Rauma-lehti 2/2016

Kaupungin tiedotuslehti

•

2016 Sosiaali- ja terveyspalvelut uuteen malliin s. 8

Tarmo nyplää mitä vaan s. 6

SISÄLTÖ

23.-31.7

.2016

4 Tässä numerossa:

Rauma valmis kesävieraiden tuloon

Mitä äijä nyplää?

Sote-uudistus ja uusi toimintamalli

Rauma tuo organisaationsa nykyaikaan

Infrakatsaus 2016

Rauman Vedellä miljoonainvestoinnit

Ympäristö sydämenasia Freinetkoululle

Pulpetit ojennukseen kesän aikana

Langoilla kuvailtu Bobowa

Moottoriurheilua pienoiskoossa

Retkiä ja leirejä

Noitajärven rantasaunalla viihtyvät kaikki

Rauma tutuksi oppaiden kanssa

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 2 • 2016 Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:

Raija Lehtorinne, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3313 Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki PunaMusta Oy Itella Posti Oy Sanni Salonen

Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 16.9.2016.

Rauman sosiaali- ja terveysviraston lääkäri-, hammaslääkäri- ja eläinlääkäripalvelut kesällä 2016 Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut, Steniuksenkatu 2, p. 02 835 2400

Pääkirjoitus 10.6.2016

Laatua ja ketteryyttä PALVELUIHIN

Menneen talven ja kevään aikana kaupunkiorganisaatiota ovat työllistäneet monien muiden töiden ohella valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä oman toiminnan ja organisaation kehittäminen.

• Pääterveysasemalla lääkärien ja hoitajien vastaanotot toimivat pääasiassa normaalisti, myös kroonisten sairauksien hoito. • Lapin ja Kodisjoen terveysasemien lääkärien ja hoitajien vastaanotot järjestetään keskitetysti pääterveysasemalla 20.6.–14.8.

Kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat osallistuneet ahkerasti Satakunnan oman sote-alueen – Satasoten – valmisteluun. Töitä riittää, kun suunnitellaan satakuntalaista mallia, jolla tarjotaan asiakkaille laadukkaat, turvalliset ja tasalaatuiset sote-palvelut. Muutostyö on vasta alussa, ja valmista pitäisi olla tammikuun alussa 2019. Satasoten etenemistä voi seurata projektin nettisivuilta osoitteesta satasote.fi.

Suun terveydenhuollossa hammashoitoloiden toiminta keskitetään keskushammashoitolaan, p. 02 835 2820

Kaupungin organisaation uudistamistyössä on päästy jo pitkälle. Luottamushenkilöorganisaation suuntaviivat ovat valmiina ja myös palveluorganisaatio on hahmottumassa. Tähänastiset suunnitelmat ovat esillä kesäkuun valtuustossa ja syksyllä jatkamme yksityiskohtien parissa. Uudistuksen avainsanoja ovat muun muassa tehokkuus, nykyaikaisuus ja ketteryys.

• Lapin hammashoitola on kiinni 20.6.–5.8. • Nanun hammashoitola on kiinni 1.–7.8. • Pyynpään hammashoitola on kiinni 4.–31.7.

Monesti sanotaan, että Rauma on kesäkaupunki. Uskottavahan se on jälleen kerran, kun tarkastelee kesän ohjelmatarjontaa. Tulossa on paljon vanhoja tuttuja tapahtumia, mutta myös lukuisia uusia ja ennenkokemattomia. Yksi paluumuuttajakin joukosta löytyy – nimittäin RMJ, Raumanmeren juhannus, jonka toivotamme tervetulleeksi takaisin.

Rauman seudun päivystyksen yöpäivystys (klo 22–08) on suljettuna 4.7.–7.8. Rauman aluesairaala • Leikkausosasto, korvapoliklinikka, päiväkirurgia ja gynekologian poliklinikka ovat kiinni 4.7.–7.8.

Nyt on aika nauttia Rauman kesästä ja sen tarjonnasta, kuljeskella kaupungissa ja kylillä, vierailla saaristossa sekä kerätä voimia tulevaa syksyä ja talvea varten.

• Lasten ja nuorten poliklinikka on kiinni 4.–31.7.

Raija Lehtorinne päätoimittaja

• Kirurgian poliklinikka on kiinni 11.–31.7. • Sisätautipoliklinikka on kiinni 25.–31.7. ja endoskopia 18.–31.7. • Osasto RC3 on kiinni 23.6.–14.8. Eläinlääkärien vastaanotot toimivat normaalisti koko kesän.

facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma

Rauman Palvelutori on heinäkuun kiinni.

instagram.com/visitrauma

RAUMA ON VALMIS

vastaanottamaan kesävieraansa Teksti: Irene Villanen kuvat: Pirkko Ylilammi

Kesä on taas täällä. Rauma ja raumalaiset ovat valmiina vastaanottamaan kesävieraansa. Matkailuneuvonnassa ja Rauman markkinoinnissa kesää on valmisteltu koko talvi. Esitteiden ja karttojen suunnittelu alkaa vuosittain jo syksyllä, ja ensimmäinen Rauma-esite julkaistaan perinteisesti vuoden vaihteessa.

Huhtikuun puolessavälissä Rauma näkyi kotimaan matkailumessuilla Tampereella. Nimensä mukaisesti messut keskittyivät kotimaisiin matkailijoihin. Tänä keväänä osastollamme esittäytyi raumalainen teatteri- ja tapahtumatarjonta.

Syksyllä keskieurooppalainen matkanjärjestäjäryhmä tulee tutustumaan Rauman saaristoon ja sen aktiviteetteihin. Yksi kaupunkimme vahvuus matkailijoiden näkökulmasta on monipuolisuus – täällä voi kokea kulttuuria luonnon helmassa.

Rauma näkyy maailmalla

Matkailu- ja kaupunkimarkkinoinnissa vuoden ensimmäinen ja samalla merkittävin ponnistus on Helsingin matkamessut tammikuussa. Tänä vuonna Rauma oli mukana Suomen Saaristo -osastolla muiden Lounaisrannikon kaupunkien kanssa. Tällä yhteistyöllä houkuttelemme kansainvälisiä matkailijoita ja median edustajia vierailemaan alueellamme.

Viime vuosina yleistyneet matkabloggaajat ovat löytäneet myös Rauman. Tammikuussa vieraili kiinalainen bloggari, joka oli siihen mennessä vieraillut yli 560 eri maailmanperintökohteessa. Aikamoinen saavutus! Kesäkuussa kaupunkiimme saapuu noin 15 kansainvälisen median edustajaa tutustumaan suomalaiseen ja raumalaiseen kulttuuriin sekä designiin.

Näiden media- ja ammattilaisvierailujen lisäksi Raumaan tutustuu vuoden aikana lukematon määrä matkailijoita ja vierailijoita muualta Suomesta ja ympäri maailman. Matkailuneuvonnan kokoamat esitteet, kartat ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä, niin raumalaisten kuin matkailijoidenkin. Niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja hakea parhaat vinkit kesän viettoon omassa kotikaupungissa.

RAUMAN MATKAILUNEUVONTA Tervetuloa matkailuneuvontaan!

p. 02 834 3512 matkailu@rauma.fi

KESÄAUKIOLOAJAT Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 1.6.–31.8. ma-pe klo 9–18

Vanha Raatihuone Kauppakatu 13 1.–30.6. ja 1.–31.8. ti-pe klo 10–17 la-su klo 10–18 1.–31.7. ma-pe klo 10–17 la-su klo 10–18 Kohteet suljettu 24.–26.6. #visitrauma #rauma #ourfinland #suomensaaristo #finnisharchipelago

Kuva: Irene Villanen

VESIBUSSILLA REKSAAREEN JA NURMEKSEEN Teksti: Pekka Oivanen

Saariston ja retkeilyn ystäville on tänä kesänä tarjolla uusi vesibussiyhteys Reksaaren Karttuun sekä Nurmeksen Päivärantaan. Säännöllinen reittiliikenteen vuoro ajetaan 1.7.–7.8. Molemmissa kohteissa on kaupungin ylläpitämiä retkeilyreittejä. Vesibussiyhteys on suunniteltu siten, että molemmissa paikoissa jää perilläoloaikaa patikoimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Takaisin mantereelle pääsee samalla vuorolla noin 3–4 tunnin kuluttua.

Retkeilyn lisäksi Reksaaressa on kesäkaudella sauna- ja kahvilaravintolapalvelut ja majoituspalveluja sekä mökeissä että Rohelan varaustuvassa. Nurmeksessa asiakkaiden käytettävissä on kaksi varaustupaa sekä lähes 20 kilometriä huollettuja ja viitoitettuja retkeilyreittejä taukopaikkoineen. • Saaristoliikenteen tarkat aikataulut ja merelliset matkailupalvelut: rauma.fi/saaristoliikenne • Varaustupien tiedot ja varaustilanne: rauma.fi/varaustuvat • Rauman saaristokuulumisia: raumansaaristossa.blogspot.fi

Rauman pohjoinen retkeilysaaristo

Mitä äijä nyplää?

Pitsi on vienyt Tarmo Thorströmin mennessään.

Teksti ja kuvat: Sanni Salonen

Nyplätty pitsi taipuu kravatiksi, riippumatoksi tai vaikka heijastingraffitiksi, vakuuttaa Rauman pitsin lähettiläs Tarmo Thorström. Hän uudistaa teoksillaan pitsinnypläyksen perinteitä ja ravistelee luutuneita käsityksiä taiteesta ja sukupuolesta. – Nyplää vaikka kuramatto! Tarmo Thorström ehdottaa pieni hymynkare silmäkulmassaan perinteisen käsityötekniikan uudenlaiseen käyttöön. Mies tietää, että nyplätty pitsi on totuttu näkemään asiana, jolla koristellaan olohuoneen piironki tai pyhäpaidan kaulukset. Siihen ei toden totta ole pyyhitty saappaita eteisessä. – Vaikka miksi niin ei voisi tehdä. Nypläämällä voi halutessaan tehdä vaikka korvakorut käämilangasta. Kysymys on tekniikasta tekniikoiden joukossa, ei mistään historiallisesta pyhäinjäännöksestä, hän linjaa.

Ensikosketus Pitsiviikolla

nut, en kehdannut jättää sitä keskenkään. Kysymys oli tahdikkuudesta ja siitä, että ymmärsin, kuinka harvinaiseen oppiin olin päässyt, Thorström muistelee hiukan huvittuneena.

Ei minulla ollut käyttöä pitsiverhoille tai -liinoille. Kun tekniikan perusteet oli käyty ja liinat omalle mummulle ja äidille tehty, harrastus jäi unholaan. – Ei minulla ollut käyttöä pitsiverhoille tai -liinoille. Puolentoista vuoden päästä oivalsin, että voin soveltaa tekniikkaa omalla tavallani ja aloin perehtyä tekniikkaan ihan eri asenteella. Koska nyplättyyn kravattiin ei ollut valmista ohjetta, päätin tehdä sellaisen itse. Tämä uteliaisuuden ja kokeilun vaihe minulla on menossa edelleen.

Tarmo Thorström on uudistanut pitsinnypläyksen perinteitä Raumalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Alun perin opettajaopintojen vuoksi kaupunkiin tullut mies sai ensikosketuksen pitsinnypläykseen Rauman Pitsiviikolla.

Thorström valmistui luokanopettajaksi, mutta pitsi vei miehen mennessään. Tällä hetkellä hän työskentelee vapaana taiteilijana.

Käsitöitä taidemuseon seinille? Nypläämisestä on muodostunut Thorströmille tärkeä itseilmaisun väline, ja nykyään pitsityöt tasapainottelevatkin käsityön ja kuvataiteen rajalla. Hän on taiteillut pitsikoukeroita pyöräntankoihin ja kivitolppiin, ja yhdessä Matti Pursiheimon kanssa hän ripusti Häpskräps-kravatin kaupungintalon torniin. Miehen tavoitteena on nostaa pitsikulttuuri näkyväksi osaksi raumalaista katukuvaa. Hän haaveilee muun muassa siitä, että nyplättyä pitsiä voisi kaupungissa nähdä niin vesitornin huipussa kuin Kitukrännin varrellakin. Thorström on rikkonut monia rajoja sekä tietoisesti että tiedostamatta. Osa teoksista on suorastaan kerjännyt palautetta: harva jää kylmäksi nähtyään nyplätyn tasavallan presidentin muotokuvan tai 11-metrisen pitsikravatin vanhan kaupungintalon tornin ”kaulassa”. – Olen kokeillut kepillä jäätä ja pyrkinyt provosoimaan, jopa itsekeskeisesti ja röyhkeästi. Vain tällä tavalla nyplätty pitsi voi päästä pois käsityön poterosta taiteen kenttään. Neulonta ja virkkaus on sinne jo hyväksytty, hän miettii.

