Virk
Numero 2 / 2015
! Varsinais-Suomen ! ! ! Viro-keskus ! ! ry ! Viron kunniakonsulaatti Turussa -Perustettu 1994. -Jäseniä lähes 500: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä. -Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä välistä yhteistyötä. -Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin. Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 Turku Käynti: Brinkkalan sisäpiha, 2. krs Toimiston puhelimet: +358 2 250 3359 040-1475221 Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851 sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Internet-sivu: www.viro-keskus.fi Virk 2 / 2015 Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Päätoimittaja: Kirsi Äyräs Toimitus ja taitto: Kirsi Äyräs, Niina Virtanen, Melidana Reek, Lennart Komp Painopaikka: X-Copy, Turku Kansi: Viro-keskuksen tiimi kesän 2015 Keskiaikamarkkinoilla. Puvut: Ülle Priks. Kuvaajat: Melidana Reek ja Kirsi Äyräs.
!
!
!
Virk
Kokouskutsu Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n sääntömääräinen syyskokous 2015 Aika: tiistaina 24.11. 2015 klo 18.00 Paikka: Manillan köysisali, Itäinen rantakatu 64, Turku. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7 § mukaiset asiat: * Vuoden 2016 toimintasuunnitelma * Vuoden 2016 jäsenmaksusta päättäminen * Talousarvio vuodelle 2016 * Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä vuodelle 2016 * Valitaan hallituksen puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja vuodelle 2016. * Valitaan hallituksen muut jäsenet vuodelle 2016 * Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa vuodelle 2016 * Turun AMK:n laina yhdistykselle Regi-projektin toteuttamiseksi. Tiedotetaan Central Baltic Interreg -hankkeesta 2015-2017 ja hankehakemuksista. * Muut mahdolliset esille tulevat asiat.
Kokouksen jälkeen esitelmä klo 19.00: Juhani Koivuviita, Suomen Viron-‐ins=tuu=n ohjelmapäällikkö (TarBo) „Pilvilinnoista ja tunnelinmutkista – Suomi ja Viro tänään ja huomenna“ Yhteistyö, sillanrakentaminen -‐ tu3uja teemoja, mu3a mitä yhteistyö voisi olla konkree8ses9. Mitä ajatellaan opetusalalla, mitä kul3uurin alalla? Miltä näy3ää tämä hetki, mitä voisi olla tulevaisuudessa?
Puheenjohtajalta Virk 2 / 2015
Kaikki mukaan hyvinvointitalkoisiin
Hyvät ystävät, muutokset kansainvälisessä tilanteessa ovat viime aikoina olleet nopeita. Turvallisuuspoliittinen ilmasto on muuttunut Euroopassa ja myös Itämeren piirissä. Muutos koskee myös Suomea ja Viroa. Toinen vielä nopeampi muutos on Euroopan pakolaisvirtojen ulottuminen Suomen pohjoisimmille rajoille saakka. Tänä vuonna Suomen turvapaikanhakijoiden määrän nouseminen kymmeniin tuhansiin on historiallisesti katsottuna valtava muutos. Euroopan unioni on ollut hämmennyksissä ja riitainen asian edessä. Sekä Suomi että Viro ovat unionin jäseniä, mutta niillä on erilainen suhtautumistapa kumpaankin kysymykseen. Siitä huolimatta on molempien kannalta välttämätöntä vahvistaa maidemme yhteistyötä ja kansalaistemme kanssakäymistä kaikilla aloilla. Kansalaistemme liikkuminen kumpaankin suuntaan
vahvistaa yhteisiä etujamme ja luo tulevaisuuden uskoa. Turun viimeisten väestötietojen mukaan kansalaisuuden perusteella laskettuna Viron passilla Turussa olevat ovat suurin ulkomaalaisryhmä. Äidinkielen perusteella suurin ryhmä on venäjänkieliset. Nämä tiedot kertovat, että Turku on edelleen Suomen kansainvälisin kaupunki Helsingin jälkeen. Se asettaa kaupungin organisaatiolle myös uusia vaatimuksia ja edellyttää työtä kotouttamisen ja muutokseen sopeuttamisen nopeuttamiseksi. Uusi suuri kansainvaellus Syyriasta, Irakista ja muista Lähi-Idän maista on meille ennennäkemätön haaste. Mutta tämä on myös mahdollisuus tukea Suomen todellista kansainvälistymistä ruohonjuuritasolta alkaen. Varsinais-Suomen Viro-keskus pyrkii suomalaisten ja täällä asuvien virolaisten yhteistyöllä luomaan demokraattista, dynaamista ja hyvinvoivaa Turkua ja Varsinais-Suomea osaksi kansainvälistä Eurooppaa. Toivon, että me kaikki osallistumme tähän työhön. Armas Lahoniitty Puheenjohtaja Varsinais-Suomen Viro-keskus ry
!
