ja työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavien osa-alueiden johtaminen ja työilmapiiri arviot ovat nousseet merkittävästi parin viime vuoden aikana. Myös sairauspoissaolot ovat laskussa ja erityisesti pitkät poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi.
MUUTOKSET VIEVÄT MEITÄ ETEENPÄIN Noin viisi prosenttia henkilöstöstämme siirtyy vuosittain eläkkeelle vuosina 2016–2020. Haasteenamme on varmistaa tiedon siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. Verotuksen valmisohjelmistouudistuksen myötä myös monet nykyiset työtehtävät ja käytännöt uudistuvat. Osa tehtävistä automatisoituu, mutta jäljelle jäävät tehtävät monipuolistuvat ja edellyttävät aiempaa syvempää ja laajempaa osaamista. Samalla uudistamme tekemisemme tapoja: paperittomuus, valtakunnalliset työjonot, monitiloissa työskentely ja etätyö tarjoavat uusia mahdollisuuksia työlle ja sen johtamiselle. Tuemme osaamisen kehittämistä ja panostamme henkilöstökoulutuksiin. Erilaiset verkkokoulutukset ja -kurssit sekä videoiden hyödyntäminen ovat mahdollistaneet koulutuksiin osallistumisen työskentelypaikkakunnasta riippumatta.
ARVOT LUOTSAAVAT TOIMINTAAMME Verohallinto sai viime kesän kynnyksellä uudet arvot: luottamus, yhteistyö ja uudistuminen. Arvojen valinta oli pitkän työn tulos, ja jokainen verohallintolainen pääsi vaikuttamaan niihin. Arvot ovat tärkeässä roolissa kaikessa tekemisessämme — myös muutoksissa, joita riittää tällekin vuodelle. Kuluvaa vuotta leimaa paitsi verotusohjelmistojen uudistuminen myös Tullin verotustehtävien ja niitä hoitavan henkilöstön siirtyminen Verohallintoon.
VAIVATONTA ASIOINTIA ASIAKKAILLE Verohallinnossa sähköisiä palveluja on kehitetty jo pitkään. Vuoden aikana saimme useampia palkintoja digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Avasimme uusia palvelukanavia verkossa. Niillä vähennetään asiakkaiden tarvetta käynti- ja puhelinasiointiin. Aloitimme myös OmaVero-palvelun rakentamisen. Se tulee korvaamaan tärkeimmät nykyiset sähköiset asiointipalvelut. Haluamme toimia asiakaslähtöisesti ja parantaa asiakaskokemusta. Sähköisissä palveluissa helppous on päämäärämme — se että asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa omatoimisesti, vaivattomasti ja vähin kustannuksin.
OSAAVA HENKILÖSTÖ MUKANA MUUTOKSISSA TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA ERI PAIKKAKUNTA, SAMA ARKI PUHUKAA TOISILLENNE
13
VEROHALLINTO 2015
Tommi Kämpestä tuli verohallintolai nen syksyllä 2015. Uusi hallintojoh taja ei kahta kertaa mieti, kun häneltä kysytään, löytyykö kannatusta kepille vai porkkanalle. Työyhteisö onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun ihmisiin luotetaan ja siirretään johta jat kulmahuoneista keskelle työnteki jöiden arkea aistimaan tunnelmaa ja olemaan läsnä.
”M
inulla oli jo aiemmin mielikuva Verohallinnosta houkuttelevana organisaationa. Kun tulin tänne töihin, yllätyin positiivisesti: mielikuvahan on totta. Organisaatio on nykyaikainen ja palvelut toimivat. Porukka on kehittämishaluista ja sen todella huomaa.”
TOMMI KÄMPE:
TYYTYVÄINEN
HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN
14
VEROHALLINTO 2015
TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN
”Jokaisella on tietysti oma roolinsa ja omat tehtävänsä, mutta sellaisenaan ne eivät vielä rakenna Verohallinnon menestystarinaa. Vasta se ratkaisee, mitä ja miten me toimimme yhdessä.” Hallintoyksikön johtajana Kämpe pyörittää tiiminsä kanssa talon sisällä mm. henkilöstöön, talouteen, toimitiloihin ja osittain turvallisuuteen liittyviä palveluja. Parasta uudessa työssä on näköala koko organisaatioon, ihan konkreettisestikin ihmisten tapaaminen eri puolilla Suomea. Henkilöstön tyytyväisyys on Kämpelle tärkeää. Hän uskoo vahvasti, että jokainen haluaa onnistua omassa työssään. ”Tyytyväinen henkilöstö toimii yhdessä siten, että se hoitaa arkipäivän tilanteet ja ongelmat ihan itse ilman, että kenenkään tarvitsee tilanteisiin puuttua. Ajattelen, että esimiehen tehtävä ei ole ratkoa pieniä arkipäiväisiä ongelmia, vaan mahdollistaa se, että tiimi pystyy tekemään töitä myös puolen tai kahden vuoden päästä. Jos käyttäisin aikaani arkipäiväiseen säätämiseen, käyttäisin aikaani väärin.” Kämpe uskoo, että omaan tonttiin liittyvien päätösten tekeminen motivoi ihmisiä sopivalla tavalla. Yksi Verohallinnon hyvistä puolista onkin yhteistyön kulttuuri. Päätökset tehdään oikealla tasolla, eikä asioita kuljetella organisaatiossa ylemmäs ja ylemmäs päätettäväksi. Erilaiset työn tekemisen tavat sallitaan ja virheetkin hyväksytään. Tämä vaatii muutoksia ihan jokaisen asenteissa ja arkipäivän toiminnassa. ”Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että pitää sallia myös sellaiset päätökset, joita ei itse tekisi. Jos
päätöksessä ei ole mitään vikaa sellaisenaan, sitä ei pidä mennä korjailemaan tai moittimaan.”
HYVIÄ TULOKSIA KYSELYSSÄ Hyvin pian aloitettuaan Kämpe pääsi näkemään tuoreet henkilöstökysely VMBaron tulokset. Verohallinnon luvut ovat valtion organisaatioiden keskiarvoa paremmat, mutta ensisijaisesti lukuja pitäisikin Kämpen mielestä vertailla organisaation omiin, aiempien vuosien lukuihin. ”Meillä lukemat ovat parantuneet vuosi vuodelta pienin askelin, mikä on tietysti upea tulos. Hyvää on, että kaikki osa-alueet ovat kehittyneet positiivisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Isoja harp pauksia ei 5 000 ihmisen organisaatiossa käytännössä tapahdukaan.” Kämpe ei pidä organisaation tilan mittaamista pakkopullana, vaan mahdollisuutena kuunnella signaaleja työntekijöiltä yksikkö- ja toimintayksikkötasolla. ”Me emme mittaa työhyvinvointia vain mittaamisen ilosta. Jos tuloksista nousee esiin huolenaiheita, niihin suhtaudutaan vakavasti ja meillä on käytössä mekanismi ongelmiin tarttumiseksi. Suhtaudun VMBaroon aitona organisaation kehittämisen välineenä, joka antaa meille mahdollisuuden kuulla henkilöstön ääntä.”
ARVO
YHTEISTYÖ Onnistumme yhdessä. Arvostamme ja hyödynnämme toistemme ideoita, osaamista ja asiantuntemusta. ARVO NÄKYY HENKILÖKUNNAN ARJESSA NÄIN Toimimme yhdessä ja yhtenäisesti niin, että yllämme erinomaiseen tulokseen. Autamme toisiamme onnistumaan. Jaamme osaamista, tietoa ja parhaita käytäntöjä keskenämme ja olemme vastaanottavaisia toistemme ideoille. Toimimme kaikki siten, että työyhteisömme on innostava ja viihtyisä.
15
VEROHALLINTO 2015
TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN
Verohallintoa käytetään nykyisin usein esimerkkinä hyvin työssään ja uudistumisessa onnistuneesta julkisesta organisaatiosta. Onnistuminen luo paineita myös huomiselle. ”Miten saamme työmme järjestettyä niin, että meitä käytetään esimerkkinä vielä kahden tai kymmenenkin vuoden päästä? Tavoitteet pitää asettaa korkealle ja digitalisaatio pitää ottaa täysin haltuun. Emme tavoittele vain loistavaa menneisyyttä vaan aitoa uudistumista. Arkipäivässä uudistuminen näkyy mielestäni jo hyvin. Ihmiset haluavat täällä kehittyä itse ja kehittää myös organisaation toimintoja. Se on todella positiivista.”
SUURI TALO Talo on suuri, ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia kenelle tahansa täällä työskentelevälle. Jos kaipaa toisiin tehtäviin tai haluaa vain vaihtaa maisemaa,
Verohallinnosta löytyy usein töitä, jotka antavat ihan uuden näkökulman työn tekemiseen. Se voi virkistää ja innostaa. Rooleista ja työtehtävistä riippumatta ihmisissä pitää saada aikaan halu muuttaa omia työskentelytapojaan. ”Kenenkään työtehtävät eivät enää säily samankaltaisina työuran alusta loppuun saakka. Ajattelen, että tällaisessa vanhoja ja nuoria työntekijäsukupolvia yhteen tuovassa talossa kaikkien on hyvä katsoa peiliin. Kaikkien on omaksuttava avoin asenne muutoksia kohtaan, koska tapamme tehdä töitä yhdessä muuttuvat koko ajan, samoin kuin tapamme palvella asiakkaitamme. Muutokset ovat niin moninaisia, että niissä ei voi onnistua ilman ihmisen omaa halukkuutta muuttaa omia rutiinejaan ja työn tekemisen tapojaan.”
ANNA-LEENA TIELINEN, KOULUTUSSUUNNITTELIJA, VERONKANTOYKSIKKÖ: ”Verohallinnossa on mahtavaa porukkaa töissä, ja voin rehellisesti sanoa, että kollegoilta saa aina tarvittaessa apua. On hienoa, että halutaan uudistua ja tehdä asioita aina vain paremmin. Pidän myös siitä, että työnantaja suhtautuu joustavasti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Kiva paikka olla töissä!”
16
VEROHALLINTO 2015
TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ TOIMII HYVIN YHTEEN
VMBARO-TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELY TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSIA VEROHALLINNOSSA 3,85
3,77
Työilmapiiri ja yhteistyö
Työolot
3,7
3,58
Työn sisältö ja haasteellisuus
Johtaminen
3,57
3,34
Työnantajakuva
Kehittymisen tuki
3,26
2,95
Tiedonkulku
Palkkaus
TYÖTYYTYVÄISYYS VEROHALLINT0 VS. VALTIO 3,52
3,43
Arvosteluasteikko 1–5
76 %
Vuonna 2015 peräti 76 % Verohallinnon henkilöstöstä vastasi VMBaro-kyselyyn.
