Kaupungin tiedotuslehti
4
•
2015
Joulun maistaa pipareista
Palvelutorilta hyvä mieli & hyvät neuvot s. 10
s. 7
Talous tasapainoon
Rauman satamasta hyvät yhteydet maailmalle
s. 4–5
s. 8-9
Joulunajan tapahtumia s. 6
SISÄLTÖ
6
4 Tässä numerossa:
10
8
4
Rauma sopeuttaa menoja
6
Joulunaika Raumalla
8
Satamassa paiskitaan töitä
10 Palvelutorilta hyvä mieli ja hyvät neuvot 12 Kaunisjärven puistosta esteetön 14 Raumalla Suomen pienimmät päästöt 16 Talviliikuntapaikat haasteellisia 18
12
Uimahallissa tapahtuu
20 Kuntonyrkkeily iloista meininkiä 22 Vitriinigalleriasta näyttelytilaa 24 Tapahtumia Raumalla
Tiedotuslehti 4 • 2015
18 TAPAHTUMIA NUORILLE
21
Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:
20
Raija Lehtorinne, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3313 Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo
Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 23.3.2016.
2
TIESITKÖ?
Pääkirjoitus 20.11.2015
Kauppakeskuskaava valtuuston hyväksyttäväksi
MAAILMA MUUTTUU
Rauman kaupunki, Kiinteistö Oy Rauman Ostoskeskus, Kiinteistö Oy Tarvontori, Ganal Kiinteistöt Oy ja Skanska Talonrakennus Oy allekirjoittivat lokakuun lopulla Kanalin Länsirannan maankäyttösopimukset. Sopimukset ovat osa Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta, josta päätetään kaupunginvaltuustossa 23.11.
– meidänkin on muututtava
Esisopimuksissa osapuolet sopivat asemakaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta ja muusta kaavan toteuttamisesta Kanalin Länsirannan alueelle edellyttäen, että asemakaava saa lainvoiman. Samalla sovittiin mm. alueiden luovutuksesta, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä korvauksista.
Kansallispuistoon kaupungin saaristoa Osa kaupungin omistamasta saaristoalueesta liitetään Selkämeren kansallispuistoon. Pääosa liitettävästä alueesta, yhteensä noin 2 500 hehtaaria, on aavan meren matalikon vesialuetta kalliosaarineen ja -luotoineen. Laajennus parantaa erityisesti merenalaisten ekosysteemien edustavuutta puistossa. Valtuuston päätöksen mukaisesti puistoon liitetään muun muassa Kylmäpihlajan saari ja Kuuskajaskarin rakentamattomat osat. Lisäksi puiston naapuriin perustetaan laaja kaupungin omistama luonnonsuojelu- ja retkeilyalue. Pääosin metsäisten saarien muodostaman alueen pinta-ala on runsaat 1 000 hehtaaria.
Rauman kaupungille on aina ollut tärkeää pitää talous kunnossa. Näin on edelleen, vaikka muuttuva maailma onkin lisännyt vaikeuskerrointa. Verotulot ovat vähentyneet niin oleellisesti, että joudumme yhtenä talouden tasapainottamiskeinona korottamaan veroprosenttia ensi vuodeksi. Myös koko kaupunkiorganisaatio osallistuu säästötalkoisiin. Virastojen talousarviot on tehty entistä tiukemmiksi ja käynnissä olevissa yhteistoimintaneuvotteluissa etsitään lisää säästökeinoja. Kuntalaisia palvelemme entiseen tapaan – ja myös uusin ideoin. Esimerkiksi ruokapostilaatikot on otettu onnistuneesti käyttöön ja asiakkaat ovat löytäneet ikäihmisten Palvelutorin. Parhaillaan on menossa kaupungin toiminnan ja organisaation kehittäminen – työstämme niin kutsuttua uuden sukupolven organisaatiota uuden kuntalain mukaisesti. Tuloksia on luvassa ensi vuoden puolella, jolloin kuulemme, millaisella luottamushenkilö- ja kaupunkiorganisaatiolla toimimme vuonna 2017. Toimintaamme ja samalla raumalaisten elämään tulee vaikuttamaan myös tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Elinvoimainen kaupunki ei voi jäädä paikoilleen, vaan tarvitsee muutoksia. Kaupunkiorganisaatiossa etsimme koko ajan uusia ideoita ja toimintatapoja palvellaksemme kuntalaisia entistä tehokkaammin.
Raija Lehtorinne päätoimittaja
facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma
3
BUDJETTI 2016 Rauma sopeuttaa menoja tuloihin Teksti: Raija Lehtorinne kuvat: Pirkko Ylilammi
Rauman kaupunki jatkaa talouden sopeuttamista pienentämällä toimintamenojaan, sillä kaupungin saamat tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Verotulot ovat vähentyneet ja tulevat edelleen vähenemään. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kaupunki kehittää kaupunkilaisille tarjottavia palveluja ja etsii uusia, tehokkaampia toimintatapoja. Myös investointeja ja kaupungin elinvoimaisuuden kehittämistä jatketaan.
Rauman kaupungin talousarvio vuodelle 2016 on 6,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintakate eli verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavat menot ovat 206,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteessa on 3,5 prosenttia vähennystä vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden. Peruskaupungin eli hallintokuntien ja taseyksiköiden vuoden 2016 vuosikate on 10,6 miljoonaa euroa. Arvioitu veromäärä on ensi vuonna 167,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 48 miljoonaa euroa.
Aronahteen koulun muutostöihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.
4
Talouden tasapainottamiseksi haetaan säästöjä Budjettiin on merkitty 2,5 miljoonan euron vuosisäästövelvoite, joka on 1,2 prosenttia toimintakatteesta. Tavoitteena on saavuttaa pysyvä säästö, jotta kaupungin talous saadaan tasapainoon vuoden 2018 loppuun mennessä. – Kaupungin menot on pidetty hyvin kurissa, mutta tuloja ei kerry riittävästi. Tämä suunta on saatava pysäytettyä. Vaikka hallintokunnat ovat tehneet
Kaupunki käyttää kunnallistekniikan investointeihin lähes 11 miljoonaa euroa.
Suurimmat talonrakennusinvestoinnit
hyvää työtä laatiessaan talousarvioehdotuksensa annettujen ohjeiden mukaisesti, joudumme sopeuttamaan menojamme suunniteltua enemmän ja käynnistämään yhteistoimintamenettelyn henkilöstöön kohdistuvien säästöjen osalta, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa. Säästötavoite ei pelkästään riitä. Siksi menojen kattamiseksi on päätetty nostaa veroprosentti 19 prosentista 20 prosenttiin, minkä tulovaikutus on noin 7 miljoonaa euroa.
Investoinnit jatkuvat Peruskaupungin nettoinvestoinnit ovat 25,3 miljoonaa euroa, josta talonrakennuksen osuus on 7,3 miljoonaa euroa. WinNova/SAMK-taseyksikkö investoi noin 3,5 miljoonaa euroa pääasiassa Satamakatu 19 -koulukiinteistön peruskorjaukseen. Kunnallistekniikan investoinnit ovat 10,8 miljoonaa euroa. Investointiohjelmaan kuuluvat mm. Otan koulun muutostyöt lukion tarpeisiin, Aronahteen koulun muutostyöt sinne sijoittuvien oppilaitosten tarpeisiin ja Pohjoiskehän koulun suunnittelu sekä lisäksi Rauman Veden 6 miljoonan euron investointi Lakarin vesijärjestelmiin. Investointien toteuttamiseksi tarvitaan lainarahaa. Vuoden 2016 lopussa peruskaupungilla arvioidaan olevan lainaa 19 miljoonaa euroa eli 470 euroa asukasta kohti, kun arvio maan keskiarvosta on noin 3 224 euroa/asukas. Vuoden 2016 talousarvioesitys on kaupunginvaltuuston päätettävänä 23.11.
TULOT 2016 (Kaupunki ilman liikelaitoksia)
Valtion osuudet 15,9%
Verotulot 55,3%
Vanhojen rakennusten muutostyöt 1,5 M€ Otan koulu, lukion siirto 1,5 M€ Aronahteen koulu 1,5 M€ Äijänsuon uusi huoltorakennus 500 000 € Naulan työkeskus 500 000 € Isometsän varikkoalueen rakennukset 500 000 €
Suurimmat kunnallistekniikan investoinnit Luostarinkylän eritasoliittymä Koillinen teollisuusalue Keskustan kehittäminen Peruskunnostusohjelma Ulkovalaistusverkko Pirttialho Fåfängan alueen kehittäminen
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Veroprosentti Verotulot Valtionosuudet Toimintakate Vuosikate Peruskaupungin tulos Lainakanta Lainaa/asukas Investoinnit (netto)
KÄYTTÖTALOUDEN TOIMINTAKULUT 2016
Rahoitustuotot 0,7% TaseTyöllisyyden yksiköt hoito 6% 2% Keskusvirasto 3% Konserni- 3% hallinto Kulttuuri- ja 5% vapaa-aikaTekninen toimi toimi 12%
Toimintatulot 28,1%
5
3,5 M€ 1,5 M€ 900 000 € 900 000 € 700 000 € 600 000 € 500 000 €
Sosiaali- ja terveystoimi 49%
Kasvatus- ja opetustoimi 20%
20,0 167,4 M€ 48,1 M€ - 206,4 M€ 10,6 M€ - 6,4 M€ 19,0 M€ 470 € 25,3 M€
Joulunaika Raumalla JOULUISIA TAPAHTUMIA 21.11.
Koko keskustan joulunavaus
1.12.–6.1. Joulukalenteri-jouluikkunat Vanhassa Raumassa 3.12.
Jaakko Ryhänen, Ville Urponen: Sinivalkoinen joulu -konsertti, Pyhän Ristin kirkko, klo 19
7.12.
Helsingin Barokkiorkesterin konsertti, Pyhän Ristin kirkko, klo 18
11.12.
Tonttujen yö Vanhassa Raumassa klo 18–21
Vanhan Rauman JOULUKALENTERIIKKUNAT Joulukuussa 24 jouluista ikkunaa avautuu joulukalenterin luukuiksi ympäri Vanhaa Raumaa. Jokainen ikkuna on vanhan puutalon asukkaiden persoonallinen, jouluinen luomus.
