Kaupungin tiedotuslehti
3
•
2015 Koulutyö hyvässä vauhdissa s. 14
Tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen s. 4–5
Syksy kutsuu kuntoilemaan s. 20–23
SISÄLTÖ
Tässä numerossa:
4
6
4
Rauma tähtää kestävään kasvuun
6
Eskimo somessa kotonaan
8
Uudenlaista yhteistyötä teollisuuspuistossa
10 HINKU mukana Satahima-hankkeessa 11
SOTE-uudistus tuo muutoksia
12 Merituulesta sisältöä arkeen 14 Koulun muutto vaatii asennetta 16 Geokätköily vie mennesään
8
17
Myllytonttu sai nykyaikaiset tilat
20 Syksy kutsuu liikkumaan 21
Syksyn terveysliikuntaryhmät
24 Toimintaa lapsille ja nuorille 26 Kylissä tapahtuu 28 Rauman syksy 2015
12
17
Tiedotuslehti 3 • 2015 Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:
20 2
Raija Lehtorinne, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3313 Pauliina Ylenius PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo
TIESITKÖ?
Katuvalaistuksen vikailmoitus Rauman kaupungin tekninen virasto huolehtii katuvalaistuksesta kaupunkialueella. Valaistusta huolletaan ja rikkinäiset lamput vaihdetaan uusiin huoltokierrosten aikana, joita tehdään 2–3 valaistuskauden aikana. Yksittäisiä rikkinäisiä lamppuja ei vaihdeta, mutta laajemmat viat ja useiden lamppujen vika-alueet korjataan myös huoltokierrosten välissä. Vikailmoituksen voi lähettää lomakkeella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta.
Rauma mukana arktisessa pilotissa Rauman kaupunki osallistuu Kemin kaupungin ja Digipolis Oy:n vetämään ARKTISUUS-seutukaupunkipilottiin. Pilottihankkeen konkreettisia toimia ovat mm. markkinatiedon välittäminen pohjoisesta investointimarkkinasta sekä yritysten auttaminen arktisille markkinoille. Hankkeessa ovat mukana myös Lieksa, Suupohja sekä Kemi-Tornion seutu. Kohderyhminä ovat infrarakentamisen, talonrakennus- ja teollisuusrakentamisen yritykset sekä teollisuuden palveluyritykset.
Palvelutori tukee ikääntyviä Rauman Palvelutori on aloittanut toimintansa kaupungintalolla. Palvelutori-hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyvien kuntalaisten kotona selviytymistä. Palvelutorilla kävijöitä palvelee palveluneuvoja. Palvelutorille tuleva tai sinne yhteyttä ottava ikäihminen tai hänen omaisensa saa maksutta ja helposti vastauksen kysymyksiinsä. Käynti tiloihin on sisäpihalta.
Pääkirjoitus 4.9.2015
RAUMAN TARINASSA kuljemme pää pilvissä, mutta jalat maassa Raumalla on tehty paljon työtä kaupungin kehittämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Vastoinkäymiset eivät ole meitä lannistaneet, vaan energia on suunnattu uusiin mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden turvaamiseen. Ponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Tällä hetkellä telakka-alueella sijaitseva teollisuuspuisto toimii täysillä, Lakarin alue on valmis vastaanottamaan lisää yrityksiä ja neuvotteluja uusien yritysten saamiseksi kaupunkiin käydään jatkuvasti. Nämä kaikki tietävät työtä ja toimeentuloa myös meille raumalaisille. Satakuntalaiseen tapaan olemme ahkeroidessamme olleet saavutuksistamme suhteellisen hiljaa. Nyt on aika kertoa kaupunkimme yritysystävällisyydestä myös muille. Siksi järjestämme syyskuussa seminaarin, jossa kerromme eri yritysten ja teollisten toimijoiden edustajille raumalaisesta osaamisesta ja satsauksesta kestävään kasvuun. Valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta odotellessa Raumalla valmistaudutaan tulevaan kehittämällä aktiivisesti omaa sotetoimintaa. Tavoitteena on muun muassa tuottaa kuntalaisille parempaa palvelua tiivistämällä eri alojen osaajien yhteistyötä. Sote-palveluissakin siis mitataan kaupungin uudistumiskykyä. Syksy tuo tullessaan paljon tapahtumia. Erilaiset messut ja markkinat tarjoavat ohjelmaa vapaa-ajan harrastusten lomaan. Mitäpä jos me raumalaiset olisimme mukana luomassa Suomeen uusia työpaikkoja sijoittamalla euromme paikallisiin ja suomalaisiin tuotteisiin – kuten Rauman Kauppakamarin ja Yrittäjien edustajat suosittelevat.
Raija Lehtorinne päätoimittaja
facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma
3
Lisää palvelutarjontaa Kuva: Pirkko Ylilammi
tähtää kestävään kasvuun Teksti: Pirkko Ylilammi kuva: Juha Sinisalo
Työtä, työpaikkoja ja uusia toimialoja. Niitä tarvitaan, jotta Rauma pysyy vahvana ja elinvoimaisena. Kaupunginjohtaja Kari Koski viittaa pääministerin usein käyttämään kasvuloikka-ilmaukseen. – Sellaisen Raumakin tarvitsee. Kaupunki on tehnyt lujasti töitä kestävän kasvun ja kilpailukyvyn eteen. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole tarjolla, joten yhteisiä ponnisteluja jatketaan Kosken mukaan määrätietoisesti. Paljon on saavutettukin: telakka-alue on omissa käsissä ja sen tilat ovat käytännöllisesti katsoen täynnä meriteollisuuteen liittyvää yritystoimintaa. Laivojen uudisrakennuksenkin suhteen Koski on luottavainen.
– Telakoiden kesken alkaa nyt olla hyvä työnjako. Ajankohtaisimpana tavoitteena on saada Lakarin logistiikka- ja yritysalueelle lisää yrityksiä Logistikas Oy:n avattua pään. Aluetta markkinoidaan ensi viikolla seminaarissa, jonne on tulossa yritysten edustajia eri puolilta Suomea. – Tavoitteenamme on lisätä Rauman tunnettuutta ja houkuttelevuutta yritysmyönteisenä paikkana, Koski kertoo ja viittaa kaupungin strategiaan, Rauman Tarinaan. Sen hengessä myös useat paikalliset yrittäjät kertovat seminaarissa yritystensä tarinat.
Kasvattajarahasto yhteistyön tuloksena Kari Koski on erityisen tyytyväinen kesällä perustettuun pääomasijoitusrahastoon, jonka synnyttämiseen tarvittiin 1,5 vuotta ja noin 250 palaveria, pääasiassa Helsingissä. Vastaava rahasto on vain Oulussa. – Kasvattajarahaston pääoma on nyt käytännössä 12 miljoonaa euroa. Rahasto tekee sijoituksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kohderyhminä ovat erityisesti nuoret ja aloitusvaiheessa olevat kasvuyritykset, joilla rahoituksen saaminen on usein vaikeaa. Rahaston perustaminen kertoo Kosken mukaan paljon paikallisten yrittäjien sitoutumisesta ja Kaupunginjohtaja halusta kehittää omaa kotikauKari Koski uskoo Lakarin logistiikka- ja yrityspunkia vaikeassa taloudellialueen VT 8:n varrella sessa tilanteessa. Kaupungin houkuttelevan lisää lisäksi rahaston perustajajäseuusia yrityksiä. niksi on pankkien lisäksi sitoutunut toistakymmentä raumalaista pk-yritystä tai yksityishenkilöä. Julkiselta puolelta myös Eurajoen kunta, Rauman seurakunta ja valtio ovat mukana perustajajäseninä.
4
Kaupunki neuvottelee tällä hetkellä usean yrityksen kanssa toiminnan sijoittumisesta Raumalle. Keskusteluissa olevien investointien arvo on Kosken mukaan reilusti yli 200 miljoonaa euroa. Osasta päätöksiä on tulossa vielä syksyn aikana. – Nyt pitää vain malttaa ja painaa. Selvää myös on, että hyödyt työpaikkoina ja veroeuroina tulevat vähintään kolmen vuoden viiveellä. Koski korostaa, että Rauma haluaa kohdella tasapuolisesti kaikenlaisia yrityksiä. Teollisten työpaikkojen lisäksi kaupunkiin ovat tervetulleita myös palveluyritykset. – Myös jo Raumalla toimivat palvelualan yritykset ovat kaupungille tärkeitä ja samalla merkittäviä työllistäjiä. Tarvitsemme Porin ja Turun väliin vahvan seudullisen keskuksen. Rauma tuottaa elinvoimaa ja tarjoaa työpaikkoja myös naapurikuntien asukkaille, mitä ei pidä unohtaa.
Hyvät lähtökohdat Raumalla on totuttu vakaaseen elämänmenoon ja hyviin julkisiin palveluihin. – Edelleenkin meillä puhutaan pienestä vyön kiristyksestä moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Raumalla on velkaa 10 euroa asukasta kohti, kun maan keskiarvo on 2400 euroa. Täällä on saatu olla pitkään rauhassa, eikä omasta tekemisestä tai menestyksestä ole totuttu kertomaan muille. Nyt on aika! Yritykset miettivät omista tarpeistaan, minne ne sijoittuvat. Paikkakunnan antama vaikutelma on tärkeä. Hyvä maine, vahva talous ja yritysmyönteisyys ovat asioita, joista Rauman kannattaa kaupunginjohtajan mielestä pitää kiinni. – Suurin munaus, jonka voisimme itse tehdä, olisi yhteisen sävelen kadottaminen. Koko orkesterin pitää olla mukana ja yhteisen päämäärän pitää olla kaikkien tiedossa. Meidän pitää myös uskaltaa tehdä päätöksiä, sitä yritykset odottavat. Kaupungin toimintakulttuurin viilaaminen strategian mukaiseksi on jo alkanut. Koski tiivistää sen näin: Varmistetaan, että mennään samaan suuntaan, kyseenalaistetaan vanhat toimintatavat ja keskitytään olennaiseen.
Rauman Yrittäjien toiminnanjohtaja Riikka Piispa ja Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Marko Mikkola pitävät kansainvälistymistä välttämättömänä.
Riikka Piispa ja Marko Mikkola:
KASVUN EVÄÄT
haettava maailmalta Teksti: Pirkko Ylilammi kuva: Raija Lehtorinne
Riikka Piispa aloitti Rauman Yrittäjien toiminnanjohtajana tammikuussa ja Marko Mikkola Rauman kauppakamarin toimitusjohtajana toukokuussa. He ovat panneet merkille, että alueen yrittäjillä on toimivat verkostot ja vahva sitoutuminen yhteistyöhön. Molempien mielestä Rauman ja koko Suomen avainkysymys on kansainvälistyminen ja siihen he tarjoavat apuaan. – Tarvitsemme lisää rohkeutta ja kekseliäisyyttä. Pienikin yritys voi kansainvälistyä vaikka verkkokaupan avulla. Toisaalta isot yritykset ulkoistavat yhä enemmän toimintojaan ja avaavat näin uusia mahdollisuuksia pienemmille yrityksille, Riikka Piispa toteaa. Marko Mikkola muistuttaa, että maailmanlaajuinen kauppakamariverkosto on kansainvälistymisessä ja vientiponnisteluissa hyvänä apuna. – Melkein maassa kuin maassa meillä on joku kontakti. Luotettavan yhteistyökumppanin löytäminen esimerkiksi Kiinassa on tärkeää, pitkään maassa asunut Mikkola korostaa. Kiinassa on hänen mukaansa nykyään noin 400 suomalaisyritystä. Suomalaiset ovat myös haluttuja yhteistyökumppaneita. Aasiassa mennään kovaa osittain sen vuoksi, että siellä voidaan ottaa käyttöön heti parhaat käytännöt uusiin tehtaisiin. Tämä on Piispan ja Mikkolan mukaan todellinen haaste, johon meidän on vastattava koulutuksella. Pitää olla parempi. – Tutkimusta ja tuotekehitystä ei saa unohtaa. Toinen tärkeä alue on yritysten, oppilaitosten ja yliopistojen yhteistyö, jota pitäisi edelleen vahvistaa. Kasvu Open -tyyppiset sparrausohjelmat ja erilaiset yrityskiihdyttämöt ovat tervetulleita, Riikka Piispa sanoo. Matkailu olisi mitä mainioin vientituote niin Rauman ja miksei koko maankin kannalta. Tässä suhteessa meillä olisi paljon käyttämätöntä potentiaalia, Piispa ja Mikkola arvioivat Vanhaa Raumaa ihastellessaan. Molempia harmittaa Rauman huono saavutettavuus. Matkan pitäisi sujua helposti julkisilla, sillä siihen ihmiset isoissa kaupungeissa ovat tottuneet. Helppoa ratkaisua asiaan ei ole. On kuitenkin yksi todella iso asia, johon jokainen meistä voi omalla panoksellaan vaikuttaa, Rakastunut Raumaan -kauppiaita osan työajastaan luotsaava Riikka Piispa muistuttaa. – Käytetään paikallisia palveluja! Mikkola komppaa ja lisää: Jos me kaikki ostaisimme kympillä lisää suomalaista työtä joka kuukausi, niin voisimme yhdessä luoda Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa.
