Löydä Jõgevamaa
ST PETERSBURG 330 km
HELSINKI 220 km STOCKHOLM
NARVA 160 km
TALLINN 180 km ESTONIA
510 km
JÕGEVAMAA TARTU 50 km
PÄRNU 150 km
VILNIUS 430 km
MUSTVEE Torma Kasepää
Jõgeva kunta
JÕGEVAN KAUPUNKI
PÕLTSAMAAN KAUPUNKI Põltsamaa kunta
Saare
Palamuse
Puurmani
Lue lisää: www.visitjogeva.com
Jõgevamaa on hyvin moni-ilmeinen ja erikoinen – siihen viittaa myös sijainti,mikä jää niin Viron keski- kuin itäosaan ,ollen samalla portti Etelä-Viroon. Jõgevamaa ylettyy Mantere-Viron keskipisteestä Vooremaan kautta Peipsi-järvelle EU:n itärajalle. Kuninkaallinen arvokkuus on näille alueille ollut ominaista jo ammoisista ajoista.Tästä todisteena ovat Pöltsamaan ja Laiusen linnoitusten rauniot, missä kruunatut kuninkaat aikoinaan vierailivat. Jögevamaata kutsutaan Kalevipojan tekojen maaksi, sillä täällä on kaikista runsaimmin Viron kansalliseepoksen sankaritarinoihin liittyviä pinnanmuotoja ja siirtolohkareita. Yksi maakunnan käyntikorteista on Vooremaa-yksi maailman ainutlaatuisimmista pinnanmuodostelmista mille on luontaista luode-kaakko suuntaiset selänteet ja niiden väliin jäävät pitkänomaiset järvet. Kansa on selittänyt selänteiden synnyn kertomalla niiden olevan Kalevipojan kyntövakoja.Tarinan mukaan Kalevipojan miekka on Kääpa-joessa.
RIGA 210 km
Pajusi
Pinta-ala: 2604 km2 Asukasmäärä: 31 145 asukasta Hallinnollinen jako: 3 kaupunkia:Jõgeva,Mustvee,Põltsamaa 10 kuntaa: Jõgeva,Kasepää,Pajusi,Pala,Palamuse, Puurmanni, Põltsamaa,Saare,Tabivere,Torma Kielet: viro,Peipsin alueella myös venäjä. Tietolähde: Tilastokeskus 17.11.2014
Tabivere
Pala
Põltsamaan alueelle houkuttelevat kauniit kartanot ja linnan rauniot,paikallinen viini, ruusujen runsaus ja kesäiset ulkoilmatapahtumat. Pakkaskaupunki Jögevalla odottaa Joulupukin koti ja mielenkiintoisia tapahtumia järjestävä Pommiauk. Tootsin tarinoiden mailla Palamusella on tunnistamisriemua heillä, jotka tunnistavat vanhan koulutalon, mihin aikoja sitten eräänä syksynä Arno isänsä kanssa astui sisään ja tunnit olivat jo alkaneet. Elistveren eläinpuistossa on mahdollista tutustua luonnonläheisissä oloissa eläviin metsän eläimiin ja lintuihin. Lapsille tarjoutuu kesäisin mahdollisuus nauttia vesipuistosta Vudilan huvipuistossa. Kalevipojan kota tarjoaa tietoja Kalevipoika-eepoksesta Kalevipojan museossa. Maan ja taivaan välille seikkailemaan pääsee Krati-seikkailupuistossa. Peipsin alue lumoaa omaperäisyydellään. Siellä on omanlaisensa tavat ja tottumukset,kilometrejä pitkät rannansuuntaiset katukylät, venäläisten vanhauskoisten kulttuuri ja ohikulkijoita odottavat kurkut, sipulit, valkosipulit ja savukala. Mustveestä matkalainen löytää viiden eri uskonnon kirkot. Kutsumme sinua löytämään Jõgevamaan monipuolinen luonto ja kulttuuri, nauttimaan historian aarteista ja tarinoiden siivittämistä paikosta sekä ainutlaatuisista seuduista ja mukavista lomailumahdollisuuksista.
