Raumalehti 1/2015

PUHE

Kaupungin tiedotuslehti

•

LINL UETT

ELO 2

015

2015 Ota taltee n!

Liitteenä kaupungin puhelinluettelo 2015

Tekoja

ILMASTON PUOLESTA

s. 10–11

Opiskelu avaa ovia s. 4–9

KAAVOITUSKATSAUS 2015

SISÄLTÖ KAAVOITUS KATSAUS Maakuntakaa Satakunnan

2015

maakuntakaava

Ympäristömi nisteriö vahvis ti 30.11.2011 Satakunnan maaku (N:o YM1/5222/20 ntakaavan 10). Satakunnan kuntakaava maasai lainvoiman korkeimman hallinto-oike uden (KHO) päätöksellä 13.3.2013.

Satakunnan

vaihemaakuntak aava 1

Satakunnan vaihem valmistelu aloitet aakuntakaava 1:n tiin vuonna 2010 Mannertuulia lueet Sataku nnassa -selvityksell ä. Selvityksess ä analysoitiin alueita, jotka parhaiten sovelt uvat tuulivoimatuotan toon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsin ainen kaava prosessi käynnistyi vuode n 2011 kevää llä. Teoreettisen laskennan mukaa kunnan vaihem n Sataaakuntakaav alla 1 mahdolliste taan 3,10 TWh sähkö tanto. Kaikki aan vaihemaakun ntuotakaavassa osoitetaan 17 maakunnallis esti merkittävää tuulivoimatu otannon aluett a.

Maakunnallis esti merkittäviks i alueiksi luetaan pääsä äntöisesti yli Muita teemo 8–10 voimaja ovat soiden layksikön alueet moninaiskäyttö (kasvu . Teoreettisen turve, soiden mukaan alueill arvion suojelu ja virkistyskäyt e mahtuisi yli tö), kauppa, 300 tuulivoimalayksikkö maisemaä. alueet ja raken netut kulttuuriym Satakunnan päristöt. tuulivoimatu Kaavan aloitus otantoa käsitte vaiheessa maaku levä vaihem aakuntakaav litus ntahalpyytää mm. a mahdollista tuulivoimatu kuntia ja sidosr a otannon keskit nimeämään yhmiä edustajansa tämisen ja maakunnallis Sataku esti merkittävien vaihemaakun takaavan 2 yhteis nnan den suunnittelun alueimään. Ensim työryh. Ympäristömi mäisenä laadita vahvisti 3.12.2 nisteriö an Sata014 Satakunnan kunnan vaihem aakuntakaav kuntakaavan vaihemaaan 2 osal1. Vahvistamisp listumis- ja arviointisuun äätöksen yhteydessä ympär nitelma, joka on tarkoitus istöminister asettaa nähtäv iö hylkäsi kaavasta tehdyt ille keväällä 2015. viisi valitusta.

Satakunnan

vaihemaakuntak aava 2

Satakuntaliit on maakuntahal litus päätti 24.11.2014 (MH/1 26 §) käynnistää kunnan vaihem Sataaakuntakaav a 2:n laadinnan. Sen teema na on energ iantuotanto; turve, bioene rgia ja mahd ollises voimatuotan to ja aurinkoener ti tuuligia.

Lisätietoja maaku ntakaavoituk Satakuntaliit sesta: on virasto p. 02 620 4300 www.satakun taliitto.fi

Tässä numerossa: 4

WinNova tarjoaa elinikäistä oppimista

Monipuolisuus OKL:n vahvuus Raumalla

Avoin yliopisto avaa ovia

Tekoja ilmaston puolesta

Venepaikat reaaliaikaan

13 Kaavoituskatsaus

Kansalaisopiston kevät

Lyhytkursseja Kuovilla

Retkiluistimilla vapauden tuntua

Kevään uimakoulut

Kylissä tapahtuu

Tapahtumia Raumalla

10 Tiedotuslehti 1 • 2015 Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:

22 24 2

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Raija Lehtorinne, keskusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Pauliina Ylenius PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo

TIESITKÖ?

Pääkirjoitus 2.1.2015

Rauma toiseksi imagotutkimuksessa Rauman kaupunki sijoittui toiseksi Taloustutkimuksen tekemässä kuntien imagotutkimuksessa, jossa vastaajina toimivat yritysten päättäjät. Ensimmäisen sijan vei Kaarina ja kolmannen Nurmijärvi. Kärkikolmikon selkeänä vahvuutena oli yrittäjämyönteisyys ja yritystoiminnan kannalta toimiva kaavoituspolitiikka. Myös kuntayhteistyö on tuloksellista ja kunnan virkamiesten tavoittaminen helppoa. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen yli 30 000 asukkaan kunnat.

Raumalta saa hyvää palvelua Osuma.fi on tutkinut suomalaisten yritysten palveluista annettuja palautteita ja laittanut paikkakunnat palvelun perusteella paremmuusjärjestykseen. Tulosten mukaan Suomen neljänneksi parasta palvelua saa Raumalta. Ykkösenä on Kaarina, toisena Riihimäki ja kolmannella sijalla Salo. Osuma.fi on palvelu, jossa asiakkaat jakavat kokemuksia eri yritysten toiminnasta ja arvioivat yritysten palveluja.

Lapin kirjasto muuttaa Lapin kirjaston muutto uusiin toimitiloihin käynnistyi joulukuussa. Kirjasto saa uudet tilat entisestä kunnantalosta Kivisillantie 6:sta, jossa palvelu pyritään aloittamaan 2. helmikuuta. Kirjaston lainojen eräpäivät siirtyvät sulkuajan yli.

ROHKEASTI

KOHTI TULEVAISUUTTA

Meillä on ollut haasteita ja niitä riittää varmasti myös tulevaisuudessa. Myös sellaisia, joista emme tänä päivänä tiedä vielä mitään. Raumalla luotamme jatkossakin omiin kykyihimme ja hyvän yhteistyön voimaan mm. yrityselämän kanssa. Talous on yksi olemassaolomme peruspilari. Kaupunki ei kykene tarjoamaan laadukkaita ja monipuolisia palveluja ilman riittäviä verotuloja. Kun tulomme näyttävät laskevan pysyvästi ainakin kahden seuraavan vuoden tähtäimellä, on meidän pakko sopeuttaa menojamme. Olemme silti päässeet helpommalla kuin monet muut kunnat ja kaupungit. Käsitykseni mukaan aallonpohja taloudessa on nyt saavutettu. Uskon, että tästä mennään Raumalla vain ylöspäin. Tämä edellyttää entistä enemmän työtä meiltä kaikilta, mutta niin kauan kuin asiat ovat omissa käsissämme, meidän kannattaa panostaa kaikki mahdollinen kaupunkimme hyväksi. Tässä lehdessä kerromme tulevaisuuteemme vaikuttavista asioista; kaupunkimme tarjoamista monista opiskelumahdollisuuksista sekä ilmaston hyväksi tehtävästä HINKU-yhteistyöstä. Monet raumalaiset yritykset ovat jo ottaneet haasteen vastaan. Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millaisen perinnön tuleville polville jätämme. Raumalla meillä on mitä vaalia. Menestyksellistä vuotta 2015 kaikille raumalaisille! Kari Koski Kaupunginjohtaja

facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma

Lähihoitajakoulutus on suosittua. Hoitoluokassa harjoittelevat työvoimakoulutuksessa olevat Leena Martens ja Miika Kajavalta sekä Nita Koivula ja Anu Jokinen. Aikuiskoulutuksen opettaja Anna-Maija Seutu opastaa.

tarjoaa elinikäistä oppimista Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat: Juha Sinisalo

Tänä päivänä kaikki on mahdollista, jos intoa opiskeluun riittää. Jokainen ikään katsomatta voi valita oman polun opintoihin ja työelämään. Alan vaihtokin on nykyään helpompaa kuin ikinä. Vaihtoehtojen runsaus saa helposti pään pyörälle, joten kannattaa rohkeasti kysyä neuvoa, kannustavat asiakaspalvelupäällikkö Päivi Yli-Karro ja opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino WinNovasta. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä laaja valikoima ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta.

Koulutusosakeyhtiö toimii Rauman lisäksi Porissa, Laitilassa ja Ulvilassa. Koulutuksista voi kysyä mm. opinto-ohjaajilta, joiden yhteystiedot löytyvät netistä. WinNova on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Raumalla perustutkintoa suorittavia on noin 1500, joista aikuisopiskelijoita on 270. Heinon mukaan yhteishaun hakutilastoissa Raumalla suosituimpia aloja ovat merenkulkuala, sosiaali- ja terveysala, kauneudenhoitoala, autoala sekä rakennus- ja talotekniikan alat. Myös turvallisuusalan tutkinto on haluttu. Fia Heino vertaa ammatillista perustutkintoa auton ajokorttiin, joka avaa tien työelämään.

Kuva: Pirkko Ylilammi

– Vaikka ei pääsisikään heti haluamalleen alalle tai huomaisi valinneensa väärin, niin useimmiten viisainta olisi saattaa jo aloitetut opinnot päätökseen. Uudelle

WinNova järjestää ammatillista koulutusta niin nuorille, aikuisille kuin työelämällekin. Fia Heino ja Päivi Yli-Karro vakuuttavat, että opiskelu kannattaa aina. WinNova julkaisee säännöllisesti koulutusoppaita ja kalentereita.

alalle voi hakeutua myöhemminkin, mutta yhteishaun pisteet suosivat niitä, joilla ei ole hakuvaiheessa opiskelupaikkaa.

Osaamispisteet ensi syksynä Jatkuva muutos on tuttua myös ammatillisissa tutkinnoissa. Ensi syksystä lähtien opintoviikkojen tilalle tulevat osaamispisteet. Päivi Yli-Karro ja Fia Heino pitävät hyvänä muutosta, joka ottaa huomioon yksilöllisen osaamisen. – Jatkossa lähtökohtana on opiskelijan saavuttama osaaminen opinnoissa. Näin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman merkitys tutkinnon suorittamisessa kasvaa entisestään ja koulutus muuttuu enemmän täsmäkoulutuksen suuntaan, Yli-Karro selvittää. – Jos opiskelija haluaa suorittaa vaikka metallialan perustutkinnon, niin sen voi suorittaa alle kolmessa vuodessa. Tämä on mahdollista, jos opiskelija osoittaa, että hänellä on tutkinnossa tarvittavaa osaamista ja hän saa tarvittavat osaamispisteet, Heino komppaa.

OPPISOPIMUS SOPII MYÖS YRITTÄJÄLLE Satakunnan oppisopimuskeskus toimii osana WinNovaa. Päivi Yli-Karro yllättää kertomalla, että yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessään. Myös johtamisen opintoja voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena.

Jenna Kemppainen (edessä) ja Heidi Vilpas harjoittelevat kampausten tekoa. He opiskelevat toista vuotta parturikampaajiksi.

Kevään yhteishaku suosii juuri peruskoulun päättäneitä ja sellaisia, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Todistuksen keskiarvo ei yksin ratkaise valinnoissa, mutta etenkin suosituimmille aloille arvosanoilla on merkitystä. Ylioppilaat ja peruskoulupohjaiset hakijat voivat hakea koulutukseen yhteishaun kautta, joka toteutetaan opintopolku.fi:ssä.

Fia Heino muistuttaa, että Raumalla voi edelleen valmistua myös sairaanhoitajaksi aikuisopiskelijana SAMKissa.

WinNovalla on aloituspaikkoja myös ylioppilaille.

Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat eri alojen perustutkintoihin aikuiskoulutushaun kautta (www.winnova.fi). He eivät voi hakea enää yhteishaussa.

Esimerkiksi lähihoitajaopinnoissa on 22 aloituspaikkaa ylioppilaille. He suorittavat opinnot vuotta lyhyemmässä ajassa kuin vain peruskoulun käyneet.

– Ammattitaito on varmasti kohdallaan, jos valmistuu ensin lähihoitajaksi ja jatkaa siitä sairaanhoitajaksi. Vastaavasti myös muilta aloilta voi jatkaa aikuisopiskelijana vaikka yliopistoon saakka.

AINA LÖYTYY POLKU WinNova järjestää koulutusta peruskoulun ja ammatillisen peruskoulutuksen nivelkohtaan. Nykyinen Ammattistarttikoulutus sulautuu osaksi Valma-koulutusta, mikä antaa valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen. Valma-koulutukseen sisältyy myös oppisopimuksen ennakkojakso, joka mahdollistaa työnantajan ja opiskelijan tutustumisen toisiinsa ilman työsuhdetta. Ennakkojakso kestää kahdesta viikosta puoleen vuoteen, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työnantajan ei myöskään tarvitse sitoutua oppisopimuksen tekemiseen ennakkojakson päätyttyä. Valma-koulutuksesta saa 6 lisäpistettä yhteishaussa.

Nuorten yhteishaku ammatillisiin perustutkintoihin 24.2.–17.3.2015 www.opintopolku.fi 5

Aikuiskoulutuksen tämän vuoden teemoja ovat esimiestyö ja sen kehittäminen, työyhteisöjen kehittäminen ja johtamisosaamisen vahvistaminen. Lisäosaamista aiheisiin tarjoavat erikoisammattitutkinnot ja niiden osat. Kaikkia tutkintoja voi suorittaa myös oppisopimuksella. Yli-Karron mukaan WinNovalla on tiiviit suhteet alueen yrityksiin ja koulutusta tarjotaankin räätälöidysti elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. WinNovalla on tällä hetkellä runsaat tuhat oppisopimusopiskelijaa, joista noin kolmannes on Rauman seudulta. – Suurin osa oppisopimuksen tekevistä on jo töissä ja koulutus palvelee niin yritystä kuin työntekijääkin. Mahdollista on myös itse hankkia työpaikka, joka on valmis tekemään sopimuksen. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Lisäksi osaamista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuksena voi suorittaa lähes kaikkien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Valittavana on satoja erilaisia tutkintoja. Oppisopimus soveltuu kaikenikäisille. Opiskelijan tulee kuitenkin olla vähintään 15-vuotias ja oppivelvollisuuden suorittanut. Yläikärajaa ei Yli-Karron mukaan ole. Oppisopimuksella suoritettu ammatillinen perustutkinto antaa yhtäläisen kelpoisuuden jatko-opintoihin kuin nuorten perustutkinnot. Myös Nuorisotakuu tarjoaa joustavia kouluttautumisen mahdollisuuksia 20–29-vuotiaille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Alle 25-vuotiaille on tarjolla tuettu oppisopimus, jossa ammattitaitoinen valmentaja tarjoaa lisätukea ja ohjausta oppisopimuksen ajaksi. Tällöin myös työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. – Tänä vuonna meillä käynnnistyy 30–50-vuotiaille ”aikuisten osaamisperustan vahvistaminen”-ohjelma, joka mahdollistaa joustavan kouluttautumisen henkilöille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, Yli-Karro vinkkaa.