5
FAKTA Rauman kauppakamari on alueen yritysten edunvalvonta-, yhteistyö- ja palveluorganisaatio. Kauppakamarin jäsenistöön kuuluu lähes 400 seudun merkittävintä yritystä pienistä ja keskisuurista suuriin yrityksiin. Myös seudun kunnat ovat kauppakamarin jäseniä. Rauman Yrittäjät ry on lähes 800 raumalaisen yrityksen eduksi työtä tekevä järjestö. Toimintaan kuuluvat edunvalvonta, jäsenten kouluttaminen ja verkostoitumista tukevat jäsentapaamiset. Rakastunut Raumaan -kauppiaisiin voivat liittyä Rauman keskusta-alueen yritykset ja organisaatiot. Päämääränä on ylläpitää ja kehittää Rauman keskustan elinvoimaisuutta.
Toimitusjohtaja Peter Fredmanin mukaan perheyritys toimii pitkäjänteisesti. Eskimossa kvartaali on 25 vuotta. Myös monilla tuotteilla on ollut pitkä elinkaari.
– somessa kotonaan Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat: Juha Sinisalo
Eskimo Finland tekee Rauman Lapissa tuotteita, jotka jokainen kotikokki tuntee. Ilman Elmukelmua tai Eskimo-leivinpaperia arki takkuaisi. Eskimo on toisen polven suomalainen perheyritys, joka on ottanut some-ajan keinot ennakkoluulottomasti haltuun markkinoinnissa ja brändinsä rakentamisessa. Niin tavalliset kuluttajat kuin ammattilaisetkin ovat löytäneet yhtiön kattavat verkkopalvelut, chatin ja Youtube-videot. Toimitusjohtaja Peter Fredman sanoo vastaavansa twitter-viestiin tavallisesti viidessä minuutissa. – Liiketoiminnan muuttuminen digitaaliseksi on tätä päivää, ja se avaa suuria mahdollisuuksia kaikille yrityksille. Asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä ja tekijöistä. Omien kasvojen antaminen yritykselle on ollut tietoinen valinta, myös ahkerana
bloggaajana tunnettu Fredman toteaa ja vertaa avointa toimintatapaa osuvasti avokeittiöön.
Parhaiden makujen puolesta Eskimon uuden strategian kärkeen on nostettu ylivoimainen asiakaskokemus ja lupaus taistella parhaiden makujen puolesta. – Päätimme luopua tuotantokeskeisestä ajattelusta ja aloimme miettiä, mikä asiakasta oikeasti kiinnostaa hyvän lopputuloksen kannalta. Me emme voi vaikuttaa raaka-aineisiin, mutta ruuan valmistukseen, säilyttämiseen, kuljettamiseen ja keittiön puhdistamiseen voimme tarjota ratkaisuja. – Asiakkaalle tärkeitä asioita ovat luonnollisesti myös helppous ja kustannustehokkuus. Näitä edustavat mm. suojapakkaukset, joilla ammattikeittiöt
6
voivat vähentää tiskaamista. Tuoteuutuuksiamme ovat myös uudelleen suljettavat muovipussit, joille löytyy käyttöä paljon muuallakin kuin keittiössä, Fredman kertoo.
Kokonaisia järjestelmiä ammattilaiskeittiöille Puolet yrityksen liikevaihdosta tulee päivittäistavaratuotteista ja toinen puoli ammattilaiskeittiöistä, joissa Eskimo Finland on monesti mukana suunnitteluvaiheesta lähtien. – Satsaamme ruuanvalmistusteknologiaan. Toimitamme kokonaisia ateriankuljetusjärjestelmiä julkiselle puolelle mm. vanhusten ateriapalveluihin. Langaton tuotteiden lämpötilojen valvonta on osa prosessia. Tuotekehityksellä on tärkeä asema Eskimossa. Uusia tuoteideoita on syntynyt
Elmukelmusta on kansan suussa tullut yleisnimi tuorekelmuille. Vakuumi-pakastuspussi suojaa lihan ja kalan makuhävikkiä ja pakastusvaurioita vastaan. Ilman poistaminen pumpun avulla käy helposti.
niin asiakkaiden kuin omistakin tarpeista. – Rakastan kalastamista ja mietin, miten saisin kalan säilymään hyvänä mahdollisimman pitkään. Näin syntyi vakuumipussipakkaus, jota voi käyttää myös uudelleen. Muovilla on edelleen sijansa pakkauksissa ja tuotteiden säilyttämisessä, mutta kuitupohjaiset tuotteet valtaavat yhä enemmän alaa. Fredmanin mukaan myös älyn osuus kasvaa, jos ei yksittäisessä ateriapakkauksessa, niin vähintäänkin kuljetuslaatikoissa. – Varmasti take away -palvelut lisääntyvät, mutta eivät keittiöt kodeista mihinkään häviä. Ruuan alkuperä ja puhtaus ovat helppouden ohella asioita, joita ihmiset yhä enemmän ruuanvalmistuksessa arvostavat.
FAKTA Eskimo Finland Oy Yhtiön perusti Peter Fredmanin isä Christer Fredman, joka osti Euran Kuluttajatuotteet Ahlströmiltä vuonna 1997. Alkuun myyntityö vaati faksin, lankapuhelimen sekä paljon ajokilometrejä. Vuonna 2002 yrityksen nimi muuttui Euracon Oy:ksi, jolloin myös pojat Peter ja Clas tulivat mukaan yrityksen toimintaan. Vuonna 2013 yrityksen nimi muuttui Eskimo Finland Oy:ksi. Espoossa pääkonttoriaan pitävän Eskimon suurimpia asiakkaita ovat kunnat, sairaanhoitopiirit ja kaupan keskusliikkeet. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 23,5 miljoonaa, josta viennin osuus on 12 %. Henkilökuntaa on noin 70. Eskimo Finland Oy osallistuu Rauman kaupungin HINKU-ohjelmaan. Tehtaan tuotannossa syntyy paljon sivuvirtoja, jotka kierrätetään lähes 100-prosenttisesti. Myös energiatehokkuuteen on panostettu merkittävästi.
7
FAKTA Uudenlaista yhteistyötä
TEOLLISUUSPUISTOSSA Teksti ja kuva: Sari Mantere
Seaside Industry Park on teollisuuspuistokokonaisuus, joka koostuu entisen telakan alueella toimivista itsenäisistä yrityksistä. Alueen yritykset muodostavat toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Veturiyrityksinä ovat Rolls-Royce Oy, Steerprop Oy, Logistikas Oy sekä Rauma Marine Constructions Oy. Kaikilla yrityksillä on joku kytkös metalliteollisuuteen ja meriteknologiaan. Kaikkiaan vuokralaisia telakan alueella on 25. Yksi niistä on vuoden verran kortteeria Raumalla pitänyt Ermail Oy. Yrittäjä Jussi Seikkula on tyytyväinen Seaside Industry Parkiin ja sen toimintaan. – Meillä on pelkästään positiivista sanottavaa. Kaikki ovat mukana tässä jutussa. Ei sanota ei käy, vaan selvitetään ja tehdään yhteistyötä. Jussi Seikkula kehuu alueen hyvää virettä ja tekemisen meininkiä. Yrittäjä itse kertoo saaneensa uuden toimipisteen myötä uutta intoa ja puhtia. – Nyt kun täällä kulkee, huomaa, että alueella on paljon uutta toimintaa. Pintakäsiteltävät kohteet vaihtuvat tiuhaan.
Laivateollisuusyritykset toimivat verkostona Ermail tuli alueelle kesällä 2014 ja on yksi Rauma Marine Constructionsin eli RMC:n yhteistyöyrityksiä sekä RollsRoycen alihankkijoista. Yrityksen toimialaa ovat pintakäsittelytyöt. Laivanrakennusyhtiö RMC on koonnut ympärilleen verkostoyrityksiä, joiden kanssa projektit toteutetaan yhteistyössä. Toimintakonsepti on uusi ja poikkeaa tavoiltaan ja luonteeltaan perinteisestä alihankkijaketjusta. – Emme tee vuosisopimuksia yrityksen kanssa, vaan tunnemme verkostoyritystemme osaamisen, ja näistä valitaan joka projektiin tarvittavat kumppanit, kertoo RMC:n toimintaperiaatteista tuotantojohtaja Markku Uusitalo. Toimintatapa on herättänyt paljon kiinnostusta. – Tässä vielä haetaan toimivinta linjaa ja keskinäisiä rajapintoja, miettii Uusitalo ja kertoo, että tällä toimintaperiaatteella organisaatio pysyy matalana ja myös työn tilaaja RMC on mukana syvällä toteuttamisessa.
Telakkateollisuusyritys STX Finland Oy:n lopetettua toimintansa Raumalla moni pelkäsi alueen hiljentyvän ja pölyttyvän käytön puutteessa, mutta toisin kävi. Telakan aluetta ja sen toimintoja on hoitanut Seaside Industry Park loppuvuodesta 2013 lähtien. Seaside Industry Park on teollisuuspuistokokonaisuus, joka koostuu entisen telakan alueella toimivista itsenäisistä yrityksistä. Maa-alueen ja kiinteistöt omistaa Rauman kaupunki, ja niitä hallinnoi sekä koordinoi kiinteistöosakeyhtiö Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy. Alueelle on valittu yrityksiä, joiden toiminta muodostaa toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Veturiyrityksinä ovat Rolls-Royce Oy, Steerprop Oy, Logistikas Oy sekä Rauma Marine Constructions Oy.
– Meidän pitää verkostossa ottaa vastuu omasta toiminnastamme. Saamme olla mukana kehittämässä verkoston toimintaa alueen muiden toimijoiden kanssa, kertoo Jussi Seikkula verkostoyrityksenä toimimisesta. Laivatilausta RMC ei ole haastatteluhetkeen mennessä vielä saanut, mutta verkot ovat niin sanotusti vesillä koko ajan. Arctia Shippingin kanssa on sopimus kahden aluksen huolloista, ja parhaillaan työn alla on kelluva vapaa-ajankeskus Arabiemiraatteihin. Suuri rakennusallas ja tehokkaat nosturit ovat herättäneet kiinnostusta monissa laivanvarustajissa ja logistiikka-alan yrityksissä. – Kun ei ole laivatilausta, pidetään infra kunnossa ja tehdään muita alaan liittyviä töitä, esimerkiksi lohkoasennuksia sekä huolto- ja korjaustelakointeja, kertoo Markku Uusitalo RMC:ltä. Vaikka Seaside Industry Parkin toimintaa kehutaan ja kiitellään, tunnustavat kaikki kolme jatkuvan kehittämisen olevan ehdoton edellytys. – Alue on iso. Se on jatkuvaa miettimistä, mitä ja miten tiloja käytetään, kertoo Markku Uusitalo. – Täällä tapahtuu nyt paljon. Muutamilla yrityksillä on laajenemissuunnitelmia, mikä vaikuttaa koko toimintaan, lisää Jenni Mäenpää Meriteollisuuskiinteistöt Oy:stä.
