AMIS 2/2009

AI

AMIS TO

AM

IS TU TE O

ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja 2/2009

CMYK 60 KM/H LUMILAUDALLA • KULTASEPÄN TYÖPÄIVÄ • ENSIAUTON OSTO-OPAS • PIDÄ HUOLTA MONOISTASI • KUNTOSALIETIKETTI

Hanki OSKU Opiskelijakortti!

Liityt amisyhteisöön, nautit monista eduista ja voit voittaa iPod touchin

Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken iPod touchin, 2 kpl Diel Sonata 2gt MP5-soitinta sekä vapaavalintaisen Pop Media Oy:n lehden vuosikerran!

http://liity.osku.info Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken iPod touchin Lue lisää osoitteesta www.osku.info

Lisätiedot ja arvonnan säännöt osoitteesta www.osku.info

pääkirjoitus I

pääkirjoitus Eipä hätiköidä siellä

Amiksista voidaan sanoa paljon kaikenlaista, mutta kukaan ei voi kiistää, etteivätkö amikset osaisi. Tämänkertainen AMIS-lehti suorastaan ilotulittaa sitä, miten upeaa työtä amikset ympäri Suomea tekevät omalla alallaan. Ensimmäisenä esimerkkinä LWD CMYK -kuvaukset, jotka toteutettiin täysin amisten voimin. Kuusi vaatetusalan amista suunnitteli lehdelle kolme pikkuvalkeaa mekkoa, joihin korutaiteilija toteutti useita korusarjoja. Mekot kuvattiin balettia harrastaneen leipurikondiittoriopiskelijan päällä ja kameran takana oli tietenkin myös amis. Meikit ja hiukset kuvauksissa hoiti kosmetologiopiskelija Omniasta.

Saman koulun oppilaat neuvovat tämän lehden toisessa jutussa, mitä renkaiden potkimisen lisäksi kannattaa tehdä, jos aikoo ostaa auton. Autopajan opiskelijat kertovat myös, miten ensimmäisessä omassa autossa pidetään renkaat pyörimässä.

Vielä edellisiä näyttävämpi esimerkki amisten taidoista on mielestäni Kokemäkijokilaakson ammattiopiston poikien tekemä spedelinko. Pojat tekaisivat opiskeluaikanaan oman versionsa laitteesta, joka on suurelle yleisölle täysin tuntematon.

Amisten taidonnäytteiden lisäksi AMIS-lehdessä keskitytään kevään myötä tuleviin valintoihin.

Moni valmistuu tänä keväänä keskellä taantumaa ja työnäkymät ovat siksi tavallista heikommat. EM Group Oy:n toimitusjohtaja Marjo Raitavuo antaa hyviä vinkkejä, miten suhtautua huonoon aikaan ja taistella itselle paikka työelämästä, jatko-opinnoista tai vaikka ulkomailta. Tärkeintä on, ettei jää kotiin odottamaan parempaa päivää. Elämä on tässä ja nyt, ei jossain ja joskus.

Koko elämän kestäviä päätöksiä ei kannata tehdä yhden huonon vuoden takia.

Mieti siis tarkkaan, mikä sinulle on parasta pitkällä tähtäimellä. Haluatko jatkaa opiskelua korkeakoulussa vai tehdä työtä nykyisellä alallasi? Haluatko etsiä töitä kotipaikkakuntasi ulkopuolelta vai viettää välivuoden Suomen pakkasista au pairvuoden avulla? Jos se tuntuu hyvältä idealta, anna kavereiden vikistä elämän epäreiluutta Facebookissa ja nauti muista maista.

Ehkä taantuma on jo ohi kun palaat ja voit siirtyä tekemään sitä missä olet hyvä.

Hanne Haapakoski päätoimittaja

AMIS 2/2009 • VALMISTUMINEN • JATKO-OPINNOT • KESÄTYÖT • TYÖELÄMÄ PÄÄTOIMITTAJA Hanne Haapakoski, hanne.haapakoski@osku.info TOIMITUS Sanni Aho, Kirsti Bergman, Hanne Haapakoski, Henri Kunnas, Vesa Kauppinen, KUVAT Hanne Haapakoski, Niko Rakkolainen, Raisa Suuronen, promokuvat ULKOASU Hanne Haapakoski KANNEN KUVA Niko Rakkolainen, malli kondiittori-leipuriopiskelija Fia Toivonen JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry, www.osku.info ILMOITUSMYYNTI Pääsihteeri Urpo Uusitalo, urpo.uusitalo@osku.info PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy PAPERI M-Brite Matta 90g /m2, kansi Galerie Art Gloss 170g /m2 ALL RIGHTS RESERVED, BABE

HyÜdynnä Osku etusi!

Tilaukset Osku:n sivuilta osoitteesta www.osku.info

CHAN VOY JACKIE JAMES MCA

AT WARREN BE

AS TY DVD-OP

VALEHTI

URIN ELOKU

SUOMEN SU

HINTA 6,50â‚Ź

08 | NUMERO 8/20

LUSSA HAASTATTE

HEATH ER DGKOH LE TAAMINEN VIIMEINEN GILLIAN N SO A NDER A LES-AGENTTIN JĂ„LLEEN X-FI KUNG FU PANDA UKUBLA!CK, PUESSHĂ„ JAC Ă„Ă„N IE JA ANGELINA JOL FMAN DUSTIN HOF

70â‚Ź

40

33

â‚Ź

a!

12 Nume,9ro 0â‚Ź)

a!

10 Nume,9ro 0â‚Ź)

(norm. 54

(norm. 44

TOPENING KAU COCK THE HAP O:N TARINA E BEN X HAN ARD AMERICAN CRIM ELÄMÄÄ MYRSKY RICH DY LANE AN SUT PÄIVÄ ISET JULKAI BOYS LOVE MAN MIA! MISS PETTIGREW – AJANKOHTA SSA ALL THE MA SSA ELU PAA MAM OST DA -OP ARV PAN RI DVD INA KUNG FU TED YÖN RITA KEINON KAP HASSA WAN SIÄ PUUTAR TULIKÄRPÄ

. elokuvalehti n ri u su n e m Suo

0; CC>= C74 =0C8>= ?0 4 8: < < 40 A 2 ?A8<0; B

ÂťBD

Âť 00E0C 9D7;80 ><0;08B4C >B # ' ! ' k # $

C

BROWN INEN | V V

HAN JONATMAN E AN POIN NIRVAN

N TASAISE

LA | J.KARJA GODARD

U JEAN-L

ĂŠ

8/08 | 6,50â&#x201A;Ź

Joulukuu 2008

& ¸ =^ " # ' k #

4BC8E00;490Âť Âť?4;:nn<<4 5

A4 48 ?0;00Âť

Âť508C7 => <>

ti! in erikoisleh ck ro n a a sk Ra

LĂ&#x2013;YS

40â&#x201A;Ź

42

*,& 3 ! a 5" ro 4 e & m u ' N 20 ) (norm. 54,90â&#x201A;Ź

5**/ ­:/ )5* ,

­+­ 4­ 3

VARMA

50â&#x201A;Ź

26

ERKKI

VYM KAS LE

UDAS NEW J MUODI

aA!TIO IMA 6 NumAeNro ,90â&#x201A;Ź)

UDEN

ISU ETEOLL ON VIIHD INA TYSTAR MENES

(norm. 33

! a musiikkia Vältä huono

Lähde kanssamme viihteelle!

|

www.popmedia.fi

! sti musiikista Monipuolise

menu of this magazine STARTERS Pääkirjoitus: Eipä hätiköidä sivu 5.00 Huolehdi monoistasi sivu 8.00 Kultaa - amis töissä sivu 10.00 Toys for boys ’n girls sivu 14.00 Kansalaistaidot sivu 16.00

MAIN COURSE

SIDE ORDERS

Testissä amisten rakentama Spedelinko sivu 20.00

AMIS-lehti kanojen puolella sivu 28.00

LWD CMYK amisten taidonnäyte sivu 30.00

Amisten yhteisö -kolumni sivu 40.00

Raitavuon visioita amisten tulevaisuudesta sivu 42.00

Ideoita puusta sivu 46.00

Edunvalvontaa opiskelijoiden äänitorvesta sivu 49.00 Ensiauton osto ja huolto sivu 51.00 Oletko valmis kesätöihin? sivu 54.00 Purtavaa ennen työelämää sivu 58.00

DESSERTS Amiksesta mihin vaan sivu 62.00 Salille mars! sivu 64.00 Oiva-portaali ja lahjaidea valmistuvalle sivu 68.00 Lehden testissä mp5-soitin sivu 70.00

Älä jätä kesken -kolumni sivu 48.00

I amis opettaa

peat kengät saavat risaiset farkut näyttämään hyvältä, mutta mikään mahti tällä pallolla ei saa likaisia ja rikkinäisiä kenkiä näyttämään hyvältä minkään vaatteiden kanssa. Useimmat kengät pilataan, kun niitä ei puhdisteta tai rasvata. Näin kertoo jalkinealan valmistajaksi valmistunut Tuomo Kellola (28), joka pitää kolmatta vuotta Raahen ainoaa suutarinliikettä. Nyt Tuomo neuvoo kaikkia muita amiksia, miten omista kengistä pidetään parhaiten huolta ja miten hyvät kengät valitaan.

- Kenkiä valittaessa kannatta kiinnittää huomiota materiaaliin. Keinokuitu hengittää huonommin kuin nahkakenkä, jos nyt ollenkaan. Yleensä nahkakenkä on myös kestävämpi. Tärkeää on, että varpaille jää reilusti tilaa myös korkeus-suunnassa.

Kapin, eli kengän takaosan on hyvä olla tukeva ja tarpeeksi jäykkä, Tuomo luettelee kenkien valinnan peruspalikoita.

Jos sopivaa kokoa ei kengistä löydy, niin Tuomo neuvoo valitsemaan pienemmät kengät, joita suutari voi venyttää sopiviksi asianmukaisilla laitteilla. Tätäkään ei toimittaja tiennyt, että kaupasta ostettuja kenkiä voi venyttää.

Tuomo pitää itse pääasiassa tukevia nahkakenkiä, maihareita ja prätkäbootseja arkikäytössä. Miehellä on noin 10 paria erilaisia kenkiä ja hän sanookin panostavansa mieluummin kenkien laatuun kuin määrään.

- Tarvittavien kenkien määrä riippuu paljon harrastusten määrästä, koska niihin on monesti omat jalkineet. Mutta tavallinen ihminen tarvitsee musta kuusi paria kenkiä, eli kumisaappaat, juoksu- tai ulkolenkkarit, sisäpelikengät, juhlakengät, normaalit kävelykengät ja sandaalit. Niillä jo pärjää helposti, Tuomo toteaa.

Hyvin hoidetut kengät voivat Tuomon mukaan kestää käytössä hyvinä jopa kymmeniä vuosia. Kuulostaa epätodelliselta.

- Kengät on hyvä huollattaa aina heti vian ilmetessä. Myös vuodenaikojen vaihtuessa kannattaa suunnata suutarille, kun

”

Kunnon kengistä ei ole pakko luopua koskaan.

on taas tarpeen tullen hyväkuntoiset kengät jotka laittaa jalkaan. Kunnon kengistä ei ole pakko luopua koskaan, mutta monesti raja menee siinä kun korjauskustannukset vastaavat uusien kenkien hintaa. Tosin hyvin “sisään ajetut” ja sopivat kengät ovat minun mielestäni kultaakin kalliimmat!

Suutarin perustyöt ovat korkolappujen ja puolipohjien vaihtoa, kenkien ompelemista ja vetoketjujen vaihtoa. Monesti suutarin liikkeeseen tullaan liian myöhään, aivan kuten hierojallekin.

- Kenkä hajoaa aika nopeasti entistä pahemmin, jos sitä ei heti korjata. Silloin myös työmäärä ja korjauskustannukset nousevat. Kun korkolapun kulutuspintaa on jäljellä 1-2 milliä, on kengät hyvä viedä remonttiin. Uusissa kengissä on myös usein niin liukkaat pohjat, että ne kannattaa pohjata suutarilla pitävämmäksi jo heti uutena, Tuomo valistaa. ★ Teksti Hanne Haapakoski

amis opettaa I

Puhdistetaan säännöllisesti harjaamalla ja kenkienpuhdistusaineilla. Laitetaan hoitoaine/rasvataan ja annetaan kuivua. Kiillotetaan lopuksi. Pohjallisten vaihto säännöllisesti. Lepolestien käyttö kengissä pitää kengät ryhdikkäinä seuraavaan käyttökertaan. Nahkakengät pilataan usein jättämällä ne likaiseksi ja rasvaamatta.

Mokkakengät harjataan mokkaharjalla.

Pinttyneisiin tahroihin on puhdistuskiviä ja puhdistusaineita. Mokka käsitellään hoitosuihkeilla, joka suojaa kosteudelta ja estää likaa tarttumasta. Suihkeita on myös värillisiä, jolloin kuluneesta mokastakin saa uudenveroista. Mokkakengät pilataan helpoiten jättämällä ne hoitamatta.

Kangaskengät puhdistetaan puhdistusvaahdolla, jonka jälkeen kangaskengät käsitellään hoitosuihkeella. Nämäkin kengät pilataan helpoiten jättämällä ne hoitamatta. Kangaskenkiä voi uudistaa vaihtamalla nauhoja, värjäämällä kankaan, kokeilemalla koristetikkauksia tai muita tapoja muokata kengistä uudet vaihtamatta niitä.

10 I amis töissä

K UL T A

amis töissä I 11

Kultaseppä Heidi Vornasen lempimateriaaleja ovat kulta ja valkokulta, joista hän taiteilee näyttäviä koruja niille joilla on varaa. Heidi on nuorin kultaseppä Aterlier Torbjörn Tillander arvostetussa kultasepänliikkeessä, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1860. Jos kultasepänliikkeestä tulee ensimmäisenä mieleesi alennushintoja kirkuvat mainokset paikkakunnan lähimmältä korumyyjältä, voidaan sanoa, ettei Tillander ole yksi niistä liikkeistä. Tillanderilla valmistetaan täysin käsityönä muun muassa aatelisten vaakunasormuksia, näyttäviä uniikkikoruja sekä laajaa Prêt-á-Porter –korumallistoa.

- Tillanderilla kaikki korut valmistetaan 750 promillin kullasta, ellei asiakas toisin halua. Platinasta meillä tehdään myös paljon koruja, mutta sen työstäminen tuntuu minusta vähän työläämmältä. Platinan väri on kyllä minusta tosi hieno! Heidi kertoo jalometallisista työpareistaan.

Heidi päätyi opiskelemaan kultasepäksi käytyään ensin lukion ja työskenneltyään itsensä puhki kirjakaupassa sekä kuntosalilla. Omaa alaa ei ollut helppo löytää, mutta kun Heidi lopulta löysi kultasepän ammattitutkinnon ja innostui siitä, hän ei aluksi uskonut pääsevänsä kouluun sisälle.

- Pääsykokeet olivat aika vaikeat ja kouluun otettiin vain muutama oppilas, mutta hyvin siinä lopulta kävi! Mukavinta koulussa olivat ne hetket, kun näki työstetyn kappaleen kädessään ja ajatteli että vau, sain tehtyä sen! Kaikki pajatunnit pakottamisesta kaivertamiseen olivat minusta tosi kivoja. Niissä sai monipuolisesti kokeilla erilaisia työskentelymenetelmiä ja siitä on ollut töissä hyötyä, Heidi miettii.