VMBaro-työtyytyväisyyskysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan työyhteisön tilaa ja kehitystä. Barometrin tulokset kertovat, mitä asioita on tarve parantaa ja missä on onnistuttu kehittymään. Kyselytutkimus on käytössä laajalti valtion eri organisaatioissa. Sovelluksen omistaa valtiovarainministeriö. Tuloksissa vahvuuksiamme ovat muun muassa johtaminen, työn haastavuus, työilmapiiri ja työolot. Kehitettävää on puolestaan palkkauksessa, työyhteisön avoimuudessa, arvojen toteutumisessa käytännössä ja tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa.
71%
henkilöstöstä pitää Verohallintoa hyvänä työnantajana (VMBaro 2015)
TYÖYHTEISÖTAITOIHIN PANOSTUSTA Työyhteisötaidoilla tarkoitetaan halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla esimiestä ja työtovereita tukien. Vuonna 2015 aihe nostettiin näkyväksi osaksi työhyvinvoinnin parantamista. Aiheeseen liittyviä teemoja kierrätettiin koko vuoden ajan yksiköstä toiseen, ja esimiehiä sekä henkilöstöä kannustettiin syventymään aiheeseen verkkokurssien ja ryhmäkeskustelujen avulla. Vuoden aikana kertynyttä materiaalia hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä tulevina vuosina.
ARVOT: LUOTTAMUS, YHTEISTYÖ JA UUDISTUMINEN Verohallinnon uudet arvot lanseerattiin keväällä 2015. Koko henkilöstö kutsuttiin mukaan määrittämään arvoja, ja lukuisten ryhmäkeskustelujen sekä verkossa toteutetun aivoriihen pohjalta saatiinkin henkilöstöltä yli 2 000 ideaa uusiksi arvoiksi. Näiden ideoiden joukosta johtoryhmä valitsi kolme toistaan tukevaa ja täydentävää arvoa, jotka kulkevat mukana Verohallinnon toiminnassa ja päätöksenteossa: luottamus, yhteistyö ja uudistuminen.
61%
henkilöstöstä pitää uusia arvoja selkeinä ja ymmärrettävinä (VMBaro 2015) Kuitenkin vain
39 %
on sitä mieltä, että arvot toteutuvat käytännössä
17
VEROHALLINTO 2015
Essi Teppola oli vastavalmistunut tradenomi, kun hän 15 vuotta sitten törmäsi kirjastossa ystävänsä tätiin. Tämä suositteli, että Essi hakeutuisi töihin Verohallintoon. Essi oli ehdo tuksesta lähinnä ihmeissään. Mah dollisuus ei ollut koskaan edes käynyt mielessä. Nyt Essi ei enää osaa ajatel la lähtevänsä muualle, koska iso talo tarjoaa niin monipuolisia tehtäviä ja paljon kehittymismahdollisuuksia.
ESSI TEPPOLA:
OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA
18
VEROHALLINTO 2015
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA
”Haluan kehittyä omassa tehtävässäni, ja aivan erityisesti haluaisin perehtyä arvonlisäverotukseen vielä syvällisemmin. Se vaikuttaa ihan omalta, kiinnostavalta maailmaltaan.” Essi Teppola nauttii monipuolisista työtehtävistään.
”S
oitin 22-vuotiaana, juuri Tampereelle muuttaneena verotoimiston puhelinpalveluun ja kysyin, kenen kanssa voisi jutella, jos haluaa töitä. Sain vaihteesta jonkun johtajan numeron, soitin ja kysyin suoraan, olisiko töitä tarjolla. Parin viikon päästä aukeni joku vuorotteluvapaan sijaisuus. Sain sen, ja sillä tiellä tässä edelleen ollaan, viisitoista vuotta myöhemmin.” Essi tekee päivätyössään paljon mm. uusien yritysten rekisteröintejä Verohallinnon järjestelmiin, mutta työhön kuuluu myös perinteistä asiakaspalvelua. Lisäksi Essi kohtaa asiakkaita oppilaitoksissa, varuskunnissa ja toreilla, missä ihmisiä ohjataan veroasioissa jo ennen kuin he edes tietävät tarvitsevansa neuvoa.
TYÖNANTAJAN TUELLA MAISTERIKSI Essi viihtyy työssään hyvin, mutta hänellä on kuitenkin oma haave: korkeakoulututkinto vero-oikeudesta. Muutaman vuoden päästä hän haluaa valmistua Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi. Opiskelu työn ohessa ei olisi mahdollista, ellei työnantaja suhtautuisi asiaan myönteisesti. ”No ehdoton edellytys opintojeni onnistumiselle on, että työyhteisö ja työnantaja suhtautuvat asiaan
kannustavasti. Koskaan en ole kokenut, että esimerkiksi päiväsaikaan luennoilla käyminen olisi ollut työyhteisölleni ongelmallista. Saan tehdä päivällä opiskeluun käyttämäni työtunnit ilta-aikaan sisään, ja itse asiassa iltaisin työskentely toimistolla onkin tosi rauhallista ja mukavaa.”
MYÖS ASIAKAS HYÖTYY KOULUTUKSISTA Pitkän työuran aikana moni asia työssä on muuttunut. Nyt käsillä on työuran isoin muutos, kun monesta verotussovelluksesta ollaan siirtymässä yhteen verotusohjelmistoon. Toimintatavat muuttuvat ja tietojärjestelmät uudistuvat. ”Vaikka muutos on iso, vaiheittainen siirtyminen uuteen ohjelmistoon helpottaa. Koulutus on jo tässä vaiheessa ollut todella laajamittaista, ja siihen on kuulunut itseopiskelua videoiden avulla ja lähiopetusta. Olemme harjoitelleet vaikkapa juuri rekisteröintien tekemistä uudessa järjestelmässä ja päässeet näkemään, minkälaisia asiakaskirjeitä järjestelmästä saadaan.” Tietynlaisen ketteryyden saavuttaminen uuden ohjelmiston käytössä vie toki aikaa. Pitää vain rohkeasti tarttua toimeen ja kokeilla. Ensin muutos näkyy
19
VEROHALLINTO 2015
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA
Verohallinnon sisällä, myöhemmin muutos auttaa myös asiakkaita hahmottamaan omat verotusasiansa helpommin. ”Verotustyössä kokonaisuuksien hahmottaminen on hirveän tärkeä taito. Yksi asia vaikuttaa yleensä moneen muuhun asiaan. Itse nautin tavattoman paljon siitä, että työni on monipuolista ja vaihtelevaa ja pääsen katsomaan eri tehtävissä verotusta eri kantilta. Olen jo oppinut, mitkä jutut asiakkailla useimmiten ovat solmussa, ja heitä ohjatessani osaan korostaa oikeita asioita.”
TYÖNTEKIJÄLÄHETTILYYS AUTTAA SITOUTUMAAN Essi ei ole niitä ihmisiä, jotka jäävät vain haaveilemaan kiinnostavista tilaisuuksista. Päinvastoin. Kun mahdollisuus ilmestyy näköpiiriin, Essi tarttuu siihen rivakasti.
”Olin työvuorossa asiakaspalvelussa, kun haku Verohallinnon työntekijälähettilääksi aukesi intrassa. Ryhdyin täyttämään hakemusta heti. Täytin hakemusta pala kerrallaan asiakkaiden palvelemisen välissä ja mietin, että minähän teen tätä lähettilästyötä oikeastaan jo nyt, ja ohjelmaan osallistuminen voisi auttaa minua skarppaamaan entisestään.” Minkälaisena Essi näkee oman tulevaisuutensa? Kun maisterintutkinto muutaman vuoden päästä valmistuu, suuntaako Essi vihreämmille niityille? ”Olen ollut Verohallinnossa töissä jo niin kauan, että tästä työyhteisöstä on tullut tosi vahva osa identiteettiäni. En halua luopua näin hyvästä työyhteisöstä! Olen täällä varmasti vielä seuraavat 30 vuotta, enkä lähde kulumallakaan. Tuleviin vuosiin osuu takuulla paljon muutoksia, ja aion oppia elämään niistä jokaisen kanssa.”
NIKO RAUTIO, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ, HENKILÖVEROTUS: ”Yksi esimiehen tärkeimmistä tehtävistä on osaamisen johtaminen. Tähän liittyen olemme Henkilöverotusyksikössä asettaneet johtamis- ja esimiestyölle selkeät tavoitteet, joiden tueksi kaikille johtamisrooleille on tarjottu kattava valmennus. Tavoitteenamme on, että kaikki yksikkömme esimiehet toimivat valmentavina, onnistumisen edellytyksiä luovina ihmisten johtajina. Heidän toimintansa perustuu vahvasti luottamukseen ja yhteistyöhön. ”
ARVO
UUDISTUMINEN Haluamme ja osaamme uudistua. Kehitämme yhdessä rohkeasti ja määrätietoisesti uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Seuraamme aikaamme ja haluamme tehdä asiat jatkuvasti paremmin. ARVO NÄKYY HENKILÖKUNNAN ARJESSA NÄIN Uudistamme toimintaamme ajan ja toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Arvostamme osaamista ja kehitämme sitä muutoksia vastaavaksi. Meillä on käytössämme ajan tasalla olevat työvälineet, työtilat ja työn tekemisen tavat, ja käytämme niitä monipuolisesti. Innostamme toisiamme ja kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja.
20
VEROHALLINTO 2015
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRTAA SUONISSA SUOSITUIMMAT LÄHIOPETUKSENA JÄRJESTETYT KOULUTUKSET 2015
1
Verkkokoulutuksia järjestettiin
66 9 607
Verotarkastuksen ajankohtaispäivät
ja niihin osallistuttiin
2
Palkka.fi-uudistukset
3
Uudet perintö- ja lahjaverolomakkeet ja niiden täyttöoppaat
kertaa
SUOSITUIMMAT VERKKOKURSSIT 2015 Videot, verkkokoulutukset ja verkkokurssit mahdollistivat monipuolisen osallistumisen koulutuksiin ympäri Suomen.