11.–23.12. Joulutori, Vanha Rauma 11.12.
Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kävelykierros, Vanha Raatihuone, klo 18.30
Kurkista sisään ja kuvittele, millainen joulu talossa on aikoinaan ollut. Vanhan Rauman jouluikkunat ovat esillä joulukuun alusta loppiaiseen.
12.–13.12. Perinteinen käsityöläisten joulutori Posellissa la klo 10–15, su klo 11–15 20.12.
Joulumarkkinat keskusta-alueella, klo 8–22
20.12.
Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kävelykierros, Vanha Raatihuone, klo 13
VALITSE RAUMA -KAMPANJA vauhdittaa raumalaisuutta
Jouluaatto 24.12. klo 11.45 Joulurauhan julistaminen kauppatorilla klo 12.15 Jouluaaton päiväkirkko, Pyhän Ristin kirkossa klo 15
Yksinäisten joulu Posellissa
klo 17
Jouluvesper Pyhän Ristin kirkossa
klo 23
Jouluyön messu Pyhän Ristin kirkossa
Valitse Rauma -kampanja kannustaa raumalaisia käyttämään, ostamaan ja suosittelemaan paikallisia tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on korostaa raumalaisuutta, nostattaa yhteisöllisyyden tunnetta ja herättää raumalaiset arvostamaan paikallisuutta.
Joulupäivä 25.12. klo 8 ja 10 Joulukirkot Rauman kirkoissa
Kehumalla Raumaa ulkopaikkakuntalaisille välitämme positiivista viestiä myös muille. Näin varmistamme, että kaupunki ja kaupunkilaiset voivat tulevaisuudessakin hyvin.
Tapaninpäivä 26.12. klo 10
Vanhan käsikirjan messu Pyhän Ristin kirkossa
Valitse Rauma -teema on lähtöisin Radio Ramonasta. Yhteistyön kautta se laajeni kolmeen pääviestiin, jotka ovat kehu, käytä ja osta. Kampanja näkyy ja kuuluu mm. radiossa, katujulisteissa, jäähallin mediakuutiossa, sosiaalisessa mediassa sekä eri julkaisuissa. Budjetti pidetään maltillisena yhteistyötahojen ja jo käytössä olevien mediatilojen ja -kanavien avulla. #valitserauma
JOULUTORI
KAUPPATORILLA 11.–23.12.2015
6
Nam. Itse leivotut piparit maistuvat! Niko Pihlajaniemi (vas.), Taru Vähä-Ettala, Vanessa Martens, Jemina Karonen, Julie Karonen, Eevi Puumala, Tiia Vähä-Ettala ja Antton Helo.
Joulu
ILTIKSESSÄ TUOKSUU Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat: Juha Sinisalo
Uunissa paistuvan joulupiparin ihana tuoksu leijailee vastaan Kodisjoen iltiksen keittiöstä. Mikään ei ole parempaa kuin itse tehty, vastuuohjaaja Sirje Seim tietää. – Lapset nauttivat leipomisesta ja siksi meillä leivotaankin usein. Sirje näyttää reseptikansiota, jollaisen jokainen lapsi saa omakseen lukuvuoden päätteeksi. Vanhemmat ovat olleet ohjeista innoissaan ja välillä niitä on kokeiltu kotonakin. Viime vuonna lapset saivat lahjaksi piparkakkulyhdyn, tämä joulu on vielä salaisuus!
Kodisjoen koululaisilla ja eskarilaisilla on yhteinen joulujuhla, iltikseen vanhemmat ja isovanhemmat saavat kutsun pistäytyä glögille.
Joululahjatoiveitakin lapset ovat jo hiukan ennättäneet miettiä, monella toivomuslistalla ovat niin uusi videopeli kuin puhelinkin.
Kodisjoella koulu on paikka, jossa kaikki tuntevat toisensa pienestä pitäen. Eskari ja iltapäiväkerho toimivat koulun yhteydessä samoissa tiloissa. Aamupäivän eskaria pyörittää Hannamari Liipola ja Sirje Seim on apuna. Iltiksessä toimii myös Nina Roos. Jouluun valmistaudutaan iltiksessä hyvissä ajoin. Mahdollisimman paljon koristeista tehdään tietysti itse ja useimmiten kierrätysmateriaalista. Joululaulujakin on jo opeteltu.
Lumiukot syntyvät kätevästi kierrätysmateriaalista. Askartelemassa Jemina Karonen (vas.), Julie Karonen, Eevi Puumala, Antton Helo ja Tiia Vähä-Ettala.
7
Linjalaiva Plyca on tuttu näky Rauman satamassa.
Rauman satama on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama heti Kotka-Haminan ja Helsingin Vuosaaren satamien jälkeen.
SATAMASSA
paiskitaan töitä kellon ympäri Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat Juha Sinisalo
Satama on oma maailmansa, jonne tavallisella kaupunkilaisella ei juuri ole asiaa. Mielikuviin voi helposti hiipiä vanha merimiesromantiikka, mutta arkinen aherrus alueella on samanlaista kuin missä tahansa työyhteisössä, jossa toimijoita on paljon. Lokakuinen iltapäivä Rauman satamassa on harvinaisen lämmin. Lämpömittari näyttää vielä yli kymmentä plusastetta ja tuultakaan ei ole kuin nimeksi. Alueluot-
sivanhin Rami Leponiemi Finnpilotilta ja myyntipäällikkö Mikko Ahtola Europortsilta vahvistavat, ettei vilukaan ole heille vieras. Vaikka pakkasta olisi vain muutama aste, niin mereltä puhaltava tuuli saa helposti sään tuntumaan hyiseltä. Euroports Rauma Oy on yksi Suomen johtavista satamaoperaattoreista ja osa kansainvälistä Euroports-konsernia. Yhtiön toimialaan kuuluvat lastinkäsittely, varastointi, huolinta, varustamopalvelut,
Europortsilla on Raumalla noin 550 työntekijää, myyntipäällikkö Mikko Ahtola kertoo.
kansainväliset kuljetukset ja tullivarastopalvelut. Finnpilot on valtion omistama osakeyhtiö. Rauma kuuluu Selkämeren luotsausalueeseen Porin ja Kaskisten kanssa. Ahtolan mukaan Europortsilla on Raumalla noin 550 työntekijää, joista ahtaajia on nelisensataa. Lisäksi yhtiö on kouluttanut tilapäisahtaajia ruuhkatilanteiden varalta ja lomatuuraajiksi. Satama elää käytännössä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, ja väkeä tarvitaan niin lastien purkamisessa, lastaamisessa kuin paperitöissäkin. Satamassa tehdään mm. katkeamatonta 5-vuorotyötä, mikä palvelee myös suurinta asiakasta, UPM:ää. Meklarit eli laivaselvittäjät huolehtivat kaikista laivojen tarpeista elintarvikkeita lukuun ottamatta. Laivan lähdettyä meklari toimittaa varustamolle kopiot rahtipapereista ja laskelmat laivan lastaukseen ja purkaukseen käytetystä ajasta. – Esimerkiksi tiistaisin Transfennican Plyca-alus on tuttu vieras Rauman satamassa. Se tulee laituriin tavallisesti klo 7 aamulla ja lähtee paluumatkalle ennen puolta yötä, Leponiemi kertoo. Tavallisesti sen lastina on kontteja, koneita ja traile-
8
Alueluotsivanhin Rami Leponiemen mukaan laivakoot ovat kasvaneet. Väylän syventäminen 12 metriin on hyvä uutinen.
Satamaan tulevan aluksen kiinnittivät paikoilleen kunnossapitotyöntekijä Petri Heimonen (edessä) ja satamavalvoja Lauri Isberg.
Hannu Asumalahti:
reita. Useimmiten laiva seilaa takaisin Eurooppaan paperilastissa, lisäksi trailereilla voi olla muuta tavaraa.
– Nyt tilanne on se, että osa aluksista joutuu tulemaan Raumalle tai lähtemään Raumalta vajaassa lastissa, Ahtola kertoo.
Rauman satama on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama heti KotkaHaminan ja Helsingin Vuosaaren satamien jälkeen. Konttisataman laajentaminen ja syväväylän syventäminen 12 metriin ovat niin Leponiemen kuin Ahtolankin mielestä todella hyviä uutisia. Konttiliikenne kasvaa edelleen ja jatkossa satamaan pääsee entistä isompia laivoja.
Rihtniemen väylä vaatii kapeutensa vuoksi valppautta niin luotseilta kuin laivojen päälliköiltä. Virheliikkeisiin ei ole varaa, ja jos väylälle on tullut, niin takaisin kääntyminen ei enää niin helposti käykään, Leponiemi vahvistaa.
FAKTA Rauman Satama Oy on Rauman kaupungin tytäryhtiö. Henkilöstöä sillä on noin 30. Satamayhtiö aloitti toimintansa tammikuun alussa. Yhtiön tärkeimmät toiminnot ovat sataman infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito, maa- ja vesialueiden vuokraaminen, satamaliikenteen ohjaaminen, viranomaistehtävät ja satamaturvallisuuden ylläpito. Sataman tehtävänä on myös luoda edellytyksiä yritystoiminnan sijoittumiselle Rauman talousalueelle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi keväällä Rauman Satama Oy:lle rakennusluvan, joka mahdollistaa nykyisen konttilaiturin laajentamisen yli kolminkertaiseksi. Samalla laajennetaan konttikenttää. Laajennuksen jälkeen konttilaiturin kokonaispituus on runsaat 500 metriä ja konttikenttää on noin 15 hehtaaria. Sataman tämän vuoden kokonaisliikennemäärä on vähän alle kuusi miljoonaa tonnia ja konttiliikenne noin 280 000 konttiyksikköä.
9
HYVÄT YHTEYDET MAAILMALLE Rauman satamasta on hyvät yhteydet maailmalle, satamayhtiön toimitusjohtaja Hannu Asumalahti toteaa. – Euroopan satamiin on viikoittain 18 lähtöä ja USA:han viisi lähtöä kuukausittain. Rauman tiheät konttiyhteydet Eurooppaan ja valtameren yli maailmalle kulkevat Euroopan valtamerisatamien, kuten Rotterdamin, Amsterdamin, Antwerpenin, Hampurin ja Bremerhavenin kautta. Tiheät lähdöt Rauman satamasta helpottavat asiakasyritysten liiketoimintaa, sillä rahtia ei tarvitse turhaan seisottaa varastoissa.
Turvallisin satama Rauman sataman tavoitteena on olla Suomen turvallisin satama. Turvallisuusohjeet ovat ajan tasalla ja niiden noudattamista myös seurataan tarkasti. Satama-alueella vierailevien ja työskentelevien on suoritettava netissä turvallisuusperehdytys, jossa annetaan turvallisen liikkumisen ja työskentelyn ohjeet oman ja muiden turvallisuuden lisäämiseksi. Lyhytkin vierailu satamaalueella osoittaa, että työkoneiden, kurottajien ja nostureiden lomassa on todella syytä olla varovainen.
PALVELUTORILTA
Palveluneuvoja Marja Västilä ja projektityöntekijä Minna Nurminen ovat avoimia uusille ideoille. Palvelutorille on käynti kaupungintalon sisäpihalta ja juttusille voi poiketa milloin vain.
hyvä mieli ja hyvät neuvot Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Kaupungintalolla elokuussa ovensa avannut ikäihmisten Palvelutori on saanut lämpimän vastaanoton. Ei ole sellaista asiaa, jota ei voisi palveluneuvoja Marja Västilältä kysyä – onpa ongelmia uuden älypuhelimen kanssa tai kaipailee osaavaa remonttireiskaa tai uusia ystäviä yhdistys- tai vapaaehtoistoiminnasta. – Palvelutori on löytänyt asiakkaansa. Kävijöitä ja yhteydenottoja on ollut alusta saakka runsaasti, Västilä iloitsee. Hän on koulutukseltaan vanhustyöhön perehtynyt geronomi. – Toimintamme on suunnattu kotona asuville ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua arjessaan. Iäkäs ihminen ei välttämättä enää selviä pihanurmikon leikkaamisesta tai talvella lumen kolaamisesta. Siivous ja ikkunoiden pesukin voi olla työlästä. Tätä varten olemme luoneet palveluverkoston, jossa on mukana jo 21 yritystä eri aloilta. Mukaan mahtuu vielä uusiakin yrityksiä. Tällä hetkellä kaivataan mm. parturi-kampaajaa, joka voisi tulla kotiin, Västilä vinkkaa. Netin käyttäjät löytävät Palvelutorin valitsemat yrittäjät raumanpalvelutori.fi-sivuilta.
Yhdessä enemmän aikaan Raumalaiset yhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana jo Palvelutorin perustamisvaiheesta lähtien.
Palvelutori yhdistää myös yhdistysväkeä. Yhdessä saamme aikaiseksi enemmän kuin yksin, vakuuttavat Sirpa Laine (vas.), Kaisa Saari, Ritva Kolinummi ja Asta Vehanen.
– Kolmas sektori järjestää paljon hyvää toimintaa, joka ansaitsee saada näkyvyyttä. Yhdistykset voivat tulla Palvelutorille esittelemään toimintaansa. Yhdistysten resurssien ja kiinnostuksen mukaan järjestämme myös yhteistyössä erilaisia tilaisuuksia, projektityöntekijä Minna Nurminen kertoo. Mukaan on ilmoittautunut 26 yhdistystä. Palvelutori on kerrassaan hieno asia, kiittelevät Kaisa Saari ja Ritva Kolinummi Rauman Kuulo ry:stä ja Asta Vehanen ja Sirpa Laine Rauman Eläkeliitosta. Naiset ovat vakuuttuneita, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki ja Palvelutorilta saa keskitetysti tietoa yhdistysten toiminnasta ja tapahtumista.
Yksinäisyyttä vastaan Yksinäisyys on kasvava ongelma ikäihmisten keskuudessa. Tähän ongelmaan on haettu lievitystä vapaaehtoistyöllä. Osa yhdistyksistä kouluttaa siihen itse ja vapaaehtoiseksi voi ryhtyä myös Palvelutorin kautta. Ensimmäinen vapaaehtoistoiminnan kurssi on järjestetty usean tahon yhteistyönä, ja jatkoa on Minna Nurmisen mukaan luvassa. Yhtenä syynä ikäihmisen yksinäisyyteen voi olla heikentynyt kuulo, Kaisa Saari muistuttaa ja toteaa, että kahdella kolmesta yli 75-vuotiaasta on kuulo-ongelmia. Yhteisiin rientoihin lähteminen saattaa tuntua vaikealta, jos häly vielä pahentaa tilannetta. Apua ja vertaistukea tarjoaa Raumallakin kuulolähipalvelu. Kuuloliitto kouluttaa vapaaehtoisia tähän työhön. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille on hyviä vinkkejä osoitteessa vapaaehtoistyo.fi/rauma.
Kaikki eivät ole netissä Toinen ikäihmisiä huolestuttava asia on palveluiden sähköistyminen. Pitäisi olla tietokone, nettiyhteys ja vielä näppärät sormet. – Se on ihan myrkkyä, tuumaa Ritva Kolinummi. Siksi hänestä onkin erityisen hienoa, että Palvelutorilla palvellaan kasvokkain. Lisäksi tarjolla on monenlaisia esitteitä, joita voi kotona tutkia rauhassa. Palveluneuvoja Marja Västilän päivittäinen työ onkin paljolti neuvomista ja ohjausta erilaisten palvelujen, tukien ja aktiviteettien ”viidakossa”. Häneltä saa tarvittaessa apua myös tukien haussa ja lomakkeiden täyttämisessä – ja kaikki tämä maksutta.
RAUMAN PALVELUTORI Kanalinranta 3, p. 044 021 2044, www.raumanpalvelutori.fi Avoinna: ti klo 8–11.30 ja 12.30–17, ke–to klo 8–11.30 ja 12.30–16, pe klo 8-11.30 ja 12.30–15, maanantaisin ajanvaraus
10
RUOKAPOSTILAATIKOT
osoittautuneet toimiviksi
Eläkeläinen Mikko Salmi ja palveluvastaava Katja Valtonen tarkastavat Salmen ruokapostilaatikon jääkaappiosaa. – Tuotteet pysyivät kylminä kesälläkin, Salmi kertoo.
Teksti ja kuva: Sini Gahmberg
Rauman kaupunki kehittää innovatiivisesti ratkaisuja, jotka tukevat ikääntyvien aktiivista ja omatoimista kotona asumista. Sosiaali- ja terveysvirasto aloitti kesäkuussa kokeilun, jonka tavoitteena on helpottaa ikäihmisten ruokahuoltoa ja samalla parantaa elämänlaatua teknologian avulla. Sinisaaren palvelualueella vanhuspalveluiden asiakkaat saivat Viilea-ruokapostilaatikot käyttöönsä ensimmäisinä Suomessa. – Kauppatilaukset on toimitettu ruokapostilaatikoihin reilulle parillekymmenelle asiakkaalle kerran viikossa. Hoitohenkilökunta pitää toimitusketjua ja ruokapostilaatikoita toimivina, kiittelee palveluvastaava Katja Valtonen. Ruokapostilaatikkoasiakas ja eläkeläinen Mikko Salmi on myös tyytyväinen. – Ei voi valittaa. Hoitaja auttaa tekemään viikoittaistilaukseni maanantaisin, ja tilaamani tuotteet saan keskiviikkona puoliltapäivin. Kauppakassin sisältö on suurin piirtein samanlainen viikosta toiseen, ja se sisältää aina neljä purkkia A-piimää, Salmi kertoo.
Ostokset kylminä asiakkaalle
Lisää tehokkuutta luvassa
Kokeilun ensivaiheessa on kiinnitetty huomiota toimitusketjuun. Päivittäistavarat tilataan K-supermarket Rosmariinista internetin välityksellä ja toimitetaan ruokapostilaatikoiden jääkaappiosaan. Ruokakassien kuljetuksesta kaupasta laatikoihin vastaa Posti.
Nykyinen toimitusketjumalli on tuonut helpotusta hoitajien työhön, ja lisää tehokkuutta on luvassa. Asiakkaan kanssa täytettävistä paperitilauksista siirrytään tulevaisuudessa helppokäyttöisellä tablettitietokoneella tehtäviin verkkotilauksiin.
– Postin kanssa on sovittu, että tuotteet toimitetaan heti aamukymmenen jälkeen postilaatikoihin, minkä jälkeen asiakkaiden tilauksia tarkastaa ja ostoksia ruokapostilaatikoilta koteihin kantaa tehtävään palkattu työntekijä. Hän työskentelee neljä tuntia keskiviikkoisin, Valtonen sanoo. Hoitohenkilökunnan apuna työskentelevä kauppatavaroiden jakaja on otettu asukkaiden keskuudessa hyvin vastaan. – Hän on odotettu vieras ostosten tuojana ja juttukaverina. Hänen kanssaan olen tutustunut omaan ruokapostilaatikkooni, Salmi kertoo.
– Tämä tarkoittaa merkittävää ajansäästöä, sillä tilaukset voidaan lähettää heti tabletilta. Positiivisten kokemusten jälkeen Raumalla on laajennettu ruokapostilaatikoiden käyttöä myös muille kauppapalvelun asiakkaille.
Kansainvälistä tunnustusta Ruokapostilaatikot saivat kansainvälistä tunnustusta lokakuussa. Riippumaton kansainvälinen markkinatutkimusyritys Euromonitor International valitsi Alepa Kauppakassi -ruokapostilaatikkokokeilun kolmannelle sijalle parhaiden uusien vähittäiskauppa-alan konseptien äänestyksessä.
TARVONSAAREN SILTA UUSITAAN Teksti ja kuva: Raija Lehtorinne
Aivan kaupungin keskustassa on menossa näyttävä siltatyömaa, joka kiinnostaa kovasti yleisöä – pikkulapsista eläkeläisiin. Työmaan etenemistä saadaan ihailla ensi kesään asti, sillä uusi silta on käytössä kesäkuussa 2016. – Uusittu silta tulee näyttämään aivan samalta kuin entinen, kaupungin kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja kehuu. Uusi silta rakennetaan porattavien paalujen päälle, jotta se kestäisi kaupungin liikennettä tulevien vuosikymmenien ajan. Ennen talven tuloa pystytetään uudet rakenteet ja valetaan sillan betonikansi. Kylmimpinä talvikuukausina työmaalla pidetään taukoa. Kun kevät koittaa, aloitetaan kiveystyöt.
11
KAUNISJÄRVENPUISTOSTA
esteetön senioripuisto kaikenikäisille
Kaunisjärven puiston tammi on istutettu 1966 Rauman Puutarhayhdistyksen 30-vuotisen toiminnan ja neljännen valtakunnallisen kotipihaja maisemapäivän muistoksi.
Teksti ja kuvat: Raija Lehtorinne
Kaupungin puistoista kunnostusvuorossa on parhaillaan Kaunisjärvenpuisto, josta rakennetaan tulevien vuosien aikana esteetön senioripuisto kaikenikäisten käyttäjien tarpeisiin. Ensisijaisesti on tarkoitus huomioida vanhukset ja liikkumisesteiset – unohtamatta muitakaan kaupunkilaisia. Ensimmäisenä alueelle valmistui iloisen kirjava lasten leikkikenttä, jonka välineistön valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Keinujen alle on valettu turva-alustat ja koko aluetta peittää monivärinen, helppokulkuinen hiekkatekonurmi. Perinteisten keinu-, karuselli-, hiekkalaatikko- ja kiipeilyleikkien lisäksi leikkikentällä voi pomppia maatrampoliinilla, tasapainoilla laudan päällä, musisoida leikkipaneelilla ja puhua kaverin kanssa puhetorven välityksellä. Välineitä on eri-ikäisille lapsille.
Leikkikenttää kiertää korkeahko lukittava aita, jotta pienempienkin lasten on turvallista leikkiä siellä. Kentän halki kulkeva asfalttikäytävä helpottaa pyörätuolilla ja lastenrattailla liikkumista. – Uusi leikkikenttä on herättänyt paljon kiinnostusta. Toiveenamme on saada sinne myös säännöllistä, ympärivuotista toimintaa, kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen kertoo.
Ulkokuntoilualue tulossa – Kaunisjärvenpuiston kunnostus on monivuotinen projekti. Ensi vuonna rakennamme muun muassa erillisen ulkokuntoilualueen. Alueelle on tulossa monentasoisia lihasvoimaa ja motoriikkaa ylläpitäviä kuntoiluvälineitä senioreille, tavallisille kuntoilijoille ja myös aktiiviliikkujille. Tavoitteena on, että puistosta tulee kaikenikäisten kohtaamispaikka, Mari Pohjalainen toteaa.
Myös puistokäytäviä kunnostetaan, jotta puistossa on mahdollisimman vaivatonta liikkua. Lammen ympärille on tulossa kaide kiertämistä helpottamaan.
Uusi kiertoliittymä lisää turvallisuutta Kaunisjärvenpuiston välittömässä läheisyydessä oleva risteys on parhaillaan remontissa. Rakennustyöt tehdään puiston ehdoilla, vaikka kiertoliittymä lohkaiseekin palan puistosta. Aivan liikenneympyrän vieressä sijaitsee puiston hienoin tammi, joka tulee jatkossa entistä paremmin esille. Tammen ja kiertoliittymän väliin pystytetään suojaava, korkeuseroa tasaava kivimuuri, jonka päällä voi istuskellen seurata puiston elämää. Kiertoliittymän kiveystyöt, istutukset ja viimeistely jäävät kevääseen.
UUSIA PÄIVÄHOITOASIAKKAITA PALVELLAAN KESKITETYSTI Teksti: Merja Goossen Rauman varhaiskasvatuksessa on siirrytty pienin askelin keskitettyyn palveluohjaukseen. Kasvatus- ja opetusviraston palveluohjauksessa työskentelevät aloitusvaiheessa varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Merja Goossen ja varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Eeva Koskinen. Tavoitteena on parantaa palvelun laatua niin, että kaikki asiakkaat tulevat yhdenvertaisesti palvelluiksi ja vanhemmat saavat palveluohjauksesta kattavasti tietoa eri vaihtoehdoista. Keskitetyllä palveluohjauksella pyritään nopeuttamaan päivähoitohakemuksen käsittelyä, jotta perheelle jää aikaa rauhassa tutustua uuteen hoitopaikkaan ennen hoidon aloitusta.
Palveluohjaaja on yhteydessä perheeseen mahdollisimman nopeasti päivähoitohakemuksen saavuttua. Näin saamme tarkastettua, mitä varhaiskasvatuspalvelua lapsi tarvitsee, miten paljon ja mistä alkaen. Samalla perhe saa tietoa palvelujen saatavuudesta omalla asuinalueellaan tai hakemassaan hoitopaikassa. Odotamme, mitä muutoksia uusi varhaiskasvatuslaki tuo tullessaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vanhempainlomalla olevien, työttömien ja muusta syystä kotona olevien vanhempien lapsille 20 tuntiin viikossa tuo muutosta nykyiseen.
12
Neuvomme uusia asiakkaita päivähoitoasioissa myös puhelimitse varmimmin klo 9–11, p. 040 1729455 ja sähköpostilla paivahoito@rauma.fi. Asiakaspalvelu mieluummin ajanvarauksella osoitteessa Lyseokatu 2.
Syksyn 2016 esiopetukseen ilmoittautuminen tapahtuu Wilman kautta. Raumalla kirjoilla oleville v. 2010 syntyneiden lasten huoltajille lähetetään kirje toimintaohjeineen. Esiopetukseen ilmoittautumisaika on 8.–21.2.2016.
Kodiksamin vanhaa, arvokasta kylämaisemaa.
Rauman kyläkaavat etenevät
Kaavoitusarkkitehti Hanna Elon mukaan laadukas osayleiskaava halutaan tarjota myös kauimpana Rauman keskustasta sijaitseville kyläalueille.
Lapin kyliin haetaan vinkkejä maailmalta Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Kaupungin strategisessa visiossa 2025 päätettiin pureutua kylien osayleiskaavoihin. Työtä onkin viime vuosina tehty tiiviisti Unajan-Voiluodon-Anttilan, Sorkan ja Haapasaaren sekä Kortelan-Vasaraisten-Soukaisten alueilla. Tänä syksynä esiselvitystyö on päässyt käyntiin Leader-hankkeen turvin Lapissa Kodiksamin, Kuolimaan ja Mäentaan kylissä, joissa tavoitteena on kehittää ihan uusia toimintamalleja. Tätä varten vinkkejä haetaan myös maailmalta. – Olemme tähänkin saakka pyrkineet tekemään kaavatyötä hyvässä yhteistyössä kylien asukkaiden kanssa. Yhtenä keinona on ollut kaavoittajan työpisteen siirtäminen kylään. Näin toimittiin mm. Voiluodolla, Unajassa ja Sorkassa, ja samoin on tarkoitus toimia myös Lapissa. Lisäksi mietimme muita tapoja, joilla kyläläisten toiveet, näkemykset ja mielipiteet tulisivat esille jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennen varsinaiseen kaavatyöhön ryhtymistä, kaavoitusarkkitehti Hanna Elo kaupungin kaavoitusosastolta kertoo.
Tehdään yhdessä Elon visiossa yhteistyön tuloksena asukkaille syntyy entistä toimivampi ja ”omempi” kyläalue. Suomessa on kaavoituksen yhteydessä totuttu puhumaan osallistamisesta. Elon mielestä termi ei ole paras mahdollinen silloin, kun puhutaan yhteisestä tavoitteesta. Vinkkejä uudenlaiseen lähestymistapaan tarjoavat vaikkapa
Viro ja Saksa, joissa asukkaat ovat tiiviimmin mukana kaavoitusprosessissa. – Kyläläisten kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun maankäytön suunnitteluprosessia lähestytään avoimesti ja innovatiivisesti. Siksi hankkeeseen kuuluu oppimismielessä myös tutustumista Rauman kaltaisiin kaupunkeihin ja niiden maankäytön suunnittelun käytäntöihin.
Perimätietokin talteen Kodiksamissa, Kuolimaalla ja Mäentaassa aloitettiin lokakuussa rakennusinventointi Satakunnan Museon toimesta. Maisemaselvityksen tekee ensi kesänä helsinkiläinen WSP. Elo itse aikoo kerätä kylistä paikkoihin ja alueisiin liittyviä tarinoita ja perimätietoa. Asukkaiden haastatteluiden lisäksi luvassa on tarinailta. – Raumalaiset voivat olla ylpeitä kaukaisimmistakin kylistään. Vanhoissa kyläyhteisöissä on paljon arvokasta. Ottamalla
Vanhoissa kyläyhteisöissä on paljon arvokasta.
13
osayleiskaavassa huomioon kylän omaan identiteettiin liittyvät tärkeät paikat, voidaan vahvistaa kylän elinvoimaa ja edesauttaa hiljaisen tiedon kulkeutumista seuraaville sukupolville. Selvitykset ja taustatyö tähtäävät kyläalueiden maankäyttöä ohjaavaan osayleiskaavaan, jonka laatiminen käynnistyy hankeajan jälkeen aikaisintaan vuonna 2017, Elo arvioi. Unajan-Anttilan-Voiluodon osayleiskaava tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vielä tänä vuonna. Pohjoisten kylien eli Sorkan-Haapasaaren osayleiskaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kortelan-Vasaraisten-Soukaisten osayleiskaava on vielä esiselvitysvaiheessa.
FAKTA Kaavoituksella tarkoitetaan maa-alueiden käytön suunnittelua. Sen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kunnan alueelle tai tietyn osa-alueen kattavaksi osayleiskaavaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa, jolla määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.
Kohti hiilineutraalia Raumaa
RAUMAN KASVIHUONEPÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN ERI SEKTOREILLE 2013 jien Maa- Jätehuolto sähkönkulutus Sähkö- Maa4% 2% talous lämmitys lämpö 2% 3% 0% Tieliikenne Erillis10 % lämmitys 5% Kaukolämpö 2%
Raumalla Suomen pienimmät kasvihuonepäästöt
Teoll. ja työkoneet 20 %
Teollisuuden sähkönkulutus 52 %
Teksti: Raija Lehtorinne
Asukasta kohti lasketut kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2013 Raumalla Suomen pienimmät. Kotitalouksien sähkönkulutus sekä sähkölämmityksen päästöt asukasta kohti olivat viidenneksen alhaisempia kuin muissa kunnissa keskimäärin. Myös kaukolämmityksen päästöt olivat selvästi muita pienempiä. Rauman alueen kasvihuonepäästöjä seurataan vuosittain. Mukana seurannassa ovat muun muassa rakennusten erilaiset lämmitysmuodot, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Samaan raportointiin osallistuu 90 kuntaa eri puolilta Suomea. Tarkastelualueella asuu noin 4 miljoonaa ihmistä eli valtaosa suomalaisista.
Vuonna 2013 teollisuus kulutti kaupungin energiasta 86 prosenttia, joten Raumaa voidaan kutsua tästäkin näkökulmasta todelliseksi teollisuuskaupungiksi. Teollisuuden tarvitsemalla energiamäärällä voitaisiin kattaa 25 Rauman kokoisen kunnan asukkaiden energian tarve. Teollisuuden kasvihuonepäästöt vähenivät Raumalla vuosina 2008–2013 noin viidenneksen, vaikka energian kulutus samaan aikaan kasvoi. Kaupungin alueella kulutettavasta sähköstä yli neljännes tuotetaan paikallisissa teollisuuslaitoksissa – ja pääosin uusiutuvalla energialla. Tästä syystä kasvihuonepäästöt ovat Raumalla huomattavasti alhaisemmat kuin jos sähkö ostettaisiin valtakunnan verkosta.
Yli puolet kaupungin kasvihuonepäästöistä aiheutuu teollisuuden sähkönkulutuksesta, viidennes teollisuudesta sekä työkoneista ja 10 prosenttia tieliikenteestä.
Miten vähennän kasvihuonepäästöjä - Kävelen, pyöräilen ja käytän julkista liikennettä. - Lasken huonelämpötilaa ja laitan villasukat jalkaan. - Tiivistän ikkunat ja ovet. - Sammutan tarpeettomat lamput ja sähkölaitteet. - Suosin kotimaisia kasviksia, hedelmiä ja kalaa. - Jäähdytän elintarvikkeet ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittoa. - Huuhtelen käsitiskit altaassa, en juoksevalla vedellä. - Pesen täysiä pyykkikoneellisia. - Puhdistan kodinkoneet säännöllisesti. - Saunon yhdessä perheen kanssa. - Esilämmitän auton, kun lämpötila on laskenut +5 asteeseen. - Lainaan tai vuokraan ostamisen sijasta.
ENERGIATEHOKKAAMPI KOTITALOUS
MAAKUNNAN KUNTIEN VERTAILU
1.12. KLO 18–20.30 RAUMAN KANSALAISOPISTO, OPISTOTALO, AITTAKARINKATU 10 • Tulevaisuuden lämmitys – Yksinkertaista, tehokasta ja etäohjattua Esa Kortetjärvi, Danfoss Oy • Aurinkosähköä katolle – Kannattaisiko? Sami Heinikkala, Vertek Oy • Vedensäästö on energiansäästöä Markku Vehanen, Oras Oyj • Katsaus ekorakentamiseen Marjo Kekki, Satahima-hanke Tilaisuuden järjestävät Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke, Rauman kaupunki, Rauman kansalaisopisto sekä Rauman Energia. Rauman Energia tarjoaa sisäänpääsyn.
14
Maahanmuuttajille suomea opettava Ella Saarinen:
KIELIVAATIMUKSET
ovat liiankin kovat
FM Ella Saarinen opettaa suomen kielen alkeita ja valmentaa myös kielitestiin Rauman kansalaisopistossa.
Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Vuosia suomea ulkomaalaisille opettanut Ella Saarinen toivoo, että me äidinkielenämme suomea puhuvat suhtautuisimme rennommin kieltä vasta opetteleviin. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ja silloin on ihan sama, sanooko, haluan mennä kauppa vai haluan mennä kauppaan, hän havainnollistaa. – Minusta kielivaatimukset ovat meillä liiankin kovat, arvioi myös valtakunnallisia kielitestejä vastaanottava äidinkielen opettaja. Näitä yki-testejä eli aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja järjestetään neljä kertaa vuodessa. – Tutkinnon läpäiseminen on edellytyksenä Suomen kansalaisuuden hakemiselle. Arvioitavia osataitoja ovat puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. Saarinen muistuttaa, että harva meistä kantasuomalaisistakaan puhuu täydellistä kieltä, lisäksi puhekieli ja kirjakieli poikkeavat valtavasti toisistaan. Ei siis mikään ihme, että opiskelijat ovat Saarisen mukaan varsinkin alussa ihmeissään. – Jokainen voi mielessään kuvitella, millaista olisi joutua ummikkona vieraa-
seen maahan ja täysin erilaiseen kulttuuriin, jossa kirjoitusmerkitkin ovat aivan erilaisia. Ääritapauksessa olet aikuinen, joka et ole koskaan pitänyt kynää tai kalenteria kädessäsi.
Raumalla työssäkävijöitä Päivätyössään Saarinen opettaa ja ohjaa maahanmuuttajia Raision seudun koulutuskuntayhtymän kotoutumiskoulutuksessa. Iltatyönään hän vetää Rauman kansalaisopistossa kahta ryhmää, joille suomi on vieras kieli. Alkeisryhmässä on 25 ja kielitutkintoon valmentavassa ryhmässä noin 20 opiskelijaa. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta seinät tulivat vastaan. – Raumalla tilanne on ainakin tähän saakka ollut hyvin erilainen kuin monilla muilla paikkakunnilla. Suurin osa on työperusteista maahanmuuttoa lähinnä Euroopasta. Monet suomea opiskelevat puhuvat ainakin jonkin verran englantia, mutta tunneilla puhumme vain suomea, Ella Saarinen kertoo. – Alkeisryhmän kanssa lähdimme liikkeelle arkipäivän fraaseista ja kommunikoinnista, kielioppi on saanut jäädä vähem-
Mufail Krasniqi Kosovosta, Arif Korkmaz Turkista ja Agnieszka Kemapara Puolasta juttelevat jo sujuvasti Ella Saarisen kanssa suomeksi.
15
mälle. Kieli on aina sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan, joten puhumme myös suomalaisista tavoista ja kulttuurista.
Annetaan tilaisuus puhua Motivaatiolla on iso merkitys uuden kielen oppimisessa. Tässä voi kuka tahansa olla tukena. – Ei pidä heti vaihtaa englantiin, jos vastapuoli yrittää selvittää asiaansa suomeksi. Annetaan hänelle aikaa ja ollaan myös itse aloitteellisia ja jutellaan, Saarinen rohkaisee. Työ eri kansallisuuksia edustavien ihmisten parissa on Saarisen mukaan ollut opettavaista. – Suomi ei ole yhtä kuin koko maailma, eivätkä meidän tapamme välttämättä ole yleismaailmallisia tai oikeita. Minusta kannattaa ottaa selvää asioista, ennen kuin esittää ”totuuksia”. Oman kokemukseni mukaan suurin osa Suomeen tulijoista haluaa työtä, vakaan toimeentulon, perheen ja ystäviä ja joskus vähän vapaa-aikaakin. Siis ihan samaa kuin me kaikki!
LIIKUNTA
TALVILIIKUNTAPAIKKOJEN KUNNOSSAPITO HAASTEELLISTA Teksti: Ari Rajamäki ja Tommi Cederberg
Länsi-Suomen ja rannikon leudot sekä vaihtelevat sääolosuhteet aiheuttavat haasteita talvisten ulkoliikuntapaikkojen hoitoon. Ennakointi on hankalaa ja vuodet eivät ole keskenään veljeksiä. Sääennustetta seurataan aktiivisesti ja hoitotöitä pyritään suunnittelemaan myös niiden perusteella. Tänäkin vuonna tuntuu pitkän aikavälin sääennuste lupaavan jopa tammikuulle asti normaalia leudompaa.
Kun on saatu tykitettyä riittävästi lunta, aloitetaan 1,6 kilometrin pituisen tykkilumiladun teko. Noin 2 000 kuution tykkilumimäärän tekemisestä on sopimus seuran kanssa. Tykkilumen onnistumiseen vaikuttavat niin riittävät pakkasolosuhteet kuin ilman kosteus. Tykkilumikasojen teko voidaan aloittaa, kun on viisi astetta pakkasta yhtäjaksoisesti useamman päivän ajan.
Edellisten vuosien kokemusten perusteella näyttää, että ulkoliikuntapaikat saadaan käyttökuntoon vasta vuodenvaihteen jälkeen. Kaupungin talouden sopeuttamisen johdosta tiettyjä töitä on suunniteltu tehtävän pidemmällä aikajänteellä, eikä näin ollen kaikkia talviliikuntapaikkoja saada käyttökuntoon samanaikaisesti. Hoitosopimuksilla pyritään etenkin haja-asutusalueen hoitotöitä jakamaan aktiivisille kyläyhdistyksille ja urheiluseuroille.
Tykkilumen ladunteossa tekniikkana käytetään jatkuvaa ladun laajentamista, jolloin mahdollistetaan jatkuva hiihtäminen. Laduilla hyödynnetään myös tekojään ja Tuki-Areenan hilelunta.
Ladut ensin Lähdepellolle Luonnonlatuja aletaan tehdä, kun saadaan taivaalta riittävästi lunta ja pakkasolosuhteet mahdollistavat ladun säilymisen. Hoitotöissä latupohjat tasataan, jolloin lumetustyö helpottuu. Luisteluhiihdon olosuhteet syntyvät vähäisemmällä lumimäärällä ja tästä syystä perinteinen latu saadaan hiihdettävään kuntoon vasta myöhemmin. Henkilö- ja koneresurssien takia ladut tehdään ensin Lähdepellon alueelle.
Tekojää kiinni aina huoltotöiden ajan Tekojään pohjana on kumirouhetekonurmi, jonka jäädyttäminen ja kunnossapito ovat vaikeampia kuin hiekkakentällä sijaitsevan tekojään. Tekonurmipintaisena alue palvelee myös kesäisiä liikkujia ja Raumanmeren kenttä onkin ollut erittäin suosittu liikuntapaikka ympäri vuoden. Tekonurmipohja täytyy saada todella märäksi ennen kuin jäädytys aloitetaan. Näin saadaan jäätä muodostumaan tekonurmen alta jäähdytysputkista lähtien. Pohjan jäätymisen jälkeen jäätä kasvatetaan ohuin kerroksin yli tekonurmen pinnan. Ulkolämpötilan tulee olla jäänteon ajan plussan puolella, jotta jää kasvaa alhaalta ylöspäin.
16
Käyttökauden aikana suuret ulkoilman lämpötilavaihtelut aiheuttavat tekojäähän halkeamia, joiden tasoittelu vaatii normaaleja jäänhoitoaikoja enemmän aikaa. Tekojäällä on riittänyt niin paljon käyttäjiä aamusta iltaan, että tulevaksi kaudeksi otetaan käyttöön myös viikoittainen hoitoaika, jonka ajan tekojää on suljettu hoitotöiden vuoksi.
Ulkojäät odottavat pakkasia Ulkojäiden hoitamisen haasteena ovat monena vuonna olleet vaihtelevat sääolot. Pakkasjaksoja on monesti jopa lokakuun puolella, mutta usein perään seuraa sadetta ja lämmintä säätä. Pakkasjakson alkaessa odotetaan, että kenttärakenne jäätyy, ennen kuin jäädytystyöt aloitetaan. Näin pintajään tekeminen nopeutuu. Jäädytystyöt on jouduttu leutojen sääjaksojen takia aloittamaan monesti uudelleen pohjajäiden teolla, ja siten kaikkien sovittujen luistelualueiden aikaan saaminen on kestänyt pitkän aikaa. Osittain kenttien jäädyttäminen tapahtuu siirtoveden avulla, eli vesi kuljetetaan kentille säiliöautoilla ja traktoreilla, jolloin veden kuljettamiseen kuluu myös aikaa. Jäädytysvetenä käytetään puhdistamatonta järvivettä. Joidenkin kenttien vierellä on kuitenkin vesiposteja, joista otetaan vesijohtovettä jäädyttämiseen.
NAUTI HIIHDOSTA -KURSSI 13.1. ja 14.1. klo 17.30–19 Lähdepellon urheilukeskuksessa Käydään läpi suksien valintaa, voitelua ja hiihtotekniikkaa käytännössä. Painotus vapaan tyylin hiihdossa. Osanottomaksu 5 €. Ilm. 11.1. mennessä: rauma.fi/palvelut/omatoiminen-liikunta. Kouluttaja A-valmentaja LitM Kimmo Kouru. Tiedustelut: Auli Kouru, p. 02 834 3265.
MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO Raumanmeren tekojään jäädytys Raumanmeren tekojään jäädytys aloitetaan, kun päivälämpötilat ovat alle +5 °C. Jään arvioitu käyttöaika on 15.11.–1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin 9–21. Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Lisäksi viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.
Luistelualueet jaettu hoitoryhmiin Kenttien alkujäädytys tapahtuu ryhmäkohtaisessa järjestyksessä. 1. ryhmän kentät hoidetaan arkisin klo 7–15.30 ja viikonloppuisin klo 9–17. 2. ryhmän kentät hoidetaan normaalien työpäivien aikana. 1. ryhmään kuuluvat: Raumanmeren tekojää sekä Lähdepellon kaukalo ja luistelualue. 2. ryhmään kuuluvat: Kaukalo ja luistelualue: Uotila, Lapin koulukeskus ja Kodisjoen koulu Luistelualue: Vähämaanpuisto, Otanlahti, Kortelan koulu, Syvärauman koulu, Nanun koulu, Kourujärven koulu, Vasaraisten koulu, Merirauman koulu, Normaalikoulu ja Kaunisjärven puisto Hoitosopimuskentät: Kaukalo ja luistelualue: Unaja ja Kaaro Kaukalo: Voiluoto, Kodiksami ja Kullanperä Luistelualue: Kauklainen
Tommi Cederberg (vas.) ja Ari Rajamäki
Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi
RAUMAN SEUDUN SYDÄNYHDISTYS RY:N KEVÄÄN LIIKUNTARYHMÄT Ma klo 16 painonhallintaryhmä (kk:n 1), Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Ma klo 17 sisäcurling (kk:n 2. ja 4.) Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Ti klo 16 kävely, Lähdepelto Ti klo 12.30 tuolijumppa parittomilla viikoilla, Sydäntupa Ti klo 12.30 kuntotanssit parillisilla viikoilla, Kaunisjärven vanhainkoti Ke klo 10–12 kuntosali Winnova, Satamakatu 19 To klo 12.45–13.15 kevennetty vesijumppa, uimahalli. Uimahallimaksu. To klo 14.30 ja 15.15 (45 min) vesijumppa (Wesiwoikka), uimahalli. Uimahallimaksu + kymppikortti jäsenille 20 €.
UUSIIN TEHTÄVIIN Ari Rajamäki on siirtynyt liikuntapalveluihin liikunnan suunnittelijaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat liikuntapaikkojen olosuhteet, liikuntapaikkarakentamisen asiat ja tekniset asiantuntijatehtävät. Tommi Cederberg on siirtynyt Äijänsuon hallimestarin tehtävistä liikuntapaikkapäälliköksi teknisen viraston liikuntapaikkatoimeen. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat liikuntapaikkojen kunnossapito, liikuntapaikkatoimen johtaminen ja osallistuminen koko kunnallistekniikan kehittämiseen. Yhteystiedot: Ari Rajamäki, liikunnan suunnittelija, p. 040 546 4067, ari.rajamaki@rauma.fi Tommi Cederberg, liikuntapaikkapäällikkö, p. 040 833 0834 tommi.cederberg@rauma.fi
17
UIMAHALLI
UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE
UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT
11.1.–21.1. ma–to klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 25.1.–4.2. ma–to klo 18–19.15 klo 18–19.15 8.2.–18.2. ma–to klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 22.2.–3.3. ma–to klo 18–19.15 klo 18–19.15 7.3.–17.3. ma–to klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 29.3.–7.4. 1. vko ti–pe klo 18–19.15 2. vko ma–to klo 18–19.15
ma ti ke to pe la su
alkeis alkeisjatko alkeis alkeis alkeis alkeis alkeis alkeisjatko alkeis alkeis alkeis jatko
Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa. Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Ilmoittautuminen netissä: rauma.fi/palvelut/uimakoulut 15.12. klo 17 alkaen. Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 16.12. klo 11 alkaen uimahallista, p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia. Uimakoulumaksu 50 € maksetaan uimahallin kassalle ensimmäisen viikon aikana.
VESIVOIMISTELUT Vesivoimisteluryhmät: rauma.fi/palvelut/vesivoimistelut
KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA ke 16.12. klo 16.30–20 ti 22.12. klo 6–20
klo 6–20.30 klo 6–20.30 klo 11–20.30 klo 6–20.30 klo 6–19.30 klo 9–17 klo 11–17
6.12. Itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. Jouluaaton aatto suljettu 24.12. Jouluaatto suljettu 25.12. Joulupäivä suljettu 26.12. Tapaninpäivä suljettu 31.12. Uudenvuodenaatto klo 6–14 1.1. Uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. Loppiainen klo 11–17 24.3. Kiirastorstai klo 6–14 25.3. Pitkäperjantai suljettu 27.3. 1. pääsiäispäivä klo 11–17 28.3. 2. pääsiäispäivä klo 11–17
WIBITISTÄ EKSTRAILOA Wibit-rata tuo uimahalliin mukavaa vesiseikkailua ja lisätoimintaa. Radalle voivat lähteä kaikenikäiset, ainoa vaatimus on vähintään 25 metrin uimataito. Tärkeätä on muistaa, ettei wibitin alle saa sukeltaa, ja kulkusuunta tulee huomioida. Uinninvalvojan ohjeita tulee noudattaa. Wibit odottaa haastajiaan, tulethan kokemaan erilaisen vesiliikuntaseikkailun. Wibit Rauman uimahallissa aukioloaikojen mukaan: 27.11.–29.11., 29.1.– 31.1., 25.2.–26.2. ja 14.3.–20.3. Wibitistä lisäinfoa uimahallin nettisivulta.
KEVÄÄN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT alkavat viikolla 2 (11.1. alkaen) ja loppuvat pääsääntöisesti viikolla 17. Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua useampaankin ryhmään. Tiedustelut, p. 02 834 3265. Jumpat maksetaan ennen ryhmien alkamista palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Maksukuitti on esitettävä ensimmäisellä kerralla. Jumppamaksuja ei enää laskuteta. Kevään jumpat löytyvät: rauma.fi/palvelut/liikuntaryhmat-0
18
TÖISSÄ kaupungilla
Tuija Suominen, uimahallin esimies Milloin aloitit tässä työssä? Aloitin elokuussa, puolen kuun paikkeilla.
Mikä on antoisinta työssäsi? Työt liikunnan parissa ovat minun juttuni. Uimahalli työympäristönä on kiehtova, ja on hienoa tehdä töitä osaavan henkilöstön kanssa. Mukavinta ja kaikista antoisinta ovat kuitenkin lupsakkaat asiakkaat.
Millainen on tyypillinen päivä uimahallissa? Uimahallissa ei ole kahta samanlaista päivää. Uutena esimiehenä olen halunnut oppia uimahallin toimintakuviot A:sta Ö:hön. Olenkin tehnyt kaikkia työtehtäviä esimiestehtävien ohella. Parhaillaan teen käytännön asiakaspalvelun lisäksi turvallisuussuunnitelmaa, laadin seuraavan jakson kolmen viikon työvuorot ja järjestän henkilöstön ensiapukoulutukset. Työpäivääni värittävät myös yksittäiset työtehtävät kuten osallistuminen tammikuussa olevien Kunnon Messujen järjestelyihin. Vastaan uimahallitoiminnan lisäksi myös kaupungin soveltavasta liikunnasta.
Paljonko uimahallissa on kävijöitä? Päivittäin uimahallissa kävijöitä on 400–1000. Viime vuonna kokonaiskävijämäärä oli lähes 182 000.
Jos nyt haluaa aloittaa uintiharrastuksen, niin mihin aikaan päivästä hallissa on parhaiten tilaa? Koskaan ei voi olla täysin varma, koska päivissä on eroja ja tilanteet vaihtelevat. Tilaa uintiin ja vesijuoksuun löytyy mielestäni parhaiten iltapäivällä klo 15–17 välillä. Ratavaraukset ovat myös nähtävillä nettisivuillamme.
Millainen uimari itse olet? Olen kuntouimari. Pidän ylipäänsä sellaisesta harrastamisesta, joka ei ole aikatauluihin sidottua, vaan voi lähteä liikkumaan silloin, kun itselle työn, perheen ja muiden rientojen lisäksi parhaiten sopii.
Terveiset uimareille? Kaikissa elämäntilanteissa on tärkeätä pitää itsestään huolta liikunnan avulla. Vaikka kuinka on kiirettä, eikä millään jaksaisi, kannattaa lähteä liikkeelle. Älä ajattele suorittamista, vaan nauti liikunnasta ja ole tyytyväinen itseesi. Olet sydämellisesti tervetullut uimahalliin vesiliikunnan pariin.
19
KUNTOPOTKUNYRKKEILY
on vaihtelevaa ja monipuolista liikuntaa Teksti ja kuvat: Sini Gahmberg
Nanun koulun liikuntasalissa on alkamassa kuntopotkunyrkkeilytunti. Kaikenikäisiä naisia teineistä senioreihin saapuu kassit olallaan salin viereiseen tilaan. Ulkovaatteet riisutaan rivakasti, ja jumppatrikoiset naiset laittavat sisäliikuntakengät jalkoihinsa. Vain kassien uumenista nostetut nyrkkeilyhanskat paljastavat, etteivät naiset ole menossa normijumppaan.
Kiertoharjoittelussa naiset liikkuvat musiikin tahtiin viidessä eri pisteessä muutaman minuutin pätkissä. Apuna käytetään säkkejä ja potkutyynyjä. Jalat ja kädet viuhuvat ilmassa, kädet lyövät suoria ja koukkuja, vartalot väistävät ja vatsa sekä selkä saavat kyytiä.
Ohjaajat Pasi Liukas ja Tero Koivisto vetävät Rauman Karaten alajaoston, naisten kuntopotkunyrkkeilyn, treenejä tiistai-iltaisin. Ryhmiä on kaksi ja harrastajia muutamia kymmeniä. Kaikki sai alkunsa Helsingin tuomisina.
– Kuntopotkunyrkkeilyssä näkyy meidän ohjaajien vuosikymmenien kamppailulajitausta, minulla karaten ja Terolla jujutsun. Teemme tätä pedagogisella otteella rakkaudesta lajiin. Tero toimii työkseen turvallisuusalan opettajana, ja minä olen käynyt lisäksi Nyrkkeilyliiton ohjaajakoulutuksen, Liukas kertoo.
– Kuntopotkunyrkkeily käynnistyi Raumalla 2000-luvun alkupuolella, kun Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa työskennellyt Janne Karhu pyysi minua vetämään naisten kuntonyrkkeilyä kanssaan. Suosio oli taattu, ohjaaja Pasi Liukas kertoo.
Energistä ja iloista meininkiä Harrastajille on luvassa monipuolinen, koko kroppaa kuormittava tunti. Naiset aloittavat alkulämmittelyllä, jossa tehdään erilaisia harjoitteita pareittain. Lämmittelyn jälkeen vuorottelevat tekniikka- ja kiertoharjoittelut. Tekniikkaharjoittelu on suoranaista aivojumppaa: silmien, käsien ja jalkojen yhteispeliä. Koordinaatio kehittyy harrastaessa.
– Tämä on ihan parasta, eräs harrastaja kuittaa lyöntien lomasta. Tunnelma on todella energinen.
Salissa liikutaan rennolla otteella ja jokainen saa valita itselleen sopivan tason. Naisilla tuntuu olevan hauskaa, sillä hymy on herkässä ja nauruakin kuuluu. Kuviot eivät ole kovin monimutkaisia, mutta sitäkin tehokkaampia. – Salissa liikutaan rennolla otteella, ja jokainen saa valita itselleen sopivan fyysisen tekemisen tason. Lajia aloittaessa ei
tarvitse edes olla hyvää kuntoa, sillä sen saa harrastaessa, Liukas sanoo.
Syke nousuun säkillä Kuntopotkunyrkkeily sopii kaikenikäisille naisille. – Monet ovat saaneet apua niska-, hartia- ja selkäkipuihinsa, sillä suuri osa kuntonyrkkeilyn liikkeistä kohdistuu ylävartaloon. Harjoituksissa tulee paljon toistoja, minkä seurauksena kipualueiden lihasten aineenvaihdunta paranee ja kuona-aineet poistuvat, Liukas kertoo. Tunnilla ahertavista naisista moni on harrastanut lajia pitkään, ja osa on aloittanut kuluneena syksynä. Alun perustekniikan opettelun jälkeen kaikki voivat harrastaa samassa ryhmässä. Kymmenisen vuotta sitten harrastuksen aloittanut nainen kehuu Pasin ja Teron tuntien tunnelmaa sellaiseksi, jota ei muualta löydä. – Lajissa kiehtoo myös fyysisyys ja paineiden purkaminen esimerkiksi säkkiin. Harrastaminen ei tähtää ottelemiseen, vaan vastustajina ovat salin säkit, potkutyynyt, pistehanskat ja parin kanssa tehtävät harjoitteet, Liukas sanoo. Tunti on loppumaisillaan, ja punaposkisesta ryhmästä näkee, että töitä on tehty. Hyväntuulinen ja rento joukko antaa tilaa seuraavalle ryhmälle.
MITEN MUKAAN? Rauman Karaten naisten kuntopotkunyrkkeilyn uudet harrastajat voivat aloittaa syyskuussa ja tammikuussa. Normaalit salivaatteet käyvät. Alussa voi käyttää seuran nyrkkeilyhanskoja. Myöhemmin ne voi hankkia noin 70 euron hintaan. Kausihinta on 75 e/hlö. Kuntopotkunyrkkeilyohjaaja Pasi Liukas neuvoo Terhi Luukkoselle kiertoharjoittelussa tehtävää alakoukkusarjaa tekniikkasäkillä.
Ilmoittautuminen: pasi@konttorimix.fi, p. 050 3661 543 tai facebookiin. Hae ryhmä hakusanoilla kuntopotkunyrkkeily Rauma naiset.
20
Pasi Liukas neuvoo Riikka Pajuojalle oikean potkutekniikan suorittamista säkkiin.
LAPSET & NUORET NUORISOTALOT AVOINNA
KERAMIIKKA
MUSIIKKIOPISTO
Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4
Mukaan muskariin
Kuovin nuokkari
Perhekeramiikka
Nyt on aika ilmoittautua kevään 2016 musiikin varhaiskasvatusryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus). Ilmoittautua voi musiikkiopiston toimistoon.
Kuovinkuja 4
Ti klo 17–20 (13–17-vuotiaat) Ke klo 14–17 (5–6 lk.) klo 17.30–20 (17–29-vuotiaat) To klo 17–20 (13–17-vuotiaat) Pe klo 17–23 (13–17-vuotiaat) (Joululoma 18.12.–6.1.)
Lappari
Sahamäentie 14 Su–to klo 12–22 Pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla (joululoma 18.12.–6.1.) Ma klo 13.30–16 (5–6 lk.) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat) Ke klo 13.30–16 (5–6 lk.) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat)
SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39
Skeittihalli joululomalla 18.–27.12. Poikkeuksellinen aukiolo 28.–31.12 ja 4.–5.1. klo 12–16 Valvoja, p. 040 833 0838. Ma klo 15–19 Ti klo 15–20 Ke klo 15–17 klo 17–18 klo 18–20 To klo 15–20 Pe klo 15 -20
alkeisvuoro skeittikerho
Kertamaksu 2 €, kymppikortti 15 €. Kertamaksut peritään skeittihallissa. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.
SKEITTIKERHO Skeittihalli, ke klo 17–18 Skeittikerhossa opetellaan lautailun perusasioita, kuten oman laudan huoltoa, vauhdin ottoa eri tavoilla, ollien poppausta, fiftareita ja perusrokkareita. 10 henk/ryhmä, vain skeitti (ei scuutti) ja vain aloittelijoille. 20 €/lukukausi. Ilmoittautumiset Palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p.02 834 5001.
Ma klo 17.30–19.30 (lapset yli 4 v./aikuinen) 25 €/lapsi/lukukausi 20 €/aikuinen/lukukausi
Nuorten keramiikka To klo 17.30–19.30 (yli 10 v.) 30 €/lukukausi Ilmoittautumiset palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p.02 834 5001. Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.
KANSANTANSSI Lapin koulu Ke klo 16.30–17 alle 6-vuotiaat klo 17.15–18 yli 6-vuotiaat Kansantanssikerhossa lauletaan, leikitään ja tanssitaan. Pienempien kanssa aloitetaan perinteisillä sekä uudemmilla laululeikeillä. Iän ja taitojen karttuessa haetaan haastetta vaikeammista askelista ja kuvioista lavatansseja unohtamatta. 20 €/lukukausi. Ilmoittautumiset paikan päällä. Lisätietoja iltaisin: Maiju Virta, p. 044 067 7749.
TILOJEN VUOKRAUS Kuovin ja Lapparin nuorisotalot, kiipeilyseinä ja skeittihalli. Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla ja skeittihallilla on 1–4 tunnilta 70 €. Skeittihallin yksityistilaisuuteen on mahdollista saada skeittari opastamaan samaan hintaan. Vakituisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta kiipeilyseinään ja skeittihalliin 1–2 tunnilta on 10 €. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias. Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää. Tiedustelut: nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 044 793 3223.
Lisätietoja: Mika Takalo, p. 045 677 7660.
21
Oppilasvalinnat 2016 Oppilasvalinnat järjestetään 30.5.–3.6. Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.3.– 30.4. musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautuminen em. ajan jälkeen ei ole mahdollista! Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551. www.rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi
LASTEN KULTTUURIVIIKOT maaliskuussa Kevään odotettu kaksiviikkoinen lastentapahtuma 7.–20.3.2016 on täynnä kulttuuria. Luvassa on tanssiteatteriesityksiä vauvaikäisille, teatteria, konsertteja ja työpajoja päiväkoti- ja alakouluikäisille sekä monenlaisia kulttuurielämyksiä koko perheelle. Esityksiä ja konsertteja järjestetään Rauma-salissa ja Posellissa, mutta myös päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla kaupunkia. Lasten kulttuuriviikkojen ohjelma julkaistaan 8.2. nettisivuilla: rauma.fi/lastenkulttuuriviikot Tilausesitysten ja työpajojen varauksia sekä ilmoittautumisia konsertteihin otetaan vastaan 15.2. alkaen palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätiedot: kulttuurituottaja Leila Stenfors, p. 02 834 3041, leila.stenfors@rauma.fi
Santeri Sammakon seikkailut-tanssiteatteriesitys Posellissa 14.3. Koreografia: Samuli Roininen, kuva: Helen Hallamaa
KYLISSÄ TAPAHTUU
RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO
KAARO Kaarolaisten kahvitus Rupatteluhetki marras- ja joulukuun 1. maanantaina klo 14–16 Kaaron rantasaunalla (Kaarojärventie 109). Lucia-ilta su 13.12. klo 18 Kaaron koulun pihalla (Sorkanmaantie 51). Koulun Lucia-kuoro laulaa, pihalla kynttiläkulkue. Kyläkuusen valot syttyvät. Glögitarjoilu.
KAUKOLA Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 18 Lapin Kaukolan kylätalolla (Narvintie 30). Puurotarjoilu. Lämpimästi tervetuloa!
KIRJASTOJEN AUKIOLOAJAT 1.1.–30.5.2016 Pääkirjasto ma–to klo 9–19, pe 9–17 ja la klo 11–15. Pääkirjaston lehtilukusali ma–to klo 9–19, pe 9–17, la klo 11–15 ja su klo 12–15. Kourujärven, Lapin ja Pyynpään kirjastot ma–to klo 13–19 ja pe klo 10–17. Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18. Juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat ja kirjastoauton reittiaikataulu: rauma.fi/ palvelut/kirjasto
UOTILAN KIRJASTO LOPETTAA TOIMINTANSA 1.12.2015. Viimeisenä aukiolopäivänä ma 30.11. klo 13–19 tarjolla kahvia ja puoli-ilmaisia poistokirjoja! Lisäksi poistokirjojen myyntitapahtuma la 12.12. klo 11–14. Valtava määrä kirjoja tarjolla!
KULAMAA Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 13 Kulamaan laavulla (Korpitie).
VITRIINIGALLERIA tarjoaa näyttelytilaa
RUONA
Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa toimii Vitriinigalleria. Näyttelytilan voivat varata taiteilijat, käsityöläiset tai muut taiteenalojen ammattilaiset, harrastajat, yhdistykset ja yhteisöt. Ikkunat avautuvat Ankkuripuistoon ja näyttelyt ovat avoinna kellon ympäri.
Joulumyyjäiset su 22.11. klo 13–16 Ruonan kylätalolla (Anninlahdentie 10). Myynnissä mm ohrakryynivelliä, leipomuksia, käsitöitä, arpoja, kaffetta ja makeaa. Järjestäjä Lapin Ruonan kyläyhdistys. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!
UOTILA Joulupolku su 29.11. klo 18 Tunnelmallinen tapahtuma, jossa kylän jouluvalo syttyy ylös mäelle. Lähtö Kentäntien parkkipaikalta. Rauman seurakunnan Uotilan lapsikerhon väki järjestää ohjelman ja Uotilan Asukasseura tarjoaa lämmintä mehua ja pipareita. Lyhdyt tai taskulamput mukaan. Kaikille avoin ja maksuton.
VASARAINEN Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 15 Vasaraisten Lukulassa (Vasaraistentie 132).
VOILUOTO Kauneimmat joululaulut to 10.12. klo 18 Voiluodon Kylätalolla (Anttilantie 3).
Vitriinigalleriassa on kolme väliseinällä toisistaan erotettua ikkunavitriiniä, jotka ovat mitoiltaan 260x110, 275x110 ja 265x110 cm. Vitriinin korkeus on 160 cm ja yhdessä ikkunassa on sähköpistoke. Tilan seinät ovat valkoiset ja se on valaistu päivittäin klo 16–09. Teoksia on mahdollisuus ripustaa esille myös kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin ripustuskiskoihin, joita on yhteensä 22 metriä. Näyttelytilan voi varata maksutta käyttöönsä kuukaudeksi. Näyttelyajat myönnetään kirjallisten hakemusten perusteella. Hakemuksen yhteydessä on esiteltävä suunnitelma, josta selviävät näyttelyn nimi, mahdollinen teema ja alustava ripustussuunnitelma. Hakemus löytyy osoitteesta: www.rauma.fi/kulttuuritilat. Kulttuuripalvelut tiedottaa Vitriinigallerian näyttelyistä omilla Facebook-sivuillaan ja kaupungin tapahtumakalenterissa. Lisätiedot: kulttuurituottaja Leila Stenfors, p. 02 834 3041, leila.stenfors@rauma.fi
22
ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAT Rauma-salissa (Satamakatu 26) sunnuntaina 6.12. klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlallisuudet alkavat partiolaisten lipunnostolla Posellin edessä klo 9. Jumalanpalvelus klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, jonka jälkeen ohjelma ja seppelten laskut sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla klo 11.30. Kodisjoen juhlallisuudet alkavat klo 10 jumalanpalveluksella Kodisjoen kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A). Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppelten laskut sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6). TERVETULOA!
LIPUNMYYNTI
puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi
23
Raumalla TAPAHTUMIA
TAPAHTUMAN NIMI
PÄIVÄMÄÄRÄ
PAIKKA
LIPUNMYYNTI
Rauma-sali Rauma-sali Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Poselli, Nortamonkatu 12 Pyhän Ristin kirkko
Rauman musiikkiopisto, Nortamonkatu 5 Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali Lippupiste Pyhän Ristin kirkko Lippupiste Rauma-sali Lapin kirkko Pyhän Ristin kirkko Poselli Pyhän Ristin kirkko Lippupiste Rauma-sali Rauma-sali Pyhän Ristin kirkko Lippupalvelu Poselli Rauman musiikkiopisto Järjestötalo, Siikapolku 1 Nuortentalo, Hallikatu 12 Cafe Sali, Kuninkaankatu 22 Pyhän Ristin kirkko Pyhän Ristin kirkko Pyhän Ristin kirkko Lippupalvelu ja Pyyrman Poselli Pyhän Ristin kirkko Kivikylän Areena Lippupiste Rauma-sali Poselli Rauma-sali 18.12.
Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi
LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Lippupalvelu: Lippupiste: Rauman Lukko Makuuni Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Nortamonkatu 18 Porintie 4 26100 RAUMA 26100 Rauma 26100 Rauma ma–pe 9–16 su–to 13–11, ma–pe 8–21 pe–la 12–22 la 8–18, su 12–18
Palvelupiste Pyyrman: Valtakatu 2, 26100 Rauma p. 02 834 5001 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15
15.1.
Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.
Puhallinpäivät: Rauman Poikasoittokunnan konsertti 21.11. klo 17 Puhallinpäivät: Rauman soittokunnan konsertti 22.11. klo 15 Johnny Cash -gospelkonsertti 22.11. klo 18 Suomi-Viro-seuran kirjallisuusilta, esiintyjinä Jan Rahman (Viro) ja Heli Laaksonen 24.11. klo 18 Karin koulun musiikkiluokkien adventtikonsertti 24.11. klo 18 Ekaa kertaa estradilla -konsertti, pikkupianistit esittäytyvät 24.11. klo 18 EväsTauko 25.11. klo 18 Ilari Johansson – Turvasana; stand up-ilta 25.11. klo 19 Johanna Kurkela – Joulun lauluja 27.11. klo 19 Framilla-tapahtuma, Rauman seudun nuorten kulttuurikatselmus 27.–29.11. Joulukonsertti 29.11. klo 18 Juhani Haapasalon adventtivesper 29.11. klo 18 Minidinan, Melodinan ja Rauman Poikakuoron joulukonsertti 30.11. klo 18 Jaakko Ryhänen, Ville Urponen: Sinivalkoinen Joulu -konsertti 3.12. klo 19 Rauman Mieslaulajien Isänmaallinen Ilta 5.12. klo 18.30 Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. klo 13 Helsingin Barokkiorkesterin joulukonsertti 7.12. klo 18 Rauman musiikkiopiston iltasoitto 8.12. klo 19 Rauman musiikkiopiston iltasoitto 10.12. klo 19 Joulukonsertti ja KKI-tanssit, Leif Lindeman orkestereineen joulun tunnelmissa 11.12. klo 17 Seurakunnan kanttoreiden joulukonsertti 11.12. klo 18 Sofronoff Band 11.12. Rauman Kamarikuoron joulukonsertti 12.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut -maraton 13.12. Katri Helenan joulukonsertti 18.12. klo 19 Rauman Työväen Mieslaulajien joulukonsertti 19.12. klo 17 Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti 19.12. klo 19 Alpha Omega Tour – Cheek 15.1. klo 18.30 New York, New York -draamakonsertti 7.2. klo 17 Rauman musiikkiopiston opettajien konsertti 12.2. klo 19 Maavoimien konserttitilaisuus 18.2. klo 19