Ennen Atelier Torbjörn Tillanderia Heidi oli alan vähittäiskaupoissa kesätöissä. Koulun työssäoppimisjaksoilla hän kävi läpi myös pari erityyppistä kulta-

12 I amis töissä

”

Tämä tuntuu hyvältä paikalta olla.

sepänverstasta, mutta koneellista sarjatyötä tekeviin yrityksiin Heidi ei kertaakaan lähtenyt edes harjoitteluun. Viimeiset koulun työssäoppimisjaksot Heidi suoritti Tillanderilla. Työssäoppimiset poikivat ensin kesätyöpaikan ja valmistumisen jälkeen Heidi saikin jo vakituisen työpaikan Tillanderilta.

Työssään Heidin pahin vihollinen on hän itse. Perfektionistina Heidi asettaa joskus riman niin korkealle, että stressaa itsensä kipeäksi. Sehän kuulostaa perin suomalaiselta.

- Valmistumisen jälkeen mikään työ ei ole onneksi mennyt niin pahasti pieleen, etteikö sitä olisi saanut korjattua. Mutta koulussahan sitä mokaili koko ajan kaikenlaista! Heidi nauraa.

Hetkellisestä epäonnistumisen tuskasta Heidi on päässyt yli innostumalla jälleen uudesta korusta. Uuden korumallin tekeminen ensimmäistä kertaa saa naisen aina puhkumaan uutta intoa.

Vaikka kultasepän ammatti on ikivanha, ei silläkään alalla säästytä jatkuvalta kouluttautumiselta. Haastattelun jälkeisenä viikonloppuna Heidillä oli vuorossa timanttien luokittelukurssi ja joskus Heidi haluaa vielä suorittaa gemmologin tutkinnon, mestarin tutkinnon ja ehkä oppia vielä kaivertamaan...

- Suomessa on niin hyvä käsityönosaaminen alalla, ettei ulkomaille kannata oikeastaan lähteä oppia hankkimaan. Joskus tulevaisuudessa oma verstas tai oman malliston suunnitteleminen voisi olla kivaa ja sitä varten täytyy opiskella. Ei voi tietää, minne tästä vielä joutuu mutta nyt haluan pysyä Tillanderilla. Tämä tuntuu hyvältä paikalta olla, Heidi toteaa.

Heidin perustyö Tillanderilla sisältää korjaustöitä, asiakkaiden tilaustöitä sekä varastoon tehtäviä malleja. Työt vaihtelevat päivittäin, koska Tillanderilla ei tehdä sarjatuotantoa ja kaikki

on tehtävä itse oman korun valmistumisen eteen.

- Tillanderilla sepät tekevät itse kaikki työvaiheet koruunsa. Meillä ei ole keskieurooppalaisittain erikseen kivenistuttajia, Heidi kertoo.

Tillanderilla Heidi on saanut oppia viideltä vanhemmalta sepältä ja uskoo jo olevansa unelmiensa työpaikassa.

- Yritän imeä kaiken opin näiltä mestareilta. Tämä on niitä harvoja paikkoja kultasepänalalla, missä asiat tehdään täysin käsityönä alusta loppuun saakka ja joissa laatu on pääasia. Jokainen työ on uniikki ja sekin lisää työn mielekkyyttä. Parasta työssä on jatkuva oppiminen ja hetket, milloin näkee omien kätten jäljen sekä oman kehittymisen. Hyvinä päivänä töihin lähteminen tuntuu kuin menisi johonkin kivaan harrastukseen! ★ Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Niko Rakkolainen / korukuva Tillander

14 I materiaalista kivaa Kaksi puhelinta samassa NOVO1090 on tyylikäs kosketusnäytöllinen puhelin, joka ei jää kalliimpien merkkien varjoon. Toimii samanaikaisesti sekä yhdellä että kahdella sim-kortilla.

Löytyy: e-ville.hk Hinta: 45,00 €

Takorautaa kotiin IRONIA-vadit ovat tilaustöitä, jotka sopivat käsityötä arvostavan kotiin.

Löytyy: juureva.fi Hinta: riippuu koosta

TOYS Varokaa lasersaksia! Älä anna kankaalla harhailun pilata työtäsi, vaan osta laserosoittimella varustetut saksat!

for boys ’n girls [Upeimmat ja typerimmät kamat mitä

pieni ihminen voi himoita.]

Löytyy: thinkgeek.com Hinta: 15,99 $

Luonto iski koneeseen Jos et osaa tuunata omaa muistitikkua, kytke luonto koneeseen näillä puutikuilla.

Löytyy: matteriashop.com Hinta: 85,40 €

+

Tarkan amiksen työkalu Älä pilaa näköäsi ja telo kynsiäsi, vaan ota avuksi tämä tarkan amiksen apuväline.

Löytyy: thinkgeek.com Hinta: 7,99 $

Mistä puku valmistujaisiin?

Jos et halua marssia Dressmannille puvun ostoon, kokeile ulkomaista räätäliä, joka tekee sinulle puvun mittojesi mukaan.

Löytyy: suitopia.co.uk

16 I en osaa edes pyyk채t채

enkä tiskaa koskaan käsin I 17

Isännän ja emännän kansalaistaidot

S

Suomalaisnuoret muuttavat pois äidin helmoista vasta täysi-ikäisinä, sillä kotona asuu 18-vuotiaista 86 prosenttia, kun luku 22vuotiailla on enää 11 prosenttia. Oma tupa (tai ainakin vuokra-asunto) ja oma lupa on tärkeä asia, mutta mitä omillaan asuvan pitäisi osata?

Alle kymmenen prosenttia 18-29 -vuotiaista asuu kimppakämpässä. Yksi kimppakämpässä viimeiset kuusi vuotta asunut Aino (24) sai hyvät eväät elämään kotoa ja perheen vanhimpana lapsena Aino on aina huolehtinut pienemmistä sisaruksistaan.

- Kotoa muuttamisen jälkeen olen halunnut panostaa opiskelijabudjetillakin ruokaan. Se on asia, joka monelta kotoaan muuttavalta jää, Aino pohtii.

Monesti eletään siis mikropitsan ja kokiksen voimalla yömyöhään kun ei kukaan ole määräämässä. Se on jo suorastaan elämänvaihe, eräänlainen aikuistumisrituaali, jonka aikana

kaikki kotona opitut taidot unohdetaan. Jossakin vaiheessa niitä taas tarvitaan tai ainakin kaivataan.

- Itse tehtyä mehua olen ikävöinyt opiskeluaikana. Kämppikseni osti mehumaijan ja olen sitä toisinaan käyttänyt. Aluksi kännykkä korvalla äidin ohjeita kuunnellen, mutta nyt mehustus jo sujuu yksinkin, nauraa Aino.

Ihan tutkimuksissakin on todettu, että nuoret miehet muuttavat omaan talouteensa naisia myöhemmin. Osaltaan se selittyy armeijaajalla, joka myöhäistää miestenpuolikkaiden lähtemistä noin vuodella. Jos yleisestä ja yhtäläisestä asevelvollisuudesta jotain hyötyä on, niin ainakin sängyn petaamisen oppii lähes jokainen armeijassa vähänkään viihtynyt nuori aikuinen. Anssi (21) viihtyi armeijassa vuoden verran ja viimeiset puoli vuotta hän toimi uusien varusmiesten kouluttajana.

- Komppanian vastaavana olin ottamassa

”

18 I en ole koskaan vienyt roskia

Siivoamaan oppivat varmaan ennenkuin naimisiin menivät, tai sitten menivät naimisiin sen vuoksi!

vastaan uusia alokkaita ja näyttämässä näille sänkynsä ja muut tuvan toiminnot.

Komensin alokkaita pukeutumaan maastopukuihinsa ja petaamaan sänkynsä tarkastusta varten. Eräs alokas tutki petitarvikkeitaan ja päästyään pussilakanaan saakka hän tuli kysymään hölmistyneenä sen käyttötarkoitusta. Opetin alokkaan kädestä pitäen tätä uutta tuttavuuttaan käyttämään, kertoo Anssi kohtaamisestaan uusavuttomuuden kanssa.

Vaikka Anssi muutti jo 16-vuotiaana pois kotoa, ei hän ainakaan muista ylitsepääsemättömiä ongelmia peruskodinhoidon kanssa.

- Jos en ole jotain osannut tehdä, niin asia on hoitunut miettimällä ja ehkä Wikipediasta tarkistamalla. Ruokaa en osannut tehdä kotoa muuttaessani, enkä voi sanoa, että vieläkään sitä taitoa hallitsisin, kertoo mies itsevarmana.

Kun sormi menee suuhun, niin Internetistä löytyy usein apu, mutta entä jos ei ole taitoa edes googlettaa? Uuden ajan uusavuttomia ovat ne, joille yksinkertainenkin tietotekniikan käyttö on hepreaa. Tällaisia nuoria on onneksi vain

vähän, mutta he ovat kovassa vaarassa syrjäytyä tietoyhteiskunnasta.

- Toisaalta ne, jotka osaavat liiankin hyvin käyttää tietotekniikkaa hyväkseen vieraantuvat helposti todellisuudesta ja sekin tavallaan on syrjäytymistä, Aino arvailee.

Jotkut pärjää ilman googlettamistakin.

Kyllikki (84) on elänyt nuoruutensa sotaaikana, kasvattanut lapsensa suurten ikäluokkien joukkoon heräten samalla joka aamu neljältä ”itikoita tillaamaan”, eli ruokkimaan, hoitamaan ja lypsämään lehmät. Se oli sitä aikaa kun talvisin tuli lunta ja tupakka oli vielä terveellistä.

Kyllikki-mummon mielestä lastenhoito on naisten työtä ja toimettomana istuskelu syntiä.

- Kyllä minä vähän olen sitä mieltä, että ei miehet lasten kanssa osaa olla.

Mutta kyllä meidän pojat osasi kahvin ja puuron keittää kun kotoa lähtivät maailmalle, kertoo mummo lapsistaan.

- Siivoamaan oppivat varmaan ennenkuin naimisiin menivät, tai sitten menivät naimisiin sen vuoksi! Miniät on ainakin

kaikki hyviä tekemään ruokaa ja pitämään kodin siistinä, mummo nauraa.

Mummolta lastenlapset ovat kukin oppineet sen mitä halusivat. Kukin on vuorollaan käynyt saamassa oppia muun muassa sämpylöiden leipomiseen, kasvimaan perkuuseen ja käsitöihin.

Mummon opit on otettu vastaan vapaaehtoisesti, kun taas äitien ja isien neuvot kaikuvat usein kuuroille korville.

Annika (41) ei muista opettaneensa kahdelle tyttärelleen kodinhoitoa, mutta vanhempi tytär on nuoriso-ohjaajana toimiessaan opettanut kokonaisia ikäluokkia kylän poikia pesemään vessan.

- Itse soitan edelleen äidilleni kun en tiedä milloin sipulit saa nostaa pois maasta. Ja äiti tietää sen aina tarkalleen!

Jos vielä asut vanhempiesi kodissa, ala jo kerätä jokaisen isännän ja emännän perustaitoja haltuusi, niin säästät puhelinlaskuissa myöhemmin. ★ Teksti Sanni Aho Kuvat Miisa Lopperi

tapan jopa kaktuksen I 19

Jokapojan- ja tytön kansalaistaidot (kevytsarja) ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

Siivoaminen ja tiskaaminen Pyykin peseminen ilman värjäymiä Rappusten putsaaminen lumesta Makaronilaatikon tekeminen Verhojen ripustaminen ikkunaan Huonekasvin hengissäpitäminen Auton pissapojan täyttäminen Pyöränkumin paikkaus

Emännän ja isännän kansalaistaidot (raskassarja) ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

Ikkunoiden ja mattojen peseminen Uunin putsaaminen ja pakastimen sulatus Sukan kutominen ja verhojen ompelu Ruisleivän leipominen Seinien tapetointi ja kattolistojen sahaaminen Kasvimaan menestyksellinen hoito Öljyn ja renkaiden vaihtaminen autoon Pienten kodinkoneiden korjaus Mansikkahillon tekeminen Kuusen karsiminen oksista

Uutta energiaa!

Mikset jatkaisi insinööriksi?

Metropolia Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmissa on uusi käytännön ja teorian yhdistävä opetustapa.

Käy katsomassa koulutustarjontaamme www.metropolia.fi/koulutustarjonta/tekniikan_ja_liikenteen_ala

Nuorten yhteishaku 23.3. – 9.4.2009

www.metropolia.fi

Miten toi on mahdollista?

22 I amisten taidonn채yte

SPEDE Testiss채 amisten rakentama

amisten taidonnäyte I 23

LINKO K

Kone- ja metallialan opiskelijat Joni Kuusisto ja Risto-Matti Vandell saivat erikoisen toimeksiannon, kun valokuvaaja Pasi Salminen pyysi heitä rakentamaan päättötyönään hänelle spedelingon. Siis minkä ihmeen spedelingon?

Pertti “Spede” Pasanen muistetaan parhaiten hänen komedioistaan ja hauskoista tv-hahmoistaan. Kaiken muun ohella oli hän kuitenkin myös tuottelias keksijä. Tosin harva hänen keksinnöistään on osoittautunut kenellekään hyödylliseksi. Paitsi yksi, vaikka ei aivan Speden tarkoittamalla tavalla.

1970-luvulla päätti Spede uudistaa mäkihypyn kertaheitolla. Ongelma ja suurin kustannus lajissa on valtavan vauhdinottotornin rakennus. Jos vauhdit saisi kerättyä jollain toisella tavalla, ei mäkeä tarvittaisi ollenkaan. Miten

24 I amisten taidonnäyte

vauhdin saisi kiihtymään tasamaalla? Spede kehitteli mäkimiesten käyttöön lingon, joka hänen mukaansa tulisi mullistamaan lajin. Linko nykäisisi mäkimiehet matkaan ja antaisi tarvittavan vauhdin hyppyrin nokalle. Enää ei tarvittaisi kuin tasainen vauhdinotto ja alastulomäki.

Jokainen mäkihyppyä joskus seurannut tietää, kuinka hyvin Speden keksintö otettiin vastaan. Idea unohdettiin ja linko laitettiin naftaliiniin.

Miehet lingon takana. Valmis spedelinko ja sen rakentajat Joni Kuusisto ja Risto-Matti Vandell.

”

Vuosituhannen vaihteessa yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin aukeaa samaisen varaston ovi seuraavan kerran.

Laitteesta vainun saaneet lumilautailijat päättävät kokeilla sen toimivuutta kaupunkioloissa.

Samoihin aikoihin lumilautailussa oli tapahtumassa murros, kun lumilautailijat jalkautuivat vuorilta alas kaupunkien keskustoihin etsimään kaiteita ja uusia näyttäviä kuvauspaikkoja. Vauhtia otettiin milloin mitenkin; välillä kaverit vetivät ja välillä rakennettiin puusta erilaisia lähtölavoja.

