Rakennemuutoksesta kest채v채채n kasvuun! Tarinoita Raumalta
Tarinoita Raumalta -lehtiseen on koottu Rauman kaupungin 8.9.2015 järjestämässä Rakennemuutoksesta kestävään kasvuun! -seminaarissa esillä olleiden yritysten tarinat.
Rauman kaupungin tarina 1442 perustetun Rauman kaupungin elämään ovat aina kuuluneet rakennemuutokset, jotka jatkuvat edelleenkin. Merenkulku, käsityöläisyys ja kaupankäynti vauhdittivat kaupungin kehityksen käyntiin. Purjelaivakausi toi Raumalle vaurautta 1800-luvulla. Teollinen murros alkoi 1900-luvun alussa sahateollisuuden käynnistymisen myötä. Telakka- ja muu metalliteollisuus vahvistuivat toisen maailmansodan päätyttyä. Kaupungin kasvu jatkui 1970-luvun loppuun asti metalli- ja kemiallisen puunjalostusteollisuuden johdolla.
tynyt ja toiminnan tehokkuus noussut. Tämä edellyttää uudistumiskykyä ja -halua myös pitkälti kemiallisesta metsäteollisuudesta elävän Rauman satamalta. Sataman rakenteiden ja väylän uudistustyöt ovatkin parhaillaan monien vuosien valmistelujen jälkeen lähtemässä liikkeelle.
Metalliteollisuuden – erityisesti telakkateollisuuden – muutokset ovat avanneet tien raskaan konepajateollisuuden teollisuuspuiston Seaside Industry Parkin perustamiselle ja toiminnalle. Jo reilun vuoden toiminnan jälkeen alueella on noin 25 keskenään yhteistyötä tekevää ja samoja yleisiä toimintasääntöjä noudattavaa yritystä, joiden omaan liiketoimintaan sijoittuminen teollisuus2000-luku on ollut teollisuudesta vahvasti elä- puistoon tuo kilpailuetua. välle Raumalle täynnä muutoksia ja tarvetta uudistua. Osaaminen ja koulutus ovat korostuneet, Muutoksissa yhteistyötaidot ja -suhteet ovat ääja siksi kaupungissa on panostettu eri oppilai- rimmäisen tärkeitä. Ilman valtion edustajien, tosten toimintamahdollisuuksiin. Viimeisimpänä niin ELY-keskus- ja ministeriötasolla kuin valtaerityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun ja kunnan poliittisessa johdossa, aktiivista mukana toisen asteen WinNovan Kanalikampuksen ra- oloa ja myötämielisyyttä muutostilanteissa tarkentaminen. Kaupunki on yhdessä elinkeinoelä- vittavat asiat hidastuisivat ja jäisivät toteutumatmän kanssa miettimässä niin ammatillisen kuin ta. Hyvällä ja avoimella viranomaisyhteistyöllä korkeakoulutuksen ja työelämän tarpeiden muu- Raumalla on saatu viime aikoina eteenpäin isoja ja elinkeinopoliittisesti tärkeitä infrastruktuutoksia ja yhteistyön tehokkuutta. rihankkeita (esim. sataman väylä ja valtatie 8:n Luostarinkylän eritasoliittymän rakentaminen) Lähtökohta ja tavoite Rauma on ja haluaa olla jatkossakin talousalu- ja kaavoitusasioita (esim. Lakarin logistiikeensa keskus, jossa on hyvä, moderni yksityinen ka-alue) sekä elinkeinorakennetta uudistavia ja julkinen palvelutaso. Yksityiset sekä kaupalli- yrityshankkeita (esim. valtion päätös äkillisestä set että yrityksille suunnatut palvelut ovat kes- rakennemuutosalueesta, päätökseen perustuvat keinen vetovoima- ja menestystekijä sille, että yritysrahoitukset ja pääomarahaston perustamialueen yritystoiminta voi kehittyä ja saada osaa- nen). vaa työvoimaa. Tästä syystä Rauman kaupunki on panostanut muun muassa Teknologiatalo Sy- Tulevaisuus tyttimen rakentumiseen yhteistyössä Hollming Rauma haluaa elää muutoksessa ja tarjota Oy:n kanssa ja käynnissä olevaan Länsirannan asukkailleen hyvää ja laadukasta elämää, jonka perusedellytys ovat halutut ja kansainvälisen kilkauppa- ja palvelukeskuksen suunnitteluun. pailun kestävät työpaikat. Hyvät yhteistyösuhteet yrityselämään, valtiovaltaan ja koulutussektoriin Mitä tehtiin Teollinen rakennemuutos on tuonut isoja toimin- ovat tärkeitä työpaikkojen aikaansaamisessa ja nallisia uudistustarpeita Rauman alueellekin. ylläpitämisessä. Raumalla suhteet ovat kunKemiallinen metsäteollisuus on muuttunut ra- nossa ja niitä halutaan sekä vaalia että kehittää. kenteeltaan voimakkaasti, mikä koskettaa myös Tulevaisuus tehdään, mikään ei synny itsestään Raumaa. Suorien työpaikkojen määrä on vähen- eikä ilman yhteistyötä!
Hollming Oy:n tarina | Risto Salo Yhteistyötä ja palveluja
Hollming Oy:n toimiala on historian saatossa muuttunut moneen kertaan. Sahatoiminnasta ja puulaivoista telakka- ja varustamotoimintaan ja nyt viimeksi ympäristöteknologiaan. Yrityksen nykyisiä tuotteita ovat laivalaitteet, metalliteollisuuden tuotteet ja jätteenkäsittelyjärjestelmät. Hollmingin kotipaikka ja pääkonttorin paikka on Rauma, jossa myös tietotaito sijaitsee. Lähtökohta ja tavoite Yrityksen toimialan vaihtumiseen vaikuttaa maailman tilanne. Vallitsevat megatrendit määräävät liikeideoiden kohtalon ja liikkeenjohdon on kyettävä muuttamaan liiketoiminta-ajatusta tilanteen mukaan. Rakennemuutokseen johtavissa murrosjaksoissa viiveet ovat pitkiä, ja niitä mitataan viiden vuoden yksiköissä. Muutos alkaa hitaasti, minkä vuoksi trendeistä ja poliittisista muutoksista on pysyttävä selvillä. Perheyrityksen tavoitteena on jatkuvuus. Mitä tehtiin Poliittisten ja trendimuutosten ennakointi ja seuraaminen pitää tehdä tavaksi ja elää siinä mukana. Lukeminen, maailmalla kulkeminen ja silmien pitäminen auki ovat hyviä keinoja seurata muutoksia. Yrityksen hallituksen tehtävä on ennakoida poliittiset ja trendimuutokset. Rakennemuutosten kohdalla Hollming on vaihtanut toimialaa. Muutos on aina kipeä,
mutta tarpeellinen hengissä pysymiseksi. Rauman kaupungin kanssa on tehty yhteistyötä kaupungin rakentamisessa, muun muassa satama-alueella, väyliä rakentamalla ja vuonna 2010 valmistuneen Teknologiatalo Sytyttimen rakentamisessa. Tulokset Toiminnan suurimpia tuloksia on rakennemuutoksista selviäminen ja se, että kyetään harjoittamaan liiketoimintaa. Nykyään Hollming harjoittaa ympäristöliiketoimintaa. Uudistuva teollisuus tuo jatkuvuutta ja työllisyyttä niin Raumalle kuin koko Suomeenkin. Tulevaisuus Tällä hetkellä voimakkaita megatrendejä ovatn väestönkasvu, elintason kasvu ja kaupungistuminen. Kaupungeissa olevan infrastruktuurin tarve kasvaa, elämisen tavat muuttuvat ja jätettä syntyy enemmän. Myös veden tarpeesta tulee ongelma. Tulevaisuus riippuu siitä, miten rakennemuutokseen vastataan. Hollming jatkaa keskittymistä ympäristöpuoleen.
UPM-Kymmene Oyj:n tarina | Eerik Ojala Yhteistyötä ja palveluja
Metsäteollisuutta Raumalla on ollut jo yli 100 vuotta, ja paperin valmistus alkoi vuonna 1969. UPM nimellä metsäteollisuus on toiminut vuodesta 1996 eteenpäin. UPM:n ja Rauman kaupungin yhteistyösuhde on pitkä ja vahva: yhteinen vedenhankinta alkoi jo 1950-luvulla ja sitä on seurannut vuonna 1984 alkanut kaukolämpöyhteistyö sekä yhteinen jätevedenpuhdistus vuodesta 2002 alkaen. Lähtökohta ja tavoite Yhteisen jätevedenpuhdistamon taustalla vaikuttivat yhdyskuntajätevesien 1990-luvun lopulla tiukentuneet puhdistusvaatimukset erityisesti typen osalta. Vaatimukset täyttääkseen kaupunki olisi joutunut investoimaan Maanpään puhdistamoon. Perusoivallus yhteispuhdistuksessa on, että kaupungin ja teollisuuden kokoluokat ovat tasapainossa ja jätevesien koostumukset tasapainottavat toisiaan. Teollisuuden jätevedessä on tyypillisesti paljon liuennutta orgaanista ainesta ja vähän ravinteita, kun yhdyskuntajätevedessä on paljon ravinteita ja vähän liuennutta orgaanista ainesta. Yhteistyötä yhdyskuntajätevesien ja teollisuuden jätevesien puhdistuksessa päätettiin kokeilla teollisuuden jätevedenpuhdistamolla, mikä myös herätti kysymyksiä, mm. siitä, voiko yksityinen taho käsitellä yhdyskunnan jätevesiä. Mitä tehtiin Yhteistyö aloitettiin koevaiheella, jossa tutkittiin yhdyskuntajäteveden ravinteiden sopivuutta teollisuuden prosessiin. Koevaiheen tulokset olivat lupaavia. Metsäteollisuuden puhdistamolle rakennettiin putki kaupungin jätevesien johtamiseksi ja puhdistamon toimintaa seuraamaan perustettiin yhteinen toimi-
kunta. Tänä päivänä kaupungin jätevesien lisäksi jätevedenpuhdistusprosessi tarvitsee edelleen lisäravinteita, joiden tarve tyydytetään pääosin kierrätysravinteilla ja ainoastaan hienosäädetään teollisilla ravinteilla. Tällä järjestelyllä on ravinnekuorma merialueelle pienentynyt edelleen. Tulokset Jätevedenpuhdistus on osoittautunut tehokkaammaksi yhdessä, sillä puhdistustulos on parempi ja prosessi on kustannustehokkaampi. Konsepti ei juuri vaadi erikoisjärjestelyjä ja sen käyttöönoton selvittäminen kannattaisi myös muissa kaupungeissa. Tulevaisuus Tulevana toimenpiteenä yhteispuhdistamolla on edessä tänä syksynä ympäristöluvan tarkistaminen muuttuneiden EU-säädösten vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsäteollisuus hakee uutta lupaa yhteistoiminnan jatkamiseksi, vaikka haasteena on sovittaa eri säännökset yhteen luparajoja määrättäessä. Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää teollisuuden ja kaupungin jätevesien tasapaino, johon vaikuttavat nykymuotoisen ja -määräisen metsäteollisuuden säilyminen Raumalla sekä jätevedenkäsittelyalueiden koko. Jos teollisuutta tulee Rauman alueelle merkittävästi lisää, myös jätevedenpuhdistus tarvitsee investointeja. Uuden tekniikan hyödyntäminen ja prosessin tehostaminen muun muassa lämmön talteenotolla ja lietteen hyötykäytöllä muuten kuin polttamalla ovat tulevaisuuden kehitysajatuksia, joiden myötä on mahdollista löytää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
R-Sarkon Oy:n tarina | Jari Salo Yhteistyötä ja palveluja R-Sarkon Oy tekee sorvausta ja koneistusta ammattitaidolla ja asiakkaiden tarpeiden perusteella. R-Sarkonilla on noin sata aktiivista asiakasta ja henkilöstön määrä on 65 henkeä. Osia valmistetaan valmiiden piirustusten perusteella, joten uuden asiakkaan kiinnostuessa pitää päästä nopeasti tuotantovaiheeseen. Tällöin tarvitaan tilaa uudelle tuotantolinjalle, mikä voi tarkoittaa myös uutta hallia. Lähtökohta ja tavoite Oraksesta irtaantunut pieni ryhmä alkoi toimia 1989 alihankkijana samalle yritykselle. Rauma oli hyvä sijainti, koska asiakas oli lähellä ja toimitilat löytyivät paikkakunnalta. Tavoitteena on ollut luoda ketterästi kasvua mahdollistavaa yritystoimintaa, jossa muuttuvia tilatarpeita voidaan yhdessä kaupungin kanssa joustavasti ratkaista. Mitä tehtiin Perustamisvaiheessa R-Sarkon sai apua Rauman yrityspalveluilta ja oli ensimmäinen palveluita käyttänyt yritys. Rahoituksen saaminen uudelle yritykselle oli vaikeaa. Toimitiloja on laajennettu viisi kertaa ja kaksi viereistä tonttia on liitetty alueeseen. Nyt on vireillä uusi laajennusosa. Rauman kaupunki on toiminut joustavasti toimitila-asiassa. Teollisuusalueel-
la tapahtuvan teollisen rakentamisen sääntely voisi kuitenkin olla vielä kevyempää. Tulokset Raumalla on ollut hyvä kasvattaa yritystä, koska päähankkija ja tutut, osaavat ihmiset ovat olleet lähellä. Joustava tilatarjonta on helpottanut kasvua. R-Sarkon on tällä hetkellä Euroopan tasolla kilpailukykyinen eurooppalaisiin yrityksiin nähden. Vientiin menee n. 10 % yrityksen tuotannosta. Samalla R-Sarkon on voinut omalta osaltaan osallistua kaupungin kehittymiseen tekemällä Raumaa tunnetuksi kansainvälisten asiakkaiden käydessä paikan päällä sekä vaikuttamalla aluetalouteen työllistämällä ja tekemällä alihankintaa. Tulevaisuus Tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Korjausinvestoinneilla tullaan päivittämään tekniikka tämän päivän haasteisiin vastaavaksi. Kasvu on kuitenkin välttämätöntä ja siihen tarvitaan lisää tilaa jatkossakin, joten toiveena on entistä sujuvampi sääntely ja vähemmän byrokratiaa.
Rauman Rahaston tarina | Ari Salmi, Logistikas Oy Rahoitusta, osaamista ja tilaa Rauman Rahasto yritystoiminnalle – virallisemmin Kasvattajarahasto Ky – perustettiin vauhdittamaan ja vahvistamaan yritysten kehityshankkeita Rauman alueella. Rahasto on alueellinen ja siinä on mukana alueen yrityksiä, pankkeja, kuntia ja seurakuntia. Kaikki sijoittajat ovat samanarvoisia. Lähtökohta ja tavoite Lähtökohtana oli Rauman telakan lopettaminen ja Oulun alueen esimerkki rahastotoiminnasta. PK-puolella rahoituksen saaminen oli kiristynyt, ja vakuuksista oli pulaa. Satakunta on Suomi Oy:ssä huomattavan teollistunut alue ja Rauma on pieni kaupunki, kaukana valtakunnan ydinalueista. Piti ottaa ohjat omiin käsiin ja keksiä, miten rakennetaan uutta imua Rauman talousalueelle. Yrityslähtöinen idea rahastosta esitettiin kaupungin johdolle, joka kiinnostui. Rahaston rakentamiseen tarvittiin kahden henkilön kokopäiväinen työ (markkinointi ja juridiikka), jonka Rauman kaupunki rahoitti. Rahasto on Rauma-lähtöinen, mutta sitä on laajennettu kattamaan myös Vakka-Suomen aluetta. Rahaston tavoitteena on vauhdittaa ja vahvistaa yritysten kehityshankkeita. Mitä tehtiin Rahasto hahmoteltiin ensin markkinointimielessä ja sille tehtiin alustava sijoituspolitiikka. Rahaston perustamiselle oli 10 M€ raja, mutta tavoitteena on 30 M€. Ensimmäisellä kierroksella rahastoon kerättiin noin 8 M€ ja tällä hetkellä sijoitettu pääoma ylittää 10 M€ rajan. Hallinnointiyhtiöksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Aboa Venture ja mukaan otetaan myös piensijoittajia. Rahastolle perustettiin sijoittajatoimikunta, joka päättää sijoituskohteet yhdessä hallinnointiyhtiön kanssa. Sijoituspolitiikassa on 25 % maksimisijoitus yhteen kohteeseen ja tuottotavoitteet sekä exit-aikataulut sijoittajille on määritelty. Myös pienet sijoitukset PK-yrityksiin ovat tärkeitä.
Tulokset ”Oma apu paras apu” – Raumalla on yhteisen tekemisen meininki. Yritykselle rahastolla on suora ja konkreettinen merkitys, sillä Rahasto tuo hankkeelle uskottavuutta muiden rahoittajien suuntaan. Raumalle on hakeutumassa uusia yrityksiä, jotka ovat olleet aktiivisia rahaston suuntaan. Siten Rahasto parantaa Rauman neuvotteluasemaa yritysten sijoituspaikkakeskusteluissa. Se myös auttaa palvelurakenteen muuttamista ja monipuolistamista. Rahaston lähtiessä suuriin kansallisiin teollisuushankkeisiin rahoittajaksi työllisyysvaikutukset voivat olla suuret. Tulevaisuus Seuraavan vuoden aikana saavutettaneen 15 M€ tavoite. Rahasto suljetaan, kun maksimitavoite 30 M€ on saavutettu. Kymmenen vuoden päästä rahasto on todennäköisesti purkautunut ja sijoittajat ovat saaneet tuottonsa. Paikalliset sijoittajatahot voivat omalla asenteellaan vaikuttaa siihen, että sijoituksia vaalitaan niin, että ne menestyvät. Alueellinen oma aktiivisuus ja konkreettisten ratkaisujen tekeminen on jo nyt noteerattu positiivisesti valtionhallinnossa.
Rolls-Royce Oy Ab:n tarina | Olli Rantanen Rahoitusta, osaamista ja tilaa Rolls-Roycen valmistamat propulsiopotkurit täyttivät 50 vuotta tänä vuonna. Potkurilaitteet siirtyivät Rolls-Roycelle vuonna 1998, kun Rolls-Roycesta tuli Aquamasterin omistaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana offshore-liiketoiminta on ollut yritykselle merkittävä kasvun tekijä. Toinen liiketoiminnan tukijalka on kauppalaivasektori, jonka markkinaosuuksista kilpailu on kovempaa. Lähtökohta ja tavoite Viime vuosina tasaisesti korkea öljyn hinta on johtanut syvänmeren öljynporauksessa tehtyihin investointeihin, minkä johdosta Rolls-Roycen liikevaihto ja tulos Raumalla ovat olleet ennätykselliset. Henkilöstöä on ollut enimmillään 600 henkilöä vuonna 2014. Kasvu on ollut voimakasta viimeisen 10 vuoden aikana, mutta nyt öljyn hinnan lasku on vähentänyt tilauksia voimakkaasti. Rauma on yhtiön kehityskohde ja tänne suunnitellaan investointeja tulevaisuuden varalle. Tavoitteena on keskittyä ydinteknologiaan omassa tekemisessä ja hankkia kaikki muu alihankintana tai ostopalveluna. Mitä tehtiin Rolls-Roycen tuotannon kasvun on mahdollistanut vahva alihankkijaverkosto. Kansainvälinen yritys hankkii myös maailmalta paljon, mutta hankinta lähialueelta on monesti kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa. Raumalla on löytynyt tiloja, kun tehtaan seinät ovat tulleet vastaan. Tuotanto-, huolto- ja koulutustiloja on hankittu mm. Europortsilta Hakunista ja toimistotiloja huollolle kaupungin omistamista Seaside Industry Parkin tiloista. Viimeisin tilojen lisäys on kaupungin omistaman SSIP:in ns. STX:n vanha alumiini- ja hitsaushalli piha-alueineen, jonne on tarkoitus jatkossa sijoittaa myös logistiikkakumppanin toimintoja. Rauman ympäristö on mahdollistanut kasvun hyvin ja Rauman kaupungin tuki sekä yritysmyönteinen ilmapiiri ovat tärkeitä. Rolls-Roycella ei ole ollut työvoimapulaa, mikä on merkki siitä, että Raumalla on osaavaa työvoimaa. Tulokset Rauman yksikkö on yksi tärkeimmistä yksiköistä Rolls-Roycen Marine-liiketoiminnassa. Rolls-Royce on yksi Rauman suurimmista työnantajista ja suurin yhteisöveron maksaja. Lisäksi Rolls-Royce on vanha ja tunnettu brändi, mistä on mielikuvahyötyä Rauman kaupungille. Rauman meritekninen osaaminen on vahva osa kansallista meriklusteria.
Tulevaisuus Suunnitteilla on parhaillaan Rauma Transformation -hanke tuotannon kehittämiseen. Tuotekehitykseen satsataan, sillä meriteknisellä alalla nähdään edelleen kasvua tulevaisuudessa. Tavarankulku lisääntyy maailmalla, ja satamahinaajia tullaan tarvitsemaan enemmän. Tutkimus- ja kehityshankkeissa pohditaan muun muassa miehittämättömiä laivoja. Lisäksi tulevaisuuden mahdollisuuksia on potkurilaitteiden uusilla käyttökohteilla. Hyvän yhteistyön jatkuminen kaupungin kanssa ja kaupungin tuki yritystoiminnalle koko alihankintaverkostossa on tärkeää.
Sisustustalo Kodinonnen tarina | Johanna Närvä Rahoitusta, osaamista ja tilaa Sisustustalo Kodinonni syntyi Raumalla 22 vuotta sitten ja elää nyt viidennessä kodissaan. Liikettä pyörittää yrittäjä, viisi vakituista työntekijää ja kaksi avustajaa. Sisustustalo Kodinonni on kasvanut vuonna 1993 perustetusta sisustusompelimosta monipuoliseksi ja palvelevaksi erikoisliikkeeksi. Yritystä on kehitetty määrätietoisesti ja se on toiminut vuodesta 2008 Vanhassa Raumassa 700 neliön tiloissa. Toiminta alkoi sisustustekstiilejä valmistavasta ompelimosta sivukaupungilla ja nyt valikoima koostuu klassisista merkkituotteista ja erilaisista trendituotteista – pikkutavaroista kalusteisiin ja verhoista mattoihin. Sijainti ydinkeskustassa on tärkeä sekä liiketoiminnalle että imagolle. Lähtökohta ja tavoite Kodinonnen lähtökohtana on pitää sisustusalan merkkiedustuksia, jotka pitävät raumalaisen kuluttajan Raumalla. Suomalaiset vahvat brändit on otettu mukaan, kun niiden edustus muissa raumalaisissa liikkeissä on päättynyt. Kodinonnen tavoitteena on myös olla tarpeeksi mielenkiintoinen Raumalle tuleville asiakkaille ja yksi Rauman kaupallisista vetonauloista. Yrittäjä on myös ollut mukana perustamassa Citykauppiaita, joiden tehtävänä on rakentaa yhteistä henkeä sekä tiedottamista ja markkinointia. Tavoitteena on yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja ylläpitäminen keskustassa ja Vanhassa Raumassa. Mitä tehtiin Kodinonnessa nähdään henkilökohtainen palvelu kilpailukeinona. Kaupunki on nostanut Kodinonnen yhdeksi vetonaulaksi omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Yrittäjälle on myös tärkeää, että kaupunki kehittyy koko ajan ja infrastruktuurista, kauneudesta ja siisteydestä pidetään huolta. Yhteistyö kauppiaiden ja kaupungin välillä mahdollistaa myös yhteistyön kauppiaiden kesken. Kaupunki on yhteistyössä mukana rahallisestikin, ulkoistaen kauppiasyhdistykselle toimintoja, kuten torialueen, jäätelöpaikkojen ja terassipaikkojen vuokrauksen sekä banderollien vetämisen katujen yli. Tulokset Kodinonni on saanut näkyvyyttä ja päässyt omaan tavoitteeseen markkinointiyhteistyössä. Asiakkaita on Rauman talousalueen
lisäksi ympäri Suomea, myös yritysasiakkaita. Yritys on elossa ja voi kohtalaisen hyvin. Raumalaisille on tarjolla hyvä sisustustarvikevalikoima, joka kehittyy koko ajan. Sisustustalolla on iso merkitys mielikuvaan ja palveluvalikoimaan Raumalla. Sisustustalo Kodinonnelle on myönnetty Vuoden Sisustusliike 2015 -tunnustus. Tulevaisuus Kodinonni haluaa pysyä paikallisena yrityksenä ja sijaita Rauman keskustassa. Tavoitteena on pysyä vetonaulana ja kasvaa vielä vahvemmaksi. Haasteena on, että suuremman toimitilan löytyminen ei ole helppoa keskustassa. Oma ompelimo liikkeen yläkerrassa on tärkeää säilyttää. Yritykset tarvitsevat paikkoja, joissa kasvaa, joten kaupallisen keskustan ja liiketilatarjonnan kehittäminen ja uusien liiketilojen syntyminen on tulevaisuudessa tärkeää.
Eskimo Finland Oy:n tarina | Peter Fredman Toimintamalleja kestävälle, innovatiiviselle kasvulle
Eskimo Finland Oy kehittää ratkaisuja ruoan valmistamiseen, säilyttämiseen, kuljettamiseen sekä keittiön puhdistamiseen. 1940-luvulla perustettu yhtiö erkaantui Ahlströmistä, muuttui perheyritykseksi ja vaihtoi nimensä Eskimo Finlandiksi. Toimitilat siirtyivät Lapin kuntaan 1998. Rauman kanssa yhteistyössä on toteutettu tuotantohallin laajennus, liiketoiminnan kehittämisen hankkeita sekä osana Rauman HINKU-hanketta jätteiden ja sivuvirtojen tarkastelua. Sijainti Raumalla on hyvä sekä Suomen markkinoilla että tuontia/vientiä ajatellen. Lähtökohta ja tavoite Tuotannon pääraaka-aineita ovat paperi ja kartonki ja muita raaka-aineita alumiini ja talousmuovi. Tuotannon raaka-aineista tulee sivuvirtoja: esimerkiksi kahvinsuodattimien valmistuksessa 30 % raaka-aineesta menee hukkaan tuotteen muodosta johtuen. Nyt tämä materiaali lähtee takaisin paperitehtaalle, jossa se pulpperoidaan ja käytetään uudelleen. Hyödynnetystä jätteestä saa kompensaatiota ja jopa tulovirtaa. Rauman HINKU-hankkeessa oli tavoitteena tarkastella sivuvirtoja kokonaisuutena ja tuoda esiin esimerkein, minkälaisia toimenpiteitä tehdään. Mitä tehtiin Raaka-aine- ja sivuvirtojen seuranta oli olemassa osana ympäristöohjelmaa ja laatusertifikaattia (ISO 14001, ISO 22000) jo ennen hanketta. Hankkeessa tarkasteltiin raaka-aineiden ja sivuvirtojen kokonaisuutta Lapin tehtaalla ja tarkennettiin, mitä kaikkia
sivuvirtoja syntyy. Lisäksi etsittiin optimaalinen tapa uusiokäyttöön, kierrätykseen ja hyödyntämiseen, tarkasteltiin toimenpiteiden vaikutusta liiketoimintaan ja koottiin faktapohjaa viestintään ja markkinointiin. Hankkeessa oli yhteistyökumppanina L&T. Tulokset Hankkeen tuloksena sivuvirtojen hyödyntäminen konkretisoitui numeroiksi: enää 0,04 % kaikesta tuotannollisesta tekemisestä menee sekajätteeksi. Oman henkilökunnan ymmärrys johtaa toimintatapojen muutokseen. Tärkeää oli huomata, että jätteestä voi hyötyä ja siitä voi tehdä jopa liiketoimintaa. Lisäksi hyötykäytön ympärille voi poikia paikallista yhteistyötä. Työstä on myös saatavissa imagohyötyä ja positiivista näkyvyyttä ja toiminnan tehokkuus ja järjestys paranevat huomattavasti. Tulevaisuus Sivuvirtojen hyödyntäminen on kilpailutekijä, johon Eskimo Finland satsaa jatkossakin. Muut kehittämisponnistukset keskitetään ympäristöystävällisiin tuotteisiin, kuten paperiin, kartonkiin ja biohajoaviin tuotteisiin. Biohajoavat muovituotteet kehittyvät koko ajan tuoteominaisuuksiltaan. Lisäksi Eskimo Finlandille on tärkeää käyttäjän opastaminen kierrätettävyydessä ja uusiotuotteiden käytössä. Tulevaisuudessa on tulossa suuri muutos liiketoiminnan strategiassa ja teollisuuden lähtökohdassa, kun yritys siirtyy tuotantovetoisuudesta asiakaslähtöisyyteen.
RTK-Palvelu Oy:n tarina | Juha-Pekka Ketonen Toimintamalleja kestävälle, innovatiiviselle kasvulle Vuonna 1972 perustetun RTK-Palvelu Oy:n pääkonttori sijaitsee Raumalla. Yrityksen toimialana on siivous ja kiinteistönhuolto ja se toimii 30 paikkakunnalla Suomessa työllistäen noin 3500 henkilöä. RTK-Palvelun toiminta on osa asiakkaan arvoketjua, jossa tavoitteena on viihtyisä asuin- tai liiketoimintaympäristö ympäristöasiat huomioiden. Ennaltaehkäisevä palvelu säilyttää kiinteistöjen kunnon ja niiden arvon. Jatkuva kehittäminen tapahtuu säännöllisellä keskustelulla asiakkaiden kanssa ja siten tuottaa palveluilla lisäarvoa ja kustannussäästöä asiakkaille. Esimerkiksi Joutsen-merkityllä siivouksella on saatu jätteen määriä vähennettyä ja kustannuksia pienennettyä, kun aineita ja tarvikkeita vastaavasti kuluu vähemmän. RTK-Palvelu on ollut mukana myös jäteoppaiden luomisessa asiakkailleen erilaisissa toimintaympäristöissä. Lähtökohta ja tavoite Lähtökohtana 1970-luvulla oli uusi yritys, jonka tavoitteena oli olla alueen paras palvelukumppani. Vuosien saatossa tilanne on kehittynyt ja RTK-Palvelu toimii Suomessa jo 30 paikkakunnalla. Alalla kilpailu on kova ja tilanne voi muuttua nopeasti, minkä vuoksi yritykset tarvitsevat erilaisia palveluja toisiltaan ja kaupungilta. Rauman kaupunki on ollut aktiivinen paikallisen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Raumalla on tekemisen meininki. Uusien, kestävien palvelujen kehittämisessä on ollut tärkeää ottaa selvää, mikä on asiakkaiden tarve ja rakentaa tarpeita vastaavia palveluita. Lisäksi ympäristön huomioiminen on tullut osaksi yritysten arvoja. Tästä syystä ympäristöasiat on huomioitu RTK:n liiketoiminnassa ja tarpeeseen on kehitetty ympäristöystävällisiä palveluita, kuten RTK-Green-palvelut. Mitä tehtiin Asiakkaiden kasvavia vaatimuksia ja yksilöllisiä tarpeita vastaamaan kehitettiin RTK-Green-palvelu. Tästä kokonaispalvelusta asiakas voi valita itselleen Ympäristöystävällisen Kiinteistöhuollon, Joutsen-siivouksen, kiinteistöjen Etävalvonnan, jossa seurataan ja hallitaan veden-, sähkön- ja lämmönkulutusta, tai Ympäristöpalvelut, joissa vähennetään ajoneuvojen käyntimääriä ja siten CO2-päästöjä oikeanlaisella
jätteiden lajittelulla sekä ajoneuvojen reittiseurannalla ja optimoinnilla. RTK:n laivateollisuutta tukevat palvelut tukevat myös Seasiden Industry Parkin alueen yhteisen ympäristöluvan asettamia tarpeita. Näitä palveluita alueella ovat muun muassa laivasiivous, (rakennusaikainen ja loppusiivous), yhdistelmäautotyöt (imu- ja pesutyöt) laivan sisällä ja ulkopuolella sekä alueen kokonaisvaltainen talvi- ja kesäkunnossapito. Tämän lisäksi kokonaisvaltainen jätehuolto aloitettiin koko alueella SSIP:n toiminnan alkaessa. RTK-Palvelu on myös osallistunut Rauman kaupungin HINKU-hankkeeseen. Tulokset Uusiin haasteisiin tarttumisen myötä on luotu uusia palveluita, mikä on monipuolistanut myös henkilökunnan osaamista. Paikallisesti yhteinen ympäristölupa SSIP:n alueella helpottaa RTK-Palvelun työtä, kun kaikki alueella toimivat yritykset toimivat saman mallin mukaan. Rauman alueella on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa palveluja, joita monistetaan ja siirretään myös muihin yksiköihin (teollisuuspalvelut). Ympäristömerkittyjen palvelujen käyttäminen on vähentänyt siivoustarvikkeiden kulutusta noin 10 %. Energiankulutuksen säästöt ovat kohdekohtaisia, mutta yleisesti ottaen nekin ovat olleet noin 2–5 % vuodessa etävalvonnan ja -hallinnan avulla. Ennakkoluuloton asenne, palvelualttius ja hyvä dialogi Rauman talousalueen yritysten, asiakkaiden ja kaupungin kanssa ovat olleet menestystekijöitä palveluiden kehittämisessä. Tulevaisuus Palvelusektorilla taantuman taklaaminen jatkuu. Haasteena on nykyisten asiakkaiden pitäminen ja uusien asiakkaiden saaminen. Etunojan ottaminen uutta liiketoimintaa käynnistämällä ja kilpailijoista erottautumalla sekä uudet strategiset linjaukset auttavat haasteeseen vastaamisessa. Verkottuminen ja kumppanuuksien luominen on tärkeää. Yritysten erilaisten liiketoimintojen hyödyntäminen oman liiketoiminnan tukena ja yhteistyö uusien palveluiden ja liiketoimintojen kehittämisessä ovat tärkeitä toiminnan ja työpaikkojen varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Seaside Industry Parkin tarina | Timo Luukkonen Toimintamalleja kestävälle, innovatiiviselle kasvulle Seaside Industry Park Rauma on entiselle telakka-alueelle rakentuva raskaan teollisuuden teollisuuspuisto, joka tarjoaa sinne sijoittuville yrityksille tehokkaan toimintaympäristön ja poikkeuksellisia kilpailuetuja. Lähtökohta ja tavoite STX:n telakan lopettaessa Raumalla syyskuussa 2013 aluetta uhkasi äkillinen rakennemuutos: 600 työntekijän irtisanominen ja vaikutukset alihankkijoihin. Valmiit tilat, infrastruktuuri ja laitteet olisivat jääneet tyhjän pantiksi rapistumaan, joten nopealla aikataululla tehtiin konkreettinen suunnitelma yritysystävällisestä meriteollisuuspuistosta. Kaupungin tavoitteena oli vähintään 600 henkilön työllistäminen ja osaamisen ylläpito. Tarkoitus oli, että puistoon sijoittuvat yritykset muodostavat yhdessä yritysverkoston, jossa raskas metalliteollisuus on keskiössä ja bisnestä ja tuotteita kehitetään yhdessä. Toimivan, kestävän ja innovatiivisen kokonaisuuden löytämiseen panostettiin. Mitä tehtiin Päätös maa-alueen hankinnasta kaupungin omistukseen tehtiin loppuvuodesta 2013, kiinteistöyhtiö muodostettiin tammikuussa ja liiketoiminta käynnistyi maaliskuussa 2014 taaten palvelusopimusten jatkuvuuden. Puistolle luotiin yhteiset pelisäännöt ja sille haettiin yksi, yhteinen ympäristölupa, jossa telakkatoiminta on keskiössä. Lisäksi perustettiin SeeSafe-toimikunta, jonka avulla taataan yhteinen turvallisuus ja aktiivinen viestintä alueella. Alueen yritykset sitoutuvat toimimaan luvan ehtojen mukaisesti. Lupaprosessi oli keveämpi kuin erikseen haettuna ja yrityksen on helppoa tulla valmiiseen, katettuun pöytään. Toiminnan hallinta myös helpottuu teollisuusalueella, kun katsotaan kokonaisuutta eikä yksittäisiä savupiip-
puja. Rauman kaupunki on toiminut taustatukena markkinoiden aluetta ja tarjoten yrityspalveluja. Tulokset Puistossa toimii nyt 25 yritystä, jotka työllistävät alueella n. 300 henkilöä. Yritykset ovat toteuttaneet puistossa useita projekteja, jotka eivät olisi muuten olleet mahdollisia. Rauman kaupungille teollisuuspuisto on tuonut julkisuutta ja positiivista huomiota. Meriteollisuudelle on tärkeää, että tuotantoympäristö ja toimintamahdollisuudet Raumalla säilyvät. Teollisuuspuiston käynnistyminen osoittaa, että huono uutinen voidaan kääntää positiiviseksi. Se on myös esimerkki fiksusta toimintamallista, jolla mahdollistetaan yritysten toiminta ilman suuria investointeja tai lupaprosesseja. Tulevaisuus Lähitulevaisuudessa on tarkoitus vakiinnuttaa toiminta. Lisäksi puistoa uudistetaan ja kehitetään sekä sinne rakennetaan lisää. Yksi uusi veturiyritys mahtuu vielä mukaan. Tulevaisuudessa keskitytään hyödyntämään olemassa olevia tiloja vielä tarkemmin ja luomaan synergian avulla uutta kasvua, laajentumista ja kehittämistä. Myös T&K-toiminnan aloittaminen on tähtäimessä. Puiston palvelupaketti on kohdallaan, ja ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä luo hyvät puitteet toiminnalle.
Rauma Marine Constructions Oy:n tarina | Heikki Pöntynen Toimintamalleja kestävälle, innovatiiviselle kasvulle Rauma Marine Constructions Oy:n tavoitteena on jatkaa Rauman pitkiä laivanrakennusperinteitä ja tarjota uusi alku vanhalle tarinalle. RMC toteuttaa erilaisia meriteollisuuden projekteja, kuten uudisrakennuslaivoja, muutostöitä ja meriteollisuuden rakenteita. Laivatyyppejä, joita Raumalla osataan hyvin tehdä, ovat muun muassa monitoimimurtajat, merivoimien taistelulaivat ja autolautat. Viimeaikaisia toimeksiantoja ovat heinäkuussa valmistuneet jäänmurtaja Otson muutostyöt sekä Arabiemiraatteihin toimitettava kelluva virkistysalue. Yhteistyösopimus Millogin kanssa mahdollistaa merivoimien alusten telakoinnit Raumalla ja öljyntorjunta-alus Louhi telakoitiin toukokuussa RMC:lla. Lähtökohta ja tavoite Raumalainen laivanrakennusosaaminen ja kumppanuusverkosto sekä osaamisen ja verkoston säilyttäminen olivat RMC:n toiminnan lähtökohtia. Raumalla on erityisosaamista pienten ja keskikokoisten laivojen rakentamisessa, eikä Rauman koeta olevan kilpailija muille suomalaisille telakoille. RMC on täysin kotimainen telakkayhtiö ja tavoitteena on olla kumppani valtion laivanhankinnoissa. Tavoitteena on myös päästä tekemään matkustaja-autolauttojen uusimistöitä. Toiminnan haasteita ovat olleet yrityksen nuoruus ja juridisten referenssien jääminen edelliselle toimijalle. Mitä tehtiin RMC:n toimintamalli perustuu kumppanuusverkostoon ja projektimaiseen työskentelyyn. RMC toimii projektien vetäjänä ja kumppanuusyritykset tuovat
oman osaamisensa projekteihin kunkin projektin vaatimusten mukaan. Seaside Industry Park tarjoaa infrastrukstuurin. Avoin ja hyvässä hengessä tehty yhteistyö toimii erittäin hyvin. Tulokset Uudenlainen alusta mahdollistaa koko toiminnan. Liiketoiminta on lähtenyt käyntiin ja tuotanto pyörii täydellä kapasiteetilla. RMC työllistää suoraan 40 henkeä; välillisesti projekteihin työllistyy yli sata henkeä. Kotimaassa tehty laivaprojekti palauttaa yhteiskunnalle n. 20 % veroina ja veroluonteisina maksuina. Seutukunnan viriiliydelle ja henkiselle asetelmalle on suuri merkitys, että ihmisillä on töitä. Kotimainen vertikaalinen arvoketju säilyy, mikä on tärkeää esimerkiksi arktisessa merenkulussa sekä huoltovarmuuden ja Suomen puolustuskyvyn turvaamisessa. Tulevaisuus Erikoistuminen tiettyihin kokoluokkiin mahdollistaa kilpailukyvyn. Laivanrakennuksen prosesseja pitää tehostaa sellaisiksi, että Rauma on todella kilpailukykyinen maailmanlaajuisesti. Alkamassa on kehitysprojekti, jossa pohditaan yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa, miten prosessit saadaan toimimaan mahdollisen tehokkaasti. Seaside Industry Parkin alueesta pitää saada maksimaalinen hyöty kaikille yrityksille muun muassa terästyön suoraviivaisuudella ja materiaalivirtojen optimoinnilla. Kotimaista arvoketjua tulee vaalia: suomalainen osaaminen ei säily, jos arvoketju ei toimi.
Ermail Oy:n tarina | Jussi Seikkula Toimintamalleja kestävälle, innovatiiviselle kasvulle Ermail perustettiin vuonna 1989 ja neljännesvuosisadassa se on kerännyt laajan osaamisen teollisesta pintakäsittelystä. Yritys tekee muun muassa suihkupuhallusta, ruiskumaalausta ja palosuojamaalausta sekä tarkastuksia, koeajoja, kokoonpanotöitä, tarroitusta, viimeistelyä ja kokonaistoimituksia. Nykyisin Ermail työllistää 25–30 henkilöä ja toimii kahdella paikkakunnalla: Eurajoella ja Raumalla. Lähtökohta ja tavoitteet Neljännesvuosisadan aikana Ermail on pintakäsitellyt aluksia eri telakoilla, Steerpropin potkurilaitteita ja jo yli tuhat viimeisteltyä murskainta Metsolle. Lisäksi yrityksessä on pintakäsitelty monenlaisia teknologiateollisuuden tuotteita. Viimeisin projektitoimitus ulkomaille on ollut Viking Linen Tukholman terminaalin huoltomaalaus. Ermailin tavoitteena ovat uudet liiketoimintamahdollisuudet Seaside Industry Parkissa. Mitä tehtiin Ermail perusti toisen toimipaikan Seaside Industry Parkiin Rauman telakka-alueelle 2014 alueen ainoana maalaamona ja vuokrasi telakan lohkomaalaushallit käyttöönsä. Toiminnan käynnisti yhteistyö Rolls-Roycen ja Rauma Marine Constructionsin kanssa. Teollisuuspuistoon siirtyminen on tehty yritykselle helpoksi valmiilla infrastruktuurilla, toimivilla tukipalveluilla ja avuliaalla henkilökunnalla. Näin yritys voi keskittyä ydinosaamiseensa. Puistossa teh-
dään myös yhteistyötä puiston muiden toimijoiden kanssa. Tulokset Ermail on saanut teollisuuspuistoon siirtymisestään nostetta ja kasvua; yrityksen henkilöstömäärä ja liikevaihto lähes kaksinkertaistuivat viime tilikaudella. Yrityksellä on nyt kaksi vahvaa tukijalkaa ja moninkertaisesti mahdollisuuksia. Teollisuuspuiston yhteinen ympäristölupa helpottaa yrityksen toimintaa ja puisto tarjoaa myös raportointitukea. Ympäristölupa auttaa kilpailutuksissa lisäten luotettavuutta ja parantaen imagoa. Rauma Marine Constructionsin kumppaniverkostoon perustuva toimintamalli on erinomainen ja sopii Ermailin strategiaan. Yhteistyö on lisännyt elinvoimaisuutta Raumalla työllisyysvaikutusten kautta sekä vahvistanut Rauman imagoa, jossa yrittämishalu ja tekemisen meininki näkyvät. Se on myös hyvä esimerkki Suomelle, miten annetaan yrityksille mahdollisuus toimia. Tulevaisuus Lähitulevaisuudessa on työn alla hallitilan lisääminen yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa. Koko teollisuuspuistoa ajatellen toiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat ajankohtaisia asioita tulevaisuudessa. Tulevaisuus riippuu myös yhteisistä hankkeista. Ermailin kannalta Rauman mallin toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Rauman Tarinassa kuljemme pää pilvissä mutta jalat maassa. Lue lisää Rauman Tarinasta rauma.fi/strategiat.
Yhteistyössä mukana
YLVA GILBERT │+358 400 756 358 │ylva.gilbert@gaia.fi
2015
Our Clients Make the World Safer and Cleaner