Yksikön johtaja Jaana Lepistö kannustaa opiskelijoita monipuolisiin opintoihin. Käsillä tekeminen on muodikasta ja tutkimusten mukaan se edistää myös muuta oppimista.

OKL:n yksikön johtaja Jaana Lepistö:

MONIPUOLISUUS ON VAHVUUTEMME Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi

Rauman Seminaarinmäeltä on valmistunut tuhansia opettajia 1800-luvun lopulta lähtien. Koululaitos ja opettajankoulutus ovat tänä aikana muuttuneet moneen kertaan. Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitokset yhdistettiin vuonna 2010, joten OKL:n virallinen nimi on nykyisin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. OKL Rauma on haluttu opiskelupaikka. Yksikön johtaja, yliopistotutkija Jaana Lepistö näyttää sisäänottotilastoja, jotka puhuvat omaa kieltään. Luokanopettajakoulutukseen oli viime keväänä 1455 hakijaa, joista 96 pääsi sisään. Käsityön aineenopettajaksi hakijoita oli 323, joista 39 pääsi aloittamaan opiskelun. Lastentarhanopettajaksi haluavia oli lähes tuhat ja heistä 60 sai aloituspaikan. Raumalla otetaan joka syksy opiskelijoita myös varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan ja erityisopettajaopintoihin. Varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin valitaan lastentarhanopettajan tutkinnon tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja erityisopettajaopintoihin luokan- ja lastentarhaopettajaopiskelijoita.

– Rauman yksikössä on useampi pääkoulutuslinja verrattuna Turun yksikköön, jossa pääkoulutuslinja on luokanopettajakoulutus. Lisäksi Turun yksikkö tarjoaa muiden tiedekuntien opiskelijoille opettajan pedagogiset opinnot, jolloin he saavat pätevyyden oman aineensa opettajaksi. – Rauman vahvuus on nimenomaan monipuolisuus. Käsityönopettajiksi opiskelevista puolet hankkii meillä luokanopettajapätevyyden ja vastaavasti luokanopettajiksi opiskelevista monet hankkivat käsityön aineenopettajan pätevyyden eli heillä on valmistuttuaan kaksoispätevyys, Jaana Lepistö selvittää.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä lähes puolet on suorittanut tohtorintutkinnon. Luokanopettajaopiskelijat voivat Raumalla opiskella sivuaineina käsityötä, liikuntaa ja matematiikkaa ja saada pätevyyden opettaa niitä ala- ja yläkoulussa.

Tutkimus on keskeinen osa yliopiston tehtävää. Rauman yksikössä opetus ja tutkimus painottuvat oppimisen ja opetuksen ilmiöihin erityisesti perus- ja esiopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä lähes puolet on suorittanut tohtorintutkinnon. Käsityön aineenopettajakoulutuksella on Raumalla ollut aina vahva asema, itsekin käsityökasvatuksesta väitellyt Lepistö kertoo. – Rauma on ainut paikka Suomessa, jossa käsityön aineenopettajiksi haluavat opiskelevat teknisen työn ja tekstiilityön sisältöjä. Tällöin he ovat päteviä opettamaan peruskoulussa monimateriaalista käsityöoppiainetta. Opettajankoulutukseen liittyy läheisesti käytännön harjoittelu Rauman normaalikoulussa. Koulussa on myös 1.–9. luokkien opetukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä täydennyskoulutusta yhdessä Sat@opin kanssa. Kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyötä on paljon esimerkiksi käsityön opetusharjoittelussa ja lastentarhanopettajien harjoitteluissa.

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS Luokanopettajan koulutuksen perustana ovat perusopetuksen luokkien 1–6 luokanopettajan tehtävät. Koulutus antaa myös valmiudet kasvatusalan hallinnollisiin, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin. Koulutuksen pääaine on kasvatustiede. Koulutukseen sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja, perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaisia opintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä sivuaineopintoja. Vuosittain otetaan 80 opiskelijaa, lisäkiintiö vuosina 2014–2015 on16 opiskelijaa. Koulutus koostuu kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista. Opinnot on suunniteltu siten, että kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat suoritettavissa viidessä vuodessa.

KÄSITYÖN AINEENOPETTAJAN KOULUTUS Koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius perusopetuksen käsityön aineenopettajan tehtävien hoitamiseen ja kelpoisuus opettaa käsityötä peruskoulun vuosiluokilla 1–9. Käsityön aineenopettajat valmistuvat kasvatustieteiden maistereiksi. Vuosittain otetaan 39 opiskelijaa.

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS Lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritetaan kolmivuotinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tutkinto antaa pätevyyden toimia lastentarhanopettajana päivähoidossa ja esiopetuksessa. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa yliopisto-opintoja maisterin tutkintoon, mm. varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan. Vuosittain otetaan 60 opiskelijaa.

KASVATUSTIETEEN MAISTERIOHJELMA (varhaiskasvatus) Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelma on tarkoitettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon lastentarhanopettajan koulutuksessa suorittaneille. Vuosittain otetaan 12 opiskelijaa.

Pirita Talikka opiskelee Raumalla viidettä ja Niklas Kulju kolmatta vuotta. Seminaarinmäen upeat rakennukset lisäävät molempien mielestä kampuksen viehätystä.

RAUMALLA OPPII YHTEISÖLLISYYTTÄ Raumalla opettajaksi opiskelevat saavat hyvät eväät yhteisöllisyyteen, jota nyt joka puolella korostetaan. – Tiivis porukka ja hyvä yhteishenki ovat Seminaarinmäellä parasta, sanovat ainejärjestö Opekkaassa aktiivisesti toimivat Pirita Talikka ja Niklas Kulju. Yhteisöllisyys tuo heidän mukaansa puhtia niin opiskeluun kuin vapaa-aikaankin. Rauman vahvuuksina molemmat pitävät kaksoistutkintomahdollisuutta ja monipuolisia sivuaineopintomahdollisuuksia. Myös luokanopettaja työllistyy helpommin, jos hän voi opettaa vaikka matematiikkaa, liikuntaa tai käsityötä yläkouluikäisille. – Lisäksi moni lukee esimerkiksi musiikin tai biologian perusopinnot Raumalla ja syventävät opinnot sitten Turussa, Pirita kertoo. OKL:n noin 900 opiskelijaa tuovat akateemista väriä kaupunkiin. Opiskelijoita on Satakunnan lisäksi paljon muualta maasta. Varsinkin Turun ja Tampereen seudut ovat hyvin edustettuina, kertoo Naantalista lähtöisin oleva Pirita. Hän opiskeli Raumalla ensin lastentarhanopettajaksi ja jatkaa nyt kasvatustieteiden maisteriksi. Turkulainen Niklas kertoo miettineensä omaa ammatinvalintaansa jonkin aikaa, mutta Rauma valikoitui lopulta ykkösvaihtoehdoksi. Opekas huolehtii opiskelijaliikunnasta, jota on tarjolla vähän joka lajin harrastajalle. Tämän hetken suosikkilaji on lentopallo. Iltaisin kavereita tavataan opiskelijoiden pyörittämässä Pub Hovinarrissa Kalliokadulla. – Olemme todella iloisia, että saimme puutarharakennuksesta uuden kokoontumispaikan. Luentojen välissä saattaa olla useampikin tunti väliä, joten on mukava päästä hetkeksi rentoutumaan. Yliopiston tilojen karsiminen johti siihen, että osa päivistä on muutenkin aiempaa pitempiä, Pirita toteaa. Rauman vuokra-asuntotilanne oli vielä jokunen vuosi sitten todella vaikea, mutta nyt on opiskelijoilla valinnan varaa. Viime syksynä Opekkaan järjestämää hätämajoitusta tarvitsi vain muutama henkilö.

Yliopistokoulutuksesta pidetään kiinni Yliopistokoulutuksen säilyminen ja kehittäminen on kaupungin keskeisiä strategisia tavoitteita. Turun yliopiston hallituksen syksyllä 2013 hyväksymä kampusalueen tilankäytön tehostamissuunnitelma jätti opiskelijajärjestöt ilman kokoontumistiloja. Kaupunki ja Opekas solmivat marraskuussa yhteistyösopimuksen, jolla opiskelijat saivat käyttöönsä puutarharakennuksen asunto-osan. Vastineeksi Opekas sitoutuu järjestämään Rauma-päivänä yleisötapahtuman ja kolme muuta tapahtumaa vuoden aikana.

AVOIN YLIOPISTO

avaa oven vaikka uuteen työhön

Teksti: Pirkko Ylilammi kuva: Juha Sinisalo

kasvatuksen opintoja suorittava Haavisto.

Kansalaisopiston yhteydessä toimiva täydennyskoulutus Täykkäri jatkaa Länsi-Suomen kesäyliopiston pitkiä perinteitä Raumalla. Avoimen yliopisto-opetuksen alkamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Toimintaan liittyvä monipuolinen tietotaito ei ole kadonnut mihinkään, koulutussuunnittelija Kristina Haavisto vakuuttaa.

Raumalla on mahdollista järjestää minkä tahansa yliopiston avointa opetusta. Käytännön syistä Turun yliopisto on pääyhteistyökumppani valtaosassa opetusta. Kasvatustieteen perusopinnot ovat vuodesta toiseen olleet yksi suosituimmista opintokokonaisuuksista. Opiskelijoista valtaosa on naisia, mutta mm. kauppatieteen opintoihin hakeutuu myös miehiä.

Avoimen yliopiston opintojen lisäksi Täykkäri tarjoaa ammatillista täydennyskoulutusta ja räätälöityä tilauskoulutusta seudun yrityksille ja organisaatioille. Viime syksynä kokonaisopiskelijamäärä nousi satoihin.

Täydennyskoulutus Täykkäri tarjoaa nimensä mukaisesti monipuolista ammatillista täydennyskoulutusta eri alojen asiantuntijoille. Tämän koulutuksen maksaa tavallisesti työnantaja, kun avoimessa opiskellaan omalla rahalla. Opintomaksut on Haaviston mukaan pyritty pitämään mahdollisimman kohtuullisina. Pelkästään matkakulujen jääminen pois merkitsee usein isoa kustannussäästöä.

Haaviston mukaan tämän päivän opiskelijat ovat hyvin motivoituneita. – Nykyään monet nelikymppiset miettivät alan vaihtoa. Heillä voi olla ennestään opistotasoinen tutkinto ja he haluavat edetä yliopistolliseen tutkinto-opetukseen ilman pääsykoetta. Lähtökohtana kuitenkin on, että kuka tahansa voi opiskella avoimessa yliopistossa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta, Haavisto muistuttaa.

Rohkaisua kaivataan Avoimessa yliopistossa opinnot suoritetaan itsenäisesti ja joustavasti oman aikataulun mukaan. Verkko-opetuksen osuus on merkittävä, mutta opiskelijoiden tukena on aina myös tuutori.

Koulutussuunnittelija Kristina Haavisto innostaa opiskelun pariin. Avoin yliopisto tarjoaa siihen lähes rajattomasti mahdollisuuksia.

Musiikki on antoisa harrastus, rehtori Mira Ellmén toteaa.

– Toisinaan uudet opiskelijat epäilevät, pysyvätkö he kelkassa. Huoli on turha. Jos ihminen pärjää työelämässä, niin hän selviytyy myös opiskelusta. Itse asiassa työelämä ja opiskelu ovat lähentyneet toisiaan. Molemmissa pitää olla valmis päivittämään tietojaan, pohtii itsekin aikuis-

– Vinkkinä myös, että meillä on siirtotenttioikeus mihin tahansa suomalaiseen yliopistoon ja sitä aika paljon osataankin jo hyödyntää.

Spesiaalia lapsillekin Toiminta kansalaisopiston yhteydessä on Haaviston mukaan avannut uusia mahdollisuuksia koulutuksen järjestämiseen. Viime syksystä lähtien Raumalla on toiminut yhteistyössä OKL:n kanssa Lasten akatemia, joka kokoontuu laitoksen Toivo Laurilehto-salin arvokkaissa puitteissa. Alakoululaisille suunnatussa akatemiassa eri alojen asiantuntijat kertovat lapsille kiehtovista ja jännittävistä ilmiöistä. – Varttuneempi väki on ottanut omakseen Torstai-akatemian, joka kokoontuu seurakuntatalolla. Tässä yhteistyökumppanina on seurakunta.

Rauman musiikkiopiston rehtori:

LAPSISTA SAA ENERGIAA Teksti: Kristina Haavisto kuva: Juha Sinisalo

Mira Ellménillä on menossa toinen lukuvuosi Rauman musiikkiopiston rehtorina. Talo on hänelle tuttu monien soitinopettajavuosien ajalta: – Halusin työhön hiukan eri näkökulmaa ja uusia haasteita. Ehdin opettaa lähes 20 vuotta, parhaillaan en opeta ollenkaan.

Vaatii paljon työtä saada soitto taas soimaan. Ellmén kuvailee, että se on vähän sama kuin huippu-urheilija yrittäisi kärkisuoritusta harjoitustauon päälle. Mutta kimmokkeesta treenaus alkaa: viimeksi innostus syntyi, kun vanhat poikasoittokuntalaiset soittivat yhdessä.

– Siitä olen pahoillani, ettei aika riitä soittamiseen.

– Olin 2-vuotias, kun ilmoitin, että haluan Poikasoittokuntaan. Pepen pajassa

KOODAAMALLA

Otso Huuskan kanssa harjoitustehtävän ratkaisua miettivät Elias Meyer, Juho Kivistö ja Jarno Rostedt.

ovi auki yliopistoon

Teksti: Pirkko Ylilammi kuva: Juha Sinisalo

Ohjelmoinnin opiskelu jo lukioaikana avaa väylän tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-opiskeluun Turun yliopistossa ilman pääsykoetta. Tähän mahdollisuuteen tarttui viime syksynä joukko Rauman Lyseon lukiolaisia. Kolmen yliopistokurssin suorittaminen hyväksytysti kevääseen mennessä ei ole mikään läpihuutojuttu, sillä harjoitustehtävät ja tentteihin valmistautuminen vievät paljon aikaa muun opiskelun ohessa. Ohjelmoinnin opinnot eivät edellytä etukäteen mitään erityistä osaamista, mutta tietokoneen käytön perustaidot on hyvä hallita. Monimuoto-opinnoissa keskitytään algoritmien laadintaan sekä olio-ohjelmointiin Java-kieltä käyttäen. Etäopetuksen lisäksi opiskelijat kokoontuvat lukiossa kerran viikossa tuutorin johdolla. – En opeta, mutta autan pulmatilanteissa, kuvaa omaa rooliaan opettaja Otso Huuska. Tunnilla käydään läpi harjoitustehtäviä ja katsotaan, miten niistä on selviydytty. Tehtävistä pitää tehdä vähintään kolmannes, jotta voi osallistua tenttiin. Jo hyvä ratkaisuyritys tuo pisteitä. Opinto-oikeuden saaminen edellyttää myös matematiikan taitoja. Pitkässä

matematiikassa pitää kirjoittaa vähintään c ja lyhyessä matematiikassa m, jotta yliopiston ovet aukeavat. Osalla kurssilaista tämä osuus on jo hoidettuna. Lukiolaisten lisäksi ohjelmoinnin saloihin on perehtynyt kaupungin kaavoitusosastolla töissä oleva Jarno Rostedt. Myös häntä kiinnostavat mahdolliset ohjelmoinnin opinnot. Töiden ja opiskelun yhteensovittaminen ei hänen mukaansa ole ollut ihan helppoa, vaan se on vaatinut sinnikkyyttä.

Ohjelmoija antaa koneelle käskyjä Ohjelmointi eli koodaus tarkoittaa ohjeiden antamista tietokoneelle. Koneelle kirjoitetaan tekstiä, jonka avulla tietokone osaa esimerkiksi näyttää kuvia tai tehdä laskutoimituksia. Tietokoneen ohjelmointiin käytetään satoja erilaisia kieliä, joissa kaikissa komennot perustuvat englantiin. Suosituimpia ohjelmointikielistä on Java. Muita yleisesti käytettyjä ohjelmointikieliä ovat C ja C++.

HALUATKO LUKIOON? Lukiokoulutukseen haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 24.2.–17.3.2015. Toisen asteen yhteishakuun osallistutaan opintopolku.fi -osoitteessa. Rauman Lyseon lukio järjestää lukiomessut 9. luokkalaisille 13.–15. tammikuuta klo 11.30–14.30 ja vanhempainillat 14.–15. tammikuuta klo 18 alkaen. Tapahtumat ovat lukion monitoimisalissa. Messuilla tuutorit kierrättävät ysiluokkalaisia koulussa ja eri oppiaineet esittäytyvät. Mitä peruskoulun jälkeen: opintopolku.fi

Hyvä suhde musiikkiin aloitin sitten 9-vuotiaana ja jostain syystä toivoin soittimeksi klarinettia. Ja siitä se lähti musiikkiopiston, konservatorioiden ja Sibelius-akatemian kautta klarinetin soiton opettajaksi. – Musiikki on tosi hyvä harrastus. Sen myötä oppii monenlaista, kuten pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. – Soittaminen on myös äärimmäisen palkitsevaa, kun ponnistelun kautta huomaa edistyvänsä. Motivaatio on tosi tärkeää, lahjakkuus on vain osatekijä.

Työssään Mira Ellmén nauttii siitä, että musiikkiopistossa näkee kattavan kirjon vauvoista aikuisiin. – Lapsista saa tosi paljon energiaa. Esimerkiksi oppilaskonsertit ovat upeita. – Soitto-oppilaat eivät välttämättä itse ymmärrä, kuinka paljon he oppivat soiton lisäksi elämässä tarvittavia taitoja, kuten esiintymistä. Opinnot ovat suunnitelmallisia, taiteen perusopetuksen, mukaisia. Rehtori miettii, että päätavoitteena on hyvän musiik-

kisuhteen luominen. Mutta tavoitteet voi asettaa myös korkealle: ahkeroimalla 12 vuotta ja suorittamalla musiikkikoulun ja -opiston, voi hankkia valmiudet ammattiopintoihin. – Jokainen oppilas voi itse miettiä yhdessä opettajan kanssa, millaisia tavoitteita haluaa. Yhdessä pohtimalla voidaan myös päästä yli suvantovaiheen eli hetken, kun ei huvittaisi soittaa. – Oppilaita opettavat ammattilaiset ja he ovat merkittäviä henkilöitä oppilaille. Kyse on sellaisista kisälli-mestari–suhteista.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Kaupungin toiminta

Tekoja ilmaston puolesta Teksti: Ritva-Liisa Korpela

Raumasta HINKU-kunta Rauman kaupunki liittyi keväällä 2013 edelläkävijäkuntien, HINKU-kuntien joukkoon, jotka yhteistyössä yritysten, kansalaisten ja asiantuntijoiden kanssa pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Elinkeinoelämä keskiössä Rauma yhdistää HINKU-työssään alueen elinkeinoelämän tavoitteet ja ilmastopäästöjen vähentämisen. Elinkeinopolitiikka on keskiössä eli pyritään tekemään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja tarjoamaan konsultointia energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan liittyen.

Cleantech ja yritykset Yritysten resurssitehokkuuden parantamiseksi on kaupungin yrityspalvelun ja yritysten edustajien kanssa haettu ratkaisuja, joilla yritykset voisivat saavuttaa säästöjä mm. raaka-ainehankinnoissa, varastojen ja tuotannon ohjauksessa sekä jäte-, energia- ja vesikustannuksissa. Loppuvuodesta 2013 toteutettiin yhdessä Gaia Consulting Oy:n kanssa resurssitehokkuuskävelyt kymmenessä yrityksessä, huhti-kesäkuussa 2014 laadittiin neljälletoista raumalaiselle yritykselle resurssilaskelmat yhdessä Senior & Sons Oy:n kanssa ja toukokuussa Solvedin ja viiden-

toista raumalaisen yrityksen kanssa käynnistettiin cleantech-toimialaan kohdistuva kartoitustyö, jonka tavoitteena oli saada kokonaiskuva Rauman cleantech-toiminnan tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.

Energiatehokkuussopimus TEM:n kanssa Osana TEM:n kanssa tehtyä energiatehokkuussopimusta toteutettiin Raumalla keväällä 2014 Rejlers Oy:n laatimana uusiutuvan energian kuntakatselmus, joka esittelee kaupungin alueella tapahtuvan energiakäytön nykytilan, uusiutuvien energialähteiden potentiaalia, mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä toimenpide-ehdotuksia käytön kasvattamiseksi. Raportissa esitetään, että uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä on eniten teknistä potentiaalia aurinkoenergiassa, biopolttonesteissä ja tuulivoimassa. Rauman kaupungin omistamien kiinteistöjen kannalta merkittävin potentiaali katsotaan olevan uusiutuvien energiavarojen lisäämisessä öljylämmitteisten rakennusten lämmitystapamuutoksissa. Tekninen toimi pyrkii hakemaan myös taloautomaation asennuksista, tarvikkeista ja ohjelmoinneista sekä kiinteistöjen käytönaikaisen energiatehokkuuden parantamisesta uudenlaisia keinoja energian säästämiseen.

Kaupungin eri toimipisteissä haetaan ratkaisuja, joilla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Kaupungintalokorttelin tiloja puhdistetaan ympäristöystävällisesti ilman kemikaaleja otsonivedellä, joka on pienentänyt kaupungin hiilijalanjälkeä ja jätevesien kuormitusta. Kaupungin ”pienimmät” (päiväkodit) ovat toimineet esikuvana pyrkien noudattamaan toiminnassaan kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja; kierrättämällä, jätteiden lajittelulla, vettä säästämällä yms.

HINKU ja asukkaat Jokainen onnistuu halutessaan pienentämään hiilijalanjälkeään ja keinoja on monia. Voi pyöräillä työhön, järkeistää ostosmatkansa ja hankkia vain tarvitsemansa, hankkia vain vihreää sähköä, pyrkiä käyttämään harkiten erilaisia sähkölaitteita, muuttamaan ruokavalionsa enemmän kasvispainotteiseksi, harkitsemaan mahdollisesti aurinkopaneelien hankkimista kotiin tai kesämökille, harkitsemaan öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista uusiutuvalla energialla toimivaan järjestelmään, opettelemaan oikeaoppista puunpolttoa, tutustumalla uusien älykkäiden vettä säästävien vesikalusteiden toimintaan.

Kuntien kasvihuonepäästöt Kaikkiaan HINKU-hankkeen kunnat vähensivät vuosina 2007-2012 kasvihuonepäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Rauman ilmastopäästöt vähenivät ajanjaksolla 10 %. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt vähenivät eniten. Suomen ympäristökeskuksessa on arvioitu, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä.

TUNNUS 29 YRITYKSELLE Cleantech-seminaarissa 3.12. jaettiin 29 raumalaisyritykselle HINKU-tunnukset. Mukana olleet yritykset ovat osallistuneet yrityspalveluiden koordinoimiin HINKU-toimiin, joiden avulla on kartoitettu liiketoiminnan ympäristönäkökulmia, -mahdollisuuksia ja -hyötyjä. HINKU-yritysten joukossa on niin pieniä kuin isojakin yrityksiä ja toimialat vaihtelevat pakkausvalmistajasta elintarviketuottajaan ja aina metalliverstaaseen asti. HINKU-tunnuksen saaneet yritykset voivat käyttää logoa omassa markkinoinnissaan ja vihreään merkkiin voi törmätä vaikkapa lähikaupan ovessa. Tunnuksen saaneet yritykset ovat omalta osaltaan halunneet osallistua ympäristöpäästöjen vähentämiseen HINKU-teeman mukaisesti.

HINKU-tunnuksen saivat mm. Delete puhdistuspalvelut Oy, Paassilta Oy, Aslemetals Oy, Ionsign Oy, Leimet Oy, Osuuskauppa Keula, Laine Direct Oy, BMH Technology Oy, L-Sep Oy Kuvassa vas. Ville Jalava, Jari Järnberg, Pasi Lehtinen, Mika Kivistö, Henri Lindell, Jyrki Maula, Iiro Laine, Hannu Lahdenperä ja Mikko Artila.

Rauma on lähellä ympäristöministerin sydäntä Teksti: Sari Mantere kuva: Juha Sinisalo

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Raumalla joulukuun alussa kaupungin yrityspalveluiden järjestämässä seminaarissa. Ministeri ei kuitenkaan ollut ensimmäistä kertaa kaupungissamme. – Ei en todellakaan! Olen käynyt täällä lukuisia kertoja. Joskus lapsena tuli käytyä Raumalla lentopalloturnauksissa ja sitten myöhemmin olen vieraillut yhteiskunnallisen vaikuttamisen myötä, esimerkiksi eduskuntaryhmän kokouksissa. Olen käynyt täällä myös yritysvierailulla Oraksella. Henkisesti Rauma on lähellä, asun Forssassa ja me käytämme yhdessä tuota samaa 2-tietä. Miten Rauma on muuttunut näiden vuosien varrella? – Raumalla on rohkeasti haettu uutta tämän cleantech-strategian myötä. Se sisältää potentiaalia ja samalla ympäristöfiksuja ratkaisuja. Vanha Rauma ei onneksi ole muuttunut. Olen vanhan ystävä, vanhojen esineiden ja talojen ystävä. Arvostan perinteiden vaalimista. Ympäristöministerin tehtäväkenttään kuuluvat mm. luonnonsuojeluun ja kierrätykseen liittyvät asiat. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen tunnustautuu arkivihreäksi keskivertosuomalaiseksi. – Olen kehittyvä kierrättäjä. Ympäristötekojen ja kierrätyksen osalta koen olevani tavallinen suomalainen. Yritän olla arkivihreä, tehdä arjessa ympäristöystävällisiä valintoja siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Haluaisin helpottaa ympäristövalintojen tekemistä arjessa ja nostaa

ympäristökysymykset pois marginaalista, enemmän yleisen keskustelun pariin. Sanni Grahn-Laasonen toivoo, ettei ympäristökysymysten kohdalla aina syyllistettäisi, vaan että keskustelu olisi enemmänkin kannustavaa ja rohkaisevaa. – Ympäristöajattelun voisi tuoda mukaan arkisten valintojen tekemiseen. Panostaisin ympäristökasvatukseen, sen avulla saadaan entistä ympäristötietoisempia kansalaisia. Täällä Raumalla tehdään hienoa ympäristötyötä perusopetuksessa mm. hienolla lähivesiprojektilla. Ministerille ovat kirpputorit ja kierrätyskeskukset tuttuja vanhojen tavaroiden ystävänä. Jos kiireiltä vain ehtisi, kiertäisi hän tällaisia paikkoja nykyistä enemmän. – Olen tehnyt mm. kirpputoreilta ihania löytöjä, vaikkapa huonekaluja, vanhoja postikortteja ja lasiesineitä. Vanhat esineet ovat minulle rakas harrastus. Haaveeni olisi joskus kunnostaa itse joku vanha huonekalu, mutta nyt ei aikataulu eikä itse asiassa osaaminenkaan anna sille mahdollisuutta. Sanni Grahn-Laasonen ei halua nimetä yhtä suosikkia kierrätysideoista tai uusioesineistä. – Suomalainen muotoilu tekee uraa uurtavaa työtä uudelleen hyödyntämisessä. Hyvistä ideoista voi mainita esimerkkeinä materiaalikierrätyksen ja resurssitehokkuuden. Ihmiset osaavat vaatia nykyisin yhä enemmän ekologisuutta kulutustuotteilta. Tämä voi olla samalla yrityksen menestystekijä.