Kaupunkien keskustoissa järjestettiin myös monia näytösluonteisia tapahtumia, mutta näissä oli aina ongelmana tilanpuute. Kaupunkien toreille ja turuille ei voida rakentaa kovinkaan isoja torneja. Speden linko oli vastaus näihin ongelmiin ja pian se nimettiinkin spedelingoksi.

Alkuperäisen spedelingon pohjalta on nyt rakennettu uusi versio laitteesta, joka kiertää isoja tapahtumia sekä Suomessa että maailmalla. Laite on kuitenkin niin iso, että se matkustaa rahtina kontissa.

Valokuvaaja Pasi Salminen kuvaa ammatikseen lumilautailua.

Useimmiten hän kiertää maailmaa suomalaisten huippulumilautailijoiden Heikki Sorsan ja Eero Ettalan kanssa. Kotiinsinööri Salminen rakentelee vapaa-ajallaan yhtä sun toista, ja pitkien kuvausmatkojen aikana rupesi häntä kiehtomaan ajatus omasta lingosta. Tosin paljon pienemmästä. Hän halusi sellaisen version joka mahtuisi hänen autoonsa ja olisi helposti liikuteltavissa. Vastaavaa ei oltu laskupiireissä vielä nähty.

Vaikka Salminen on etevä itseoppinut nikkaroija, ei hän uskaltanut lähteä toteuttamaan linkoa yksin. Hän ei omistanut tarvittavia välineitä ja varsinkin hitsaus olisi saattanut tuottaa ongelmia. Niinpä apua pyydettiin Kokemäkijokilaakson ammattiopistolta.

Ammattiopisto lähti mukaan haasteeseen ja Salmisen kanssa sovittiin, että kaksi metallipuolen opiskelijaa rakentavat laitteen päättötyönään Pasin ohjeiden mukaan.

– Amis oli aivan mahtava paikka tällaista varten ja veikkaan, että yksikään metallipaja ei olisi lähtenyt vastaavaa projektia toteuttamaan, kertoo Salminen.

Veikkaan, että yksikään metallipaja ei olisi lähtenyt vastaavaa projektia toteuttamaan.

Legenda narussa. Lumilautailun amerikkalainen legenda J.P. Walker k채vi alkuvuonna Suomessa kuvaamassa omaa osuuttaansa ensi talven elokuvaan.

Spedelinko tuli miehelle tutuksi.

amisten taidonnäyte I 27

Tulta metalliin. Kun tilanteet pajalla kävivät kuumana, Pasi jätti suosiolla hommat osaajille ja tarttui itse kameraan.

Joni Kuusisto ja Risto-Matti Vandell rakensivat laitetta välillä kuvaaja Salmisen valvovan silmän alla ja välillä omin nokkinensa. Ennen projektia ei kumpikaan pojista ollut aikaisemmin kuullut spedelingosta, eikä heillä vielä työn alkaessakaan ollut aivan tarkkaan selvillä mitä he oikein olivat rakentamassa. Pikku hiljaa alkoi kuitenkin spedelinko tulla tutuksi.

– Aikaa rakentamiseen meni yhteensä reilu kuukausi. Aluksi teimme suunnitelmat ja piirustukset, jonka jälkeen rupesimme kasaamaan laitetta. Joitain ongelmiakin matkan varrella tuli, mutta ei mitään sellaista mistä emme olisi omin voimin selvinneet, kertoo nyt keväällä valmistuva 18-vuotias Kuusisto.

Kone- ja metallialaa opiskeleva Joni kertoo sen olevan melko yleistä, että päättötyöt tehdään jollekin ulkopuoliselle taholle. Tosin näin erikoista tilausta tuskin kovinkaan usein tulee vastaan.

Salminenkin kiitteli sekä apureitaan että ammattikoululta saamaansa apua oudossa toimeksiannossaan.

– Mulle lyötiin heti haalarit niskaan ja hanskat käteen ja annettiin osallistua projektiin. En tiedä kuinka normaalia on, että ulkopuoliset saavat osallistua oikeisiin töihin amiksessa?

Lopullisesti linko valmistui vuoden 2008 lopulla. Siitä eteenpäin on se ollut ahkerassa käytössä. Heikki Sorsan ja Eero Ettalan lisäksi ovat linkoa käyttäneet myös monet ulkomaalaiset laskijat. Nimekkäimpänä lajin amerikkalainen ikoni J.P. Walker.

Lingon toimintamekanismi on yksinkertainen. On moottori, joka kelaa 75 metriä pitkän köyden sisäänsä. Vähän kuin pölynimurin johdon. Köydestä täytyy vain pitää kiinni ja päästää irti ennen kuin se on kerääntynyt kokonaan sisälle. Parhaimmillaan sen avulla voi saavuttaa yli 60 kilometrin tuntivauhdin.

Miksi kuvaaja sitten haluaa rakentaa itselleen isolla vaivalla oman lilliputtiversion spedelingosta? Kilpailu alalla on kovaa. Lumilautailu on visuaalinen laji ja se elää hienoista valokuvista ja videoista. Jotta valokuvaaja saa kuviaan myytyä sekä Suomalaisiin että ulkomaalaisiin lehtiin, täytyy niiden erottua joukosta. Myös kuvauspaikat kuluvat, eli samasta paikasta ei voi olla liikaa kuvia. Koko ajan täytyy etsiä neitseellisiä kaiteita, mitä muut eivät ole vielä ehtineet merkata.

Spedelinko mahdollistaa sellaisten paikkojen laskemisen, mitkä eivät muuten onnistuisi. Tarpeeksi kovilla vauhdeilla kaiteita on mahdollista liukua jopa ylöspäin. Tai sitten voi mennä jäälle ja hyppiä laivojen yli. ★ Teksti Henri Kunnas Kuvat Pasi Salminen

28 I amis kanojen puolella

Hyvän puolesta Rakel

Liekki käyttää naamaansa saadakseen suomalaisille kanoille paremmat oltavat.

Kaikkea hyvää ja kaunista tukeva AMIS-lehti lähtee mielellään neiti Liekin mukaan hyvään työhön, joten mistä tässä on kysymys?

Kampanjan sivujen mukaan kanojen ongelmana on epäkanamaiset häkit, joissa kana ei voi käyttäytyä kuin aito kana. (Kuinka monta kana-sanaa sinä saat yhteen lauseeseen?)

Irti mun munista - kampanjalla herätellään ostajia ostamaan vain kananmunia, jotka on munittu kanoille kivemmissa ympäristöissä.

– Muualla Euroopassa on saatu hyvää näyttöä siitä, miten kuluttajien valinnat ovat saaneet kokonaiset kauppaketjut ja leipomot jättämään häkkikanojen munat valikoimistaan, Rakel valistaa.

Tällä hetkellä kanoilla ei mene hyvin, sillä yli 85 % suomalaisista kanoista elää häkeissä.

EU:n lainsäädännön mukaan munantuotannossa käytettäviä kanoja ei saa pitää perinteisissä eli varustelemattomissa häkeissä vuoden 2012 alusta alkaen, mutta se ei vielä riitä. Animalia ja SEY yhdessä muiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa työskentelevät sen puolesta, että kanojen

häkkikasvatuksesta luovutaan kokonaan.

Mutta miksi nähdä vaivaa, kun ihmisilläkään ei mene hyvin? Koska ei meillä mene näin huonosti: Munantuotannossa voidaan käyttää ainoastaan naaraspuolisia lintuja, joten jokaista munijakanaa kohden tapetaan yksi kukkopoikanen. Myös häiriökäyttäytymistä, kuten kannibalismia, esiintyy jonkin verran kaikissa tuotantomuodoissa johtuen kanojen hyvinvoinnin puutteellisuudesta. Aika karua, sanon minä.

Mitä sitten voi tehdä, jos haluaa yllä olevan kuvan kanan paremmalle tuulelle? Voit lopettaa kananmunien käyttämisen kokonaan tai siirtyä ostamaan vain luomumerkin saaneita kennoja. Termit vapaan tai onnellisen kanan munat tarkoittavat lattiakanaloiden tuotoksia, joten sekin on jo kukonaskel parempaan suuntaan.

Jos sait tästä hyvän kipinän, muista vielä varoa huijareita - maalaismunat tai hyvän olon munat ovat todennäköisesti samasta häkkikanalasta, millä on täytetty myös kaupan halvimman munakennot. ★ Teksti: Hanne Haapakoski Lähde ja kuva: irtimunmunista.fi

amis töissä I 29

Oletko sinä etsimämme Paranna nuorten kuljettajien maine ja osoita meille olevasi Loistokuski. Saat ainutlaatuisen 20 % lisäbonuksen liikennevakuutukseesi. Lue lisää alle 27-vuotiaille tarjottavasta rahanarvoisesta edusta ja osallistu keskusteluun osoitteessa if.fi/loistokuskietu Kysy myös järjestösi jäseneduista.

Tarkat ehdot löydät osoitteesta if.fi

30 I amisten yhteisรถ - osku Kuvat Niko Rakkolainen Meikki ja hiukset Jonna Keskinen Malli leipuri-kondiittoriopiskelija Fia Toivonen

CMYK

AMIS-lehti pyysi kolmea vaatetusalan artesaania suunnittelemaan pikkuvalkean mekon. Sarjan ensimmäisen pellavaisen mekon suunnitteli turkulainen yritys c04, jonka kolme vaatetusalan artesaania Alina Holmström, Johanna Green ja Militsa Järvinen toteuttivat mekon tiiminä.

Kaikki kolme tekijää ovat valmistuneet Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vaatetusalan artesaaneiksi vuonna 2007. c04 Luomuksen tiimi perusti heti opintojen päätyttyä kesällä 2007.

Yrityksen mallisto koostuu pääosin naistenvaatteista ja he ompelevat mallistojemme vaatteita myös asiakkaan omien mittojen mukaan sekä tekevät lisäksi perinteisiä tilaustöitä.

AMIS-lehdelle suunnitellussa pikkuvalkeassa mekossa yhdistyvät c04:n monet mallistoista tutut elementit: hienovaraisesti naisellisuutta korostavat leikkaussaumat, epäsymmetrisyys, pitsit ja pellava. Puvusta löytyy sopiva yhdistelmä sekä herkkyyttä että leikkisyyttä. Sopivasti asustettuna mekko käy niin valmistujaisiaan viettävälle neidolle kuin kesänkevyelle morsiamellekin. Juhlavieraan on käytettävä valkoista väriä varoen, mutta juhannustansseissa mekko toimii varmasti. c04:n tiimi kertoo, että mekon toteuttamisessa haastavinta oli todella tiukka aikataulu. Tästä syystä kaikki mekon rakenteet eivät ole loppuun asti hiottuja, mutta pienen jatkokehittelyn jälkeen pikkuvalkea mekko todennäköisesti kuitenkin otetaan tuotantoon ja sen ympärille rakennetaan laajempi mallisto. www.class2004.com

Toisen pikkuvalkean mekon AMIS-lehdelle suunnittelivat ja toteuttivat vaatetusartesaani Heidi Metsäkylä sekä pukuompelija Nancy Bragge.

Heidi on valmistunut vuonna 2007 vaatetusalan artesaaniksi Pirkanmaan Ammattiopistosta ja Nancy Bragge suoritti pukuompelijan paperit vuonna 2006 Tampereen Ammattiopistosta.

Nancy on tamperelaisen Nitrobabe Oy:n toinen omistaja. Nitrobabe myy rock-henkisiä vaatteita, asusteita ja kenkiä. Lisäksi Nitrobabe tarjoaa korjausompelu-, mittatilaus- sekä stailauspalveluja. Heidi on ollut Nirobabe Oy:ssä töissä ompelijana sekä asiakaspalvelussa ja tehnyt alihankintatöitä. Yhdessä Nancy ja Heidi suunnittelevat sekä valmistavat omaa Robin & Charlie -mallistoa.

Lähtiessään suunnittelemaan AMIS-lehdelle pikkuvalkeaa mekkoa kahden naisen suunnitelmista päätettiin koota yhteinen kokonaisuus. Turnyyrilla ja sulilla haettiin nyt suosiossa olevaa burleskihenkeä. Toteutus ja suunnitelmat muuttuivat valmistuksen aikana, koska aikaa oli liian vähän ja mekko ommeltiinkin lopulta kasaan kahdessa vuorokaudessa.

Suunnittelijoiden mielestä mekko on huomiota herättävä, joten se sopii rohkealle ja itsevarmalle naiselle vaikka iltajuhliin. www.nitro-babe.com

Sarjan viimeinen pikkuvalkea mekko on yksin Katja Iivosen käsialaa.

Katja valmistui vaatetusalan artesaaniksi Pirkanmaan Taitokeskuksesta vuonna 2006. Oman Prettypretty-clothing nimisen yrityksen hän perusti lokakuussa vuonna 2006.

Prettypretty-clothingin nimen alla Katja on suunnitellut ja toteuttanut lolita-tyylisiä vaatteita sekä asiakkaiden suunnittelemia mittatilaustöitä, kuten juhlapukuja ja cosplay-pukuja. Jatkossa Katja haluaisi siirtyä tekemään pukuhistoriasta vahvasti vaikutteita ammentavia vaatteita yksittäiskappaleina ja minisarjoina.

AMIS-lehden toimeksiannosta Katjalle tuli mieleen joutsen ja Björkin joutsenmekko. Hän halusi tehdä ilmavan, hattaramaisen mekon, joka olisi vähän sadunomainen. Kuvassa näkyvä valmis mekko sopisi Katjasta koulun valmistujaisjuhliin tai morsiusneidon mekoksi romanttiselle ihmiselle. Mekkoa tehdessään Katja yritti olla tekemättä hääpukua, vaikka valkoinen väri yhdistettynä leveään helmaan tuo varmasti hääkellot monelle mieleen. www.prettypretty-clothing.net

SalsaDesign -korusuunnitteluyrityksen pitäjä Salla Salonen suunnitteli ja toteutti pikkuvalkeiden mekkojen sarjaan kaikki korut. Salla valmistui Pohjois- Karjalan Ammattiopistosta kivi- ja metalliartesaaniksi keväällä 2006. Sen jälkeen hän opiskeli vielä puolitoista vuotta Tyrvään Käsi-ja Taideteollisuus oppilaitoksessa jalometalliartesaanilinjalla.

Sallan yritys SalsaDesign aloitti virallisen toimintansa vuoden 2009 alusta. Sitä ennen Salla oli tehnyt koruja parisen vuotta koulun ohella. Salsa Design myy käsintehtyjä koruja sekä pieniä kodin koristuksia.

Myytävät tuotteet Salla valmistaa kaikki itse ja jokainen myytävä tuote on uniikki. Materiaalina hän käyttää kierrätysmateriaaleja ja tekee myös tilaustöitä esimerkiksi asiakkaan omista materiaaleista. www.salsadesign.fi

40 I amisten yhteisö - osku

amisten yhteisö kolumni

Yhteisöllisyydestä

tuli hetkessä muoti-ilmiö eri puolilla Suomea viime ja edellisen syksyn valitettavien koulutragedioiden seurauksena.

Tuntuu, että kaikki yrittävät tavoitella edunvalvonnallisia pikavoittoja toteuttamalla projekteja, tilaisuuksia ja tapahtumia yhteisöllisyyden nimissä.

Kaikella tällä on varmasti merkitystä, mutta pitää kuitenkin muistaa, että parhaat tulokset saavutetaan, kun toiminnan järjestäjät uskovat aidosti siihen, mitä ovat tekemässä ja tekevät sitä todellisesta välittämisestä kohderyhmään.

Toiminnalle on taattava jatkuvuus, jotta nuori voi todella turvata yhteisöön ja olla varma, että hän saa tarvitsemaansa huomiota, kavereita, elämyksiä ja kokemuksia sen kautta.

OSKU on tehnyt koko historiansa ajan töitä sen eteen, että amikset voisivat tuntea itsensä arvostetuksi ja oman tekemisensä arvokkaaksi. OSKUn toiminnan piirissä olevista amiksista on vuosien saatossa tullut todellinen yhteisö, joka tapaa säännöllisesti erilaisissa tapahtumissa ympäri vuoden, keväällä Taitaja-tapahtumassa, kesällä OsFesteillä ja syksyllä OsCruisella. Näiden suurien tapahtumien lisäksi on lukemattomia muita, pienempiä yhteisön itsensä organisoimia tapaamisia. Näiden todellisten kohtaamisten rinnalle on yhteisö luonut itselleen moninaisen määrän erilaisia ryhmiä sosiaalisen median alustoille, eli yhteisöjä Irc-Galleriaan, Facebookryhmiä...

Vahvassa yhteisössä on tilaa kaikille, ei ole väliä mitä sukupuolta on, mistä päin Suomea on, mitä opiskelee, minkä ikäinen on ja niin edelleen. Tärkeää on vain, että on amis, nykyinen opiskelija, jo

valmistunut työelämässä oleva tai muinainen toimija. Pääasia on oikea meininki, yhteinen päämäärä ja halu olla yhteisössä mukana.

Hyvä yhteisö ymmärtää myös jäsentensä erilaiset elämäntilanteet, toisilla on enemmän aikaa ja useammin mahdollisuus osallistua toimintaan.

Kaikkien panos on merkittävä ja tärkeä osa kokonaisuutta, jokainen tuo ryhmään oman leimansa ja yhdessä niistä syntyy juuri todellinen yhteisö.

”

Pääasia on oikea meininki, yhteinen päämäärä ja halu olla yhteisössä mukana.

Yhteisön todellinen voima mitataan vaikeissa hetkissä. Voiton hetkellä on aina helppo olla mukana juhlimassa, mutta ikävien uutisten kohdatessa, olipa se sitten yksittäisen ihmisen henkilökohtainen murhe, koko valtakuntaa vavisuttava tragedia tai vaikka taloudellinen taantuma, on tärkeää kuulua joukkoon, joka tarjoaa turvaverkon.

Kaikkien näiden edellä mainittujen asioiden käsittely ja hoito on tärkeää. Hyvä yhteisö ei arvota toista asiaa toista tärkeämmäksi, vaan on valmis olemaan kaikessa jäseniensä tukena. OSKU tarjoaa amiksille juuri tällaisen aidon porukan, joka seisoo jäsentensä takana kaikissa hetkissä – siinä juuri on OSKUn vastuu, olla amisten oma yhteisö.

Urpo Uusitalo OSKU ry:n pääsihteeri

www.ef.com www.culturalcare.fi

Tarjouksia Oskun jäsenille!

ssä? e d e ä m Elä Älä anna lisen l e e t t u u p on kielitaid inua! s ä l l e t ä pid

TILAA ILMAINEN ESITE!

Lähetä viesti “EF Amis (+nro), oma nimi, osoite, postinumero, paikkakunta, syntymäaika, e-mail” numeroon 16156 (normaalin tekstiviestin hinnalla). Merkitse haluamasi esitteet numeroilla: 1 = Kielimatkat, 2 = Vaihto-oppilasvuosi, 3 = Au Pair, 5 = Opintovuosi Ulkomailla.Toimii TeliaSoneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymistä.

Voit tilata EF Kielimatkaesitteen myös netistä osoitteest www.ef.com tai soittamalla toimistoomme numeroon

0800-1-54354

the faster way to learn a language

uskoa tulevaisuuteen I 43

Visioita amisten tulevaisuudesta

L

- Luulen, että osaavista ihmisistä tulee vielä kilpailua. Seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa jää eläkkeelle miljoona ihmistä ja työelämään tulee 600 000 uutta työntekijää. Eli meille tulee 400 000 työpaikan vaje. Työt ei siis Suomesta lopu, se on aivan varmaa, vaikka taantuma voikin nyt väliaikaisesti hidastaa työnsaantia, toimitusjohtaja Marjo Raitavuo pohtii.

Marjo Raitavuo toimii Teknologiateollisuus ry:n koulutus- ja työvoimaryhmän puheenjohtajana sekä EM Group Oy:n toimitusjohtajana. EM Group on kansainvälisesti toimiva suomalainen perheyritys, joka omistaa mm. sähköistysjärjestelmiä ja -tarvikkeita myyvän Enston, muuntajia ja liittimiä lentokenttien kiitoteiden valaistukseen valmistavan Eflan sekä pari muuta teollisyritystä.

Koulutus- ja työvoimaryhmän puheenjohtajana Raitavuo on toiminut neljän vuoden ajan ja sinä aikana hän on käsitellyt laajasti ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kouluttautumista työelämään.

Lisäksi Raitavuo on toiminut monen amiksen työnantajana perheyrityksensä kautta.

Asiantuntemusta amisten tulevaisuuden pohtimiseen siis löytyy.

- Tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen menevä porukka työllistyy varmasti hyvin kahden tai kolmen vuoden päästä, kun lama on jo todennäköisesti ohi. Mutta nyt keväällä valmistuva väki voi joutua jonkin aikaa tiukille. Siksi nyt olisi hyvä aika hakea jatko-opintoihin tai erikoisammattitutkintoa suorittamaan, ellei töitä löydy. Mutta uskon, että jos on valmis etsimään töitä laajemmalla näkökulmalla ja on aktiivinen, niin työpaikka voi hyvinkin löytyä nytkin, Raitavuo pohtii.

Jos töitä ei heti löydy, Raitavuo neuvoo tekemään jotakin vaikka ilmaiseksi. Viimeinen virhe on jäädä kotiin odottamaan parempaa päivää ja tulevaisuutta.

Osaavista työntekijöistä tulee vielä tappelu.

- Mikä tahansa aktiivisuus ja työ näyttää hyvältä papereissa, olkoon se sitten vaikka urheiluseurassa toimimista.

Työelämään tai jatko-opintoihin suuntaavia amiksia Raitavuo neuvoo varautumaan jatkuvaan opiskeluun vielä töihin päästessäkin. Vaikka työt aloittaisi perinteisenä metallimiehenä, ala ehtii muuttua ennen eläkeikää moneen kertaan ja sinä aikana saattaa olla paikallaan kouluttautua vielä täysin toiseen ammattiinkin.

- Sitä tulisi pitää etuoikeutena, että nykyaikana voi vaihtaa työtä ja alaa elämänsä aikana. Minä olen ainakin siitä tykännyt, että olen voinut opettajan työstä vaihtaa aivan uudelle alalle! Ongelmia kuitenkin syntyy, jos työpaikkaa vaihtaa liian usein.

Jostakin syystä nuoret luulevat jääneensä kelkasta, jos he ovat olleet jo kolme vuotta samassa työpaikassa ilman etenemistä tai siirtoa toiseen työhön.

Tässä ajattelutavassa on se riski, että nuoret siirtyvät toiseen työpaikkaan heti kun he ovat päässeet ensimmäisestä jyvälle.

Ensimmäinen kunnon työpaikka saisi Raitavuon mielestä olla vähintään vuoden mittainen pesti, jotta työhön ehtii perehtyä riittävästi ja siitä ehtii jäädä taitoja taskuun seuraavaa työpaikkaa varten.

voi valita vaikka pesulapalvelun, kun taas nuorelle äidille on tarjolla lastenhoitopalveluja ja näin edelleen. Pelkkä palkka ei jatkossa tule enää olemaan se tekijä, minkä perusteella oma työpaikka valitaan, Raitavuo visioi tulevaisuuden etuja.

Henkilökohtaisten etujen lisäksi Raitavuo uskoo tulevaisuudessa firman imagon, työtehtävien laadun ja perinteisen mututuntuman vaikuttavan oman työpaikan valintaan.

”

Kun taantuman tuomasta paniikista on Suomessa selvitty, Raitavuo uskoo työnantajien keskittyvän yhä enemmän työntekijän etujen yksilöimiseen yritysten kilpaillessa osaavista käsistä.

- Uskon, että uudestaan tulee aika jolloin työntekijä voi ikänsä mukaan valita itselleen sopivia etuja. Nuori sinkkumies

Entä mitä työnantajat odottavat nuorilta työntekijöiltään, jotka etsivät näitä etuja ja ihanneyrityksiä? Raitavuosta on jo itsestään selvää, että nuori osaa englantia

Uskon, että uudestaan tulee aika jolloin työntekijä voi ikänsä mukaan valita itselleen sopivia etuja.

hyvin. Sen sijaan oma äidinkieli on jäänyt osalla hunningolle ja hyvän äidinkielen ylläpitoon pitäisi Raitavuon mielestä panostaa enemmän.

- Pitäisi olla myös riittävän fiksu, että valitsee opiskeluaikana itselleen lisäkielen englannin ja ruotsin kaveriksi. Jos osaa esimerkiksi venäjää, on varma duunipaikka.

Kielitaidon hankkimisen lisäksi Raitavuo neuvoo nuoria opettelemaan jo varhain asiakaspalvelun jalon taidon sekä ainakin sen verran rahantajua, ettei rahaa käytetä ennen kuin se on hankittu. Lisäksi Raitavuo kehottaa olemaan kiintymättä yhteen asuinpaikkaan liian varhain.

44 I uskoa tulevaisuuteen

OSKU ry:n pääsihteeri Urpo Uusitalo keskustelemassa amisten tulevaisuudesta Marjo Raitavuon kanssa.

- Tätä päivää on myös siirtyä paikkakunnalta toiselle töihin ja myös työtehtävästä toiseen. Sellaista liikkuvuutta nuorelta tullaan jatkossakin odottamaan.

Entistä enemmän Raitavuo uskoo työnantajien odottavan työntekijöiltään myös moniosaamista, jopa eri aloilta.

- Eri tyyppisten työtehtävien yhdistäminen on tulevaisuutta ja myös työtehtävien muuttuminen. Nuoren on oltava joustava, sillä mikään työpaikka ei ole ikuinen. Koko ajan täytyy pitää huolta omasta ammattitaidosta, ettei 15 vuoden jälkeen osaakaan tehdä muuta kuin yhtä työtehtävää.

Kaiken tämän lisäksi Raitavuo toteaa, että tärkeintä kaikessa työssä on osata kommunikoida muiden kanssa. Viestinnän merkitys on hänen mielestään korostunut joka alalla ja hyvät sosiaaliset taidot omaava nuori saa helpommin töitä. Hiljainen ja nurkkiin pälyilevä jättää työnantajan kylmäksi.

- Johtopaikka ja menestys ei tule noin vain, ei edes minulle, joka olen perinyt omaisuutta. Sillä rahaa on helppo antaa,

mutta arvostusta tai vastuuta ei, Raitavuo tiivistää.

Jos amis näyttää taitonsa, hän voi Raitavuon mielestä olla arvokas osaaja työnantajalle ja tehdä tuloksellista yhteistyötä myös johtoportaan kanssa.

- Moni tuotannossa työskentelevä ihminen saa rakennettua kokonaisen omakotitalon, jolloin hän hankkii sille rahoituksen, työntekijät ja ehkä rakentaa suuren osan talosta itse. Eihän tällaista kapasiteettia ja osaamista kannata yrityksissä sivuuttaa!

”

ei pysty muuttumaan yhtä nopeaa tahtia, mutta esimerkiksi erikoisammattitutkinnoilla voitaisiin saada yritysmaailman tarvitsemia nopeita muutoksia. Toisaalta kun erikoistutkintoja on saatu luotua, niistä ei ole osattu luopua. Meillä on jo yli 600 erikoisammattitutkintonimikettä ja siinä ei ole järjen hiventä!

Mittavan erikoistutkintojen määrän sijaan Raitavuo panostaisi opettajien koulutukseen, sillä osaava opettaja siirtää in-

Meillä on jo yli 600 erikoistutkintoa ja siinä ei ole järjen hiventä!

Kun työnantajien odotukset amiksista ovat selvillä, Raitavuo keskittyy nykyisen koulutusjärjestelmän kehitysideoihin. Eihän ilman asianmukaista koulutusta amiksesta ole sorvin ääreen.

- Yhteistyö koulujen, yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa pitäisi olla jouhevaa, koska maailma muuttuu valtavaa vauhtia. Tietenkään koulujärjestelmä

nostuksensa myös amikseen. Ja kun amis on saatu omasta työstään innostumaan, sitä ei pysäytä mikään.

Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Niko Rakkolainen

Valmistu tyรถhรถn

www.ramk.fi

A E D I

46 I tee ite parempi

tee ite parempi I 47

T

iedäthän, kuinka monissa lehdissä annetaan yksinkertaiset ohjeet pieneen askarteluun kotona?

Tämä ei kuulu niihin lehtiin.

Iikka Rytkönen on omin käsin tehnyt kotikoneensa kylkeen puisen hiiren ja muistitikun. Me kerromme, miten Iikka rakensi puisen muistitikun. Hiiren tekeminen on jo niin iso projekti, että sen rakentamiseen tarjoamme vain idean. Loput sinun on keksittävä itse, niin Iikkakin teki.

- Aloitin muistitikun rakentamisen ostamalla yhden gigan pienikokoisen muistitikun. Piirrettyäni pahville karkean ulkomuodon katsoin, että muistitikku varmasti sopisi puisen aihion sisään ja seinävahvuus olisi riittävä kestävyyden ja helpon työstettävyyden varmistamiseksi. Tämän jälkeen piirsin lopullisen mallin ja leikkasin sen irti pahvista, Iikka kertoo puisen muistitikun alkuvaiheista.

Kun pahvinen malli oli piirretty, Iikka piirsi sen avulla ääriviivat liimapuulevylle ja sahasi tikun aihion irti kuviosahalla. Tämän jälkeen Iikka erotti sahatusta aihiosta tikun rungon ja korkin, jotka hän sahasi vielä puoliksi. Pysytkö kärryillä? Hyvä, kohta se alkaa olla vaikeaa.

- Seuraava homma oli tehdä molempiin puoliskoihin syvennykset runkoon, jotta muistitikku mahtuisi sisälle.

Talttojen puutteessa käytin Dremeliä, johon oli kiinnitetty noin sentin vahvuinen hiomarulla. Hioin myös rungon perään reiän, josta sain alkuperäisen muistitikun “avaimenperänarun” ulos ja tietokoneeseen kytkettäessä vihreä

valo pääsisi paistamaan ulos.

Kaiken tämän jälkeen Iikka hioi molemmat puolet, jotta sisään mahtuisi silikoninen muistitikun mukana tullut korkki. Runko-osaan Iikka ei silikonisuojusta jättänyt.

