Lounafood uutiset tammikuu 2018 by VS-lähiruoka

Pastakin voi olla lähiruoka toimittaja perusti pastatehtaan autotalliin s. 3 Digitalisaatio, arvoketjun yhteistyö ja suoramyynti ovat varsinaissuomalaisen elintarvikealan tulevaisuutta s. 5

uutiset LounaFood

Tammikuu 2018

VS-LÄHIRUOKA.FI sivusto on varsinaissuomalaisen elintarvikeyrittäjän tietolaari, josta löydät ajankohtaiset tapahtumat sekä materiaalit, julkaisut ja oppaat

Terveiset LounaFoodista

Elintarvikealan yritysten ja tuotteiden tarinat kiinnostavat - mikä on kuluttajan rooli ruuan tarinoissa? Varsinais-Suomi osoitti jälleen vahvuutensa viime vuoden lopussa julkaistussa elintarvikkeita valmistavien yritysten -tilastossa (Aitoja makuja 2017). Alue on vahva ja monipuolinen ruokamaakunta. Elintarvikeala työllistää Varsinais-Suomessa noin 16 000 työikäistä. Ajantasaisista luvuista kerrotaan tarkemmin sivulla 5. Monet tämän päivän kuluttajat ovat kiinnostuneita tuntemaan ruoan polun pellolta pöytään. Kuluttajien mahdollisuudet osallistua ruoan tarinaan syntyy yhteispelillä ja vuorovaikutuksessa. REKO ja suoramyynti ovat pidettyjä myyntikanavia, joiden selkeitä vahvuuksia ovat hyvä ruuan jäljitettävyys ja ruoan saamat kasvot. Myyjä, joka on myös ruoan tuottaja, pystyy kertomaan tuotantotavoista sekä saamaan välittömän kiitoksen tai kehitysehdotuksen asiakkaalta tuotteistaan. Vahvempaa jalansijaa ottaa hiljalleen myös pidempiaikaista sitoutumista edellyttävät kumppanuusmaataloudet. Asiakkaiden kanssa

solmitut kumppanuudet ravistelevat perinteistä kuluttajan roolia ruokaketjussa, mikä on kiinnostavaa kuluttajalle, joka etsii uudenlaista sisältöä kuluttamiselle. Elintarvikeyrityksen näkökulmasta kumppanuusmaatalous lisää paitsi sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, myös parempaa kysynnän ennakoitavuutta. Kumppanuuksista kerrotaan tarkemmin sivuilla 12-13. Ruokajärjestelmän avoimuus ja läpinäkyvyys ovat entistä tärkeämpiä arvoja ruoan tuotannossa. Tällä hetkellä monet vienninedistämistahot puhuvat vuolaasti koti- kuin ulkomaillakin puhtaan suomalaisen ruuan ja juoman puolesta. Elintarvikeyritysten kannattaakin viestiä tuotteidensa alkuperästä, tuotantotavoista ja käyttötavoista. Sivulla 5 avataan tarkemmin näkymiä varsinaissuomalaisen elintarvikealan tulevaisuudesta, joita digitalisaatiokin osaltaan luo esimerkiksi viestinnässä ja kuluttajien mukaan ottamiseksi osaksi ruoan tarinaa. Menestyksekästä ruokavuotta 2018!

LounaFood

uutiset

Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Toimitus: Leena Arjanne ja Johanna Mattila Kuvat: Turun yliopiston Braheakeskus ellei toisin mainita kuvien yhteydessä.

Turun Ruokamessuilla Kotipellon puutarha esitteli syötäviä kukkasia.

Aineisto on toteutettu osana Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanketta. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 ja sitä rahoittavat VarsinaisSuomen ely-keskus 90 % ja Varsinais-Suomen kunnat 10 %.

Yrityskuulumisia

Pastakin voi olla lähiruoka – toimittaja perusti pastatehtaan autotalliin Paimiolainen Marika Mulari on intohimoinen kokkaaja, joka arvostaa puhdasta lähiruokaa. Keittiössä Mulari rakastaa kokeilla erilaisia uusia reseptejä. Muutama vuosi sitten Mulari halusi kokeilla pastan valmistamista, ja hän osti oman pienen pastamankelin. Nopeasti hän huomasi, että tuorepastan valmistaminen on yksinkertaista, mutta työlästä. Kaupassa myydään valmista italialaista tuorepastaa, mutta tuhansien kilometrien päästä kuljetettava ruoka ei ole ekologisesti kestävä valinta. Vuosi sitten Mulari päätti selvittää, voisiko hän ryhtyä tekemään suomalaisista raaka-aineista tehtyä tuorepastaa. Niin toimittajan hommat saivat jäädä, sillä alkukesästä hän perusti yrityksen nimeltä Egget Pastaamo. Pastaamon ydinajatus on valmistaa tuorepastaa suomalaisista raaka-aineista. – Tuorepasta maistuu paljon paremmalle kuin vedestä ja vehnäjauhosta valmistettu kuivatettu makaroni. Meillä pasta valmistetaan kananmunista, joita käytetään runsaasti. Se on pehmeää, täyteläistä ja siinä on kananmunien takia myös

Pastatehdas proteiinia. Pasta myydään sinä päivänä kuin se on tehty. Se on aidosti tuoretta lähiruokaa, Mulari kertoo. Pastaamo sijaitsee Mularin pihalla olevassa autotallissa. Tallissa ei tosin ole ikinä pidetty autoa, koska ajoluiska ei, pastatehtaan onneksi, valmistunut ajallaan. Mulari kutsuu itseään leikkisästi tehtaan johtajattareksi, sillä autotallissa on todellakin oikea pastatehdas. Pastatehdas on sisustettu tyylikkäästi ja tila on suoraan kuin sisustuslehdestä. Koneiden tasainen hurina tuo tilaan tehtaan tuntua. Pastatehtaan tärkein osa on Italiasta ostettu pastakone, jonka avulla pystyy valmistamaan lähes minkä mal-

lista pastaa tahansa. Tehtaassa on myös erilaisia muita tarvikkeita ja laitteita pastan valmistamiseen sekä pakkaamiseen. Tuorepastan perusresepti on yksinkertainen; ulkoilevan kanan munia, lähellä jauhettuja jauhoja ja vettä. Niinpä, miksi ihmeessä sitä täytyy rahdata Italiasta asti? – Meillä Suomessa on vehnää, maailman puhtaimmat kananmunat ja puhtain vesi. Suurin osa tuorepastasta tuodaan Suomeen joko pakastettuna tai suojakaasuun pakattuna, Mulari toteaa. Tällä hetkellä Egget Pastaamon pastaa myydään lähiruokapiireissä. Mulari kertoo, että kaupoista on jo

Egget Pastaamon toimitusjohtaja Marika Mulari tuo kuluttajille kotimaisista raaka-aineista valmistetun pastavaihtoehdon.

4 tullut kyselyjä ja lähiaikoina pastaa toimitetaan myös muutamiin ravintoloihin. Mularin tavoitteena on nyt opettaa suomalaiset syömään lähellä tuotettua tuorepastaa. – Se on arjen luksusta. Muutamassa minuutissa sinulla on valmis ruoka. Ei siinä tarvitse kuin vaikka oliiviöljyä ja valkosipulia tai voita ja jonkun yritin. Sitten oletkin jo valmis syömään sitä pastaa. Yritys sijaitsee Paimiossa maaseudulla, joten Egget Pastaamoon on myönnetty maaseuturahaston yritystukea Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta. Mulari suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittämistä. – Tämä on minun mielestä niin loistava mahdollisuus, että kannattaa selvittää onko maaseuturahastossa jotain sellaista, mitä voisi itse yrityksessään hyödyntää, rohkaisee Mulari.