1
Asiakkaan kuuleminen -verkkokurssi
2
Kansainvälisen henkilöverotuksen perusteet
3
Kehityskeskustelut Verohallinnossa
Vuonna 2015 järjestettiin yli
800 35 000 koulutusta, joista verohallintolaiset saivat yhteensä yli
kurssisuoritusta
Koulutusvideoita katsottiin yhteensä
314 613 kertaa
20 %
henkilöstöstä toimi kouluttajina oman toimen ohella
21
VEROHALLINTO 2015
Sanna Savolainen johtaa muutaman hengen valvontatiimiä, joka keskittyy yhteisöjen tuloverotusprosessin oh jaukseen. Sanna työskentelee Kuopion kauppatorin kupeessa ja hänen tii minsä jäsen Lauri Tuomarla puolestaan Helsingissä. Jos aiemmin esimiestä nykäistiin hihasta käytävällä, nyt hä nelle sinkautetaan pikaviesti verkossa.
SANNA SAVOLAINEN JA LAURI TUOMARLA:
ERI PAIKKAKUNTA
SAMA ARKI
22
VEROHALLINTO 2015
ERI PAIKKAKUNTA, SAMA ARKI
”Olen päässyt melkein kokonaan eroon muistikirjoista ja kynistä. Paperikalenteria en enää omista. Sähköiset työvälineet sopivat minulle hyvin.”
”E
ihän minun tai tiimiläisteni työpäivistä tulisi yhtään mitään, ellei käytössämme olisi näitä uudenlaisia työvälineitä”, Sanna toteaa. ”Kaikki tiimini jäsenet istuvat Helsingissä, samoin oma esimieheni.” Aamuisin, kun tiimin työkoneet käynnistyvät eri puolilla Suomea, yhteinen maali siintää selkeänä horisontissa. Kaikki hoitavat oman vastuualueensa ja muiden osaamista hyödynnetään. Lauri tarkistaa aamulla ensimmäisenä sähköpostit ja yrittää muistaa tarkistaa teknisistä häiriöstä kertovan Tilt-infon. Sanna taas tsekkaa kalenterinsa ja miettii, voiko päivän puhelinpalaverit hoitaa omalta työpisteeltä vai pitääkö varata vetäytymistila. ”Tiedän kyllä, miltä ihmiset puhelinpalaverin toisessa päässä näyttävät, tunnen heidän äänensävynsä ja ajattelen, että äänen kuuleminen on melkein sama asia kuin näkeminen. Oma tiimi on tullut hyvin tutuksi”, Lauri sanoo. Yhteisistä kahvitauoista Sanna ja Lauri eivät pääse nauttimaan, ja työkavereiden hyville murjaisuille nauraminenkin vaatii usein mikrofonin avaamista puhelinpalaverissa. Arjen läsnäolo on silti mutkatonta.
23
VEROHALLINTO 2015
ERI PAIKKAKUNTA, SAMA ARKI
”Vietän kahvitauot tietysti Kuopion työkavereiden kanssa, mutta tunnen kuitenkin ensisijaisesti kuuluvani Helsingin työyhteisöön, koska työtehtävämme ohjaus- ja kehittämisyksikön sisällä ovat niin samankaltaisia”, Sanna toteaa.
ETÄISYYS EI HAITTAA IDEOINTIA Fyysisestä etäisyydestä huolimatta yhdessä tekeminen ja ideoiminen ovat tiimin kantava vahvuus. Molemminpuolinen luottamus rakentaa tiimiä ja työyhteisöä. Organisaatio säästää aikaa ja rahaa, kun ihmiset matkustavat vähemmän. Luontokin kiittää. ”Yhteiset puhelinpalaverit alkoivat tuntua luontevilta nopeasti. Melkein hymyilyttää, kun miettii sitä aikaa, jolloin ihmiset eri puolilta Suomea matkustivat kerran kuussa pääkaupunkiseudulle sopimaan asioista, joista nyt sovitaan yhteisissä puhelinpalavereissa”, Lauri sanoo ja pyörittelee silmiään. Joskus töitä on järkevää tehdä kotona villasukissa. Joskus taas voi työskennellä lähellä kotia olevassa toimipisteessä, jonne työmatka sujuu nopeasti. Työpäivän helpottaminen on Sannan ja Laurin mielestä plussaa kaikille, tietysti. ”Tavallaan voisi ajatella, että työaika alkaa jossain määrin joustaa silloin, kun käyttöön otetaan kannettava tietokone pöytäkoneen sijaan. Jos se helpottaa omaa tilannetta, töitä voi tehdä vielä illallakin kotona, mutta siitä ei saa tulla perusoletusta”, Lauri miettii.
Sannan ja Laurin tapauksessa työskentelypaikka on lähes merkityksetön: tiimiläisten välillä on etäisyyttä joka tapauksessa noin neljäsataa kilometriä. ”Teen itsekin etätyötä kotona erityisesti silloin, jos päivän ohjelmassa on paljon puhelinpalavereita. Työpaikan vetäytymistilan sijaan hoidan kokoukset kotisohvalta tai keittiön pöydän äärestä. Iltapäivällä napsautan koneen kannen kiinni ja voin heti lähteä kävelylle Otto-koiramme kanssa. Mahdollisuus sovittaa työ ja vapaa-aika yhteen on meillä tosi hyvä, ja uskon, että tietynlainen valinnanvapaus kyllä heijastuu työn tulokseen positiivisesti”, Sanna sanoo. ”Jos kodin lähellä on joku arkimeno, vaikka lapsi pitää käyttää lääkärissä, aikaa voi säästää jopa pari tuntia, jos töitä tekee sinä päivänä kotoa. Kyllähän se säästö kannattaa kaikkien näkökulmasta”, Lauri jatkaa. Vaikka moni asia on tässä tiimissä jo kohdillaan, pieniä muutoksia voisi omaan tekemiseen vielä tehdä. ”Haluaisin vastata kaikkiin sähköposteihin heti, etteivät ne jäisi postilaatikkoon kummittelemaan”, Lauri sanoo. Muillekin Sanna ja Lauri vinkkaavat uusien työskentelytapojen eduista. ”Olkaa avoimia uusille mahdollisuuksille ja hyödyntäkää niitä täysimääräisesti. Positiiviset hyödyt kannattaa ottaa näistä työkaluista irti.”
ARVO
LUOTTAMUS Toimintamme perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Toteutamme verotuksen oikean määräisenä ja oikeaan aikaan yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseksi. ARVO NÄKYY HENKILÖKUNNAN ARJESSA NÄIN Toimimme työyhteisönä avoimesti, johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Jaamme ja otamme vastuuta, ja pidämme lupauksemme. Luotamme toistemme osaamiseen.
24
VEROHALLINTO 2015
ERI PAIKKAKUNTA, SAMA ARKI
MUUTTUVAT TYÖTAVAT ETÄTYÖ VEROHALLINNOSSA ETÄTYÖTÄ TEHTIIN
4
päivää kuussa (keskiarvo syyskuu 2015)
ETÄTYÖN TEKIJÄT
20 % henkilöstöstä (1 000 henkeä) tekee etätöitä
UUDET TYÖN TEKEMISEN TAVAT Yhä useampi verohallintolainen työskentelee monitilaympäristöissä, joissa työntekijöillä ei ole omia nimettyjä huoneita tai työpisteitä. Työtilat on jaettu eri alueisiin vuorovaikutteisuuden määrän mukaan. Osassa tiloja saa keskustella, osa taas on rauhoitettu hiljaisen työn tekoon tai etäpalavereihin. Töitä voidaan satunnaisesti tehdä myös toisessa Verohallinnon toimipisteessä tai esimerkiksi useamman valtionviraston yhteisessä palvelukeskuksessa.
1400
verohallintolaista työskentelee monitilatoimistoissa
Läsnäolo työpaikalla ei mittaa tietotyöläisen tuottavuutta. Sanna Savolainen
66 %
ETÄTYÖPÄIVÄT
1–2 päivää viikossa tai satunnaisesti
henkilöstöstä on tyytyväisiä työtiloihin ja työvälineisiin (VMBaro 2015)
SÄHKÖISET TYÖVÄLINEET OSAKSI TYÖRUTIINEJA Moderniin monitilaympäristöön muuttavaa henkilöstöä valmennettiin vuonna 2015 uudenlaisten työtapojen käyttöönottoon. Tavoitteena oli saada henkilöstö ottamaan sähköiset työvälineet osaksi päivittäisiä työrutiineja. Verohallinnon intranetiin luotiin sujuvan työn työkalupakki, jonne on koottu ohjeistusta niin paperittomaan työskentelyyn kuin sujuvaan työpisteen vaihtoon päivän aikana. Vanhojen työtapojen korvaaminen on jo hyvässä vauhdissa, ja uusia teknisiä mahdollisuuksia hyödynnetään koko ajan lisää.
ETÄTYÖSSÄ KOROSTUVAT työn tavoitteellisuus työn tuloksellisuuden seuranta työntekijän ja esimiehen välinen luottamus kyky itsenäiseen työskentelyyn
TYÖAIKA SOVITETTAVISSA ELÄMÄNTILANTEESEEN Verohallinnossa työaikaa mitataan yhä perinteisin menetelmin, mutta tavanomaisten liukumien lisäksi työaika joustaa esim. elämäntilanteen ja jopa vuodenajan mukaan.
85 %
työntekijöistä on tyytyväisiä mahdollisuuteen sovittaa työ- ja yksityiselämä yhteen. (VMBaro 2015)
25
VEROHALLINTO 2015
Jos sovittelijaksi ja työnohjaajaksi kouluttautunut verotarkastaja Anssi Immaisi antaisi työyhteisöihin yhden vinkin, se olisi tämä: ottakaa konfliktit rohkeasti ja nopeasti puheeksi niiden kesken, joita tilanne koskee. Jos ris tiriidan antaa hautua ja pitkittyä, se yleensä muuttuu hankalammaksi.
V
ajaat kymmenen vuotta Verohallinnossa työskennellyt Anssi ei ole aivan tavallinen verotarkastaja. Hän toki tarkastaa kolmea verolajia, tekee töitä tietyille aloille keskittyvissä tarkastusprojekteissa ja opettelee uutta siinä missä muutkin verohallintolaiset. Perustöidensä lisäksi Turussa työskentelevä Anssi sovittelee työyhteisön konflikteja, mutta ei koskaan omassa työyhteisössään. Tällä varmistetaan luottamuksellisuuden säilyminen.
ANSSI IMMAISI:
PUHUKAA TOISILLENNE
26
VEROHALLINTO 2015
72 %
PUHUKAA TOISILLENNE Verohallinnon työntekijöistä on tyytyväisiä/ erittäin tyytyväisiä Verohallinnon työilmapiiriin ja yhteistyöhön. (VMBARO 2015)
”Työn kaikki osat ovat kyllä todella monipuolisia ja haastavia: niin tarkastus, työnohjaus kuin sovittelukin. Palkintona hetkittäin epämukavista tilanteista on tietysti oma oppiminen. Jokainen tilanne opettaa aina jotain uutta.”
KYMMENEN TYÖYHTEISÖSOVITTELIJAA Verohallinnossa koulutettiin kesällä 2015 kymmenen sovittelijaa ratkomaan työyhteisön ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Anssi näki ilmoituksen sovittelukoulutuksesta intrassa ja halusi lähteä mukaan. ”Ajattelin, että onpa hyvä juttu. Sovittelu sopisi aivan loistavasti aiemman osaamiseni päälle, koska valmistuin työnohjaajaksi Turun yliopistosta vuonna 2015. Koulutus kesti kolme vuotta, ja tein sen oman työni ohessa. Opintoihin kuuluvat työnohjauksen harjoittelujaksot tein Verohallinnossa, eli käytännössä autoin ihmisiä arvioimaan ja kehittämään omaa työtään.” Pyörä lähtee pyörimään siitä, kun sovittelijoihin otetaan yhteyttä. Monesti tukea pyytää esimies. Kun sovitteluprosessi käynnistyy, pidetään alkutapaaminen. Kaikki ristiriidan osapuolet kutsutaan mukaan, ja yhdessä käydään läpi, miksi sovittelija on kutsuttu paikalle. Alkutapaamisen jälkeen sovit-
telijat tapaavat jokaisen osapuolen yksitellen. Jokainen saa rauhassa kertoa, mitä on tapahtunut ja miten sen itse kokee. Tämän jälkeen asiaa ryhdytään käsittelemään yhdessä. Sovittelijan tehtävä on esittää tarkentavia kysymyksiä, tehdä yhteenvetoja ja ohjata tilannetta. Päävastuu on kuitenkin osallistujilla. Jos sopu saavutetaan, siitä tehdään kirjallinen sopimus, joka allekirjoitetaan. Muutaman kuukauden päästä sovittelija palaa asiaan ja katsotaan, miten sopimukseen kirjatut asiat ovat pitäneet. Tarvittaessa sopimusta vielä viilataan, ja sovitaan vielä mahdollinen seurantatapaaminen. Sen jälkeen seuranta siirtyy normaaliin esimiestyöhön ja sovittelu päätetään.
10 työyhteisösovittelijaa
TYÖYHTEISÖSOVITTELU Sovittelijaa on käytetty apuna erilaisissa konfliktitilanteissa ja kiusaamistapauksissa.
SOVITTELUSSA TÄRKEÄÄ OMA VASTUU JA HALU LÖYTÄÄ RATKAISU Kantava ajatus koko prosessissa on, että ymmärrykseen ja sopimukseen päästään, kun kaikkia kuunnellaan ja kaikki tulevat kuulluiksi. Kuulostaa helpolta, mutta on usein tavattoman vaikeaa. ”Monesti päällikköorganisaatioissa kasvetaan sellaiseen ajattelumalliin, että ristiriidat tulee aina ratkaisemaan joku ulkopuolinen taho, vaikkapa esimies. Sovittelussa korostuu oma vastuu ja halu löy-
Sovittelu on yksi esimerkki uudenlaisesta toiminnasta, jota kokeillaan ristiriitatilanteiden käsittelemisessäksi. Vaikka ristiriitatilanteiden määrä on vuonna 2015 hieman kasvanut, tilanteiden hoitaminen on hieman parantunut. Olemme oikealla tiellä.
27
VEROHALLINTO 2015
PUHUKAA TOISILLENNE
tää ratkaisu. Jokaisen täytyy itse ottaa vastuu sovinnon saavuttamisesta, rangaistuksia ei jaeta eikä syyllisiä etsitä. Se voi ajatuksena olla aika vieraskin, jos ongelmat on aina aiemmin ratkaissut joku muu.” Anssin vahvuuksia sovittelijana ovat rauhallisuus, analyyttisyys, hyvä koulutustausta ja menetelmäosaaminen. Sovittelutilanteessa ulospäin näkyy lähinnä luottamusta herättävä ja rauhallinen olemus, mutta taustalla on rautaista osaamista tilanteen ohjaamiseksi. ”Hyvässä työilmapiirissä, missä tehdään hyvää tulosta, ihmiset luottavat siihen, että muut haluavat heille hyvää. Asioista voidaan olla eri mieltä ja väitelläkin kovasanaisesti, mutta lähtökohtana on aina hyvä tahto muita kohtaan. Luottamusta on vähän vai-
Teemme sovittelutyötä aina pareittain. Kukaan ei sovittele ristiriitoja omassa toimipaikassaan.
Sairauspoissaolot vähentyneet
12 % kea mitata, mutta yleensä sen kyllä huomaa, jos sitä ei ole.” Joskus työyhteisön ristiriitatilanteet tuntuvat raskailta sovittelijastakin. Hankalat tilanteet Anssi nollaa hakkaamalla halkoja perheensä maatilalla, nostelemalla puntteja kuntosalilla ja lukemalla. Kirjoista maistuvat sotaromaanit ja työnohjaukseen ja sovitteluun liittyvä tietokirjallisuus. ”Työni on tällaisenaan todella monipuolista, enkä halua luopua mistään osasta. Vaikka Verohallinnossa parasta mielestäni onkin vakaus ja turvallisuus, työpaikkani on mielestäni myös hyvin ajassa ja muutoksessa kiinni.”
PÄIVI VIERTOLA, TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ, HENKILÖVEROTUS ”Esimiehen tehtäviin kuuluu varhainen välittäminen, jonka avulla työkykyä alentavia tekijöitä voidaan ehkäistä jo ennalta. Työkykyyn vaikuttaa fyysisen terveyden lisäksi myös työpaikan ilmapiiri. Erityisesti pitkittyneissä työilmapiiriin liittyvissä ongelmissa voi ulkopuolinen sovittelija toimia esimiestä paremmin. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että mitä aiemmin ongelmiin puututaan, sitä helpompaa on niiden ratkaiseminen.”
TERVEYSJOHTAMINEN Tavoitteena parempi jaksaminen, työmotivaatio ja tuottavuus Terveysjohtamisessa etsitään toimintamalleja, joilla edistetään ja ylläpidetään henkilöstön työkykyä. Tavoitteena on, että Verohallinnon henkilöstö jaksaa paremmin, työ motivaatio kasvaa, tuottavuus paranee ja sai rauspoissaolot vähenevät. Toimenpiteet ovat monipuolisia ja konkreettisia: kokeilemme uudenlaista, aiempaa joustavampaa tapaa ilmoittaa sairauspoissaoloista, annamme tukea tupakoinnin lopettamiseen sekä mietimme pilottiprojektissa, miten voimme tukea erityisesti ikääntyvän henkilökuntamme työn hallintaa. Terveysjohtaminen on tavoitteellista, ja sitä seurataan henkilöstön omassa työssä, esimiesten ja toimintayksiköiden toiminnassa sekä ylimmän johdon ja yksiköiden tasolla. Onnistumista mitataan seuraamalla tiettyjä kohtia työtyytyväisyyskysely VMBarossa. Näitä ovat vakavat ristiriitatilanteet ja niiden hoitaminen, johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus, sisäinen ilmapiiri ja yhteistyö, mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön sekä ihmisten oma kokemus työn hajanaisuudesta.
VEROVUODEN 2015 TULOKSET VEROTULOT KEHITYS KERTYMÄT TILITYKSET
VEROJÄÄMÄT TALOUDELLISUUS ALV-VAJE
29
VEROHALLINTO 2015
VEROTULOJA KERÄTTIIN 55,1 MILJARDIA EUROA Vuonna 2015 Verohallinto keräsi veroja 70,5 miljardia euroa (bruttokertymä). Niistä asiakkaille maksettiin palautuksia yhteensä 15,3 miljardia euroa. Veronpalautuksien jälkeen veronsaajille tilitettiin 55,1 miljardia euroa (nettokertymä).
VEROTULOJEN NETTOKERTYMÄT JA PALAUTUKSET 2011–2015, MILJ. EUROA NETTOKERTYMÄ 48 493 49 762 52 681 53 979 55 124
VEROHALLINTO
Nettokertymä
Verokertymä
70,5 mrd €
55,1 mrd € Veronpalautukset
15,3 mrd €
55,1 miljardia euroa
KUNNAT 21 769 milj. € KELA 3 596 milj. €
(Bruttokertymä)
VEROKERTYMÄ YHTEENSÄ
VALTIO 28 673 milj. €
Kasvua edellisvuoteen 2,1 %
SEURAKUNNAT 1 046 milj. €
Verotulojen kehitys vuonna 2015
2011
2012
2013
2014
2015
Tilitetty summa (55 086) poikkeaa hieman kalenterivuoden 2015 nettokertymistä (55 124), koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään verotuloja vain kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.12.2014) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.12.2015).
30
VEROHALLINTO 2015
VEROTULOJEN KEHITYS 2015 Verotuloja kertyi yhteensä 55,1 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 1,1 miljardia euroa (2,1 %). Kasvusta puolet tuli henkilöasiakkaiden tuloverosta ja toinen puolisko yhteisöjen tuloverosta. HENKILÖASIAKKAIDEN TULOVEROKERTYMÄ kasvoi euromääräisesti eniten, kaikkiaan 612 miljoonaa (+2,1 %). Tuloveron tärkeimmän osatekijän eli ennakonpidätysten samansuuruinen 2,1 prosentin kasvu oli seurausta ansiotulojen noin 2 prosentin noususta sekä hienoisesta tuloverotuksen kiristymisestä.
YHTEISÖVEROKERTYMÄ (+15 %) kasvoi euromääräisesti lähes henkilöasiakkaiden tuloverokertymän verran. Merkittävää oli vaatimaton kertymä kalenterivuoden 2014 aikana verrattuna verovuoteen 2014. Verovuoden 2014 ennakkoverojen määrä osoittautui liian pieneksi minkä vuoksi verovuoden 2014 veroja ja erityisesti ennakon täydennysmaksuja maksettiin paljon vielä vuoden 2015 puolella.
VEROTULOJEN KERTYMINEN ERI VEROLAJEISTA
Muutos Muutos Milj. € (Milj. €) (%) VEROJEN NETTOKERTYMÄT YHT.
55 124
1 145
2,1
Henkilöasiakkaiden tulovero
30 081
612
2,1
4 567
580
14,5
14 248
113
0,8
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
1 663
−26
−1,5
Kiinteistövero
1 605
93
6,2
Muut verot*
2 959
−227
−7,1
Yhteisöjen tulovero Arvonlisävero
*Muut verot: työnantajan sosiaaliturvamaksu, perintöja lahjavero, varainsiirtovero, vakuutusmaksuvero yms.
Henkilöasiakkaiden tulovero Arvonlisävero
54,6 %
VEROHALLINNON KERÄÄMIEN VEROJEN NETTOKERTYMÄT VERORYHMITTÄIN
25,8 %
Yhteisöjen tulovero
Muut verot*
8,3 %
8,4 %
Kiinteistövero
2,9 %
* Muut verot: työnantajan sosiaaliturvamaksu, perintöja lahjavero, varainsiirtovero, vakuutusmaksuvero yms.
31
VEROHALLINTO 2015
VEROTULOJEN KERTYMINEN ERI VEROLAJEISTA HENKILÖASIAKKAIDEN TULOVERO
ARVONLISÄVERON NETTOKERTYMÄ
YHTEISÖJEN TULOVERO
Henkilöasiakkaiden tulovero kattoi yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista.
Arvonlisäveron nettokertymä on pysynyt lähes samana viimeiset kolme vuotta.
Yhteisöjen tulovero kasvoi 15 % edellisvuodesta.
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2015 yhteensä 30,1 miljardia. Tämä oli yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Tuloveron määrä kasvoi 612 miljoonaa (+2,1 %). Ennakonpidätysten määrä nousi 579 miljoonaa (+2,1 %), joka oli kuitenkin reilusti vähemmän kuin vuosina 2011–2014, jolloin ennakonpidätykset kasvoivat 3,5–4,8 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2015 kasvuprosenttia pienempi lukema nähtiin viimeksi vuonna 2010 (+1,7 %).
Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2015 yhteensä 14,2 miljardia, mikä oli 113 miljoonaa (+0,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvonlisäveron nettokertymä on pysynyt lähes samana viimeiset kolme vuotta. Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero ei näy Verohallinnon luvuissa.
Muutos Muutos Milj. € (Milj. €) (%) HLÖASIAKKAIDEN TULOVERO
30 081
612
2,1
Ennakonpidätys
28 510
579
2,1
601
103
20,7
1 580
7
0,4
Osingon ennakonpidätys Ennakkovero Ennakon täydennysmaksu Jäännösvero/ennakonpalautus
629 −1 238
−91 −12,7 14
1,1
Milj. €
Muutos (Milj. €)
Muutos (%)
ALV. NETTOKERTYMÄ
14 248
113
0,8
Bruttokertymä
25 790
704
2,8
Palautukset
11 542
591
5,4
Suurista toimialoista vuoden 2015 arvonlisäveron nettokertymä laski kaupan alalla (-2,8 %) sekä informaatio- ja viestintäalalla (-5,5 %). Teollisuudessa (+6,1 %) ja rakennusalalla (+6,5 %) arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat.
Arvonlisäveron nettokertymät toimialoittain
Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2015 lähes 4,6 miljardia, joka oli 580 miljoonaa (+15 %) vuodentakaista enemmän. Kasvusta lähes puolet eli 280 miljoonaa selittyi ennakkoverojen määrän nousulla (+8,9 %). Täydennysmaksut nousivat 141 miljoonaa (+14 %) ja jäännösverot 98 miljoonaa (+23 %). Lisäksi ennakonpalautuksia palautettiin 61 miljoonaa (–11 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutos Muutos Milj. € (Milj. €) (%) YHTEISÖJEN TULOVERO
4 567
580
14,5
Ennakkovero
3 412
280
8,9
Ennakon täydennysmaksu
1 144
141
14,1
Jäännösvero/ennakonpalautus
11
158 107,5
32
VEROHALLINTO 2015
TILITYKSET VERONSAAJILLE KASVOIVAT MILJARDI EUROA Verohallinto tilittää keräämänsä verot yhteiskunnan palveluja ylläpitäville veronsaajille: valtiolle, kunnille, Kelalle ja seurakunnille. Vuonna 2015 verovaroja tilitettiin veronsaajille yhteensä 55,1 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 1,9 % eli noin miljardi euroa. Lisätietoja veronsaajien tilityksistä
VEROTULOJEN TILITYKSET 2011–2015 Milj. €
Muutos (%)
2011
48 998
7,8
2012
50 261
2,6
2013
53 213
5,9
2014
54 037
1,5
2015
55 086
1,9
TILITYKSET VERONSAAJILLE 2015 Veronsaaja VALTIO ansio- ja pääomatulovero yhteisövero arvonlisävero muut valtion verot
Milj. € 28 673 9 094 2 761 14 214 2 603
Muutos (Milj. €) 501 –23 329 115 80
KUNNAT
21 769
601
18 524
331
1,8
1 641 1 603 1 046 921 124 3 596 1 934 1 662 2 55 086
179 92 19 10 9 –47 –18 –28 –25 1 049
12,2 6,1 1,8 1,1 7,7 –1,3 –0,9 –1,7 –92,2 1,9
kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero SEURAKUNNAT kirkollisvero yhteisövero KELA vakuutetun maksut työnantajan sotu-maksu METSÄNHOITOMAKSUT Verot ja maksut yhteensä
Muutos (%) 1,8 –0,2 13,5 0,8 3,2 2,8
VALTIO Valtiolle tilitetyt verot kasvoivat vuonna 2015. Tämä johtui suurimmaksi osaksi yhteisöveron kasvusta, mutta myös arvonlisäveron ja muiden verojen määrä lisääntyi. Valtiolle tilitetyt ansio- ja pääomatuloverot vähenivät, koska lähdeverot pienenivät noin 260 miljoonaa euroa. KUNNAT Kunnille tilitetyistä veroista kunnallisveron tilitykset kasvoivat euromääräisesti eniten, yli 300 miljoonaa euroa (1,8 %). Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin 0,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat. SEURAKUNNAT Kirkollisvero ja yhteisövero tuottivat seurakunnille noin 10 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
KELA Kelalle tilitettävien vakuutettujen maksujen sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen vähentyminen johtuu maksuprosenttien alentumisesta. METSÄNHOITOMAKSUT Metsänhoitomaksujen tilitykset vähenivät yli 90 prosenttia, koska maksuja tilitettiin täysimääräisesti enää vain Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistykselle. Veronsaajille tehdään tilityksiä kuukausittain. Joka kuukausi tilitetään edelliskuukauden 18. päivän ja kuluvan kuukauden 17. päivän välisenä aikana kertyneet verot. Tämän vuoksi erityisesti verolajikohtaiset luvut poikkeavat nettokertymistä, joiden tilastointijaksot ovat kalenterikuukausi ja -vuosi.
33
VEROHALLINTO 2015
VEROJA MAKSAMATTA 4,4 MILJARDIA EUROA Maksamatta jääneitä veroja oli vuoden 2015 lopussa 4,4 miljardia euroa.
MAKSAMATTA OLEVAT VEROT TULOVEROT JA NIIDEN ENNAKOT
Summaan sisältyvät verojäämät (4,2 mrd.) ja verotilin alijäämät (179 milj.). Verojäämien määrä kasvoi 308 miljoonaa euroa (8,0 %), kun taas verotilin alijäämä pieneni 15 miljoonaa euroa (–7,8 %). Verojäämät voivat johtua todellisesta maksukyvyttömyydestä tai tahallisesta verojen maksamatta jättämisestä.
VEROJÄÄMÄT 2011–2015 JA VEROTILIN ALIJÄÄMÄT 2013-2015 Verojäämät, Milj €
43,3 % 17,4 %
ENNAKONPIDÄTYKSET JA SOSIAALITURVAMAKSUT
VEROJÄÄMIÄ KERÄTTIIN ERI KEINOIN ARVONLISÄVEROT
37,1 % 2,2 % MUUT VEROT
Muutos Milj € (Milj. €) Verotiliin liittyvät maksuhuomautukset
1 355
28
Perinnän toimenpiteet
1 653
–84
Maksumuistutukset
335
5
Asiakaskohtaiset perintätoimenpiteet*
417
–9
Verojen ulosottoperintä
347
5
*Asiakaskohtaisten perintätoimenpiteiden kertymäprosentti 53,6 %
Suurimman osan maksamatta jääneistä veroista muodostivat tuloverot ja niiden ennakot (43 %) sekä arvonlisäverot (37 %).
Rikosilmoitukset
550 kpl Rikosilmoituksia tehtiin
Verotilin alijäämä, Milj. € Yhteensä
2015
4 173
179
4 352
2014
3 865
194
4 059
2013
3 730
191
3 921
2012
4 084
-
-
2011
3 898
-
-
VEROJÄÄMIEN JAKAUTUMINEN Henkilöasiakkailla oli verojäämiä 1,2 miljardia euroa (28 %) ja yritys- ja yhteisöasiakkailla 2,8 miljardia euroa (72 %).
YRITYKSET JA YHTEISÖT
72 %
HENKILÖASIAKKAAT
28 %
30
enemmän kuin vuonna 2014
34
VEROHALLINTO 2015
TOIMINTAMME OLI TUOTTAVAA JA TALOUDELLISTA Verohallinto pyrkii toimimaan tuotta vasti ja taloudellisesti. Tuottavuutta mitataan sillä, kuinka monta suo ritetta yhdellä henkilötyövuodella saadaan. Taloudellisuus puolestaan kertoo, kuinka paljon yksi suorite maksaa.
NETTOMENOT SÄILYIVÄT VUODEN 2014 TASOLLA
KUSTANNUKSET KASVOIVAT 1,9 % Vuoden 2015 kustannukset olivat 7,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kustannusten määrää lisäsivät mm. lomapalkkavelan muutos ja ”valmistus omaan käyttöön”*.
Verohallinnon nettomenot vähenivät edellisvuodesta 0,1 %. VEROHALLINNON NETTOMENOT INDEKSOITUNA 2005–2015 Milj. €
ASIAKASMÄÄRÄN KASVU PARANSI SEKÄ TUOTTAVUUTTA ETTÄ TALOUDELLISUUTTA TOIMINNAN TUOTTAVUUS KASVOI
1,6 %
400
VEROHALLINNON TOIMINTAKUSTANNUKSET 2011–2015 Milj. €
415,0
376,1
Tuottavuuden kasvu johtui asiakasmäärän lisääntymisestä. Tuottavuus lisääntyi, vaikka henkilötyövuosien määrä hieman kasvoi vuodesta 2014.