Põltsamaan kaupunki ja joki Põltsamaa-siltojen ja puistojen, ruusujen ja viinin kaupunki sijaitsee samannimisen joen rannalla. Pöltsamaa-joki on Viron kolmanneksi pisin joki. Joessa on runsaasti kalaa. Kaupungissa on yhteensä 18 siltaa ,mitkä ylittävät joen tai yhdistävät rannat saarten kanssa. Valokuva Mati Kurg
Põltsamaan linna Põltsamaan kivilinnoitus rakennettiin joen rannalle vuonna 1272. 1500-luvulla linnoitus oli Liivimaan kuninkaan Magnuksen asuinpaikka. Jatkuvasti ryöstetyn linnoituksen rakensi W.J.von Lauw uudelleen 1700-luvulla upeaksi rokokoo-tyyliseksi palatsiksi.Linna ja kirkko paloivat vuonna 1941. Kirkko kunnostettiin vuodeksi1952. Linnan muureja alettiin kunnostamaan 1970-luvulla. Nykyään on linnassa museoita, käsityöpajoja ,viinikellari, linnaravintola ,taidegalleria, savipaja ja matkailuinfo. Valokuva Väinö Valdmann
Paikallinen käsityö Paikallisia ja laadukkaita käsitöitä tarjoavat Põltsamaan linnanpihalla toimivat Käsiteokoda ja Põltsamaa Käsitööseltsi Värkstuba Valokuva Katre Arula
Põltsamaan ruusutarha Põltsamaan ruusutarhassa on Baltian maiden suurin valikoima ruusuja ja se kuuluu Euroopan 10 suurimman rosariumin joukkoon. Nykyään kasvaa rosariumissa n. 5000 ruusupensasta lähes 1000 erilaisesta ruusulajikkeesta. Valokuva Ellar Sügiste
Lustiveren kartano Lustiveren kartano mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1552 ritarikartanona. Nykyään toimii kartanossa Lustiveren palvelutalo. Põltsamaan alueella on runsaasti kartanoita. Lustiveren lisäksi Adaveren, Pajusin,Puurmannin ja Võisikun kartanot. Valokuva Väinö Valdmann
Kirnan vaellusreitti Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella sijaitseva 7 km pitkä vaellusreitti kulkee pitkin Pedja-joen rantaniittyjä ja metsiä. Pedja-jokea voi ihastella Altmetsän talon näkötornista. Reitin kaukaisemmassa osassa voi joen ylittää pitkin riippusiltaa. Monin paikoin joen rantamilla voi nähdä jälkiä majavien ja villisikojen liikkumisesta. Valokuva Veiko Belials
Puurmannin kartano Puurmanin suurisuuntainen uusrenesanssityylinen kartanokokonaisuus, missä oli valkoinen päärakennus, rakennettiin G.J.Manteuffelin aikana 1860-luvulla. Vuonna 1918 kokosi Julius Kuperjanov Puurmannin kartanossa partisaanien pataljoonan. Nykyään toimii kartanossa Puurmanin Kartanokoulu. Valokuva Raina Rumvolt
Viron Naisten Tanssijuhlat Jõgevan kaupungissa järjästettävistä Viron Naisten Tanssijuhlista on tulossa perinteinen tapahtuma. Ensimmäiset Naisten Tanssijuhlat järjästettiin vuonna 2011. Valokuva Väinö Valdmann
Jõgevatreff Jõgevatreff on kansainvälinen moottoripyöräilijöiden kokoontumisajo, millä on perinteet jo vuodesta 1992. Joka vuosi kokoontuvat moottoripyöräfanit Kuremaalle viettämään yhteistä aikaa, kilpailemaan ja ajamaan paraatina Vooremaan teillä. Valokuva Anatoli Makarevits
Laiusen linnan rauniot Laiusen linnoituksen rakentaminen aloitettiin Liivimaan itärajan turvaamiseksi 1300-luvun lopulla. Viron alueen ensimmäinen tuliaseilla varustettu puolustuslinnoitus sai lopullisen muotonsa myöhäiskeskiajalla. 1400-luvun puolivälissä rakennettiin linnoitukselle tykistötornit. Linnoitus murskattiin vuonna 1559, mutta kunnostettiin jälleen. Ruotsin ajan loppupuolella rakennettiin puinen paraatirakennus, missä Kaarle XII seurueineen asui vuosina 1700-1701. Pohjansodan jälkeen on linnoitus ollut raunioina. Valokuva Väinö Valdmann