! ! ylpeys ! ! ! saapuu ! ! Turkuun ! ! Tarton Tarbatu
Virk
Sekakuoro Tarbatu Tartosta konsertoi Turussa Sigyn-salissa torstaina 12.11. 2015. Juhlakiertue jatkuu seuraavana päivänä Saloon. Kuoro juhlistaa konserteilla 35-vuotista toimintaansa sekä kuoronjohtaja Lauri Breeden 30-vuotista työtä Tarbatun johtajana. Tarbatu aloitti toimintansa vuonna 1980, ja alusta asti se piti tärkeänä tehtävänään pitää virolaista folklorea ja kansanlauluperinnettä hengissä. Melko pian kuoro alkoi kuitenkin laajentaa ohjelmistoaan kansanlaulujen kuorosovituksilla sekä virolaisten säveltäjien vanhemmilla ja uudemmilla teoksilla. Ajan mittaan kuoron ohjelmisto on rikastunut hyvin monimuotoisilla teoksilla, jotka tarjoavat mahdollisuuden esiintyä yhtä lailla laulujuhlilla, folk-festivaaleilla kuin juhlapyhinä kirkoissakin. Kuoron johtajina ovat toimineet Uno Uiga, Elvi Oolo ja viimeisimmät 30 vuotta Lauri Breede. Tarbatu osallistuu aina aktiivisesti erilaisiin laulujuhliin, festivaaleihin ja konsertteihin sekä kotikaupungissaan Tartossa että muualla Virossa ja ulkomailla. Ensimmäinen kuoron ulkomaanesiintymisistä oli 1989, silloin matka suuntautui Suomeen ja Ruotsiin, ja viimeisin matka ennen Turkuun ja Saloon tuloa on tehty vuonna 2013 Tanskaan. Kuorossa on 40 laulajaa, joiden ikähaarukka on 23-80 vuotta. Kuoron jäsenet ovat kaikki harrastajia, jotka ovat sitoutuneet kuoroon mukavan seuran, karismaattisen kuoronjohtajan ja tietenkin itse musiikin vuoksi. Kuorolaiset haluavat välittää tämän musiikintekemisen riemun yleisölleen. Tänä vuonna Tarbatu juhlii 35-vuotista toimintaansa ja kuoronjohtaja Lauri Breeden 30-vuotista työtä. Kuoro juhlii tietenkin laulamalla: juhlakiertue tulee Turkuun 12.11. 2015 ja Saloon 13.11.2015. Turun konsertin liput (15 eur) myynnissä ennakkoon toimistollamme sekä klo 18.00 alkaen Sigyn-salin lipunmyyntipisteessä. Turun konsertissa ovat mukana lapsi- ja nuorisokuorot Sigynella ja Auriella. Tervetuloa seuraamaan kuorojen kohtaamista! Konsertin järjestämme yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Varaukset: virokeskus@gmail.com tai puh. 02-250 3359
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Virk
Rahvatantsurühm Nopsajalad korraldasid omale tantsulaagri Turu kandi rahvatantsugrupp Nopsajalad kogunes südasuvel Võrumaal, et lihvida oskusi ja tugevdada rühmavaimu. Nopsajalad tulid kokku 9.-‐12. juulini Võrumaal Sulbi külas asuvas Roosu talus, kus nelja päeva jooksul tehti palehingis trenni, osaleti Võru folk-‐ festivalil, kuid samas nauditi head seltskonda ja nakatavat nalja.
Nopsajalad alustasid septembri alguses taas treeningutega, mis toimuvad laupäeviti kell 10.30-‐15.30 Raisios asuvas Ihala koolis (Konsan-‐ tie 16). Lisainfot annab rühmajuht Sigrid Kilp (044 2114103; sikitiki@gmail.com). Tule tantsima!
Rühmajuhi Sigrid Kilpi sõnul kulus esimene päev sisseelamisele ja piirkonna vaatamisväär-‐ sustega tutvumisele, misjärel reedel algas juba tõsine sportlik programm. Päeva juhatas sisse hommikune sörkjooks-‐kõnd, millele järgnes vihmasajule vaatama tuliseks kujunenud kanu-‐ umatk Võhandu jõel. Erilist võistlusjanu ilmuta-‐ sid just naised! Matka järel õpetasid Nopsajalad koos kohaliku rühmaga Marid meile tuntud tantse kaerajaan ning nõianeitsi koosnevale Ameerika Ühend-‐ riikidest külla sõitnud iiri tantse harrastavale rühmale. Loomulikult õpetasid eestlastele uue tantsu ka kauged külalised. Ja nagu sellest veel vähe poleks olnud, pani naisrühm päevale punkti 5-‐tunnise maratontrenniga, kus õpiti järgmise aasta juunis toimuva naiste tantsupeo tantse. Ka laupäeva hommik algas tuttaval moel jooksuringiga, misjärel nauditi poola rahvatant-‐ surühma esinemist Sulbis toimunud põllumeeste päevadel. Õhtul aga lihviti oskusi tänavatant-‐ suüritusel, kus tuttavaid folktantse tegi aktiivselt kaasa kogu rühm. Täpselt kuu aega hiljem, 12.-‐15. augustil osalesid Nopsajalgade vedaja Sigrid Kilp ja naisrühma liige Anny Tammvelius Eesti kultuuriministeeri-‐ umi projektirahastuse toel Ida-‐Virumaal Mäeta-‐ gusel toimunud tantsujuhtide suvekursustel. Erinevaid treeninguid ning jutu-‐ ja õpitubasid viisid läbi Eesti rahvatantsukorüfeed. Sigrid Kilbi sõnul olid treeningud rasked ja programm tihe, kuid nii juhendajatelt kui teistelt tantsujuhtidelt õpitud teadmised ja kogemused andsid juurde tohutult palju.