400
380,1 367,2
350
350
TALOUDELLISUUS PARANI
2010
1,5 %
Taloudellisuus parani, vaikka kustannukset lisääntyivät vuodesta 2014. Taloudellisuuden paraneminen johtui asiakasmäärän lisääntymisestä.
* Verohallinnon monivuotiset it-hankkeet vähennetään rakentamisaikana kyseisen vuoden kustannuksista. Itjärjestelmän valmistuttua tehtävät poistot lisäävät kustannuksia. Vuonna 2015 molemmat erät kasvattivat kustannuksia vuoteen 2014 verrattuna.
2011
2012
2013
Henkilöstömenot yli
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2014
60 % kaikista menoista
2015
VEROHALLINTO 2015
SUOMESSA PIENI ARVONLISÄVEROVAJE Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen ja toteutuneen verokertymän eroa. Verovajetta syntyy tahallisten laiminlyöntien, osaamatto muudesta aiheutuvien virheiden sekä mak sukyvyttömyyden seurauksena. Verovajeen kehittymisen perusteella voidaan arvioida Verohallinnon toimintaa ja verojärjestelmää.
Tutustu raporttiin
Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2015 raportin, jossa arvioitiin arvonlisäverovajetta EU-maissa vuosina 2009–2013. Suomen, kuten myös Ruotsin ja Tanskan, alv-vaje on yksi EU-maiden pienimmistä, eikä niissä ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkasteluvuosien aikana.
Arvonlisäveroa kerättiin 2015 Suomessa noin
18 850 000 000 € Keräämättä on jäänyt noin
800 000 000 €
ARVONLISÄVEROVAJE EU-MAISSA 2013 Suomen alv-vaje noin
41,1 % 37,7 %
EU:n keskimääräinen alv-vaje noin
4%
33,6 %
15 %
34,0 % 34,9 %
29,8 %
22,4 %
15,2 %
24,4 %
26,4 % 26,7 %
16,5 % 16,8 % 17,2 %
10,5 % 10,6 %11,2 % 11,4 % 8,9 % 9,0 % 9,3 % 9,8 %
Romania
Liettua
Kreikka
Italia
Latvia
Puola
Malta
Unkari
Tsekin tasavalta
Bulgaria
Viro
Espanja
EU-keskiarvo
Itävalta
Saksa
Irlanti
Belgia
Iso-Britannia
Tanska
Portugali
Ranska
Slovenia
Luxemburg
Ruotsi
Alankomaat
Suomi
5,1 % 5,8 % 4,1% 4,2 % 4,3 %
Slovakia
35
VEROHALLINNON TOIMINTA YKSIKÖT YDINPROSESSIT JOHTORYHMÄ HENKILÖSTÖMME OHJAUS HANKKEET
LAKIMUUTOKSET DIGITALISAATIO HARMAA TALOUS KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ VEROMYÖNTEISYYS
37
VEROHALLINTO 2015
VEROHALLINNON YKSIKÖT Verotustyö on jaettu kolmeen valtakunnalliseen toimialaan: henkilöverotukseen, yritysverotukseen ja veronkantoon. Kaikilla toimialoilla on Helsingissä sijaitseva ohjaus- ja kehittämisyksikkö, ja varsinaiset verotustehtävät hoidetaan eri puolilla Suomea sijaitsevissa toimintayksiköissä. Vuoden 2015 alusta alkaen sekä yritysverotuksen että verotarkastuksen toiminnot on hoidettu Yritysverotusyksikössä. Verotustyötä hoitavien yksiköiden tukena Verohallinnossa toimii useita pienempiä yksiköitä, jotka omalta osaltaan vastaavat organisaation tehokkaasta toiminnasta. Verohallinnon työjärjestys
VEROHALLINNON YKSIKÖT 2015
Yksiköt ja niiden prosenttiosuudet Verohallinnon henkilömäärästä HENKILÖVEROTUS
49,4 %
YRITYSVEROTUS
29,3 %
VERONKANTO
HALLINTO
TIETOHALLINTO
Henkilöasiakkaiden sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajien verotus. Henkilöverotukseen kuuluvat ennakkoperintä ja tuloverotus sekä perintö-, lahja-, varainsiirto- ja kiinteistöverotus.
Osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden palvelu ja ohjaus, asiakastietojen hallinta, verotus sekä verotuksen yhteydessä tapahtuva verovalvonta. Kaikkien yritysmuotojen verotarkastus.
Verojen maksamiseen, perintään ja tilittämiseen liittyvät tehtävät
Henkilöstö- ja taloushallinto sekä yleishallintotehtävät
Tietotekniset palvelut
9,2 %
VALMIS-HANKE
VERONSAAJIEN OIKEUDENVALVONTA
ESIKUNTA JA OIKEUS
Hanke, jossa verotuksen operatiiviset tietojärjestelmät korvataan yhdellä valmisohjelmistolla
Veronsaajien oikeuksien valvominen verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa
Esikuntatehtävät sekä pääjohtajan määräysten valmistelut ja esittelyt
1,5 %
0,7 %
0,7 %
VIESTINTÄ
HARMAAN TALOUDEN SELVITYS
SISÄINEN TARKASTUS
Konsernitason viestintä, verkkoja kielipalvelut
Harmaan talouden ilmiöihin liittyvän tiedon tuottaminen ja harmaan talouden torjunta yhdessä muiden viranomaisten kanssa
Verohallinnon sisäisen valvonnan riittävyyden arviointi
0,6 %
0,5 %
0,1 %
4,1 %
3,6 %
Verohallinnosta riippumattomia toimielimiä ovat keskusverolautakunta, joka antaa ennakkoratkaisuja, ja verotuksen oikaisulautakunta, joka käsittelee oikaisuvaatimuksia.
38
VEROHALLINTO 2015
YDINPROSESSEJA KEHITETÄÄN YKSIKKÖRAJOJEN YLI
ENNAKOIVA OHJAUS JA NEUVONTA
RAHAVIRTOJEN HALLINTA
Ennakoivalla ohjauksella ja neuvonnalla pyritään siihen, että asiakkaat ilmoittavat ja maksavat veronsa oma-aloitteisesti ja oikeaan aikaan. Ohjaukseen panostamalla edistetään myös veronmaksumyönteisyyttä.
Rahavirtojen hallinta kattaa maksuliikenteen, verovarojen kirjanpidon, kerättyjen verotulojen tilittämisen veronsaajille sekä verovirtojen analysoinnin ja kassavirtojen ennustamisen valtion kassanhallinnan tarpeisiin.
VEROVALVONTA Verovalvonta ohjaa asiakasta toimimaan oikein. Tavoitteena on varmistaa, että asiakas on antanut oikeat ja riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi. Samalla huolehditaan siitä, että veronsaajien tulot kertyvät oikeaan aikaan oikean määräisinä.
39
VEROHALLINTO 2015
VEROHALLINNON JOHTORYHMÄ
Verohallinnon työjärjestys
31.12.2015
Verohallinnon johtoryhmä käsittelee hallinnon strategiset linjaukset, konsernitason resursointiin, talouteen, toiminnan suunnitteluun ja seurantaan liittyvät linjaukset ja päätökset sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimitila-asioihin liittyvät linjaukset.
Pekka Ruuhonen pääjohtaja, pj. Markku Heikura tietohallintojohtaja Tietohallintoyksikkö Sanna Alamäki ylijohtaja Yritysverotusyksikkö
Leena Wikström ylijohtaja Veronkantoyksikkö
Kirsi Huhtamäki puheenjohtaja Verovirkailijain Liitto ry Heli Lähteenmäki ylijohtaja Henkilöverotusyksikkö
Mikko Mattinen viestintäjohtaja Viestintäyksikkö
Timo Räbinä veroyliasiamies Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
Tommi Kämpe hallintojohtaja Hallintoyksikkö
Tiina-Liisa Forsell laatupäällikkö Esikunta- ja oikeusyksikkö
Janne Marttinen johtaja Harmaan talouden selvitysyksikkö
Eija Lönnroth hankejohtaja Valmishanke
Maarit Turunen johtaja Sisäisen tarkastuksen yksikkö
Arto Pirinen strategiajohtaja Esikunta- ja oikeusyksikkö
40
VEROHALLINTO 2015
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOI SUUNNITELLUSTI
75 % 25 %
5 089 4 877 henkilöä
henkilötyövuotta
miehiä
naisia
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2005–2015
6285
5089
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Verohallinnon henkilöstömäärä kasvoi poikkeuksellisesti vuonna 2015. Kasvu oli tavoitteellista, ja sillä haluttiin turvata käynnissä ja valmistelussa olevien isojen hankkeiden henkilöstötarpeet. Näitä hankkeita ovat mm. valmisohjelmisto uudistus, kansallisen tulorekisterin perustaminen sekä Tullin verotustehtävien siirron valmistelut. Myös viime vuosina syntyneet uudet tehtävät ja vaatimukset kasvattivat henkilöstötarvetta. Kasvusta huolimatta henkilötyövuosien määrä oli pienempi kuin valtiovarainministeriön kanssa oli sovittu.
HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN ERI YKSIKÖIHIN
Veronkanto
Hallinto
9,2 %
4,1 %
Henkilöverotus
Yritysverotus
Tietohallinto
Muut*
49,4 %
29,3 %
3,6 %
4,1 %
* Valmishanke 1,5 %, Veronsaajien oikeudenvalvonta 0,7 %, Esikunta ja oikeus 0,7 %, Viestintä 0,6 %, Harmaan talouden selvitys 0,5 %, Sisäinen tarkastus 0,1%
41
VEROHALLINTO 2015
HENKILÖSTÖMME ON AIEMPAA KOULUTETUMPAA KOULUTUSASTE
Tutkijakoulutus
40,7 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon
1%
Perusaste
5%
Ei tiedossa
8%
23 %
Ylempi korkeakouluaste
17 %
Alempi korkeakouluaste
34 %
Alin korkea-aste
12 %
Keskiaste
Verohallinnon tavoitteena on ollut jo useita vuosia lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta henkilöstöstä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 40,7 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon (vuonna 2011: 39,2 %). Alle 45-vuotiaiden peruskoulutus painottuu korkeakoulututkintoihin, kun taas yli 45-vuotiaiden yleisin koulutusaste on alin korkea-aste.
HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA Hlöä 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 20
30
40
50
60 Naiset
70 vuotta Miehet
Verohallinnon työntekijöiden keski-ikä oli 49,1 vuotta, kun muualla valtionhallinnossa keskiikä oli 45,6 vuotta. Henkilömäärältään suurin ikäluokka on 60–64-vuotiaat (20 %). Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on haaste, joka pakottaa Verohallinnon suunnittelemaan, miten varmistetaan tiedon siirtyminen uusille sukupolville ja hoidetaan työt jatkossa pienemmällä henkilöstömäärällä. Verohallinto haluaa rekrytoida työntekijöikseen parhaat osaajat ja olla kilpailukykyinen työnantaja. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan panostaminen tulee jatkossakin olemaan merkittävä osa työtämme.
Verohallinnon työntekijöiden keski-ikä
49,1 vuotta
Valtionhallinnon työntekijöiden keski-ikä
45,6 vuotta
42
VEROHALLINTO 2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖ OHJAA TOIMINTAA Valtiovarainministeriö (VM) ja edus kunta ohjaavat Verohallinnon toi mintaa. Ne myöntävät määrärahat ja asettavat tulostavoitteet. Tavoitteita asetetaan eduskunnan hyväksymässä talousarviossa ja etenkin valtiova rainministeriön kanssa solmittavassa tulossopimuksessa. Valtiovarainminis teriö antaa vuosittain kirjallisen pa lautteen Verohallinnon toiminnasta.
TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEEN JA TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEEN OLTIIN TYYTYVÄISIÄ Vuoden 2014 palautteessa todettiin, että vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on syytä seurata rinnakkain. Tiukoista määrärahakehyksistä huolimatta toiminnan vaikuttavuus ja laatu eivät saa kärsiä.
POSITIIVISTA Sovitut tulostavoitteet toteutuivat. Tuottavuus parani merkittävästi. Toimintoja kehitettiin tiukkenevista määrärahoista huolimatta. Työhyvinvointi kehittyi positiivisesti ja tulokset olivat muuta valtiota paremmat. Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi ja tavoitetasot saavutettiin. Asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluihin. MUITA HUOMIOITA Verotarkastusten määrä on kasvanut uuden reaaliaikaisen tarkastusmallin ansiosta. Verojäämiin vaikuttavista tekijöistä on kerättävä enemmän tietoa, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti ja oikealla tavalla. Verotuksen on toimittava häiriöttömästi myös valmisohjelmiston käyttöönoton aikana.
PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMAT Tärkein Verohallinnon pitkän tähtäimen toiminnan suunnittelua ohjaava dokumentti on hallitusohjelma. Sen pohjalta laaditaan vuosittain valtioneuvoston kehykset aina seuraaville neljälle vuodelle. Uusi hallitus antoi syksyllä 2015 ns. tekniset kehykset, ja varsinaiset uudet kehykset vuosille 2017–2020 annettiin huhtikuussa 2016 osana julkisen talouden suunnitelmaa. Uuden hallituksen hallitusohjelmaa tarkennetaan hallituksen toimintasuunnitelmalla, jossa kuvataan hallituksen kärkihankkeiden tavoitteet. Kehyspäätöksessä otetaan kantaa Verohallinnon ehdottamien kehityshankkeiden rahoitukseen. Kehityshankkeet voivat liittyä lainsäädäntömuutoksiin, teknologisiin muutoksiin tai Verohallinnon strategian mukaiseen kehittämiseen. Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välisessä tulossopimuksessa valtiovarainministeriö asettaa yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja muita tuloksellisuustavoitteita. VUODEN 2015 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET verotuksen häiriötön toimeenpano verovajeen pienentäminen veronmaksajien luottamuksen ja veromyönteisyyden pitäminen hyvällä tasolla
43
VEROHALLINTO 2015
STRATEGISET HANKKEET 2015 HANKE
KUVAUS
TAVOITE
VALMIS-hanke
Nykyiset Verohallinnon tietojärjestelmät korvataan valmisohjelmistolla vuosien 2013–2019 aikana. Hankkeessa toteutetaan myös strategisia lainsäädäntömuutoksia.
Verotuksen häiriötön toimeenpano
Kansainvälisen verotuksen riski-ilmiöt -hanke
Hanke selvittää kansainvälisten veroilmiöiden erityistilanteita. Hankkeessa kehitetään ohjausta ja valvontaa erityyppisissä tilanteissa sekä lisätään kansainvälistä yhteistyötä.
Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden ja veropaon torjunta
FATCA-hanke*
Verohallinto vastaanottaa finanssilaitosten vuosi-ilmoitukset, valvoo ilmoitusvelvollisuuksien täyttymistä ja toimittaa vuosi-ilmoitukset Yhdysvaltain veroviranomaiselle (US IRS). Hankkeessa valmistaudutaan myös Yhdysvalloista saatavien tietojen hyödyntämiseen.
Verovajeen pienentäminen, veropaon torjunta
Rakennusalan ilmoittamismenettely
Kehitetään riskienhallintamenettelyä, joka hyödyntää Verohallintoon kuukausittain toimitettuja rakennusalan työntekijä- ja urakkatietoja.
Harmaan talouden torjunta
Kansallinen tulorekisteri (KATRE)
Kansallisesta tulorekisteristä on tarkoitus tehdä tulo- ja muita tietoja yksilötasolla sisältävä kattava ja keskitetty kansallinen tietokanta, johon eri tahot ilmoittavat tulotiedot reaaliaikaisesti, maksukohtaisesti ja yhteisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti.
Hallinnollisen taakan vähentäminen, verovajeen pienentäminen
* Yhdysvaltain laki Foreign Account Tax Compliance Act (FATCA) velvoittaa Yhdysvaltain kansalaiset, myös ulkomailla asuvat, raportoimaan talletuksensa Yhdysvaltain veroviranomaisille.
44
VEROHALLINTO 2015
HANKE
STRATEGISET HANKKEET 2015
KUVAUS
TAVOITE
Verovajeen määrän selvittäminen
Jatketaan verovajeen eri osatekijöiden selvittämistä ja verovajeen määrän arviointia.
Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden torjunta
Veroriskien hallinnan ja analyysitoiminnan kehittäminen
Kehitetään veroriskien hallintaa ja analyysitoimintaa sekä tuetaan sen menettelyjä ja työkaluja.
Verovajeen pienentäminen
VTPR-hanke
Jatketaan velvoitteidenhoitoselvitysten automaattisen välitysjärjestelmän käyttöönottoa (VM:n hallinnonalan VATU-kärkihanke).
Harmaan talouden torjunta
Kapasiteettihanke
Tietojärjestelmien konesali- ja kapasiteettipalvelun käyttöönottohanke. Alustaratkaisu valmisohjelmisto- ja identiteetinhallintajärjestelmähankkeille.
Toimintavarmuuden turvaaminen
Kansallisen palveluväylän hyödyntäminen (KAPA)
Rakennetaan kansallisen palveluväylän käyttöönoton perusvalmiudet ja julkaistaan Verohallinnon avoimen datan palvelurajapinnat.
Sähköisten palvelujen kustannushyödyt, tietojen yhteiskäytön ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantaminen sekä yritysten ja julkisen hallinnon tietovarantojen ja palveluiden hyödyntämisen edistäminen.
Tullin verotustehtävien siirtäminen Verohallintoon (VETO-hanke)
Valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus siirretään Verohallinnon hoidettavaksi. Myös näitä tehtäviä hoitavia työntekijöitä siirtyy Verohallinnon palvelukseen.
Kustannus- ja resurssihyödyt sekä yritysten hallinnollisen taakan pienentäminen
45
VEROHALLINTO 2015
VEROTUKSEEN VAIKUTTAVIA LAKIMUUTOKSIA 2015 HENKILÖVEROTUS
YRITYKSET JA YHTEISÖT
KUNNAT
MATKAKULUVÄHENNYKSEN omavastuuosuutta nostettiin. Asunnon ja työpaikan välisistä matkoista saa vähennystä vain siltä osin kuin kulut ylittävät 750 euroa (aikaisemmin 600 euroa). LAPSILISIEN LEIKKAUSTA kompensoidaan lapsivähennyksellä. Lapsivähennys tehdään viran puolesta lapsen huoltajuutta koskevien tietojen perusteella.
OSUUSKUNTIEN VOITONJAON VEROTUS uudistettiin säätämällä jaetut ylijäämät laajalti veronalaisiksi. Muutosten jälkeen osuuskunnissa harjoitetun toiminnan verotus vastaa paremmin osakeyhtiöiden verotusta.
KUNTIEN KIINTEISTÖVEROPOHJAA vahvistettiin korottamalla yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ylä- ja alarajoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosentistaan säädetyn vaihteluvälin puitteissa.
PERINTÖJEN JA LAHJOJEN VEROTUSTA kiristettiin korottamalla perintö- ja lahjaveroa yhdellä prosenttiyksiköllä veroasteikon kaikissa portaissa. Sukupolvenvaihdosten verotusta huojennettiin. Veroverovelvollisen pyynnöstä vero voidaan maksaa kymmenen vuoden aikana.
ROMUALALLA siirryttiin käännettyyn arvonlisäverotukseen harmaan talouden torjumiseksi. Käännetyssä arvonlisäverotuksessa arvonlisäveron maksaa tavaran ostaja eikä myyjä. Käännettyä arvonlisäverotusta on jo ennestään sovellettu rakennuspalveluissa.
46
VEROHALLINTO 2015
KEHITÄMME SÄHKÖISIÄ PALVELUJAMME Digitaalista Verohallintoa on kehitetty jo pitkään onnistuneesti. Haluamme vastata asiakkaidemme odotuksiin ja tarjota heille yhä sujuvampia sähköisiä palveluja. Pyrimme lisäämään automaatiota ja tekemään asioinnista vaivattomampaa. Verohallinnon lukuisten vero-
tusjärjestelmien korvaaminen yhdellä verotusohjelmistolla (Valmis-hanke) sekä asiakkaille rakennettava OmaVero-palvelu ja tulorekisteri edistävät tavoitteidemme saavuttamista.