Jenni Mäenpää Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:stä, tuotantojohtaja Markku Uusitalo RMC:stä ja yrittäjä Jussi Seikkula Ermail Oy:stä ovat innoissaan teollisuuspuiston verkostomaisesta toiminnasta.
8
Lähivuosina nähdään, miten alue tulee muuttumaan ja kehittymään. Aluetta ja tiloja muokataan tarpeiden mukaan.
SYTYTTIMESSÄ
tilat 20 yrityksellä Teksti ja kuvat: Sari Mantere
Se, että samassa kiinteistössä toimii useampi eri yritys, ei ole uusi idea. Ainutlaatuisen Teknologiatalo Sytyttimestä tekee palvelukonsepti, joka tarjoaa vuokralaisille vastaanotto- ja postipalvelut rakennuksen pääoven tuntumassa. Myöskään toista toimistohotellia ei kaupungista löydy. – Tänne on helppo sijoittua. Täältä löytyy kaikki tarvittava valmiina tietojärjestelmätekniikasta alkaen. Yritykset voivat halutessaan vuokrata neuvottelutiloja, ja katutasossa on käytössä myös lounas- ja tilausravintola Byssa, listaa Eija Stenius Realia Isännöinnistä talon hyviä puolia. Tiloja vuokrataan myös talon ulkopuolisille toimijoille. – Harvalla yrityksellä on käytössään yli 50 hengen kokoustiloja, täällä on sellainen kaikkien vuokrattavissa, muistuttaa Stenius.
Pieniä ja isoja yrityksiä Suurin osa vuokralaisista on ollut talossa alusta alkaen. Suurimmat vuokralaiset ovat Hollming Oy ja BMH Technology Oy. Rauman Hovi Oy pyörittää rakennuksen ravintolatoimintaa. Elokuun lopussa talossa vapautui vuokratiloja yli 200 neliön verran, joten uudet toimijat ovat tervetulleita.
– Kyselijöitä on ollut vuosien varrella tasaisesti. Aikaisemmin meillä ei ole ollut vapaana kuin pieniä toimitiloja, mutta nyt isompia tiloja on taas tarjolla, kertoo Eija Stenius. Pitkäaikaiset vuokralaiset kertovat omaa kieltään positiivisesta suhtautumisesta taloon. Yksi kiitelty asia on Sytyttimen keskeinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä keskustaa sekä hyvät parkkitilat. Talon toisen omistajan meriteollisuusjuurista henkivät rakennuksen arkkitehtuuri, tilojen nimet sekä esillä olevat taideteokset. Myöskään alueen teollisuushistoriaa ei ole unohdettu. – Sytytin-nimi tulee täällä aiemmin toimineista yrityksistä, Sytytin Oy:stä ja
Suurin osa vuokralaisista on ollut talossa alusta alkaen, Eija Stenius Realia Isännöinnistä kertoo.
Ammus Oy:stä. Sytytin ja Ammus yhdistyivät 1971 Lönnström Oy:ksi, joka eri vaiheiden jälkeen tunnetaan nykyään nimeltä BMH Technology Oy, Eija Stenius valaisee. Historiasta kertoo myös naapurissa sijaitseva Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo. Perinteet ja raumalaisen teollisuuden juuret ovat Sinkokadulla käsin kosketeltavissa.
FAKTA Vuonna 2011 Kaivopuiston teollisuusalueelle nousi uudisrakennus Sytytin. Aluetta halkoo Sinkokatu, joka mahdollistaa liikenteen Pyynpäänkadulta Syväraumankadulle. Sytyttimessä sijaitsee 20 yrityksen toimipiste. Sytyttimen omistavat yhdessä Rauman kaupunki ja Hollming Oy. Sytyttimessa on vuokrattavia neliöitä kaikkiaan 5300. Kiinteistön reilun 17 000 neliön tontilla on vielä lisärakentamismahdollisuus, ja muutama vuosi sitten rakentamissuunnitelmat olivat ajankohtaisia, mutta talouden laskusuhdanteen vuoksi niistä luovuttiin. Alueelle on tehty kaavamuutos ja lisärakentamisesta on valmiit arkkitehtiluonnokset, joten jos kiinnostusta ilmenee, voidaan Sytyttimeen tehdä joko lisäsiipiä tai kolmas kerros.
9
Kohti hiilineutraalia Raumaa
FAKTA
Satahiman tavoitteena hiilineutraali Satakunta
HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuonna 2008 alun perin viidessä kunnassa käynnistyneessä HINKU-hankkeessa on nyt mukana jo 26 kuntaa.
Teksti: Ritva-Liisa Korpela
Rauma lähti keväällä mukaan kolmivuotiseen Porin kaupungin ympäristöviraston toteuttamaan Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hankkeeseen, jossa kehitetään kuntien ja pk-yritysten hiilineutraaleja toimintoja ja palveluja. Hanke on saanut Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n rahoitusta, ja rahoituksen siihen on myöntänyt Satakuntaliitto. Rauman ja Porin kaupunkien lisäksi mukana ovat Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Köyliö, Nakkila, Säkylä ja Ulvila sekä Rauman Energia Oy, Pori Energia Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy. Satahima-hankkeessa jatketaan vuonna 2010 aloitettua kuluttajien energianeuvontaa, jota tarjotaan nyt myös pk-yrityksille. Maksutonta neuvontaa annetaan lämmitystavan valinnassa, energiatehokkaassa rakentamisessa ja kotitalouden tai yrityksen energiatehokkuudessa. Tavoitteena on yhdessä Rauman kaupungin yrityspalveluiden kanssa hakea ilmastokumppaneita yrityksille suunnatuissa yhteistilaisuuksissa. Ilmastokumppaneiksi kiinnostuneille yrityksille tehdään lähtötilanteen kartoitus, ja yhdessä yrityksen kanssa arvioidaan yrityksen tuotantoprosessia ja materiaalija energiatehokkuutta.
Kaupungin talotoimen kanssa hanke toteuttaa kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Satahima-hanke toimii myös yhteistyössä ympäristö- ja kiinteistöt -tulosalueen kanssa jakaen tietoa rakennusten energiaratkaisuista sekä järjestäen seminaari- ja neuvontatapahtumia. Huomio kohdistetaan erityisesti uusien energiamuotojen huomioimiseen tontti- ja alueluovutuksissa. Satahima-hanke edistää, aktivoi ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmusraportin jatkotoimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä energiatehokkuusasioissa Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen, Rauman Sataman sekä Rauman Veden kanssa. Yhdessä Rauman kansalaisopiston ja Rauman Energian kanssa järjestetään syksyllä kotitalouksille suunnatut Energiatehokas kotitalous -tapahtumat.
Tuki-Areenan Led-valaistus oli HINKU-teko.
RAUMAN KAUPUNGIN YRITYSPALVELUT Rauman kaupungintalo Kanalinranta 3, 26100 Rauma 02 834 3043
10
Cleantech kasvussa Suomen uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen kustannustehokkaasti. Esimerkiksi cleantechia pystytään kunnissa edistämään erityisesti kunnan elinkeinopolitiikan, maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuilla sekä energian tuotannolla ja käytöllä. Kuntaliitossa on arvioitu, että kuntien julkisten hankintojen arvo on vuosittain noin 19 miljardia euroa. Sillä, miten kunnat edistävät vähähiilisiä ratkaisuja sekä cleantech-liiketoimintaa, on suuri merkitys markkinoilla. Koko maan suurin cleantech-potentiaali on katsottu sisältyvän rakentamiseen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja peruskorjaukseen.
Kuva: Ansa Jokiranta
Sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo katsauksessaan
SOTE-UUDISTUS
tuo muutoksia Raumallekin Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita eli sote-palveluita on möyhennetty keskeytyksettä 2000-luvun alusta alkaen. Muutokset liittyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa hyvinvointivaltio on saavuttanut laajenemisensa lakipisteen. Vanha tapa vastata kansalaisten kasvaviin palvelutarpeisiin uusilla palveluilla ei ole enää taloudellisesti mahdollinen. Ratkaisuja haetaan nyt kustannusneutraalisti tai säästöjä etsien, muuttamalla palvelujen tuottamistapoja, keskittämällä palveluita ja ennen kaikkea järjestämällä palvelut hallinnollisesti suuremmissa kokonaisuuksissa. On varmaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat jollakin tavalla Raumallakin muuttumaan. Valtakunnallinen sote-uudistus raamittaa toteutuessaan paikallisen muutoksen. Sipilän hallituksen hallitusohjelman perusteella voidaan odottaa, että kaupungin oma päätösvalta sote-palveluista tulee poistumaan. Tässä yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuolto irtautuu kaupungista hallinnollisesti. Palvelut tulevat varmasti säilymään, mutta päätökset siitä, mitä palveluita Raumalla on ja miten palvelut tuotetaan, tehdään jossakin muualla kuin Raumalla.
Sote-alueiden määrä ja rahoitus auki Hallitusohjelma linjaa, että itsehallinnollisia sote-palvelujen järjestäjiä voi olla jatkossa enintään 19. Elokuussa julkais-
tussa selvityshenkilöiden raportissa rajataan sote-alueiden määräksi 9-12. THL:n asiantuntijat ovat puolestaan esittäneet viiteen alueeseen perustuvaa mallia. Sote-alueiden lukumäärästä tullee ensimmäinen kiperä kysymys valtakunnanpolitiikassa. Onko niin, että päätösvalta siirtyy maakunnille, vai onko sittenkin niin, että päätösvalta siirretään maakuntia isommille alueille, joilla on rahkeet ja resurssit kantaa vastuu myös vaativimmasta erikoissairaanhoidosta?
Myös malli, jossa valtio kantaisi rahoitusvastuun, saattaa olla päätöksentekijöille ongelmallinen. Toinen poliittinen ”vääntö” käydään oletettavasti rahoituksesta. Perustuslakivaliokunnan aikaisempien tulkintojen mukaan malli, jossa kunnat rahoittaisivat sote-palvelut ilman omaa itsenäistä päätösvaltaa, ei ole perustuslain mukainen. Myös malli, jossa valtio kantaisi rahoitusvastuun, saattaa olla päätöksentekijöille ongelmallinen. Jäljelle jää malli, missä sote-alue vastaa itse palvelujen rahoituksesta. Rahoitusvastuu toteutuisi verotuksen kautta. Hämmentävää on, että sote-alueelle annettava verotusoikeus on ainakin toistaiseksi poliittisesti torpattu.
11
Uudistus määrää oman tahdin Tulevaisuudessa on ilmeistä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen eri asiantuntijat nivotaan organisatorisesti nykyistä tiiviimmin yhteen. Moniammatillisuuden kehitystrendi on valtakunnallista ja sotenkin tavoitteisiin sidottua. Myös Rauma etenee vaiheittain tähän suuntaa. Palvelujen organisoimis- ja tuottamistapa, jossa eri alan osaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä samassa työyksikössä, tuottaa kuntalaiselle odotettavasti paremman palvelun kuin perinteinen malli, jossa palvelun tarvitsijaa luukutetaan palvelutiskiltä toiselle. Se, millä voimakkuudella Rauman palveluita kehitetään ja organisoidaan uudelleen, on sidoksissa sote-uudistuksen aikatauluun. Mikäli uudistus toteutuu nopeasti, on resurssit kohdennettava tulevan sote-alueen rakentamiseen. Jos uudistus pitkittyy, ovat panokset käytettävissä omien palvelujen parantamiseen. Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa tiedetään, mitä pitäisi paikallisesti tehdä. Tiedämme myös, että oman kehittämistyön linjauksissa tulee olla varma siitä, että kaikki tehty työ kestää aikaa myös sote-uudistuksen jälkeen. Turhaan työhön ei ole varaa. Tulevaisuuden tien suunta on tiedossa, mutta tie on vielä valitettavan mutkainen ja vähän sumuinen.
Merituuli tarjoaa monenlaista tukea arjen hallintaan ja sosiaaliseen kuntoutumiseen, kaupungin aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari (vas.) ja Merituulen palveluvastaava Ria Holmström-Lehtinen kertovat. Kassi ja reppu on valmistettu Pookissa.