Kansantanssiryhmän tehokas leiri Virossa Turun seudun virolaisten kansantanssiryh-‐ mä Nopsajalat järjesti heinäkuussa itselleen tanssileirin, jossa kehitettiin taitoja sekä nostettiin ryhmätunnelmaa. Neljän tehokkaan päivän aikana opittiin ja ope-‐ teltiin, urheiltiin sekä pidettiin hauskaa. Leirin painopiste oli vuonna 2016 järjestettävän Viron naisten tanssijuhlan tansseilla. Ryhmän vetäjät Sigrid Kilp ja Anny Tammvelius osallistuivat elokuussa Virossa myös tanssijohta-‐ jien kurssille. Ryhmän uusi treenikausi Raision Ihalan koulun salissa alkoi syyskuun alussa. Mu-‐ kaan odotetaan kaikkia tanssista ja liikunnasta kiinnostuneita ihmisiä!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Virk
REGI-projekt toetab Soome eestlasi Eesti keskus alustas uut europrojekti Eesti keskus kannab Turu piirkonnas elavatele eestlastele mõeldud äsjaalanud REGI-‐ nimelises europrojektis kandvat rolli. REGI-‐projekti eesmärk on tõsta Turu piirkonnas elavate eestlaste elukvaliteeti, toetades pereterviku ühtsust, omavahelist suhtlust ja ühiseid tegevusi. Projekti esimeses etapis viiakse kohalike eestlaste seas läbi küsitlus, mis saab edasiste tegevuste aluseks. Projekti juhtpartner on Turu raken-‐ duskõrgkool, teiste partneritena on kaasas Tallinna ülikooli Rakvere kolledž ning Läänemere tervete linnate ühendus. Eesti keskusel on projektis võtmeroll, olles Eesti ja Soome kogukonda ühendavaks lüliks. Kaugemas perspektiivis võib REGI-‐st kujuneda teerajaja püsiva-‐ mate sarnaste tegevuste jaoks. REGI-‐projekt vältab kaks aastat ning Eesti keskuse poolt veavad seda Lennart Komp ja Kirsi Äyräs.
Viro-‐keskus aloitti uutta EU-‐hanketta Varsinais-‐Suomen Viro-‐keskus kantaa Turun alueella asuville virolaisille tarkoitetussa EU-‐hankkeessa REGI tärkeää roolia. REGI-‐ projektin tavoite on kehittää Turun alueella asu-‐ vien virolaisten elämänlaatua tukemalla perhekok-‐ onaisuutta, sen yhteydenpitoa ja yhteisiä toimintoja. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään paikallisille virolaisille kysely, jonka tulosten perusteella suunnitel-‐ laan seuraavat toiminnot. Projektin pääpartneri on Turun ammattikorkeakoulu, toiset kumppanit ovat Tallinnan yliopiston Rakveren college ja Itämeren terveet kaupungit ry. Viro-‐keskuksella on hankkeessa kuitenkin avainasema, se on Viron ja Suomen yhteisöjä yhdistävä linkki. Tulevaisuudessa voi REGI-‐ hankkeesta tulla tienraivaaja pysyvien samankal-‐ taisten toimintojen kehittämisessä. REGI-‐ hanke kestää kaksi vuotta ja Viro-‐ keskuksen puoles-‐ta mukana ovat Lennart Komp ja Kirsi Äyräs.
Helmi-mummo on opiskelijoiden suunnittelema Regi-hankkeen maskotti.
Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa
Virk
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät hankkeen kautta Viro-keskuksen toimintaa. Haluamme tuoda toimintaan uusia ideoita.
Turun ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosiaalialan opiskelijat ovat mukana Regi-hankkeessa. Se on osa heidän opintoihinsa liittyvää TUKIALUS-projektiharjoittelua. Heidän tehtävänään on markkinoida Regi-projektia ja tiedottaa toiminnan mahdollisuuksista, sekä kerätä tietoa ihmisten toiveista ja tarpeista, joiden kautta tulevaa toimintaa pyritään kehittämään ja luomaan. Tavoite on löytää uusia Viro-keskuksen toiminnasta innostuneita ihmisiä. Opiskelijat ovat mukana erilaisissa tapahtumissa kertomassa projektista. Heidät sai tavata muun muassa Turun kirjamessuilla ja syksyn Pop Up-tapahtumissa. Heiltä voi tulla kyselemään enemmän aiheesta, sekä tuoda esiin omia ajatuksia ja toiveita tulevalle toiminnalle.
Tunnelmia Kirjamessuilta: Regi-hanke oli näyttävästi esillä Viro-osastolla.
Virk
Virolaisia maisemia - kahden virolaisen taiteilijan silmin
Ülo Sarapuun yksityisnäyttely "Hiljaisuuden korkea laulu" Taiteilija Ülo Sarapuu on syntynyt Tartossa. Hän kasvoi perheessä, jossa taide on ollut suuressa arvossa jo useita sukupolvia. Hän on itseoppinut taiteilija, joka on hakenut oppinsa monilta kuuluisilta taidemaalareilta sekä Virossa että ulkomailla. Ülo uskoo, että taidetta ei voikaan opiskella – vaan se on lahja, joka joko on tai ei ole. Käsityötaitoa voi harjoitella, mutta pohjimmiltaan taiteentekemisen lahja on synnynnäinen. Lahjakkuuden lisäksi on oltava tahtoa. Omien sanojensa mukaan hän on maalannut koko elämänsä, ja maalaaminen on hänen todellinen kutsumuksensa. Taiteilija pitää tärkeimpinä opettajinaan luontoa, henkilökohtaista ymmärrystä - ja hyvää onnea. Hänen mukaansa on taide on aina selittämätöntä, ja sen pitää herättää katsojassaan tunteita. Muotokuvamaalarina taiteilija korostaa ihmisen sisintä. Hän maalaa sekä historiallisia henkilöitä että tämän hetken kanssakulkijoitaan. Ülo Sarapuu tietää, että muotokuvassa on kuvattava ulkoisen samankaltaisuuden lisäksi ihmisen sisin. Sarapuun teokset olivat näytteillä Raision kaupungintalolla 9.10. saakka ja niihin pääsee tutustumaan vielä lokakuun puoliväliin saakka Viro-keskuksessa.
Tapaaminen Raision kaupungintalolla. Taiteilija Ülo Sarapuu (keskellä) kuunteli kaupunginjohtaja Ari Korhosen selvitystä Raision lähihistoriasta. Vasemmalla Harkon museon johtaja Heli Isolehto.
Näyttelyn avajaisissa elokuussa mukana oli vieraita Kuressaaresta saakka.
Eero Ijavoisen töissä hehkuu väri Viron uudelleen itsenäistymisen päivänä, 20. elokuuta avasimme Konsuligalleriassa tarttolaisen taiteilijan Eero Ijavoisen taulunäyttelyn. Uusi ripustus Ijavoisen töistä tehdään vielä lokakuun loppupuolella. Ijavoinen on inkeriläistaustainen Tartossa toimiva monitaitoinen taiteilija. Hän on syntynyt vuonna 1963 ja valmistunut Tallinnan pedagogisesta opistosta taideopettajana. Hän on maalannut nyt jo yli 30 vuotta ja opettaa lisäksi kouluissa taidetta. Ijavoinen maalaa sekä maisemia että abstraktiteoksia ja tekee puuveistoksia. Taiteilijan mukaan hän nauttii erityisesti maisemien maalaamisesta ulkona. Kaikissa teoksissa on kuvattu virolaista luontoa ja elämää. ”Kesä ilman maalaamista ei ole kesä ollenkaan!” kertoi Ijavoinen. Hän on Antoniuksen killan jäsen sekä osallistuu taideryhmien Obinitsa ja Vedelik toimintaan. Vuodesta 1995 lähtien Ijavoisella on ollut yli 15 henkilökohtaista näyttelyä. Yhteensä hänen teok-‐ siaan on ollut esillä yli 30 tapahtumassa.
Viro-keskus mukana Keskiaikamarkkinoiden humussa
Virk
25.-28.6. Varsinais-Suomen Viro-keskus otti jälleen osaa Keskiaikaisille markkinoille, joka on Turun suurimpia kesätapahtumia. Neljä päivää Vanha suurtori ympäristöineen toimi näyttämönä mitä moninaisimmalle ohjelmalle musiikista ja teatterista turnajaisiin. Läheltä ja kaukaa saapuneet myyjät kaupittelivat upeita markkinayleisölle upeita käsityötuotteitaan. Viro-keskus osallistui markkinoille vanhaan tuttuun tapaan. Toimisto olikin otollinen paikka Suurtorin sisäpihan musiikki- ja teatteriohjelmiston seuraamiseen. Viro-keskuskin tarjosi markkinayleisölle kiinnostavaa ohjelmaa: järjestimme huikean jännittävät arpajaiset, joissa päävoittona oli risteilymatka Tallinnaan. Lisäksi myyntipöytä notkui tuotteita virolaisista koristenukeista terveysteehen ja Üllen kuuluisaan kesäsaippuaan. Lisäksi tarjosimme lapsille kasvomaalauksia ja kaikenikäisille upeita lettikampauksia, joita koristivat käsinpoimitut luonnonkukat. Moni kävi myös vain kyselemässä matkailuvinkkejä Viroon tai kertomassa reissuistaan. Toimiston väki oli osaltaan luomassa keskiaikaista tunnelmaa pukeutumalla Ülle Priksin ompelemiin upeisiin virolaistyylisiin keskiaikapukuihin. Ottaessamme puvuista mallikuvia Aurajoen rantamaisemissa pääsimme myös yhteiskuviin Hong Kongista saakka tulleiden keskiaikaturistien kanssa. Heli Jaakkola
Kesätyöntekijä mukana kuvauksissa.
Virokeskuksen väki kuvauskierroksella. Vas. Heli Jaakkola, keskellä Maria Lehtonen, oikealla kameran takana Melidana Reek.
Italialaista oopperaa ja musiikkia
Tämän kesän matkoilla pääs9in nau8maan toinen toistaan mahtavammista musiikkielämyk-‐ sistä historiaa ja kul3uuria unohtama3a. Perin-‐ teinen heinäkuinen matka Saarenmaan oop-‐ perapäiville onnistui Suomen sateiseen keliin nähden erinomaises9, eikä vesisade juurikaan kiusannut oopperan ystäviä, vaan ennemminkin saimme nau8a aurinkoisesta, paikoitellen jopa helteisestä Kuressaaresta. Päivisin osa suuntasi golf-‐kentälle tai pyöräretkille ympäri saarta, osa hemmo3eli itseään kampaajalla tai spa-‐hoidoissa ja iltaisin enemmistö ryhmästämme suuntasi Piispanlinnaan pihaan rakennetulle, yli 2000 kat-‐ sojan oopperateltalle, nau8maan Teatro di Mila-‐ non oopperaesityksistä.
Päiväretkellä suuntasimme tutun Kristioppaan johdolla Muhun saarelle tutustu-‐ maan mm. paikallistuotantoon – kuten suomalais-‐ virolaisen pariskunnan isännöimään Muhun Veini-‐ taluun – ja monia mukana olleita ihastu3a-‐ neeseen perinnepuutarhaan sekä keramiikkapa-‐ jaan. Monelle tar3ui retkeltä mukaan mukavia muistoja ko9in viemisiksi! Tallinnassa oli mah-‐ dollisuus vierailla oppaan johdolla kauniissa Kad-‐ riorun puistossa. Osa ryhmästä tosin suunnis9 omin päin kaupungille nau8maan Tallinnan os-‐ tosmahdollisuuksista tai lounastarjonnasta ennen ko9matkaa. Heinä-‐elokuun vaihteessa ryhmä Raision Seniorien ja Viro-‐keskuksen jäseniä matkasi todelliselle kult-‐ tuurimatkalle: kolmen yön matkaan mahtui Leigon järvimusiikkifes9vaalia, Setumaan Kuningaskun-‐ nan päivien juhlahumua sekä Tarton kaupunki. Erityiskiitosta saivat Leigon esiintyjät: Järvi-‐
Kuressaaren Piispanlinna
Virk
Muhun Veinitalu ottamassa ryhmäämme vastaan. Oikealla paikan isäntä Peke Eloranta. orkesteri ja Mart Sander, jotka esi8vät Raimond Valgren tuotantoa, kuuluisa ukrainalainen las-‐ tenkuoro ”Šedrik“, Arvo Pär9n musiikkia esi3äneet sellis9, viulis9 ja pianis9 sekä konser9n näy3äväs9 pää3änyt suomalainen urkuri Kalevi Kiviniemi yhdessä Marius Järven (sello) kanssa, jotka viri8vät keskiyön tunnelmaan tulishown ollessa upeimmillaan. Tulevan vuoden kesälle on suunni3eilla taas oop-‐ peramatka Saarenmaalle, mu3a myös uusi mat-‐ kakokonaisuus Haapsalun Valge Daam-‐ fes9vaalille, jonka aikana tutustutaan Haapsalun kaupungin lisäksi myös mm. Hiidenmaan saareen. Tiedotamme näistä Abelita Oy:n ja Varsinais-‐ Suomen Viro-‐keskuksen yhteistyössä järjes-‐ te3ävistä matkoista talven aikana!
Jerena Valtanen-‐Laine
Kuka oli Eino Palmu?
Virk
Viro-keskuksen edustajat ovat jo vuosia käyneet helmikuussa Viron itsenäisyyspäivän tuntumissa Auran hautausmaalla viemässä kukkia Eino Palmun haudalle. Kuka oli Eino Palmu ja miksi käydään kunnioittamassa hänen muistoaan? Eino Palmu oli Turun suomalaisen lyseon oppilas, joka Viron Vapaussodan aikana kuului suomalaisista vapaaehtoisista muodostetun Pohjan Poikien rykmentin 1. pataljoonan 2. komppaniaan. Palmu osallistui taisteluihin puna-armeijaa vastaan Valgan alueella ja Latviassa. Hän kaatui 21.02.1919 Latviassa Marieburgin valloitukseen johtaneissa taisteluissa. Sodan jälkeen hänet haudattiin Auran hautausmaalle. Palmun nimi on muistotaulussa Valgan Johanneksen kirkossa, Tartossa Viron Ylioppilaiden Seuran talossa sekä Torin kirkossa. Hänelle myönnettiin Vapaudenristin II arvoluokan 3. alaluokan kunniamerkki rohkeudestaan. Toistakymmentä vuotta sitten otti sisätautilääkäri Maija Kulonen yhteyttä Viro-keskukseen ja lahjoitti merkittävän summan rahaa, että keskus kunnostaisi Eino Palmun hautakiven ja käyttäisi ylijäävän rahan omiin tarpeisiinsa. Lahjoittajan ainoa vaatimus oli, että keskuksen edustajat kävisivät helmikuussa Palmun haudalla ja veisivät sinne kukkakimpun hänen muistonsa kunniaksi. Ja niin on keskus tehnyt. Maija Kulonen piti vapaussodan sankarin muistoa tärkeänä, koska hänen isänsä Kaarlo Yli-pohja osallistui myös sotaan, taistellen Pohjan Poikien joukoissa Marieburgissa. Hänkin sai sankaruudestaan Vapaudenristin mitalin. Myöhemmin Yli-pohja työskenteli Aura Nahkatehdas Oy:n johtajana ja Talvi- ja Jatkosodan aikana hän oli Suojeluskunnan Turun alueen johtohahmoja. Kiinnostava fakta Yli-pohjasta on, että Viron Vapaussodan aikana hänen läheinen rintamatoverinsa oli tuleva kontra-amiraali, Suomen laivaston komentaja sotavuosina ja niiden jälkeen pitkäaikainen Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Eero Rahola.
Hei kaikki Viron-ystävät ja valokuvaajat!
saamaan talteen valokuva. Kaikki haudat eivät ole
Pyytäisin apuanne eräässä mielenkiintoisessa
on jo kuvattukin, mutta ympäri Suomen on edelleen
hankkeessa. Toimin tutkijana ja yhdyshenkilönä Viron
jäljellä kohteita, jonne olisi hyvä lähteä kuvaamaan.
vapaussodan historian seuran ja Viron sotamuseon
Jos koet, että haluat osallistua vapaaehtoisena
biografiatutkimuksessa, jossa etsitään tietoja Viron
valokuvaajana tällaiseen keruu- ja arkisto-
Vapaudenristin saaneista henkilöistä. Ansiomerkkiä
hankkeeseen, ota yhteyttä. Kerron mielelläni lisää.
myönnettiin lähinnä ansioista Viron vapaussodassa
sanna.immanen@gmail.com, puh. 050 3404466
1918–1920, ja sen sai myös noin 660 suomalaista. Nyt hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että Vapaudenristin ritareiden haudoista pyritään
säilyneet, kaikista ei ole tarkkoja sijaintitietoja ja osa
Sanna Immanen Suomen Viro-yhdistysten liiton hallituksen pj.
Virk
Suomi - Viro -kuulumisia vaihtamassa
Reino Lemmetyinen, Laine Randjäv, Hannes Astok ja Armas Lahoniitty.
Yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri kävivät elokuussa Tallinnassa luovuttamassa Varsinais- Suomi ja Viro -kirjat Laine Randjärvelle ja Hannes Astokille kiitoksina pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Samalla vaihdettiin kuulumisia Viron tilanteesta.
Nullpunkt / Zero Point Espoo Cine-‐elokuvafes9vaaleilla esite8in viime vuonna Virossa julkaistu ja Mihkel Ulkin oh-‐ jaama Nullpunkt / Zero Point (2014). Elokuva perustuu Margus Karun 2010 julkaistuun bestseller-‐romaaniin. Elokuva keski3yy tarkastelemaan nuorison kokemaa syrjäytymistä koulumaailmasta, yhteiskunnasta ja sen edustamista arvoista. Aihe on tänä päivänä varsin ajankohtainen. Vaa9ma3omista oloista tuleva Johannes (Märt Pius), pääsee opiskelemaan yhteen Tallinnan huippulukioista. Sopeutumien uusiin ympäristöön ei kuitenkaan ole helppoa. Muut oppilaat eivät hyväksy Johannesta ja kotonakaan ei mene hyvin. Elokuva juoni on hieman ennalta-‐arva3avissa, kuten yleensä nuorisosta kertovan genren elokuvissa. Johannes kokee koulukiusausta, mu3a nousee vaikeuksien kau3a voi3oon. Vaiku-‐ tukseen minuun teki pääroolia esi3ävän Märt Piuksen erinomainen näy3eleminen. Tämä nuo-‐ ren näy3elijän roolisuoritus on todella usko3ava. Hän kuvaa erinomaises9 kuinka vaikea on päästä osaksi parempaa tulevaisuu3a, jos olet sa3unut syntymään vähempiosaiseen per-‐ heeseen. Nullpunkt oli viime vuoden suosituimpia elokuvia Virossa. Voin suositella sitä sen ajankoh-‐ taisuuden ja Märt Piuksen takia. Tästä kaverista tullaan kuulemaan vielä tulevaisuudessa. Vahinko e3ei Suomessa nähdä paljoa virolaista elokuvaa, sillä virolainen elokuva tekee vahvaa tuloaan. Lauri Nissinen
Ma!en Mailla
Toukokuun puolivälissä Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Sugri ry. lähti opintomatkalle Marin tasavaltaan, vajaa tuhat kilometriä Moskovasta itään. Keväisistä opintoretkistä suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille on tullut sugrilaisille vuotuinen perinne. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui Marinmaa, koska päättyneenä lukuvuonna laitoksellamme oli ollut tarjolla niittymarin kielen perus- ja jatkokurssit, ja mikä olisikaan parempi tapa hyödyntää vastahankittua kielitaitoa kuin lähteä käymään kielen puhuma-alueella. Mari on suomensukuinen kieli, jota puhutaan paitsi Marin tasavallassa, myös lähialueilla, kuten Baškortostanin
Virk
jytkeessä maistuivat tee ja uni. Vajaan vuorokauden raiteilla matkaamisen jälkeen olimmekin Tšuvassian tasavallan pääkaupungissa Tšeboksaryssa aivan Marin tasavallan rajan tuntumassa, josta Marin valtionyliopiston bussi tuli noutamaan meitä. Marin tasavallan pääkaupunkiin Joškar-Olaan oli Tšeboksarysta enää puolentoista tunnin matka. Joškar-Olaan (suom. Punainen kaupunki) päästyämme jouduimme heti keskelle kansainvälisen opiskelijakonferenssin avajaistapahtumaa.
Leikimme marilaisia piiri-leikkejä, minkä jälkeen kunkin alueen delegaatiot saivat esitellä itsensä. Meitä suomalaisia lukuun ottamatta kaikki konferenssin osallistujat olivat Venäjän eri suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia. Tempaisimme klassikot Minun kultani kaunis on, Kalliolle kukkulalle sekä suomenkielisen version eräästä marilaisesta kansanlaulusta. Sen jälkeen saimme opastetun kierroksen kaupungin uutuuttaan kiiltävässä keskustassa, ja lopuksi lähdimme yöpuulle neuvostoajan romantiikkaa tihkuvaan asuntolaamme.
tasavallassa ja Kirovin alueella. Noin puolen miljoonan puhujan marin kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, niitty- ja vuorimariin, joskin varsinkin vähemmistössä olevien vuorimarien mielestä kyseessä ovat tyystin eri kielet. Venäjän-matkoihin kiinteästi liittyvä jännityselementti astui kuvioihin jo Helsingissä, kun pikkubussi, johon olimme etukäteen maksaneet liput, oli myöhässä. Bussi kuitenkin saapui lopulta ja pitkällisen odottelun jälkeen pääsimmekin liikkeelle kohti Pietaria. Pietariin saavuimme aamun koitteessa. Aamiaiseksi nautimme tyypillisiä venäläisiä ruokia: piirakoita, keittoa ja teetä. Pietarin nähtävyyksiäkin katseltiin sen verran kuin bussissa huonosti nukutun yön aiheuttama väsymys antoi myöten. Iltapäivällä hyppäsimme junaan. Kiskojen
Seuraavana päivänä pidimme konferenssissa enemmän tai vähemmän valmisteltuja esitelmiämme. Minä ja eräs opiskelutoverini puhuimme marin kielen opetuksesta Suomen yliopistoissa. Esitelmien ja lounaan jälkeen saimme tutustua marilaiseen kulttuuriin tanssi-, käsityö- ja huilutyöpajojen muodossa. Seuraavaksi pääsimme Joškar-Olan uutukaiseen teatteriin seuraamaan tajunnanräjäyttävää laulu- ja tanssipotpuria. Illalla oli vielä ohjelmassa opiskelijakonferenssin päätöskemut, joissa uskaltauduimme tanssin lomassa vähän harjoittamaan marintaitojamme. Seuraavina Joškarin-päivinämme tutustuimme kaupunkiin paremmin. Kävimme kaupunginmuseossa tutustumassa kaupungin historiaan. Selvisi, että oppaamme oli ollut aikoinaan Suomessa tekemässä arkeologisia kaivauksia, ja hän muisteli Suomea
lämmöllä. Kansallismuseossa tutustuimme marilaisten perinteiseen elämäntapaan liittyvään esineistöön ja halukkaat saivat kokeilla marilaisnaisten perinteisiä päähineitä. Tapasimme erään vanhemman museovahdin, ja selvisi hänen asuneen vuosia Virossa ja Unkarissa. Olikin jännä kokemus puhua marilaisen mummon kanssa viroa, mutta suomalais-ugrilainen maailmahan on tunnetusti pieni. Kansallismuseossa arkartelimme myös perinteisiä marilaisia nukkeja, joille voi halutessaan piirtää jonkun itselleen läheisen naisen kasvot, jolloin nukke toimii jonkinlaisena suojelushenkenä. Marilaisen kulttuurin tutustuimme myös museoiden ulkopuolella kävimme syömässä perinteisiä marilaisia herkkuja tarjoavassa Sandal-kahvilassa ja tanssimassa kuukausittain järjestettävässä marilaisessa diskossa. Vierailimme yliopistolla ja tutustuimme suomea opiskeleviin marilaisiin nuoriin. Pääsimme käymään myös marilaisessa radiossa ja esittäytymään mariksi. Kuuden Joškar-Olassa vietetyn yön jälkeen matka jatkui täyteen ahdetussa pikkubussissa pitkin kuoppaisia teitä kohti Kozmodemjanskin kaupunkia (vuorimariksi Tsikmä), joka on Marin tasavallan länsiosassa sijaitsevan Vuorimarin alueen pääkaupunki Volgan rannalla.
Pääsimme ylittämään jylhän Volgan lautalla henkilöautojen ja rekkojen seassa auringon helottaessa
Paikallisille kokemus oli arkinen mutta meille hieno. taivaalla.
Vastarannalla ostimme pienestä kioskista rahkapiirakoita, joita söimme, kunnes meitä taas tultiin noutamaan pikkubussilla. Välillä pysähdyttiin kahlaamaan Volgassa, ja matka jatkui taas. Töpselitehtaan ruokalassa nautitun lounaan jälkeen kiersimme alueen historiallisia kohteita ja ihastelimme kumpuilevia peltomaisemia. Seuraavana päivänä oli taas tieteellinen konferenssi, johon otimme vaihtelevasti osaa. Esitelmien jälkeen meille tarjoiltiin kulttuuritalolla marilaista iskelmää ja tanssivia lapsia kansanpuvuissa. Ilta vietettiin maaseudun idyllissä saunoen. Viimeisenä päivänä teimme lyhyen kierroksen vuorimarien perinteistä elämää esittelevässä ulkoilmamuseossa, minkä jälkeen kävimme vielä kulttuuritalolla katsomassa vuorimarilaisen klassikkonäytelmän, jossa eriväristen muurahaisten seikkailut toimivat allegoriana marilaisten kansalliselle tilanteelle. Illalla hotellimme alakerrassa oli häät ja ilotulituksia. Venäjän-reissun tulo päätökseensä tuntui taas haikealta. Heli Jaakkola Kirjoittaja työskenteli Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n harjoittelijana keväällä 2015, harjoittelu liittyi Turun yliopiston suomen kielen opintoihin.
Musiikin vuosi!
Viron musiikin vuosi näkyy ja kuuluu Turussa! Seuraavaksi Dynamo ja Varsinais-Suomen Viro-keskus järjestävät virolaisen Odd Hugoyhtyeen Turun keikan. 7-henkiseksi kasvanut tarttolainen Odd Hugo hypnotisoi yleisönsä kauniilla stemmalaulannalla sekä jousien ja torvisektion eteerisillä taustamatoilla. Yhtyeen musiikin nitovat yhteen tunteikkaat folk-melodiat sekä kansainvälisen tason englanninkieliset lyriikat. Ewert and The Two Dragonsin ohella Viron viime vuosien menestyksekkäimmän yhtyeen nimetön esikoisalbumi saa jatkoa pian julkaistavasta ”Pocket”-pitkäsoitosta. Illan avaa tammikuussa esikoislevynsä julkaissut turkulainen folk-trio Whale And The Village.
Virk
PE 16.10. DYNAMO, Turku ODD HUGO (EE) (22:30) + WHALE AND THE VILLAGE (21:30)
Eestlaste klubi kevad oli tegus Kevadine päike ja suveootus mõjusid Eestlaste klubile sedavõrd toniseerivalt, et tegevust jätkus igasse nädalasse ning külla tuli ka kaugemaid külalisi. Tähtsündmuseks kujunes pidu ansambliga Anmatino 13. mail, kes küttis Lietos asuva Luja metsamaja jahedast ilmast hoolimata kuumaks ja pani sadakond külalist hoogsalt tantsu vihtuma. Uudis heast peost levis üle Soome, kuivõrd inimesi oli nii Porist, Espoost kui mujalt. Vaiksemat, ent vähemalt sama meeleolukat ajaviidet pakkusid Eesti keskuse kevadpäe-
vad Ruisrantas, kus 20.-24. maini nauditi päikest, loodust, sauna ja head seltskonda. 23. mail olid tähelepanu keskmes pered, kellele korraldasime üheskoos meeleoluka päeva mängude ja ajuragistamisega. Kaks nädalat varem ehk Euroopa päeval, 9. mail pidasime laste teemapäeva Manilla Köysisali saalis. Samuti osales Eesti keskus ja Eestlaste klubi Sondip ry multikultuursuspäeval ja Etnofestil ning võõrustas restoranipäeva. Merereis viis ainulaadsele Bengtskäri majakasaarele ja külas käis kohvriteatri mees Heino Seljamaa.
Hei yhdistyksen jäsen - saatko jo sähköpostia Varsinais-Suomen Viro-keskukselta? Jos et, kirjoita meille osoitteeseen toimisto@viro-keskus.fi, ja lisäämme osoitteesi postituslistalle! (Huomio varsinkin jo pitkään jäsenenä olleet, voi olla että meillä on vanhentuneet yhteystiedot eivätkä viestit tule perille.) Kirjoitellaan! Ja kannattaa myös seurata nettisivuamme: www.viro-keskus.fi