– Mestarinyplääjä Impi Alanko kysyi, haluaisinko oppia nypläämään, ja minä tartuin haasteeseen. Alku oli hidasta ja tökkivää, mutta kun olin opiskelun aloitta-

Raja käsityön ja taiteen välillä on häilyvä. Kyse ei ole pelkästään teoksesta vaan myös esityspaikasta ja teoksen tekijästä.

Pitsiviikko 23.–31.7.2016

– Sama teos on käsityötä, jos se ripustetaan esille kansalaisopiston kevätnäyttelyssä, mutta Kiasman seinällä siitä tulee taidetta. Voisiko asia edes olla toisin – en tiedä, mutta haluan, että työni osaltaan herättävät näitä kysymyksiä, Thorström kuvailee.

VIHREÄ PITSIVIIKKO TÄYNNÄ OHJELMAA

Thorströmin ”pitsi-invaasiolle” on annettu myös julkista tunnustusta ja kannustusta. Hän sai muun muassa vuoden mittaisen työskentelyapurahan Satakunnan Kulttuurirahastolta viime vuonna. – Työni on aika yksinäistä ja välillä ajaudun miettimään, onko tässä kaikessa mitään järkeä. Tällaiset tunnustukset ovat kuin kädenojennuksia, jotka valavat uskoa tekemiseen.

Sukupuoli on kaksiteräinen miekka Nyplätystä pitsistä Thorströmin kanssa puhuttaessa väistämättä esiin nousee myös sukupuolikysymys. – Sukupuoleni on kaksiteräinen miekka: samaan aikaan sekä valttini että kiroukseni. Toisinaan vaikuttaa siltä, että taiteen kentässä persoonallani on enemmän merkitystä kuin tekemisilläni. Tämän ei kuitenkaan saa antaa hämätä, koska ensin mainittuun en voi vaikuttaa mutta jälkimmäiseen voin. Julkisissa tiloissa nyplätessä, ja näiden tilaisuuksien yhteydessä hän kuulee edelleen kommentteja, kuinka hämmästyttävää on, että mies nyplää.

Teknistä taituruutta, rohkeita ideoita Tällä hetkellä Tarmo puurtaa kesän töiden parissa. Pitsiviikolle hän nyplää esimerkiksi mallinäytteitä pitseistä, jotka on suunniteltu kanadalaisen tutkijan Veronika Irvinen rakentamalla tietokoneohjelmalla. – Irvine yhdisti kaksi rakkauttaan – nyplätyn pitsin ja ohjelmoinnin – ja loi tietokoneohjelman, jolla pystyy matemaattisia kaavoja hyödyntäen suunnittelemaan pitsikuvioita. Havainnollistan ohjelman toimintaa nypläämällä näitä tietokoneella tehtyjä malleja valmiiksi pitseiksi. Myös uusia taideteoksia on luvassa. Pitsitöitä ilmestyy tulevina viikkoina Rauman ydinkeskustaan niin sähkökaapin kylkeen kuin katukivien pintaankin. Vanhoja töitä kaupungissa on tällä hetkellä esillä kulttuurikuppila Brummissa, jonka baaritiskiä peittää iso pitsigraffiti ja Parpansalin puistossa, jossa on kierrätetystä alumiinivaijerista ja teräksestä valmistettu pitsiveistos. Thorstömiltä ilmestyy lähiaikoina myös kirja, joka sisältää materiaalitietoutta, valmiita malleja ja ohjeita omien nypläystöiden suunnitteluun. Kirjassa, kuten kaikessa muussakin tekemisessään, Thorström pyrkii edistämään kestävän kehityksen arvoja. – Se tarkoittaa muun muassa yhä tarkempaa ja luovempaa materiaalin käyttöä. Nyplätty pitsi soveltuu tähän oikein hyvin – pitsiä voi tehdä melkein mistä materiaalista tahansa ja teknisen vaativuutensa vuoksi nypläystyö valmistuu hitaasti. Taidolla tehty pitsityö vaatii niin teknistä osaamista, pitkäjänteisyyttä kuin luovuuttakin. Jos minä pystyn omalta osaltani tuomaan siihen hippusen rohkeuttakin, olen tyytyväinen. www.thorstrom.com

23.-31.7

.2016

Teksti: Leila Stenfors

Pitsiviikon upea yhdeksänpäiväinen ohjelmakokonaisuus sisältää taas paljon nähtävää ja koettavaa. Yli 30 tapahtumajärjestäjää osallistuu tänä vuonna ohjelman tuottamiseen. Nautittavaksi on tarjolla yli 100 tapahtumaa ja tilaisuutta sekä 40 pitsi-, taide- ja käsityönäyttelyä. Myös lapsia hemmotellaan runsaalla ohjelmatarjonnalla. Lasten Pitsiviikolla järjestetään 20 erilaista lastentapahtumaa. Musiikkia Pitsiviikolla kuulee kymmenissä konserteissa. Savilanpuiston päälavalla nähdään kolmen konserttipäivän aikana 22 bändiä ja kuullaan yli 20 tuntia musiikkia. Päälavan tähtinä loistavat Mustan pitsin yössä Tiisu, Dave Lindholm, Anna Puu ja Aikakone sekä Pitsilauantaina paikalle pomppiva lastenmusiikkiorkesteri Kengurumeininki ja Rauman oma tangotähti Piritta Venho. Pitsiviikon päättävässä konsertissa Pyhän Ristin kirkossa esiintyy Porin Gospelkuoro. Kaupunkifestivaalin ohjelmaan voi tutustua jo nyt Pitsiviikon nettisivuilla. Painettu käsiohjelma tulee jakoon eri puolille kaupunkia juhannusviikolla.

Kohti ekologisempaa tapahtumajärjestämistä Pitsiviikko on ilmettään myöten vihreä tänä vuonna. Jätehuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on tapahtuma-alueella syntyvän jätteen kierrättäminen mahdollisimman tehokkaasti. Siisteydestä huolehtiminen ja jätteiden lajittelu tehdään helpoksi kaikille tapahtuman kävijöille. Aluekartasta jokaisen on helppo tarkistaa, mistä lajittelupisteet löytyvät. Katujen varsille sijoitettaviin lajittelupisteisiin tulee selkeät ohjeet siitä, mihin jäteastiaan tietty roska kuuluu. Loppuviikosta, kansainvälisten markkinoiden aikana, tapahtuma-alueella kiertävät myös raumalaisittain nimensä saaneet Ruakkos troik -kärrypartiot, jotka neuvovat markkinakauppiaita ja tapahtumayleisöä roskien lajittelussa. Ympäristöystävälliset valinnat näkyvät muuallakin Pitsiviikon tuotannossa. Kaikki tapahtuman käyttämä sähkö on Rauman Biovoiman tuottamaa vihreää sähköä. Sen käytön mahdollistavat Rauman Energia ja Lännen Omavoima. Pitsiviikon 10 000 kappaleen käsiohjelma painetaan kierrätyspaperille.

SOTEUUDISTUS

Tähtäimessä uudenlainen satakuntalainen toimintamalli Teksti: Kristiina Lehtonen kuva: Kalle Aaltonen

Suomessa aiotaan viedä läpi aikakautemme suurin hallintouudistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaisvaltaisesti pois kuntien vastuulta. Uusi palvelurakenne perustuu tulevaisuudessa kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin ja järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä ei kuitenkaan pienistä hätkähdä. Pitkään hallinnoissa toimineella virkamiehellä on kokemusta useista muutoksista. Satakunnan sote-uudistuksessa Aro-Heinilä istuu johtoryhmässä kahden raumalaisen luottamushenkilön kanssa. – Kunnissa ja maakunnissa tehdään nyt hartiavoimin töitä. Aikataulu on hirvittävän haasteellinen, kun ottaa huomioon, minkälainen savotta on edessä. Vaikeuskerrointa lisää se, että kaikkia linjauksia ei ole vielä valtakunnallisesti tehty ja muutokseen

liittyvän lainsäädännön valmistelu on vasta meneillään. Siihen kuitenkin kaikki tähtää, että tammikuussa 2019 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki ovat kesän kuluessa kunnissa lausunnoilla. Aikaa kannanottojen antamiseen on alkusyksyyn saakka. Aro-Heinilän mukaan vasta sitten tarkentuvat sote-palvelujen tuottamis-, henkilöstö- ja kiinteistöasiat. Muutoksen mittaluokasta kertoo hyvin se, että Suomessa noin 350 organisaatiosta siirtyy 215 000 työntekijää kahdeksalletoista maakuntahallinnolle. Satakunnan sote-uudistusta ryhdyttiin valmistelemaan tammikuussa. Ensimmäisenä valmistunut nykytila-analyysi paljasti, että alueella on miltei 2500 sosi-

aali- ja terveysalan palveluntuottajaa. Terveyspalveluiden toimipisteitä on 840 ja sosiaalipalvelujen toimipisteitä 521. – Kyseessä on Satakunnan alueella noin miljardin euron suuruisesta taloudellisesta kokonaisuudesta. Näin isosta kakusta ollaan nyt tekemässä uudenlaista satakuntalaista toimintamallia. Projektisuunnitelman pitäisi olla kesäkuussa kaikkien uudistukseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien käsiteltävänä. Kaikkien yhteinen näkemys on, että uudistuksen ytimessä on asukas eli palvelujen käyttäjä, Aro-Heinilä toteaa. Lisää tietoa löytyy Satasoten verkkosivuilta osoitteesta satasote.fi.

RAUMALAISET SATASOTEN MUUTOSORGANISAATIOSSA Ohjausryhmä Rainer Lehti (SDP) Kaupunginjohtaja Kari Koski (asiantuntija) Talous- ja hallintopäällikkö Anita Mattila (asiantuntija)

Johtoryhmä Suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä (asiantuntija) Elina Junnila (KOK.) Jouni Lehto (VAS.)

Palvelurakennetyöryhmä Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Marja-Leena Alho (asiantuntija) Aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari (asiantuntija)

17 työryhmää kymmeniä raumalaisia

Satasoten muutosorganisaatio suunnittelee, miten maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan. Uudistuksessa ovat mukana kaikki Satakunnan kunnat sekä Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakuntaliitto.

VISAISTA KYSYMYSTÄ MARJA-LEENA ALHOLLE

Teksti ja kuva: Kristiina Lehtonen

Satakunnan sote-uudistusta valmistelevassa palvelurakennetyöryhmässä raumalaista sosiaali- ja terveysasioiden asiantuntemusta edustaa vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Marja-Leena Alho. Näin Alho vastasi toimituksen kysymyksiin.

Sote-uudistuksen isoihin tavoitteisiin kuuluu valinnanvapauden lisääminen. Mitä sillä tarkoitetaan? Uudistus tuo potilaalle ja asiakkaalle valinnanvapauden eli mahdollisuuden ”äänestää jaloillaan”. Se toteutuu perustasolla ja joissakin erikseen määriteltävissä erityispalveluissa. Tarkkaa mallia siitä, mitä ja miten kansalainen saa valita, ei ole vielä selvillä. Ilmeisesti jokainen valitsee vuodeksi kerrallaan itselleen sopivan terveysaseman, jossa on ainakin sairaanhoitajan ja lääkärin palvelut. Jos tietyt leikkaushoidot tulevat valinnanvapauden piiriin, lähettävä lääkäri voi yhdessä potilaan kanssa tehdä valinnan. Vastaavasti esimerkiksi kotihoidon palveluntuottajan voi valita maakunnan hyväksymistä palveluntuottajista.

Kuinka isoina haasteina näet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisen sekä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sulauttamisen? Tie on pitkä, mutta ei mahdoton, jos kaikilla on aito tahto tehdä työtä yhdessä. Raumalla yhdessä toimimisessa on jo

viides vuosi menossa ja yhdessä tekeminen on lisääntynyt selvästi. Hieno esimerkki tästä on Perhekeskus.

Minkälaisia etuja maakunnallinen sote-malli tuo kuntalaisille ja erityisesti raumalaisille? Maakunnan tasolla tiettyjen palvelujen, erityisesti tiettyjen sosiaalipalvelujen, saatavuus paranee. Pieniin kuntiin on ollut vaikea löytää esimerkiksi lastensuojelun ammattilaisia. Asiakkaat saavat jatkossa palveluja tasavertaisemmin riippumatta siitä, missä kunnassa asuvat. Palvelun laatuun taas vaikuttaa se, että isommassa yksikössä asioita voi pohtia kollegojen kanssa. Raumalla on hyvät ja laajat palvelut jo nyt. Raumalaisten kannalta etuna on, että palvelujen rahoituspohja laajenee.

Miten sote-uudistus vaikuttaa raumalaisten arkeen ja elämään?