Toimi Rantanen viihtyy asiakaspalvelutyössä.
Työ- ja toimintakeskus
MERITUULESTA
sisältöä arkeen ja onnistumisen iloa Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Jokainen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä ja myös mielekästä tekemistä voidakseen hyvin. Sinkokadulla toimiva työ- ja toimintakeskus Merituuli tarjoaa monipuolisia palveluita kuntoutujille. Esimerkiksi pitkään työttömänä olleelle Merituuli voi tuoda uusia näköaloja työllistymiseen. Työ- ja toimintakeskus Merituuli koostuu kolmesta kokonaisuudesta: sosiaalista ja kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavasta työtoimintakeskus Pookista, mielenterveyskuntoutujia palvelevasta toimintakeskus Merituulesta sekä juuri alkaneesta valtakunnallisesta PARTY-projektista (ESR), jossa Raumalla on vetovastuu. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa työllistymistä edistävää yhteispalvelua ja luoda uusia työllistymisen malleja. Aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari ja palveluvastaava Ria Holmström-Lehtinen ovat iloisia, että
Raumalle on saatu viihtyisä matalan kynnyksen paikka, jossa seinät eivät tule heti vastaan toiminnan laajentuessa. Molemmat korostavat myös järjestöjen roolia, yhteistyökumppaneina ne ovat olleet mukana tilojen remontoinnista alkaen.
Strategian mukaista Ria Holmström-Lehtisen visiossa työ- ja toimintakeskus on tulevaisuudessa entistä monipuolisempi työhönvalmennuskeskus. Saila Hohtarin mukaan keskuksesta hyötyvät kaikki, katsottiinpa sitä inhimillisten tekijöiden tai taloudellisuuden kannalta. – Raumalla emme tee hankkeita hankkeiden vuoksi, vaan niiden on oltava
Raumalla emme tee hankkeita hankkeiden vuoksi. 12
selkeästi strategiamme mukaisia. Tavoitteena on aina pysyvä toiminta. Työ- ja toimintakeskus Merituulen perustaminen liittyy oleellisesti avohuollon lisäämiseen ja laitoshoidosta luopumiseen. Oma koti lähellä omaisia on useimmiten ihanteellisin ratkaisu, kunhan arkeen saa riittävästi tukea. Arjen hallinta on monelle aikuiselle vaikeaa. Syyt siihen voivat olla moninaiset, mutta usein myös aika itsestään selvät. Kun ei ole vaikkapa töihin lähtemisen vuoksi pakko toimentua, niin vähitellen itsestä ja kodista huolehtiminen voi tuntua turhalta ja lopulta ylivoimaiselta. – Arjen hallintaan kuuluvat ajankäytön lisäksi pyykinpesu, oma hygienia, ruokailu ja sosiaaliset taidot. Kaikkea tätä voimme harjoitella täällä.
Pookissa alihankintaa Pooki oli aiemmin oma yksikkönsä, joka sai alkunsa sairaanhoitopiirin luopu-
Mari Karmiston mielestä neulominen on parasta stressin poistoa.
Pookissa kootaan alihankintana mm. pumppuja.
essa työtoiminnasta vuoden 2013 alussa. Pookissa tehdään alihankintatöitä seudun yrityksille ja käsityötuotteita myyntiin. Toiminta on tarkoitettu henkilöille, joiden toimeentulo perustuu sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Pookissa on myös kuntouttavaa työtoimintaa ja mahdollisuus työkokeiluun. Hohtarin mukaan palvelu on saanut hyvän vastaanoton, sillä asiakkaan tilanteesta saadaan työn ääressä paljon parempi kuva kuin lääkärin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. – Kun pitkään työttömänä ollut saa täällä onnistumisen kokemuksia, voi hän itsekin helpommin rohkaistua etsimään uutta työtä.
Merituuli tukee monin tavoin Toimintakeskus Merituuli sai alkunsa hankkeena kaksi vuotta sitten monen
yhteistyötahon ideoimana. Merituuli tarjoaa mielenterveyskuntoutujille ja muille erityistä tukea tarvitseville tukea arjen hallintaan ja sosiaaliseen kuntoutumiseen. – Meillä on erilaisia toiminnallisia ja hoidollisia ryhmiä ja vertaistukea. Täällä on myös mahdollisuus edulliseen lounaaseen, jonka meille toimittavat tilausten mukaan Rauman Seudun Työttömät. Täällä voi pestä pyykkiä tai vain seurustella muiden kanssa kodikkaassa olohuoneessa tai kahvilassa. Työ- ja toimintakeskus Merituulessa käy toista sataa asiakasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa talossa on kymmenkunta. – Työtehtävät ja toiminnat räätälöidään aina asiakkaan mukaan. Tuemme asiakkaita myös arjen pulmissa tarpeen mukaan, Hohtari ja Holmström-Lehtinen kertovat.
13
PARTY on Rauma-vetoinen PARTY eli parempaa työ- ja toimintakykyä -projekti on sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishanke, joka kestää maaliskuuhun 2018. Hanketta hallinnoivan Rauman osuus lähes viiden miljoonan euron kokonaisbudjetista on noin miljoona. Rauman seudulta mukana ovat Eura, Eurajoki, sosiaalinen yritys Rauman Taitokunto Oy ja kumppanina Rauman Seudun Työttömät. Hankkeen kohderyhmänä ovat osatyökykyiset työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät sekä muut syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat sekä työelämään palaavat henkilöt. Raumalla hankkeeseen on palkattu viisi työntekijää. Tavoitteena on kehittää pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa, jossa kunnilla on jatkossa yhä isompi rooli, Saila Hohtari kertoo.
Väliaikainenkin muutos vaatii
ASENNETTA & YHTEISTYÖTÄ!
Teksti ja kuva: Ansa Jokiranta
Lukukautena 2015–2016 Uotilanrinteen yläkoululaiset käyvät koulua entisen Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa, Otan koulussa. Muutto koskettaa myös Malmin koulua, joka on siirtynyt osittain vuokraparakkeihin Raumanmeren kouluun. Väistötilaratkaisu käsittää yhteensä 500 yläkoululaista ja 35 Malmin koulun oppilasta. Otan koulun tilat eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan tiloja taito- ja taideaineille, jotka tullaan toteuttamaan Lyseon tiloissa. Lisäksi liikuntatunnit pidetään ”kauppiksen” salissa. – Lyseon tilat tarkastettiin Ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan toimesta, ja ne ovat turvalliset opiskelulle. Myös Otan koulun kellarikerros tarkistettiin, ja se vaatii remontin, mikä valmistuu kevään 2016 aikana, kertoo kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Lakaniemi. Kellarissa on tilat yhdeksälle luokkahuoneelle. Ennen tilojen valmistumista kyseiset luokat toimivat Otan kentällä olevissa vuokraparakeissa. Tilojen hajautuminen aiheuttaa luonnollisesti kulkemista Otan ja Lyseon toimipisteiden välillä, joka hoidetaan bussikuljetuksin. Hyvällä suunnittelulla on kuitenkin minimoitu kuljetusten tarve. Lukujärjestyksessä on huomioitu koulupäivän aikana tapahtuvat siirtymiset. Bussireitit ja aikataulut on suunnitellut kaupungin logistiikkasuunnittelija. Koulukuljetuksissa kodin ja koulun välillä noudatetaan normaaleja koulukuljetuksen perusteita.
Tiimityöllä tuloksiin – Kun pelimerkit on annettu ja päättäjät ovat tehneet päätöksensä, on toimittava annettujen ohjeiden mukaan, aloittaa rehtori Tanja Nurmi ja jatkaa: – Virkamiehet ovat hoitaneet hommaansa mallikkaasti joka sektorilla: bussit kulkevat, tilat ovat terveelliset ja turvalliset toimia sekä saadaan vielä ruokaakin!
Rehtori Tanja Nurmi on enemmän kuin tyytyväinen muuttoon osallistuneiden työpanokseen.
paperit ole kulkeutuneet oikeisiin osoitteisiin ilman huolellista läpikäyntiä ja lajittelua, kiittelee Nurmi. – Vaikka muuttaminen onkin ollut raskasta, olen kuullut myös positiivista palautetta, että kerrankin on tullut siivottua ja heitettyä turhaa tavaraa pois. Kuluva lukuvuosi tuo muutoksia, mikä vaatii sopeutumista ja saumatonta yhteistyötä niin opetushenkilökunnalta kuin oppilailtakin sekä muulta henkilöstöltä. Nurmi korostaakin, että tavoitteena on antaa laadukasta perusopetusta ja opetella uusia toimintatapoja tiimityön ja yhteistyön kautta. – Rehtorin tehtävänä on toimia laivan kapteenina. Tiesin etukäteen mihin olen tulossa, ja näin ollen tilanteeseen on ollut helpompi sopeutua. Sain myös hyvän perehdytyksen, jotta osaan vastata opettajien kysymyksiin. Tilanne tulee vaatimaan paljon sääntöjä ja poikkeusjärjestelyjä, joista tulemme varmasti selviämään. Olen jo nyt saanut huomata, että aina saa apua ja tukea. Joka sektorilla on omat asiantuntijansa. Asenteella on kuitenkin suuri merkitys, ja olen ollut hyvin tyytyväinen työtoverien suhtautumiseen tilanteeseen.
Vain muutos on pysyvää Kesällä 2016 muutetaan taas. Tällöin vuorossa on Rauman lukio, joka siirtyy valtuuston päätöksellä Otan tiloihin. Otassa on oivat tilat lukiolle mm. suurien luokkahuoneidensa ansiosta. Muutostöitä ja lisärakentamista tarvitaan, ja ne on tarkoitus hoitaa kuntoon ennen lukion muuttoa. Uotilanrinteen peruskoulun lopullinen sijoittuminen odottaa vielä valtuuston päätöstä syksyn aikana.
Nurmi sai aloittaa tehtävässään jo hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ja olla mukana järjestelyissä sekä itse muutossa. Myös rehtorin virka on alkanut perinteistä poikkeavilla tehtävillä, sillä niin puhdistus, suunnittelu kuin IT-järjestelyt ovat olleet työlistalla. PoikPERUSKOULUJEN JA LUKION keavia työtehtäviä ja ponnisteluja on LUKUVUOSI 2015–2016 vaadittu myös opettajilta, siistijöiltä ja Syysloma 21.–23.10. logistiikalta. Syyslukukausi päättyy pe 18.12. – Tavarat eivät ole siirtyneet paikasta Kevätlukukausi alkaa to 7.1.2016 toiseen itsestään, opetusmateriaalit eivät Urheiluloma 22.–26.2. ole puhdistuneet ilman äärimmäisen tarkLukuvuosi päättyy la 4.6. kaa työtä eivätkä opettajien välineet ja
14
Kuluvan lukukauden aikana Uotilan osalta päästään kuitenkin pysyviin ratkaisuihin. Katse on pidettävä horisontissa jatkossa, sillä 1.8.2016 ala- ja yläkoululaisille tulevat voimaan uudet opetussuunnitelmat. – Uusi opetussuunnitelma tuo tullessaan muutoksia, jotka luovat haasteita koulujen tieto- ja viestintäteknologiaan, pohtii perusopetusjohtaja Hanna Viljanen-Lehto.
TÖISSÄ kaupungilla
Satu Sinisalo, kiertävä opettaja Teksti ja kuva: Maija Aaltonen
Mitä työnkuvaasi kuuluu? Opetan suomea ala- ja yläasteikäisille lapsille, joiden kotikieli on jokin muu kuin suomi.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Käyn oppilaiden kanssa läpi esimerkiksi sanastoa tai vaikka maantiedontunnilla käsiteltyjä tekstikappaleita, joiden ymmärtämisessä on vaikeuksia. Joskus opettaja pyytää, että katsoisimme oppilaan kanssa yhdessä esimerkiksi huonosti mennyttä historian koetta. Käymme kokeen läpi kysymys kerrallaan, sillä oppilaat eivät aina ymmärrä, mitä kokeessa edes kysytään. Joskus oppilaat taas pyytävät itse, että opettelisimme sanoja vaikka ruotsin sanakokeeseen. Välitunneilla siirryn usein koulusta toiseen, ja toisinaan tuntisuunnitelmat muuttuvat hetkessä. Työni on siis varsin vaihtelevaa, eikä tyypillistä työpäivää ole.
Miten päädyit tähän ammattiin? Aika monen sattuman kautta, sillä opetin alun perin kansalaisopistossa saksaa ja suomea aikuisille. Tätä virkaa hain keväällä 2012, ja nyt olen ollut peruskoulun puolella kolme vuotta. Kansalaisopistossa jatkan edelleen saksan opiskelijoiden kanssa.
Mikä on työssäsi kaikkein antoisinta? Se kun näkee oppilaiden kielitaidon kehittyvän ja että he oppivat jotain uutta. Opettamani ryhmät ovat varsin pieniä, joten opin tuntemaan oppilaani melko hyvin. On hienoa, kun toisinaan saa olla kannustamassa ja välillä taas olkapäänä.
Mitä työsi on opettanut sinulle? Luonnollisesti olen oppinut paljon eri kulttuureista sekä erilaisista tavoista tehdä ja toimia. Isoin asia on kuitenkin ollut oppia hyväksymään, että asiat ovat keskeneräisiä eikä kaikkea saa aina heti valmiiksi. Tässä työssä jotkin asiat vaan jäävät kesken tai etenevät odotettua hitaammin.
15
Oletko jo löytänyt KAUPUNGIN GEOKÄTKÖN? Kaupungin geokätkön tarkoituksena on pohtia, miten rakennamme Rauman tulevaisuuden menestystarinaa. Tarinaa ei kukaan kerro tai tee yksin, vaan se rakennetaan yhdessä. Tarinaan on kylvetty siemen, jota meidän tulisi yhdessä kasvattaa. Tarina elää teoissa ja teot tuovat tarinalle jatkoa. Samalla kätkön tarkoituksena on antaa tietoa Rauman kaupungin organisaatiosta.
GEOkätköily
Onnea etsintään!
VIE MENNESSÄÄN
Teksti ja kuva: Maija Aaltonen
Geokätköily on kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen, eikä ihme, sillä harrastus vie kokeilijat mennessään. Niin kävi myös Ari Väinölälle, joka päätti kerran lähteä geokätköilystä innostuneen poikansa mukaan ja hurahti pysyvästi.
Yksi geokätköilyn suosion salaisuuksista on ehdottomasti se, ettei harrastuksen aloittaminen vaadi älypuhelinta kummempaa. Riittää, että luo tunnukset geocaching.com-sivustolle, josta löytyvät kaikki hyväksytyt geokätköt vihjeineen.
– Tällaisen harrastuksen kautta tulee mentyä paikkoihin, joihin ei muuten menisi, tehtyä asioita, joita ei muuten tekisi, sekä tavattua ihmisiä, joita ei muuten tapaisi, Väinölä summaa.
Kätkön löytyessä geokätköilijät kirjoittavat puumerkkinsä kätkössä olevaan lokikirjaan ja kirjaavat löytönsä nettisivulle.
Ari Väinölän mukaan geokätköilyssä parasta on se, että kätköjä etsiessä päätyy paikkoihin, joihin muuten ei tulisi mentyä.
Kätköjä joka lähtöön Geokätköjä on kaikenlaisia, mutta suurin osa on joko perinteisiä, multeja tai mysteerejä. Perinteisissä annetut koordinaatit osoittavat suoraan paikkaan, josta kätkö löytyy. Multikätkö taas koostuu nimensä mukaisesti monesta kätköstä. Jokaiselta etapilta löytyy vihje, jonka avulla pääsee seuraavalle etapille ja lopulta itse kätkölle. Mysteerikätkössä kätkörasian koordinaatit voi saada esimerkiksi ratkaisemalla arvoituksen, salakirjoituksen tai vaikkapa sudokuristikon.
16
Löydettyjä kätköjä Väinölälle on kertynyt jo toista tuhatta. Se ei ole ihme, sillä pelkästään Raumalla kätköjä on lukematon määrä – ja uusia tehdään jatkuvasti, sillä geokätköjä voi tehdä kuka tahansa. Väinölällä omia kätköjä on jo melkein parikymmentä kappaletta. – Saan sähköpostiini aina ilmoituksen, kun joku löytää kätköni. Kerran kävi niin, että kätkön vahvistamisesta oli kulunut vain neljä minuuttia, kun jo ensimmäinen innokas oli sen löytänyt, Väinölä nauraa. Kätköistä osa on helpompia ja osa vaikeampia. Sekä maasto että itse kätkö luokitellaan asteikolla 1–5 niin, että vaikeimmat saavat luokituksen 5. Raumalla on muun muassa kätköjä, joihin pääsee käsiksi vain sukeltamalla. – Muutamia kertoja on tullut vastaan sellaisia, joissa vastauksen löytämiseksi on pitänyt katsoa elokuva tai lukea kirja. Niitä ei ratkaistakaan ihan hetkessä!
Uusi kuraeteinen täyttää nykyaikaiset vaatimukset.
MYLLYTONTUN väellä on nyt nykyaikaiset tilat Teksti ja kuvat: Ansa Jokiranta
Lapin sosiaalitoimen vuonna 2001 alkanut päiväkoti Myllytontun ja vanhusten palvelukoti Ursulan yhteishanke päättyi keväällä 2014. Palvelutalo koostui kahdeksasta vanhusten palveluasunnosta ja yhdestä päiväkotiryhmästä. Palvelutalon toiminnan päättyessä koko talon tilat päätettiin kunnostaa päiväkodin käyttöön. Samalla luovutaan ryhmäperhepäiväkoti Muksulasta ja päivähoitoryhmät keskitetään saman katon alle. – Remontin ajan olimme neljä kuukautta evakossa eri toimipisteissä ja elokuussa pääsimme uusiin, yhteisiin ja nykyaikaisiin tiloihin, kertoo varhaiskasvatuksen aluejohtaja Päivi Halminen.
Uudet tilat koskettavat useaa perhettä Nimi Myllytonttu on nimikilpailun tulos ja sopii hyvin Myllykujalla sijaitsevalle päiväkodille, jossa jokainen päiväkotiryhmä on nimetty eri tonttujen mukaan.
– Meiltä löytyvät niin metsätontut, puuhatontut kuin kotitontutkin, sillä nyt Myllytontussa saman katon alla toimii neljä päiväkotiryhmää, mikä tarkoittaa yhteensä noin 70 lasta. Myllytonttuun kuuluvat myös esiopetusryhmät Kodisjoen ja Lapin kouluilla. Lapissa on lisäksi perhepäivähoitoa entiseen tapaan, selventää Halminen. Niin lasten vanhemmat kuin henkilökunta ovat suhtautuneet sekä evakkoaikaan että uusien tilojen valmistumiseen positiivisesti, vaikka haikeastikin. – Oli erityistä työskennellä sekä vanhusten että lasten parissa, sillä molemmista oli seuraa ja iloa toisilleen. Nykyaikaiset tilat mahdollistavat kuitenkin sujuvan ja käytännöllisen päivähoidon esimerkiksi asianmukaisilla kuraeteisillä, toteaa Halminen. Myllytontussa on avoimet ovet Ursulan päivänä 21.10. klo 9-11. Kaikki ovat tuolloin tervetulleita tutustumaan Myllytontun päiväkotiin.
17
Sisarukset Emilia ja Eetu tutustumassa Myllytontun tiloihin ja leikkivälineisiin.
TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA Tule Rauman kansalaisopistoon oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Opi kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustu tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on yli 400 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 38. llmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa. • Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa www.rauma.fi/kansalaisopisto • Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 02 834 4515 ja 02 834 4517 Opinto-opas jaettiin kaikkiin talouksiin 26. elokuuta Raumalainen -lehden mukana. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Opistotalosta tai kirjastosta. Opinto-ohjelma on myös netissä.
Kansalaisopisto tarjoaa tänäkin syksynä suuren määrän mielenkiintoisia luentoja. Tässä niistä joitakin: Lääkkeet - renki vai isäntä?
Parisuhteen hyvinvointi
Opistotalo ke 30.9. klo 17.30–19 lääkehuollon lehtori Alli Puirava
Opistotalo ke 4.11. klo 18–19.30 elämänvalmentaja, seksuaaliterapeutti Anne Hievanen
150 vuotta: Akseli Gallen-Kallela Opistotalo to 1.10. klo 18–19.30 FM Rauno Luttinen
Raumalaisen musiikin vaiheita viideltä vuosisadalta Vanha opisto ke 7.10. klo 13–14.30 dir.cant. Lasse Selänne vapaa pääsy
150 vuotta: Jean Sibelius Opistotalo to 26.11. klo 18–19.30 FM Rauno Luttinen
Testamentti Opistotalo ke 25.11. klo 18–19.30 varatuomari Sinikka Kelhä
Leikkiä ja myönteisyyttä arkeen
Ikääntyvien yliopiston verkkoluennot
Opistotalo ke 7.10. klo 18–19.30 erityislastentarhanopettaja Miika Lehtonen
Opistotalo ke 14–16, to 13–14.30, 4.11.–2.12. professori, LT Hannu Koponen vapaa pääsy
Käsityö ja tietoyhteiskunta
Kehonhallinnan monet kasvot
Opistotalo ke 14.10. klo 18–19.30 KT Seija Kojonkoski-Rännäli
Opistotalo ke 2.12. klo 18–19.30 fysioterapeutti, pilates-ohjaaja Kaisa Heikkilä
Politiikka ja propaganda koulukirjoissa Opistotalo to 29.10. klo 18–19.30 historiantutkija Virpi Kivioja
Ilmoittaudu luennoille ajoissa! Luentomaksu 6 € / ilta, ellei toisin mainita.
RAUMAN KANSALAISOPISTO Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma p. 02 834 4515, 02 834 4517
Toimisto avoinna opetusviikoilla: ma, ke, to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15.
18
SILKKI – kullan arvoinen lanka Teksti: Elzbieta Djupsjöbacka
Satojen vuosien ajan ainoa silkin valmistaja oli Kiina. Missään muualla ei tunnettu silkin valmistamisen salaisuutta ja salaisuuden paljastamisesta rangaistiin kuolemalla. Kiinalaisten silkinvalmistamisen monopolin takia silkin hinnat olivat hyvin korkeat ja esimerkiksi antiikin Roomassa maksettiin silkin painosta kullalla. Myöhemmin persialaiset hallitsivat silkkikauppaa, mutta silkin hinta säilyi yhä korkeana. Lopulta Bysantin keisari Justinianus I lähetti noin vuonna 550 kaksi munkkia Kiinaan ”mahdottomalle tehtävälle”, heidän oli varastettava silkkiperhosen toukkia. He toivat ne bambuiseen kävelykeppiin piilotettuna. Siihen loppui kiinalaisten monopoli silkin valmistamisessa. Silkkilankaa saadaan silkkiperhosen toukan kotelosta, joka täytyy ensin laittaa kuumaan veteen. Valmistuksen keksimisestä on monta tarinaa. Yhden tarinan mukaan yksi kotelo tippui kiinalaisen keisarinnan Si Ling Chin teekuppiin (n. 2600 eaa). Kun hän nosti kotelon kupista, hän huomasi, että siitä lähtee hienoa, ohutta lankaa ja niin saatiin maailmaan hienoin ja kaunein kangas. Voikohan tästä päätellä, että tärkeimmät keksinnöt, kuten silkin valmistus tai painovoima, tehdään puun alla istumalla. Rauman museo kutsuu sinut syyskuussa avattavaan silkkinäyttelyyn, jossa voi ihailla silkkiä ja sen mielenkiintoista tarinaa. Näyttelyssä voit oppia lisää silkin historiasta ja sen käytöstä, nähdä ja tutustua erilaisiin silkistä tehtyihin tekstiileihin ja ihailla sen ainutlaatuista kiiltoa ja kauneutta. Näyttelyssä on myös tila, jossa voi koskettaa erilaisia silkkikankaita ja ihmetellä niiden monimuotoisuutta.
Silkki – kullan arvoinen lanka 11.9.2015 alkaen Marelassa, Kauppakatu 24
KIRJAMESSUJEN AUKIOLOAJAT: Pe 2.10. klo 10–18 La 3.10. klo 10–18
RAUMA MUKANA
Su 4.10. klo 10–17
Turun kirjamessuilla 2.–4.10. Jo 24. kerran järjestettävillä Turun Kirjamessuilla on mukana vahva edustus raumalaisia kirjailijoita ja kirjoja. Messuilta voi ostaa raumalaisten ja satakuntalaisten kirjailijoiden teoksia. Aiempien vuosien tapaan messuille järjestetään myös edullinen bussikuljetus, jolla pääsee suoraan messukeskuksen ovelle. Rauman kaupungin ja Satakuntaliiton yhteinen osasto on messukeskuksen A-hallissa, Agricola-lavan kupeessa. Osaston kokoamisesta vastaavat yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelu ja matkailu sekä Satakuntaliitto. Raumalla on ollut oma osasto kirjamessuilla vuosittain vuodesta 2012 alkaen. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettävillä messuilla on yhteensä noin 700 esiintyjää, 450 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia. Messuilla on mukana kirjailijoita, vanhaa ja uutta kirjallisuutta sekä kiinnostavia kirjailijahaastatteluita. Tämän vuoden pääteemoina ovat Ruotsi sekä Kustavi ja Saamenmaa. Messubussi ajaa Porista Rauman linja-autoaseman kautta Turkuun. Lähtö on päivittäin Raumalta klo 8.45 tilausajolaiturista, paluu välittömästi messujen sulkeuduttua. Matkan hinta on 25 € sisältäen lipun ja edestakaisen kuljetuksen. Matkan varaus palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5001. Turun Messu- ja Kongressikeskuksen osoite on Messukentänkatu 9-13, Turku.
RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Digitointipalvelu pääkirjastossa Pääkirjastossa voi muuttaa analogiset tallenteet digitaaliseen muotoon. Digitoida voi LP-levyjä, VHS-nauhoja, valokuvia, dioja, 135-tyyppisiä kinofilmejä ja 120-tyyppisiä rullafilmejä, C-kasetteja ja kelanauhoja. Tiedostot voi tallettaa omalle muistitikulle tai cd- tai dvd-levylle ja niitä voi muokata kuvankäsittelyohjelmilla. Laitteisto on varattavissa korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan. Pääasiassa toimitaan itsepalveluperiaatteella. Palvelu on ilmaista.
Syksyn tietokonekurssit Hiiri hukassa?
Konsertteja, luentoja, näyttelyitä, opastettuja museokierroksia ja paljon muuta!
Hiiren ja näppäimistön käytön alkeet aivan vasta-alkajille.
SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 5.–18.10. POIMINTOJA OHJELMASTA: Delilah ja Hopeinen kuu Konsertti Olavi Virran ja Tom Jonesin tunnelmissa. Rauma-salissa sunnuntaina 4.10. klo 16. Esiintyjänä Rauman soittokunta, solistinaan Lauri Ketonen. Liput 5 €. Rauman kultainen vuosikymmen Vanhalla kansalaisopistolla keskiviikkona 14.10. klo 13–14.30. Markku Sainio luennoi Rauman tapahtumista 1890-luvulla. Maksuton tilaisuus.
Ke 16.9. ja to 17.9. klo 9–11 Ke 23.9. ja to 24.9. klo 9-11 Kaksi samansisältöistä kurssia.
Löydä nettiin! Internetin käytön alkeita vasta-alkajille. Ke 30.9. ja to 1.10. klo 9–11 Ke 7.10. ja to 8.10. klo 9-11 Kaksi samansisältöistä kurssia.
Löydä nettiin jatkokurssi! Jatketaan netin käytön alkeiden opiskelua. Ke 14.10. ja to 15.10. klo 9-11 Ke 21.10. ja to 22.10. klo 9-11 Kaksi samansisältöistä kurssia.
Kansanmusiikkiyhtye Freijan konsertti Posellissa tiistaina 13.10. kello 18. Kansanmusiikin ja iskelmän rajamailla liikkuvan yhtyeen 10-vuotisjuhlakiertueen konsertti. Liput 5 €.
Kurssit pidetään pääkirjaston opetustilassa. Ilmoittautuminen alkaa ke 9.9. klo 9 pääkirjastossa (Alfredinkatu 1) tai p. 02 834 4533.
Kulttuuriviikkojen painettu käsiohjelma julkaistaan syyskuun puolivälissä. Ohjelmasta kerrotaan myös Rauman kaupungin nettisivuilla. Tervetuloa nauttimaan kulttuuriviikoista!
Enintään 12 osallistujaa/kurssi. Etusija ensikertalaisilla, ei osallistumismaksua. Ei omia koneita mukaan. Muista ilmoittaa, jos et pääse tulemaan kurssille.
19
LIIKUNTA
SYKSY KUTSUU KUNTOILEMAAN! Suojuoksu Lapin Kauklaisissa Vikkajantien varressa la 3.10. klo 13. Opastus Kauklaistentieltä. Matkat 2,2 km ja 6 km. Osanottomaksu 5 €. Arvontapalkinnot. Tiedustelut Arto Elonen, Lapin Salama, p. 050 371 3718.
Juoksukoulut alkavat Suomen Urheiluliiton viralliset juoksukoulut alkavat syyskuussa. Tarkemmat tiedot Rauman Urheilijat, ru-yleisurheilu.sporttisaitti.com
Kuntosalien maksukäytännöt muuttuvat Kaupungin kuntosalien panttimaksu poistuu 14.9. alkaen ja käyttäjän tulee lunastaa avain omaksi, hinta on 10 €. Tämä koskee uusien avainten lunastamista. Seuraavaa kautta varten avain aktivoidaan palvelupiste Pyyrmannissa, Valtakatu 2, maksamalla uuden kauden maksu 55 €. Laskutuskäytäntö poistuu ja 14.9. alkaen kausi on vuosi eteenpäin maksamispäivästä, ei enää kalenterivuosi.
7-järven patikkaretki Vermuntilassa su 4.10. klo 9. Kokoontuminen Noitajärven rantasaunalla, Noitajärventie 80. Tarkemmat tiedot: raumanlatu.net
Uinnin tekniikkakurssit aikuisille
Jäälle maksutta Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisöluisteluvuoro harjoitusjäähallissa 6.9. alkaen sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Poikkeus: Ei vuoroa sunnuntaina 20.9. vaan lauantaina 19.9. klo 13-14. Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi
Kohdeavustukset haettavina Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2015 klo 16 saakka. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle osoitetut hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, tai postitse kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseen, Nortamonkatu 5, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5001 ja rauma.fi/avustukset. Kuoreen merkintä ”avustushakemus”. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Lisätietoja antavat liikuntasihteeri Kari Kylä-Kause, p. 02 834 3266, ja nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, p. 02 834 3269.
Rauman Uimaseura järjestää aikuisille uinnin tekniikkakursseja (6 x 45 min) ja koko kauden (syys-joulukuu) jatkuvia aikuisten harrasteryhmiä. Lisätietoja: raumanuimaseura.seura.info
20
Syksyn
TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Ryhmäliikunnat alkavat viikolla 38 (ma 14.9. alkaen) ja loppuvat pääsääntöisesti viikolla 50. Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua useampaankin ryhmään. Vain tähdellä* merkittyihin ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen. Tiedustelut p. 02 834 3246.
HUOM! Maksukäytäntö on muuttunut. Jumpat maksetaan ennen ryhmien alkamista palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Maksukuitti on esitettävä ensimmäisellä kerralla. Jumppamaksuja ei enää laskuteta.
Aamujumppa
Kuntosaliryhmät
Klo 9–10, 7.9. alkaen, talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19. (ei 5.10.) Aloitetaan viikko aamuselän hoidolla ja iloisilla rytmeillä.
Klo 8–11 kuntosalityöskentelyä, uimahallin kuntosali.
Selkäryhmä 1
Klo 11–12 Opistotalo, Aittakarinkatu 10. Hieman vaativampi selkäryhmä. Opitaan käyttämään ja vahvistamaan vartalon lihaksia käyttäen hyväksi erilaisia välineitä, esim. jättipalloa ja kahvakuulaa.
Aamukimppajumppa Klo 8–9, Syvärauman koulu, Purjehtijankatu 15. Ponnahda uuteen päivään aamujumpan kautta.
Tuolijumppa Klo 11.30–12.15, Järjestötalo, Siikapolku 1, 8.9. alkaen.
Latinosenior Klo 12.30–13.15, uimahallin sali, Hankkarintie 8. Hieman kevyempi, senioreillekin sopiva jumppa rytmikkäiden latinorytmien tahdissa.
Lihashuolto + rullaus Klo 13.15–14, uimahallin sali, Hankkarintie 8. Kehon huoltamista pilatesrullalla, venyttelyä ja kehonhallintaa. Ryhmään mahtuu 16 osallistujaa.
Ma klo 10 kävely/pyöräily, lähtö Kontion kahvilan parkkipaikka
Ti klo 16.30–17.30 jumppa, Winnovan sali, Steniuksenkatu 8
KESKIVIIKKO
TIISTAI
Rauman Eläkkeensaajat ry
Ti klo 14.30–16.30 tanhu, Winnovan sali, Steniuksenkatu 8
MAANANTAI
Klo 14.30–15.30, Opistotalo, Aittakarinkatu 10. Selkäongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sopii miehille ja naisille.
YHDISTYSTEN LIIKUNTARYHMIÄ
Selkäryhmä 2
TORSTAI
Pe klo 14–15 kuntosali, Winnova, Satamakatu 19 Rauman Latu ry Ma klo 15.30–16.15 tuolijumppa, Karin koulu, Savilankatu 5 Ma klo 19–20 lattarijumppa, Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7 Ti klo 19–20 keppijumppa, Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7 Ke klo 15–15.45 tuolijumppa, Syvärauman koulu, Purjehtijankatu 15
To klo 19–20 painotankojumppa, lukion sali, Nummenvahe 5 Rauman Seudun Sydänyhdistys ry
Tuolijumppa
Ma klo 16 painonhallintaryhmä
Klo 15-15.45, Kourujärven liikuntasali.
(kk:n 1.), Sydäntupa, Steniuksenkatu 1
Ukkojumppa I ryhmä klo 11–12.30 II ryhmä klo 12.30–14 Kourujärven väestönsuoja, Lännentie 1. Varttuneille miehille, jumppaliikkeet tehdään pehmeästi oman kunnon mukaan. Osa liikkeistä tehdään kuntosalilaitteilla.
Ma klo 17 sisäcurling (kk:n 2. ja 4.), Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Ti klo 12.30 tuolijumppa parittomilla viikoilla, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Ti klo 12.30 kuntotanssit parillisilla viikoilla, Kaunisjärven vanhainkoti Ti klo 16 kävely, Lähdepelto
PERJANTAI
Ke klo 10–12 kuntosali, Winnova, Satamakatu 19
Kunnon kävely Klo 10–11, talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19, (ei 2.10.) Pienillä jumppaosioilla höystetty kävelytuokio aina takuuvarmassa lämpöisessä poutasäässä ja hyvässä seurassa.
To klo 14.30 ja 15.15 vesijumppa, uimahalli
Kuntotanssit
Pe klo 8.15–9 vesijumppa, uimahalli
Klo 13–17, 28.8. alkaen, Järjestötalo, Siikapolku 1. Varttuneille miehille ja naisille (valssit, tangot, humpat ym.) Tarkempi ohjelma raumanseuduntules.fi tai p. 02 823 6220
21
Rauman Seudun Työttömät ry Ma klo 8.15–9 vesijumppa, uimahalli
Rauman Karjalaiset ry To klo 10.30–11.15 vesijumppa Lisätietoja yhdistyksiltä. Muutokset mahdollisia.
AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT Ryhmäliikunnat alkavat viikolla 38 (14.9. alk.) ja loppuvat pääsääntöisesti viikolla 50. Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua kaikkiin terveysliikuntaryhmiin mahdollisuuksiensa mukaan. Etukäteisilmoittautuminen vain neurologiseen kuntopiiriin.
AIKUISTEN KEHITYSVAMMAISTEN PELIKERHO Maanantaisin klo 15.45–16.45, Opistotalo, Aittakarinkatu 10. Lisätiedot: liikuntapalvelut, p. 02 834 3246. Rauman kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua liikuntaa 14.9. alkaen.
NEUROLOGINEN KUNTOPIIRI*
LIIKUNTAKERHOJA LAPSILLE Lasten liikuntakerhot on tarkoitettu lapsille, jotka eivät onnistuneesti voi osallistua yleisiin harrastuksiin, tai lapsille, joilla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa.
ERITYISLASTEN PELIKERHO Maanantaisin klo 16.45–17.45 Opistotalossa, Aittakarinkatu 10. Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä.
MOLSKIS Vesiliikuntaa erityislapsille keskiviikkoisin klo 15–16.30 (pienet) ja klo 16.30–18 (isot). Kokoontuminen uimahallissa (paloaseman puoleinen sisäänkäynti). Ilmoittautuminen sähköpostitse: miamari.lammassaari@rauma.fi. Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero.
SHERBORNELIIKUNTAKURSSI LAPSELLE JA AIKUISELLE Torstaisin klo 17–17.45 Winnovan sali, Steniuksenkatu 8 Sherborne-liikuntamenetelmällä pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä ja toimintaa. Motorististen taitojen lisäksi opitaan aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, ryhmässä toimimisen taitoja, aktiivisuuden säätelyä, rauhoittumista ja rentoutumista. Ja kaiken lisäksi se on vielä kivaa. Ryhmään voi osallistua lapsi aikuisen kanssa. Molemmille päälle mukavat liikuntavaatteet. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 7.9. alkaen: Maria Luovila, tanssinopettaja ja toimintaterapeutti, maria.luovila@hotmail.com, p. 040 513 5629.
HUOM! Yhdellä ilmoittautumismaksulla saa käydä useammassakin ryhmässä. Maksu on 30 €/lukukausi. Lasku lähetetään kotiin. Lisätiedot: liikuntapalvelut, p. 02 834 3246
22
Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30, terveyskeskus, lääkinnällinen kuntoutus, jumppasali. Tiedustelut vapautuvista paikoista, p. 02 834 3246.
KEVENNETTY TUOLIJUMPPA Neurologinen / kuntoutuville Torstaisin klo 11–11.30 Järjestötalo, Siikapolku 1.
Terveyskunnon testauspäivä SuomiMies seikkailee -testikiertue ke 16.9. klo 15–18.30 Äijänsuon jäähallilla, Teollisuuskatu 19. Testit ovat avoimet kaikille työikäisille. Myös naiset ovat tervetulleita. Mukana tapahtumassa on eri tahoja tekemässä omia testauksia ja esittelemässä toimintaansa. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoa tapahtumasta ja testeistä: suomimies.fi. Järjestäjinä ovat LiiKu ry ja kaupungin liikuntapalvelut. Tule testaamaan itsesi ja hakemaan liikuntavinkkejä.
Syksyn UIMAKOULUT
VESIVOIMISTELUT
Uimakoulut on tarkoitettu 5–9 -vuotiaille. Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.
19.8.2015 alkaen. Ohjausmaksu 2,50 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto 45 min.
14.9.–24.9. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä alkeisryhmä
28.9.–8.10. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä alkeisryhmä
12.10.–22.10. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä alkeisjatkoryhmä
26.10.–5.11. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä alkeisryhmä
9.11.–19.11. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä alkeisjatkoryhmä
23.11.–3.12. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisryhmä jatkoryhmä
7.12.–17.12. ma–to
klo 16.45–18 klo 18–19.15
alkeisjatko jatkoryhmä
MAANANTAI 9.00 Fysiovesijumppa, alk. 31.8. 11.45 Vesijumppa 16.45 Vesijuoksu+jumppa 60 min 17.45 Vesijumppa, alk. 7.9. TIISTAI 6.30 Vesipotku-nyrkkeily, alk 8.9. 8.00 Vesijumppa, alk 1.9. 10.30 Vesijumppa 11.30 Vesijumppa 17.00 Vesijumppa 18.00–19.00 Vesijumppa 60 min
Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito.
Arto Linda Pia Pia Annika Kim
KESKIVIIKKO
Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa.
Piritta Pia Pia Tiina
HUOM! Muuttuneet käytännöt!
Ilmoittautuminen netissä: rauma.fi/palvelut/uimakoulut 8.9. klo 17 alkaen. Sivuilla on uusi ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 9.9. klo 11 alkaen uimahallista p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia. Uimakoulumaksu 50 €, tulee suorittaa uimahallin kassalle ennen uimakoulun alkua.
11.30 Vesijumppa Pia 16.45 Vesijumppa Pia 17.45 Vesijuoksu Pia 19.00 Vesipotku-nyrkkeily, alk. 9.9. Arto TORSTAI 6.30 Vesijumppa, alk. 3.9. 8.00 Fysiovesijumppa, alk. 3.9. 11.45 Iskelmäjumppa 14.30 Vesijumppa, alk. 3.9. 15.15 Vesijumppa, alk. 3.9. 16.45 Vesijumppa 18.15–19.15 Vesijumppa 60 min
Piritta Pia Pia Pia Annika Kim
PERJANTAI
Erityislasten uimakoulu 14.9.–24.9. ma–to klo 15–16.45. Ilmoittautumiset 7.9. mennessä: kirsi.salminen@rauma.fi. Uinnin tekniikkakurssit: Rauman Uimaseura järjestää harrasteuinnin tekniikkakursseja. Tarkemmat tiedot raumanuimaseura.seura.info, p. 044 522 1804.
UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT
10.30 Fysiovesijumppa, alk. 4.9. 14.00 Iskelmäjumppa 15.00–16.00 Vesijuoksu+jumppa 17.15 Vesijumppa
Piritta Pia Pia vaihtuva
KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien tarpeita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Tunneilla on teemat, mutta ovat kaikille kuntoutuville avoimia. Uimahallimaksu.
Maanantai klo 6–20.30 Tiistai klo 6–20.30 Keskiviikko klo 11–20.30 Torstai klo 6–20.30 Perjantai klo 6–19.30 Lauantai klo 9–17 Sunnuntai klo 11–17
10.15–10.45 Teema: Veteraanit/Näkövammaiset 10.45–11.15 Vesijumppa/vesijuoksu (Starttiryhmä uusille vesijumppaa jille ja -juoksijoille)
Uimahallin esimies Tuija Suominen, p. 02 8343 156, tuija.suominen2@rauma.fi
13.30–14
Poikkeuksellisia aukioloaikoja:
KESKIVIIKKO
26.9. 31.10. 6.12. 23.12. 24.12. 25.12. 26.12. 31.12.
13.30–14 14–14.30
MAANANTAI
TIISTAI
uimakilpailut, suljettu pyhäinpäivä klo 11–17 itsenäisyyspäivä suljettu jouluaaton aatto klo 6–14 jouluaatto suljettu joulupäivä suljettu tapaninpäivä suljettu uudenvuodenaatto klo 6–14
Teema: Invalidit/MS Teema: Reuma Teema: Parkinson/Hengitys
TORSTAI 12.45–13.15 Teema: Sydän 13.45–14.15 Teema: PopRock (Kevennetty kuntoutustunti nuorisomusiikkiin) 17.30–18.05 Teema: Reuma, hengitys, tules, selkä ja syöpä
23
LAPSET & NUORET
NUORISOTALOT AVOINNA Kuovin nuokkari Kuovinkuja 4, 22.9. alkaen Ti Ke To Pe
klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 14–17 (5.-6. lk) klo 17.30–19 K–17 (17–29-vuotiaat) klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 17–22.30 (13–17-vuotiaat)
Lappari Sahamäentie 14 Su–to klo 12–22 Pe–la klo 12–23
Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu suoritetaan ennen vuokrauspäivää. Bändikämpän sähköinen käyttövuorohakemus on osoitteessa rauma.fi/tuottajat/vanhan-vesilaitoksenbandikampat Tiedustelut: nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 044 793 3223.
SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39, 21.9. alkaen
Nuoriso-ohjaaja paikalla 21.9. alkaen
Valvoja, p. 040 833 0838
ma ke
ma ti ke to pe
klo 13.30–16 (5.-6. lk) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat) klo 13.30–16 (5.-6. lk) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat)
KERAMIIKKA Kuovin nuorisotalolla, Kuovinkuja 4, 14.9. alkaen
Perhekeramiikka ma klo 17.30–19.30 (lapset yli 4 v./aikuinen)
25 €/lapsi/lukukausi 20 €/aikuinen/lukukausi
Nuorten keramiikka to
klo 17.30–19.30 (yli 10 v.) 30 €/lukukausi
Ilmoittautumiset palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p. 02 834 5001. Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.
TILOJEN VUOKRAUS Kuovin ja Lapparin nuorisotalot, kiipeilyseinä, skeittihalli ja bändikämpät Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla ja skeittihallilla on 1–4 tunnilta 70 €. Vakituisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta kiipeilyseinään ja skeittihalliin 1–2 tunnilta on 10 €. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias.
klo 15–19 klo 15–20 klo 15–17 alkeisvuoro klo 17–18 skeittikerho klo 18–20 klo 15–20 klo 15–20
Kertamaksu 2 € ja kymppikortti 15 €. Kertamaksut peritään skeittihallissa. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.
UUTTA! SKEITTIKERHO Skeittihallilla, Syväraumankatu 39, 16.9. alkaen ke klo 17–18 Skeittikerhossa opetellaan lautailun perusasioita, kuten oman laudan huoltoa, vauhdin ottoa eri tavoilla, ollien poppausta, fiftareita ja perusrokkareita. Vain skeitti (ei scuutti) ja vain aloittelijoille. 20 €/lukukausi. Ilmoittautumiset palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätietoja: Mika Takalo, p. 045 677 7660.
24
KANSANTANSSI Lapin koululla, Kirkkotie 6, 9.9. alkaen ke klo 16.30–17 alle 6-vuotiaat klo 17.15–18 yli 6-vuotiaat 20 €/lukukausi Ilmoittautumiset paikan päällä. Lisätietoja iltaisin: Terhi Virta, p. 040 511 5199.
NUORISOPURJEHDUKSET Kuunari Helenalla Rauman kaupunki ja Suomen Purjelaivasäätiö järjestävät nuorisopurjehduksia Kuunari Helenalla. Purjehduksen aikana nuorille opetetaan merellisiä tietoja ja purjehtimistaitoja sekä kehitetään nuoria yksilöinä ja vastuuta ottavina ryhmän jäseninä. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita.
YÖNYLIPURJEHDUS NUORILLE Raumalta Turkuun la 19.–su 20.9.2015. Lähtö Raumalta kello 8 Suojan laiturista (Suojantie), Turussa su klo 18, josta linja-autokuljetus Raumalle. Mukaan mahtuu 20 nuorta (13–17-vuotiaat). Hinta 50 €. Ilmoittautumiset ja maksu 11.9. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 834 5001.
TAIDETTA JA KÄDENTAITOJA lapsille ja nuorille KUVATAIDEKOULU Lyseokatu 2 kuvataidekoulu@rauma.fi p. 044 793 4512 oppituntien aikana koulunjohtaja Kirsi Kuusisto p. 044 793 3427 Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 7–17-vuotiaille raumalaisille ja eurajokelaisille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulussa mm. maalataan, piirretään, valokuvataan, tehdään animaatioita ja taidegrafiikkaa, muovaillaan keramiikkaa ja rakennellaan.
MUSIIKKIOPISTON varhaiskasvatusryhmissä ja kuoroissa vielä tilaa Rauman musiikkiopiston varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautuminen musiikkiopiston toimistoon. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuoro Minidina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 www.rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi
KÄSITYÖKOULU TAITAVA
RAUMAN UIMAHALLISSA aukioloaikojen mukaan: 18.9.–20.9., 31.10.–1.11. ja 27.11.– 29.11 . WIBIT on saksalainen vesihuvipuistokonsepti. Se sisältää esteratoja, liukumäkiä, kiipeilyä ja muuta superhauskaa niin lapsille kuin aikuisellekin. Normaali sisäänpääsymaksu.
TEATTERIKOULU Aittakarinkatu 10 ja Kellariteatteri, Pursikatu 4 teatterikoulu@rauma.fi
Kaikkiin kouluihin voi kysellä vapaita paikkoja lukuvuoden aikana.
Katselmukseen voivat osallistua Euran, Eurajoen, Köyliön, Rauman ja Säkylän 13–29-vuotiaiden harrastajaryhmät. Vuonna 2015 katselmuksessa arvioidaan tanssi-, teatteri- ja musiikkiesityksiä.
WIBIT
Käsityökoulussa opiskellaan käsityön taiteen perusopetuksen mukaisesti, mm. ommellaan, tehdään puutöitä, painetaan kangasta, huovutetaan, muovaillaan savesta, opitaan erilaisia käsityötekniikoita ja käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja.
Teatteritaiteen opinnoissa kehittyvät rinnakkain mm. keskittyminen, itseilmaisu, persoonallisuus, luovuus, toisten huomioiminen sekä havainnointikyky. Alkuvuosien teatterileikeistä lapsen harrastuneisuus saa uusia muotoja syventävien opintojen kautta. Opetus on monipuolista ja teatterialan eri ammattilaiset toimivat opettajina.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa nuorten harrastajaryhmille mahdollisuuden esiintyä isolla estradilla ammattilaisraadille. Kulttuurikatselmus on samalla koko viikonlopun kestävä nuortentapahtuma, joka tarjoaa mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa Rauman alueen nuorille.
Tapahtuman järjestävät Rauman seudun kuntien nuoriso- ja kulttuuritoimet.
Uuteen alkavaan ryhmään voivat hakea 9–10-vuotiaat.
Rauman teatterikoulussa opiskelua jatkavat tänä syksynä 8–9-vuotiaiden ja 10–11-vuotiaiden ryhmät.
Nuorten kulttuurikatselmus Rauma-salissa 28.-29.11.
Ilmoittaudu mukaan: www.rauma.fi/framilla Lisätietoa tapahtuman Facebook-sivuilla.
Aittakarinkatu 10 kasityokoulu@rauma.fi käsityönopettaja p. 044 793 4518 kansalaisopiston toimisto p. 02 834 4515
Teatteri-ilmaisun ohjaaja Susanna Siren p. 044 283 2487 kansalaisopiston toimisto p. 02 834 4515
FRAMILLA 2015
Retki DUUDSONIT ACTIVITY PARKIIN ke 21.10. HINNAT
matka ranneke
2-6 vuotiaat 15 € 12 € (myös huoltajalla oltava ranneke) Yli 7-vuotiaat 15 € 19 € (huoltaja, joka ei mene peuhualueelle, ei tarvitse ranneketta) Eläkeläiset 15 € 0€ Lähtö linja-autoasemalta klo 8 ja paluu Raumalle n. klo 23. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan ja alle 18-vuotiailta hyppytornista hyppääviltä vanhempien suostumus kirjallisena: www.dap.fi/faktat. Ota mukaasi sisäkengät ja juomapullo sekä täytetty hyppylupalomake. Ilmoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin 9.10. mennessä, p. 02 834 5001. Tiedustelut: nuoriso-ohjaaja Jennika Vataja, p. 040 180 9780.
25
KYLISSÄ TAPAHTUU
Kaaro Kaarolaisten kahvitus Kahvi- ja rupatteluhetki joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina (7.9., 5.10., 2.11.) klo 14–16 Kaaron rantasaunalla (Kaarojärventie 109). Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Vasarainen Syysmarkkinat 12.9. klo 10–13 Kotiseutumuseo Muinassa (Muinantie 7). Lähiseudulla tuotettua ja tarpeellista: syksyn satoa, säilykkeitä, leipomuksia ja käsitöitä.
Mystinen Sirkushevonen Teksti ja kuva: Maija Aaltonen
Tekkalan puiston puiden lomassa sijaitsee patsas, joka saattaa jäädä suojaisan sijaintinsa vuoksi huomaamatta. Emil Cedercreutzin Sirkushevonen lahjoitettiin Rauman kaupungille vuonna 2009, mistä lähtien se on laiduntanut Vanhassa Raumassa. Patsas sijaitsee vanhan kirkon raunioiden ja vanhan hautausmaan välissä. Toiset uskovat Sirkushevosen symboloivan sitä, että kirkon ja hautausmaan väliin mahtuva elämä on joskus melkoista sirkusta. Joidenkin mielestä paikka on valittu siksi, että siinä kulki aikanaan hevosten vetämiä kärryjä. Kolmas uskomus on, että Tekkalan puistossa sijaitsi Kustaa Vaasan aikaan hevoskasvattamo.
KAUNISJÄRVEN vanhainkoti 30 vuotta Kaunisjärven vanhainkoti juhlii tänä vuonna 30-vuotista toimintaansa. Kaupunginarkkitehti Tapio Leppäsen suunnittelema rakennus oli valmistuessaan suurin kaupungin omana työnä tehty rakennus. Vanhainkoti valmistui huhtikuussa 1985 ja kaikki 120 hoitopaikkaa olivat käytössä syksyllä 1986. Kolmen vuosikymmenen aikana vanhainkodin palvelumuotoja on kehitetty ja lisätty ikäihmisten tarpeiden mukaan. Nykyään vanhainkodissa työskentelee noin sata vakituista työntekijää kaupungin sisäiset ostopalvelutyöntekijät mukaan lukien. Kaunisjärven 30-vuotista toimintaa juhlitaan oman väen kesken. Valtakunnallisena vanhusten päivänä 4.10. järjestetään talon asukkaille ja heidän omaisilleen musiikkipitoinen juhla. Henkilöstö on juhlistanut työpaikkansa syntymäpäivää ”kasaritunnelmissa” jo keväällä.
Kaupungin kulttuuritoimi järjestää juhlavuoden merkeissä senioriviikkojen yhteydessä lokakuussa ikäihmisille suunnatun konsertin vanhainkodin juhlasalissa.
Teatterimatka Tampereelle pe 23.10.
Sugar
– PIUKAT PAIKAT
Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri
Hurmaavan sokerinen ja valloittavan hauska Sugar – Piukat paikat vie sinut iloiselle ja kepeälle 1920-luvulle. Musikaali perustuu Marilyn Monroen tähdittämään Billy Wilderin ja I.A.L. Diamondin elokuvaan Some Like It Hot. Muusikkokaverukset Joe ja Jerry joutuvat sattumalta Chicagon alamaailman välienselvittelyn silminnäkijöiksi. Pelastaakseen henkensä kekseliäs kaksikko pestautuu Söpö Suen tyttöbändiin – pukeutuneena tietysti hameisiin, hepeniin ja korkokenkiin. Hunajainen solisti Sugar Kane saa kuitenkin kaksikon pään niin pyörälle, että mekoissa on vaikea pysyä... Rooleissa mm. Hanna-Liina Võsa - Sugar Kane, Helena Rängman, Lari Halme - Joe (Josephine), Risto Korhonen - Jerry (Daphne), Ritva Jalonen - Sweet Sue, Ville Majamaa - Osgood, Teemu Korjuslommi - Spats Palazzo ja Arttu Ratinen Bienstock.
Lippu ja matka yhteensä 52 €. Lähtö Rauman linja-autoaseman tilauslaiturista klo 16.15. Lunasta lippusi pikaisesti (viimeistään 9.10.) Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, puh. 02 834 5001.
26
Intohimoinen rakkaustarina 30-luvun Berliinissä! Clifford Bradshaw (Joni Kuokkanen) päätyy maankuuluulle Kit Kat Klubille. Seremoniamestarin (Lauri Ketonen) johtama show huipentuu, kun lavalle saapuu häikäisevä Sally Bowles (Kirsi Kärnä)... SYKSYN 2015 ESITYKSET: 12.9. - 3.12.
Erkki Lehtinen (Janne Kataja) on jo kaksi vuotta elänyt sosiaaliturvahuijausten varassa. Kun hän yrittää päästä irti huijauskierteestä, se ei olekaan niin yksinkertaista. Sekaannuksien sarja kasvaa lopulta aivan uskomattomiin mittasuhteisiin! SYKSYN 2015 ESITYKSET: 30.10. - 12.12.
Mikko Kivinen:
KIVINEN TIE RAUMA-SALISSA PE 30.10. ja LA 31.10.
LIPUNMYYNTI
Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi
RAUMAN KAUPUNGINTEATTE RIS 16.11.-18.11. ja 23.11.-2
SA:
5.11.
27
Syksy 2015 RAUMAN
TAPAHTUMAN NIMI PÄIVÄMÄÄRÄ PAIKKA
Helsingin barokkiorkesteri, Aapo Häkkisen soolokonsertti (cembalo ja urut): William Byrd 475 v.
4.9. klo 18
Rauman Pyhän Ristin kirkko
Bon Appetito, ranskalais-italialainen ruokatori
9.–13.9.
Kanalinranta
Kotiseutumuseo Muinan syysmarkkinat
12.9. klo 10–13
Kotiseutumuseo Muina, Muinankatu 7
Lasten musiikkisalonki, Sergei Prokofjev: Pekka ja susi
19.9. klo 14
Rauma-sali, Satamakatu 26 (Lippupalvelu)
Antiikki-, taide- ja keräilymessut
19.9. klo 10–16
Poselli, Nortamonkatu 12
Rauman XXVII Keräilymessut
19.9. klo 10–15
Rauman Lyseo, Aittakarinkatu 10
Rauman silakkamarkkinat
19.–20.9. klo 9–17 Kanalinranta
Sami Hedberg 365, stand up -ilta
1.10. klo 18 ja 21
Kulttuurikuppila Brummi, Karjalankatu 15 (Lippupiste) Rauma-sali (Lippupalvelu ja Pyyrman)
Aidosti MARION! – 70-vuotisjuhlakiertue
2.10. klo 19
Rakenna-Sisusta-Asu-messut
3.–4.10. klo 10–16 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19
Fight Club Finland, Rumble in Rauma 2015, vapaapainia
3.10. klo 18
Urheilutalo Ooperi, Vanha Turuntie 56 Rauma-sali
Delilah ja Hopeinen kuu, konsertti Olavi Virran ja Tom Jonesin tunnelmissa
4.10. klo 16
Senioreiden kulttuuriviikot
5.–18.10.
Tuliset tenorit, konsertti
8.10.
Rauma-sali
Lyöjien konsertti
11.10.
Rauma-sali
Kansanmusiikkiyhtye Freija, konsertti
13.10. klo 18
Poselli
Minihysteria-lastentapahtuma
24.10. klo 10–13
Keskuspuisto
Mikko Kivinen: Kivinen tie, 35-vuotisjuhlakiertue
30.10. klo 19
Rauma-sali (Lippupiste)
Lapin VPK:n soittokunnan 50-vuotisjuhlakonsertti
31.10. klo 14
Lapin liikuntahalli, Kirkkotie 6
Mikko Kivinen: Kivinen tie, 35-vuotisjuhlakiertue
31.10. klo 19
Rauma-sali (Lippupiste)
Lappi-kvartetti, konsertti
1.11.
Poselli
Rauman Työväen Mieslaulajat, konsertti
14.11.
Rauma-sali
Kamarimusiikki-ilta, Laivaston soittokunnan muusikot
19.11. klo 19
Poselli
Eila, Rampe ja huonot keenit -musiikkikomedia
20.11. klo 19
Rauma-sali (Lippupiste)
Ilari Johansson - turvasana, stand up -ilta
25.11. klo 19
Rauma-sali (Lippupiste)
LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Lippupalvelu: Lippupiste: Palvelupiste Pyyrman: Rauman Lukko Prisma Rauma Valtakatu 2, 26100 Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 p. 02 834 5001 26100 RAUMA 26100 Rauma avoinna: ma, ke ja to klo 9–16 avoinna: ma–pe 9–16 avoinna: ma–pe 8–21, ti klo 9–17, pe klo 9–15 la 8–18, su 12–18
Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.
Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi