Virk
Numero 1 / 2016
!
!
!
!
!
!
!
Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Viron kunniakonsulaatti Turussa -Perustettu 1994. -Jäseniä lähes 500: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä. -Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta ja harrastusta. -Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin. Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 Turku Käynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krs Toimiston puhelimet: +358 2 250 3359 040-1475221 Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851 sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Internet-sivu: www.viro-keskus.fi Virk 1 / 2016 Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Toimituskunta: Kirsi Äyräs, Lennart Komp, Ülle Priks, Eva Finch, Kalle Järvelä Painopaikka: X-Copy, Turku Kannen kuvat: Näyttelijä Märt Avandi Turussa 30.1.2016. Juuri ennen tapahtumaamme hänet oli nimetty parhaan miespääosan Jussipalkinnon ehdokkaaksi roolistaan Miekkailijaelokuvassa. Kuvaaja: Melidana Reek
!
!
!
Virk
* Kokouskutsu * Varsinais-Suomen Virokeskus ry:n kevätkokous: tiistaina 22.3. 2016 klo 18.00 Manillassa, Itäinen rantakatu 64, Turku Tervetuloa! Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015. Kahvitarjoilu! Kokouksen jälkeen Viro-teemainen esitelmä. Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen päätösvaltaisuus 3. Osanottajien toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Kokousvirkailijoiden valinta 6. Vahvistetaan hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 2015 7. Vahvistetaan hallituksen laatima tilikertomus vuoden 2015 tileistä. 8. Kuullaan toiminnantarkastajien antama lausunto vuoden 2015 tileistä. 9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vuodelta 2015. 10. Toimiston ajankohtaista. 11. Muut esille tulevat asiat. 12. Kokouksen päättäminen Viro-keskuksen hallituksen jäsen Petri Uggeldahl uskalsi haastaa Miekkailijan otteluun.
Puheenjohtajalta Virk 1 / 2016
Itsenäisyys 100 vuotta Ensi vuonna 2017 Suomen itsenäisyys täy4ää sata vuo4a. Seuraavana vuonna 2018 Viro vie4ää oman itsenäisyytensä satavuo9sjuhlia. Itsenäiseksi julistautumisen päivämäärien välinen ero on vain noin yksitoista viikkoa. Molemmat pienet sukulaiskansat saavuAvat itsenäisyytensä ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja kahden keisarikunnan romahtamisen luomassa 9lanteessa. Kansakun9en sadan vuoden historiat ovat kulkeneet yli puolet tuosta ajasta eri teitä. Viimeisen kahden-‐ kymmenenviiden vuoden aikana yhteistyö ja kanssa-‐ käyminen on tullut arkipäiväiseksi ja molempia hyödy4äväksi. Molemmat ovat myös osa laajempaa eurooppalaista yhteisöä, jossa etumme ja pyrkimyksemme ovat useimmiten samansuuntaiset. Tästä syystä olisi luonnollista, e4ä vie4äisimme myös itsenäisyytemme juhlavuo4a mahdollisimman paljon yhteistyön merkeissä ja yhdessä tulevaisuu4a rakentaen. Toivotan Hyvää vuo4a 2016 kaikille meille! Armas Lahonii,y, puheenjohtaja, Varsinais-‐Suomen Viro-‐keskus ry
Uutta väkeä Virokeskuksen toimistolla Tammi-helmikuun vaihteessa Viro-keskus sai kerralla monta uutta työntekijää! Toimistolla asiakaspalvelusta vastaavat Aire Lindepuu ja Stella Honkonen. Käännöstöitä tekee Eva Finch. Uusia lastenryhmiä luotsaavat opettajat Astrid Mihelson, Ene Vilipuu ja Sirje Raudmets. Lastenkuoron ohjaajana aloittaa Kadi Kaasik. Toiminnanohjaajan työssä aloittaa helmikuussa Ülle Priks. Tervetuloa käymään! Viro-keskuksen toimisto palvelee ma-pe klo 9-15.
Astrid, Eva ja Aire.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Viron itsenäisyyspäivän juhla 20.2. 2016
Virk
Kutse
Kutsu
Olete kutsutud Eesti Vabariigi 98. aastapäevale pühendatud aktusele Turus laupäeval, 20. veebruaril kell 15.00.
Viron itsenäisyyspäivän juhla Turussa lauantaina, 20. helmikuuta klo 15.
Asukoht Turu Ülikooli peahoone Tauno Nurmela saal
Tauno Nurmela -sali, Turun yliopiston päärakennus
Kõnega esinevad Eesti suursaadik Soomes Margus Laidre Soome suursaadik Eestis Kirsti Narinen
Juhlapuhujat
Muusika Guido Kriik Piduliku aktuse järel jätkub sündmus ülikooli aulas. Vastuvõtu korraldab Turun Ülikooli Sihtasutus.
Juhlapaikka
Margus Laidre, Viron suurlähettiläs Suomessa Kirsti Narinen, Suomen suurlähettiläs Virossa Musiikki Guido Kriik
Eesti Vabariigi 98. aastapäevale pühendatud aktuse korraldavad: Turu Ülikooli Sihtasutus Turu Ülikool Turu Tuglase selts Edela-Soome Eesti keskus Eesti aukonsulaat Turus Oma osalemisest palume teada anda 11. veebruariks aadressil osallistun.virokeskus@gmail.com või telefonil +358 (0)40 147 5221
Ohjelman jälkeen juhla jatkuu yliopiston aulassa. Vastaanoton tarjoaa Turun Yliopistosäätiö. Viron 98. vuosijuhlalle omistetun juhlan järjestävät: Turun Yliopistosäätiö, Turun yliopisto, Turun Tuglas-seura ry, Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ja Viron kunniakonsulaatti Turussa
Eestlaste klubi jätkab õhtut restoranis Teini, kus söögi ja joogi saab igaüks oma maitse järgi ise valida.
Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä sähköpostilla: osallistun.virokeskus@gmail.com tai puhelimella 040-147 5221
Tere tulemast!
Tervetuloa!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Virk
Eesti Vabariigi suursaadik Margus Laidre (keskel) 2014. aasta raamatumessil Turus.
Suurlähettiläät puhujiksi itsenäisyyspäiväjuhlaan Turun yliopistolla 20.2. järjestettävään Viron itsenäisyyspäiväjuhlaan saapuvat juhlapuhujiksi suurlähettiläät Margus Laidre ja Kirsti Narinen. Viron Suomen suurlähettiläänä vuodesta 2014 toiminut Margus Laidre on toiminut historian tutkijatohtorina niin Viron kuin Ruotsin yliopistoissa. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 2000 yleisen historian alalta. Yliopistollisen uran lisäksi hänellä on takanaan pitkä ura Viron ulkoministeriön palveluksessa, ja hän on toiminut aiemmin suurlähettiläänä sekä Ruotsissa että Saksassa.
Kirsti Narinen (kuvassa) on toiminut Suomen Viron suurlähettiläänä vuodesta 2014 Suomen ensimmäisenä naispuolisena suurlähettiläänä Virossa. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja toiminut ulkoministeriön palveluksessa jo vuodesta 1986 alkaen. Vuosina 1993–1998 hän työskenteli Tallinnassa lähetystöneuvoksena.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
REGI-‐tapahtumia kaikille
!
Virk
Joulujuhlat? Tehty! Kysely? Tehty! Halloweenin lastenjuhla? Tehty! Perheilta, kirjamessut, pop-‐up tapahtuma? Tehty, tehty, tehty! Syksy 2015 oli virolaisten klubille ja Viro-‐keskukselle todella vilkasta ja hedelmällistä. Neljän kuukauden aikana sai juhlia, pohtia tärkeitä asioita ja löytää monia uusia tuttavuksia. Monien tapahtumien toteuttamisessa oli tärkeä rooli myös REGI-‐ projektilla, joka oli muodossa tai toisessa mukana kaikissa niissä. Syyskuu. REGI lähti liikkumaan! Syyskuun keskivaiheessa kokoontuivat kaikki projektikumppanit Turkuun. Kolmen päivän aikana pidettiin kunnon aivoriihi, miten, mitä ja milloin projektissa tehdä. Selvemmät piirteet sai myös tuleva kysely, omat ideansa toivat pöytään myös Turun AMK:n opiskelijat. Lokakuu. Messut ja perhetapahtumat Isommalle julkisuudelle esittelimme REGI:ä ensimmäistä kertaa Turun kirjamessuilla, jossa sadat vierailijat saivat projektista ja Suomessa asuvista virolaisista tarkempaa tietoa. Tärkeä rooli tapahtuman onnistumisessa oli AMK:n opiskelijoilla, joiden luoma maskotti Helmi-‐mummo sai paljon huomiota. Mukana olimme myös Osaava nainen -‐messuilla. Jotta projekti käynnistyisi heti myös matalan kynnyksen tasolla, järjestimme Hövelissä perheillan, jossa saimme testata myös kyselyn luonnosta. Oli hyvä saada sellainen mahdollisuus, koska ihmiset antoivat paljon palautetta, joka auttoi kyselyä kehittymään varmasti paremmaksi. Marraskuu. Hauska Halloween Virolaisten kiinnostus ilmaista omia ajatuksiaan oli odotetusti iso. Kyselyn lisäksi järjestimme opiskelijoiden avulla kaksi ryhmähaastattelua paikallisten virolaisten kanssa. Niiden avulla saimme laajentaa olemassa olevaa tietoa ja mennä syvemmälle, kysyä henkilökohtaisemmin ja saada vastauksia myös kysymykseen miksi. Halloweenin vietosta tuli todella hauska ilta. Hirvittäviä ja hauskoja juhlijoita riitti, ja juhlassa vierailivat myös Martit, jotka tanssivat perinteisiä virolaisia tansseja ja lauloivat perinteisiä lauluja. Viihtyisää oli sekä aikuisilla että lapsilla. Joulukuu. Juhlitaan! Joulukuuksi ehdimme tutustua ja tulla tutuksi monille virolaisille. Suomalaisille järjestimme Skanssin kauppakeskuksessa pop-‐up tietotapahtuman. Monitorin toimipisteen vieressä esittelivät AMK:n opiskelijat Viro-‐keskuksen edustajan kanssa projektia. Glögi ja piparit houkuttelivat mukaan kymmeniä Virosta kiinnostuneita ihmisiä, mutta myös heitä, joille Viro ja virolaisten tilanne eivät ole kovin tuttuja aiheita. Virolaisten klubin joulujuhla ylitti myös valtakunnallisen uutiskynnyksen, kun siitä tiedotti Suomessa asuville virolaisille tarkoitettu nettisivu Oinest.Oi. Yhteensä juhlissa oli lähes 100 ihmistä sekä Turun alueelta että muualta Suomesta. Pelejä, tanssia ja hyvää tunnelmaa johti virolainen yhtye Kapriiz.
Projektityötä oppimassa
Virk
Regi-projektin toteuttamisessa 2015 syksyn aikana olivat tärkeässä roolissa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat, ilman heitä olisivat monetkin tapahtumat jääneet järjestämättä tai eivät olisi onnistuneet nähdyllä korkealla tasolla. Kysyimme heidän kokemuksiaan ja elämyksiään. Miten sinulla mielestäsi sujuivat kohtaamiset virolaisten kanssa Regi-hankkeen tilaisuuksissa? * Ajattelen, että oikein hyvin, koska pystyin jonkin verran keskustelemaan viroksi. En kyennyt keskustelemaan mitään ihmeempiä, mutta arvioin, että se, että puhuin hiukan viroa, mursi jäätä. * Melko hyvin, sillä heistä suurin osa puhui hyvin suomea. Heidän kohtaamisensa meni samalla tavalla kuin jokaisen muunkin uuden ihmisen kanssa.* Tapaamani virolaiset puhuivat selkeää suomen kieltä, joten kommunikaatio oli helppoa. Tunnistitko omia ennakkoluulojasi – muuttuiko näkemyksesi virolaisista? * Oma näkemykseni virolaisista ei juuri muuttunut, mutta olen tätä ennenkin tuntenut aika paljon virolaisia ja viettänyt aikaa maassa. Omat ennakkoluuloni ja näkemykseni virolaisista ovat muuttuneet jo aiemmin. Tietoni Suomessa asuvista virolaisista tarkentuivat. * Ennakkoluuloja ei älyttömästi ollut, joten ei muuttunut. He ovat melko samanlaisia kuin suomalaisetkin. * En ole ennen ollut tekemisissä virolaisten tai virolaisuuden kanssa. Ainut näkemys heitä kohtaan on ollut median välittämä negatiivinen julkisuus erilaisten rikosten yhteydessä. Olen tiennyt, että heitä on työssä myös täällä, mutten ole heihin sen kummemmin törmännyt. Heitä ei näy katukuvassa. * Kyselyn kautta opin ymmärtämään heidän lähtökohtiaan Suomessa asumiseen. Sitä miten vaikeaa on olla erossa perheestään ja sukulaisistaan täällä työskennellessään. Ymmärtämään kommunikaation ja kielen ymmärtämisen merkitystä ihan päivittäisten asioiden hoitamisessa. Suomessa työssäkäyvien virolaisten arjen rankkuutta; jatkuva matkustaminen, perheen jääminen Viroon, aktiivisen vapaa-ajan toiminnan puute. Mitä opit projektityöstä ja yhdistystoiminnasta? * Tajusin taas, että Suomessa on yhdistyksiä valtava määrä, ja ne tekevät paljon sellaista työtä, mikä ei tule minulle mieleenkään. * Projektityö on vaihtelevaa – joskus on kiireisempää ja joskus rauhallisempaa. Projektissa pitää tottua siihen, että osa asioista ei tapahdu heti vaan pitää olla pitkäjänteistä työtä. * Aikataulun suunnittelu auttaa projektin etenemisessä ja tavoitteissa pysymisessä. Projektissa vaaditaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, epävarmuuden sietokykyä, ryhmätaitoja, kommunikointikykyä.
REGI-‐sündmusi igale maitsele
Virk
Jõulupidu? Tehtud! Küsitlus? Tehtud! Halloweeni lastepidu? Tehtud! Pereõhtu, raamatumess, pop-‐up-‐sündmus? Tehtud, tehtud, tehtud! 2015. aasta sügis kujunes Eestlaste klubi ja Eesti keskuse jaoks ülimalt vilkaks. Nelja kuu jooksul sai nii kärtsu-‐mürtsu, järele mõelda kui ohtralt uusi tutvusi sobitatud. Paljud sündmused said teoks tänu REGI-‐ile ja peaaegu kõikides oli projekt moel või teisel osaline. September. REGI läks liuglema! Sügiskuu keskel kogunesid kõik projektipartnerid Turusse, et kolme päeva jooksul pidada maha korralikud mõttetalgud, kuidas, mida ja millal teha. Selgemad jooned sai tulevane küsitlus, oma ideed käisid lauale tudengid. Oktoober. Messid ja peresündmused Laiemale avalikkusele tutvustasime REGI-‐t esimest korda Turu rahvusvahelisel raamatumessil, kus sajad külastajad said täpsemat teavet projekti kohta. Suure panuse andsid tudengid, kelle valmistatud vanaema Helmi sai vägagi pilkupüüdvaks tegelaseks. Kohal olime ka messil “Osav naine”. Lapsed saime kaasa lööma Höveli keskuses toimunud pereõhtul, kus testisime ka küsitlust. Hea oli, et seda tegime, sest saime palju edasiviivat tagasisidet ja kindlasti palju parema küsitluse. November. Küsitlus läheb käima Eestlaste huvi oma arvamusi jagada osutus oodatult suureks. Lisaks küsitlusele vastamisele viisime tudengite abiga läbi kaks rühmaintervjuud, kus saime olemasolevaid teadmisi avardada ja sügavamat teavat hankida. Meie ees avanesid mitmed huvitavad lood. Meeleolukaks kujunes Halloweeni veetmine. Hirmsaid ja lõbusaid pidulisi külastasid ka mardisandid, kes lõid marditantsu ja laulsid mardilaule. Lusti jagus nii lastele kui vanematele. Detsember. Oleme tuttavad ja peame pidu Jõulukuuks jõudsime tuttavaks saada paljudele eestlastele. Soomlastele viisime infot nt Skanssi keskuses, kus Monitori infopunkti kõrval korraldasime pop-‐up-‐sündmuse. Glögi ja piparkoogid meelitasid ligi kümneid Eesti-‐huvilisi, aga ka teisi huvitatuid, kes said informeeritud nii REGI-‐st kui eestlaste olukorrast Soomes üldisemalt. Oma jõulupeoga ületasime lausa ülesoomelise uudiskünnise. Kaugemalt ja lähemalt tuli kokku umbes 100 inimest. Mänge, tantse ja head tuju saatis Eestist külla tulnud ansambel Kapriiz.
Kes on Turu kandis elavad eestlased?
Virk
Eesti keskuse üks olulisimaid sügisesi ettevõtmisi oli küsitluse korraldamine Turu kandis elavatele eestlastele. Selle eesmärk oli teada saada, milliseid tegevusi ja kellele tulevikus organiseerida, et vaba aeg oleks huvitavam ja sisukam. Küsitlusele vastas kokku ligi 100 inimest, mis arvestades seda, et eestlasi on piirkonnas kokku umbes 4500 (Turu linnas 1700), on päris hea tulemus. Enim harrastavad Turu-‐eestlased hetkel sporti ja liikumist, kultuuri (nt teatris, kinos või kontserditel käimine) ning loodusharrastusi (matkamine, seenelkäimine, jahipidamine). Vähem tegeletakse käsitöö, keelekursuste või ühingute töös osalemisega. Edaspidi teame arvestada ka seda, et küsitluse järgi parim aeg harrastustegevusteks on nädalavahetuseti. Ja projekt REGI peaks vastajate arvates keskenduma nii lastega peredele, täiskasvanutele kui ka noortele. Ligi pooled vastanutest on kolinud Soome töö tõttu ja elavad koos perega. Vaid 12 vastanut ütles, et elab koos töökaaslase või tuttavaga. See aitab kummutada müüti karjakesi üksteise otsas elavatest “kalevipoegadest” ja on kooskõlas viimase aja uuringute tulemustega. Üha rohkem kolitakse koos perega või kolivad pereliikmed varem Soome tööle siirdunud inimesele järele. Pikaajalistele ja kindlatele plaanidele viitab ka asjaolu, et üle 70 inimese 94st näeb end jäävat püsivalt või vähemalt nähtavas tulevikus Soomes. Vähem kui neljaks aastaks on Soome jäämas vaid üksikud. Kui laste käimine Soome koolis või pere üldine positiivne meelestatus Soome suhtes on olulised põhjused, et jääda, siis peamiseks on siiski parem töö. 94st vastanust 58 töötab Soomes täiskohaga. Töötute, koondatute, üliõpilaste, koduste emade-‐isade ja pensionäride hulk oli võrdselt väike. Soome Panga värske uuring näitab, et kõigist sisserännanuist leiavad just eestlased kõige hõlpsami töökoha. Tagasi koliks eestlased samuti töö tõttu (30%) ehk juhul, kui saaks Eestis oma töö eest võrdväärselt palka. Populaarsuselt teine vastus oli naasmine pere juurde. Küsitluse järgi saab eestlastele hõlpsalt korraldada ka soomekeelseid tegevusi, sest lõviosa oskab keelt hästi või väga hästi. Turu kandis elavate eestlaste peamiseks infoallikaks on eestlastest või soomlastest tuttavad või pereliikmed. Ühest küljest võib öelda, et see on loomulik, et abi küsitakse sellelt, keda teatakse isiklikult, ent teisest viitab vähesele usaldusele ametiasutuste suhtes. Paradoksaalsel kombel nimetasid eestlased suurimaks infovajaduseks töötaja õigusi ja teisi juriidilisi küsimusi, mille lahendamiseks ametiasutused on ju hädavajalikud. Samuti vajatakse rohkem infot meditsiini-‐ ja sotsiaalteenuste kohta. Eesti keskusel ja projekti REGI tiimil on mitmeid mõtteid tulevaste tegevuste osas. Kui soovi ka enda ideed ellu viia, võta meiega kindlasti ühendust!
Regi-projekti maskott vanaema Helmi
Kuidas o n töötada eestlastega? Projek? REGI aitasid 2015. aasta sügisel läbi viia Turu rakenduskõrgkooli tudengid, ilma kelleta oleks nii mõnigi sündmus jäänud toimumata või solnud vähem sisukad. Küsisime neilt kolm küsimust, et saada teada, millised olid nende kogemused ja elamused. Kuidas sujusid sinu arvates kohtumised eestlastega? * Arvan, et väga häs9, sest oskan mõnevõrra ees9 keelt ja kuigi ei suutnud arendada pikemaid vestlusi, siis aitas see kindlas9 jääd murda. * Üsna häs9, sest suurem osa rääkis soome keelt häs9 ja kohtumisedki sujusid sama ladusalt kui iga teise inimesega. * Eestlased, kellega kohtusin, rääkisid head soome keelt, mis tegi suhtlemise lihtsaks. Samu9 kohtasin paljusid Ees9st huvitatud soomlasi. Kas tajusid ka enda eelarvamusi? Kas sinu nägemus eestlastest muutus? * Kujutlus eestlastest ei muutunud, kuid olen juba varasemast mitmete eestlastega tu4av ja Ees9s pikemat aega viibinud. Isiklikud eelarvamused ja nägemused eestlastest olid muutunud juba varem.
Virk
* Alustasin projek9 ilma eelarvamusteta, mistõ4u ei olnud ka midagi eri9 murda. Eestlased on soomlastega väga sarnased. * Ma ei ole varem eestlaste või eestlusega palju kokku puutunud ja meedia loodud pilt neist on olnud pigem nega9ivne. Küsitluse ja kohtumiste kaudu õppisin mõistma nende Soome kolimise tagamaid, kui raske on olla eemal perest ja sugulastest, kui keeruline on pidevalt reisida. Samu9 keele osa igapäevaelus edukalt hakkama saamisel. Mida õppisid projek?tööst ja ühingutegevusest? * Mõlemad olid suures plaanis varasemast tu4avad, kuid mi4e selline ühing ega selline projekt. Mõistsin taas, et Soomes on palju ühinguid, mis teevad tähtsat tööd, kuid millest laiem avalikkus ei pruugi midagi teada. * Projek9töö on vaheldusrikas, kiired ajad vahelduvad rahulikumatega. Täh9s on kannatlikkus! * Projek9töö on tsükliline ja täh9s on seada selged eesmärgid nii lühemaks kui ka pikemaks ajaks. Nii saab teha konkreetsemaid plaane. On tarvis olla kannatlik, tulla toime enda ebakindlusega, olla hea meeskonnamängija ja suhtleja.
Lastele! Meie huviringid toimuvad laupäeviti Eesti-keskuses kell 14-16 (Vanha Suurtori 3) ja kolmapäeviti koos Regi-infoõhtuga kell 17-19 (Sepänkatu 1). Tere tulemast!
Uus ja mitmekülgne laste huviring! Eesti keskus koos REGI-projektiga pakub Teie lastele mitmekülgset huviringi. Huviring on mõeldud lastele vanuses 4 -12.a. Huviringis me laulame, mängime, meisterdame, õpime Eesti kultuuri, teeme väikseid ekskursioone ja jalutuskäike, tähistame koos rahvakalendri tähtpäevi. Infot saab helistades telefonil 040 147 5221 või e-postiga toimisto@viro-keskus.fi Leiate meid ka facebookist: Eestlaste klubi Turku Too laps arendavasse huviringi, kus õpetajad on oma ala eksperdid. Emmed, issid, vanavanemad ja kõik muud täiskasvanud pereliikmed naudivad võimalust tegeleda muude asjatoimetustega. Meie huviringil ei ole veel nime, ootame lastelt ja vanematelt nimepakkumisi. Tere tulemast!
Infot alkavat!
Turun ammaAkorkeakoulun sosionomi-‐ opiskelijaharjoi4elijat järjestävät osana Regi-‐ projek9a 12 informa9ivista 9laisuu4a. Iltojen aiheina ovat muun muassa lapsiperheiden palvelut, Kelan etuudet ja vapaa-‐aika Turussa. Lisäksi paikalle pyritään saamaan vierailijoita puhumaan esimerkiksi ammaAliitoista ja aikuiskoulutuksesta. Puheenaiheet ovat vali4u aiemmin toteutetun kysely-‐ tutkimuksen pohjalta. Samaan aikaan lapsille järjestetään omaa ohjelmaa. Regi-‐projek9 (2015-‐2017) pyrkii rakentamaan Suomeen ja Viroon vahvempia yhteisöjä tukemalla virolaisten maahanmuu4ajien ja heidän perheidensä hyvinvoin9a. Projek9 toteutetaan yhteistyössä Turun
Virk
Opiskelijat vierailivat Viro-keskuksessa palaveeraamassa tulevista infoilloista.
ammaAkorkeakoulun, Varsinais-‐Suomen Viro-‐keskus ry:n, Itämeren Terveet Kaupungit ry:n ja Tallinnan yliopiston Rakveren osaston kanssa. Tilaisuudet järjestetään 10.2. alkaen (ei viikolla 8.) keskiviikkoiltaisin klo 17-‐19 osoi4eessa Sepänkatu 1, Turku.
Lapsille omaa ohjelmaa samalla kun aikuiset osallistuvat infoiltaan * Tervehdys! Olemme viisi ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Kevään aikana tulemme järjestämään lapsille mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa REGI-projektin puitteissa. Tulevien keskiviikkoiltojen teemoihin lukeutuvat mm. lastenkirjallisuus, musiikki, pääsiäinen, luonto ja liikunta. Illoissa tulemme käsittelemään teemoja sekä suomalaiseen että virolaiseen kulttuuriin pohjautuen. Jokaiseen toimintakertaan kuuluu myös iltapala sekä vironkielinen iltasatu Viro-keskuksen lastenohjaajan Astrid Mihelsonin lukemana. Meillä kaikilla on jo jonkin verran kokemusta lasten kanssa työskentelystä. Malvina on pitänyt muutaman vuoden ajan askartelu- ja kokkikerhoja 6-10-vuotiaille lapsille sekä järjestänyt alakouluikäisille iltapäiväharrastetoimintaa Lontoossa. Sannan sydäntä lähellä ovat käsityöt ja askartelu, ja hän kirjoittaa askartelu- ja tuunausblogia. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä lasten parissa. Mia on toiminut erilaisten ja eri-ikäisten lasten kerhojen vetäjänä, ja hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat ruoanlaitto ja musiikki. Aliisalla on monivuotinen kokemus lapsenvahtina toimimisesta. Hän on myös ollut vapaaehtoisena avustajana 1-5-vuotiaiden kerhossa ja vetänyt alakouluikäisten kerhoa. Aliisan harrastuksiin kuuluvat teatteri ja lenkkeily. Marialla on kahden oman lapsen lisäksi kokemusta kertynyt MLL:n toiminnasta, kuten erilaisten perhetapahtumien järjestämisestä sekä iltaperhekahvilan vetämisestä. Odotamme kovasti kevään tapahtumailtoja ja toivomme runsasta osanottoa. Näkemisiin!
Opiskelijat ja Viro-keskuksen väki tutustumassa Turun AMK:n Sepänkadun tiloihin.
Tere tulemast väikesele matkale keskaega
Virk
Varsinais-Suomen Viro-keskus, Turun Suurtorin keskiaika ja Taito ry ylpeänä esittävät: 2.3. - 1.4. Keskiaikapukujen näyttely Taito ry:n aulagalleriassa. Tule ihailemaan Viljannista näytteille saapuvia Bonifatiusen killan keskiaikapukuja, taidokkaat, uniikit puvut ovat Ülle Priksin suunnittelemia ja ompelemia. Lisäksi näytteillä on Milona Suomisen toteuttamia upeita pukuja Turun Suurtorin keskiaika ry:n pukuvuokraamosta. Näyttelyn avajaiset 2.3.2016 klo 18. Avajaiset yhteydessä kuullaan esittelyt näyttelystä ja tulevasta luennosta, kurssista ja kankaankudonnasta. 9.3. 2016 Esitelmät: Ülle Priks, eurooppalaiset vaikutteet ja keskiajan pukeutuminen Virossa. Luento on vironkielinen, tulkkaus suomeksi. Milona Suominen: keskiaikainen pukeutuminen Turussa. Keskiaikapukukurssin kurssi-illat: 10.3., 17.3., 31.3., ja 7.4. klo 17.30-19.45 Paikka: Juseliuksen talo, Taitopaja. Opettajana keskiaikapukujen asiantuntija Ülle Priks. Kurssilla ommellaan oma keskiaikapuku. Hinta luento + kaikki ompelukerrat yhteensä 60 euroa tai yksi krt 15 € + materiaalit.
Kui Soomes loetakse keskaja alguseks 12. sajandit, siis Ees?s arvatakse, et keskaeg algas 13. sajandil. Keskaja lõpuks loetaks aga 15. sajandi lõppu. See on väga pikk ja täh?s periood inimkonna ajaloos. Meil on jäänud mulje et inimesed olid keskajal rumalad, vaesed ja halbade elukommetega. Nii see aga tegelikult ei olnud. Inimesed olid väga osavad ja teadmistest huvitatud. Iga päev pidid nad seisma selle eest, et söök oleks laual ja riided seljas. See aga nõudis väga palju käteosavust ja leiutamist. Mõned riietuse valmistamise tehnikad, nagu kanga kudumine ja ketramine, leiuta9 juba enne keskaega. Keskajal neid tehnikaid täienda9 ja tulemuseks saadi väga uhked ja kuns9pärased kangad, mida tänapäeval ei ole enam võimalik kauplusest osta. Kanga valmistamine lambavillast või põllul kasvavast linast võ49s palju aega ja oli väga raske. Sellepärast olid kangad keskajal väga kallid. Neist valmistatud kostüümid päranda9 testamendiga sugulastele. Keskaegne linnapilt oli ääretult kirju ning pais9s silma suure vaheldusrikkusega, olenevalt kandja seisusest elukutsest, traditsioonidest ning moest. Mitmel pool linnades an9 välja eeskirju, millega keela9 kodanikel teatud riidesor9de ja tegumoodide kasutamine ning mis määrasid kindlaks lubatud moed ja rõivaste hulga. Riietus oli keskaegse inimese sotsiaalse kuuluvuse peamine tunnus. Kui inimeselt võe9 mingil põhjusel õigus kanda tema seisusele vastavaid rõivaid, siis pee9 seda põhjendatult õige raskeks karistuseks. Eri9 suureks
Virk
Kuvat Ülle Priksin ja Viljannin Bonifatiusen killan kokoelmista.
eksimuseks pee9 katmata ihu näitamist, kuna kirik oli kuulutanud inimkeha patuseks... Kui sa tahad seda kõike oma silmaga näha, siis soovitan külastada näitust Taito ry:n saalis 2.3-‐1-‐4.2016. Näitusel on näha kostüüme, mis esindavad 13. -‐ 15. sajandit. Lisaks on välja pandud aksessuaarid, peaka4ed ja keraamilised nõud, mis iseloomustavad vastavaid sajandeid. Näitusel on ka fotosid Bonifa9use Gildis valmistatud keskaegsetest komplek9dest. Näituse avamine toimub 2.3.2016 kell 18.00. Kui sul tekkis huvi veel rohkem teada saada et mida kan9, miks kan9 ja kuidas kan9 keskajal, siis ootan sind loengule 9.3 2016. Loodan väga, et pärast loengut tekib sul tahtmine endale ise õmmelda üks „päris“ keskaegne kostüüm. Selleks ei ole vaja palju õmblemisoskusi. Piisab, kui on TAHTMINE! Kursuse toimumise ajad: 10.3., 17.3.,31.3. ja 7.4. kell 17.30-‐19.45 Asukoht: Juseliuksen talo, Taitopaja. Soovi korral on võimalus ka ise kangas valmis kududa ja siis õmbleme juba kogu komplekti kokku käsitsi. Ootan kõiki huvilisi väikesele ajarännakule keskaega! Ülle Priks
Aapiskirjani ja professori Hovi
Virk
Todennäköisesti Virkin lukijoilla ei ole harhakuvaa maailman koosta. Niinpä niin, sehän on pieni! Erityisesti, kun kyseessä ovat Suomi ja Viro. Sain siihen faktaan vahvistusta tammikuussa haastatellessani SVYL:in jäsenlehteen Viro.Nyt filosofian tohtoria ja Turun yliopiston yleisen historian professoria Kalervo Hovia. Minulle professori Hovi oli siihen asti ollut aika tuntematon, SVYL:iin olin tutustunut Viro.Nyt:in ja henkilökohtaisten kontaktien kautta, mutta sen historia oli kuitenkin “tumma maa”, kuten viroksi sanotaan. Monipuolista kulttuuritoimintaa ja -vaihtoa, virolaisten kirjailijoiden vierailuiden järjestämistä, Viro-tuntemuksen laajentamista. Nämä avainsanat tulivat ensimmäisenä mieleen. Hovi oli SVYL:in hallituksen puheenjohtaja vuosina 1993-1998. Minä puolestani lähdin ensimmäiselle luokalle vuonna 1993 ja sain upouuden keltaisen aapiskirjan. 7-vuotiaana minulla ei ollut mitään tietoa siitä, että 50 vuoden jälkeen ensimmäisen todella virolaisen aapiskirjan saanutta kansaa auttoi siinä ponnistuksessa SVYL, joka johti sitä varten isoa keräystä Suomessa. Ja että professori Hovi oli sinä aikana SVYL:in puheenjohtajana. Samaa Viivi Luikin kirjoittamaa ja Epp-Maria Kokamägin kuvittamaa aapiskirjaa käytetään vielä nytkin. Minun oma kappaleenikin on edelleen tallessa, nyt siskoni käytössä, hän työskentelee alakoululaisten opettajana. ******************************************************************* Tunnetussa virolaisessa lastenkirjassa on hahmo nimeltään Agu Sihvka, joka joutuu koko ajan kaikenlaisiin ongelmiin. Ja niistä hänen täytyy antaa selityksiä. Jokaisen kappaleen hän aloittaa lauseella: ”kaikesta rehellisesti kertoen, sitten…”
Virk
Vas. professori Kalervo Hovin haastattelu Virokeskuksessa tammikuun alussa, oik. kunniakonsuli Keijo Virtasen kyselytunti syksyn Kirjamessuilla.
Nyt olen minäkin kuten nuori Agu ja annan selitystä siitä, mitä olen Viro-keskuksessa tähän asti tehnyt ja mitä teen tulevaisuudessa. Aikani keskuksessa alkoi joulukuussa 2014, kun aloitin työharjoittelun. Kuuden kuukauden aikana opin puhumaan suomea niin, että uskallan sanoa osaavani sitä. Intensiivisen kieliharjoittelun tuloksena olen pärjännyt keskusteluissa sekä juoppojen kanssa sittarin oven edessä että entisten poliitikoidenkin kanssa. Erittäin ylpeä olen siitä, että osallistuin REGI-hankkeen suunnitteluun, hakemuksen kirjoittamiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Hankkeella on tärkeä tehtävä virolaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja Suomi-Viro yhteistyön kehittämisessä, mutta unohtaa ei saa myös sen roolia Viro-keskuksen jokapäiväisen toiminnan tukemisessa. Viron kulttuuriministeriöltä saatu hankeavustus puolestaan mahdollisti Nopsajalat-kansatanssiryhmän johtajan Sigrid Kilpin täydennyskoulutukset Virossa ja ryhmän tanssileirin kesällä. Tänä vuonna naisten ryhmä osallistuu Viron naisten tanssijuhliin. Yli vuoden aikana sain olla mukana niin kirjavassa toiminnassa, että taaksepäin katsoen tuntuu jopa uskomattomalta. Minun kirjoittamani artikkelit ilmestyivät Viro.nyt:issä ja Turun Sanomissa, olin mukana keskuksen uuden kotisivun sisällön tuottamisessa, toisaalta osallistuin erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tutustuin niin kiinnostaviin ihmisiin, että heidän kuvaamiseensa on Virk-lehdessä liian vähän tilaa. Olen tosi kiitollinen siitä, että sain Virokeskuksen avulla tutustua suomalaisen järjestötyöhön sekä sen hallituksen että keittiön puolella, ja sen kautta opin tuntemaan kymmeniä erikoisia ihmisiä ja turkulaisuutta. Nyt palaan vaimoni Kerstin ja koiramme Tofun kanssa takaisin Viroon, jossa aloitan uutta työelämää viestintäkonsulttina pienessä mutta kunnianhimoisessa firmassa. Mutta luonnollisesti pysyn myös Viro-keskuksen (etä)jäsenenä, ja jatkan Regi-projektin tiedotustehtävissä. Lennart Komp
Miekkaillaan!
Miekkailija-elokuvan tähti Märt Avandi vieraili luonamme tammikuun lopussa. Märt saapui Varsinais-Suomen Viro-keskuksen järjestämään hyväntekeväisyysnäytökseen edustamaan Viron syöpää sairastavien lasten vanhempien liittoa. -Oman perheeni kokemuksesta tiedän, millainen kokemus lapsen syöpädiagnoosin kuuleminen on. Se vie jalat alta. Värit katoavat maailmasta. Masennus on hirvittävä. Asiantunteva ja nopeasti saatava vertaistuki on siinä tilanteessa äärimmäisen tärkeä; kun joku saman kokenut osaa kertoa, että elämä jatkuu. Avandi on tehnyt nyt kolme vuotta vapaaehtoistyötä liiton työn kehittämisessä. -Paljon on jo saatu aikaan, mutta samalla vastuu tuntuu kasvavan koko ajan, hän totesi. Turussa tapahtuma kokosi Alvariumin salin täydeltä väkeä, kaikki Viro-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden kutsuvieraita. Tapahtuman tuotto lahjoitettiin kokonaisuudessaan Viron syöpää sairastavien lasten vanhempien liitolle. Yhteistyössä tapahtumaa luomassa olivat Viro-keskuksen kanssa Nordisk Film, Alvarium, Regi-projekti ja Profiam. Tapahtuman idean sai vain kahta viikkoa aikaisemmin virolaisten klubin aktiivi Diana Hirv, joka heti tarttui tuumasta toimeen ja soitti suoraan näyttelijälle itselleen. Siitä alkoivat nopeatahtiset valmistelut, koska Avandi on jo helmikuussa kiinni uusissa projekteissaan.
Tähelepanu laululapsed! Alates märtsist alustab uus lastekoor. Kõik lapsed koos laulma Kadi Kaasiku juhendamisel! Alustame 7.3. kell 18 Eesti keskuses.
Virk
Kevadpidu koos ansambliga Patune Pool 24.3. 2016 Kalliopohja, Hääveläntie 9, Nousiainen. Piletid 25 eur, broneerimine: eestlasteleturus@gmail.com
Helsinkiin! Vierailemme mm. Viron suurlähetystössä la 9.4.2016 Samalla reissulla nuoret Heurekaan! Seuraa tiedotusta www.viro-keskus.fi