Ympäristöministerin terveiset raumalaisille:

”Toivon rohkeutta ja tulevaisuuden uskoa. Täällä, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, on käyty läpi isoja rakenteellisia muutoksia. Uskokaa itseenne, se johtaa tuloksiin.”

kuva: Juha Sinisalo

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

TIETOKONEKURSSIT PÄÄKIRJASTOSSA KEVÄT 2015 HIIRI HUKASSA Kaksi samansisältöistä kurssia: Kurssi: ke 4.2. ja to 5.2. klo 9–11 Kurssi: ke 11.2. ja to 12.2. klo 9–11

VAPAAT VENEPAIKAT NÄKYVÄT PIAN REAALIAJASSA

Hiiren ja näppäimistön käytön alkeet aivan vasta-alkajille. Ilmoittautuminen alkaa ke 28.1. klo 9.

Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi

LÖYDÄ NETTIIN Kaksi samansisältöistä kurssia: Kurssi: ke 25.2. ja to 26.2. klo 9–11 Kurssi: ke 4.3. ja to 5.3. klo 9–11 Internetin käytön alkeita vastaalkajille. Ilmoittautuminen alkaa ke 18.2. klo 9.

LÖYDÄ NETTIIN -JATKOKURSSI Kaksi samansisältöistä kurssia: Kurssi ke 18.3. ja to 19.3. klo 9–11 Kurssi ke 25.3. ja to 26.3. klo 9–11 Jatketaan Internetin käytön alkeiden opiskelua. Ilmoittautuminen alkaa ke 11.3. klo 9. Ilmoittautuminen pääkirjastoon p. 02 834 4533.

Paperilaskujen lähettäminen päättyy

Rauman kaupunki muuttaa venepaikkojen vuokrauskäytäntöä. Jo tulevan veneilykauden maksut hoidetaan uudessa sähköisessä varausjärjestelmässä. Reaaliaikainen järjestelmä takaa ajantasaisen tiedon kulloinkin vapaana olevista paikoista, venepaikoista vastaava käyttöpäällikkö Markus Savolainen kertoo. – Emme enää lähetä paperilaskua, mutta kaikki nykyiset venepaikan haltijat saavat alkuvuodesta kirjeen, jossa kerrotaan, miten maksu hoidetaan. Veneilijät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja, voivat maksaa paikan käteisellä tai pankkikortilla palvelupiste Pyyrmanissa kaupungintalolla. Venepaikka vapautuu, mikäli maksua ei hoida eräpäivään 31.3.2015 mennessä, Savolainen selvittää. Kaupungilla on noin 2100 venepaikkaa seitsemässä pienvenesatamassa. Ongelmia on aiheuttanut se, etteivät läheskään kaikki venepaikan haltijat ole maksaneet laskuja ajallaan. Toisinaan on käynyt myös niin, että viime tingassa hoidettu maksu ei ole ollut tiedossa ja paikka on luovutettu eteenpäin. Reaaliaikaisessa järjestelmässä ei vastaavaa pääse tapahtumaan, joten se on myös kaikille oikeudenmukainen. Uusi varausjärjestelmä sisältää karttapohjaisen hakukoneen, jolla voi etsiä paikkaa oman veneen mittojen mukaan eri alueilta. Kartalta näkyvät kulloinkin vapaat paikat, mahdolliset palvelut sekä hintatiedot. Kohteen voi lukita pariksi tunniksi, kun mieluinen paikka on löytynyt. Näin ainakin useimmat ennättävät käydä paikan päällä varmistamassa, että venepaikka on toivotunlainen.

– Viimeistään varausvaiheessa järjestelmä pyytää Kurssit ovat pääkirjaston opetuskäyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden luomiseen tilassa, 12 osallistujaa/kurssi. se antaa myös ohjeet. Tämän jälkeen siirrytään VINKKI Ei omia koneita mukaan. verkkopankkiin maksamaan paikka. Paikka on Tekisikö mieli tulla joskus kanaalia Muista ilmoittaa, jos oma, kun maksu on suoritettu. Jatkossa voi pitkin kaupunkiin ja käväistä vaikka et pääse tulemaan. omilla tunnuksilla hoitaa venepaikka-asiat. terassilla? Markus Savolaisen mukaan se Ei osallistumismaksua. Maksamalla paikan aina maaliskuun loppuun on vesitilanteen salliessa täysin mahdollista. mennessä varmistaa paikan säilymisen. Kanaalin reunoilla on ilmaisia kylkikiinnityspaikkoja, joihin veneensä voi jättää. Pitkäaikaiseen säilytykseen lupaa ei kuitenkaan heru. Samanlainen ilmainen, isommillekin veneille sopiva ”kauppareissulaituri” on aivan Syvärauman sillan kupeessa.

Venepaikkojen hinnoittelu muutettiin kaksi vuotta sitten paikan kokoon perustuvaksi. Tällä hetkellä vapaana on kolmisensataa paikkaa. Savolaisen mukaan hinnoittelussa on valmiiksi huomioitu, että jotkut paikoista ovat muita huonompitasoisia. Sijainti sinällään ei enää ole hinnoittelun peruste.

KAAVOITUSKATSAUS

2015

Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Satakunnan maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1

Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti yli 8–10 voimalayksikön alueet. Teoreettisen arvion mukaan alueille mahtuisi yli 300 tuulivoimalayksikköä. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Teoreettisen laskennan mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavalla 1 mahdollistetaan 3,10 TWh sähköntuotanto. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta.

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 (MH/126 §) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n laadinnan. Sen teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia.

Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Kaavan aloitusvaiheessa maakuntahallitus pyytää mm. kuntia ja sidosryhmiä nimeämään edustajansa Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n yhteistyöryhmään. Ensimmäisenä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2015. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta: Satakuntaliiton virasto p. 02 620 4300 www.satakuntaliitto.fi

KAAVOITUSKATSAUS

2015

Vireillä olevat yleiskaavat 1. Yleiskaava 2025 Koko kaupunkia koskeva yleiskaavatyö jatkuu yleiskaavaluonnoksen valmistelulla. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

2. Koillisen teollisuusalueen osayleiskaava Teollisuus-, varasto- ja logistiikkaalueen suunnittelu liikenneratkaisuineen mm. luonto- ja historia-arvot huomioivalla tavalla. Kaavatyön yhteydessä selvitetään tuulivoimaloiden sijoitusmahdollisuus alueelle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

3. Keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus (Vanha Rauma) Vanhan Rauman ja suojavyöhykkeen yleispiirteinen kaava laaditaan eri vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin, kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio

4. Vanha-Lahden osayleiskaava Vanha-Lahden alueen yleispiirteinen kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

5. Voiluoto-Anttila-Unajan osayleiskaava Alueelle laaditaan useampia kyläalueita käsittävä yleispiirteinen osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

6. Pohjoisten kyläalueiden osayleiskaava Alueelle laaditaan Sorkan ja Haapasaaren rekisterikyläalueita koskeva yleispiirteinen kaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

7. Keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus (Tiva) Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueina kehitettävien alueiden (Papinhaka ja Metallitie-Kairakatu) osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

8. Kortelan-Vasaraisten-Soukaisten osayleiskaava Alueelle laaditaan kyläalueiden ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

9. Sammallahdenmäen osayleiskaava Alueelle laaditaan Sammallahdenmäen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

Vireillä olevat asemakaavat

16. Nummi Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdit Jouni Mäkinen ja Mervi Tammi

17. Kolmas kaupunginosa Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteutumattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

18. Susivuori-Lakari Alueen maankäyttöä suunnitellaan teollisuuden ja liikenteen näkökulmasta. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdit Leena Joki-Korpela ja Jouni Mäkinen

19. Lakarin asemakaavan osa 1 muutos ja laajennus Rakenteilla olevan teollisuusalueen asemakaavan tarkentaminen sekä kaava-alueen laajennus. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

20. Kuuskajaskari

10. Vanha-Lahti I Uusi pientaloalue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

11. Tuomoniemi

21. Fåfänga

Lähivirkistysalueen ja toteutumattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että alue muuttuu pientaloalueeksi ja alueen virkistysarvot säilyvät. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

22. Nikulanväylä

Olemassa olevan pientaloalueen yhteyteen asuintontteja ja virkistysaluetta. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Kallionikulan asuinalueen kytkeminen kokoojakadun välityksellä Kourulantiehen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

13. Kanalinsuu

23. Petäjäksen venetelakka-alue

Uutta merellistä keskusta-asumista. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

Petäjäksen pienveneiden säilytys- ja telakka-alueiden kehittäminen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

12. Jepyrtie

14. Lapin keskustan asemakaava Alueen toimintoja tarkastellaan toteamalla nykytilanne ja suunnittelemalla mm. kunnantalon ja pappilan ympäristön maankäyttöä. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

15. Lapin teollisuusalueen asemakaava Alueen maankäyttöä suunnitellaan teollisuuden ja liikenteen näkökulmasta. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

24. Vanhan Rauman asemakaava Maailmanperintöalueen asemakaavan ajanmukaistaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio

25. Kairakatu-Metallitie Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI

PALOAHDE

11TUOMONIEMI

KAPPELINLUHTA SYVÄRAUMA

KINNO

29 30 17

PETÄJÄS

PYYNPÄÄ

25 28

ÄYHÖ

LAJO

VANHA RAUMA

LONSI

UOTILA

NIKULANMÄKI

22 TARVOLA

PAROALHO KOURUJÄRVI

26 SAMPAANALA

MONNA KORTELA

HAAPASAARI SORKKA

6. KAARO ROKINNOKKA

26. Maanpään alueen asemakaava

31. Pläkkluat

Kaupungin on tarpeen varautua siihen, että elinkeinorakenteen kehittymisen takia alue olisi tulevaisuudessa logistiikan sekä metsä- ja biotalouden yritystoiminnan aluetta. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Asuntolarakennuksen laajentaminen ja alueen pysäköintijärjestelyt. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

27. Pirttialho III Pientaloalueen laajentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Sopimus asemakaavan käynnistämisestä on seuraavilla hankkeilla, jotka ovat vireillä

TIILIVUORI

PALOAHDE

TUOMONIEMI

KAPPELINLUHTA SYVÄRAUMA

KINNO

PYYNPÄÄ

ÄYHÖ

PETÄJÄS

32. Raumaster

VANHA RAUMA

UOTILA

LAJO NIKULANMÄKI

LONSI

Olemassa olevan toimistorakennuksen laajentaminen ja alueen lisärakentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

TARVOLA

PAROALHO KOURUJÄRVI

SAMPAANALA

MONNA KORTELA

Muuta: Vanhojen asuinalueiden inventointiohjelma ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnin ohjelmointi. HANHINEN

VASARAINEN

UNAJA

28. Kanalin Länsiranta VOILUOTO

Kauppakeskuksen, asuinkorttelin ja linja-autoaseman kaavoittaminen ydinkeskustaan. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

ANTTILA

29. Hopeamäki LAPPI

Kerrostalovaltainen asuinalue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

30. Ratavahe 6

Alueella suunnitellaan kerrostaloasumista. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

KAAVOITUSKATSAUS

2015

Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Vuoden 2014 aikana valmistui Sampaanalantien asemakaava. Alueelta tuli luovutettavaksi 6 pientalotonttia. Kaavatyö Jepyrtien ja Tuomoniemen hiekkakuopan osalta on loppusuoralla. Alueelle arvioidaan muodostuvan ensimmäisessä vaiheessa noin 20 tonttia. Lisäksi kaavatyö tulee käynnistymään Vanha-Lahden maiden alueille, jonne on arvioitu muodostuvan ensimmäisessä vaiheessa noin 40 tonttia.

VUONNA 2014 HYVÄKSYTYT JA VOIMAAN TULLEET KAAVAT Kortteli 212 –DNA

Lakarin kulman asemakaavan muutos

Kaava hyväksyttiin 3.3.2014 (KV 32 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

Kaava hyväksyttiin 23.6.2014 (KV 90 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

Lensunkatu-Nautavahe

Manulan ranta-asemakaava

Kaava hyväksyttiin 23.6.2014 (KV 93 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Kaava hyväksyttiin 28.4.2014 (KV 58 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Kortteli 1025, Sampaanalantie

Kortteli 1701 Laakeritie-Isometsäntie

Kaava hyväksyttiin 29.9.2014 (KV 109 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Kaava hyväksyttiin 27.1.2014 (KV 13 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: Rauman kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi

Äyhöntien mutkan asemakaava

Kortteli 2138, Teeritie

Kaava hyväksyttiin 23.6.2014 (KV 92 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

Kaava hyväksyttiin 28.4.2014 (KV 59 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: Rauman kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi

Ihamonalhon kulman asemakaavan muutos

Hitsaajantien asemakaavamuutos

Kaava hyväksyttiin 23.6.2014 (KV 91 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela

Kaava hyväksyttiin 10.12.2013 (KVJ 68 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: Rauman kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Kaupungin palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2, 26100 Rauma p. 02 834 5002

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

Kaavoitusavustajat p. 02 834 3660

Kaavoitusarkkitehdit Hanna Elo Leena Joki-Korpela Jouni Mäkinen Henri Raitio Mervi Tammi

p. 044 403 6018 p. 02 834 3663 p. 02 834 3665 p. 02 834 3670

(kaavoitusjoht. sijainen)

p. 02 834 3664 p. 02 834 3672

Outi Virola

Taina Heinonen Jarno Rostedt Satu Sarkoranta

p. 02 834 3668 p. 02 834 3666 p. 02 834 3662

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta osoitteesta www.rauma.fi Kaavoituskatsauksen kuvamateriaalit: Rauman kaavoitus, Arkkitehtitoimisto Küttner Ky, Sigge Arkkitehdit Oy, WSP Finland Oy, Summer School 2014 osallistujat: Abdulaziz al Dossary, Marjaneh Mottaghi, Eva Horáková, Harry Berks, Maria Eugenie Gjelseth Buene, Yuka Murakami, Viktoria Rackova

TÖISSÄ kaupungilla

Sari Puputti, toimintaterapeutti Sosiaali- ja terveyspalvelut

Mitä työnkuvaasi kuuluu? Työni painottuu lasten toimintaterapian toteutukseen, terapian tarpeen arviointiin, itse terapiaan sekä vanhempien ja päiväkodin/koulun henkilökunnan ohjaukseen. Osallistun neurologisten aikuisasiakkaiden toimintaterapiatarpeen arviointiin ja kuntoutukseen. Lisäksi arvioin pienapuvälinetarvetta ja ohjaan niiden käyttöä.

Milloin tulit kaupungin palvelukseen? Vuonna 2002 elokuussa.

Millainen koulutus toimintaterapeutilla on? Toimintaterapeutiksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta. Koulutus kestää 3,5 vuotta. Itselläni on toimintaterapeutin peruskoulutuksen lisäksi sensorisen integraation terapeutin koulutus.

Minkälaista terapiaa lapselle voidaan antaa? Lapsen toimintaterapia perustuu aina laajaan arviointiin, jonka pohjalta terapian tavoitteet määräytyvät.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Päivät vaihtelevat paljon. Yleensä yhteen viikkoon mahtuu arviointeja, terapiaa ja moniammatillisia yhteistyökokouksia päiväkodeissa ja kouluissa.

Mitä työsi on sinulle opettanut? Toisen ihmisen kuuntelemisen tärkeyttä sekä kärsivällisyyttä.

Mistä nautit työssäsi eniten? Lasten kanssa toimimisesta, siitä kun he oppivat asioita ja onnistuvat.

Toimintaterapiaan tarvitaan lähete esim. lääkäriltä tai terveydenhoitajalta, muissa asioissa minuun saa yhteyttä puhelimitse.

Kuva: Juha Sinisalo

Miten sinuun otetaan yhteyttä?

KANSALAISOPISTON KEVÄT 2015 Tule oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Opi kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustu tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on yli 400 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 3 ja 4. Opinto-ohjelma jaetaan kaikkiin talouksiin lauantaina 3. tammikuuta. Ohjelman voi myös noutaa Opistotalosta tai kirjastosta. Opintoohjelma on netissä osoitteessa rauma.fi/kansalaisopisto Ilmoittautuminen alkaa ke 7.1. klo 18 netissä ja to 8.1. klo 8–17 puhelimitse ja toimistossa. Tämän jälkeen voit ilmoittautua niin kauan kuin kursseilla on tilaa.

Juhlavuosi huipentuu kilpailumatkalla Kreikkaan

Rauman kamarikuoro 40 VUOTTA

– Aprillipäivänä vuonna 1975 kokoontui joukko raumalaisia kuorolaulusta kiinnostuneita opettajia nuoren ja innokkaan Lasse Selänteen johdolla. Raumalle kaivattiin kamarikuoroa ja tätä puutetta ryhdyttiin korjaamaan. Nykyinen Rauman kamarikuoro sai näin alkunsa, kuoron taiteellinen johtaja Pasi Nora kertoo. Kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti pidetään Posellissa huhtikuun 11. päivänä: – Esitämme Sibeliuksen kuoromusiikkia. Näin kuoro juhlistaa osaltaan säveltäjämestari Jean Sibeliuksen juhlavuotta, vuonna 2015 Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Tasavuosiaan kamarikuoro juhlii myös osallistumalla ensi heinäkuussa kansainväliseen Sacred Music -kuorokatselmukseen Kreikan Prevezassa.

• Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa www.rauma.fi/kansalaisopisto

– Kilpailuohjelman pitää sisältää hengellistä kuoromusiikkia usealta eri vuosisadalta sekä yhden kansanlaulun kuoron kotimaasta, Nora kertoo ja jatkaa:

• Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 02 834 4515 ja 02 834 4517

– Kuorokatselmuksen lisäksi festivaaleilla saadaan kuulla sekä kansainvälisiä

Kevätnäyttelyt: Opistotalossa 17.–19.4. Lapin kunnantalossa ja Eurajoella 25.–26.4.

RAUMAN KANSALAISOPISTO Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma p. 02 834 4515, 02 834 4517. Toimisto avoinna opetusviikoilla arkisin klo 9–16, tiistaisin klo 9–17.

RAUMA-PÄIVÄ 17.4. Kaupunkimme täyttää huhtikuussa 573 vuotta. Syntymäpäivä on 17.4., mutta viikolla on tuttuun tapaan monenlaista ohjelmaa, mm. konsertteja, tapahtumia ja näyttelyitä. Perinteinen Kaffeholan on Posellissa 12.4. ja puhallinorkesterin Tom Jones -teemakonsertti 17.4. Rauma-salissa. Lisätiedot: www.rauma.fi tai palvelupiste Pyyrman, p. 02 834 5001.

ulkoilma- että kirkkokonsertteja, joissa kaikki festivaaleihin osallistuvat kuorot saavat esiintyä. Rauman kamarikuorossa on noin 45 laulajaa. Taiteellinen johtaja iloitsee kuoron innostuneesta ja työteliäästä ilmapiiristä: – Kuoro kehittyy, jos kaikki haluavat kehittyä. Viikoittaiset tapaamiset maailman parhaimpien säveltäjien seurassa ovat meille rikkaus. – Kuorossa laulaminen on tervehdyttävää ja antaa paljon harrastajalleen. Se on myös luonut lämpimiä ja jopa vuosikymmenien pituisia ystävyyssuhteita kuorolaisten välillä.

Tehdään yhdessä hyvää

- HYVÄNTEKEVÄISYYSPÄIVÄ KANSALAISOPISTOSSA Sunnuntaina 1. maaliskuuta jokaisella on mahdollisuus osallistua maailmanparantamiseen. Kansalaisopiston Hyväntekeväisyyspäivässä on tuolloin tarjolla tietoa ja tekemistä.

ja järjestämme työpajoja, rehtori Helinä Seikola kertoo. – Tervetuloa kaikki raumalaiset osallistumaan, kuuntelemaan tai tekemään!

Outi Puro kertoo perustamastaan Mum´s design –yrityksestä. Mum´s yhdistää pohjoismaisen suunnittelun ja tuotteiden toteuttamisen eri puolilla maailmaa parantaen paikallisten ihmisten elintasoa.

Luvassa on mm. nuppu- ja keskospeittojen ompelua. Peitot lahjoitetaan Satakunnan keskussairaalaan. Työpajoissa voi myös neuloa nuttuja, sukkia ja pipoja keskosille sekä tehdä Unicef-nukkeja. Tarvittavat materiaalit saa työpajoista.

– Yhteistyö tuottaa hyvinvointia kaikille, Puro tiivistää. Ja siihen uskotaan myös kansalaisopistossa: – Kutsumme hyväntekeväisyysjärjestöjä mukaan kertomaan toiminnastaan

Hyväntekeväisyyspäivä su 1.3.2015 klo 10–15 Opistotalossa, Aittakarinkatu 10

HISTORIAN AARTEITA

Rauman MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Musiikkiopiston oppilasvalinnat järjestetään 25.–29.5. Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.3.–30.4. musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautuminen em. ajan jälkeen ei ole mahdollista! Syksyn 2015 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta 1.3.–30.4. Ryhmiin voidaan ottaa mukaan lapsia myös ilmoittautumisajan jälkeen, mikäli tilaa on. Ilmoittautua voi myös musiikkiopistolta saatavalla lomakkeella. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria! Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551. www.rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

LASTEN KULTTUURIVIIKOT 9.–22.3.2015

Rauman KÄSITYÖKOULU TAITAVA Aittakarinkatu 10 käsityönopettaja p. 044 793 4518 kasityokoulu@rauma.fi Käsityökoulu Taitavassa 9–16-vuotiaat tytöt ja pojat opiskelevat käsityön taiteen perusopetuksen mukaisesti. Käsityökoulussa lukuvuoden aikana tehtyjen töiden näyttely on kansalaisopiston kevätnäyttelyssä 17.–19.4.

Rauman KUVATAIDEKOULU Lyseokatu 2 p. 044 793 4512 oppituntien aikana koulunjohtaja p. 044 793 3427 kuvataidekoulu@rauma.fi Kuvataidekoulussa 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret opiskelevat kuvataiteen yleisen oppimäärän perusteita. Kuvataidekoulussa maalataan, piirretään, rakennellaan, valokuvataan, tehdään animaatioita, vedostetaan taidegrafiikkaa ja muovaillaan savesta ruukkuja ja veistoksia. Taideopetus antaa valmiuksia myös ammattiopinnoille. Kevätnäyttely teemalla ”Kadonneet kulttuurit” on Rauman taidemuseon sisäpihalla.

Maaliskuussa vietetään Lasten kulttuuriviikkoja. Kantelettaren 175- ja Kalevalan 180-vuotisjuhlan merkeissä ohjelmassa on mm. lastenmusiikkiorkesteri Orffit palkitulla Haloo Kalevala -ohjelmallaan Posellissa 10.3.

Kuvataidekoulun ja Käsityökoulun seuraavan lukuvuoden hakuaika on 1.5.–20.8. klo 14 mennessä. Vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä lukuvuoden aikana.

Haloo Kalevalan päähenkilönä on Alias Lönnrot, lastenkulttuurin jokapaikanhöylä ja Elias Lönnrotin sukulaissielu. Lisäksi ohjelmassa ovat mm. Teatteri Eurooppa Neljän vierailunäytös ”Yökirja” 11.3. Rauma-salissa sekä linnanjuhlilta tutun Tuomas Logren & Savuava Kirnu -yhtyeen konsertti 13.3. Posellissa.

Rauman TEATTERIKOULU

Lisätiedot: www.rauma.fi tai palvelupiste Pyyrman, p. 02 834 5001.

Kevätnäyttely teemalla ”Kadonneet kulttuurit” on Rauman taidemuseon sisäpihalla 24.4.–25.5.

Aittakarinkatu 10 ja Kellariteatteri, Pursikatu 4 teatteri-ilmaisun ohjaaja Susanna Siren-Saranpää p. 044 283 2487 teatterikoulu@rauma.fi Vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä lukuvuoden aikana.

BARBIE JA AMIS – nukkehistoriaa kaukaa ja läheltä Teksti: Hanne Arvonen kuva: Tarmo Thorström

Barbie-nukke on saavuttanut 55 vuoden iän. Nuken tarina alkaa 1950-luvun lopulta Amerikasta. Mattelin lelutehtaan omistaja Ruth Handler sai kipinän Barbie-nuken valmistukseen inspiroiduttuaan eurooppalaisesta Lili-nukesta. Barbie oli uudenlainen, muodikas teininukke. Barbien ulkonäkö on vaihdellut ihanteiden ja muotivirtausten mukaan. Nukke on saanut ympärilleen sukulaisia ja ystäviä. Barbien urakehitys on ollut huima. Sillä on ollut ainakin 125 eri ammattia. Barbienukke heijasteli yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia, tästä esimerkkinä Ystävyys-Barbie Berliinin muurin murtamisen jälkeen. Barbie on aina ollut terveiden elintapojen puolestapuhuja. Nykyään osa nukeista on arvokkaita keräilyharvinaisuuksia. Barbiet valloittavat nyt museon. Museossa on esillä myös raumalaisia Amis-nukkeja. Rauman Kukkaisrahasto toteutti 1980-luvulla ammattikoulun ompelulinjan tyttöjen kanssa nukkehankkeen, josta saaduilla varoilla tuettiin Kokkilan vanhainkodin toimintaa. Hanke tuotti kaksi ”Amis”- malli- ja kaavakirjaa, joiden asukokonaisuudet oli mitoitettu nukeille. Ammattikoulun opettajat järjestivät ”Kukkaistyttöjen” tuella ompelukurssin lapsille. Projektin loputtua annettiin nukketarvikkeita Haiharan nukkemuseoon. Rauman museon näyttely kunnioittaa nuken ja Rauman Kukkaisrahaston historiaa.

Barbie 55 vuotta sekä Amis-nukke - Rauman kukkaisrahaston oma Barbie -näyttelyt 28.2. saakka. Rauman museo, Marela, Kauppakatu 24.

LAPSET & NUORET

NUORISOTALOJEN AUKIOLOAJAT KUOVIN NUOKKARI Kuovinkuja 4, 7.1. alkaen Ti Ke To Pe

klo 15–19 (5–6 lk.) klo 17–20 (13–18-vuotiaat) klo 17–20 (13–18-vuotiaat) klo 17–23 (13–18-vuotiaat)

LAPPARI Sahamäentie 14 Su–to klo 12–22 Pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla 8.1. alkaen Ti klo 14–16.30 (5–6 lk.) klo 16.30–20 (13–18-vuotiaat) To klo 14–16.30 (5–6 lk.) klo 16.30–20 (13–18-vuotiaat)

LYHYTKURSSIT KUOVILLA

HIIHTOLOMARETKI HIMOKSELLE

Kuovin nuorisotalolla on kevään aikana 12–18-vuotiaille workshopeja, joissa voi opetella uusia taitoja. Hinta 5 €/kurssi.

Maanantaina 16.2.2015. Lähtö Raumalta klo 7 ja takaisin Raumalla ollaan klo 23.

MARMOROINTI JA JAPANILAINEN KIRJANSIDONTA torstaisin 15.–21.1. klo 15.30–17.30. Tutustutaan paperin marmorointiin ja valmistetaan pieniä japanilaisia vihkoja. Mukaan pääsee 15 henkilöä. Ilmoittautumiset 8.1. mennessä.