Todennäköisesti raumalaiset eivät juurikaan muutosta aluksi huomaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on ottaa käyttöön yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja, esimerkiksi sähköinen internet-välitteinen ajanvaraus, etäyhteydellä toimiva vastaanotto sekä tietoturvallinen viestipalvelu asiakkaan ja ammattilaisen välille. Näitä palveluita kehittämään tarvitaan maakunnan laajemmat mahdollisuudet ja taloudelliset resurssit. Toki

yhteyden saa myös tulevaisuudessa puhelimitse tai saapumalla palvelupisteeseen.

Onko oman aluesairaalan palvelut mahdollista pitää Raumalla?

Aluesairaalassa on monialaista ajanvaraukseen perustuvaa erikoissairaanhoidon toimintaa. Tällaisesta on Raumalla ja lähialueilla riittävästi kysyntää, jotta palveluja voidaan tuottaa tulevaisuuden maakuntamallissakin kustannustehokkaasti täällä. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminta on jo nykyään keskussairaalassa. Se onkin syytä keskittää keskussairaalaan, koska nykyajan tutkimus ja hoito vaativat kalliita laiteinvestointeja ja monia erityisosaajia. Näen, että nykyisistä aluesairaalan palveluista ainoastaan leikkaustoiminnan jatkuminen voi olla uhattuna. Mikäli maan hallitus päättää ottaa päiväkirurgisen leikkaustoiminnan ja tekonivelleikkaukset valinnanvapauden piiriin, saattaa Raumalla yksityinen toimija niitä tuottaa, jos maakunnallinen toimija ei tuota.

Rauma tuo ORGANISAATIONSA NYKYAIKAAN

Rauman kaupungin organisaatiouudistuksen tavoitteena on kuntalaisia entistä tehokkaammin palvelevan, nykyaikaisen ja toimivan kaupunkiorganisaation luominen sekä toimintatapojen kehittäminen 2020-luvun tarpeisiin ja haasteisiin. Taloudellisena tavoitteena on saada aikaan 10 miljoonan euron pysyvät kustannussäästöt neljän vuoden aikana.

Teksti ja kuva: Kristiina Lehtonen Kaavio: Johanna Suokanto

Organisaation uudistaminen kuulostaa monen korvaan tylsältä ja teoreettiselta laatikkoleikiltä, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön arkielämän kanssa. Kun kuntien tehtävät ovat laajentuneet, niistä on tullut isoja, kankeita ja byrokraattisia virkakoneistoja, joita ohjataan kirjallisilla säännöillä. Sillä, kuinka hyvin ison organisaation johtaminen on hoidettu tai kehittäminen ja asiakaslähtöinen toiminta mahdollistettu, on kuitenkin iso vaikutus organisaation tuottamiin palveluihin ja niistä saatavaan asiakaskokemukseen. Moni kunta on lähiaikoina laittamassa organisaationsa remonttiin. Muutoksille on nyt sopiva saumakohta, sillä iso sote-uudistus muuttaa peruskunnan roolia palvelujen tuottajasta enemmän hyvinvoinnin edistäjäksi ja alueen elinvoiman vahvistajaksi. Kuntien jäykät ja muuttumattomat rakenteet eivät enää vastaa ajan vaatimuksia. Avoimuus ja asiakaslähtöisyys sekä jous-

tavuus ja nopeus ovat nykyajan toimintatapoja, ja siksi organisaatiorakenteita ja ohjausjärjestelmiä on kevennettävä.

sijaa harvoin kiinnostaa, minkälaisella organisaatiolla palvelu on tuotettu, enemmän merkitsee palvelun laatu ja saatavuus, sanoo kehittämispäällikkö Johanna

Ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. Suuntaviivat muutokselle kirjoitettiin jo muutama vuosi sitten Rauman uuteen strategiaan, Rauman Tarinaan. Silloin sekä virkamiehet että poliitikot sitoutuivat muuttamaan kaupungin toimintaa ketterämmäksi. Esteiden sijaan halutaan hakea ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. – Täytyy muistaa, että organisaatiorakenne itsessään ei muuta mitään, mutta se luo puitteet ja edellytyksiä joustavammalle ja asiakaslähtöisemmälle toiminnalle. Organisaatiomuutoksella siis tuetaan toimintatapojen muutosta. Palvelun tarvit-

Kehittämispäällikkö Johanna Suokanto on organisaatiomuutosta valmistelevan toimikunnan sihteeri.

Suokanto. Organisaatiouudistuksen tekeminen on toiminnan ja organisaation kehittämistoimikunnan sihteerinä toimivan Suokannon tehtävälistalla yhtenä monista kehittämishankkeista. Yhdessä suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilän kanssa he muodostavat uudistusta toimikunnalle valmistelevan työparin. Suokanto muistuttaa, että kuntien synkät talousnäkymät asettavat Rauman organisaatiouudistukselle myös taloudellisia tavoitteita. Neljän vuoden kuluessa taloutta tasapainotetaan yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Kustannussäästöjen tulee olla pysyviä.

Valiokuntamalli vahvistaa osaamista Valiokuntamalli tarkoittaa käytännössä sitä, että lautakuntien sijaan valittaviin valiokuntiin tulee jäseniksi vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Rauman valtuustossa istuisi 43 valtuutettua nykyisen 51 sijaan. Kaupunginhallituksenkin jäsenmäärä vähenisi 11:stä yhdeksään. Kaupungin palveluorganisaatio jakaantuisi neljään toimialaan, joista konsernipalvelut olisi kaupunginhallituksen alainen ja muilla toimialoilla olisi oma valiokuntansa. Valiokunnat ovat työnimiltään hyvinvointija sivistysvaliokunta, tekninen valiokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta. Kaupunginhallituksella olisi uudessa organisaatiomallissa kaksi jaostoa, konserni- ja elinvoimajaosto sekä kaavoi-

tusjaosto. Lisäksi luottamushenkilöorganisaatioon kuuluisi tarkastusvaliokunta, keskusvaalilautakunta sekä ympäristö- ja lupalautakunta. Uusi malli mahdollistaisi kaupunginhallituksen puheenjohtajien toimimisen myös osa-aikaisina nykyisen vuosipalkkioperusteisuuden sijasta.

Valmistelua laajalla rintamalla Kaupungin henkilöstö on ollut kiinteästi mukana kehittämistyössä ideoimalla uusia toimintamalleja ja uudistuksia. Työntekijöiden ajatustenvaihdon ja ideoinnin jatkamiseksi on sisäiseen verkkoon avattu keskustelufoorumi. Valtuutettuja on pidetty valmistelusta ajan tasalla, ja heille on järjestetty kaksi valtuustoseminaaria.

Periaatepäätöksiä jo kesäkuussa Huhtikuun valtuustoseminaarissa uusi valiokuntamalli sai laajan kannatuksen, ja toukokuussa valiokunta- ja toimialarakenteen päälinjauksista pyydettiin lautakuntien ja henkilöstöjärjestöjen lausunnot. Lausuntokierroksen jälkeen valtuusto käsitteli uudistusta uudelleen. – Kesäkuun 20. päivä kaupunginvaltuusto tekee asiasta periaatepäätöksen, jonka suuntaisesti voidaan jatkaa yksityiskohtaisempaa organisaation, hallintosäännön ja johtamisjärjestelmän valmistelua, kertoo Johanna Suokanto. Tavoitteena on, että uusi organisaatio otetaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alkaessa kesäkuussa 2017.

RAUMAN KAUPUNGIN ORGANISAATIOUUDISTUS Luonnos 16.5.2016

Konsernivastuu kaupunginjohtaja/ ao. toimialajohtaja

Liikelaitokset Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt

Konserni-‐ palvelut-‐toimiala

Kaupunginvaltuusto 43

Tarkastusvaliokunta 9 Sisäinen tarkastus

Konserni-‐ ja elinvoimajaosto 4

Kaupunginhallitus 9

Kaavoitusjaosto 5

Keskusvaalilautakunta

Kaupunginjohtaja

Hyvinvoin@-‐ ja sivistysvaliokunta 9

Sosiaali-‐ ja terveys-‐ valiokunta 9

Tekninen valiokunta 9

Hyvinvoin8-‐ ja sivistystoimiala

Sosiaali-‐ ja terveystoimiala

Tekninen toimiala

YDINPROSESSIT

TUKIPROSESSIT

Ympäristö-‐ ja lupa-‐ lautakunta 9

INFRAKATSAUS

2016 ROKINNOKKA 1.

Tuomoniemi, Jiippivahe ja Vendavahe: alueelle valmistuu kunnallistekniikan piiriin 21 pientalotonttia

Metsätähdentien jatko: yhteys Pohjoiskehälle valmistuu kesäkuussa

Lakari II-osa: Lakarinkadun jatke sekä Rahtikadun kunnallistekniikka

Fåfängan alue: Suvitien rantaraitin jatko

Luostarinkylän eritasoliittymä valmis marraskuussa

Tarvonsaaren silta valmis kesäkuussa

Kalatorin peruskunnostus ja kiveystyöt jatkuvat vanhan kirkon raunioiden lähellä

Kaunisjärvenkadun liikenneympyrä valmis kesäkuussa

Eteläkadun kevyen liikenteen väylien uusiminen, samalla uusitaan valaistus ja välikaistan vaahterat

1 TUOMONIEMI

SYVÄR

4 PETÄJÄS

10. Monnankadun peruskunnostus 11. Paravaheen peruskunnostus

LONS Monnankadun rakennekerrokset, vesijohto ja viemärit uusitaan Koudinojankadun ja Äyhönjärventien välisellä osuudella. Suunnittelupäällikkö Riikka Pajuojan mukaan vilkasliikenteiseen Monnankadun ja Tarvolantien/Päiväsenkadun risteykseen rakennetaan liikenneympyrä. Peruskunnostuksen yhteydessä rakennetaan myös uutta paineviemärilinjaa.

Kalatorin peruskunnostustöihin kuuluvat tänä vuonna Kulmalankadun ja Turunkadun osuudet sekä Vanhankirkonkatu Kalatorin ja Itäkadun välillä. Katutyöt ovat kesätauolla 27.6.–11.7., jolloin liikennöinti on sallittua koko työalueella. Työt jatkuvat syksyllä niin pitkälle kuin säät sallivat.

K 12

KAARO

IMPIVAARA PALOAHDE

RAUMA

LAKARI

KAPPELINLUHTA

KINNO PYYNPÄÄ

ÄYHÖ

UOTILA

LAJO

VANHA RAUMA

NIKULANMÄKI

Lakarista rakennetaan vesijohto- ja paineviemärilinjat kaupungin runkoverkostoon. Lue lisää seuraavalta sivulta.

10 PAROALHO

KOURUJÄRVI

SAMPAANALA MONNA

KORTELA 13

TARVOLA

Äyhönjärvestä saadaan riittävästi raakavettä raumalaisten tarpeisiin, vakuuttavat Rauman Veden johtaja Seppo Heikintalo ja käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama.

Lakariin kaksi isoa putkea

RAUMAN VEDELLÄ

Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistuu loppuvuodesta.

miljoonainvestoinnit Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi

Rauman Vesi on viime vuosina investoinut miljoonia tilojen ja prosessien ajanmukaistamiseen. Äyhön vesilaitos on saneerattu ja parhaillaan peruskorjataan Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamoa. Toukokuussa alkoi vesihuoltolinjan rakentaminen Lakarin yritysalueelle. – HKScanilta Lakarista rakennetaan vesijohto- ja paineviemärilinjat kaupungin runkoverkostoon. Vesijohdon pituus on 8 kilometriä ja viemäriputken 10 kilometriä. Suurimman osan matkasta putket kulkevat samassa kaivannossa, teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalo kertoo. Vuoden kuluttua valmistuvan linjan rakentaa Maa- ja vesirakennus Kiri Oy Sastamalasta. Työ on haastava, sillä siihen sisältyy mm. raakavesikanavan ylitys ja alitus sekä rautatien ja valtatie 12:n alitukset. – Ensisijaisesti HKScanin käyttöön rakennettavien vesi- ja viemärilinjojen lisäksi urakkaan sisältyy myös muita vesihuoltotöitä. Kuivassuontien varteen vedetään vesijohdot ja viemäriputket ja Uotilan pallokentän kohdalla tehdään peruskunnostustöitä. Urakkahinta on runsaat 2,8 miljoonaa euroa. Arvion mukaan HKScan maksaa laitostaan varten tehtävät vesihuoltotyöt noin 10 vuoden kuluessa liittymis- ja käyttömaksuina. Noin 700 metrin matkalla HKScanin paineviemäri sijoitetaan Monnankadun alueelle. Tämän osuuden rakentaa kaupun-

gin katutoimi, joka samassa yhteydessä peruskunnostaa kadun Äyhönjärventien ja Kourujärvenkadun väliltä.