Tuorepastasta valmistuu helposti ja nopeasti monipuolinen ateria.

Ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

Akryyliamidiasetus velvoittaa elintarvikealan toimijoita näytteenottoon Akryyliamidi on elintarvikkeiden valmistusprosesseissa muodostuva yhdiste, joka on luokiteltu ihmiselle todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Sitä esiintyy tietyissä hiilihydraattipitoisissa tuotteissa, joiden valmistuksessa käytetään korkeita lämpötiloja. Akryyliamidia sisältäviä tuotteita ovat muun muassa kahvi, perunalastut, keksit, näkkileipä ja ranskanperunat. Akryyliamidin muodostumista on käytännössä mahdotonta estää kokonaan, mutta sen määrää voidaan vähentää mm. välttämällä ruoan liiallista kuumentamista (lähde Evira). Euroopan komissio on hyväksynyt akryyliamidiasetuksen ja sen soveltaminen käytäntöön aloitetaan 11.4.2018.

Elintarvikelain kokonaisuudistus käynnissä uusi laki astunee voimaan vuonna 2019 Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä näytteenotto ja määritys vähintään kerran vuodessa tuotteille, joilla on tunnettu ja tarkasti valvottu akryyliamidipitoisuus. Lisätietoa näistä saat http://eur-lex. europa.eu/legal-content/FI/TXT/ PDF/?uri=CELEX:32017R2158&qid=1511246120574&from=FI.

Elintarvikelain kokonaisuudistus on kovassa vauhdissa. Alkuvuodesta järjestetään toimijoille kuulemistilaisuus lainsäädännön keskeisistä seikoista. Alkukesästä lain on tarkoitus lähteä lausunnolle. Nyt onkin hyvin tärkeää vaikuttaa lainsäädännön valmisteluun ja antaa palautetta valmisteilla olevasta lainsäädännöstä. Tulemme pitämään Varsinais-Suomen elintarvikealan yritykset tietoisina valmistelun etenemisestä sekä vaikuttamismahdollisuuksista. Tähän valmistelutyöhön tarvitaan kaikkien panostusta. Voit seurata asian etenemistä myös maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilta http://mmm.fi/elintarvikelain-kokonaisuudistus .

Lisätietoja Johannalta ja Merviltä.

Digitalisaatio, arvoketjun yhteistyö ja suoramyynti ovat varsinaissuomalaisen elintarvikealan tulevaisuutta Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanke toteutti kyselyn elintarvikealan yrityksille. Kyselyssä selvitettiin elintarvikealan yritysten kehittämistarpeita, kiinnostuksen kohteita, liiketoiminnan haasteita, yhteistyön mahdollisuuksia sekä esimerkiksi digitalisaation hyödyntämistä yrityksen toiminnassa. Ruokaketjun toimipaikat kattavat yli viidenneksen kaikista Varsinais-Suomen maakunnan toimipaikoista. Ruokaketjun liikevaihto on 15 % koko maakunnan liikevaihdosta ja sen työllistävä vaikutus on hieman alle 16 000 henkilöä (Tilastokeskus 2015). Ruokaketju pitää sisällään niin alkutuotannon, luonnontuotteiden keruun, kalastuksen, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, niiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan. Projektipäällikkö Johanna Mattilan mukaan elintarvikkeiden valmistus muodostaa keskeisen osan ruokaketjun lisäarvosta, sillä viidesosa koko ruokaketjun liikevaihdosta tulee elintarvikkeiden valmistuksesta. – Varsinais-Suomessa on 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Omaleimaista niille on pieni koko. Yli 80 % yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä, Mattila avaa. Hankkeen tekemän katsauksen mukaan Varsinais-Suomessa elintarvikevalmistuksen päätoimialoja ovat yritysten lukumäärässä mitattuna leipomotoiminta (29 %), vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus (16 %), muiden elintarvikkeiden, kuten hunajan, kastikkeiden, valmisruokien ja makeisten jalostus (16 %).

Digitalisaatiosta uusia avauksia elintarvikeyrittäjyyteen? Hankkeen toteuttamassa varsinaissuomalaisten elintarvikeyritysten nykytilan katsauksessa liiketoiminnan keskeisiksi haasteiksi nousivat myynnin ja tuotannon tehostaminen, näihin liittyvät laiteinvestoinnit, oman ammattitaidon kehittäminen ja osaavan henkilökunnan rekrytointi sekä nopeat muutokset kuluttajatrendeissä. – Elintarvikealan yritykset ha-

Elintarvikkeita valmistavat yritykset toimialoittain (lkm) Varsinais-Suomessa vuonna 2017 (Aitoja makuja -tilasto 2017).

luavat panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän foodservice- ja vähittäiskauppasektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi selvityksen löydöistä oli myös elintarvikealan yritysten kiinnostus hyödyntää uutta tekniikkaa ja digitalisaatiota liiketoiminnan kehittämisessä. Yli 61 % vastaajista halusi hyödyntää teknologiaa liiketoiminnassaan entistä enemmän. – Tällä saralla ollaan vielä alkutekijöissä. Yritykset tarvitsevat lisää tietoa käytännönläheisistä digitaalisista ratkaisuista. Yksi tapa avata tätä keskustelua on tuoda digitalisaation ammattilaiset yhteen elintarvikealan yritysten kanssa, Mattila sanoo. Ruokaketjun nykytilakatselmus antaa arvokasta tietoa kaikille ruokaketjun toimijoille, päättäjille ja arvoketjun yhteistyökumppaneille tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 elintarvikealan yritystä. Tilastot ja taulukot sekä yhteenvetokyselyn tulokset löytyvät sivustolta http://vs-lähiruoka.fi/tietopankki/julkaisut/ ja http://www.utu. fi/fi/yksikot/braheadevelopment/ ajankohtaista/uutiset/Sivut/ruokaketju-nyt-made-in-varsinais-suomi. aspx .

Lisätietoja Varsinais-Suomi ja Turun seutu/ Turun yliopisto Johanna Mattila johanna.mattila@utu.fi puh. 040 565 8121 Salon seutu /Yrityssalo Oy Jukka Heinonen jukka.heinonen@yrityssalo.fi puh. 044 546 0035 Vakka-Suomi/Ukipolis Oy Heidi Jaakkola heidi.jaakkola@ukipolis.fi puh. 044 7732 212 Turunmaa/Paraisten kaupunki Margot Wikström margot.wikstrom@pargas.fi puh. 040 735 0593 Loimaan seutukunta/Novida Lasse Alisaari lasse.alisaari@novida.fi puh. 044 7901 320 Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus

Hankeuutisia

Kuluttajat haluavat tukea paikallista yrittäjää - tärkein motiivi lähiruoan hankintaan Turun yliopiston Brahea-keskus toteutti laajan kuluttajakyselyn lähiruoan hankintamotiiveista, suosikkituoteryhmistä, ostopaikoista sekä erilaisten jakamistalouden mallien kiinnostavuudesta (n=443). Tavoitteena oli lisäksi tarkastella tutkimusvastausten mahdollista vaihtelua vastaajien iän, perhetyypin tai asuinpaikkakunnan mukaan. Kyselyyn vastasi 449 kuluttajaa ja kysely toteutettiin Tall Ships Race -tapahtuman yhteydessä Turussa kesällä 2017.

Kiinnostus lähiruokaa kohtaan lisääntyy tasaisella vauhdilla. Kuluttajat haluavat tuntea ja tietää, kuka ruoan on tuottanut, millä menetelmillä sekä tutustua itse ruoan tuottajaan vielä paremmin. Tärkeimmiksi motiiveiksi ostaa lähiruokaa nousivat kyselyn mukaan 1) halu tukea paikallista yrittäjää (64 % vastaajista) 2) halu tietää, missä, miten ja kuka ruoan on tuottanut (40 % vastaajista) 3) lähiruoan tuoreus ja mielikuva lähiruoan pienemmistä ympäristövaikutuksista (33 % vastaajista). Lähiruokayrittäjän kannattaa hyödyntää näitä arvoja yritysviestinnässään, markkinoinnissaan ja koko liiketoiminnan kehittämisessä. Tieto on tässäkin asiassa valttia. Kuluttajat ostavat tällä hetkellä ja haluaisivat ostaa myös jatkossa lähiruokatuotteita ennen kaikkea kaupasta samalla kun tekevät muutkin kodin ostokset. 83 % vastaajista kertoo vähittäiskaupan olevan halutuin lähiruoan ostopaikka. Mielenkiintoista on huomata esimerkiksi torien houkuttelevuuden lievä lasku. Useat kertovat tällä hetkellä ostavansa lähiruokatuotteita torilta, mutta jatkossa asiakkaiden kiinnostus torikauppaa kohtaan näyttäisi laskevan 12 prosentilla. Jos kuluttajat saisivat päättää, tulevaisuudessa lähiruokaa tulisi olla tarjolla yhä enemmän ravintoloissa ja tapahtumissa. Kuluttajien halu tukea paikallista yrittäjää näkyy myös erilaisten suoramyyntikanavien suosion kasvussa. Jatkossa lähiruokaa halutaan ostaa enemmän Reko-lähiruokarenkaista, suoramyyntitiloilta sekä verkkokaupoista. Tämä antaa hyvän pohjan myös alan yritysten liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Tulevaisuudessa lähiruokaa halutaan ostaa kaupasta, ravintolasta ja

Nykyinen ja toivottu lähiruoan ostopaikka 400 350

362 366

300 293

250

240

200 150

129

100

0 kauppa

tori

Reko -rengas

145

35 ravintola

Mistä ostat lähellä tuotettua ruokaa? vastaajia (lkm)

3 tapahtumat

suoraan yrittäjältä

verkkokaupat

17 19 ruokapiirit

Mistä haluaisit ostaa lähellä tuotettua ruokaa? vastaajia (lkm)

Kuva 1 Mistä kuluttajat ostavat lähiruokaa tällä hetkellä ja mistä he toivoisivat jatkossa sitä ostavan? Kuluttajakysely Turun yliopisto, Brahea-keskus 2017 (n=449).

Minkä vuoksi ostat lähellä tuotettua ruokaa? 300 250 200 150 100 50 0

Kuva 2 Minkä vuoksi kuluttajat ostavat lähellä tuotettua ruokaa? Kuluttajakysely Turun yliopisto, Brahea-keskus 2017 (n=449).

erilaisista suoramyyntikanavista. Markkinointipanostukset kannattaa siis suunnata näihin kanaviin. Erilaiset jakamistalouden mallit ja uudet osallistavat tavat toimia ruokaketjussa ovat jo saavuttaneet erityisesti Etelä-Suomen kaupunkikeskukset. Kuluttajissa on herännyt kiinnostus osallistua ruoantuotantoon erilaisin tavoin. Osa syy tähän on varmasti kuluttajien vieraantuminen ruoantuotannosta.

Kyselyn tulosten mukaan yllättävän suuri joukko vastaajista kertoi olevansa kiinnostunut joukkorahoituksesta (17 % vastaajista). Joukkorahoituksen kautta kuluttaja pystyisi osallistumaan lähiruokayrityksen toimintaan, esimerkiksi sijoittamalla tietyn summan yrityksen investointeihin. Kumppanuusmaatalous kuulosti kiinnostavalta 15 prosentin mielestä. Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja voisi esimerkiksi vuok-

7 rata viljelijältä oman omenapuun, ostaa puutarhalta sato-osuuden jne. Tutkimuksen mukaan kiinnostus kumppanuusmaatalouteen ja joukkorahoitukseen alkaa heräämään 30 vuoden iässä ja suurin asiasta kiinnostuneiden kuluttajaryhmä näyttäisi olevan 41–60 vuotiaat. Isojen kaupunkien asukkaat ovat kiinnostuneempia osallistumaan ruoan tuotantoon kuin muiden kuntien asukkaat. Erilaiset uudet liiketoimintamallit avaavat ennen näkemättömiä mahdollisuuksia lähiruokayrittäjälle.

Haluaisitko itse osallistua ruoan tuottamiseen? Isot kaupungit vrs. muut asuinpaikkakunnat 140 120 100 80 60 40 20 0 Kumppanuusmaatalous

Kotitarve- ja kaupunkiviljely

EI TOP 10 asukasluvultaan (vastaajien lkm)

Lue lisää erilaisista liiketoimintamalleista sivulta 12-13. Lisätietoja Johannalta johanna.mattila@utu.fi

Joukkorahoitus

En ole kiinnostunut

TOP 10 asukasluvultaan (vastaajien lkm)

Kuva 3 Kuluttajien kiinnostus osallistua ruoan tuotantoon, isojen kaupunkien asukkaat (=TOP 10) ja muut (=ei TOP 10). Kuluttajakysely Turun yliopisto, Brahea-keskus 2017 (n=449).

Käsityönä paikallisista ja kotimaisista raaka-aineista valmistetut tuotteet kilpailevat kolmatta kertaa suomenmestaruudesta. Kilpailu on avoin tuottajille pohjoismaista ja Baltian maista. Tapahtumapäivät tarjoavat artesaani- ja lähiruuasta kiinnostuneille monenlaista ohjelmaa, kuten seminaareja ja opintokäyntejä rannikon ruoka-ammattilaisten luona. Kilpailukategoriat ovat: • Maitotuotteet • Lihatuotteet • Kalatuotteet • Leipomotuotteet • Marja- ja hedelmätuotteet • Vihannes- ja sienituotteet • Kylmät mauste- ja ruokakastikkeet

Lähiruokakilpailu

Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailut 21–23.3.2018 Raaseporissa

• Snaksit • Pohjoismaiset juomat • Innovatiivinen artesaaniruoka Ilmoittautuminen artesaaniruokakilpailuun ja pakkauskilpailuun jatkuu 18.2.2018 saakka osoitteessa https://www.novia.fi/assets/Sidor/2/1753/Kilpailusaannot2018. pdf

Seuraa tapahtuman tunnelmia somessa: Facebook: https://www.facebook.com/kustensmat/ Instagram: https://www.instagram.com/kustensmat/ Twitter: https://twitter.com/kustensmat

Ammattimatkoja koti- ja ulkomailla

Road show -kierros ruoan tuottajien luokse 14.11.2017 ”On hienoa olla suoramyyjä, näyttämässä suuntaa.” -Antti Toivonen, Salmensuun tila

Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanke vei food service- ja muita ruoka-alan ammattilaisia tutustumaan ruoan tuotantoon ja lähiruokayrityksiin. Mukana oli edustajia joukkoruokailusta, yrittäjiä cateringin ja ruokamatkailun parista sekä Turun Keittiömestarien jäseniä. Kohteina olivat Grelsbölen tila ja Salmensuun tila Sauvossa sekä Tammiluodon Viinitila Paraisilla.

Grelsbölen Tila

Grelsbölen Tilaa neljännessä sukupolvessa viljelevä Miia Juvankoski kertoi vierailijoille tyrnin, varhaisperunan ja tarhaherneen viljelystä. Tietoiskujen aikana maisteltiin tyrnistä valmistettuja leivonnaisia ja jälkiruokia sekä palkittua omena-tyrniglögiä. Joulusesonkina Juvankoski lähettää omena-tyrniglögipulloja ympäri Suomea, koska juomasta on tullut monille kerran tilalla käyneille tärkeä osa joulun aikaa. Tilalla kasvaa tällä hetkellä 36 tyrnipuuta, joista vanhimmat on istutettu vuonna 1984. Grelsbölessä urospuoliset puut istutetaan tyrnipuurinteessä mereltä puhaltavan tuulen alapuolelle. Naaras-

Palkittu omena-tyrniglögi Kuva: Miia Juvankoski

puut istutetaan niiden yläpuolelle pölyttymisen onnistumisen vuoksi. Tyrnin keruussa on oltava tarkkana, sillä ylikypsiksi ehtivissä marjoissa hapokkuus laskee ja linnutkin alkavat kiinnostua niistä. Noukintaa nopeuttava imuri auttaa piikkisessä tyrnipuskassa työskentelevää poimijaa. Vuosittain tila työllistää 3-5 kausityöntekijää.

Salmensuun tila

Salmensuun tilan lihapuodin pöydän ympärille kerääntyneet vierailijat pääsivät kuulemaan tilan yrittäjien Mari, Antti ja Tero Toivosen tarinoita tilan elämästä ja eläimistä. Samalla kävijät seurasivat lähietäisyydeltä erilaisten makkaroiden ja pihvien kypsymistä avotakan loimussa. Vuonna 1978 tila erikoistui Hereford-lihakarjaan. Tänä päivänä laumassa on 200 emolehmää ja 10 sonnia. Nuorimmat ovat 10 marraskuussa syntynyttä vasikkaa. Luonnonlaitumet sijaitsevat ripoteltuna ympäri Varsinais-Suomea, ja talvet eläimet viettävät tilan pihatoissa. Karja syö ravinnokseen pääasiassa ruohoa. Toivoset kertoivat sen vaikuttavan lihan laatuun. ”Ruoholla

ruokitun (grass fed) karjan lihan rasva sisältää enemmän pehmeitä rasvahappoja, kuin esimerkiksi viljarehulla (grain fed) ruokittujen. Lihan kellertävä värin taustalla on ruohon sisältämä beetakaroteeni.”, Antti Toivonen tarkensi. Hän totesi myös että maissirehulla saadaan marmoroitunutta lihaa, mutta se ei aina ole eläimelle hyväksi, vaan voi johtaa myös tulehduksiin ja antibioottitarpeeseen. Suomessa eläinten hyvinvoinnista pidetään tarkasti huolta, missä viileä ilmastokin auttaa. Eläintaudit ovat erilailla hallinnassa kuin esimerkiksi Englannissa, josta Toivoset olivat juuri palanneet karjamatkalta. ”Siellä vasikat täytyy rokottaa taudeilta ja antibioottien käyttö on tavallista.”, Mari Toivonen kertoi matkakokemuksiaan. Suomalainen liha on tällä hetkellä ulkomaista selkeästi puhtaampi valinta. Vierailijat totesivatkin, että Hirvensalon ja Paimiojokilaakson salmensuulaista karjaa tervehtii jatkossa entistä kunnioittavammin. Siirryttäessä maatilalta toiselle, bussissa kuultiin ruokajärjestelmästä Varsinais-Suomen alueella. Ruokaketjun kehittämisen asiantuntijat

Antti ja Tero Toivonen. Kuva: Sanna Koivusaari.

9 Johanna Mattila ja Leena Arjanne Turun yliopiston Brahea-keskuksesta kertoivat alueella merkittävistä tuotantosuunnista ja erityisesti proteiinipitoisista palkokasveista. Eteläisen sijainnin ja ravinteikkaan maaperän ansiosta alueelle on kertynyt monipuolista osaamista vastaamaan kotimaisten proteiininlähteiden, varhaisperunan ja erikoiskasvien ja niistä jalostettujen tuotteiden kysyntään.

Tammiluodon Viinitila

Illan hämärän ja meren kosteuden äärellä Tammiluodon Viinitilalla pystyi kuvittelemaan tilaa ympäröivät 9000 omena- ja 1000 päärynäpuuta. Tilan isännän Timo Jokisen poika Jani otti puutarhan vastuulleen vuonna 2010, jonka jälkeen omenapuiden ja -lajikkeiden määrä on monikertaistunut. Jokinen kokeilee mielellään uusia omenalajikkeita, jotta hän löytäisi taudinkestävän ja punaisia, aistinvaraisesti arvioiden herkullisia ja hyvin säilyviä omenoita tuottavan lajin. Tavoitteena on tasalaatuinen sato läpi lyhyen satokauden, pidempi myyntiaika ja pienentynyt torjunta-aineiden käyttötarve. Jokiset kertoivat, että tilan tuhannet uudet omenapuut istutetaan uudella viljelytekniikalla 2600–3000 puuta hehtaarille, eli noin 80–100 cm välein. Tukitolppien avulla ne ohjataan kasvamaan noin kolmen metrin korkuisiksi pilareiksi. ”Oksat kasvavat sormen paksuisiksi, runko on vahva ja juurakko maanpinnansuuntainen. Ensimmäisen satokauden tavoite uudelle puulle on 10 % satoisuus, joka yltää viidessä vuodessa sataan prosenttiin.”, Jokinen ennusti. Etuna kapealla ja korkealla puustolla on vähäinen leikkauksen tarve, hyvä valon saanti ja nopea kuivuminen. Tällaisen puun sisään on myös helpompi mennä poimimaan kuin perinteisissä lajikkeissa. Viinien maistelun lisäksi Jokiset tutustuttivat vierailijat uusiin omenasiidereihin. Kotimatkalla bussissa todettiin, että retket ruoan tuottajien luokse ovat antoisia kaikille osapuolille. Ruoka-alan opiskelijoiden ja ammattilaisten on hyvä tuntea ruoan tuotantotavat ja alkuperä. Tulevat tapahtumat löytyvät vs-lähiruoka.fi -sivustolta Ajankohtaista -osiosta. Teksti: Leena Arjanne, Turun yliopiston Brahea-keskus

Islannin ammattimatkalla ihailtiin paikallisten yrittäjien ammattiylpeyttä Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hanke järjesti varsinaissuomalaisille, satakuntalaisille, hämäläisille sekä pirkanmaalaisille elintarvikealan yrittäjille suunnatun ammattimatkan Islantiin. Matkan perimmäisenä tarkoituksena oli tutustua islantilaiseen elintarvikealaan ja erityisesti heidän osaamiseensa ruoan ja turismin yhdistämisessä. Maassa vierailee vuosittain reilut kaksi miljoonaa turistia, mikä on koko maan asukaslukuun suhteutettuna todella paljon. Islantilaiset ovat talouskriisin jälkimainingissa oppineet hyödyntämään turismia myös elintarvikealan yritysten lisätulolähteenä ja matkalla kävimmekin tutustumassa moniin mainioihin esimerkkeihin. Innokas 25 hengen seurueemme laskeutui tuuliseen Reykjavikiin varhain sunnuntaina 24.9 aamulla. Loistavan Pirkko-oppaamme johdolla suuntasimme ensimmäisenä aamiaiselle pieneen Vitinn-kalastajakylään ja myöhemmin päivällä katsastimme Reykjavikin tunnetuimmat maamerkit ja nähtävyydet. Illan päätimme yhteiseen illalliseen Reykjavikin sataman tuntumassa. Maantaina 25.9 aloitimme matkan varsinaiset yritysvierailut ja ensimmäisenä matkamme kulki Iceland Ocean Clusterille, joka myös äänestettiin matkan loppuessa koko matkan vaikuttavimmaksi käyntikohteeksi. Kluste-

rin muodostavat noin 50 yritystä, joiden toimintaa yhdistää kaikkien raaka-aineenaan käyttämä kala. Pääsimme tutustumaan klusterin tiloihin ja yritysten tuotteisiin klusterin toimitusjohtajan matkassa. Samalla kuulimme klusterin ydinajatuksesta - kalasta ei mene mitään hukkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri yritykset käyttävät toiminnassaan kalan eri osia raaka-aineenaan periaatteella toisen jäte on toisen raaka-aine. Klusterin toisena ääripäänä toimivat yritykset, jotka valmistavat kalannahasta esimerkiksi vaatteita tai sisustustuotteita. Toisena laitana voidaan pitää korkean teknologian yrityksiä, jotka valmistavat erilaisia terveyttä edistäviä lääketieteellisiä tuotteita. Hyvänä esimerkkinä toimii kalasta eristetty kollageeni, jota on saatavilla niin jauheena kuin myös

Toisen jäte on toisen raaka-aine: Iceland Ocean Clusterin 50 yritystä hyödyntävät kalan kaikki eri osat.

10 virvoitusjuoman-tyyppisesti pakattuna liuoksena. Kalanmaksasta valmistetut rasvahappo-kapselit ja toisaalta kalanrasvoihin perustuvat ihonhoitotuotteet tuottavat ison osan klusterissa toimivien yritysten liikevaihdosta. Toimitusjohtaja jääkin pohtimaan onko islantilaisilla vielä parin vuosikymmenen päästä varaa syödä kalaa, kun korkean lisäarvon tuotteilla koko alan kannattavuus on niin paljon parempi. Ocean clusterilta jatkoimme matkaamme kohti paikallista leipomoa, jossa kuulimme elintarvikealan yrittäjän kaipaavan byrokratian purkutalkoita myös saarivaltakunnassa ja moni asia tuntuikin yhtäkkiä olevan meillä Suomessa aika hyvin. Islannin omavaraisuus leipomoraaka-aineiden suhteen on huono ja siksi raaka-aineiden saatavuus tuottaa luomuun panostavassa leipomossa erityisiä ongelmia. Ajatuksia herättäneen leipomovierailun jälkeen matkamme jatkuin kohti luomumeijeri Biobua, jossa kuulimme skyrin historiasta ja valmistamisesta. Skyrillä on Islannissa pitkä historia ja se on perinteisesti ollut tärkeä proteiinin lähde. Alkujaan Skyriä on myyty kiinteässä muodossa ja se sekoitettiin maitoon vasta kotona. Nykyään skyrin valmistus alkaa kuten minkä tahansa jugurtin. Maito hapatetaan ja sen jälkeen saatu massa jätetään valumaan muutamiksi tunneiksi harsopusseihin. Kiinteä aines sekoitetaan myöhemmin maitoon ja tällöin valmistuu Suomessakin kaupoissa myytävä juoksevampi skyr-tuote. Antoisan meijerivierailun

jälkeen matkamme jatkui kohti panimoa, jossa saimme nauraa islantilaiselle olutkulttuurille. Olut on ollut Islannissa hyvin pitkään laitonta ja sen valmistaminen sekä myyminen laillistettiin vasta vuonna 1989. Itseironialla varustettu esitys historian hämäristä aina nykypäiviin asti tempaisi meidän mukaansa, eikä itse oluessakaan ollut mitään vikaa. Tiistaina 26.9 starttasimme päivämme Stakkavikin kalanjalostuslaitoksella. Olimme varautuneet kalalta voimakkaasti tuoksuvaan hajumaailmaan mutta yllätykseksemme oli suuri ja herkkänenäisimmätkin vaikuttivat tyytyväisiltä tehokkaan kylmäketjun ansiosta säilyneeseen hämmästyttävän raikkaaseen ilmaan. Laitoksen valokuvauskielto vaikutti ensin liioittelulta mutta tarkemmin asiaan perehdyttyämme ei sitä enää tarvinnut hämmästellä sillä koko laitos oli täynnä huippuunsa viritettyä laadunvalvontaan liittyvää tekniikkaa. Kokonaisuuden kruunasi fileointitilan päälle rakennettu lasilattiainen vierailukeskus, josta oli mahdollista tarkkailla jokaisen yksittäisen työntekijän taitavaa käsityötä. Modernin laitoksen viimeisen päälle viritettyä toimintaa olisikin ollut helppo unohtua katselemaan pitemmäksi aikaa ja hämmästeltävää riitti myös siinä, että laitokselta kalat viedään tuoretuotteena lentorahtina Yhdysvaltoihin kilpailukykyiseen hintaan. Vierailun päätteeksi nautimme vielä herkullisen kalalounaan ja katselimme laitoksen teettämiä veden alla kuvattuja videoita kalas-

Leipomotuotteiden raaka-aineet ovat Islannissa tavallisesti tuontitavaraa.

Skyr valmistetaan valuttamalla hapatettua maitomassaa, joka käyttötarkoituksesta riippuen voidaan sekoittaa maitoon. tustapahtumasta. Videot vakuuttivat meidät kalojen älykkyydestä ja vierailu kokonaisuudessaan islantilaisten kalanjalostusosaamisesta. Matkamme jatkui seuraavaksi Islannin suosituimpaan matkailunähtävyyteen eli Blue Lagoonille, joka on geotermisen laavapellon päällä sijaitseva kylpylä. Tutustuimme alueeseen oppaan johdolla ja kuulimme sen historiasta ja nykyisyydestä kiehtovan kertomuksen. Vierailumme paljasti, että vahingossa syntynyt turkoosin veden täyttämä laguuni on syystä tärkeä matkailukohde. Vieraanvaraisuus ja tunnelma tässä maailmanlaajuisestikin ajatellen uniikissa kohteessa on hiottu loppuunsa. Kylpylän ympäristössä meillä oli myös mahdollisuus hengähtää hetki ja sulatella kaikkea tähän mennessä näkemäämme. Halukkaat pulahtivat lämpimään veteen, toiset vain ihailivat aavemaista laavakentän maisemaa. Virkistäytymistauon jälkeen matka jatkui taas kohti Reykjavikia ja siellä hedelmä-ja vihannestukku Bananar ehfiin. Tukkuvierailu oli meille suomalaisille monella tapaa silmiä avaava. Islanti on omavarainen vain hyvin harvojen elintarvikkeiden suhteen. Perunan tuotanto riittää joinakin vuosina kattamaan oman kulutuksen mutta muuten ylivoimaisesti suurin osa kasviksista tuodaan muualta. Tuontikulttuuri onkin johtanut siihen, että käytännössä kaikki hevi-tuotteet ovat koko ajan sesongissa. Ellei jotain tuotetta saa Euroopasta, niin sitä tuodaan Kaliforniasta ja näin kaikkea on saatavilla aina.

Hellisheiðin voimalaitos sen ympäriltä nousevan kuuman vesihöyryn ympäröimänä. Keskiviikko 27.9 oli viimeinen mutta sitäkin ohjelmantäyteisempi päivämme Islannin ammattimatkalla. Olimme jo kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Islannissa juuri energiaa säästellä ja siksi odotimmekin mielenkiinnolla päivän ensimmäistä kohdetta eli Hellisheiði voimalaitosta. Reykjavikin kaupungin omistama voimalaitos on maan suurin geoterminen voimalaitos, josta kuuma vesi kulkee punaisia putkia pitkin kohti kaupunkia. Kuuman veden poraaminen maan sisältä ja varsinkin sen palauttaminen maan uumeniin edellyttää korkeaa teknologiaa ja kalliita investointeja mutta toisaalta se tarjoaa erittäin edullista energiaa lähes rajattomasti. Energian edullista hintaa kuvaa hyvin se, ettei kukaan edes voimalaitoksella osannut kertoa meille kuuman veden hintaa. Seuraavaksi matkamme kulki ohi Hveragerdin kuumien lähteiden ja pysähdyimmekin ihastelemaan eksoottista höyryävää maisemaan ja samalla tutustuimme kuumien lähteiden hyödyntämiseen turismissa. Oppaidemme johdolla keitimme kananmunia kuumien lähteiden höyryllä ja maistelimme myös kuumien lähteiden leipää. Lähteiden ja upeiden maisemien virkistämänä jatkoimme matkaamme kohti Fridheimarin kasvihuoneita, jossa isäntäpariskunnan johdolla tutustuimme kasvihuoneisiin ja tilan islanninhevosiin. Merkittävintä vierailussamme oli tutustuminen kasvihuoneeseen rakennettuun ravintolatoimintaan.

Tomaattien keskellä on useampi pitkä ruokapöytä, jossa tarjotaan tilan tomaateista valmistettua tomaattikeittoa. Kohde on loistava esimerkki kakkosluokan tomaattien hyötykäytölle ja oman osaamisen kaupallisesta esittelemistä. Ryhmämme lisäksi kasvihuone on koko ajan täynnä muitakin turisteja ja oppaamme osasi kertoa, että lähes aina tilalla on samanmoinen vilinä ja useita busseja pihalla. Pitkäjänteinen yhteistyö matkailuoppaiden kanssa on selvästi kantanut hedelmää ja samalla tunnettavuutta saa myös suomalainen puutarha-alan osaaminen sillä tilan tomaatit kasvavat suomalaisessa kasvualustassa ja isäntä kertoo käyvänsä säännöllisesti hakemassa uutta oppia

Fridheimar hyödyntää kakkosluokan tomaatit tarjoilemalla niistä vierailijoille herkullista tomaattikeittoa keskellä kasvihuoneitaan.

viljelypuolelle Suomesta. Puutarhalta matkamme kulkee seuraavaksi upeiden luontokohteiden ohi emmekä malta olla pysähtymättä Gullfossin vesiputouksilla ja Stokkur-geysirin kohdalla. ”Keskellä ei mitään” sijaitsevat luontokohteetkin on osattu valjastaa hyvin turistikohteiksi. Retkemme viimeisenä yrityskohteena tutustumme Etstidalurin maatilaan, jossa nautimme jäätelöt navetan yhteyteen rakennetussa ravintolassa. Lasiseinän kautta näimme ravintolasta suoraan maidon alkulähteille asti. Jäätelön tuotannon lisäksi tilalla on nykyään myös pienimuotoista majoitustoimintaa. Jotain tilan kannattavuudesta kertoo se, että perheen kolme aikuista lasta perheineen ovat kaikki palanneet pyörittämään tilaa yhteistuumin vanhempiensa kanssa. Jäätelötankkauksen jälkeen oli hyvä jatkaa matkaa kohti viimeistä kohdettamme. Ikiaikainen Islannin parlamenttipaikka Þingvellirin kansallispuistossa Euraasian ja Amerikan mannelaattojen välimaastossa hurmasi meidän tunnelmallaan. Jylhät kerrostuneet kallioseinämät ja värikylläinen ruska iltahämärässä oli mitä parhain päätös tälle ammattimatkalle. Opimme paljon ja ihailimme islantilaisten yrittäjien ammattiylpeyttä. Sulateltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Teksti: Sanna Vähämiko

Kokonaisvaltainen ruokamatkailuelämys: Etstidalurin maatilalla navetta, jäätelötehdas ja -ravintola ovat kaikki saman katon alla.

Kuluttajien monet roolit

Jakamistalouden mallit ruoantuotannossa

Ruuan alkuperä kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa. Monet kuluttajat haluavat tietää eläinten elinoloista ja kasvien viljelyssä käytetyistä menetelmistä. Myös ruoantuotantoon osallistuminen kiinnostaa kuluttajia. Viime vuosina CSA (Community Supported Agriculture) eli kumppanuusmaatalous on yleistynyt Suomessakin. Kumppanuusmaatalouden perustana ovat ruoan tuottajien ja kuluttajien ennakkoon tekemät keskinäiset sopimukset. Kumppanuusmaatalous voi toimia monella tavalla, riippuen sen tavoitteista. Uusien toimintamallien löytämiseksi tuottajan ja kuluttajien vuoropuhelu ja näkökulmien jakaminen ovat tärkeitä. Kuluttaja pääsee tutustumaan tarkemmin ruokansa alkuperään ja hänestä tulee osa ruoantuotannon tarinaa. Kumppanuusmaatalous luo tuottajille mahdollisuuden ennakoida tuotteidensa kysyntää. Kumppanuus lisää toiminnan taloudellista vakautta ja vähentää markkinointi ja myyntityötä. Kumppanukset jakavat yhdessä tuotantoriskit. Kumppanuusmaatalous tarjoaa lisäarvoa, joka muodostuu useamman henkilön osallistumisesta ruoan tuotantoon, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä sekä luottamuksesta. Erälinna ym. (2017) on kuvannut erityyppisiä kumppanuusmaatalouksia, 1) Aktiiviset kuluttajat perustavat yhdessä kumppanuusmaatilan Kumppanuustila voi olla kuluttajien yhdessä perustama. Tuotannosta, työstä ja kustannusten jakamisesta sovitaan yhdessä. Usein yhdessä palkataan päätoiminen viljelijä tai puutarhuri auttamaan käytännön töissä. Sopimus ja yhteinen tavoite muodostavat kumppanuuden. Helsingissä Oma Pelto -kumppanuusmaatilaa pyörittää noin 200 jäsenen Herttoniemen ruokaosuuskunta. Jäsenmaksu oli vuonna 2017 450 euroa/jäsen noin 20 euroa viikossa satokauden ajan. Sillä sai satokautena 18– 21 viikkona reilusti sesongin kasviksia.

Kumppanuusmaatalouden perustana ovat ruoan tuottajien ja kuluttajien ennakkoon tekemät keskinäiset sopimukset. Osuuskunta palkkasi neljä viljelijää viljelemään Vantaalla sijaitsevaa tilaa ja osuuskunnan jäsenet osallistuvat toimintaan talkoilla. Herttoniemen ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo kertoo, että perusmalli on pysynyt saman tyyppisenä aloitusvuodesta 2011. Yksityishenkilöiden lisäksi jäseninä ovat nyt myös päiväkoti, ravintoloita ja ravintolakoulu Perho Lisätietoja https://www. omapelto.fi/tietoa-meista/ 2) Lähiruokayrittäjä myy tai vuokraa osuuksia kuluttajille Tässä kumppanuusmallissa ruoan tuottaja myy tai vuokraa osuuksia kuluttajille, jotka sitoutuvat noutamaan satonsa. Mallin etuna on, että ruoan tuottaja voi keskittyä tuottamiseen markkinoinnin sijaan. Hän tietää kenelle ja paljonko tuottaa. Kuluttaja tietää puolestaan kuinka ruoka on tuotettu ja voi kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan osallistua ja/tai käydä tutustumassa tuotantoon. Osallisuuden laajetessa kuluttaja kiinnittyy vahvemmin osaksi ruoan tuotantoa ja tarinaa. Espoolainen omenanviljelijä Rikard Korkman myy Minun omenapuu -verkkokaupassa omenasatonsa ennakkoon. Sopimuspohjaisessa suoramyynti-

mallissa Oma omenapuu asiakas ostaa osuuden sadosta. Puut nimikoidaan ja numeroidaan ja asiakas voi käydä seuraamassa omenapuun kehitystä pitkin satokautta. Asiakkaan tehtäväksi jää käydä poimimassa tai noutamassa puulaatikoihin valmiiksi poimitut omenat. Kaarinassa Livian maaseutuopistossa harjoitetaan kumppanuusmaataloutta vuokraamalla omenapuita ja pensasmustikoita. 3) Lähiruokayrittäjät organisoivat yhdessä kumppanuusmaatilan Ruoan tuottajat voivat keskenään perustaa kumppanuusmaatilan. Esimerkiksi tuotanto-, myynti- ja markkinointipanostukset ja -resurssit voidaan saada tehokkaampaan käyttöön. Töiden jakaminen mahdollistaa tuottajille vapaaviikkoja ja kenties uudenlaisten toimintojen innovointia. Vuodesta 2007 lähtien Hyvätuuli Highlandia on pyörittänyt kolme itsenäistä maatilaa: Nurkkalan, Honkalan ja Pohjalaisen tila. Heidän sopimusmuotonsa on yhteistyösopimus. Eläimet laiduntavat samoissa laumoissa riippumatta omistajasta. Hyvätuuli Highlandissa yksi kolmesta tilasta on

13 viikon vuorollaan vastuussa arkirutiinin pyörittämisestä, yksi osallistuu tilan töihin ja kolmas pitää vapaata. Lisätietoa: yrittajatarinat

www.ranchising.fi/

Lisälukemista: LähiSos-hankkeen tuottama Lähiruoka koukuttaa -verkkojulkaisu. Erälinna ym. 2017. http://www.lähiruokakoukuttaa.fi Teksti: Leena Arjanne, Turun yliopiston Brahea-keskus

Kumppanuusmaatalous tarjoaa lisäarvoa, joka muodostuu useamman henkilön osallistumisesta ruoan tuotantoon, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä sekä luottamuksesta.

Vauhtia ja vakautta joukkorahoituksesta Elintarvikeyritykset voivat hakea kasvuun ja kehitykseen vauhtia joukkorahoituksesta. Joukkorahoitus on kansainvälisesti vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, teoksen tai tuotekehitysprojektin rahoittamiseen (Suomi 2017). Investoinnit, kuten laitehankinnat, tuotekehitys ja viennin avaaminen ovat elintarvikeyritysten joukkorahoituskampanjoiden tyypillisiä kohteita. Joukkorahoituksen avulla yritys saa myös näkyvyyttä ja voi sitouttaa asiakkaita. Joukkorahoittaminen voi olla lahjoitus, laina tai sijoitus (osake). Joukkorahoitusalustoja erilaisia. Suomisen Maito Oy hankki joukkorahoitusta Osuuspankin tarjoamalla alustalla. Samsara Oy:n leipomo haki joukkorahoitusta EHTA raha alustalla Hyvinkään Palopuroon.

Case-esimerkki, Kuura cider Oy Lisätietoja joukkorahoituksesta: • Markus Suomi, 26.10.2017 HUMAK,Joukkorahoitusmahdollisuudet -esitys 26.10.2017 (http://vs-lähiruoka.fi/tietopankki/esitykset/) http://www.maaseutupolitiikka.fi/ materiaalipankki/uutiset_ja_tiedotteet/joukkorahoitus_maaseudulla-webinaari_19.1.2018_klo_10-11. html • TEKES: Askelmerkkejä joukkorahoitukseen • Valtiovarainministeriö • Finanssivalvonta • Mesenaatti • Insvesdor • FellowFinance Teksti: Leena Arjanne, Turun yliopiston Brahea-keskus

Vuonna 2014 perustetussa Kuura Ciderissä on kokemusta joukkorahoituksesta. Siiderimön perustajan Petri Halmetojan mielestä joukkorahoituksen hyvä puoli on, että oman rahansa sijoittajat sitoutuvat samalla edistämään yrityksen markkinointia. Halmetoja on rakentanut yrityksen ympärille yhteisöllisyyttä keräämällä kuluttajilta investointirahoituksen lisäksi raaka-ainetta eli omenoita. Vuosi 2016 muistetaan runsassatoisena omenasyksynä. Fiskarsin lähiympäristön kotitalouksien ylijäämäomenoiden lahjoittajat saivat vastalahjaksi siideriä ja ennen muuta jalan sijaa yrityksen tarinassa. – Porukka pääsi eroon yhteensä 3000 kilon ylimäärästä ja saivat vastineeksi ammattilaisten valmistamaa omaa siideriä. Kaikki olivat tyytyväisiä, Halmetoja kertoo.

Yrityskuulumisia

Uusi ruokamatkailuyritys saaristoon Yrittäjät Outi ja Sam Fagerlund hankkivat Houtskäristä vanhan kansakoulun ja kunnostivat siitä uuden lähiruokamatkailu- ja majoituskohteen. Saariston talvimatkailijat voivat majoittua Hyppeis Värdshusissa jo nyt. Outi Fagerlund kertoo, että paikka perustettiin tarpeeseen, koska saariston rengasreitillä matkailevat eivät ole aiemmin voineet majoittua saarella tämän tasoisessa paikassa. Kesäsesongista odotetaankin vilkasta. Rakennuksessa on ollut aiemminkin matkailuun liittyvää toimintaa ja välillä se on ollut tyhjillään. Fagerlundien visiona on ollut luoda kodikas pieni perhehotelli. Saariston ruokakulttuuria hän kuvailee konstailemattomaksi joka perustuu hyviin raaka-aineisiin. – Kun tullaan pienelle paikkakunnalle, asiakkaat odottavat että ruokaan on panostettu. Isompien kaupunkien ravintoloissa asiakkaat eivät ehkä oleta, että ruuan alkuperästä osataan kertoa yhtä paljon kuin pienissä paikallisravintoloissa, hän vertaa. Lähiruoan arvostus tuleekin näkymään ruokalistalla. – Haluamme nostaa lähituottajia esiin ja samalla työllistää itsemme lisäksi muitakin saaristossa. Meille yhteistyö pientuottajien kanssa on tärkeää, Outi Fagerlund toteaa. Useimmat matkailijat odottavat saavansa saaristossa paikallista tuoretta kalaa. Alueella kuten muuallakin saaristossa on ajoittain haasteena saada paikallista saalista. Outi haluaisi pystyä työllistämään lähikalastajan yhdessä lähiympäristön ammattikeittiöiden kanssa. Lähialue, muu saaristo ja etenkin Ahvenanmaa pystyvät kuitenkin tuottamaan suuren osan keittiössä käytettävistä raaka-aineista. Lähialueella ja -saarissa viljellään perunaa, hedelmiä, juureksia ja vihanneksia niin avomaalla kuin kasvihuoneessa sekä kasvatetaan lampaita sekä lihaa ja valmistetaan pienpanimojuomia. Omaa myllyä Houtskärissä ei ole, joten jauhot Fagerlundit hakevat mantereelta. Yritys markkinoi asiakkailleen monikanavaisesti. Nettisivuilta kävijä voi lukea tarinoita paikallishistoriasta, tutustua lähistön ruoan tuottajiin ja heidän tuotteisiinsa. Hyppeis näkyy sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja Twitterissä, joissa se välittää

Outi Fagerlund rohkaisee nauttimaan saaristoluonnosta kaikkina vuodenaikoina. Kuvaaja Laura La Monaca tunnelmakuvia hotellilta ja saariston luonnosta. Koska saaristo on ainutlaatuinen paikka jokaisena vuodenaikana, matkailuyrittäjän näkökulmasta kävijöitä soisi tulevan ympärivuotisesti. Valitettavaa kuitenkin on, kuinka pienen osan vuodesta matkailusesonki kestää. Tällä hetkellä majoitus- ja ruokapaikkoja on harvakseltaan auki talvisin ja syksyisin. VisitFinland on tehnyt hyvää saariston markkinointityötä. Aktiivisilla ja ajan hermolla

liikkuvilla Fagerlundeilla on kypsynyt myös oma idea, miten matkailijat saataisiin houkuteltua saaristoon ympärivuotisesti. – Luodaan saariston ruokareitti. Kannustetaan ruokamatkailukohteet yhteistyöhön keskenään. Ostoskeskuksiinkin houkutellaan ihmisiä ravintoloilla, samoin Turkuun, miksei saaristoonkin? Lisäetuna meillä on tarjota upeita maisemia, Fagerlund kiteyttää.

15 Fakta: •Yrittäjät Outi ja Sam Fagerlund •Hyppeis Värdshus, hotelli Houtskärissa ja kesällä 2018 myös ravintola. •6 huonetta, 16 petipaikkaa •Lähiruokaan keskittyvä ravintola joka työllistää kokkeja ja tarjoiluhenkilökuntaa •Myynnissä myös paikallisten tekemiä käsitöitä •Aiemmin Sam on toiminut yrittäjänä ja Outi viestinnässä Lisätietoja http://www.hotelhyppeis.fi/, outi@hotelhyppeis.fi

Kuvaaja Outi Fagerlund

Teksti: Leena Arjanne, Turun yliopiston Brahea-keskus

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin Pieni tai keskisuuri elintarvikeyritys, joka haluaa myydä tuotteitaan ulkomaisilla markkinoilla, voi tällä hetkellä saada monenlaista apua viennin aloittamiseen ja tuotekehitykseen. Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaarissa kuultiin kannustavia sanoja suomalaisten elintarvikkeiden suuresta vientipotentiaalista. ”Hankalat olosuhteet on osattu kesyttää”, kiteytti Jaana Kotro Luonnonvarakeskuksesta. Arktisella ruualla tarkoitetaan Suomen neljän vuodenajan karaisemia ainutlaatuisia, puhtaita raaka-aineita ja tuotteita, jotka ovat kasvaneet puhtaassa ilmassa, vedessä ja maaperässä, ja joiden alkuperä on jäljitettävissä. Tulevaisuuden ruokatrendejä ovatkin paitsi luonnonmukaisuus, myös hyvinvointi, nostalgia, vastuullisuus, tuoteturvallisuus, mielihyvä ja palkinnot, puolivalmisteet sekä on-the-go -tuotteet. Finpron Food from Finland -ohjelman Esa Wrang korosti, että vientiä suunnittelevien pk-yritysten kannattaa selvittää mahdollisuutensa erityisesti premium-tuotteiden markkinoilla. ”Viennin onnistumistarinansa avasi Finnish Plant:n yrittäjä Matti Kotaja Huittisten Vampulasta. Hän

on yhdessä vaimonsa Tuuli Kotajan kanssa hionut ruusun terälehtihillon tuotteeksi, jota myydään tällä hetkellä mm. Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Neuvottelut myös mm. Etelä-Koreaan ja Kiinaankin ovat alkaneet. ”Meille hyvä kumppani on ollut Skandinaavisia Life Style -tuotteita etenkin Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan markkinoiva verkkokauppa Kidemaa.com”, Kotajat kertoivat. Ice Age Water Ltd Finland:n tuotannosta vastaava Samuel Sarjan vientituote on suomalainen, maailman puhtaimmaksikin tunnustettu, vesi. Vesi pullotetaan suomalaisten suunnittelijoiden ja valmistajien design-pulloihin. Yrityksen tavoite on olla Suomen markkinajohtaja premium-vesi-markkinoilla vuonna 2018. Maailmalla premium-veden markkinoiden painopiste on etenkin Aasian ja Persianlahden maissa. Sarja nosti yrityksen onnistumisiksi ensiesiintymisen Amber Loungessa Sinagaporen F1-GP:ssä sekä joulupukkiyhteistyön. Wrang muistutti, että etenkin kansainvälistyessään yritysten kannattaa toimia yhdessä: ”Viennissä rajalliset resurssit kannattaa yhdistää.” Food from Finland -kasvuohjelman toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa, tähdäten markkinoiden avaamiseen, oikeiden kumppaneiden löytämiseen ja kauppoihin.

Finnish Food Innovations -ohjelman koordinaattori Eeva-Liisa Lilja kuvaili elintarvikkeen brändiä kokemukseksi, jossa pakkauksen visuaalinen koodisto, mutta myös maistattamisen merkitys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ohjelma opastaa elintarvikealan pk-yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita kansanvälisille markkinoille. Evira auttaa pk-yrityksiä neuvomalla elintarvikeviranomaisasioissa, kouluttamalla ja tarjoamalla valmennusta yrityksille. Käynnissä olevassa pk-vientihankkeessa neuvonnan tueksi Evira laatii verkkomateriaalia ja järjestää vientikoulutuksia. Hankkeen myötä tarjolla on runsaasti avointa maksutonta neuvontamateriaalia sekä maksullisia tilauspalveluja. Lisätietoja: Juttu on koostettu -Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaarin pohjalta, joka järjestettiin Turussa 8.11.2017. Food from Finland -kasvuohjelma http://www.exportfinland.fi/ food-from-finland Finnish Food Innovations -ohjelma http://finnishfoodinnovations. fi/ Eviran pk-vientihanke https:// www.evira.fi/elintarvikkeet/tuonti-ja-vienti/ Teksti: Leena Arjanne, Turun yliopiston Brahea-keskus

Itella Oyj

LounaFoodin yhteystiedot

Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät

Turun yliopiston Brahea-keskus 20014 TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Joukahaisenkatu 3 B, 5. kerros)

Loimaan kaupungin yrityspalvelut Marianna Pajula 02 761 4347 marianna.pajula@loimaa.fi

Suunnittelija Leena Arjanne puh. 050 357 9204 leena.arjanne@utu.fi

Auranmaan yrityspalvelut http://www.auranmaanyp.fi

Projektipäällikkö Leena Erälinna puh. 040 684 7450 leena.eralinna@utu.fi Projektipäällikkö Mervi Louhivaara puh. 0400 260 390 mervi.louhivaara@utu.fi Projektipäällikkö Johanna Mattila puh. 040 565 8121 johanna.mattila@utu.fi Projektipäällikkö Päivi Töyli puh. 040 189 1929 paivi.toyli@utu.fi Kehittämispäällikkö Heidi Valtari puh. 0400 487 160 heidi.valtari@utu.fi Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh. 040 484 3556 sanna.vahamiko@utu.fi

Paikallista yritysneuvontaa

Yrityssalo Oy Jukka Heinonen 044 546 0035 jukka.heinonen@yrityssalo.fi www.yrityssalo.fi Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Mats Nurmio 0400 539 179 mats.nurmio@kimitoon.fi www.kemionsaari.fi Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Markku Määttänen 050 559 0534 markku.maattanen@potkuri.fi www.potkuri.fi Ukipolis Oy Heidi Jaakkola 044 773 2212 heidi.jaakkola@ukipolis.fi http://ukipolis.fi/

Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Taina Sainio 044 067 4434 jokivarsi@jokivarsi.org www.jokivarsi.org Ykkösakseli ry Maarit Teuri 0440 982 236 maarit.teuri@ykkosakseli.fi toimisto@ykkosakseli.fi www.ykkosakseli.fi I samma båt – samassa veneessä rf ry Emil Oljemark 0400 718 913 emil.oljemark@sameboat.fi www.sameboat.fi Varsin Hyvä ry Pia Poikonen 050 338 3867 pia.poikonen@lieto.fi www.varsinhyva.fi Ravakka ry Ulla Kallio 0440 344345 ulla.kallio@ravakka.fi toimisto@ravakka.fi, www.ravakka.fi

Twitterissä @Aitojamakuja tai #aitojamakuja Facebookissa avoin sivu: www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi Sivustolla on jo yli 2 000 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan yli 200 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja LounaFoodista.