OPI SOITTAMAAN SÄHKÖRUMPUJA torstaisin 29.1.–12.2. klo 15.30–17. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa soittokokemusta. Mukaan pääsee kuusi henkilöä. Ilmoittautumiset 22.1. mennessä.

TILOJEN VUOKRAUS

TUUNAA JA TAITEILE

Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja sekä Kuovin kiipeilyseinää ja skeittihallia voi vuokrata.

torstaisin 26.2.–5.3. klo 15.30–17.30. Valmistetaan tuunaamalla vanhasta uutta. Mukaan pääsee 14 henkilöä. Ilmoittautumiset 19.2. mennessä.

Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla ja skeittihallilla on 1–4 tunnilta 70 €. Vakituisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta Kuovin kiipeilyseinään on 1–2 tunnilta 10 € ja skeittihalliin 1–4 tunnilta 10 €. Skeittihalli on vuokrattavissa arkisin klo 16 jälkeen sekä viikonloppuisin erikseen sovittavina aikoina. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias. Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu pitää olla suoritettuna ennen vuokrauspäivää. Tiedustelut: nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 02 834 3223.

PAJU/RAUTALANKAVEISTOKSIA torstaisin 19.–26.3. klo 15.30–17.30. Valmistetaan esim. risu-ovikransseja pääsiäiseksi ja rautalankaveistoksia keittiöön. Mukaan pääsee 20 henkilöä. Ilmoittautumiset 12.3. mennessä. Lisätiedot: Eija Hietanen, p. 044 7934563. Ilmoittautumiset palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001.

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39 valvoja, p. 040 833 0838 Ti klo 16–20 Ke klo 16–17 alkeisvuoro, klo 17–20 To klo 16–20 Pe klo 16–20 Kertamaksu 2 € ja kymppikortti 15 €. Kertamaksut peritään skeittihallissa. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.

7–11-v. Bussimatka 15 € 15 € Hissilipun hinta 34 € 20,50 € Sukset 31 € 20 € Lauta 37 € 25 € Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 9.2. palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Alle 13-vuotiaalle huoltaja mukaan. Lisätiedot nuoriso-ohjaaja Tatjana Leppänen p. 040 180 9780.

NUORTEN TALVIRIEHA OTANLAHDESSA Ti 17.2. klo 13–16 talvinen tempaus nuorille Otanlahden urheilukentän alueella. Ohjelmassa on mm. norsupalloturnaus. Lisätiedot nuoriso-ohjaaja Tatjana Leppänen, p. 040 180 9780.

LASTEN KÄDENTAITOLEIRI Nuorisopalvelut järjestää yhteistyössä Rauman nuorisovaltuuston ja kansalaisopiston kanssa kädentaitoleirin 3–6luokkalaisille Kuovin nuorisotalolla, Kuovinkuja 4. Leiri alkaa keskiviikkona 18.2. klo 12 ja päättyy torstaina 19.2. klo 16. Leirimaksu 15 € (sisältää materiaalin ja ruuan). Ilmoittautuminen ja maksut 11.2. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin p. 02 834 5001. Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Eija Hietanen p. 040 793 4563.

Terhi Virta opettajana 25 vuotta Lapissa

TANHUT OVAT NYT KANSANTANSSEJA LIIKUNTAKERHOJA LAPSILLE Lasten liikuntakerhot on tarkoitettu lapsille, jotka eivät onnistuneesti voi osallistua yleisiin harrastuksiin tai lapselle, jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Yhdellä ilmoittautumismaksulla saa käydä useammassakin ryhmässä. Maksu on 30 €/kevätlukukausi. Lisätiedot: Liikuntapalvelut p. 02 834 3246.

ERITYISLASTEN PALLOILUKERHO Maanantaisin 12.1. alkaen. Alle 8-vuotiaille klo 16.45–17.30. Yli 8-vuotiaille klo 17.30–18.15. Kerhossa kokeillaan eri palloilulajeja pelien ja leikkien avulla. On lapsella ADHD, Asperger, Tourette, autismi tai dysfasia, niin kaikki ovat tervetulleita mukaan. Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä. Kerho kokoontuu Winnovan liikuntasalissa (Steniuksenkatu 8).

MOLSKIS

Vesiliikuntaa erityislapsille uimahallissa keskiviikkoisin 7.1. alkaen. Pienemmät klo 15–16.15 ja isommat klo 16.30–17.45. Paloaseman puoleinen sisäänkäynti. Vapaita paikkoja voi tiedustella liikuntapalveluista p. 02 834 3246.

UUTTA! SHERBORNE-LIIKUNTAKURSSI LAPSELLE JA AIKUISELLE Sherborne-liikuntamenetelmällä pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä ja toimintaa. Motoristen taitojen lisäksi opitaan aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, ryhmässä toimimisen taitoja, aktiivisuuden säätelyä, rauhoittumista ja rentoutumista. Ja kaiken tämän lisäksi se on vielä tosi kivaa! Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa 15.1. alkaen torstaisin klo 16.45–17.30 Winnovan salissa (Steniuksenkatu 8). Ryhmään voi osallistua lapsi aikuisen kanssa. Molemmille päälle mukavat liikuntavaatteet. Kurssimaksu 30 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Maria Luovila, tanssinopettaja ja toimintaterapeutti, p. 040 513 5629 maria.luovila@hotmail.com

Teksti: Anja Hämäläinen kuva: Kai Salonen

Terhi Virta aloitti syksyllä 1989 lasten tanhukerhon ohjaajana Lapin nuorisolautakunnan tanhukerhossa. Tätä toimintaa hän on vetänyt nyt yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Ohjaajan oma kansantanssiharrastus alkoi 7-vuotiaana Raumalla Lahden Seudun Nuorisoseurassa. Virta toimi ensimmäisen kerran ohjaajana jo 14-vuotiaana. Hän ohjaa nykyisin paitsi lappilaisia lapsia Rauman nuorisopalveluiden tanhukerhossa myös eurajokelaisia Eurajoen Nuorisoseurassa. Lisäksi hän tanssii maakunnallisessa kansantanssiryhmä Tikissä. Kun oman harrastustoiminnan ohessa vielä antaa aikaansa useamman lapsiryhmän vetämiselle, täytyy sydämessä olla suuri palo kansantanssille. Kysyessäni mikä siinä koukuttaa, vastaus tulee välittömästi. – Yleisön edessä on niin hieno tanssia. Nautin esiintymisestä. Ja lasten kanssa on hieno toimia, kun he ovat niin aitoja. Tämä suuri tunne ja innostus kansantanssiin välittyy Terhistä myös lapsille, joita hänen Lapin kerhoissaan on vuosien aikana ollut satoja. Terhin mukaan kansantanssin harrastus Suomessa on hyvin aaltomaista. – Nyt on alkamassa noususuhdanne. Nuoria on taas lähtenyt enemmän mukaan. Terhi korostaa, että nykyään ei enää puhuta tanhusta vaan kansantanssista. Tanhu mielletään vanhanaikaiseksi toiminnaksi. Mutta kansantanssi elää ajassa, vaikka sillä on vanha perinne pohjalla. Kansantansseja tehdään myös uusien lastenlaulujen pohjalle. Sovimme saman tien, että Lapin tanhukerhotkin muutetaan kansantanssiryhmiksi. Lapin tanhukerhoissa on ollut parhaimmillaan kolme ryhmää: Ellastiinat, Eevastiinat ja Kikapo. Tällä hetkellä kokoontuu alle kouluikäisten ryhmä Ellastiinat ja kouluikäisten ryhmä Eevastiinat. Lapsia ryhmissä on yhteensä 16.

Terhi toivottaa uudet lapset tervetulleiksi ke 14.1. käynnistyviin kansantanssiryhmiin Lapin koululle. Alle kouluikäiset Ellastiinat kokoontuvat klo 16.30 ja kouluikäiset Eevastiinat klo 17.15. Terhi kertoo mielellään toiminnasta lisää p. 040 5115199 (iltaisin) tai terhi.virta@eurajokinetti.fi.

– Osallistujamäärä on selvästi pudonnut vuosien varrella. Harrastustarjontaa on lapsille tullut lisää ja se on vaikuttanut myös tanhuajien määrään. Lisäksi sitoutuminen lajiin ei ole enää niin vahvaa kuin aikaisemmin. Esimerkiksi Kikapo-ryhmän jäsenet aloittivat harrastuksen jo 7 vuoden iässä ja jatkoivat parikymppisiksi, kunnes opinnot veivät maailmalle.

Lasten kanssa on hieno toimia, kun he ovat niin aitoja. Terhi muistelee kikapolaisia lämmöllä. He olivat kehittyneet todella taitaviksi tanssijoiksi. Osa heistä jatkaa tanssia edelleen. Vaikka harrastajien määrä onkin vähentynyt, on kansantanssilla silti edelleen oma paikkansa. Lasten tanhukerho on toiminnallisesti musiikin tahdissa liikkumista tanssillisin keinoin ja laulaen. Kerhossa opetetaan isommille tanssijoille myös vakiotanssien askeleita. Terhi kertookin saaneensa kiitosta jo aikuisikään ehtineiltä vanhoilta kerholaisilta siitä, että on opettanut aikanaan heille tanssitaidon. Siitä on ollut heille hyötyä aikuisiässä.

LIIKUNTA

RETKILUISTIMILLA vapauden tuntua aavalla jääkentällä

RETKILUISTELUKURSSI aloittelijoille la 17.1. klo 13–16 Raumalla latumajalla, Lemmenkujantie 61. Ilmoittautumiset kimmo.kouru@gmail.com 12.1. mennessä. Osallistumismaksu 15 €, sis. myös myöhemmin eri päivänä järjestettävän ohjatun tulokasretken Raumalla tai lähialueella. Tiedustelut, p. 0400 712 613, 050 5315 056.

Teksti: Kimmo Kouru kuva: Jouni Mäkelä

Länsirannikolle osuu aika ajoin lumettomia talvia, jolloin hiihtoharrastus rajoittuu satunnaisiin kokeiluihin tai keinolumella hiihtämiseen. Näinäkin talvina löytyy useimmiten yksi talvinen liikuntamuoto, jossa pääsee viilettämään aavalle jääkentälle. Tällainen laji on retkiluistelu. Lumettomana viime talvena Rauman innokkaimmat retkiluistelijat luistelivat yli 2000 kilometriä. Jäätä on perinteisesti pidetty pelottavana elementtinä, jonne lapsesta asti on kielletty menemästä. Tietty varovaisuus ja kunnioitus jäätä kohtaan onkin perusteltua, mutta jäähän pikkuhiljaa tutustuessa oppii sen vaaratekijät järkevästi tunnistamaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 5 cm:n teräsjää kantaa jo luistelijan, mutta tällöin rannassa täytyy olla 10 cm jäätä ennen kuin keskemmälle vesistöä on mitään asiaa. Tätä ohuemmilla jäillä liikuttaessa täytyy tuntea paikalliset olosuhteet ja riskitekijät erittäin hyvin. Kevätjää on hohkajäänä arvaamattomampaa ja hauraampaa, joten silloin ei 10 cm:n rantajääkään enää takaa turvallisuutta. Raumanmeren saaristoisilla alueilla saarien välien salmet eli suntit aiheuttavat virtauksineen vielä erityishaasteita jäänpaksuuden arvioinnille. Myös jäälle syntyvät railot aiheuttavat luistelijoille ongelmia. Kun pääsee opastetulle retkelle tai omalle turvalliselle retkelle, on vaiva sen

arvoista. Jäällä kiitäessä vain taivas on kattona. Luisteluasento kannattaa pitää melko pystynä, koska pitkiä matkoja liian istuvassa asennossa edetessä reidet väsyvät liiaksi. Potkun ponnistus ajoitetaan puristavasti suoraan sivulle kaarevana liikkeenä. Luistimina luonnonjäillä käytetään pikaluistimien tapaisia 40–55 cm pitkäteräisiä luistimia. Niissä on useimmiten alumiinirunkoon kiinnitetty terästerä. Pitkä terä liukuu hyvin epätasaisellakin jäällä. Retkiluistimien kenkänä kannattaa käyttää esimerkiksi jäykkävartisia vaelluskenkiä, jotka kiinnitetään luistimeen kiinteällä etusiteellä ja nilkan ympäri kiristettävällä takahihnalla. Nykyään on yleistynyt luisteluhiihtomonon käyttö, jolloin luistimessa on luisteluhiihtoside. Tämä mahdollistaa ns. klap-luistelun ja tehokkaamman potkun. Luistelumonojen ongelmana on usein niiden liukas pohja, joka altistaa kaatumiselle, kun luistimet irrotetaan jalasta rantautuessa. Muina lähes pakollisina varusteina luistelijalla tulee olla mukanaan olkapäillä roikkuvat jäänaskalit, jääsauva jään laatua tunnustelemaan, heittoköysi sekä kelluntavälineenä reppu. Reppu tulee kiinnittää myös haararemmillä, jotta se pysyy mahdollisessa putoamistilanteessa tiukasti yllä. Reppuun kannattaa pakata vesitiiviisti ainakin kuivat vaihtovaatteet (syntyy repun kelluttava ominaisuus),

sekä pari muovipussia. Myös puhelin pitää pakata vesitiiviisti helposti saataville. Yli tunnin retkille kannattaa varata myös lämmintä juotavaa ja evästä, jotka luonnossa nautittuna maistuvat mainioilta. Parhaiten lajiin pääsee tutustumaan osallistumalla retkiluistelukurssille, joita järjestää Suomessa vuonna 1992 perustettu Suomen Ladun alainen Suomen Retkiluistelijat ry. Retkiluistelukurssiin kuuluu teoriaosuuden lisäksi opastettu luisteluretki. Omatoimisesti retkiluisteluun pääsee tutustumaan Sirpa Arvosen ja Suomen Ladun kirjoittaman Jäälle opas retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen kirjan avulla.