- Hiomisen jälkeen käänsin muutaman kierroksen teippiä muistitikun päälle ja liimasin tikun puuaihioon kiinni. Teipillä halusin estää kuumentuneen tikun koskemisen suoraan puuhun. Samaan syssyyn liimasin myös rungon puolikkaat toisiinsa kiinni. Korkkiosalle tein samat työvaiheet ilman teippiä, Iikka luettelee seuraavia työvaiheita.

Lopuksi Iikka siveli liimaa silikonikorkkiin ja liimasi puunpuolikkaat yhteen. Puunpuolikkaat viettivät aikaa puristuksessa, jotta liima saatiin tarttumaan jämäkästi kiinni.

- Liiman kuivuttua hioin pursuneen liiman ja epätasaisuudet pois. Laitoin korkin paikoilleen tikun päähän ja hioin vielä tikkua joka kantilta, jotta istuvuus olisi mahdollisimman hyvä.

Kokonaisuuden suojelemiseksi käsittelin puuosat kertaalleen venelakalla. Viimeiseksi silaukseksi leikkasin nahasta palan ja laitoin sen korkin ja rungon väliin karvapuoli näkyviin.

Mittasin nahan oikeankokoiseksi ja leikkasin saksilla irti, jonka jälkeen liimaus. Näin helposti oli muistitikku valmis! Iikka nauraa.

Aikamoinen työ pienen tikun tekemisessä. Onnea yritykselle! ★ Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Iikka Rytkönen

48 I amisten yhteisö - osku

älä jätä kesken kolumni

Viime

aikoina on käyty paljon keskustelua opiskeluaikojen pituuksista ja opintojen keskeyttämisestä. Nyt Vanhasen hallitus on ottanut projektikseen työssäolovuosien lisäämisen. Työuran alkupäässä puolestaan halutaan nuoret valmistumaan koulunpenkiltä nopeammin ja siirtymään työelämään mahdollisimman nuorina.

Opiskeluaikoja lyhentääkseen hallitus haluaa muuttaa opintotukea enemmän kannustavaksi ja ministeri Stefan Wallin onkin jo perustanut johtoryhmän, jonka tarkoituksena on syksyyn mennessä tuottaa esityksiä siitä miten opintotuesta saadaan enemmän opiskeluun ja nopeampaan valmistumiseen kannustava.

Opintotukea ei tule kuitenkaan muuttaa palkinnoksi nopeasti suoritetuista opinnoista.

Vastaus kannustavuuteen voisi olla hyvinkin helppo, eli nostetaan opintotuki sen suuruiseksi, että se kattaa oikeasti opiskelijoiden elinkustannukset. Näin opiskelijat voisivat keskittyä olennaiseen, eikä aina murehtia rahasta.

Toisen asteen opiskelijoiden ongelmana opintotuessa on vanhempien tulojen vaikutus alle 20-vuotiaiden opintotukeen, vaikka he olisivat jo muuttaneet asumaan itsenäisesti. Tilastojen mukaan noin 30-40 % amiksista asuu itsenäisesti melkein heti opintojen alkupuolella ja silti vain harva heistä saa opintotukea, koska vanhempien yhteenlasketut tulot ovat liian suuret.

Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden opintotukeen pitäisi siis poistaa kokonaan. Kokonaisuutena opintotukijärjestelmää tulisi hieman yhtenäistää, jotta se ei olisi niin vaikeaselkoinen kun se nykyisellään on.

Amiksissa ei tutkintojen suoritusaikojen venyminen ole kovinkaan suuri ongelma. Pääsääntöisesti kaikki jotka suorittavat aloittamansa tutkinnon loppuun suorittavat sen ajallaan, eli kolmessa vuodessa tai yhdistelmäopiskelijat neljässä vuodessa. Suurempi ongelma amiksissa on keskeyttämisten määrä, joka on edelleen melko suuri.

Iso osa keskeytyksistä johtuu väärien valintojen tuomista alanvaihdoista, joihin voitaisiin vai-

”

Opintotukea ei tule kuitenkaan muuttaa palkinnoksi nopeasti suoritetuista opinnoista.

kuttaa esimerkiksi uraohjauksella ja laadukkaalla opintojen ohjauksella. Ammatillisten oppilaitosten olisi hyvä tehdä enemmän yhteistyötä perusasteen kanssa ja viedä sinne tietoa opiskelusta amiksessa, jotta peruskoulusta valmistuvilla olisi laajemmin tietoa eri vaihtoehdoista. Näin pystyttäisiin osittain ehkäisemään väärien alavalintojen aiheuttamia keskeyttämisiä.

Jotta koko opintopolusta tulisi yhtenäinen ja toimiva, tulee opiskelijoille taata kaikilla asteilla laadukasta opintojen ohjausta sekä riittävää elinkustannukset kattavaa tukea. Näistä on aina puhuttu ja nyt olisi jo aika pistää molemmat kerralla kuntoon.

Kalle Kiilo OSKU ry:n puheenjohtaja

osku amisten asialla I 49

Yhteisöpotretti. Kuvassa on OSKU ry:n vuoden 2009 hallitus, joka koostuu pelkästään ammatillisen toisen asteen opiskelijoista.

S

Opiskelijoiden äänitorvesta Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry on muun toimintansa ohessa myös jäsentensä edunvalvontaan keskittyvä järjestö. Tärkeä osa toimintaa muodostuu siis puhtaasta ja konkreettisesta opiskelijoiden edunvalvonnasta. Konkreettisen edunvalvonnan lisäksi amisten asioiden parantaminen ja yhteisöstä huolehtiminen ovat osa OSKUn edunvalvontaa.

Kun OSKU on äänessä kuuluu siitä aina aito opiskelijan ääni. Meille on tärkeää, että tiedämme mitä opiskelijoiden keskuudessa puhuttaa juuri nyt ja mihin asioihin amisten mielestä tulee puuttua.

Ammatillisen koulutuksen kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja ammattioppilaitoksiin hakeutuu yhä enemmän nuoria.

Iskeekö resurssi pula ja kärsiikö opetuksen laatu näistä jatkuvista muutok-

sista? Vain opiskelija on oikea ihminen kertomaan omien kokemustensa pohjalta ovatko muutokset olleet oikeansuuntaisia ja toteutuuko ammatilliselle koulutuksella asetetut vaatimukset.

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n liittokokous 2008 on linjannut amisten edunvalvonnasta muun muassa seuraavaa:

Opetuksen laatu pidettävä korkealla Ammatillisessa käytännönläheisessä koulutuksessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota pätevien opettajien ja lähiopetustuntien määrään. Oppilaitosten tulee antaa parhaat mahdolliset opiskeluedellytykset opiskelijalle, esimerkiksi pitämällä käytettävä laitteisto nykyajan

vaatimusten mukaisena sekä tarjoamalla opiskelijalle mahdollisimman laajan valikoiman erilaisia materiaaleja käytettäväksi opiskelussa.

Jotta opettajien oma osaaminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen saadaan turvattua, on opettajien työelämäjaksojen toteutusta tuettava voimakkaasti. Opettajien tietotaidon ajanmukaisuus on ehdoton edellytys laadukkaan koulutuksen toteutumiseksi. Opiskelijalla tulee olla oikeus luottaa siihen, että koulutuksen läpikäyminen ja tutkinnon suorittaminen tuo hänelle opetussuunnitelman vaatimuksia vastaavan osaamisen.

Opinto-ohjauksella valtava merkitys Oikeanlaisella opinnonohjauksella keskeyttämistä ja saman asteen päällekkäistä

50 I osku amisten asialla

”

Vanhempien tulojen vaikutus tulee poistaa itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta kokonaan.

kouluttamista voitaisiin vähentää.

Opintojen ohjaus on nähtävä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten hallinnossa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkkänä opo-tuntina tai -vastaanottona. Opintojen ohjaaminen pitää sisältyä asenteellisesti kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja opetukseen.

Opinnonohjaukselle tulisi luoda kansallinen laadunvalvontajärjestelmä, jossa määriteltäisiin mm. enimmäismäärä opiskelijoita, joita yhdellä opinnonohjaajalla saa olla ohjattavana. Tavoitteena on, että yhdellä opinnonohjaajalla on enintään 200 opiskelijaa.

Opiskelijalle on taattava hyvät terveyspalvelut Ammatillisella II-asteella on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota oppilashuollon, terveydenhuollon ja opintososiaalisten oikeuksien toteutumiseen lain tarkoittamalla tavalla.

Opiskelijaterveydenhuollolle ja sen helpolle saavutettavuudelle voidaan asettaa erityisiä vaatimuksia ammatillisessa koulutuksessa, jossa ollaan päivittäisessä kosketuksessa vaarallisten prosessien ja työvälineiden kanssa.

Hoitoon on päästävä nopeasti ja sen on tapahduttava lähellä, mieluiten opiskelijan oman oppilaitoksen piirissä.

Oppilashuollon edistämisessä tulee asettaa tavoitteeksi, että jokaisessa oppilaitoksessa on yksi täysipäiväinen terveydenhoitaja jokaista 600 opiskeli-

jaa kohden ja yksi koululääkäri jokaista 2100 opiskelijaa kohden.

Jokaiselle nuorelle on aina uuteen oppilaitokseen siirryttäessä järjestettävä terveystarkastus ja tutustumiskäynti koulupsykologin sekä kuraattorin vastaanotolle. Mahdollinen jatkohoito suoritettaisiin tehokkaimmin, jos oppilaitoksissa olisi yksi täysipäiväinen koulupsykologi jokaista 750 opiskelijaa kohden ja yksi kuraattori jokaista 600 opiskelijaa kohden.

oppilaitoksen sisäistä yhteisöllisyyttä ja oppilaitoksen tulee edistää tätä toimintaa.

Informaalin oppimisen merkityksen tunnustaminen ja demokratiakasvatuksen aloittaminen ja tukeminen jo ennen opiskelijan täysi-ikäisyyttä on yksi koulun päätehtäviä kasvatettaessa vastuullisia ja kansalaistaidoiltaan pystyviä kansalaisia.

Toisen asteen kompastuskivet pois opintotuesta

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vaarantuu myös pk-yritysten toiminta jatkajien puutteessa. Yli puolet katoavista yrityksistä on perustettu sellaisen tietotaidon varaan, joka on hankittu ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta.

Jotta pk-yritysten tulevaisuus voitaisiin turvata, tulee siirtyä yrittäjyyskasvatuksesta konkreettiseen yrittäjyyden tukemiseen. Tässä tehtävässä on suuri rooli onnistuneella innovaatio- ja yrityshautomotoiminnalla.

Oppilaitosten tulisi laajemmin käyttää mahdollisuutta nuoreen yrittäjyystoimintaan ja tukea sitä, että nuori yrittäjyystoiminta jatkuisi varsinaisen yrityksen muodossa myös opiskelijan koulutuksen jälkeen. Toisen asteen ammatillinen koulutus antaa osaamista, joka on suoraan tuotteistettavissa myytäviksi tavaroiksi tai palveluiksi. Monilla ammatillisen toisen asteen koulutusaloilla yrittäjyys on lähes ainoa työllistymismuoto. ★

Vanhempien tulojen vaikutus tulee poistaa itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta kokonaan. Opintolaina puolestaan ei ole alaikäiselle tai yleensä toisen asteen opiskelijalle sopiva tukimuoto, eikä sen osuutta opintotuessa saa lisätä.

KELA:n tilastojen mukaan 64% valtion maksettavaksi jäävistä opintolainoista on otettu toisen asteen ammatillisten opintojen aikana. Myös selvittämistoimet opintotuen keskeisten rajojen ja osien sitomisesta indekseihin tulee aloittaa.

Oppilaskunnat tärkeä osa oppilaitosta Opiskelijademokratian, opiskelijayhdistystoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja sen edellyttäminen oppilaitoksilta on tärkeää ja opiskelijatoiminnan järjestäminen tuleekin nostaa yhdeksi tulosrahoituksen kriteeriksi.

Oppilaskunta on tärkeä tekijä luodessa

Yrittäjyyteen pitää kannustaa

kädet rattiin ja menoksi I 51

Ensiauton osto ja huolto

M

onelle ihmiselle juuri se ensimmäinen romuauto on kaikkein tärkein. Ei edes haittaa, vaikka auto olisi hirveä pommi joka syö kaiken vapaa-ajan ja rahat. Siksi AMIS-lehti keräsi pienen ohjeistuksen ensiauton ostajalle ja huoltajalle. Käytetyn auton ostaminen voi olla konstikasta puuhaa. Useimmille pelkästään auton ostaminen koettelee maksukyvyn sietorajaa, saati sitten sen pitäminen bensoissa ja toiminnassa. Miten voi olla varma, ettei auto hajoa ensimmäisen kulman jälkeen, tai että se selviytyy seuraavasta katsastuksesta? Rehellisesti sanottuna varmuutta voi olla vaikea saada, mutta oikeanlaisella tarkkaavaisuudella ostotilanteessa ja oikealla huollolla voi vanhastakin autosta saada hyvän menopelin moneksi vuodeksi. Koska lehden toimituksen tietotaito on tässä asiassa hieman vajavainen, päätimme suunnata ammatti- ja aikuisopisto Omnian autopajalle Espooseen ottamaan aiheesta selvää enemmän. Autopajalla on aina kerrallaan kuusi alan opiskelijaa pyörittämässä normaalia korjaamotoimintaa.

Korjaamolla oppaiksemme ilmoittautuivat 18-vuotias, autopajalla oppisopimuksella työskentelevä Teijo Vesamäki sekä 24-vuotias

52 I kädet rattiin ja menoksi

harjoittelija Niina Lahtinen.

Autoja on monenlaisia ja jokainen auto on yksilö. Siksi käytetty auto kannattaa tarkastaa huolellisesti ennen ostoa.

Mitä kalliimpi auto, sitä perusteellisempi tarkastus on tehtävä. Ensimmäiseksi kannattaa auto tarkastaa ulkoisesti.

Onko maalipinta kunnossa, onko autoa kolhittu tai onko pinta ruosteessa? Silmän ei tarvitse olla harjaantunut, jotta se huomaisi ulkoiset viat. Myös auton sisäosiin on hyvä tehdä pintapuolinen tarkastus.

Missä kunnossa on tekstiilit, aukeavatko kaikki ikkunat ja ovet? Sisällä ollessa on myös hyvä katsoa, että kaikki kojelaudasta tehtävät toiminnot, kuten valot, vilkut ja ilmastointi toimivat.

Myös renkaiden kunto on hyvä tarkistaa. Jos kaupassa tulee mukana sekä kesä- että talvirenkaat, niin täytyy muistaa tutkia molemmat. Urien tulee olla riittävän syvät, eikä renkaan pinnassa saa olla pullistumia.

Hyvistäkin renkaista on hyötyä vain silloin kun ne koskettavat maata. Se kulkeeko auto tasaisesti vai pomppiiko

se jokaisesta töyssystä on kiinni iskunvaimentajien kunnosta. Hyvät iskarit ovat tärkeä turvallisuustekijä. Yksinkertaisin kotikonsti testata iskareiden kunto on painaa autoa jonkin renkaan kohdalta. Jos auto nousee välittömästi takaisin ylös, on vaimennus kunnossa.

Jos auto jää ikään kuin hölskymään, ovat

”

voida perua. Varsinkin jos ostaa käytetyn auton yksityiseltä henkilöltä, on takuu aika häilyvä käsite.