SÄHKÖISTEN PALVELUJEN KEHITYS
2010 Verotili
1997 TYVIverkkopalvelut - tiedot yrityksiltä viranomaisille
2010 Paperien digitointi valtakunnallisia sähköisiä työjonoja varten
2012 Tilinumeron ilmoittaminen ja Veronumeropalvelu
2013 Yhteisöjen tuloveroilmoittaminen
2009 YTJ:n sähköinen asiointipalvelu
2009 Veronsaajien sähköinen asiointipalvelu (kunta ja valtio yms. organisaatiot)
2008 Veroilmoitus verkossa
1997 Paperisten kausi-ilmoitusten digitointi - valvontailmoitukset
1998 Vero.fi (uusittu 2011)
2001 YTJ-tietopalvelu - Yritysten perusrekisteritiedot
2014 Verotusjärjestelmien uusiminen, Valmishanke
2007 Verokortti verkossa
2014 Kiinteistöverojen ilmoittaminen
2014 Verkkolasku ja e-lasku
2014 Verovelkarekisteri
2015 Chatpalvelukanava
2006 Palkka.fi
2003 Paperisten vuosi-ilmoitusten digitointi
2005 Ilmoitin.fi - Yritysten rajapintapalvelu
2006 Tunnistus.fi ja Katso-palvelu - Yritysten tunnistamis- ja valtuuttamispalvelut
Palvelut yrityksille Palvelut henkilöasiakkaille Palvelut henkilöasiakkaille ja yrityksille
47
VEROHALLINTO 2015
KEHITÄMME SÄHKÖISIÄ PALVELUJAMME SÄHKÖISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISELLE PALKINTOJA Vuoden digihanke -palkinto Verokortti verkossa -palvelulle
Vuoden digiorganisaatio -palkinto Verohallinnolle
46 000 17000 000 15 000
7. Suomen
Keskimäärin
Keskimäärin
arvostetuin verkkosivu
Vuoden vaikuttaja -palkinto tietohallintojohtaja Markku Heikuralle digitaalisten palvelujen kehittämisestä
Vuoden vaikuttajaorganisaatio -palkinto
Vuoden palvelu -palkinto Verohallinnon Snapchatille
88 %
VERO.FI
kävijää päivässä kävijää 2015 chatkeskustelua päivässä
VEROHALLINNON SOME-KANAVAT
UUSIA ASIAKASPALVELUKANAVIA VERKOSSA
Verohallinto avasi uusia tilejä Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Twitterissä. Sisällöt tavoittivat kuukausittain yli puoli miljoonaa suomalaista. YouTubessa julkaistiin 45 videota, ja niitä katsottiin noin 30 000 kertaa.
Vuonna 2015 avattiin kolme uutta asiakaspalvelukanavaa: Chat, Vastauspankki ja Oma kysymys -palvelu. Palveluiden avulla vähennetään asiakkaan tarvetta käynti- ja puhelinasiointiin. Tutustu Vastauspankkiin
45 30 000 videota YouTubessa
katselukertaa YouTubessa
asiakasta sai chatissa apua veroilmoituksen täydentämiseen verkossa
90 %
81%
kuukausittaisista työnantajasuorituksista tehdään sähköisesti
76 %
osakeyhtiöiden tuloveroilmoituksista tehdään sähköisesti 2011 sähköisten ilmoitusten osuus oli 32 %
10 000 Veroilmoitus verkossa -palvelussa
arvonlisäveron kuukausittaisista ilmoituksista tehdään sähköisesti
yhteydenotoista chatin kautta
51 %
verokorttien muutoksista tehdään sähköisesti 2011 sähköisten ilmoitusten osuus oli 37 %
48
VEROHALLINTO 2015
TYÖ HARMAAN TALOUDEN KITKEMISEKSI JATKUU Harmaalla taloudella tarkoitetaan lakisääteisten maksujen ja velvoit teiden laiminlyömistä. Harmaata taloutta torjutaan muun muassa verotarkastuksilla, kampanjoilla sekä asiakkaiden ohjauksella ja valvonnal la. Näillä toimilla pyritään pitämään yhteiskunnan verotulot oikealla ta solla ja vaikeuttamaan laittomasti toimivien yritysten kilpailumahdolli suuksia. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa vuosittain julkaisun, jossa käsitellään harmaan talouden torjuntaa sekä yhteiskunnan suojaamista harmaalta taloudelta. Vuoden 2015 julkaisussa esitellään yhteistyötahoina Helsingin kaupunki ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tutustu Harmaa talous 2015 -julkaisuun
VEROHALLINNON PALVELU PELAA — HAVAINNOT HARMAASTA TALOUDESTA LASKUSSA
VEROTARKASTUSTEN JA HARMAAN TALOUDEN TARKASTUSTEN MÄÄRÄ KASVOI
Yritysasiakkaille tehdyn kyselyn tulokset kertovat, että yrityksissä harmaata taloutta havaitaan aiempia vuosia vähemmän. Lisäksi Verohallinnon palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Erityisesti verotarkastukset saavat positiivisia arvioita. Sen sijaan Suomen verojärjestelmän ei koeta kannustavan yrittäjyyteen.
Vuosina 2014 ja 2015 Verohallinnossa tehtiin yli 4 500 verotarkastusta, kun aiempina vuosina tarkastuksia on ollut yli tuhat kappaletta vähemmän. Lukumäärien kasvua selittävät muun muassa painotus riskiperusteiseen tarkastustapaan ja reaaliaikaiseen toiminnan tarkastuksiin, joilla pyritään saamaan asiakkaat korjaamaan itse virheelliset menettelynsä.
LUE LISÄÄ
VIRANOMAISTEN TIETOON ENNÄTYSMÄÄRÄ TALOUSRIKOKSIA Harmaa talous — valvontatilastoja 2015 -julkaisusta voi seurata muun muassa Verohallinnon verotarkastustoiminnan tuloksia, Poliisin ja Tullin talousrikosasioiden määriä sekä alkoholivalvonnan tilastoja. Tilastoista käy ilmi, että erityisesti törkeiden velallisen epärehellisyystapausten määrä sekä törkeiden veropetosten määrä oli vuonna 2015 aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Tutustu Harmaa talous — valvontatilastoja 2015 -julkaisuun
Verotarkastuksiin käytetystä työajasta harmaan talouden tarkastuksiin kohdistui 31 %. Valmistuneista 4 589 verotarkastuksesta 1 041 tarkastuskohteessa (23 %) havaittiin harmaaseen talouteen liittyviä ilmiöitä.
HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET Verotarkastukset, kpl tarkastetuista yrityksistä harmaita
2013 2014 2015 3 362 4 666 4 589 688 713 1 041
49
VEROHALLINTO 2015
AKTIIVISTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
YHTEISTYÖTÄ ERI ORGANISAATIOIDEN KANSSA
Verohallinto osallistui vuonna 2015 aktiivisesti mm. OECD:n, IOTA:n ja EU:n toimintaan sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Näiden lisäksi tehtiin yhteistyötä ATAF:n (African Tax Administration Forum) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää Namibian suuryritysten verotusyksiköitä. Suomen verotulojen turvaamiseksi Verohallinnossa on ollut käynnissä Kansainvälisen verotuksen riski-ilmiöt -hanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa verovajetta ja tunnistaa, ehkäistä ja vähentää kansainvälisiin ilmiöihin liittyviä veroriskejä sekä lisätä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
UUDET KANSAINVÄLISET TIETOVIRRAT
KONFERENSSI KIINNOSTI
Kansainvälisistä tietovirroista apua verotusmenetelmien kehittämiseen.
Kansainväliseen verotustietojen vaih toon keskittyvä konferenssi kiinnosti.
Loppuvuodesta 2015 asetettiin projektikokonaisuus ”Uudet kansainväliset tietovirrat”, jossa toteutetaan useita kansainvälisen tietojenvaihdon automaation menettelyitä. Näitä ovat esimerkiksi DAC, CRS ja CbC. EU-virka-apudirektiivin mukainen tulotietojen vaihto on jo aloitettu. Verohallinto on kehittänyt menettelyitä, joiden avulla tiedot voidaan liittää osaksi Verohallinnon omia verotusprosesseja. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2014 Yhdysvaltojen kanssa verotietojen vaihtoa koskevan FATCA-sopimuksen. Verohallinto vastaa omalta osaltaan suomalaisten finanssilaitosten ilmoitusvelvollisuuksien täyttymisen valvonnasta ja tietojen välittämisestä maiden kesken.
Verohallinto järjesti syyskuussa 2015 tapaamisen EU:n tietojenvaihtojohtajille. Verohallinnon tavoitteena on pienentää verovajetta tehostamalla kansainvälistä tiedonvaihtoa ja hyödyntämällä saatuja tietoja. Paikalla oli osallistujia 28 maasta sekä EU:n komissiosta ja OECD:stä. EU:n tietojenvaihtojohtajien tapaaminen
50
VEROHALLINTO 2015
VEROMYÖNTEISYYS KASVATTAA VEROTULOJA Suomalaisten veromyönteisyys, eli veronmaksuhalukkuus ja ymmärrys verojen maksamisen tärkeydestä, pysyi vuonna 2015 hyvällä tasolla. Verohallin non tehtävänä on kerätä verot mahdolli simman oikeamääräisinä yhteiskunnan käyttöön. Verotulojen määrää kasvat tavat verovalvonta sekä toimenpiteet, jotka helpottavat maksamista ja lisäävät myönteistä suhtaumista. Verojen maksamisesta halutaan tehdä mahdollisimman helppoa. Ennakoiva neuvonta ja mahdollisuus hoitaa veroasiat verkossa sujuvoittavat maksamista. Palvelemme useita eri asiakasryhmiä, joiden erilaiset tarpeet huomioimme. Verohallinnon toimittama sujuva verotus hyödyttää sekä verojen maksajaa että verojen saajaa.
95 % 75 %
suomalaisista kokee verojen maksamisen kansalaisten tärkeäksi velvollisuudeksi
Verohallinnon asiakastyytyväisyystutkimus 2015
suomalaisista koki saavansa vastinetta maksetulle veroille
VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET
5%
8%
MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN
4%
INFRASTRUKTUURI, TURVAL- KULTTUURI, LISUUS YMPÄRISTÖ
ELINKEINOELÄMÄ
11%
KOULUTUS
KEILLE VEROT TILITETÄÄN
52 % VALTIO
2%
SEURAKUNNAT
14 %
6,5 %
43 %
SOSIAALITURVA
39,5 % KUNNAT
KELA
HALLINTO
MITEN VEROT KERTYVÄT
15 %
TERVEYDENHUOLTO
VERONMAKSAJAT
85 % HENKILÖT
55 % HENKILÖIDEN TULOVERO 26 % ARVONLISÄVERO 11 % MUUT VEROT 8 % YHTEISÖJEN TULOVERO
15 %
YRITYKSET JA YHTEISÖT
Verohallinto PL 325, 00052 VERO www.vero.fi