Kulutus kasvaa – vettä riittää Ensi vuoden lopulla toimintansa aloittavasta HKScanin lihanjalostamosta tulee Rauman suurin vedenkäyttäjä. Yhtiö on ilmoittanut tarvitsevansa vettä noin 1700– 1800 kuutiometriä vuorokaudessa. Tällä hetkellä vesilaitos pumppaa vettä noin 8000 kuutiota vuorokaudessa, joten vettä on valmistettava yli 20 prosenttia nykyistä enemmän. Heikintalon mukaan tämä ei ole ongelma, sillä Äyhönjärvessä raakavettä riittää.

Investoinnit nousevat yli 10 miljoonaan euroon. Lihanjalostamon vedensaannin turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa Lakariin rakennetaan 1200 kuutiometrin alavesisäiliö, jonka alustava kustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa. Kaikkiaan Rauman Veden investoinnit nousevat tänä vuonna yli 10 miljoonaan euroon, kun tavoitteena on noin 4 miljoonan vuositaso. – Jatkossa meillä ei toivottavasti ole niin kovaa hintojen korotuspainetta kuin tähän saakka. Laitosten mittavien peruskorjausten ja Lakarin poikkeuksellisen

isojen töiden valmistuttua voimme keskittyä vanhan verkoston peruskorjaamiseen. Sitä työtä kaupungissa riittää, Heikintalo toteaa. Vesijohtoverkossa on vuotoja, joista pyritään eroon. Myös sulamisvedet ovat Raumalla ongelma, johon auttaisi mahdollisimman tiivis viemäriverkosto.

Laatu parantunut Talousveden laatu on Raumalla koko ajan parantunut, ja se täyttää kaikki laatukriteerit. – Kesäaikana saamme joskus palautetta hajuhaitasta, mutta sille emme voi puhdistusprosessissa mitään. Kaupungissa talousvesi tehdään pintavedestä, jonka desinfioinnissa käytetään klooria. Lapissa käytössä on pohjavesilaitos, jossa on ollut laatuongelmia runsaiden sateiden aikaan. Tällöin Lapissakin juodaan Äyhön vesilaitoksessa puhdistettua vettä, Heikintalo toteaa.

FAKTA Rauman kaupungin vesihuollosta vastaa Rauman Vesi, joka on kaupungin omistama liikelaitos. Vesilaitoksella on 23 työntekijää. Rauman vesijohtoverkosto koostuu kantakaupungin, Lapin alueen ja Kodisjoen alueen verkoista. Vesi- ja viemäriverkkoa on molempia n. 580 km. Vesi- ja jätevesimaksu on 2,63 e/m³.

Kirstin talon ympäristö kuuluu Mari Pohjalaisen (oik.) ja Jaana Uusitalon mielimaisemiin.

Kuvataidekoululaiset maalasivat 15 penkkiä.

VIHERVUOSI TOI TAIDEPENKIT Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat: Pirkko Ylilammi ja Kirsi Kuusisto

Rauman kesäistä katukuvaa piristävät kuvataidekoulun oppilaiden maalaamat penkit. Myös roskakoreja on lisätty nuorten ehdottamiin paikkoihin. Wihertoimi tekee lasten ja nuorten kanssa monenlaista yhteistyötä, josta osa liittyy valtakunnalliseen Vihervuosi 2016 -teemaan. Lähiympäristön ja mielimaisemien pohtiminen palvelee myös osallistamista ja yhteisvastuuta ympäristöstä. Kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen ja vt. puistotyönjohtaja Jaana Uusitalo ovat yhteisistä projekteista innoissaan. – Nuoret ovat fiksuja ja huomaavat asioita. Esimerkiksi viime vuonna toteutettu Kuullaanko nuoria Raumalla -kysely osoitti, että he ovat huolissaan kaupungin roskaisuudesta. Vireillä onkin aiempaa näkyvämpi roskakampanja puhtaam-

man Rauman puolesta. Toteutamme sen yhteistyössä nuorisotoimen kanssa ensi vuonna, kun kaupunki täyttää 575 vuotta. Taidepenkkejä sijoitettiin nuorten toivomiin paikkoihin. Penkkien maalaaminen, paikoilleen laittaminen ja kuvaaminen ovat osa projektia, jolla kuvataidekoululaiset osallistuvat Euroopan kulttuuriympäristöpäivän kilpailuun loppukesästä.

Arvokkaita puistoja Rauman monet vanhat puistot ovat valtakunnallisestikin merkittäviä. Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen opiskelijat inventoivat viime vuonna Rauman historiallisia puistoja. Tästä työstä tehtiin näyttelykooste, joka oli kesäkuun alussa esillä vihervuoden valtakunnallisessa päätapahtumassa Hämeenlinnassa. Näyttelyyn

päästään tutustumaan myös Rauman museossa ja kirjastossa. Työstä on tehty myös julkaisu. Maisemantutkimusta opiskelleen Jaana Uusitalon viimeistelyvaiheessa oleva gradu sisältää niin ikään paljon tietoa kaupungin viherrakentamisesta aina 1900-luvun alusta. – Vanhat puistot, kuten Tekkalan ja Katarina Westerlingin puisto ja Rauniopuisto 1800-luvulta, ovat yhtä lailla tärkeä osa Vanhaa Raumaa kuin nupukivikadut, Uusitalo muistuttaa. Vanhoihin puistoihin kuuluu Nortamon puisto Kuninkaankadun alkupäässä. Puiston keskimmäiseen osaan tulee Pitsiviikoksi pop up -koristelu Wihertoimen ja nuorten työpajan yhteistyönä. Pitsiviikko ”kirjoitetaan” kasveilla paikkaan, jossa oli aikaisemmin iso hevoskastanja. Pohjalaisen mukaan koko puistoalue on tarkoitus kunnostaa tulevina vuosina niin, että Nortamon patsas saa arvoisensa ympäristön. Wihertoimessa joudutaan entistä tarkemmin miettimään, mitä niukkenevilla määrärahoilla voidaan tehdä. Osa muutoksista sopii Pohjalaisen ja Uusitalon mukaan hyvin ajan henkeen ja luonnon monimuotoisuuden arvostukseen. Keskustan istutukset pysyvät, mutta mitä syrjemmälle mennään, sitä isommassa roolissa myös teiden varsilla ovat kedot ja niityt.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Ympäristö on

RAUMAN FREINETKOULULLE SYDÄMENASIA Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

Ilmastokumppanuudessa yritykset ja yhteisöt ottavat osaa ilmastotalkoisiin eli vähentävät yhteistyössä sijaintikuntansa kanssa kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Ilmastokumppanuus on yksi Rauman HINKU (hiilineutraali kunta) -toimenpiteistä, ja se on suunnattu erityisesti mikro- ja pk-yrityksille.

Rauman freinetkoulu on rehtori Kati Nordmanin mukaan aina ollut aktiivinen ilmasto- ja ympäristönsuojeluasioissa. Päätös ilmastokumppanuudesta tuntui luonnolliselta, sillä se peilaa koulun sisäisiä arvoja. – Ilmastokumppanuus sopii täysin jo ennestään tekemiemme asioiden kanssa. Sen myötä saamme myös vinkkejä, miten koulua saataisiin yhä ympäristöystävällisemmäksi, Nordman luonnehtii. Kumppaniksi lähtenyt organisaatio laatii oman suunnitelmansa päästöjen vähentämiseksi. Tämän jälkeen allekirjoitetaan ilmastositoumus sen kunnan kanssa, jonka alueella toiminta tapahtuu. Ilmastositoumuksen merkiksi yritys tai organisaatio saa HINKU-kunniakirjan ja oikeuden käyttää HINKU-tunnusta viestinnässään.

Rauma freinetkoulun rehtori Kati Nordman toivoo, että ilmastokumppanuus iskostuisi koulun rakenteisiin pysyvästi.

Konkreettisia ympäristötekoja Sitoumukseen kirjataan yrityksen tai organisaation ja kunnan keskeiset ilmastotavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rauman freinetkoulun sitoumuksessa määritellään yksityiskohtaisesti muun muassa energia, vedensäästö, materiaalit ja jätehuolto, joiden puitteissa mahdolliset ilmastoteot voidaan toteuttaa. Nordman poimii muutamia esimerkkejä sitoumuksesta. Muun muassa kasvisruuan osuutta on lisätty ja koulu on siirtynyt ympäristöystävällisempiin pesuaineisiin. – Kaiken jätteen vähentäminen ja lajittelu on tärkeää. Myös paperin säästäminen kouluympäristössä on keskeistä. Mehän kasvatamme tulevaisuuden aikuisia, joten suurin asia on opettaa lapsille ympäristöarvot, jotka ovat tätä päivää, Nordman jatkaa.

MYÖS SERMATECH GROUP OSALLISTUU ILMASTOTALKOISIIN Sermatech Group on tänä vuonna 40 vuotta täyttävä teollisuuden kone- ja laitetoimituksiin erikoistunut teknologiayritys. Konsernin Raumalla sijaitseva yhtiö Sermatech Automation Oy on erikoistunut sähköautomaatiojärjestelmien toimituksiin. Yhtiö allekirjoitti oman ilmastositoumuksensa Ulvilassa 3.6. järjestetyssä Maailman ympäristöpäivän tapahtumassa.

Toimitusjohtaja Juha Palmén, miten lähditte ilmastokumppanuuteen ja miksi? – Otamme kaikessa suunnittelutyössä huomioon kestävän kehityksen mukaiset näkökohdat, joista tärkeimpänä on ekologinen kestävyys. Pyrimme jatkuvasti kehittämään laitteistojen energian säästöä ja päästöjen vähentymistä. Siksi on loogista, että noudatamme samoja näkökohtia myös omassa toiminnassamme.

Mitä kumppanuuteen laadittuun suunnitelmaan sisältyy? Mitkä ovat tärkeimmät asiat? – Olemme aina olleet valveutuneita ympäristöasioissa ja nyt laadittu ilmastokumppanuussopimus tähtää vielä asioiden hienosäätöön. Sopimuksen mukaisesti pyrimme vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähentämällä energiankäyttöä tuotantotiloissa sekä vähentämällä liikenteestä aiheutuvia päästöjä etätyön ja -kokousten avulla.

RAUMALLE LISÄÄ MERELLISTÄ ASUMISTA Rauman Yleiskaava 2025 -luonnoksen painopistealueet ovat keskusta-asumisen kehittäminen ja uusien, mielenkiintoisten pientaloalueiden suunnittelu. Tärkeänä tavoitteena on myös merellisen asumisen mahdollistaminen. Merellisyyttä haetaan nostamalla esiin mielenkiintoisia kaupunkireittejä meren ja keskustan välillä.

”Me elämme tässä päivässä” Ympäristöystävällisyys on aina kuulunut Rauman Freinetkoulun arvopohjaan. Koulu on jo monena vuotena esimerkiksi käynyt siivoamassa rantoja roskista. Nordmanin mukaan ilmastokumppanuuden toteutuminen riippuu yhtä lailla henkilökunnasta kuin oppilaista.

– Freinetpedagogiikan luojalla Célestin Freinet’llä oli ajatus, että koulun pitää elää tässä hetkessä ja mielellään olla myös edelläkävijä. Koulussamme tarjottavan opetuksen ja esimerkkien kautta pystymme opettamaan myös perheitä, Nordman toteaa.

– Oppilaillamme on erilaisia siivoukseen liittyviä vastuita, ja he voivat itse järjestää erilaisia kampanjoita esimerkiksi ruokajätteen vähentämisen hyväksi. Kuudesluokkalaiset ovat pitäneet puheita luonnonsuojelusta koko koululle. Pieniä, mutta konkreettisia asioita, jotka otetaan vakavasti, Nordman kertoo. Ilmastokumppanuus ja ilmastoasioihin panostaminen on otettu pääasiassa positiivisesti vastaan sekä koulussa että kotona. Ainoa negatiivinen palaute on tullut noin kerran viikossa tarjottavasta kasvisruoasta, vaikka linjaus noudattaa sekä kouluruokasuosituksia että valtion ravitsemussuosituksia.

Kaupalliset palvelut keskittyvät ydinkeskustaan. Vanhan Rauman ja uuden keskustan väliset yhteydet ovat edelleen merkittävässä asemassa. Kyläalueiden osayleiskaavoitus on ohjelmoitu yleiskaavassa. Olemassa olevia kyliä tuetaan hallitulla, tiivistävällä rakentamisella. Järviluodon alue on osoitettu mahdollisen tulevan satamalaajennuksen alueeksi, mutta ennen laajennuksen toteutumista aluetta on mahdollista käyttää teollisuuden tarpeisiin. Ratayhteys on järjestetty nykyisen ratapihan kautta. Katuyhteydelle on kaksi vaihtoehtoa: valtuuston päätöksen mukainen Maanpään yhteys tai Hankkarintieltä, Sinisaaren asuinalueen eteläpuolelta kulkeva yhteys. Yleiskaava 2025 -luonnos on nähtävillä 26.5.–30.6. palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2, ja kaupungin nettisivuilla. Mielipiteet kaavaluonnoksesta on esitettävä 30.6. mennessä.