Niina Lehtinen Omnialta kertoi ostaneensa ensimmäisen BMW:nsä koeajamatta. Oli kuulemma niin kova kiire saada bemari alle.

– Seuraavan vuoden aikana vaihdoinkin autoon varmaan jokaisen osan, minkä irti sai. Olisi kannattanut olla hieman tarkempi ostohetkellä, kertoo Niina jälkeenpäin viisastuneena.

Kaksi mielipidettä on myös usein parempi kuin yksi. Siksi kannattaa aina ottaa joku kaveri mukaan. Jos ei itse tiedä autoista paljoa, kannattaa mukaan pyytää sellainen henkilö joka niistä jotain tietää. Kaksin uskaltaa myös miettiä pidempää ja kysellä enemmän tyhmiä kysymyksiä.

Kun ostoslistalla on astetta kalliimpi auto, on katsastusasemien kuntotohtori hyvä keino selvittää auton taso. Hintaa tulee hieman lisää, mutta ainakin on puolueetonta tietoa tulevasta menopelistä. ★

Seuraavan vuoden aikana vaihdoinkin autoon varmaan jokaisen osan, minkä irti sai.

iskunvaimentimet tulleet tiensä päähän.

Aina kannattaa kysyä myös huoltokirjaa. Huoltokirjasta näkee jokaisen autoon tehdyn toimenpiteen. Jo huoltokirjan pelkkä olemassaolo yleensä viittaa siihen, että autosta on pidetty hyvää huolta.

Yleisin virhe mitä nuoret tekevät autoa ostaessa on liian nopea ostopäätös. Auto kannattaa aina tutkia kunnolla, vaikka myyjä hengittäisi niskassa. Kun kaupat on kerran lyöty lukkoon, ei niitä enää

Teksti Henri Kunnas

kädet rattiin ja menoksi I 53

öljy Moottorin öljyt tulisi tarkistaa aina joka kolmannella tankkauskerralla. Konepellin alta löytyvästä öljytikusta näkee, onko koneessa oikea määrä öljyä. Autot monesti syövät öljyä, joten sitä voi itse lisätä tarpeen vaatiessa. Öljyt tulisi vaihtaa kokonaan aina joko 10 000 kilometrin tai vuoden välein. Jos autossa on erityistä ’long life’ -öljyä, on vaihtoväli 30 000 kilometriä tai yksi vuosi. Öljyjen vaihto vaatii usein auton nostamisen ilmaan. Tämän takia se on monesti liian vaativa projekti kotikonstein tehtäväksi. Öljyjä vaihdettaessa on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että öljy on ongelmajätettä, eikä sitä saa missään nimessä laskea luontoon tai viemäriin. Bensa-asemat ottavat vastaan vanhat öljyt.

renkaat

Renkaiden kunto on olennainen turvallisuus-tekijä autossa. Ilmanpaineet olisi hyvä tarkistaa säännöllisesti, mieluiten joka kolmannella tankkauskerralla.

Renkaiden vaatima ilmanpaine on ainakin uusissa autoissa yleensä merkitty kuljettajan oven tuntumaan tai ohjekirjaan.

Hyvänä nyrkkisääntönä henkilöautossa voi pitää 2 baria.

Renkaiden oikea ilmanpaine vaikuttaa ajomukavuuteen, renkaan kulumiseen sekä myös bensan kulutukseen. Kun pidät renkaissa oikean ilmanpaineen, ajat niillä pidempään.

Renkaiden urien tulee olla tarpeeksi syvät. Hyvä kotikonsti on ottaa kahden euron kolikko ja työntää se ren kaan uraan.

Jos hopeinen reunus peittyy, ovat urat tarpeeksi syvät.

jarrut ja huoltokirja

Jarrupalojen kuntoa on vaikea havaita irrottamatta renkaita, mutta jarrunesteen tarkkailu paljastaa jotain myös palojen kunnosta. Jos jarruneste täytetään samaan aikaan kun uudet jarrupalat asennetaan, kuluvat neste ja palat samaa tahtia. Jos nesteen pinta ei ole laskenut, ovat jarrupalat todennäköisesti vielä hyvässä kunnossa.

Huoltokirjaa on hyvä pitää. Se on vihko, johon kerätään aina huoltamolta merkintä mitä on tehty ja huoltamon leima todistamaan aitoudesta. Kun huoltokirja on kunnossa, on autoa huomattavasti helpompi myydä ja siitä saa paremman hinnan.

54 I amis kesätöissä

Valmis töihin ?

K

Kevät on monelle opiskelijalle jännittävää aikaa. Tuloillaan oleva kesä tuo mukanaan vuosittaisen kesätyörumban. Vieläkin erikoisempi tilanne on niillä jotka valmistuvat ammattiin.

Vakituisen työpaikan, ja vieläpä omaa koulutusta vastaan, hakeminen ei aina ole maailman yksinkertaisin asia. Miten tähän on sitten mahdollista valmistautua? AMIS kävi haastattelemassa Aren henkilöstöjohtaja Merja Hokkasta ja, otti selvää heidän yrityksensä kesätyömahdollisuuksista. Samalla oli hyvä selvittää yritystä työnantajana yleisemminkin.

Kun kesätöiden etsiminen on ajankohtaista, kannattaa prosessi aloittaa miettimällä minkälaisesta työstä on kiinnostunut. Varsinkin jos valmistuminen on lähellä, on hyvä etsiä sellaista työtä joka liippaisi mahdollisimman läheltä omaa koulutusta. Liian nirsoksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä jokaisesta työstä voi oppia jotakin uutta, joka auttaa uralla eteenpäin jatkossa.

Are palkkaa vuosittain 135 kesätyöntekijää eri aloilta. Ammattitutkintoa suorittavista suurimmat ryhmät tulevat lvi-, metalli, ja putkilinjoilta. Yleisemmin kesätöissä on opiskelijoita, jotka pystyvät osallistumaan kiinteistöhuollon eri osa-alueisiin. Myös taloushallinnon puolelle palkataan väkeä kesäksi.

Kuinka kesätöitä haetaan?

Kesätöiden haku ajoittuu yleensä lopputalveen ja alkukevääseen.

Jos kesäkuun kynnyksellä rupeaa miettimään itselleen töitä, on jo auttamatta myöhässä. Useimmissa isoissa yrityksissä päätökset tehdään viimeistään huhtikuun loppupuolella.

Kun oma ala on tiedossa, ja on selvittänyt missä yrityksissä voisi olla itselleen mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työtehtäviä, kannattaa seuraavaksi kääntyä internetin puoleen. Lähes jokaisen yrityksen sivuilla on omat palstat rekrytoinnille. Ei kannata pelästyä, vaikka sivuilla ei suoraan ilmoiteta avoimia kesätyöpaikkoja. Aina voi jättää avoimen hakemuksen, jossa kerrotaan itsestä, aikaisemmista työpaikoista, koulutuksesta, osaamisesta ja ennen kaikkea siitä minkälaisesta työstä on kiinnostunut.

Kesätyöt kuuluvat kesään kuin nyrkki silmään! Amis antaa vinkkejä työnhakuun, sekä esittelee yhden potentiaalisen kesätyöpaikan, Aren.

amis kesätöissä I 55

56 I amis kesätöissä

Hakemus kannattaa täyttää huolella. Vielä tässä vaiheessa se ainoa asia minkä yritys työnhakijasta tietää. Kaikki mainitsemisen arvoinen kannattaa kertoa, vaikka se tuntuisikin vähän hölmöltä.

Huolellisesti ja ajatuksella tehty hakemus kertoo ihmisestä jo paljon työntekijänä. Ja toisinpäin, jos ei hakemusta jaksa tehdä huolellisesti ja tarkistaa kirjoitusvirheitä, kertoo se myös jotain työnhakijan mahdollisesta suhtautumisesta itse työhön.

On myös hyvä muistaa, että nuorelta hakijalta ei odoteta ihmeitä. Merja Hokkanen sanookin, että haastattelutilanteessa tärkeintä on vain antaa positiivinen yleisvaikutelma.

Reipas ihminen joka ottaa kontaktia haastattelijaan vaikuttaa aina paremmalta kuin hiljainen omiin kenkiin tuijottelija.

– Tavallinen ja reipas asenne on yleensä se mikä puree. On myös tärkeä antaa sellainen vaikutelma, että on omaaloitteinen, kertoo Merja.

ly. Jokainen tietenkin myöhästyy silloin tällöin, mutta jos useampana aamuna viikossa on ”bussi tullut myöhässä”, kertoo se kyllä enemmän työntekijän henkilökohtaisesta motivaatiosta kuin julkisen liikenteen luotettavuudesta.

Arella kesätyöntekijöille määrätään aina joku kokeneempi työntekijä työpariksi. Työparin tehtävä on neuvoa ja opastaa kesätyöntekijöitä sekä valvoa hänen työnsä jälkeä. Yksin ei siis nuorta

”

Aamu-unisten skarpattava

Kesätyöt kannattaa ottaa tosissaan. Monissa yrityksissä hyvät kesätyöntekijät jäävät mieleen ja siitä on luonnollisesti apua jos haluaa samaan yritykseen töihin seuraavanakin kesänä. Hyvät kesätyöntekijät saatetaan myös rekrytoida vakituisiksi työntekijöiksi.

Huonot työntekijät muistetaan kuitenkin vielä hyviäkin paremmin. Merja kertoo, että yleisimmin toistuva huonon kesätyöntekijän piirre, on jatkuva myöhäste-

jäissä, mutta me ollaan voitu siirtää sieltä työntekijöitä huollon puolelle, joten koviin henkilöstöleikkauksiin ei olla jouduttu. Kun taantuma kohta taittuu, niin sitten meillä kyllä tulee olemaan todella kova tarve ammattilaisille, lupaa Merja.

Yritys rekrytoi työntekijöitä monelta eri alalta. Kaikki keillä on annettavaa kiinteistöhuollon tehtävissä, ovat päteviä hakemaan Arelle. Are tarjoaa myös jatkokoulutusmahdollisuuksia työntekijöilleen laaja-alaisesti, heti kun työn peruselementit ovat hallussa. Siitä osoituksena on opetusministeriön myöntämä vuoden 2007 oppisopimuskouluttaja - laatupalkinto.

– Luulen, että olemme tämän alan, jos ei nyt paras, niin ainakin parhaimpia työntekijöiden kouluttajia. Ja siitä olemme ylpeitä, kertoo Merja yrityksen toimintatavoista.

Käytännössä koulutusohjelmassa olevat viettävät noin kaksi päivää kuukaudessa koulutuksessa ja loput päivistä he tekevät normaalia työtä. Merjan mukaan jatkokoulutus on ollut työntekijöiden keskuudessa suosittua, ja joka vuosi 130–150 työntekijää kouluttaa itsensä vielä entistä paremmaksi osaajaksi.

Arella työskentelee satoja ammatillisia osaajia, mutta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, tulee ammattilaisista olemaan huutava pula. Hyvä ammattitaito on valttia! ★

Urakkapuolelle me ei kesätyöntekijöitä viitsitä laittaa, sillä siellä työtahti on niin kova.

työntekijää jätetä.

– Urakkapuolelle me ei kesätyöntekijöitä viitsitä laittaa, sillä siellä työtahti on niin kova, eivätkä vakituiset työntekijät aina ehdi opastaa uusia tulokkaita, kertoo Merja kesätyöläisten työnkuvasta.

Kesätöihin otetaan myös 15- ja 16vuotiaita, mutta kuten Merjakin kertoo, ollaan yrityksissä kaikkein eniten kiinnostuneita täysi-ikäisistä hakijoista.

Heille on mahdollista antaa haastavampia tehtäviä.

Uraputki Arella Minkälaisia mahdollisuuksia Are yrityksenä tarjoaa sitten vasta valmistuneelle ammattilaiselle? Mites se lama?

– Uudisrakentaminenhan on nyt vähän

Teksti Henri Kunnas Kuvat Niko Rakkolainen

amis kesätöissä I 57

A

ren tarina alkoi Jyväskylässä vuonna 1924, kun Keski-Suomen Sähköliike aloitti toimintansa.

Vuonna 1938 uudeksi nimeksi otettiin käyttöön Are Oy. Are Oy kasvoi menestyväksi monialayritykseksi kotimaassa ja vientiä oli myös Neuvostoliittoon ja Lähi-itään.

1990-luvulla Are sulautui Onvest-konserniin, joka on katto-organisaatio Onnisten perheyritykselle. Tällöin myös Aren toiminta-alueeksi määriteltiin kiinteistöurakointi Onnisen keskittyessä tukkukauppaan. Tarkemmin sanottuna yritys tekee kokonaisratkaisuja toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin sekä korjausrakentamisen palveluja asuinkiinteistöihin.

Arella on 22 toimipisteitä ympäri Suomea ja tällä hetkellä se työllistää lähes 1900 työntekijää. Myös Venäjällä on yksi toi-

mipiste. Are panostaa teknisiin innovaatioihin, ja nykyään mm. huoltomiehillä on aina mukanaan uudenlaiset älypuhelimet, joilla he pystyvät ilmoittamaan omat työnsä suoraan yhteiseen tietokantaan. Teknisen kehityksen lisäksi Are panostaa myös henkilökunnan kouluttamiseen. Yli sata arelaista suorittaa vuosittain erikoisammattitutkinnon tai kehittää osaamistaan jollain muulla koulutusohjelmalla, kuten työnjohdon koulutusohjelmilla.

Vuonna 2007 oli Aren liikevaihto 211,9 milj. euroa, ja yritys on tehnyt jo monena vuonna peräkkäin voitollista tulosta.

Jos Arelle haluaa kesätöihin, tulee internetistä löytyvien Aren rekrytointisivujen kautta jättää avoin kesätyöhakemus. Päätökset kesätyöntekijöistä tehdään huhtikuun lopulla. ★

58 I amis suuntaa duuniin

Purtavaa ennen töitä

J

Joustavuus on hyvän työntekijän merkki, mutta työelämässä omista oikeuksistaan joustaminen on typeryyttä. Siksi kokosimme tiukkaan pakettiin faktoja, joita jokaisen työssä käyvän on tiedettävä. Työelämän oikeudet ja velvollisuudet voivat tuntua kuivalta kauralta, mutta on parempi tuntea yhteiset pelisäännöt kuin itkeä vaihtopenkillä.

Ennen työsuhteen alkamista solmitaan työsopimus. Vaikka suullinenkin työsopimus on pätevä, yritä kaikin keinoin puristaa työnantajastasi irti kirjallinen. Kun työsopimus on käsissäsi, älä allekirjoita sitä lukematta. Työsopimuksen lukeminen ei ole epäluottamuksen merkki, vaan merkki järjestä päänupissa.

Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi sovittu työsopimus tarkoittaa vakituista työpaikkaa, mikä päättyy vain irtisanomalla irtisanomisaikoja noudattaen. Määräaikaista työsuhdetta ei tavallisesti voi päättää irtisanomalla, vaan se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman irtisanomista. Sopimus sitoo työnantajaa pitämään työntekijä määräajan töissä ja työnantajalla on puolestaan oikeus saada korvaus, mikäli työntekijä lopettaa työntekonsa ennen määräajan loppumista. Määräaikainen työsopimus ei kuitenkaan ole kaiken kattava takaus työstä, sillä sopimus voidaan purkaa, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhdevelvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

TES tarkoittaa työehtosopimusta, josta löytyvät alalla noudatettavat vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja erilaiset palkanlisät. TES on valtakunnallinen sopimus, jonka kunkin alan ammattiliitto on sopinut mää-

Lue tämä, jos sinulla on työpaikka haussa tai hallussa.

räajaksi yhdessä työnantajapuolen kanssa.

Valtaosa maamme työehtosopimuksista on yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että työnantajan on noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vähimmäisehtona riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja alansa liiton jäsen. Määräaikainen työsopimuskaan ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu.

Jos työsopimus sisältää huonompia etuja, ne eivät sido työntekijää.

Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen alkuun voidaan sopia koeaika, jonka pituus voi olla enintään neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta lähtien. Enintään kuuden kuukauden koeajasta voidaan sopia, jos työnantaja järjestää työhön liittyvän yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta kestävän koulutuksen. Koeaikana työnantaja tai työntekijä voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta vain hyvin perustein. Myös määräaikainen työsuhde voidaan purkaa koeaikana. Jos työntekijä tekee peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla samaa työtä samalle työnantajalle, koeaika voi olla vain kerran ensimmäisessä työsuhteessa. Pienet tauot työsuhteiden välissä eivät oikeuta uuteen koeaikaan.

Työntekijän ei tarvitse perustella irtisanoutumista, mutta hänen on toimitettava irtisanomisilmoitus työnantajalle. Irtisanomisaikana työntekijän on tehtävä tavalliseen tapaan ja hän saa tältä ajalta normaalin palkan. Työnantajan on aina perusteltava irtisanominen. Lain mukaan työnantajan syyt voivat olla lähtöisin työntekijästä tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsopimuksen purkamiseen työnantajalla on oikeus vain erittäin painavasta syystä, esimerkiksi jos työnteki-

jä on välinpitämättömyyttään vaarantanut vakavasti työturvallisuuden. Kun työsuhde puretaan, päättyvät myös palkanmaksu ja työn suorittaminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Ennen työsopimuksen purkua työnantajan on kuultava työntekijää asiassa.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai sitä vastaavaan vapaaseen. 35 tuntia kuukaudessa tai 14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työtunteja on kaikkina kuukausina alle 35, työntekijä saa halutessaan vuosilomaa vastaavaa vapaata 2 päivää kuukaudessa, jolta ajalta maksetaan lomakorvaus. Vuosilomaan oikeuttavat myös. hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauksena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä – esimerkiksi jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Vuosilomapalkkaa, lomakorvauksia ja lomarahaa vaadittaessa kannattaa muistaa, että työntekijän oikeus vaatia niitä vanhenee kahdessa vuodessa.

Jos olet epävarma siitä, paljonko sinun pitäisi saada palkkaa, selvitä se alasi TES:sta tai soittamalla alasi ammattiliittoon. Jos työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Palkka voidaan maksaa kuukausittain tai kahden viikon välein ja sitä voidaan maksaa työajasta tai työtuloksesta. Jos palkanmaksupäivä osuu pyhäpäivälle, maksetaan palkka pyhäpäivää edeltävänä arkipäivänä. Palkanmaksun yhteydessä

amis suuntaa duuniin I 59

työntekijälle on annettava tilinauha, josta näkyy peruspalkka, maksetut ylityö- ja muut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakorvaus on maksettava heti. Jos lopputili viivästyy, työnantajan on yleensä maksettava odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä.

Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etuja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan sijasta. Etuja voivat olla esimerkiksi autoetu, ravintoetu, puhelinetu tai asuntoetu tai erilaiset tavarat ja palvelukset.

Verohallitus määrittelee vuosittain luontoisetujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan samoin kun normaalia rahapalkkaa.

Työtä vaihdettaessa tai määräaikaisen työsopimuksen loputtua kannattaa pitää huolta, että mukaan saa työtodistuksen.

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus saa-

da työsuhteen päätyttyä työtodistus ja todistukseen on kirjattava työsuhteen kesto sekä työtehtävät. Lisäksi voit pyytää työnantajan merkitsemään todistukseen työsuhteen päättymissyyn sekä arvion työtaidoista ja käytöksestä. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus vielä 10 vuotta työsuhteen päättymisestä. Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää antamatta työtodistuksen, syyllistyy työsopimuslakirikkomukseen ja saa sakkorangaistuksen.

Työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä, jos työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voidaan maksaa 50 prosenttia palkasta. TES: n alaisilla aloilla sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, edellä mainitut ehdot velvoittavat niitä työnantajia, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin. Työaikana tai työmatkalla

Työsopimus sisältää: ★ Työnantajan ja työntekijän tiedot ★ Mahdollinen koeaika ja sen pituus ★ Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsuhde ★ Määräaikaisen työsuhteen peruste ★ Työn aloittamisajankohta ★ Määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto ★ Työn suorittamispaikka ★ Työtehtävien laatu ★ Palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi ★ Työaika ★ Vuosiloma ja lomaraha ★ Sairausajan palkanmaksu ★ Irtisanomisaika ★ Työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus

60 I amis suuntaa duuniin

sattuneista tapaturmista tai ammattitautiin sairastumisesta saa korvauksen työnantajan ottamasta tapaturmavakuutuksesta.

Työnantajan on lain mukaan annettava työntekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää opetusta sekä ohjausta työssä sattuvan tapaturman ja työstä aiheutuvan vaaran välttämiseksi. Opetus ja ohjaus tarkoittavat perehdyttämistä työpaikan olosuhteisiin, laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin.

Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annettuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaaroista työnantajalle.

Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen myös työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on tehtävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle.

Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, on työntekijälle annettava ruokatunti. Työnantaja ja työntekijä voi-

”

vat sopia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon aikana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan.

Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työntekijän kanssa on joka kerta sovittava erikseen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen. Ylityöstä on maksettava työaikalain mukaan korotettu palkka. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa.

Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voi ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon tai työsuojelupiiriin

Uusille työntekijöille on tehtävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle.

toimistoon. Työpaikalla, jolla työskentelee säännöllisesti yli 10 työntekijää, on lain mukaan valittava työsuojeluvaltuutettu, jonka puoleen voit kääntyä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä. Työntekijän työsuhde säilyy lomautuksen ajan.

Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Lomautuksesta on annettava työntekijälle lomautusilmoitus 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Työntekijä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan lomautuksen aikana.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei saa lomauttaa. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä. ★ Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Miisa Lopperi Lähteet SAK:n Työelämän pelisäännöt ja STTK:n Opiskelijoiden Työelämän ABC

62 I amis jatko-opinnoissa

Lilli pääsi amiksesta ekalla yrityksellä hypersuosittuun Lahden muotoiluinstituuttiin ja haaveilee vielä suorittavansa maisterin paperit.

Amiksesta mihin vaan T

”

amperelaiselle Lilli Mustajärvelle amis ei ollut päätepysäkki, vaan vasta ensimmäinen ponnahduslauta oman alan opinnoissa. Nyt 20 vuotta täyttänyt Lilli aloitti opintonsa Tampereen ammattiopistossa vuonna 2004 audiovisuaalista viestintää opiskellen. Linjan valinta ei ollut aivan helppoa, mutta sen hän oli jo päättänyt, että lukio ei kuulunut vaihtoehtoihin.

Lilli valmistui linjalta viime keväänä, mutta ei tuntenut olevansa vielä valmis työ-

elämään. Ainakaan sellaiseen työhön mikä häntä kiinnostaisi, joten ammattitaidon kohentamista täytyi jatkaa toisessa koulussa. Opiskelujen jatkaminen oli Lillille oikeastaan selvää jo ennen Tampereen ammattiopistosta valmistumista.

Lahden muotoiluinstituutista Lilli löysi sopivan linjan, multimediatuotannon. Linja tuki hänen aikaisempia opintojaan tarjoten samalla erinomaiset mahdollisuudet kehittää itseään vielä pidemmälle

Ehkä kannattaisi olla pari vuotta Suomessa töissä ennen muuttoa, mutta ehdottomasti jossain vaiheessa Jenkkeihin on vain päästävä.

Koulusta toiseen ja kolmanteen.

Lilli Mustajärvelle amiksen opinnoista on ollut etua roppakaupalla, kun mediaalan perusopinnot olivat tuttua kauraa jo jatko-opintoihin mennessä.

alan taidoissa.

- Siksi varmaan pääsinkin kouluun sisään ensimmäisellä yrittämällä, kun mulla oli niin hyvä pohja tälle alalle, kertoo Lilli.

Amiksesta on nuoren naisen mukaan ollut hyötyä myös itse opiskelussa. Hänellä on perusasiat monia linjan opiskelijoita laajemmin hallussa, vaikka onkin linjan yksi nuorimmista opiskelijoista.

- Monet sellaiset asiat, mitä me ollaan nyt ensimmäisen syksyn aikana käyneet läpi koulussa, ovat mulle jo ihan tuttua asiaa aikaisemmasta koulusta, sanoo Lilli.

Mitkä ovat sitten tamperelaisen jatkosuunnitelmat ammattikoulun ja ammattikorkean jälkeen? Opiskelut tietenkin! Lilli myöntää, että on pyöritellyt päässään ajatusta maisteriohjelmasta. Tosin hän myös toteaa, että koska hänellä on vielä kolme vuotta koulua jäljellä Lahdessa, ei voi varmuudella tietää mitkä tunnelmat tulevaisuudessa vallitsevat.

- Voi olla, että kolmen vuoden päästä mulla tulee opiskelu jo niin pahasti ulos korvista, että en haluakaan jatkaa toiseen kouluun, Lilli miettii.

Yksi unelma on kuitenkin pysynyt samana jo pitkään, ja se on työskentely ulkomailla. Se oli myös yksi syy siihen, miksi Lilli halusi jatkaa opintoja. Hän uskoo olevansa kansainvälisillä työmarkkinoilla sitä vahvemmilla mitä enemmän hän on opiskellut. Kun Lilliltä kysytään, mihin maahan hän haluaisi muuttaa, tulee vastaus kuin siltä perinteiseltä apteekin hyllyltä.

- Jenkkeihin mä haluaisin. Ehkä kannattaisi olla pari vuotta Suomessa töissä ennen muuttoa, mutta ehdottomasti jossain vaiheessa Jenkkeihin on vain päästävä.

Tuleeko Lillistä maisteri tai muuttaako hän Amerikkaan jää nähtäväksi, mutta siitä hän on jo antanut hyvän esimerkin, että opiskeluiden ei tarvitse loppua ammattikoulun päättyessä. Amiksesta voi jatkaa niin pitkälle opiskelua kuin haluaa, vaikka yksi ammatti olisikin jo takataskussa. Ei se sieltä taskusta mihinkään katoa, vaikka vähän kokeilisi omia siipiään hieman pidemmälle. ★ Teksti Henri Kunnas Kuva Emma Peltola

be wanted! syvennä osaamistasi AMK-tutkinnolla

Vamkista valmistut työelämän halutuksi osaajaksi, sillä seudun työllisyys on erinomainen. Monialaiset ja monikieliset korkeakoulututkintomme valmistavat sinut menestykselliselle uralle. Opiskelijoiltamme hyvät arvosanat saanut koulutuksemme yhdistää teoriat innostavalla tavalla projektioppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa Vaasassa viihdyt 12 000 korkeakouluopiskelijan joukossa. > Liiketalous > Företagsekonomi > Matkailu > Turism > Tietojenkäsittely > Informationsbehandling > Kone- ja tuotantotekniikka > Sähkötekniikka > Rakennustekniikka > Tietotekniikka > Ympäristöteknologia > Hoitotyö > Terveydenhoitotyö > Sosiaaliala

Hakukelpoisuus: Ammatillinen perustutkinto antaa sinulle yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Jos olet suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon ja yo-tutkinnon, voit hakea sillä todistuksella, joka tuottaa parhaan pistemäärän. Lisäapua pisteiden laskemiseen saat Vamkin www-sivuilta tai hakutoimistosta.

Esitetilaus tekstarilla: Lähetä sana esite + yhteystietosi numeroon +358 40 733 7645 (esite etunimi sukunimi osoite). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran.

Yhteishaku 23.3.-9.4.2009 | hakutoimisto@puv.fi puh. 0207 663 300 (vaihde) www.puv.fi/wanted

Salille mars!

Oletko salihirviö, jota kaverit häpeävät?

Jos suunnittelet salille suuntaamista tai siellä pysymistä, lue kuntosaliohjaajan kommentit salietiketistä ja tehokkaasta treenaamisesta.

66 I hyvää oloa hakemassa

V

- Vältä kaikin tavoin lähtemistä kesken ryhmäliikuntatunnin. Itse olen nähnyt tilanteen, jossa henkilö lähti venyttelykappaleen aikana palauttamaan painoja paikalleen ja viiden kilon levypaino putosi vahingossa toisen asiakkaan päälle!

Eli jos sinun pitää jostain syystä poistua kesken tunnin, mainitse siitä tunnin alussa ohjaajalle, jotta hän voi sitten kerätä sinun käyttämät liikuntavälineet takaisin paikalleen tunnin päätyttyä ja voit itse häipyä vähin äänin pois, Tuulia Virta kertoo salioppaan pohjaksi.

22-vuotias amis ja urheiluhullu Tuulia Virta on työskennellyt vuoden verran kuntosalilla palveluneuvojana ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajana. Nainen itse on jo pitkään ollut kova treenaamaan, joten sanottavaa löytyy niin työntekijän kuin salinkäyttäjänkin vinkkelistä. Yllä olevan kauhuesimerkin lisäksi Tuulia osaa listata muitakin asioita, mitä ei missään nimessä salilla tehdä.

- Kuiskuttelu, toisten osoittelu ja halventavasti katsominen on asioita, joita en salilla siedä. Enkä kyllä muuallakaan.

Meidän salilla on myös puhelimen käyttö kiellettyä, jotta kaikki asiakkaat pystyvät ottamaan omaa aikaa itselleen. Eli on ehdottoman tärkeää ottaa muut salin käyttäjät huomioon kaikella tavalla. Jos teet kuntosalilaitteella treeniä sarjoittain, anna taukosi aikana muiden käyttää laitetta, älä jää istuskelemaan laitteeseen.

Käytä salilla kunnon kenkiä hygieenisistä syistä ja myös jalkojesi hyvinvoinnin vuoksi. Äläkä käytä kuntosalilaitetta, jos huomaat siinä jotain vikaa! Laitteisiin saattaa tulla vikoja kovan käytön vuoksi ja silloin on tietysti järkevää ilmoittaa viasta henkilökunnalle.

Nyt kun on pitkän kaavan kautta kerrattu, mitä salilla ei saa tehdä, niin miten salilla sitten pitää käyttäytyä? Hyvin tietenkin, mutta millä tavalla hyvin?

- Jätä huono fiilis ulos kun astut kuntosalin ovesta sisään, niin treenistäsi tulee mukavampi. Yleiset hyvät käytöstavat pätevät myös kuntosaleilla, eli kunnioita käytökselläsi sekä salin henkilökuntaa, että muita asiakkaita. Käytettyäsi liikun-

tavälineitä palauta ne takaisin paikalleen ja muista pyyhkiä kuntosalilaitteet käytön jälkeen, Tuulia muistuttaa.

Kun kuntosalin käytösetiketti on hallussa, voidaan keskittyä olennaiseen. Salille tullaan harrastamaan liikuntaa ja siitä pitäisi olla jotain hyötyä hyvän mielen lisäksi. Tuulian mielestä suomalaiset ovat kuntosalikansaa ja iso osa suomalaisista käy jossain elämänsä vaiheessa säännöllisesti kuntosalilla.

- Kuntosalitreeni olisi hyvä sisällyttää treeniohjelmaan vähintään 1-2 kertaa viikossa aerobisen harjoittelun lisänä.

Kun harjoittelee säännöllisesti rasvaa polttavaa hikijumppaa tai juoksemista ja lisää siihen lihaskuntoharjoittelua, on varmaa että kroppa pysyy kunnossa ja on mukavampi käydä kesällä polttamassa nahkaansa rannalla. Tärkeintä olisi löytää laji, jotta liikkuminen on mukavaa. Kuntosalitreenin voi aloittaa vaikka ystävän kanssa, jotta treenaaminen olisi kivempaa. Vieläkin luullaan, että kuntosaliharjoittelu on jossain hämärässä kellarissa

”

Vieläkin luullaan, että kuntosaliharjoittelu on jossain hämärässä kellarissa tapahtuvaa, ilmassa haisee testosteroni ja vieressäsi joku salimarkku ärisee samalla kun nostaa hauistreeninä itsensä kokoista käsipainoa.

tapahtuvaa, ilmassa haisee testosteroni ja vieressäsi joku salimarkku ärisee samalla kun nostaa hauistreeninä itsensä kokoista käsipainoa. Todellisuus on ihan toista! Sekä arvokkaammat jäsenyysklubit, että opiskelijan kukkarolle ystävällisemmät 10 kerran kortin paikat ovat kehittyneet huimasti. Viihtyvyyttä arvostetaan paljon, vaikka Suomi aika jälkijunassa tuleekin kuntosalialalla. Verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa suurin osa ihmisistä ovat monenkin kuntoklubien jäseninä ja treenaaminen on merkittävä osa arkea.

Tuulian mukaan kuntosaliharjoittelussa suomalaisuus näkyy valitettavasti väärissä liikeradoissa ja vääränlaisessa harjoittelussa. Vääränlainen harjoittelu voi olla esimerkiksi liian yksipuolista harjoittelua, joka sisältää vain aerobista liikuntaa tai pelkkää hauiksen kasvattamista.

- Suomalaiset taitavat vieläkin olla aika ujoja avunpyytämisessä. Monella jäsenyysklubilla jäsenyyteen kuuluu ohjaajapalvelu, eikä oman ohjelman räätälöiminen yksityisestikään ole muutamaa kymppiä kalliimpaa. Molempiin kuuluu sekä henkilökohtainen kuntosaliohjelma että kuntosalilaitteiden ohjaus. Älä siis pelkää pyytää apua, ellet osaa jotain laitetta käyttää tai jokin harjoitus tekee kipeää.

Jos et ole koskaan salilla käynyt tai sinulla on kuntosaliharjoittelusta vain huonoja kokemuksia, Tuulia neuvoo yrittämään vielä kerran. Ei sitä Roomaakaan päivässä rakennettu ja varmasti tuli tikkuja sormiin tai kiviä varpaille siinäkin hommassa.

- Kuntosaliharjoittelua aloitettaessa kannattaa ensin etsiä omille tarpeille sopiva sali, joka on lähellä koulua tai kotia. Älä revi ensimmäisiä viikkoja sataa kertaa viikossa, saat lihakset kipeiksi ja on suurempi mahdollisuus, että motivaatio menee hukkaan! Maltti on siis todellakin alussa valttia. Liikkumista ei kannata ottaa liian vakavasti, kaikille tulee joskus motivaatiokatkoksia. Tärkeintä on yrittää saada ympärilleen tukiverkosto, joka sitten muutaman löysän päivän päästä potkii takaisin liikkumaan. Muutama ilta sohvalla ei ole paha juttu, mutta muutama viikko on. Mitä pidempi tauko, sitä vaikeampaa aloittaa uusiksi. Äläkä lannistu, jollei tuloksia näy heti, hae liikunnasta hyvää oloa, ja sivutuotteena plussana tytöille pienempiä vaatekokoja ja pojilla isompia! Vaakaa ei kannata tarkkailla, sillä lihas painaa enemmän kuin läski. Tärkeintä on löytää hyvä olo sisältäpäin. ★

www.piramk.fi Tradenomi Restonomi (AMK) Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Bioanalyytikko (AMK)

Fysioterapeutti (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Laboratorioanalyytikko (AMK)

www.amkhaku.fi 23.3.–9.4.2009 Lisätietoja www.piramk.fi tai hakutoimisto p. (03) 245 2395, 245 2397, hakutoimisto@piramk.fi

Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Raisa Suuronen

PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I 33520 TAMPERE

68 I pientä purtavaa

Kopioi hyvä idea omaan kouluusi.

Oiva amiksen asialla

Oiva-opiskelijaportaali on palvellut Turun ammattiinstituutin opiskelijoita kohta kolmen vuoden ajan. Oiva sai alkunsa oppilaitoksen uudistaessa www-sivujaan lokakuussa 2006. Opiskelijoille haluttiin räätälöidä oma sivusto, jonka sisältöön he voisivat aktiivisesti vaikuttaa. Oivaan on koottu linkkejä oppilaitoksen verkkopalveluihin sekä opiskelijan arkea piristäviä uutisia.

Vuoden aikana sana on kiirinyt ja Oivan pariin on löytänyt yhä useampi amis.

Oiva on avannut opiskelijoille väylän omien tekstien ja valokuvien julkaisemiseen netissä. Moni opiskelija viettää kuukausia ulkomailla työssäoppimassa. Kokemuksista kertovat raportit julkaistaan Oivassa, jolloin vinkit eri maiden kulttuureista, työtehtävistä ja harrastusmahdollisuuksista leviävät kätevästi muidenkin saataville. On mielenkiintoista kurkkia valokuvia skånelaisista konditoriaherkuista ja lukea millaista ravintoloitsijan arki on Thaimaassa.

Oiva on tiukasti ajan hermolla. Sivuilla esitellään amisten erikoisia harrastuksia aina geokätköilystä autojen tuunaukseen. Vakavatkin asiat saavat sivuilla tilaa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan mielenterveyttä, opiskelua ja urasuunnittelua tukevilla artikkeleilla. Oivassa on ilmestynyt esimerkiksi Eko-opas, joka pureutui esimerkiksi Itämeren suojeluun ja jätteiden kierrättämiseen.

Teksti Kirsti Bergman

Koruvarasto

Mitä ostaa valmistumisen kunniaksi? Omaa tuoretta ammattia voi juhlia Jasmin Jewelsin kokin veitsillä, raksatyöntekijän vasaralla, maalarin telalla tai mediaassarin kameralla.

Työkalut osoitteesta: www.jasminjewels.fi

Tähtäimesesäner giin neennura?

Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö.

Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö- ja kunnossapito. Huolehdimme vastuullisesti palveluiden saatavuudesta - nyt ja tulevaisuudessa.

Liiketoimintaympäristömme kasvaa ja kehittyy jatkuvasti ja ollaksemme innovatiivisia tarvitsemme joukkoomme monipuolisia työuransa eri vaiheessa olevia osaajia.

Veera Jalkanen

Kerro nykyisestä tehtävästäsi

Milloin työsi on mielenkiintoisimmillaan?

Työtehtäviini kuuluu kaikki voimalaitoksella tehtävät maalaustyöt, niin uudet kuin korjaustyötkin, pienistä koneen osista aina suuriin konttoritiloihin asti.

Työni on usein mielenkiintoista työtehtävien suuren vaihtelun vuoksi. Yleensä aamulla vasta selviää, mitä tuleva työpäivä tulee pitämään sisällään.

Miten koulutuksesta on ollut hyötyä nykyiseen tehtävääsi nähden?

Koulutuksesta sain hyvän pohjan noin työvälineitä ja materiaaleja ajatellen, mutta olen saanut opetella paljon uutta aivan kaikilta työn osa-alueilta.

Veera Jalkanen, Rakennusmaalari (Hämeenlinnan ammattikoulu) Loviisan ydinvoimalaitos Fortum Generation

70 I amis amisten leikkii yhteisö laitteilla - osku

PLUSSAT: + Hinta/laatusuhde + Tukeva rakenne + Käytettävyys + Kosketusnäyttö + 2.8” Näyttö on yllättävän terävä ja kirkas + Akunkesto musiikinkuuntelussa + Toimi PC:n kanssa kuin junan vessa + Muistin laajennettavuus MIINUKSET: - Kuulokkeet heikkolaatuiset - Akunkesto videotoistossa SOITTIMEN OMINAISUUDET: Paino: 75g Mitat: 94x55x15mm (kxlxs) Näyttö: 2.8” TFT LCD kosketusnäyttö Näyttötarkkuus: 320x240 (QVGA) Sisäinen muisti: 8Gt Ulkoinen muisti: Mini SD + muistikorttituki Videoformaatti: AVI Muunnettavissa: avi, mpg, rm, rmvb, wmv, dat -formaateista Videon toistonopeus (FPS): 30fps Tuetut musiikkiformaatit: MP1, MP2, MP3, WMA, WAV Kuvaformaatti: JPEG Sisäänrakennettu mikrofoni Tallennusformaatti: WAV (valittavissa korkea / normaali taso) Kuulokeliitin: 3.5 mm Häiriöetäisyys (SNR): 90dB Kuulokkeiden ulostulotaso: 2 x 20mW (8Ohm) Kaiuttimen ulostulotaso: 20mW (8Ohm) Kielituki: Englanti, Kiina, Korea, Japani, Ranska, Italia, Hollanti USB-liitäntä: USB 2.0 E-book -toiminto: txt-tiedostot Toistettavat bittimäärät, musiikki: 32-320Kbps Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 98/ME/ SE/2000/XP/Vista, MAC OS 9.2 ja uudemmat Virtalähde: Sisäänrakennettu ladattava Li-ion akku (15 tunnin toistoaika musiikilla) 7 esiasetettua EQ tilaa + 1 säädettävä EQ

mp5-soitin

AMIS-lehden testissä

Säädettävä taustavalon käyttö ja kirkkaus Mykistysnäppäin Näppäin- ja näyttölukitus Täysi kosketusnäyttöohjaus Helppo kolmen näppäimen ohjaus vaihtoehtona kosketusnäytölle Tallennus mikrofonilla ja radiosta Mikrofonin herkkyys säädettävissä FM radio sisäänrakennettuna PAKKAUKSEN SISÄLTÖ: Diel SymphonyTM Kuulokkeet Käyttöopas USB-kaapeli Laturi OSTETTAVISSA: www.e-ville.hk

AMIS

-lehti testasi Diel Symphony 300 8Gt MP5-soittimen. MP3 -audio ja AVIvideoformaattien lisäksi laitteella voi toistaa suosittuja RealMedia -tiedostoja sellaisenaan.

MP5-soittimessa on myös paljon muita kehittyneitä ominaisuuksia, kuten valokuvien selaus, FM-radio sekä ääninauhuri-, muistikirja- ja pelitoiminnot. MP5-soitin osoittautui esitteen lupausten mukaan hyväksi kompaktiksi viihdekeskukseksi.

Koska laite on hinnaltaan edullinen, niin ennakko-odotukset eivät olleet korkealla. Laite kuitenkin yllätti positiivisesti. Soitinta on helppo käyttää

selkeän käyttöliittymän kautta ja isokokoinen kosketusnäyttö lisää laitteen käytettävyyttä entisestään.

Paketin mukana tulleet kuulokkeet olivat vähän pettymys. Laite antaa laadukkaampaa ääntä ulos, jos sitä käyttää hyvillä kuulokkeilla. Videotoistossa ongelmaksi muodostui puolestaan oli akunkesto. Äänipuolella akku kesti puolestaan hyvin.

Kaiken kaikkiaan testiraadin on sanottava, että Diel Symphony 300 on loistava monimedialaite “karvalakkimp3-soittimen” hinnalla.

Teksti Vesa Kauppinen Kuva e-ville.hk

» Jarkko ”Jake” Vepsäläinen » Amis: Keravan Keuda, tietojenkäsittely » Amk: Toisen vuoden opiskelija Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa, Laurea Kerava » Janica ”Jande” Virtanen » Amis: Turun ammatti-instituutti, hotelli- ja ravintola-ala » Amk: Toisen vuoden opiskelija Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa, Laurea Leppävaara

OnkO niissä erOJA? Janden mielestä amiksessa työskennellään enemmän yksin ja tehtävät ovat usein yksilötöitä. Amk:ssa puolestaan työskennellään tiimeissä ja projekteissa.

Jake nostaa esiin amkien työpaikkamaisuuden. ”Opiskelu tuntuu vapaammalle ja itsenäisemmälle kuin amiksessa ja työelämä on vahvasti mukana kuvioissa”.

Jande haaveilee omasta ravintolasta/ yökerhosta ulkomailla

Miksi ihMeessä AMk? Jaken ja Janden haaveena olevat työpaikka- ja yrittäjyystoiveet vahvistivat valinnan hakea amiksen jälkeen Laureaan. Samoin toimipisteiden hyvä sijainti vaikutti päätökseen. ”Valitsin Laurea-ammattikorkeakoulun, sillä koulu on hyvin arvostettu. Laureassa on käytännön läheistä opiskelua ja hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskeluun ja työharjoitteluunkin ulkomaille. Opiskelija pystyy vaikuttamaan omaan tutkintoonsa.” Jande sanoo. ”Laurean johtamis- ja yrittäjyysopinnot kuulostivat erittäin mielenkiintoisilta – verkostoituminen, uudet näkökulmat, kokemukset sekä mahdollisuudet houkuttelivat minua” Jande kertoo.

Mitä aMk:ssa duunataan?

Laurea-yhteisö on kansainvälinen – kaikessa on mahdollisuus ottaa kansainvälinen näkökulma. Amkissa voit itse vaikuttaa tutkintoosi, Jake ja Jande toteavat. Opiskelussa parasta onkin oma päätösvalta ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen – sitä todella oppii ja yhdessä saamme aikaan tuloksia jotka hyödyttävät kaikkia tiimiläisiä.

TerkuT Amis-opinnoista saa loistavan pohjan jatkaa eteenpäin ammattikorkeaan. ”Laureassa on hyvä porukka, joiden kanssa opiskelu on kivaa ja innostavaa” totevat Jande ja Jake kuin yhdestä suusta. Tyytyväisyys omaan uraan amiksesta amkiin näkyy kummastakin!

Hanki OSKU Opiskelijakortti!

Liityt amisyhteisöön, nautit monista eduista ja voit voittaa iPod touchin Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken iPod touchin, 2 kpl Diel Sonata 2gt MP5-soitinta sekä vapaavalintaisen Pop Media Oy:n lehden vuosikerran!

Lue lisää osoitteesta www.osku.info

http://liity.osku.info