RETKILUISTELUA RAUMALLA Raumalla voi meren jäädyttyä retkiluistella. Salmien eli sunttien virtaukset täytyy tuntea. Lähin hyvä järvi retkiluisteluun on Ihoden Otajärvi. Kaarojärvelle yritetään Rauman Ladun toimesta aurata rata. Luistelijoiden kannattaa ensi jäillä välttää keskustan järviä, jotta lapset eivät innostuisi seuraamaan esimerkkiä. He voivat eksyä tietämättään vaarallisille jäille, jotka kokenut retkiluistelija tuntee.

Kevään terveysliikuntaryhmät

KROPP JA MIÄL VIRKUSEMMAKS Ryhmäliikunnat alkavat viikolla 3 (ma 12.1. alkaen), jollei muuta mainintaa, ja loppuvat pääsääntöisesti viikolla 18. Kausimaksu ryhmiin on keväällä 30 €, jolla voi osallistua useampaankin ryhmään. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon (paitsi *merkityt). Tule vain paikalle. Tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246 tai Kimmo Kouru, p. 02 834 3245.

MAANANTAI Aamujumppa klo 9–10, talviharjoitteluhalli. Aloitetaan viikko aamuselän hoidolla ja iloisilla rytmeillä.

Neurologinen tuolijumppa klo 13–13.45 kulttuurija vapaa-aikakeskus/liikuntasali (Nortamonkatu 5). Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on neurologinen sairaus esim. aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkitila, MS- tai Parkinsonin tauti, lihassairaus tai muu neurologinen oireyhtymä. Ryhmässä jumpataan tuolilla ja seisten välineitä apuna käyttäen.

Lihashuolto klo 13.30–14.15 uimahallin liikuntasali (Hankkarintie 8). Kehon huoltamista Pilates-rullalla, venyttelyä ja kehonhallintaa. Rauhallinen tunti. Ryhmään mahtuu 16 osallistujaa.

Lihashuolto klo 14.15–15 uimahallin liikuntasali (Hankkarintie 8). Kehon huoltamista Pilates-rullalla, venyttelyä ja kehonhallintaa. Rauhallinen tunti. Ryhmään mahtuu 16 osallistujaa

Tuolijumppa klo 15.30–16.15, Karin koulu (Savilankatu 5). Varttuneille suunnatussa ryhmässä voimistellaan sekä seisten että tuolilla. Tunnin aikana harjoitellaan mm. lihaskuntoa sekä tasapainoa.

TIISTAI Aamukimppajumppa klo 8–9 uimahallin alakerta (Hankkarintie 8). Ponnahda uuteen päivään virkistävän aamujumpan kautta.

Tuolijumppa klo 12.15–13 Järjestötupa, p. 823 6220. (Siikapolku 1). Ryhmässä voimistellaan sekä seisten että tuolilla. Tunnin aikana harjoitellaan mm. lihaskuntoa ja tasapainoa.

Latino-senior klo 12.45–13.30 uimahallin liikuntasali (Hankkarintie 8). Hieman kevyempi, senioreillekin sopiva jumppa rytmikkäiden latinorytmien tahdissa.

Ukkojumppa I ryhmä klo 11–12.30 II ryhmä klo 12.30–14, Kourujärven väestönsuoja (Lännentie 1). Varttuneille miehille, jumppaliikkeet tehdään pehmeästi oman kunnon mukaan. Osa liikkeistä tehdään kuntosalilaitteilla.

Tuolijumppa

klo 15.30–16.30, terveyskeskus/ lääkinnällinen kuntoutus, jumppasali Ryhmä jatkuu 13.1. Ryhmä on täynnä.

klo 15–15.45, Kourujärven liikuntahalli (Karpalotie 3). Ryhmässä voimistellaan sekä seisten että tuolilla. Tunnin aikana harjoitellaan mm. lihaskuntoa ja tasapainoa.

KESKIVIIKKO

PERJANTAI

* 60 v. + kuntosaliryhmä

Kunnon kävely

Uimahallin kuntosali (Hankkarintie 8). Ryhmä 14.1.–4.3. klo 8–9 Ryhmä 14.1.–4.3. klo 9–10 Ryhmä 14.1.–4.3. klo 10–11 Ryhmä 11.3.–29.4. klo 8–9 Ryhmä 11.3.–29.4. klo 9–10 Ryhmä 11.3.–29.4. klo 10–11

klo 10–11, talviharjoitteluhalli (Teollisuuskatu 19). Pienillä jumppaosioilla höystetty kävelytuokio aina takuuvarmassa lämpöisessä poutasäässä ja hyvässä seurassa.

*Neurologinen ryhmä

Selkäryhmä klo 14.30–15.30, Winnovan sali (Steniuksenkatu 8). Selkäongelmaisille yli 40-v. miehille ja naisille. Jumpassa kehitetään eritasoisilla harjoitteilla alaselän neutraaliasentoa yläselkää unohtamatta.

TORSTAI

Ohjaajat toimivat vertaisohjaajatyyppisesti. Harjoitteet käydään läpi henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Päämääränä on elämän mittainen, hyvä lihaskunto. Yhteinen alkulämmittely, yksilölliset harjoitteet ja lopuksi palauttava venyttely. Houkuttele mukaan vaikkapa puolisosi, kaverisi tai naapurisi. Etusija ensikertalaisilla. Ilmoittautuminen liikuntapalveluihin, p. 02 834 3265.

Selkäryhmä 2 klo 11.30–12.30 uimahallin alakerran sali (Hankkarintie 8). Opitaan käyttämään ja vahvistamaan vartalon lihaksia erilaisia välineitä mm. jättipalloa ja kahvakuulaa hyväksi käyttäen.

Kropp ja miäl virkusemmaks vesijumppa 60+, (ent. KKI) uimahallissa (Hankkarintie 8). Ryhmä 1. klo 14–14.45 Ryhmä 2. klo 14.45–15.30 Hieman kevyempi, senioreille sopiva vesiliikuntatuokio.

Kuntotanssit 9.1. alkaen klo 13–17, järjestötalo (Siikapolku 1). Varttuneille miehille ja naisille (valssit, tangot, humpat jne.) Tarkempi ohjelma raumanseuduntules.fi tai p. 02 823 6220

Aikuisten kehitysvammaisten pelikerho Jatkuu tiistaina 13.1. klo 15.30–16.30 Lyseon liikuntasalissa (Aittakarinkatu 10). Lisätiedot: liikuntapalvelut p. 02 834 3246.

Kevään UIMAKOULUT

VESIVOIMISTELUT 7.1. alkaen Ohjausmaksu 2,50 € + uimahallimaksu Ryhmien kesto 45 min. MAANANTAI

Lapset 5–9-vuotiaat

9.00 Vesijumppa Piritta 11.45 Vesijumppa Pia 16.45 Vesijumppa Pia/Tiina 17.30 Vesijumppa (tempo-vatsa) Pia/Tiina 19.00 Vesipotku-nyrkkeily Arto

12.1.–22.1. klo 17–18.45 ma–to alkeis ja alkeisjatko 26.1.–5.2. klo 17–18.45 ma–to alkeis 9.2.–19.2. klo 17–18.45 ma–to alkeis ja alkeisjatko 23.2.–5.3. klo 17–18.45 ma–to alkeis 9.3.–19.3. klo 17–18.45 ma–to alkeis 23.3.–27.3. ma–pe 30.3.–1.4. klo 17–18.45 ma–ke alkeis ja alkeisjatko 7.4.–10.4. ti–pe 13.4.–16.4. klo 17–18.45 ma–to alkeis 20.4.–30.4. klo 17–18.45 ma–to alkeis ja alkeisjatko 4.5.–15.5. klo 17–18.45 ma–pe alkeisjatko ja jatko (ei 14.5.)

TIISTAI 6.05–6.45 Vesijumppa 8.00 Vesijumppa 11.45 Vesijumppa 17.00 Vesijumppa 18.00–19.00 Vesijumppa

Ville Linda Pia Annika Kim

KESKIVIIKKO

Alkeisryhmä: Veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki eli 10 metrin uimataito. Alkeisjatko: Tavoitteena hyljemerkki eli 25 metrin uimataito. Jatkoryhmä: Tavoitteena kalamerkki eli 50 metrin uimataito.

10.30 Vesijumppa 16.45 Vesijumppa 17.45 Vesijuoksu 18.45–19.45 Vesijumppa

Ilmoittautuminen netissä www.rauma.fi/kuva/liikunta 5.1. klo 17 alkaen. Mahdollisia jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 7.1. klo 9 alkaen Auli Kourulta, p. 02 834 3265. Erityislasten uimakoulut uimataidottomille lapsille 13.4.–23.4. klo 15–16.45 ma–to. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä kirsi.salminen@rauma.fi Uimakoulumaksu 50 € maksetaan uimahallin kassalle. Uinnin tekniikkakurssit Rauman Uimaseura järjestää harrasteuinnin tekniikkakursseja. Tarkemmat tiedot www.raumanuimaseura.net, p. 044 522 1804.

Pia Pia Pia Pia

TORSTAI 6.05–6.45 Vesijumppa Ville 8.30 JuoksuWoikka Linda 11.45 Iskelmäjumppa 15.45 Vesijuoksu Pia 16.45 Vesijumppa Annika 18.30 Vesijumppa Kim 19.15 Vesijumppa (tempo-vatsa) Kim PERJANTAI

WIBIT UIMAHALLISSA 5.1. klo 10–20 ja 6.1. klo 11–16.30 Wibit on saksalainen vesihuvipuistokonsepti, jonka myötä uimahallissa on entistä hauskempaa. Se on esteratoja, liukumäkiä, kiipeilyä ja muuta superhauskaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Sisäänpääsymaksu on normaali uimahallin sisäänpääsymaksu.

10.30 Vesijumppa Piritta 17.00 Vesijumppa Vaihtuva ohjaaja (parittomat viikot) Vesipotkunyrkkeily Arto (parilliset viikot)

UIMAHALLIN poikkeukselliset aukioloajat

Uinnin kuntoliikuntakampanja Ui kesäksi kuntoon järjestetään maaliskuun ajan Suomen uimahalleissa. Rauman uimahalli on ollut perinteisesti Suomen kärkihalleja kampanjan osallistumistilastoissa. Kampanjassa osallistujat keräävät uimalla, vesijuoksemalla sekä vesijumppaamalla pisteitä itselleen ja uimahallilleen. Kampanjan päätteeksi ahkerimmat uimarit ja hallit palkitaan. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan myös palkintoja. Kampanja-avauksessa su 1.3. uimahallilla innostetaan uimareita osallistumaan kampanjaan erilaisin tempauksin. Järjestelyistä vastaavat kaupungin liikuntapalvelut ja Rauman Uimaseura.

ti 6.1. Loppiainen to 2.4. Kiirastorstai pe 3.4. Pitkäperjantai la 4.4. su 5.4. 1. pääsiäispäivä ma 6.4. 2. pääsiäispäivä to 30.4. Vapunaatto pe 1.5. Vapunpäivä ke 13.5. Helatorstaiaatto to 14.5. Helatorstai

klo 11–17 klo 6–14 suljettu klo 9–17 klo 11–17 klo 11–17 klo 6–14 suljettu klo 10–14 suljettu

TALVILIIKUNTAPAIKAT Raumanmeren luistelualue, tekojää Kaukalo ja luistelualue yleisessä käytössä arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Kenttä on suljettu klo 15–16, jolloin on huoltotauko. Katso muut luistelualueet: rauma.fi/kuva/liikunta

Lähdepelto Ladut: 1 km, 2,5 km, 2,9 km ja 6 km. Valot klo 22 saakka. Luistelu: 1 jääkiekkokaukalo + lasten luistelu-ura. Valot klo 22 saakka. Lisäksi kaksi pulkkamäkeä ja lumilautamäki. Saunat ovat kuntoilijoiden käytössä ti ja pe klo 17–21, kahvila on suljettu toistaiseksi. Pitkäjärven jäällä kelien salliessa latu ja luistelu-ura.

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA Rauman kaupungin liikuntapalvelut julistaa haettaviksi vakiovuorot ja turnausajankohdat kesäkaudelle 2015. kesäkausi (1.6.–30.8.) 15.4. mennessä erikoistapahtumat mahdollisimman pian

Kesäsalit: Winnova Satamakatu 26, Uotilan ala-aste ja Uotilan palloiluhalli, Kourujärven vss-tila, Otan paviljonki, Sampaanalan budotila

Ulkoliikuntapaikat: Stadion, hiekkatekonurmi, nurmi- ja hiekkakentät, yleisurheilukenttä. Syys-/talvikausi 12.6. mennessä budotilat 15.4. mennessä ja Lapin liikuntasali 8.8. mennessä.

PULAHDA AVANTOON Kisarannan sauna (Purjehtijankatu 2) Sunnuntai klo 9–12 Tiistai ja torstai klo 15–21 Kertamaksu ei jäseniltä 2 € Järj. Rauman Talviuimarit ry www.raumantalviuimarit.net

Meriristin sauna Maanantai klo 15–16.45 Keskiviikko klo 18–20.30 Kertamaksu 2 € Järj. Rauman seurakunta

Kaljasjärven sauna (Kaljasjärventie 135, Kodisjoki) Lauantai klo 16.30–19 Jäsenille 3 €/krt Järj. Kodisjokiseura ry

Uotila

Hakemukset toimitetaan osoitteella: Rauman kaupungin liikuntapalvelut, Nortamonkatu 5, 26100 RAUMA, mistä saa myös hakulomakkeita. Lomakkeita saa myös rauma.fi/kuva/liikunta. Lisätietoja: p. 834 3265.

Latu: 1,2 km, valot katuvalojen mukaan.

TALVIHARJOITTELUHALLI

Narvijärven rantasauna

Talviharjoitteluhalli on suljettuna klo 16–20 muilta kuin varatun vuoron käyttäjiltä. Juoksurata on kaikille avoinna klo 7–16. Viikonloppuisin juoksurata on kaikille avoinna klo 10–13. Seuraa muutoksia ja päiväkohtaisia tapahtumia liikuntapalveluiden nettisivuilta.