KIITOSTA VAI RISUJA? Kaupungin tekninen virasto otti toukokuussa käyttöön uuden sähköisen palautepalvelun, jossa voi antaa kiitoksia, moitteita ja kehittämisehdotuksia teknisen sektorin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta.

Miten kumppanuus tullaan toteuttamaan käytännössä? – Käytännön toimia on jo tehty hankkimalla muun muassa etäkokousten ja laitteistojen etähallinnan ohjelmistoja. Työasemalla ja etälaitteella olevan ohjelmiston avulla ohjelmoija voi tehdä suunnittelutyötä Raumalla ilman, että pitää matkustaa satoja kilometrejä tehtaaseen, jossa laite sijaitsee. Pidämme myös sisäiset palaverit Rauman ja muiden toimipisteiden välillä

videoneuvotteluna ja säästämme luontoa ja lompakkoa polttoainekuluissa. Mitä ilmastokumppanuus merkitsee yrityksellenne? – Ilmastokumppanuuden myötä täytämme jokamiehenvelvollisuuttamme yhteistä hengittämäämme ilmaa kohtaan. Haluamme osallistua talkoisiin, joiden tarkoitus on meille jokaiselle ja jälkeläisillemme tärkeä.

Palautetta voi antaa muun muassa katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta sekä siisteydestä. Palautepalvelussa on myös helppo kertoa omasta asiakaspalvelukokemuksesta. Palautteen jättäminen ei edellytä kirjautumista, mutta rekisteröitymällä voi seurata omien palautteidensa käsittelyä. Palautteeseen tai kysymykseen voi liittää kuvan tai muun liitteen sekä merkitä palautteeseen liittyvän kohteen kartalla.

Kasvatus- ja opetusvirasto on suljettuna 4.–22.7.2016. Päivähoitoon liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä päivystäviin päiväkoteihin: Kaivopuiston päiväkoti, p. 044 403 6211 Sampaanalan päiväkoti, p. 044 793 4577 Nummen päiväkoti (vuorohoito), p. 044 793 4572 Kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Lakaniemi Otan koulun kellarikerroksessa, jonka perusteellinen remontti on loppusuoralla.

Muissa asioissa auttaa palvelupiste Pyyrman, p. 02 834 5000.

PULPETIT PAIKOILLEEN KESÄN AIKANA Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi

Kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Lakaniemi on varautunut aikamoiseen hurlumikesään. Koulujen muutot on valtava logistinen haaste, sillä lähes 500 peruskoululaista ja runsaat 700 lukiolaista suuntaa uusiin tiloihin, kun koulu 11. elokuuta jälleen alkaa. Rauman pulpettiruletin taustalla ovat muualtakin tutut syyt, huonokuntoiset rakennukset, home, tilanahtaus tai väärä sijainti. Ensiapuna ongelmiin ovat olleet tilamodulit, joita on pystytetty koulurakennusten lähistölle. Uotilan yläkoululaiset siirtyivät viime syksynä Otan kouluun ja sen lähelle hankittuihin moduleihin. Tulevana syksynä lukiolaiset tulevat Otaan, josta 7.–9. luokkalaiset siirtyvät lukion tiloihin Nummenvaheelle. Molemmissa kouluissa tehdään vielä syksyn mittaan joitakin muutostöitä, mutta voiton puolella ollaan jo.

Kaikki venyivät – Pulpetti löytyy varmasti jokaiselle. Koulujen rehtorit ovat suunnitelleet ja organisoineet muuttorumbaa ja myös talotoimen apu on ollut todella suurta, Lakaniemi kiittää. Hatunnoston ansaitsevat hänen mukaansa myös remontin keskellä koulua käyneet. – Opetustyö ja remppa sopivat huonosti yhteen, mikä vaatii kaikilta aikamoista venymistä.

Otan kellarikerroksen remontti valmistui vasta huhtikuun lopulla yllätyksenä tulleiden lisätöiden vuoksi. Toisen ja kolmannen kerroksen luokkia päästään kalustamaan elokuun alussa lukiolaisia varten. Lukio saa uuden liikuntahallin Otan kentän puolelle. Uudet tilat pyritään saamaan valmiiksi syksyksi 2018. Siihen saakka kirjoitukset järjestetään syksyisin lukion omissa tiloissa ja keväisin ”kauppiksen” salissa, jos kirjoittajamäärä on kerralla suuri. Kirjoitukset muuttuvat kokonaan sähköisiksi keväällä 2019.

Pohjoiskehän koulu kilpailutukseen Raumalle ei ole rakennettu uusia kouluja sitten 1980-luvun lopun, jolloin valmistuivat Pyynpään ja Raumanmeren koulut. Molempiin on hankittu tilapäistiloja suuren oppilasmäärän vuoksi. Lakaniemen mukaan tavoitteena on, että nyt suunnitteluvaiheessa oleva Pohjoiskehän kolmisarjainen koulu aloittaisi toimintansa syksyllä 2018. – Uuteen kouluun siirtyvät Syvärauman ja Merirauman koulujen oppilaat, lisäksi Pyynpään ja Raumanmeren koulujen tilamoduleista voidaan luopua. Raumanmeren yhteydessä toimiva Malmin koulu siirtyy Pohjoiskehälle, joten uuteen kouluun on tulossa kaikkiaan noin 450 oppilasta.

– Pohjoiskehän koulun toteuttamistapa on edelleen avoinna. Yhtenä vaihtoehtona on ns. KVR-hanke, jossa urakoitsija vastaa koko hankkeesta pakettihintaan. Tarjouskilpailu lähtee liikkeelle mahdollisesti loppukesästä, Lakaniemi arvioi.

”Harja ja pitkät räystäät” Uudesta koulusta halutaan mahdollisimman monikäyttöinen ja helposti muunneltava, jolloin se voi tulevaisuudessa palvella muutakin kuin opetuskäyttöä. Koulut ovat nykyään talotoimen vuokralaisia. Lakaniemellä on rakennuksen suhteen kolme toivetta: siinä on harjakatto, pitkät räystäät ja se sijaitsee kukkulalla tai kalliolla. Kouluja peruskorjataan ja laajennetaan Raumalla tulevinakin vuosina, vaikka niistä ei enää paljastuisi isompia murheita. Päivitystä kaipaa mm. Kourujärven koulu, ja myös Uotilan alakoulun kohtalo odottaa ratkaisua. Vanhan korjaus maksaisi 6–9 miljoonaa euroa, eikä lopputuloksesta olisi täyttä varmuutta, joten ainakin toistaiseksi koulua käydään palloiluhallin alapuolella tilamodulissa. Lakaniemen mukaan parakki-nimitys ei tee oikeutta nykyaikaisille, hyvin rakennetuille tilamoduleille. – Koulutyö sujuu niissä hyvin. Sisätiloissa on oikeastaan mahdoton tietää, miten rakennus on paikalle tuotu.

Ensimmäisenä Raumalla

LIFE AQUATIC

- konserttielämyksiä pinnan alla

Veden alla -työryhmä vieraili keväällä Raumalla kertomassa tapahtumasta. Taiteilija Kristiina Ljokkoi, kulttuurijohtaja Helka Ketonen, museonjohtaja Janne Koski ja tuotantoharjoittelija Selina Raunio tapasivat raumalaisia torilla.

Teksti: Leila Stenfors, kuva Ewelina Dobosz

Rauman uimahallissa järjestetään elokuussa vedenalaisia konsertteja. Altaassa ja altaan ulkopuolella voi kuunnella vedenalaisia äänimaisemia sekä nähdä läpinäkyvistä vesisäiliöistä rakennettuja veistoksia. Teoskokonaisuuden tuotannosta vastaavan Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen, mitä uimahallissa tapahtuu elokuussa? – Veden alla kuunneltava konsertti toteutetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa, Raumalla 17.–20.8. Life Aquatic on vahvasti elämyksellinen tapahtuma, joka koostuu vedenalaisista Itämeren ja Rauman vesistöjen äänimaisemista sekä uima-altaisiin ankkuroiduista veistossäiliöistä, joissa on vesikasvi- ja vesinäytteitä Rauman alueen lähivesistä. Uimahalli myös valaistaan ja lavastetaan konserttitilaksi, joten taide-elämys alkaa jo uimahallin lippukassalta. Life Aquatic kuuluu kesän aikana Raumalla toteutettavien Veden alla -tapahtumien sarjaan, jonka avulla halutaan kiinnittää huomiota Itämeren ekologiseen tilanteeseen sekä rantojen ja vesistöjen puhtaudesta huolehtimiseen. Näiden teemojen myötä Maaseudun Sivistysliitto tekee yhteistyötä Rauma Biennale Balticum -suunnittelutiimin kanssa. Rauman taidemuseon joka kolmas vuosi järjestämän Itämeren alueen nykytaidetta esittelevän näyttelyn teemana on tänä vuonna haavoittuvuus, joka valitettavasti kuvaa myös Itämeren tilannetta tänä päivänä.

Sukeltelu on sallittua näyttelyssä Uimahallikävijälle Life Aquatic -teoskokonaisuudesta nauttiminen on tehty helpoksi. Paikalle voi tulla vaikka koko perheen kanssa. Mukaan kannattaa ottaa uimalasit ja snorkkeli, jos sellaisia kotoa löytyy. Uimahallista löytyy varusteita myös lainattavaksi. – Päivällä teosta voi kuunnella ja katsella omin päin ja keskustella paikalla olevien taiteilijoiden kanssa teoksen teemoista. Iltaisin järjestettävissä konserteissa on elävää musiikkia, jota kuunnellaan veden alla. Mukana jammailemassa on myös raumalaisia muusikoita, Helka Ketonen kertoo. Ainutkertaisen konserttikokemuksen takia uimahalliin kannattaa suunnata elokuussa. Veistosten lomassa sukeltaminen äänimaisemia kuunnellen on varmasti kokemisen arvoista.

FAKTA Life Aquatic on neljän taiteilijan yhteinen teoskokonaisuus. Työryhmään kuuluvat säveltäjä, muusikko Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija ja taidekasvattaja Kristiina Ljokkoi, arkkitehti, muusikko Tuomas Toivonen ja jazzmuusikko Jarno Tikka. Teoskokonaisuus on nähtävissä ja koettavissa uimahallissa 17.–20.8. uimahallin aukioloaikojen mukaan, normaalin pääsymaksun hinnalla klo 17 saakka. Iltakonsertit järjestetään 17.8. ja 18.8. klo 19 ja 19.8. klo 20. Hinta aikuisilta 8 € ja lapsilta, opiskelijoilta, työttömiltä sekä eläkeläisiltä 6 €. Koululaisryhmät voivat varata ajan ryhmäopastukselle Palvelupiste Pyyrmanista. Veden alla – taidetta, musiikkia ja ympäristötekoja Raumalla 2016 -tapahtumien tuotannoista vastaa Maaseudun Sivistysliitto. Yhteistyössä ovat mukana Rauman kaupungin liikuntapalvelut, ympäristönsuojelu ja Wihertoimi sekä Rauman taidemuseo. Tapahtumat ovat osa Rauma Biennale Balticum -näyttelyä.

VEDEN ALLA TAIDETTA, MUSIIKKIA JA YMPÄRISTÖTEKOJA KESÄ-ELOKUUSSA RAUMALLA

KALANMAHA Yhteisöllinen ekotaideteos Rauman kaupungin alueella, rannoilla ja saaristossa kesä–elokuussa.

LIFE AQUATIC Vedenalaisten konserttien ja veistosten kokonaisuus 17.–20.8. Rauman uimahallissa. Liput: Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, puh. 02 834 5001

Pitsiviikon näyttely on esillä Marelassa (Kauppakatu 24) 23.7.–4.9.2016.

LANGOILLA KUVAILTU BOBOWA – pitsejä Puolasta Pitsiviikon näyttelyssä Rauman museossa Teksti: Elzbieta Djupsjöbacka

Etelä-Puolassa sijaitseva pieni Bobowan kaupunki on tunnettu nyplätyistä pitseistään. Bobowassa on nyplätty jo 1700-luvun alusta alkaen. Vuonna 1899 Bobowaan perustettiin ensimmäinen nypläyskoulu, jossa kotona toiminut harrastajanyplääjä saattoi valmistua ammattilaiseksi. Koulusta tuli hyvin suosittu ja sen opiskelijat menestyivät maailmanlaajuisissa nypläyskilpailuissa. Saint Luizin näyttelyssä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 1902 opiskelijat saivat kolmannen sijan ja San Franciscossa vuonna 1905 he tulivat ensimmäisiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pitsin ja nypläyksen suosio väheni. Vuonna 1995 Bobowaan perustettiin Paikallinen Käsityöyhdistys, jonka tehtä-

vänä on suojella ja säilyttää pitsinnypläys Bobowassa. Bobowan pitseistä voidaan erottaa kaksi tyyliä – niin sanottu nauha-pitsi, jota kutsutaan myös slaavilaiseksi pitsiksi, ja tsekkiläinen pitsi, joka toteutetaan monilla nypyläpareilla. Nauha-pitsi kehittyi 1700-luvun lopussa, ja sen avulla helpotettiin ja nopeutettiin vanhojen ja monimutkaisten 1600luvun pitsimallien tekemistä. Tekniikka on tunnettu koko Euroopassa, ja se on Venäjällä hyvin suosittu. Toisin kuin muut pitsitekniikat, nauha-pitsi ei vaadi useita nypyläpareja. Bobowan pitsin taustana on usein ns. hunajakennoverkko ja Bobowan

pitsin tyypillinen kuviointi on geometrinen tai hyvin stilisoidut kukat. Tunnetuimpia malleja ovat koristekrassi, asteri, merenaallot ja erikoinen ”mustalaisten tie”. Bobowan pitsejä on käytetty pöytäliinoissa, valoverhoissa, pyhäliinoissa sekä vaatteiden koristelussa. Näyttelyssä nähdään perinteisiä Bobowan pitsejä useilla ja muutamilla nypyläpareilla nyplättynä. Mukana on esimerkkejä myös moderneista pitseistä, jotka on suunniteltu 2000-luvulla. Esillä on lisäksi Bobowan pitseistä valmistettuja taide-esineitä, koristeita, naisten asusteita, koruja sekä hääpuvunkoristeita.

KYLISSÄ TAPAHTUU

VASARAINEN

KODISJOKI

Vihtapäivä 5.7. klo 12–15

Kaljasjärven Yöjuoksu

Kotiseutumuseo Muina (Muinantie 7), yhdessä Rauman Seudun Sydänyhdistyksen kanssa.

36. Kaljasjärven yöjuoksu järjestetään juhannuksen aatonaattona 23.6. Lähtö Kodisjoen rantasaunalta (Kaljasjärventie 135). Kuntoilijat voivat kiertää kalkkiviivalla merkityn, noin 12,5 kilometrin pituisen reitin Kaljasjärven ympäri kello 18–21.

Tiistaitapahtuma Muinalla 12.7. klo 12–15 Teemana yrtit. Mukana Rauman Lännen Martat, jotka myyvät leipomuksia.

Eläinpäivä Muinalla 19.7. klo 12–15 Hevosajelua, maatiaiskanoja, lampaita, keppihevosten esteratsastuskilpailut ym. kivaa.

Käsitöitä Muinalla 26.7. klo 12–15 Pitsinnypläystä ja muita käsitöitä.

Kuntoilutapahtuman huipentumana iltayhdeksältä reitille starttaa kilpajuoksijoiden kuuma sarja. Osallistumismaksu 12 € sisältää mitalin, mehun, saunan ja osallistumisen arvontaan.

TAIDEKOTI YLEN ITE-TAITEILIJA VÄINÖ YLENIN VEISTOSNÄYTTELY Avoinna 29.6.–7.8.2016 ke, to, la ja su klo 12–16, muulloin sopimuksen mukaan Lisäksi taidekodissa esillä kädentaitajien töitä (myyntinäyttely). Kodisjoentie 1535, 27310 Kodisjoki p. 040 511 3203 ylen@taidekotiylen.fi www.taidekotiylen.fi

KANSALAISOPISTO RAUMAN KANSALAISOPISTO TARJOAA LAPSILLE JA NUORILLE KUVATAITEEN, KÄSITYÖN JA TEATTERITAITEEN PERUSOPETUSTA KÄSITYÖKOULU TAITAVA

TEATTERIKOULU

Aittakarinkatu 10 kasityokoulu@rauma.fi käsityönopettaja p. 044 7934 518 rauma.fi/kasityokoulu

Teatterikoulussa annetaan taiteen perusopetuksen mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää teatteri- ja ilmaisukasvatusta lapsille sekä nuorille. Opetus on monipuolista mm. näyttelijäntyö, ohjaus, dramaturgia ja sitä antavat teatterialan ammattilaiset. Opinnoissa kehittyvät rinnakkain itseilmaisu, keskittyminen, luovuus, persoonallisuus, toisten huomioiminen sekä havainnointikyky itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Opinnot voi aloittaa 7–12-vuotiaana. Uusi ryhmä aloittaa syyslukukauden viikolla 35, tiistaina 30.8. klo 15.30–17.00. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Käsityökoulussa 9–16-vuotiaat tytöt ja pojat opiskelevat käsityön taiteen perusopetuksen mukaisesti. Käsityökoulussa opitaan erilaisia käsityötekniikoita ja käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät opetuksen edetessä. Opetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle. Taitavan lukuvuoden 2016–2017 uuteen ryhmään voivat hakea 9–11-vuotiaat (3.–4. lk) tytöt ja pojat. Opetus alkaa viikolla 35, uusi ryhmä kokoontuu torstaisin klo 15.15–17.15. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaita opiskelupaikkoja voi kysellä myös muihin ryhmiin.

KUVATAIDEKOULU Lyseokatu 2 kuvataidekoulu@rauma.fi koulunjohtaja p. 044 7933 427 rauma.fi/kuvataidekoulu Kuvataidekoulussa 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret opiskelevat taiteen yleisen oppimäärän perusteita. Kuvataidekoulussa maalataan, piirretään, rakennellaan, valokuvataan, tehdään animaatioita, vedostetaan taidegrafiikkaa ja muovaillaan savesta ruukkuja ja veistoksia.

Kuvataidekoulun, käsityökoulun ja teatterikoulun hakuaika on 1.5.–25.8. klo 14 mennessä.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Kesäaukioloajat 1.6.–31.8. Pääkirjasto ma–to klo 9–19 ja pe klo 9–17 Lehtilukusali ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 ja su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 ja pe 10–16 Kodisjoen kirjasto ti klo 13–18 Juhannusaaton aattona 23.6. pääkirjasto on auki klo 9–17 ja Kourujärven, Lapin ja Pyynpään kirjastot klo 10–16. Juhannuksena 24.–26.6. kaikki kirjastot ovat kiinni. Kirjastoauto ei kulje 23.6. eikä 1.–31.7.

ILMOITTAUTUMISLINKIT HAKUJONOON: www.opistopalvelut.fi/rauma 1103250 Kuvataidekoulu 1104713 Käsityökoulu Taitava 1102000 Teatterikoulu Hakulomakkeita saa kansalaisopistosta, kuvataidekoulusta ja rauma.fi/lomakkeet

RAUMAN MUSIIKKIOPISTO Musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon maanantaista 8.8. alkaen. Ryhmät alkavat viikolla 33. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Kuvataidekoulu toimii Tarvonsaaren koulussa kaupungintalon takana. Koulun 7–11-vuotiaat oppilaat opiskelevat peruskursseilla ja 11–18-vuotiaat työpajoissa. Opetusta on iltapäivisin tai iltaisin kerran viikossa. Syksyn opetus alkaa jälleen 29.8. Hakutiedot tarkemmin hakulomakkeessa.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551. rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

RC-autoista löytyy säädettävää jopa enemmän mitä vakioluokan rataautoista.

HARRASTUS

Jussi Leivo (vas.) ja Marko Aava ohjaavat autojaan RC-radan ajolavalla. Nopeiden ajokkien käsittely pienellä radalla vaatii tarkkuutta.

Täysiveristä

moottoriurheilua pienoiskoossa Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Rauman poliisilaitoksen viereiseltä krossiradalta kantautuu vaimeaa surinaa. Hiekka pöllyää, kun miesjoukko seuraa ohi suhahtavaa autoa. Pituutta radalta löytyy parisataa metriä, autolta vain parikymmentä senttiä. Mistä siis on kyse?

RC-autoilu on autourheiluharrastus radio-ohjattavilla ajoneuvoilla, joihin kuljettaja ei itse mahdu sisälle. Kokoluokat vaihtelevat 1/16–1/5 välillä suhteessa oikean auton kokoon. Autot saatetaan sekoittaa marketeista löytyviin kauko-ohjattaviin leluihin, mutta RC-harrastaja Marko Aavan mukaan näin ei kuitenkaan ole. – Kyse on moottoriurheilun pienimmästä versiosta. Autoissa on säädettävissä muun muassa iskunvaimentimet, jouset ja pyöränkulmat aivan kuten oikeissakin kilpa-autoissa. Tämä on loppuviimeksi yhtä täysveristä urheilua siinä missä oikeilla autoilla ajaminenkin, Aava toteaa. Aava on myös Rauman seudun RC-harrastajat ry:n hallituksen jäsen. Vuonna 2011 perustettu yhdistys tukee raumalaista RC-harrastusta, oli kyse radio-ohjattavista autoista, veneistä, lennokeista tai muista ajoneuvoista.

Ympärivuotinen harrastus RC-autoja on useita eri malleja ja tyyppejä sisä- ja ulkokäyttöä varten.

Itse ajaminen tapahtuu vuodenajasta riippuen joko ulkona tai sisällä. Talvisin yhdistys ajaa rata-autoilla Eurajoella entisen K-market IsoJuhan tiloissa.

Kilpailutoiminta tapahtuu pääsääntöisesti talvella. Kesäkaudella ajetaan maastossa sekä Rauman virastotalon länsipäädyssä sijaitsevalla crossiradalla. – Rauman ulkorata on yhdistyksen ylläpitämä, mutta kenen tahansa käytettävissä maksutta. Ainoana sääntönä on, että auto on sähkökäyttöinen ja kooltaan enintään 1/10. Polttomoottoriautojen käyttö radalla on kielletty, Aava tarkentaa. Ajamisen lisäksi harrastukseen kuuluu kilpaileminen sekä autojen kunnossapito ja säätäminen. Säädettävää löytyy Aavan mukaan jopa monipuolisemmin mitä vakioluokan rata-autoissa. – Lisäksi RC-autoilu on paljon edullisempaa, mitä vaikkapa jokamiehenluokassa kilpailu oikealla autolla. Osa harrastaa molempia, mutta tässä kuitenkin pääsee alkuun muutamalla sadalla eurolla, Aava lisää.

Sosiaalisuus on lajin suola RC-autoilun voi Aavan mukaan aloittaa helpoiten tutustumalla Rauman seudun RC-harrastajien toimintaan.

LIIKUNTA

Rauman ulkorata on Rauman seudun RC-harrastajat ry:n ylläpitämä, mutta kenen tahansa käytettävissä maksutta.

Terveys- ja erityisryhmien sekä uimakoulujen syksyn aikataulut julkaistaan elokuussa liikuntapalveluiden nettisivuilla, kansalaisopiston opinto-ohjelmassa sekä syyskuun Rauma-lehdessä.

Uimahalli Uimahalli on suljettuna 23.5.–8.8. Uimahalli on avoinna 9.8.–28.8. klo 12–20.30. Elokuun viikonloput halli on suljettuna, poikkeuksena vedenalainen konserttitapahtuma 15.–20.8., jolloin noudatetaan erityisaukioloaikoja. Päivisin on opastettuja tapahtumia koululaisryhmille klo 9–14.30 (varattavissa Pyyrmanista) ja vedenalaiset konsertit ke 17.8. ja to 18.8. klo 19–20 ja pe 19.8. klo 20–21.

– Harrastuksen voi aloittaa kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Me neuvomme kyllä, että millainen auto kannattaa hank-

Tennistä Lähdepellolla

kia ja mistä, Aava toteaa.

Lähdepellon kaksi tenniskenttää ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti samoin kuin beach-volley-kenttä Otanlahdessa. Kenttiä voi varata palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

Aava itse tutustui RC-autoihin jo 15-vuotiaana, mutta varsinainen harrastus alkoi vasta 25 vuoden tauon jälkeen. Eniten lajissa viehättää kilpailu rata- ja crossiautojen kanssa ja sen tuoma jännitys. Aava on myös mieltynyt niin kutsuttui-

Junioripesäpalloilun suurleiri Raumalla

hin offroad-autoihin, joilla ajetaan kivillä ja kallioilla. Hyvältä RC-autoilijalta vaaditaan rauhallisuutta, hyvää reaktiokykyä sekä tietynlaista kylmähermoisuutta aivan kuten miltä kilpa-autoilijalta tahansa. – Lisäksi laji on myös todella sosiaalinen. Autopelejä voi pelata kotisohvallakin, mutta se ei ole läheskään sama asia kuin kasvotusten kisailu, Aava lisää. Rauman seudun RC-harrastajat ry:n toimintaan voi tutustua osoitteessa raumrc.net.

Marko Aava on pitkän linjan RC-harrastaja, jolta ajo onnistuu sekä radalla että kallioilla.

Suomen Pesäpalloliitto ry on myöntänyt vuoden 2016 valtakunnallisen suurleirin järjestämisoikeuden Satakunnan Pesäpallolle yhdessä Rauman Feran, Eurajoen Veikkojen sekä Laitilan Jyskeen kanssa. Leiri järjestetään 3.–8. heinäkuuta. Fera sekä muut järjestävät tahot vastaavat leirin järjestelyistä Pesäpalloliiton edustajina. Suurleirille on ilmoittautunut yhteensä 120 tyttöjen ja poikien pesäpallojoukkuetta.

LAPSET & NUORET

VIERAILU SUKLAATEHTAALLE

NUORISOTILAT VUOKRATTAVISSA

Nuorisopalvelut järjestää 21.6. vierailun Fazerin suklaatehtaalle Vantaalle ja kauppakeskus Selloon Espooseen.

Toiminta on kesätauolla, mutta Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja, kiipeilyseinää sekä skeittihallia voi vuokrata.

Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 9 ja paluu Raumalle n. klo 22. Matkan hinta on 20 €/hlö. Tehtaalla alaikäraja on 10 vuotta. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 14.6. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla ensimmäisiltä 4 tunnilta on 80 € ja skeittihallilla 50 €, ylimeneviltä tunneilta hinta 20 €/tunti. Voit myös tiedustella mahdollisuutta saada skeittihallin yksityistilaisuuteen skeittarin ohjausta 2 tunniksi, 30 €/kerta.

PÖLLÄKARIN LEIRIT

Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5 €/tunti. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias.

Taideleirillä 25.–28.7. on vielä tilaa. Leirillä suunnitellaan ja toteutetaan teoksia eri materiaaleista luovuutta ja värejä säästelemättä. Pääset kokeilemaan mm. manga-piirustusta, taidegrafiikkaa, carborundumia ja akryylimaalausta. Leiri on tarkoitettu 4.–6. luokkalaisille. Tiedustele myös muiden leirien peruutuspaikkoja. Leiriesite ja lisätietoja: rauma.fi/palvelut/pollakarin-leirit tai vs. nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 044 793 3223.

Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää. Tiedustelut: vs. nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 044 793 3223.

NUORISOPURJEHDUS KUUNARI HELENALLA Raumalta Turkuun 17.–18.9. Elämyksellisellä purjehduksella opetetaan merellisiä tietoja ja purjehtimistaitoja 13–17-vuotiaille nuorille. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita. Lähtö on Raumalta klo 8 ja paluu linja-autolla Turusta sunnuntaina n. klo 19. Purjehduksen hinta on 60 €. Ilmoittautumiset ja maksu 12.9. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätiedot: Nuorisopalvelut/Rea Poikonen, p. 044 793 3223. Mukaan mahtuu 20 nuorta. Purjehduksen järjestävät Rauman kaupunki ja Suomen purjelaivasäätiö.

FRAMILLA KUVA- JA SANATAITEEN TAIDELEIRIT KUUSKAJASKARISSA 1.–3.8.2016 Leirit on tarkoitettu Euran, Eurajoen, Rauman ja Säkylän 13–17-vuotiaille nuorille. Leirin hinta on 80 € sisältäen venekuljetuksen, yöpymiset, ruokailut, liinavaatteet, ammattitaitoisen ohjauksen ja materiaalit. Ohjaajina ovat Paavo Paunu ja Karoliina Suoniemi. Leirille voi ilmoittautua 22.6. asti. Ilmoittautumiset: www.framilla.info Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Lisätietoja: Mika Koivula, p. 044 422 4852 ja Pirita Laivanen, p. 044 312 4265.

KESÄLEIKKIKENTÄT KUTSUVAT OHJATTUJA KESÄLEIKKEJÄ JA PUUHAA 6.6.–1.7. Maksuton toiminta on tarkoitettu 4–8-vuotialle lapsille. Omat eväät mukaan. Säänmukainen vaatetus. Kovalla sateella ei ole toimintaa. Vapaita paikkoja voi tiedustella paikan päällä kentillä.

Kaaro Seurakuntakodin piha, ma, ke ja pe klo 10–12.30

Kappelinluhta Nallepolku, ti ja to klo 9.30–11.30

Kaunisjärvi Uusi puisto, ti ja to klo 9.30–11.30

Kodisjoki Seurakuntakodin piha, ma, ke ja pe klo 10–12.30

Kortela Koulun piha, ti ja to klo 12.30–14.30

Kulamaa ma, ke ja pe klo 10–12.30

Lappi Hunsalan piha, ma-pe klo 9–13 Tuomistonkatu ti ja to klo 12.30–14.30

Unaja Koulun piha, ti ja to klo 9.30–11.30

Uotila Siilotie, ti ja to klo 12.30–14.30

Avoin päiväkoti Pikkukaislan perhekahvila 6.–23.6. klo 9–13, Uudenlahden päiväkodin 3. krs, Uudenlahdentie 14

Sinilinnun perhepuisto 6.–23.6. klo 9–13, Meijerikatu 4 Pikkulapsiperheille leikin iloa ja seuraa kesäpihalla. Perhepiknik ja omien eväiden grillausta, laululeikkihetki päivittäin. Mahdollisuus osallistua joka päivä.

Kipparin perhepuisto/ Liikennepuisto 6.6.– 7.8., Vähämaanpuisto 7

Arkisin klo 9–13 lapsiperheille. Perhepuistossa mm. lauletaan, liikutaan, puuhaillaan kädentaitojen parissa ja tavataan muita perheitä. Poijupaikkakerhot yli 4-vuotiaille ma, ti ja to klo 13.30–15.30 Ohjattua leikkikenttätoimintaa Kipparinpuistossa ulkoillen, tiistaisin metsässä. Ilmoittautuminen viikoittain p. 044 793 5145. Yleisö-wc ja puiston lelut ovat kaikkien puistossa olevien käytössä aina, kun Kipparin henkilökunta on paikalla. Kiinteät leikkivälineet ovat kaikkien käytössä aamusta iltaan.

Liikennepuisto ma-pe klo 11–19 ja la-su klo 11–17 Huom. to 23.6. klo 11–17, 24.–26.6. suljettu Pyöräilyaika päättyy 15 minuuttia ennen sulkemista. Sateella liikennepuisto on suljettu. 6–12-vuotiailla mahdollisuus harjoitella liikennekäyttäytymistä polkupyörillä sekä polku- ja lokariautoilla. Alle 6-vuotiaat voivat ajaa välineillä oman vanhemman valvonnassa. Polkupyöräily ja polkuautoilu ovat maksuttomia. Lokariautoilu maksaa 1 €/5 minuuttia. Liikennepuistoon voi tulla myös omalla pyörällä. Polkupyörillä ja polkuautoilla ei ajeta samanaikaisesti lokariautojen kanssa. Ajoaikataulu klo 11–13 polkupyörät ja polkuautot klo 13–14 lokariautot klo 14–15 polkupyörät ja polkuautot klo 15–16 lokariautot klo 16–17 polkupyörät ja polkuautot klo 17–18 lokariautot klo 18–19 polkupyörät ja polkuautot

Tiedustelut Leikkikentät, Kipparin- ja Liikennepuisto Minna Niemensivu, p. 044 793 5145 Sinilinnun perhepuisto, leikkikentät Kirsi-Marja Hyppölä, p. 044 793 4579

NOITAJÄRVEN RANTASAUNALLA viihtyvät kaikki

Leena Porkola ja Pekka Mäntynen odottavat vilkasta kesäkautta Noitajärven rantasaunalla.

Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi

Makoisat löylyt, puhdas järvi, mainiot grillauspaikat, leppoisa tunnelma. Noitajärven rantasaunalla Vermuntilassa on tarjolla kaikkea tätä. Kyläläisten lisäksi paikan ovat löytäneet myös kantakaupunkilaiset ja ulkomaalaiset. – Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys huolehtii saunojen lämmittämisestä ja siivoamisesta. Saunat ovat maalaiskunnan perua 1970-luvulta, ja talvilämmin päärakennus rakennettiin kuntaliitoksen porkkanarahoilla vuonna 1993, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Mäntynen kertoo. Talkoilla on tehty grillikatokset, uimaranta ja talven iloksi myös pulkkamäki. Mäntynen kiittää aktiivista talkooporukkaa, jota 600 asukkaan kylässä riittää yhteisiin hankkeisiin. – Kylästämme löytyy kaikki mahdollinen osaaminen ja tarvittavat koneet ja työkalut. Oman työn osuus, mainostulot ja Ravakan Leader-rahoitus ovat mahdollistaneet alueen kehittämisen, lisäksi kaupunki on tullut vastaan antamalla rakennusmateriaalia.

Kauklainen on VUODEN MAAKUNTAKYLÄ

Noitajärvellä kelpaa nyt saunoa myöhään syksylläkin, sillä alueelle saatiin sähköt viime vuonna. Päärakennuksessa voi tarvittaessa keitellä kahvit ja laittaa ruokaa. Osa sähköstä saadaan myös muutama vuosi sitten asennetuilla aurinkopaneeleilla. Tänäkin kesänä talkooväki laittaa hihat heilumaan. Auringonottoa varten tasataan ja kylvetään nurmikkoalue ja rantaa siistitään. Myös rakennusten maalaus on ohjelmassa. Pekka Mäntynen ja johtokuntaan kuuluva Leena Porkola kertovat, että rantasaunasta tuli tärkeä kohtauspaikka ja yhteishengen luoja kaikenikäisille varsinkin koulun myymisen jälkeen. Toinen tärkeä paikka on leikkipuisto Kulamaantien varressa. Lastensa kanssa usein rannalla käyvä Tiina Vesamäki iloitsee Noitajärven puhtaudesta. – Levästä ei ole tarvinnut koskaan huolehtia ja lapset viihtyvät hiekkaleikeissä. Tämä on oikea kylän helmi!

mäki laavuineen on osoittautunut paikaksi, jossa viihdytään.

Kauklaisten 160 asukkaan kylä on vuoden 2016 maakuntakylä. Kylä valloitti tuomariston pitkällä ja laadukkaalla toiminnallaan.

Tuomariston mukaan kylän toiminnassa on huomioitu kaikenikäiset kyläläiset. Myös tiedottaminen kylän sisällä ja kylästä ulospäin on tuomariston mukaan hoidettu mallikkaasti. Kylän esittelyvideo löytyy YouTubesta.

Kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi on remontoitu lopetetun kyläkoulun vanha keittolarakennus. Kylätalossa on kokous- ja juhlatilaa sekä saunatilat. Myös Mennavuoren pulkka-

– Kauklainen on hyvä esimerkki kylästä, jossa väkiluku ei ole ratkaiseva, vaan vahva yhteinen tahto toteuttaa isompaakin projektia, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Marika Seikkula toteaa.

Kauklaisten lisäksi kilpailussa olivat mukana Kyläsaari Porista, Luodonkylä Luvialta, Reposaari Porista, Riuttala-Mustajoki Porista sekä Söörmarkku Porista. Maakunnallisen kilpailun voittaja on mukana myös valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. Satakunnan maakuntakylää valitsemassa oli Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Siikaisten Sammin kylän edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee vuoden maakuntakylän 3 400 euron määrärahalla.

TERVETULOA SAUNOMAAN JA NAUTTIMAAN KESÄSTÄ Kaljasjärven rantasauna

Tiina Vesamäki käy usein lasten kanssa rantasaunalla. Viveka, Elia ja pikkuinen Venner nauttivat auringosta ja hiekkaleikeistä.

Kodisjoella, kylästä n. 300 m Ihoden tielle, jota ajetaan n. 1 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Saunamaksu 2 € aikuiset ja 1 € lapset.

Lapin rantasauna Narvijärven rannalla, Valtatie 12:lta Hinnerjoen tietä n. 2 km, josta Ruonantietä n. 2 km. Matkaa Rauman keskustasta n. 24 km. Yleisövuorot 3.6.–31.8. sunnuntaista perjantaihin klo 16–22. Saunamaksu 3,50 € aikuiset ja 2 € lapset.

Lillonkarin rantasauna Unajassa, Pyhärannantien varrella. Matkaa keskustasta n. 10 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Maksuton.

Mantereenpään rantasauna

Noitajärven rantasauna Vermuntilassa. Valtatie 8:lta Vermuntilan kylän ohi n. 2 km, jolloin tienviitta vasemmalle. Matkaa keskustasta n. 13 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

Pitkäjärven rantasauna Vasaraisilla, Kodisjoen tietä n. 12 km, jolloin oikealla tienviitta ja matkaa vielä n. 1,5 km. Matkaa keskustasta n. 12 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

Tenhonperän rantasauna

Sorkassa, Puulun tien päässä, matkaa keskustasta n. 13 km.

Kortelassa. Kortelantietä 1,3 km, josta käännytään oikealle Santperäntielle, jota n. 1 km. Matkaa keskustasta n. 6 km.

Yleisösaunavuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 15–19. Maksuton.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

Yleisövuorot ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun. Rantasaunat ovat myös vuokrattavissa 1.5.–30.9. paitsi Tenhonperän sauna. Kaljasjärven ja Noitajärven rantasaunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden. Kaljasjärvi: Juhani Raula, p. 044 534 1452, Lappi: Kaija Koskinen, p. 044 257 5885, Lillonkari: Esa Kivimäki, p. 0400 114 332, Mantereenpää: Åke Vastavirta, p. 044 279 1201, Noitajärvi: Pekka Mäntynen, p. 040 150 3806, Pitkäjärvi: Jari Hannula, p. 050 542 5072 ja Tenhonperä: Marja-Leena Marttinen, p. 050 544 4558.

Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Marika Seikkulan mukaan Kauklainen on hyvä esimerkki kylästä, jossa väkiluku ei ratkaise vaan vahva yhteinen tahto toteuttaa isompaakin projektia.

RAUMAN OPPAIDEN YLEISÖOPASTUKSET 28.6.–31.7. Ma 13.6. klo 17.30 Nortamo-aiheinen Vanhan Rauman kävelykierros Kesto 1,5 h, lähtö kaupungintalon edestä (Kanalinranta 3). Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Keskiviikkoisin klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Kesto 1,5 h, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

La 13.8. klo 12 ja 13 Vanhan Rauman non-stop-kävelykierrokset Kesto 45 min, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Maksu 5 € käteisenä oppaalle.

Torstaisin klo 17.30 Vanhan Rauman rooli/teemaopastettu kävelykierros Kesto 1,5 h, lähtö kaupungintalon edestä (Kanalinranta 3). Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Ti 30.8. ja 6.9. klo 17.30 Seminaarinmäen kävelykierros Tutustutaan myös kasvihuoneeseen ja juhlasaliin. Kesto 1,5 h, lähtö Seminaarinmäeltä (Seminaarinkatu 1). Maksu 6 € ja 3 €/opiskelija käteisenä oppaalle.

Lauantaisin klo 12, 13 ja 14 Vanhan Rauman non-stop-kävelykierrokset Kesto 45 min, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta. Maksu 5 € käteisenä oppaalle.

Tiistaisin klo 17.30 hautausmaakierros Mielenkiintoisten henkilöiden viimeisiä leposijoja, muistomerkkejä ja vanhan hautausmaan tunnelmaa. Kesto 1,5 h, lähtö Kordelinin kappelilta (Kaunisjärvenkatu 4). Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Sunnuntaisin klo 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros suomeksi ja englanniksi Kesto 1,5 h, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

PITSIVIIKOLLA 23.–31.7. yleisten opastuskierrosten lisäksi Ma 25.7. klo 16.30 Talot tarinoivat -kierros Kävelykierros Vanhan Rauman talojen ja asukkaiden tarinoiden parissa. Kesto 1,5 h, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle. Ma-la 25.–30.7. Vanhan Rauman non-stop-kävelykierrokset klo 12, 13 ja 14. Kesto 45 min. Maksu 5 € käteisenä oppaalle. Pe 29.7. klo 11 Pits de Rauma’n opastettu keppihevosvaellus Vanhassa Raumassa Kesto 1,5 h, lähtö kulttuuritalo Posellin edestä (Nortamonk. 12). Hinta 2 € käteisenä oppaalle. Yhteistyössä Rauman Hevosystävien kanssa. La 30.7. klo 15 Vanhan Rauman kävelykierros Kesto 1,5 h, lähtö Vanhalta Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Rauman oppaat ry

Tilatut opastukset: Rauman matkailuneuvonta, p. 02 834 3512

TÖISSÄ kaupungilla Timo Laitinen, kaupungingeodeetti Tekninen virasto, kiinteistö- ja mittaustoimi Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

Mitä kaupungingeodeetin työhön kuuluu? Työhöni kuuluu kiinteistö- ja mittaustoimen, rakennusvalvonnan sekä ympäristönsuojelun vastaavana toimiminen.

Miten päädyit kyseiseen ammattiin? Aloitin maanmittausinsinöörin opinnot vuonna 1998 Mikkelissä. Valmistuttuani vuonna 2002 työskentelin pari vuotta Tampereella, minkä jälkeen opiskelin diplomi-insinööriksi. Opintojen jälkeen tein Porissa Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistolla tilusjärjestelytoimituksia sekä toimin myöhemmin tilusjärjestelypäällikkönä. Viime syksynä työkaverini vinkkasi avoimesta työpaikasta Raumalla. Hain paikkaa ja aloitin työt kaupungingeodeettina 1.4.2016.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä? Kiinteistö- ja mittaustoimella on keskeinen rooli kunnan maapolitiikan hoidossa, johon sisältyy esimerkiksi maaomaisuuden hankinta ja luovutus sekä käyttölupien antaminen erilaisia tapahtumia varten. Myös kiinteistöinsinöörin sekä kiinteistörekisterinpitäjän lakisääteiset tehtävät työllistävät. Vastaamme kiinteistöpuolen asioista, joten olemme yllättävän monissa kunnan asioissa mukana.

Millainen kaupunki Rauma on geodeetin näkökulmasta? Rauma on vireä ja hyvä kaupunki asua ja tehdä töitä. Kaupunki, josta Satakunnan muutkin kaupungit ja kunnat voivat ottaa mallia.

Mikä työssäsi on kaikkein mieluisinta? Ihmisten kanssa toimiminen. Työ on vastuullista ja jokainen työpäivä on erilainen.

Mikä on geodeetin tärkein ominaisuus? Hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky tehdä päätöksiä.

Mitä teet töiden vastapainoksi? Perheen kanssa tulee tehtyä yhdessä kaikenlaista. Lisäksi käyn lenkillä ja treenaan kahvakuulalla. Syksyllä viikonloput menevät hirvi- ja peurajahdeissa.

Kuvaile Raumaa kolmella sanalla Viihtyisä, dynaaminen, suunnannäyttäjä.

LĂ¤hde mukaan teatterimatkalle Tampereelle perjantaina 28.10.

Perheen patriarkan poismeno suistaa suvun raiteiltaan. Kumpi pojista, Norman vai Arthur, nyt huolehtii Ă¤idistĂ¤? Kuka saa isĂ¤n Rolexin? Kumpaa miniĂ¤Ă¤ isĂ¤ vihasi? Ja kenen kanssa hĂ¤n muhinoikaan pyykkihuoneessa? Drexelin perheen elĂ¤mĂ¤ on kuin parhaimmastakin saippuasarjasta. Tuskin on arkku ehtinyt sulkeutua, kun perhesalaisuudet ponnahtavat esiin. Suvun vĂ¤linen nokkapokka on hilpeĂ¤Ă¤ seurattavaa. Komediassa huvitellaan tĂ¤ysin rinnoin ihmisten pikkumaisuudella, itsekkyydellĂ¤ sekĂ¤ ahneudella â&#x20AC;&#x201C; ja sĂ¤Ă¤dyttĂśmyyden rajoja hipoen. KĂ¤sikirjoittaja Larry David on sitcomin kiistaton mestari. HĂ¤n on tuottanut ja kĂ¤sikirjoittanut kaikkien aikojen menestyksekkĂ¤intĂ¤ tv-sarjaa SeinfeldiĂ¤. Suku on syvĂ¤ltĂ¤ (Fish in the Dark) sai ensi-iltansa viime vuonna ja se rikkoi Broadwayn kaikki kassaennĂ¤tykset.

Lippu ja matka yhteensĂ¤ 49 â&#x201A;Ź. LĂ¤htĂś Rauman linja-autoaseman tilauslaiturista klo 16.15. Kuvassa Aimo RĂ¤sĂ¤nen (etualalla vas.), Pentti Helin, Elsi HyytiĂ¤inen, Ilkka Uolevi, Ella MettĂ¤nen, Eeva-Riitta Salo, Miia Selin, Jaana Oravisto, Severi Saarinen, Teija Auvinen, Emmi Kaislakari, Jaana Oravisto, Tuire Salenius, Matti Pussinen-Eloranta ja Catherine Knuutila. Kuva Kari Sunnari

Varaa lippusi pikaisesti ja lunasta se 23.9. mennessĂ¤ Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

" !

" ! " " " " " ! " " " " " " 30

RAUMAN KESÄTEATTERISSA 2.6. - 9.7.2016

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17

Rauman KESÄ 2016

TAPAHTUMAN NIMI

PÄIVÄMÄÄRÄ

PAIKKA

LIPUNMYYNTI

Sisko ja sen veli, Rauman kesäteatteri

2.6.–9.7.

Rauman kesäteatterin lava, Fåfänga Lippupiste

Klustermus-festivaali

11.6.

Syväraumanlahti

Rauman Rantafutis -turnaus

17.–19.6.

Otanlahti

Rauma Biennale Balticum 2016 Vulnerability - Haavoittuvuus -näyttely 18.6.–18.9.

Rauman taidemuseo, Kuninkaankatu 27

Islantilaisen Kór Glerárkirkju -kuoron konsertti

20.6. klo 18

Poselli, Nortamonkatu 12

RMJ - Raumanmeren Juhannus

24.–25.6.

Otanlahti

Danny-musikaali, Rauman Iltanäyttelijöiden kesäteatteri

28.6.–22.7.

Santtio, Pyhäranta

Inspira ry:n kesänäyttely

1.–31.7.

Nokan torppa, Suvitie 10

Ikkuna tilkkumaailmaan -näyttely

1.–31.7.

Vitriinigalleria, Nortamonkatu 5

Pesäpallon suurleiri 2016

3.–8.7.

Rauma, Eurajoki, Laitila

Sunnuntaikirppikset

3.7.–7.8. Kauppatori

Täydellinen tätini, Jo-Jo Teatterin kesäteatteri

5.7.–3.8.

Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaari

Iloiset iltatorit

5.7.–4.8.

Kauppatori

Suomen Kuvataiteen päivä

10.7.

Pölkyillä vipinää, Lapin Patolampiteatterin kesäteatteri

22.7.–8.8.

Tarhakuja 5, Lappi

Kansainväliset Suurmarkkinat

28.–30.7.

Keskusta

Pitsiviikko

23.–31.7.

IskelmäKesä Rauma -festivaali

29.–30.7.

Mustan Pitsin Yö

29.7.

Parpansalin puisto

Lippupiste, Tiketti

Käsityöläismarkkinat

29.7.–30.7. Kalatori

Pitsiviikon kulttuurihölkkä

30.7. klo 12

Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali

2.–6.8.

Jääkiekon Pitsiturnaus

5.8.

Lippupiste, Pyyrman

Kivikylän Areena

Lapin Löylypäivät

5.–7.8.

Löylyhölkkä

6.8. klo 14

Lappi on auki -yrityssuunnistus

6.8. klo 9–14

Lappi

Fahrenheit 451 -kesäteatterinäytelmä

6.–14.8.

Kirjaston sisäpiha, Alfredinkatu 1

Rauma Blues

12.–13.8.

Brummi ja Parpansalin puisto

Sirkus Finlandia

15.8. klo 18.30

Karin pysäköintialue, Sahankatu

Ticketmaster

Life Aquatic - vedenalainen ääni- ja veistoskonsertti

17.–20.8.

Uimahalli, Hankkarintie 8

Pyyrman

Blue Sea Film Festival

19.–21.8.

Muinan suvijuhla

21.8. klo 14

Narvi-triathlon

27.8. klo 13

Kepparitalli Pits de Rauman syystapahtuma

3.9.

Muinan syysmarkkinat

10.9. klo 10–13

Rauman Silakkamarkkinat

17.–18.9.

Kanalinranta

Nurmes Trail 2016 -polkujuoksutapahtuma

18.9. klo 14.30

Nurmeksen saari

Nihattulan koulu, Oikopolku 25

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA:

Palvelupiste Pyyrman: Ticketmaster: Lippupiste: Valtakatu 2 Rauman Lukko Makuuni Prisma Rauma p. 02 834 5001 Kuninkaankatu 3 Nortamonkatu 18 Porintie 4 ma, ke ja to klo 9–16 ma–pe 9–16 su–to 13–21 ma–la 8–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15 pe–la 12–22 su 10–21

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.