Kuremaan mylly Kuremaan mylly kuuluu Kuremaan kartanon rakennuksiin ja se avattiin kunnostettuna vuonna 2009. Myllyn neljännessä, kaikkein korkeimmassa kerroksessa on kapeat ikkunat, mistä on suurenmoinen näkymä Vooremaalle. Valokuva Katrin Loss
Endlan luonnonsuojelualue Endlan luonnonsuojelualue sijaitsee Keski-Virossa Pandiveren ylängön eteläreunalla. Suojelualueena on suoalueen keskiosa, minkä 8 suoryhmää joet kapeine tulvaniittyineen tai soistuneet metsät erottavat toisistaan. Merkitty vaellusreitti ja Männikjärven pitkospuut antavat matkailijalle mahdollisuuden tutusua erilaisiin metsiin, niittyihin ja soihin sekä lintuihin ja kasveihin. Valokuva Väinö Valdmann
Vaiga-Kassinurme maakaupunki ja hiisi Kassinurmen muinaisalue on syntynyt 7000 vuotta sitten ja linnoitus 2000 vuotta sitten. Hiisi on löydetty asuinalueen rakentamisen yhteydessä ja se on yksi vanhimpia pyhiä paikkoja Virossa. Osa muinaislinnoitusta on kunnostettu. Nykyään Hiisi on historian harrastajille mieluisa paikka. Siellä järjästetään muinaisia sotaleikkejä ,elvytetään vanhoja tapoja ja vietetään kansankalenterin merkkipäiviä. Lenkkipolulla voi tutustua monipuoliseen luontoon sekä nauttia kauniista pinnanmuodoista. Valokuva Teele Kaeramaa
Jõgevamaa-maa, mikä ruokkii Viljaisa maa ruokkii meitä kaikkia, myös henkeä ja sielua. Lisäksi viljakkaalle mullalle, on rikas myös paikallinen opetus-, kulttuuri- ja urheiluelämä. Monien tunnnettujen yhteiskunnan vaikuttajien juuret ovat Jõgevamaalta peräisin. Valokuva Liina Laukkarinen
Historiallinen Palamusen kihelkunta Palamusen historiallisen kihelkunnan keskuksen (kirkko, kihlakunnan koulurakennus, pappila, kirkkokartanon sauna ja aitta, myllyrakennus, apteekki,Goldbergin huvila, Rehe-Möldren aitta) on kuuluisaksi kirjoittanut Oskar Luts. Palamusen kihlakunnan rakennus ja kanttori Aleksander Georg Nieländerin asunto valmistuivat vuonna 1873. Rakennuksessa toimi koulu vuoteen 1975 saakka. 5.tammikuuta 1987 avattiin talossa museo,missä voi tutustua kihlakunnankoulun elämään Oskar Lutsun ”Kevään”kautta. Valokuva Katrin Loss
Vudila Vudilan huvipuistossa odottaa vierailijoita ulkovesipuisto, missä on kolmetasoinen liukumäki ja -putki, tramboliinit, sky-jump, sähköautot, mönkijäreitit, soutuveneet, suuri leikkihuone ym. Lisäksi Vudilassa on mahdollisuus ruokailla ja pyytää kirjolohia. Joulukuussa on Vudilassa Joulumaa ja keväämmällä Perhe- ja kalapäivä Vudilan hopeakala. Valokuva Gitta Veber
Elistveren eläinpuisto Entisessä Elistveren kartanon puistossa sijaitsee vuonna 1997 avattu eläinpuisto. Luonnonläheisissä oloissa elävät kotimaiset metsän eläimet: ketut, kauriit, ilvekset, karhu, hirvi, villisiat, biisonit ym. Alueella on myös pikkujyrsijöiden keskus.Luontopolut opettavat kylttien avulla tuntemaan erilaisia kasveja. Pitkospuut vievät Elistvere-järven näkötornille, mistä voi ihailla järven rikasta lintumaailmaa. Valokuva Liina Laurikainen
Kalevipojan Kota Kalevipojan kodan yhteydessä on Kalvipojan museo, aarreaitta, Kratin seikkailupuisto sekä luontokoulutuksia. Museon tehtävänä on Kalevipoeg- eepoksen tutustuttaminen. Tutuksi tulevat Kalevipoikaa koskevat paikat ja muistelmat. Näyttelyssä voi tutusua myös paikkakunnan historiaan ja esineistöön. Kratin seikkailupuistossa saa koetella taitojaan maan ja taivaan välissä. Valokuva Valdo Kangur, Seiklusring OÜ
Kalevipojan miekka Kääpa-joessa Viron kansalliseepoksen sankarin Kalevipojan miekka on Kääpa-joessa Kääpa-sillan lähellä. Kalevipojan miekasta kerrotaan tarinoissa ja kansalliseepoksessa. Kansalliseepoksen mukaan Kalevipoika antoi Suomen sepän tehdä itselleen miekan, mihin seppä kuitenkin takoi koston oman tapetun pojan vuoksi. Peipsin soolasorts(maahinen) varasti miekan Kalevipojalta ja heitti sen Kääpa-jokeen. Kalevipoika halusi rankaista sortsia ja kirosi miekkan, mutta kirous kääntyi kohtalokkaaksi itse sankarille. Niinpä tapahtuikin, kun Kalevipoika saapui kerran Kääpa-joelle ja astui veteen,missä hänen miekkansa lepäsi. Miekka katkaisi Kalevipojan jalat ja niin Kalevipoika kuoli. Valokuva Hannes Koort
Mustveen kaupunki ja Peipsi-järvi Mustveen kaupunki sijaitsee pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurimman järven Peipsin rannalla. Kaupunki on Peipsin Vironpuoleisen alueen suurin kaupunki. Mustveessä on viiden eri uskontokunnan kirkot, missä sunnuntaisin pidetään jumalanpalveluksia. Vierailijan kannattaa tutustua Heino Lubjan vaakamuseoon sekä Mustveen vanhauskoisten museoon. Valokuva Johannes Haav
Mustveen Pyhän Kolminaisuuden Ainoauskoisten kirkko Mustveen Pyhän Kolminaisuuden Ainoauskoisten kirkko on yksi Mustveen viidestä kirkosta. Seurakunta toimi siellä vuoteen 1957, sen jälkeen kirkkoa käytettiin jauho- ja huonekaluvarastona. Vuodesta 1980 se toimi jälleen pyhäkkönä, ei kuitenkaan ortodoksien vaan baptistiseurakunnan käytössä. Vuonna 2004 avattiin kirkko jälleen Ainoauskoisten kirkkona. Valokuva Anneli Villem
Lähiruokaa-Peipsin sipuli ja kala Virolaiset tuntevat Peipsin alueen asukkaat ennenkaikkea sipulin ja kurkun kasvattajina. Peipsin sipuli, Peipsin kurkku, Peipsin hapankurkku, Peipsin kuha, Peipsin kuore ja Peipsin muikku ovat tänään jo tunnettuja laatumerkkejä. Peipsin alueelle ominaista ovat katutorit keväästä syksyyn. Tien laidassa ja kyläkaduilla myydään savukalaa,vihanneksia ja hedelmiä. Valokuva Katrin Loss
Raja-Kükita-Tiheda -Kasepää katukylä Kylät Raja ,Kükita, Tiheda ja Kasepää sijaitsevat Jõgevamaalla Kasepään kunnassa ja muodostavat 7 km pitkän katukylän. Niinkuin nimikin jo kertoo on kylä katukylä, mille on tyypillistä säännöllinen rivimuoto. Talot on rakennettu tiiviisti toinen toisensa viereen, aivan tien reunaan. Talojen yksitysikohdissa voi havaita virolaista varovaisuutta sekä slaavilaisia koristeita. Valokuva Katrin Loss
Rajan vanhauskoisten rukoushuone ja kellotorni Rajan vanhauskoisten seurakunnan alku voidaan sijoittaa 1700 luvun alkupuolelle. Oman pyhäkön rakennusluvan Rajan vanhauskoiset saivat vasta vuonna 1879. Pyhäkkö pommitettiin toisessa maailmansodassa. Nykyään on kunnostettu nelinurkkainen kellotorni ja pääraput,kirkosta on säilynyt perustukset. Kellotornin vieressä on samantyylinen vanha seurakunnan talo, missä on 11 huonetta. 1854-1930 muutti rukoushuoneeseen asumaan Gavril Frolov, joka opetti lapsille ikonimaalausta sekä lukemista ja kirjoittamista vanhassa slaavin kielessä että vanhojen nuottimerkkien mukaan laulamista. Valokuva Teele Kaeramaa
Julkaisija: SA Jõgevamaa Arendus -ja Ettevõtluskeskus (Jõgevamaan Kehitys -ja yrityskeskus Säätiö) Tukijat: Leader toiminta,Jõgevamaan kuntien liitto Valokuvat: Etukansi – Liina Laurikainen, takakannen sisäpuoli – Hannes Soosaar, takakansi – Teele Kaeramaa Käännös: Marja Korpimäki Kiitämme kaikkia, ketkä olivat apuna julkaisun tekemisessä!