(Ruonantie 319, Lappi) Tiistai, perjantai ja sunnuntai klo 16–22 Kertamaksu: aikuiset 3,5 € ja lapset 2 €

Pyytjärvi Latu: 3,5 km, valot klo 22 saakka.

Latumajan reitti Latu: 12,5 km. Lähtöpaikka on Pyynpäänkadun P-paikalta, reitin varrella on laavu. Latumaja auki viikonloppuisin ja grillikota aina auki. Lisäksi pulkkamäki, leikkipaikka, napakelkka ja lasten latu 1 km

Talvialho (Teilinummen alue, Lappi) Pururata/latu 2,9 km. Lähtöpaikka Lapin urheilukenttä. Valot klo 22 saakka. Reitillä on laavu.

Kauklaisten latu (Lappi) Pururata/valaistu latu 1 km. Lähtöpaikka Kauklaisten koulu.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 13–14. Yleisövuoroja voi seurata viikoittain (ma–su) ja myytäviä vuoroja molemmista jäähalleista (ma–pe) http://liikuntapaikat.rauma.fi

Kisa-Helistö Keskiviikko klo 18–20 Sunnuntai klo 17–19 Jäsenille 2 €/krt

YHDISTYSTEN LIIKUNTARYHMIÄ Rauman Eläkkeensaajat ry Ma klo 10 Ti klo 14.30–16.30 Ti klo 16.30–17.30 Pe klo 14–15

Kävely/pyöräily, lähtö Kontion kahvilan parkkipaikka. Tanhu, Winnovan liikuntasali (Steniuksenkatu 8). Jumppa, Winnovan liikuntasali (Steniuksenkatu 8). Kuntosali, Winnova (Satamakatu 19).

Rauman Latu ry Ma klo 19–20 Ti klo 19–20 Ke klo 15–15.45 To klo 19.30–20.30

Lattarijumppa, Pyynpään koulu (Vähäkinnontie 7). Keppijumppa, Pyynpään koulu Tuolijumppa, Syvärauman koulu (Purjehtijankatu 15) Painotankojumppa, lukion sali (Nummenvahe 5), joka kuukauden viimeinen torstai kehon huolto ja venyttely.

Rauman Seudun Sydänyhdistys Ma klo 15 Ma klo 17 Ti klo 12.30 Ti klo 12.30 Ti klo 15 Ke klo 10–12 To klo 14 ja 14.45

Painonhallintaryhmä kerran kk:ssa (Steniuksenkatu 1). Sisäcurling (kk:n 2. ja 4.), Kaunisjärven vk (Steniuksenk. 4). Tuolijumppa parittomilla viikoilla (Steniuksenkatu 1). Kuntotanssit parillisilla viikoilla (Kaunisjärven vk. Steniuksenk.4) Kävely, talviharjoitteluhalli, Äijänsuo Kuntosali (Satamakatu 19). Vesivoimistelu, uimahalli (Hankkarintie 8)

KYLISSÄ TAPAHTUU

KAARO Kaarolaisten kahvitus Kaarolaisten iltapäivän viettoa Kaaron rantasaunalla (Kaarojärventie 109) joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14. Tervetuloa! Nuutinpäivän tapahtuma 13.1. klo 18–19 Nuuttipukkien vastaanotto Kaaron koulun pihalla (Sorkanmaantie 51) kuusen luona. Kuusen valot sammuvat klo 19. Vuosikokous huhtikuussa, seuraa lehtiilmoittelua. Kevätrieha Rantasaunalla, seuraa lehti-ilmoittelua. Koululaisten koulun lopetusta juhlitaan kesäkuun alussa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

UOTILA Koko perheen talvitapahtuma helmi-maaliskuun aikana säistä riippuen. Omenapuiden leikkausnäytös huhtikuun alussa. Tapahtumien tarkat ajankohdat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin yhdistyspalstalla ja Uotilan asukasseuran Facebook-sivulla.

SORKKA Tiistaitapaamiset kahvittelun merkeissä joka tiistai klo 17–18.30 Sorkan kylätalolla (Sorkan maantie 398). Samalla voi tutustua pohjoisten kylien kaavoituspapereihin sekä antaa palautetta ja kommentteja suunnitelmista. Tiedotustilaisuus kyläyhdistysten työllistämismahdollisuuksista Sorkan kylätalolla tammikuussa. Tilaisuudessa kerrotaan kyläyhdistysten mahdollisuuksista työllistää tukityöllistettyjä ja pitkäaikaistyöttömiä. Aiheina mm. Rauman kaupungin lisätuet työnantajille, kuntouttavan työtoiminnan järjestämismahdollisuudet 3. sektorin toimijoissa sekä TE-palvelujen palkkatuet. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Satakunnan vuoden kylä 2015 -kilpailun palkitsemisjuhla Sorkan kylätalolla heinäkuussa. Seuraa ilmoittelua kyläyhdistyksen Facebook-sivulla ja osoitteessa sorkankylatalo.nettisivu.org

UNAJA Talvirieha ja mestaruushiihtokilpailut. Unajan Urheilijat ja kyläyhdistys järjestävät su 1.3. klo 13–16 Unajan Tapiolan kentällä koko perheen talviriehan. Ohjelmassa on mm. jääpelejä ja moottorikelkkailua. Mestaruushiihtokilpailut klo 15, sarjat alkaen alle 4-vuotiaista. Mehutarjoilu, puffettista kahvia ja makkaraa. Tervetuloa! Klo 16.30 Unajan Urheilijat ry:n vuosikokous.

Helmikuussa ilmoittaudutaan kouluun ja iltapäivätoimintaan Elokuussa 2015 astuu Raumalla koulutielle 370 oppilasta. Ikäluokka on tällä kertaa pienin viiteen vuoteen. Aikaisempien vuosien tapaan kouluun ja myös iltapäivätoimintaan ilmoittaudutaan internetissä Wilma-ohjelmassa. Kouluun ja iltapäivätoimintaan ilmoittautumisaika on 2.–15.2.2015. Tarkemmat ohjeet tulevat postitse koulutulokkaiden huoltajille tammikuun aikana väestörekisteritietojen perusteella. Koulutulokkaat ilmoittautuvat pääsääntöisesti lähikouluun. Wilma-ohjelmassa huoltajaa pyydetään valitsemaan ykköstoiveen lisäksi toiselle sijalle muu koulu, sillä joissakin tapauksissa voidaan oppilaita ohjata myös esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi muuhun kuin toiveen mukaiseen ensimmäiseen kouluun. Huoltaja voi ilmoittaa lapsensa myös muuhun kuin lähikouluun, jolloin tapauskohtaisesti ratkaistaan koulupaikan saaminen käytettävissä olevien oppilaspaikkojen mukaan. Mahdollinen koulukuljetusetu myönnetään oppilaan väestörekisterin mukaisesta osoitteesta oppilaan lähikouluun, jos 1. luokan oppilaan koulumatkan pituus ylittää kolme kilometriä. Jos huoltaja valitsee muun kuin lähikoulun, ei koulukuljetusetua myönnetä toissijaiseen koulupaikkaan. Kouluun matkataan useimmiten linja-auton kyydissä.

Ympäristö esillä julisteissa Uotilanrinteen peruskoulussa 7. luokan oppilaat tekivät kuvataidetunneilla kantaaottavan julisteen, minkä tuli liittyä ympäristön suojeluun. Julistetehtävä liittyi koulussa syksyisin 7. luokille järjestettävään Ympäristöviikkoon. Julistetehtävä järjestettiin tällä kertaa kilpailuna. Kilpailun raadissa oli edustajat jätehuoltolaitokselta, ympäristötoimesta ja kuvataidekoulusta. Kilpailun voittajaksi valittiin Emmi Nordlundin juliste. Toiselle sijalle tuli Aatu Tammela ja kolmas sija oli Saara Kauton. Kunniamaininnan sai Kasper Kujansuu. Voittajatöihin ja kilpailussa muihin loppukarsintaan yltäneisiin julisteisiin voi tutustua pääkirjaston aulassa 9.1.–26.1.

KUNNON MESSUT 18.1. Vinkkejä ”joulukilojen” kuluttamiseen Hyvän vastaanoton viime vuonna saanut Kunnon Messut -kuntoliikunta ja terveystapahtuma järjestetään sunnuntaina 18.1. kaupungin liikuntapalveluiden ja SAMKin liiketalouden opiskelijoiden yhteistyönä talviliikuntahallissa. Tapahtuman ajatuksena on esitellä erilaisia liikuntamuotoja, joihin voi lähteä kuluttamaan joulun aikana kertyneitä lisäkilojaan. Ovet hallille aukeavat klo 9 ja ohjattu alkuverryttely alkaa klo 10. Päivän aikana on kolme erilaista 45 minuutin liikuntasessiota, joissa kussakin on kolme eritasoista ryhmää. Kussakin sessiossa on helppo, keskitason sekä kovempi jumppa. Näiden välissä on 15 minuutin tauko. Ohjelmassa ovat mm. Bodycombat, Bodyjam, kevennetty Zumba, Sh’bam, Astangajooga, X Interval, Bodyweight Training ja CXworks. Tauolla nähdään Turun Seudun tanssioppilaitoksen talven liikuntatrendejä esittelevä muotinäytös sekä Turun Naisvoimistelijoiden tanssinäytös. Viimeinen liikuntatuokio loppuu klo 13.45, jonka jälkeen nähdään vielä ukkojumpparyhmän keppijumppanäytös. Hallissa on myös lukuisa joukko liikuntaan ja terveyteen liittyviä näytteilleasettajia, joiden joukossa on mm. LiikU ry:n kehonkoostumismittaus. Liput tapahtumaan maksavat aikuisilta 8 € ja opiskelijoilta sekä eläkeläisiltä 5 €. Niitä voi ostaa palvelupiste Pyyrmanista sekä opiskelijajärjestöiltä. Opiskelijalippuun sisältyy myös haalaripinssi. Ovelta ostettuna lippu maksaa 10 €. Osallistumismaksuun sisältyy tuotekassi. Tapahtuman juontaa pitsimissi Riikka Uusitalo. Tarkemmat tiedot: kunnonmessut.fi.

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma raumanteatteri@raumanteatteri.fi puh. (02) 8376 9900 MA-PE klo 10-17

esItYsPÄIvÄt: KE 11.02. klo 19 TO 12.02. klo 14 TO 12.02. klo 19 TO 26.02. klo 19 PE 27.02. klo 14 PE 27.02. klo 19 LA 28.02. klo 14 LA 28.02. klo 19 KE 11.03. klo 14 KE 11.03. klo 19 TO 12.03. klo 14 PE 27.03. klo 19 LA 28.03. klo 14 LA 28.03. klo 19 TO 16.04. klo 14 TO 16.04. klo 19 PE 17.04. klo 19 PE 24.04. klo 19 LA 25.04. klo 14 LA 25.04. klo 19

LIIkUttava kotIMaInen tragIkoMedIa koskettaa kovaa ja naUrattaa LUjaa!

Raumalla 2015 TAPAHTUMIA

TAPAHTUMAN NIMI

PÄIVÄMÄÄRÄ

PAIKKA

LIPUNMYYNTI

Kauneimmat joululaulut

4.1. klo 16

Unajan seurakuntakoti,Unajantie 332

Loppiaisjuhla ja Kauneimmat joululaulut

6.1. klo 14

Lukula, Vasaraistentie 132

De vackraste julsångerna

6.1. klo 15

Kuapplan juhlatila, Jokiranta 5

Antiikki-, taide- ja keräilymessut

10.1. klo 10–17 Poselli, Nortamonkatu 12

Pori Sinfoniettan konsertti kapellimestarina Jan Söderblom

23.1. klo 19

Rauma-sali, Satamakatu 26 Lippupalvelu

Rauman musiikkiopiston opettajien konsertti

1.2. klo 18

Poselli

Erja Lyytinen; konsertti

10.2. klo 19

Rauma-sali

Teatteriesitys Kairan kulkijat; Heikki Rantanen ja Kai Lehtinen 14.2. klo 19

Rauma-sali

Pyyrman

Lasten kulttuuriviikot

9.3.–22.3.

Tilkkutie 25, valtakunnalliset tilkkupäivät

15.3. klo 12–15 Rauma-sali ja SAMK Kanalikampus

Jaakko Saariluoma: Maamme - Nauru; stand up -ilta

26.3. klo 19

Rauma-sali

Lippupiste

Kaisa Hannulan klassisen laulun opiskelijoiden kevätkonsertti 30.3. klo 18

Poselli

Kari & Kakrut sekä Norssin bändit; konsertti

9.4. klo 18

Poselli

Rauman Kamarikuoron 40-vuotisjuhlakonsertti

11.4. klo 16

Poselli

Rauma-päivä

17.4.

Satakunnan pianotapahtuma

17.–19.4.

Poselli

SUMU Big Band ja Collecium Musicum Tku

18.4. klo 16

Rauma-sali

Naurun tasapaino on the road; TV:sta tutut stand up -koomikot 23.4. klo 19

Rauma-sali

Lippupiste

Juoksuhaudantie; vierailuesitys

Kaupunginteatteri

Lippupiste

23.4. klo 19

Kansallinen veteraanipäivä

27.4.

Rauma Hupiköörin 40-vuotiskonsertti ”Lauantain toivotut”

9.5. klo 16

Poselli

Pläkkploosarien puhallinmusiikkikonsertti

14.5. klo 15

Rauma-sali

Rauman Työväen naiskuoron, Rauma flikkojen kevätlaulajaiset 14.5. klo 16

Poselli

Rauman musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti

21.5. klo 18

Poselli

Rauman Poikakuoron 60-vuotisjuhlakonsertti

23.5.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Lippupalvelu: Lippupiste: Palvelupiste Pyyrman: Rauman Lukko Prisma Rauma Valtakatu 2, 26100 Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 p. +358 (0)2 834 5001 26100 RAUMA 26100 Rauma avoinna: ma, ke ja to klo 9–16 avoinna: ma–pe 9–16 avoinna: ma–pe 8–21, ti klo 9–17, pe klo 9–15 la 8–18, su 12–18

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi.