Uutiset marraskuu 2016 by VS-lähiruoka

Tilateurastamo aloitti toimintansa syyskuussa s. 3 Makuvakka madaltaa kynnystä elintarvikealan yrittäjyyteen s. 8

uutiset LounaFood

Marraskuu 2016

VS-LÄHIRUOKA.FI sivusto on varsinaissuomalaisen elintarvikeyrittäjän tietolaari, josta löydät ajankohtaiset tapahtumat sekä materiaalit, julkaisut ja oppaat

Terveiset LounaFoodista

LounaFood

Verkostoissa on voimaa!

otimaisen ruoan kysyntä ja kuluttajien tahto tukea paikallista yrittäjyyttä on yhä kasvussa (Gallup Elintarviketieto 2016). Viime vuonna suuren invaasion saavuttaneet vaihtoehtoiset jakelukanavat kuten REKO-renkaat ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana alueellista ruokajärjestelmää. Jo pelkästään VarsinaisSuomessa REKO-renkaita toimii kymmenkunta ja koko Suomessa yli 150 kpl. Tietoa renkaista, niiden sijainnista sekä toiminnasta löytyy näppärästi www.aitojamakuja.fi sivuilta. Uusien jakeluratkaisujen yleistyminen on tuonut positiivista tuulta koko ruokabisnekseen, muttei tokikaan ole poistanut yleisen taloustilanteen aikaansaamaa toimintaympäristön alavireyttä. Ostajat ovat varovaisia tehdessään hankintapäätöksiä ja –sopimuksia. Tämä vaatii ekstraponnisteluita yritysten myyntitoimenpiteissä.

uutiset

Yritysten markkinoinnin ja myynnin tuleekin olla koko ajan askeleen edellä kuluttajien sekä sisäänostajien toiveita. Elintarviketurvallisuudesta sekä lainsäädännön uudistuksista tulee olla koko ajan valppaana. Pienyrittäjän arki koostuu hyvin erilaisista asioista, joiden suorittaminen ammattimaisella ja huolellisella tavalla, koettelee yrittäjän jaksamista. Tämä lisää erilaisten verkostojen tärkeyttä osana pienyrittäjän arkea. Yrittäjien on mahdollista hyödyntää monenlaisten heitä palvelevien tahojen apua, rahoituslähteitä ja osaamista aina kun avun tarpeessa ovat. Kehittämishankkeet tarjoavat hyvin apuja opastuksen, selvitysten, infotilaisuuksien, handson koulutusten, asiantuntijatreffien yms. kautta. Lisäksi erilaiset kasvuohjelmat, kuten Maaseutuohjelman KasvuOpen https://www. kasvuopen.fi/, antavat käytännön työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen. Tutustu verkostoihin lehden jutuissa, http://vs-lähiruoka.fi/ -sivuilta sekä esimerkiksi LounaFood facebook -sivujen kautta.

Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Kuvat: Turun yliopiston Braheakeskus ellei toisin mainita kuvien yhteydessä.

Aineisto on toteutettu osana Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanketta. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 ja sitä rahoittavat VarsinaisSuomen ely-keskus 90 % ja Varsinais-Suomen kunnat 10 %.

Tilateurastamo aloitti toimintansa syyskuussa Lounaissuomalaisten ruoka- ja matkailualan toimijoiden verkostoitumisretki Vakka-Suomeen käynnistyi Vehmaalta Tiina ja Toni Hokunin yrityksestä. Tilateurastamo Vallan Maukas Oy aloitti toimintansa syyskuussa. Vallilan tilalla on sekä emakko- että lihasikala. Kaiken kaikkiaan tilalla on noin 100 emakkoa ja niiden porsaat sekä yhteensä noin 900 eri-ikäistä lihasikaa.

ja yhteistyökumppaneiden verkosto laajeni. Mm. Eviran Hokunit ottivat jo hyvissä ajoin mukaan teurastamon suunnitteluprosessiin. Kaksi vuotta kului erilaisten laskelmien, investointisuunnitelmien, pohjapiirustusten sekä rahoitussuunnitelman tekemiseen. ”Oikeastaan kaikki asiat oli selvitettävä itse alusta lähtien. Erityisen haastavaa oli erilaisten EU-lainsäädäntöjen lukeminen ja ymmärtäminen, miten sitä tullaan soveltamaan käytäntöön”, huokaa Tiina Hokuni. Loppujen lopuksi Eviralta tuli hyväksyntä laitoksen toiminnalle ja ELYltä myönteinen päätös investointituelle. ”Sikojen lisäksi teurastamossa

kertoo Toni Hokuni. Tällä hetkellä siat tulevat omalta tilalta. Eläimen hyvinvoinnin lisäksi lyhyt kuljetusmatka teurastamoon ja eläimen stressin vähentäminen ovat suorassa yhteydessä parempaan lihan laatuun. ”2.9. juhlittiin myymälän avajaisia. Arvioimme, että kävijöitä saattaisi tulla pari sataa, mutta suosio yllätti meidät iloisesti. Avajaispäivänä tilalla vieraili 500 - 600 kävijää”, muistelevat Tiina ja Toni. Myymälän keskeisiä asiakkaita ovat niin alueen asukkaat kuin kesämökkiläisetkin. Vielä tähän mennessä sitä ei ole juurikaan tarvinnut mainostaa vaan tieto on levinnyt puskaradion ja sosiaalisen median välityksellä. Myymälä on avoinna perjantaisin, jolloin asiakkaita käy noin 100. Myymälän lisäksi tuotteita myydään REKO-renkaiden kautta. ”Markkinointiin pitäisi aina olla enemmän aikaa ja seuraavaksi tarkoituksena onkin käynnistää keskustelut sekä kaupan että ravintoloiden edustajien kanssa”, Toni suunnittelee. Yrittäjäpariskunta kiittelee muilta saman alan yrittäjiltä saamaansa tukea. Neuvoja ja opastusta teurastuksen aloittamiseen on saatu avoimesti.

Tavanomaisten sikojen lisäksi tilalla kasvatetaan mangalitzaa eli ns. villapossuja Vuonna 2003 tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos. Tiina ja Toni Hokuni olivat aiemmin tehneet työuraa Salossa Nokian matkapuhelintehtaalla. Toimintaympäristön muutos olikin melkoinen. Sukupolvenvaihdosta lähtien uusien yrittäjien mielessä on ollut ajatus yritystoiminnan kehittämisestä. ”Oli selvää, ettei perinteisellä sianlihantuotannolla näy valoa tunnelin päässä, jotain tarvitsi tehdä”, tiivistää Toni Hokuni. Hokunit keräsivät tietoa alan uusista liiketoiminta mahdollisuuksista sekä lainsäädännöstä, osallistuivat aktiivisesti liha-alaan ja teurastamoihin liittyviin koulutustilaisuuksiin sekä mm. Brahean järjestämälle pienteurastamo –opintomatkalle. Ammattitaidon hankkiminen on tärkeä asia. Tiina suoritti Hämeenlinnassa lihanjalostajan ammattitutkinnon ja Toni on pätevöitynyt näyttötutkinnolla mm. oikeaoppiseen eläimen tainnuttamiseen. Asia kerrallaan tietoa karttui

on lupa teurastaa lampaita, vuohia, hevosia sekä nautoja. Jonkun verran onkin tullut kyselyitä juuri alueen lampureilta rahtiteurastuspalvelusta”,

Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus

Teurastukset tehdään näin aluksi kerran viikossa, aina maanantaisin. Täydellä kapasiteetilla voitaisiin päivässä teurastaa 50 sikaa, mutta vielä nihin määrin ei ole päästy.

Yrityskuulumisia

”Suomalaisuus ja aitous ohjaavat Vakka-Suomen Panimon toimintaa” Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö perustettiin vuonna 2007 Uudessakaupungissa. Panimon ominta alaa on tehdä pieniä eriä laadukkaita erikoisoluita. Asiakkaiden oluet voidaan varustaa omalla etiketillä - ja tarvittaessa myös oluen resepti voidaan sovittaa asiakkaan toiveiden mukaan oman maun mukaiseksi. Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö työllistää 9 henkilöä. Oluttuotteiden lisäksi Panimossa valmistuvat erilaiset alihankintana tehdyt siiderit, limonadit sekä long drinkit. VakkaSuomessa valmistetaan esimerkiksi Raikastamo Oy:n limonadit.

Hankeuutisia

Uudet tuotantotilat ovat avanneet erilaisia mahdollisuuksia tuotannon ja tuotteiden suunnitteluun sekä valmistukseen.

Paikallisista elintarvikkeista uutta bisnestä -pilottitehdas Salossa Perniöläinen Ari Viitanen Ruoka Vuorisalo Oy:sta on kehitellyt uuden konseptin elintarviketuottajien, jalostajien ja logistiikkatoimijoiden yhteistyöstä paikallisesti tuotetun elintarvikkeen, esimerkiksi kotiruoan saamiseksi kaupan hyllylle. Ari Viitanen: ”Tarkoitus on saada ruokaalan toimijat valmistamaan lisäaineetonta lähi- ja kotiruokaa” ja viittaa eurooppalaisen elintarviketuotannon maihinnousuun Suomessa. Hän esitteli ajatuksiaan Yrityssalo Oy:n tilaisuudessa 13.9.2016. Viitanen on käynnistänyt viime keväänä Makuja maakunnista -hank-

Timo Pitkänen esittelee tuotantotiloja kävijöille. Panimon oluet ovat useasti palkittu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kisoissa, esimerkiksi useita palkintosijoja on tullut European Beer Star -kisassa. Lisäksi, panimon Pils -tuotteet ovat Keliakialiiton hyväksymiä gluteenittomia tuotteita, joiden valmistusprosessin salaisuutta vaalitaan tarkkuudella. Jakelun järjestäminen on pienelle yritykselle aina iso asia ratkaistavaksi. Alkuaikojen omasta pakettiautojakelusta on menty kuljetustenkin osalta eteenpäin, eli panimolla on tänä päivänä kattava verkko hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kautta panimon tuotteet ovat saatavilla kautta

koko Suomen maan. Vaikka tehokas jakelu on toiminnan kulmakiviä, niin tuotteiden suoramyynti loppuasiakkaille on erittäin tärkeää. ”Suoramyynnille on olemassa sosiaalinen tilaus”, vahvistaa Timo Pitkänen. Erikoistuotteiden valmistus kasvattaa suosiotaan. Esimerkiksi Savoy hunajaolut valmistetaan Savoyn kattoterassilla olevien omien mehiläispesien hunajasta. Oluenvalmistuksen sivutuotteena syntyvä mäski hyödynnetään 100 %:sti eläinten rehuna.

keen, joka on tarjoamassa kaupoille ensimmäisiä tuotteitaan, kuten leipää ja uuniruokaa kuluvan syksyn aikana. Pilottialueina toimivat Salo ja Turku. Tarkoituksena on levittää konsepti koko maahan. Ruoka Vuorisalo Oy tarjoaa konseptiaan kuukausimaksua vastaan erilaisille ruokaketjun toimijoille, tärkein kriteeri on elintarvikehuoneistoksi hyväksytty keittiö. Palveluun sisältyy ravintoarvolaskenta, valmistettavan tuotteen EANviivakoodi, automaattisen tilauspalveluyhteyden luonti, etiketin ja valmistusprosessin suunnittelu, avustaminen pakkauksen valitsemisessa sekä laaja verkosto ja yhteydet eri tahojen kuten vähittäiskauppojen kanssa. Paikalliset ruokakauppiaat toteavat olevan entistä helpompaa saada

paikallisia elintarvikkeita kaupan hyllylle. Perniön K-Supermarketin kauppias Jukka-Pekka Koskinen totesi olevan mahdollista sopia myynnistä jopa ensitapaamisella. Suur-Seudun Osuuskaupan Heidi Währn puolestaan kertoi, ettei myöskään määrien tarvitse olla suuria.

Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus

Teksti: Jukka Heinonen Ota yhteyttä: www.makujamaakunnista.fi Ari Viitanen, 0400-593602 ari.viitanen@ruokavuorisalo.fi Jukka Heinonen, 044-5460035 Yrityssalo Oy jukka.heinonen@yrityssalo.fi Maija Pirvola, 044-5157637 Yrityssalo Oy maija.pirvola@yrityssalo.fi

uosi on edennyt vauhdikkaasti ruokaketjun toimijoiden yhteistyön lisäämisessä, uusien yritysten aktivoimisessa mukaan ruokasektorille, erilaisissa ruokatapahtumissa, ruokaketjun oppilaitosten yhtesityön tiivistaämisen sekä verkoistoitumisretkien puitteissa. Näistä on koostunut Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hankkeen ensimmäinen vuosi.

Osta tilalta 10.9. - parhaita paloja ammattilaisreissulta Valtakunnallista Osta tilalta – päivää vietettiin 10.9. (https://ostatilalta.fi/). Tapahtuman tarkoituksena oli nostaa esille lähiruoan tuottajia, kertoa maatilan arjesta sekä lisätä niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin vuoropuhelua maatilayrittäjien kanssa. Varsinais-Suomessa panostettiin lisäämään erityisesti päivittäistavarakaupan, HoReCa –sektorin sekä muiden sidosryhmien tietoisuutta maatilojen toimintatavoista sekä luoda uusia kumppanuuksia ruokaketjun eri tahojen välillä. Hop on-hop off -matkamme suuntautui kuudelle Turun seudun maatilalle. Meinikkalan tilalla Rymättylän Aaslalla viljellään varhais-, kesä- ja syysperunaa, juureksia, kuten punajuurta, keltajuurta, porkkanaa, keltasipulia ja punasipulia http://www. meinikkalantila.com/ .

Lammastila Sikka Talu sijaitsee Rymättylän Salonkylässä. Yrittäjät Katja ja Alar ovat innovatiivisia ja eteenpäin katsovia yrittäjiä http:// www.saaristolaislammas.fi/etusivu/ . Vierailijoiden ostoskasseihin sujahtivat niin herkulliset lampaan maksat kuin jäätelöpikaritkin.

Hankeuutisia

Liikeidean perustana on alkuperäisympäristössään kasvatettu ahvenanmaanlammas ja lypsyyn jalostettu itäfriisiläinen maitolammas.

Yrittäjä Katja Sikka esitteli vieraille tilan toimintaa. Heidän tilallaan valmistuu mm. Suomen ainoat lampaanmaidosta tehdyt jäätelöt.

Yrittäjä Pasi Vehmanen (oranssi paita) kertoi mukaansatempaavasti perunan Tiedätkö muuten, mistä johtuu ettei aina jauhoisesta perunalajikkeesta oikeanlaisesta käsittelystä ja käyttövinkeistä. Moni mukana olleista ravintola- saakaan sametin pehmeää perunamuusia. Syynä voi olla se, että alan ammattilaisista oppi uusia niksejä perunan käsittelyyn. peruna on nostettu liian varhain eikä sen ominaisuudet ole päässeet vielä kehittymään tarpeeksi pitkään. Jokainen perunalaji vaatii sille tyypillisen kasvukauden ennen kuin sille jalostetut ominaisuudet ovat parhaimmillaan.

Hankeuutisia

6 Mikolan luomutilan yrittäjä Tita-Marjut Salonen otti vierailijat avosylin vastaan puodin pihalla. Mikolan luomutilalla viljellään luomuvihanneksia ja kasviksia sekä kesäkukkia. Lisäksi, puodissa myydään muiden lähialueen yrittäjien herkullisia tuotteita, kuten leipää, juustoja, jäätelöä.

Siemenviljan ja avomaan vihannesten viljelyyn sekä kalkkunoiden kasvatukseen keskittynyt Hanhialan tila sijaitsee Paimion keskustan tuntumassa Preitilässä, http://www.hanhialantila.net . Grelsbölen tilan myyntikioski ja yrittäjä Miia Juvankoski http://www.grelsbole.fi/ .

Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus Yrittäjä Markus Isotalo kertoi vieraille kalkkunan kasvatuksesta sekä antoi kalkkunatuotteiden käyttövinkkejä niin arkeen kuin juhlaankin.

Mikolan luomutila on keskeinen luomualan yritys Turun seudulla. Kuvassa yrittäjä Tita-Marjut Salonen.

Tilalla kasvatetaan mm. herkullisia luomu punasipuleja, tomaatteja, kesäkurpitsoja ja kurkkuja

Kamparsin luomutilalla viljellään mm. varhaisperunaa ja juureksia, eri viljalajeja viljelykierron mukaan. Tilalla on puoti, jossa myydään myös muiden yritysten tuotteita sekä kesäkahvila. Lisäksi, tilan pihalla voi ihastella kesälampaita sekä kanoja. Kamparsin luomutilan yrittäjät Jaana Elo ja Eero Liikkanen ottivat vieraat ilolla vastaan. Erityisesti vieraita kiinnostivat tilan ainutlaatuiset luomusertifioidut metsät sekä niiden käyttö- ja kehittämismahdollisuudet. Matkan viimeinen etappi oli Grelsbölen tila Sauvon Karunassa. Tilan yrittäjä on oikea tehopakkaus, jolta onnistuu niin tilan peltotyöt, pitopalvelu, leipomo sekä mm. marjajalosteiden valmistus. Tilan erikoisuus tyrni-omena glögi löysi tiensä usean vierailijan ostoskoriin.

http://www.mikolanluomutila.org/ .

Kuvateksti: Kamparsin luomutila sijaitsee kuvan kauniilla paikalla Sauvon Karunassa, facebook Kamparsin luomutila.

Ota yhteyttä: Turku ja Turun seutu sekä hankkeen koordinointi ja maakunnallinen viestintä: Johanna ja Mervi (yhteystiedot takakannessa) Loimaan seutu: Lasse Alisaari lasse.alisaari@novida.fi puh. 044 790 1320 Salon seutu: Jukka Heinonen jukka.heinonen@yrityssalo.fi puh. 044 546 0043 Turunmaa: Margot Wikström margot.wikstrom@pargas.fi puh. 040 735 05 93 Vakka-Suomi: Heidi Jaakkola heidi.jaakkola@ukipolis.fi puh. 044 773 22 12

Vihdoinkin Artesaaniruuan mestaruuskilpailut Suomessa Artesaaniruoka on käännös ruotsinkielisestä ”mathantverk”-sanasta. Määritelmä on kotoisin Ruotsista, jossa sen mukaisesti on toimijoita koulutettu jo 20 vuoden ajan koulutuskeskus Eldrimnerissä, Jämtlannissa. Ruotsinkielinen sana ”Mathantverk” tarkoittaa elintarvikkeen jalostusta käsityönä. Lisäksi valmistuksessa käytetään niin vähän lisäaineita kuin mahdollista.

Suomessa on tällä hetkellä meneillään jo toinen ruotsinkielinen artesaaniruokakoulutushanke. Eldrimnerin kehittämän määritelmän mukaisesti ( www.eldrimner. com ): ”Pienimuotoinen ´mathantverk´ luo ainutlaatuisia tuotteita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa jalostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tuloksena on terveellisiä tuotteita ilman tarpeettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle ´mathantverkille´ on tunnusomaista luonnollisten prosessien hyödyntäminen niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotantoketjussa. Pienimuotoinen ´mathantverk´ tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäivän kuluttajan ulottuville.”

Lokakuun alussa Tammisaaressa järjestettiin suurtapahtuma ”Artesaaniruuan SM-kilpailu”, jonka yhteydessä oli myös laajalti alaan liittyviä seminaareja sekä yritysvierailuja. Koko tapahtuman tarkoitus oli mm. tuoda yhteen kaikki Suomessa pienimuotoisesti jalostavat henkilöt. Koska suurin osa seminaareista olivat ruotsinkielisiä, karsi se pois osallistujia. Mukavasti oli kuitenkin väkeä saapunut paikalle ja uusia tuttavuuksia ja yhteistyökuvioita luotiin ristiin rastiin. Iloista puheensorinaa kuului monella kielellä ja käyntikortteja vaihdettiin. Tunnelma oli rento, olimmehan me korkeakoulussa, jossa jo ennestään liikkuu rentoja opiskelijoita. Työ oli tehtävä tunnollisesti ja oikeudenmukaisesti. Tuomariston työskentelyä oli mahdollisuus seurata ”livenä”. Tuskin maltoimme odottaa keskiviikkoillan huipentumista suureen palkintojenjakogaalaan, joka järjestettiin tunnelmallisessa Fiskarsin ruukkikylässä. Siellä juhlasali oli katettu kuin kuninkaallisille, ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, sillä juontajana toimi urheiluselostaja Kaj Kunnas. Upean lähiruokaillallisen lomassa saimme kuulla voittajien nimet, ja nähdä sitä iloa ja onnea, yllätystäkin, jonka kultamitalin saaminen herätti. Tämä on tapahtuma, jolle jo on luvassa jatkoa. Itse toivon, että se saisi Suomessakin pysyvän jalansijan, jotta ruoka-artesaanit voisivat kehitellä tuotteitaan seuraavaa vuotta varten.

Vägen till guldmedaljen Du som kört Åbovägen in mot Kimito kan inte ha undgått att se Närbodens stora skylt vid vägen. Sabina och Torsten Ekholm började odla jordgubbar och ärter år 2002 på Torstens hemgård. Dessa plockades av ungdomar från orten, och såldes vid vägen, på bara ett litet bord. Läget är det perfekta, precis vid Kimitovägen där både fastbosatta och deltidsboende kör. Av kunderna är uppskattningsvis under hälften ortsbor, resten kommer utifrån. År 2012 utvidgade de gårdsförsäljningen för att kunna betjäna kunderna ännu bättre. Närboden grundades, en stor skylt blev uppsatt vid vägen och samtidigt började Sabina sin ettåriga mathantverksutbildning. Redan innan utbildningen hade hon förädlat bär i 2 – 3 års tid. Hon kokade småskaligt, med syltsocker och gelatin.

Lisää tapahtumasta voit lukea blogista: https://www.novia.fi/mathantverkfm/blogi2/blogi

Mathantverksutbildningen gav Sabina ett helt nytt sätt att förädla.

Kilpailevia tuotteita oli 28 luokassa, ja tuomariston ahertaessa niiden arvioinnissa menikin kokonainen päivä.

Främst gällande koktekniken, där allting görs helt utan onödiga tillsatser. Också bärrester lärde sig Sabina göra till säljbara produkter. Utöver den praktiska delen behövdes verkligen utbildningens teoridel, som behandlade bl.a. byråkratin, egenkont-

Hankeuutisia

8 rollplanen, livsmedleslokaler. ”Produktutveckling pågår hela tiden, man blir aldrig färdig, tiden räcker heller inte riktigt till”. Antalet produkter, ca 20 olika, är väl lika stort nu som innan, med skillnaden att det är mera drycker i sortimentet nu. Efter utbildningen började Sabina och Torsten bygga om ett garage till förädlingskök. De ansökte om, och fick leaderpengar, till lösöret. Resten är byggt med egna medel. Köket är en stor förbättring av arbetsmiljön, det som nu saknas är lager- och frysutrymmen. Verksamheten och omsättningen har sakta vuxit, och i somras hade de en anställd för att sköta

gårdsförsäljningen. Det visade sig vara ett gott beslut – hon tog hem både guld och silver i klassen: sylt Vinsten ökar både på lusten att fortsätta produktutvecklingen och på försäljningen. Tidsmässigt var tävlingen bra med tanke på den kommande julförsäljningen. Jag tänker att de prisbelönta produkterna finns på årets julklappslista. Teksti ja kuvat: Margot Wikström Hankevetäjä” Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa” Paraisten kaupunki margot.wikstrom@parainen.fi 040-7350593

Sabina deltog i FM i mathantverk med tre produkter, som hon ville få utvärderade. Valet av produkterna var inte lätt och hon bestämde sig mycket sent för att delta.

madaltaa kynnystä elintarvikealan yrittäjyyteen

Makuvakka Osuuskunta syntyi keväällä 2015 kun ryhmä elintarvikealan osaajia laittoi kokemuksensa ja tietotaitonsa yhteen ja vuokrasi sairaanhoitopiiriltä tyhjäksi jääneet ravintokeskuksen tilat yhteiseksi tuotekehitys- ja tuotantotilaksi. Makuvakan toimintamalli Osuuskunnan ajatus on, että tiloja ja laitteita ei kannata yhden yrittäjän hankkia pelkästään omaan käyttöön, jos tarve on sesonkiluonteista tai muuten pienimuotoista.

Tuotantotilan monet mahdollisuudet Entisen ravintokeskuksen tilat on osuuskunnan toimesta jaettu moduuleiksi, joissa voi leipoa, keittää, paistaa, pestä, kuoria, pilkkoa, säilöä, pakastaa jne. Tiloissa voi toimia yhtä aikaa 5-6 erityyppistä tuotantoa te-

kevää yrittäjää. Leipomotoiminnalle on oma tilansa, paistamista tai keittämistä vaativalle tuotannolle omansa, ja pelkästään kylmänä valmistettavilla tuotteille oma tilansa laitteineen. Pakkauskoneita löytyy suojakaasulla tai ilman, suuret kylmiöt ja pakkasvarastot mahdollistavat myös tuotantoerien varastoimisen tiloissa.

Uutta tuotetta suunnitellessa voi tiloissa tehdä koetuotantoeriä, ja vasta kysynnän varmistuttua investoida omiin tiloihin ja laitteisiin. Osuuskunnan tilat mahdollistavat myös pienimuotoisen sarjatuotannon tekemisen, joten tuotantoa voi siellä myös ihan hyvin jatkaa pidempäänkin. Tilojen käyttö ei edellytä jäsenyyttä osuuskunnassa, mutta jäsenyys oikeuttaa alennukseen vuokrahinnoista.

Osuuskunnalta voi vuokrata tuotantotilaa ja laitteita päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, tarpeen mukaan.

Kesällä 2016 Makuvakka Osuuskunta pilotoi tilassa Lähiruokaterminaalitoiminnan yhteistyössä alueella toimivien lähiruokatoimijoiden liiketoimintaedellytyksiä edistävien hankkeiden kanssa. Terminaalin toiminta otti mallia lähiruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille välittävien REKO-lähiruokarenkaiden toiminnasta. Terminaalitoimintaan mukaan sitoutuneet tuottajat ilmoittavat facebookin suljetussa yhteisössä ravintoloitsijoille tuotteet, joita kulloinkin on saatavilla, ja ilmoitusten pohjalta ravintolat tekevät tilauksensa. Toimitusaikaikkunan sulkeuduttua ravintolat käyvät noutamassa joko koko tilaamansa tuote-erät, tai tarvittavan osan siitä, jättäen osan kylmävarastoon. Ravintolat maksavat kylmätilan käytöstä vuokraa, ja

Hankeuutisia

LähiruokatermiLähiruokaterminaali naali

Tuottajat toimittavat tilaukset Makuvakan kylmiössä kullekin tilaajalle varattuun rullakkoon, kahdesti viikossa, sovittuun aikaan. saavat samalla kasvatettua usein minimaalista kylmävarastokapasiteettiaan. Terminaalin avulla ravintolat saavat helpommin lähellä tuotettua, takuulla tuoretta raaka-ainetta keittiöönsä, monipuolisesti yhdellä noudolla, ilman että kaikki tuottajat

käyvät toimittamassa niitä yksitellen, kuka mihinkin aikaan. Terminaalitoiminnan jatkosta käydään neuvotteluja osapuolten kanssa syksyn 2016 aikana. Teksti ja kuvat: Heidi Jaakkola, Ukipolis Oy

Oppilas yhteistyötä Loimaan seutukunnassa Turun ruoka- ja viinimessuilta alkunsa saanut oppilasyhteistyö jatkui Lounais-Suomen ammattiopisto NOVIDAN ja Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa – hankkeen välillä. Neljä innokasta NOVIDAN opiskelijaa lupautui, syyslomasta huolimatta, tulemaan Hurrikaani Loimaan ensimmäiseen kotipeliin 22.10. maistattamaan lähituottajien tuotteita. Tarjolla oli paikallista liha-jalostetta Alastarolta, HamppuSnacsiä ja hamppupiparia Marttilasta, sinappia Aurasta ja lammasta Yläneeltä. Kolme viikkoa ennen peliä aloimme tiedustella lähiruoan tuottajilta olisiko halukkuutta antaa tuotteita maisteltavaksi peliin. Neljä yritystä innostui ajatuksesta. Samalla päätimme myös jatkojalostaa muutaman tuottajan tuotteita.

Opiskelijat valmistivat itse hamppurouheella maustetun pikkuleivän ja omalla reseptillä lammasmakkaran. Molemmat onnistuivatkin mainiosti! Kokemuksena maistatus urheilutapahtumassa oli kaikin puolin positiivinen. Yleisö oli kiinnostunut lähiruoasta ja erityisesti kyseltiin tuotteiden terveysvaikutuksista. Opiskelijatkin kokivat tilaisuuden olleen antoisa. He saivat tietoa lähituotteista ja samalla esiintymiskokemusta. Illan kruunuksi kotijoukkue vielä voitti puhtaasti 3-0, joten noin tuhat hymyilevää ihmistä lähti kotiin pelin päätyttyä. Teksti ja kuvat: Lasse Alisaari, Novida

Esivalmistelut suoritettiin jo päivää ennen oppilaitoksen tiloissa.

Hankeuutisia

V. Hukkanen Oy / Kalaneuvos

Mera ekologiskt i Egentliga Finland!

Palkittu perheyritys V. Hukkanen Oy / Kalaneuvos osallistui Innotorihankkeen kevään innovaatioiden kaupallistamisteemapäivän jälkeiseen ideahautomoon Huittisissa syyskuussa. Laatupäällikkö Sirkku Aarinen ja myyntipäällikkö (HoReCa) Jukka Paananen olivat tyytyväisiä tilaisuudessa keskusteltujen asioiden antiin ja työpalavereihin viemisiksi oli kehityskohteita ja uusia näkökantoja. Tilaisuus oli heidän mielestään onnistunut. Rento ilmapiiri ja suora puheyhteys yrityksen edustajien ja asiantuntijoiden välillä mahdollistaa matalan kynnyksen lähestymisen ja antaa yrityksille rohkeutta puhua avoimesti liiketoimintansa haasteista. Asiantuntijoiden edustaman alan että kuluttajan rooleissa annettu välitön palaute antoi V. Hukkanen Oy:lle tulevaisuuden suuntaviivoja kuluttajatutkimukseen ja vientiin. Nämä olivat yrityksen ideahautomoon tuomat pääteemat. Muiden ideahautomoon osallistuneiden yritysten liiketoiminnan haasteita olivat tuotekehitys ja kauppaan liittyvät haasteet.

Konsumtionen av ekologiska livsmedel växer kraftigt i Finland just nu. Detta meddelade ProLuomu, intresseföreningen för den finländska ekobranschen i oktober. Enligt uppgifter från detaljhandeln har konsumtionen av ekologiska livsmedel vuxit med 12 % sedan år 2015, http://proluomu.fi/suomenluomumarkkinat-vahvassa-kasvussa/ Vi inom ekoprojektet EkoNu!för ekobranschen i Svenskfinland önskar att eko-produktionen och –odlingen skulle öka ännu mera i Egentliga Finland. Projektet EkoNu! erbjuder bl.a. information och mentorskap för de som är intresserade av omläggning till ekologisk produktion (www.ekonu.fi). Ta gärna kontakt med oss!

Jotta

ideahautomosta saa noin yhden tunnin aikana kaiken mahdollisen hyödyn irti, on tilaisuuteen valmistauduttava hyvin.

Fakta om projektet EkoNu!”- För ekobranschen i Svenskfinland Målsättning och målgrupp Syftet med projektet EkoNu! är att bl.a. inspirera och väcka intresse för ekologisk produktion och produkter i den ekologiska livsmedelskedjan. Projektets huvudsakliga målgrupp är de svenskspråkiga ekoproducenterna i Österbotten, Egentliga Finland och Nyland. Projektet vän-

der sig även till ovan nämnda regioners primärproducenter, skogsägare och läroanstalter inom naturbruk. Projektet riktar sig också till konsumenter, storkök, restauranger och indirekt till övriga inom den ekologiska kedjan, t.ex. till livsmedelsförädlare och handel. Projektägare och -finansiering Projektägare är Yrkesakademin i Österbotten. Landsbygdsprojektet ”EkoNu! – För ekobranschen i Svenskfinland” finansieras med medel ur Europeiska jordbruksfonden för landsbygdutveckling: Europa investerar i landsbygdsområden(EJFLU).

Kontaktuppgifter: Ann-Sofi Ljungqvist, projektledare tel. 044 750 3220 ann-sofi.ljungqvist@yrkesakademin. fi Thomas Snellman, projektkoordinator tel. 040 827 3549 thomas.snellman@multi.fi Micaela Ström, projektkoordinator tel. 044 380 7771 micaela.strom@nsl.fi http://www.ekonu.fi

Molemminpuolinen perehtyminen asetettuihin liiketoiminnan haasteisiin on olennaisinta. Paras hyöty tilaisuudesta saadaan, kun yrityksestä paikalle saapuu asetetun haasteen alan työntekijä tai muutoin kokonaiskuvasta vastaava henkilö. Asiantuntijoiden antaman konkreettiset vinkit esimerkiksi kontakteista tai rahoitusmahdollisuuksista ovat arvokkaita ja helpottavat yritysten toiminnan suunnittelua. Teksti: Tuuli Pirttikoski Satafood kehittämisyhdistys ry Lisätietoja Innotori -hankkeesta: Pauliina Ojansivu, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus pauliina.ojansivu@utu.fi , 040 1527840

Den ekologiska åkerarealen (eko+ omläggning) år 2016 i Egentliga Finland är totalt 21 230 ha. Detta innebär att 7,2 % av den totala åkerarealen i Egentliga Finland är ekologisk.

Hankeuutisia

Havre är den mest odlade ekologiska spannmålsgrödan, därefter vete och råg.

Mitä haluat viestiä asiakkaillesi? Digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat auttaneet asiakkaita löytämään lähiruokayritykset - ja päinvastoin. Verkkosivuilta asiakkaat etsivät lähinnä tietoa, kuten missä yritys on ja mitkä ovat sen aukioloajat. Facebookin avulla syntyvät asiakkaiden lähiruokaverkostot – ”puskaradiot”, joissa asiakkaat keskustelevat keskenään ja joissa he vaihtavat mielipiteitä ja kyselevät yrittäjältä tietoja.

År 2015 fanns det 69 st ekodjurgårdar i regionen och här finns också det största antalet ekohöns.

Lisää kuva Livonsaaren leipomo Kuvateksti: Vastaajien mielestä kuvan iloiset ihmiset kuvassa kertovat hyvästä palvelusta, ihmisläheisyydestä ja antavat kasvot tuotteelle. Kuva: Simo Annala Vaikka sosiaalinen media onkin hyvä kanava tavoittaa asiakkaat, henkilökohtainen kontakti kasvotusten on asiakkaille tärkeintä. Yrittäjä on se, joka antaa lähiruokatuotteelle kasvot, ja jonka puoleen käännytään, kun kysyttävää tulee. Lähiruokayrittäjä ja -yrityksen viestiä arvioidaan

kokonaisuutena, ja ne asiakkaat, joilla on yrityksen kanssa yhtenevät arvot sitoutuvat yritykseen. Kirjoitus perustuu Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma- hankkeen toisen verkkokeskustelun tuloksiin. Lisää hankkeen tuloksista voi lukea ensivuoden alussa osoitteessa: http://lähiruokakoukuttaa.fi Teksti: Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus

Asiakkaat arvioivat yritystä pitkälti sivustojen ja sen välittämän viestin kautta. Oletko miettinyt, mitä haluat heille kertoa? Kuvat ovat vahva väline, joiden kautta välittyy yrityksen tunnelma ja arvot. Asiakkaat arvostavat autenttisia kuvia, joista välittyy tekeminen. Kuvat ovat hyvä keino kertoa tuotantotavoista ja –periaatteista, kuten eläinten hoidosta. Asiakkaat haluavat, että tuotteesi näkyy kuvissa, ettei heidän tarvitse päätellä, mitä yritys tarjoaa. Huumori on hyvä mauste, mikäli se on osa yrityksen imagoa. Pysähdy hetkeksi valitessasi kuvia yrityksen verkko- ja some -sivuille. Mieti, mikä on asiakaslupauksesi ja anna kuvasi ilmentää sitä.

Vastaajien mielestä kuvan iloiset ihmiset kuvassa kertovat hyvästä palvelusta, ihmisläheisyydestä ja antavat kasvot tuotteelle. Kuva: Simo Annala

Ajankohtaista

”Työ ruokahävikin vähentämiseksi koko ruokaketjussa on vasta alussa” Näillä sanoilla käynnistettiin kaksivuotisen Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa hankkeen loppuseminaari 26.10. Seminaari keräsi lähes 40 osallistujaa hyvin erilaisista taustoista: kokkeja, kehittäjiä, viranomaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja yritysten edustajia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri perehdytti kuulijat ruokahävikin ympäristövaikutuksiin nostamalla esille mm. sen, että eniten kotitalouksista ruokaa heittävät roskiin juuri sinkkutaloudet. Tähän on syynä ruoan hinnoittelu eli isomman pakkauksen kilohinnaksi muodostuu alhaisempi kuin pienemmän pakkauksen. Tämä houkuttelee nappaamaan kaupan hyllyltä isomman pakkauksen, vaikkei kaikkea jaksaisi tai ehtisi syödäkään. VäKi –hankkeen yhteistyökumppani Unica Oy on kokeillut kahden vuoden aikana erilaisia tapoja vaikuttaa asiakkailta syntyvän lautajätteen määrään. Unican toimitusjohtaja Sanna Hovi kertoi kuulijoille, miten Macciavelli ravintolassa syntyy viikon aikana 300 kg asiakkailta palautuvaa ruokajätettä, mutta aktiivisen kampanjoinnin vaikutuksesta,

”Arvaatko, mitä näissä yllätyskasseissa oli loppuseminaariväelle? No, tietysti kompostimultaa Macciavellin ruokajätteestä.” määrää pystyttiin vähentämään 100 kg:lla. Suurin syy ruoan jättämiselle kyselyn mukaan oli näläntunteen väärä arviointi, ruoan laatu sekä kiire. Kaikkea Macciavellin ruokajätettä ei suinkaan kuljetettu pois jäteastioissa vaan Biolanin kompostorit tuottivat ravintolan ruokajätteestä ravinteikasta multaa hyödynnettäväksi jälleen ruoantuotannossa. Ketkä sitten pääsivät hyötymään kompostimullan ravinteista? Kampuksen opiskelijat perustivat VäKi –viljelijäyhdistyksen, jotka viljelivät jo toista vuotta 4H –yhdistyksen palstoilla

kasviksia, juureksia, kukkia ja yrttejä jäsentensä käyttöön. Viljelijät kertoivat loppuseminaarissa toivovansa kasvattaa monivuotisia kasveja palstalla, jolloin viljelyyn ja sen kehittämiseen olisi vieläkin helpompi motivoitua. VäKi-hankkeen kokeiluista ja tapahtumista löytyy lisätietoa http://vaki.utu.fi/ . Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus

Eväät ravitsevaan tulevaisuuteen Turun Ruokamessuilla Ruokaketju tarjoaa monenlaisia mielenkiintoisia opiskelu- ja työmahdollisuuksia Varsinais-Suomen alueella. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa työskentelee alueellamme 17 000 ammattilaista ja lisää osaajia kaivataan jatkuvasti. Seitsemän alan oppilaitosta tekivät yhteistyössä mielenkiintoisen osastokokonaisuuden Turun Ruokamessuille. Osastolla pystyi keskustelemaan niin alan opiskelijoiden, tutkijoiden kuin opettajienkin kanssa sekä seurata upeita näytösdemoja mm. pikajäätelön valmistusta.

Eväät ravitsevaan tulevaisuuteen yhteisosastolla olivat: Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun ammatti-instituutti, Salon seudun ammattiopisto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia, Lounais-Suomen ammattiopisto Novida.

Kasvisten koe-erien prosessointiin uusia laitteistoja Luonnonvarakeskuksen eli Luken uusitussa koehallissa voidaan esikäsitellä ja prosessoida erityisesti kasvis- ja maitotuotteita. Hallissa on tilat, joihin voidaan tuoda pestäväksi multaisiakin kasviksia ennen niiden prosessointia tuoreiksi tai kypsennetyiksi valmisteiksi. Uudet kasvisten-, juuresten- ja marjojen prosessointiin soveltuviin laitteistoihin hankinnat mahdollistavat näin laaja-alaisemman palvelutarjonnan. Aikaisemmin laitteistojen painopiste oli meijeri- ja erotusteknologisissa sovelluksissa Laitteistot soveltuivat 5-15 kg erien esikäsittelyyn (pesu/ kuorintalaite tai pesu/linkouslaitteisto) ja mekaaniseen prosessointiin (murskaus, paseeraus, mehun puristus, kuivaus, homogenointi). Raaka-aineiden lämpökäsittelyyn on tarjolla yhdistelmäuuni tai keittopata. Pakkaamiseen on käytössä esimerkiksi vakuumipakkauslaite (voidaan käyttää suojakaasua) sekä merkintälaite, jolla saadaan päiväysmerkinnät ja viivakoodit. Koehallissa voidaan tehdä asiakkaalle koeajoja tai valmistaa pieniä tuotantoeriä. Lisäksi laboratoriossa on mahdollista teettää säilyvyyskokeita ja ravintokoostumusanalyysejä. Palvelut hinnoitellaan tarjouspyyntöjen perusteella. Lisätiedot Maarit Mäki (maarit.maki@luke.fi puh.0295326374)

Pakkausmerkinnät kuntoon 13.12.2016 mennessä Pakkauksissa nämä tiedot suomeksi ja ruotsiksi/ denna information på finska och svenska: • elintarvikkeen nimi/beteckning o jos ei virallinen nimi, lisäksi kuvaileva nimi/ om inte officiell beteckning, behövs det beskrivande namnet • ainesosaluettelo/ingrediensförteckning o ei kaikissa tuoteryhmissä pakollista/inte obligatoriskt i alla livsmedel o nimessä mainitun raaka-aineen määrä %/ andel av ingredienser som står på namnet o (suolamäärä %/salthalt %) o allergeenit korostettuna/ allergener betonas • sisällön määrä / nettovikt (g/kg/ cl/dl/l)/ • vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta /sista förbrukningsdag eller bäst före • valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi, toiminimi tai aputoiminimi sekä osoite /tillverkare, förpackare, försäljare: namn och adress • ravintoarvosisältö/näringsvärdedeklaration Lisäksi mm./ytterligare bl.a.: • alkuperämaa/ ursprungsland o pakollista: liha, kala, kananmuna jne /obligatoriskt: kött, fisk, ägg osv • elintarvike-erän tunnus / partinummer o paitsi, jos voidaan jäljittää päiväysten perusteella/inte nödvändig om man kan spåra partiet enligt datum tarvittaessa/vid behov • säilytysohje (suositeltava) /förvaringsanvisning (rekommenderas) • käyttöohje /bruksanvisning • varoitusmerkintä/varning

Myös pakkaamattomista elintarvikkeista on annettava tietoa. Ravintoloiden, ruokaloiden ja myymälöiden pakkaamattomista elintarvikkeista on ilmoitettava elintarvikkeen nimi, ainesosat, allergioita ja intoleransseja aiheuttavat ruokaaineet, tarvittaessa alkuperämaa ja tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Tiedot pakkaamattomista elintarvikkeista tulee esittää ensisijaisesti kirjallisesti elintarvikkeen läheisyydessä olevassa esitteessä tai taulussa. Ravintoloissa annosten tiedot voi kertoa esimerkiksi ruokalistassa. Tiedot voi antaa myös suullisesti, jos pakkaamattoman elintarvikkeen läheisyydessä kerrotaan selkeästi esimerkiksi erillisellä taululla, että elintarvikkeita koskevat allergeenit ja muut tiedot voi pyytää henkilökunnalta. Även för oförpackade livsmedels del ska konsumenten ges information om alla ingredienser som orsakar allergier och intolerans och som använts vid tillverkning av livsmedlet och som i någon form återstår i det slutliga livsmedlet. Informationen ska ges skriftligen på det ställe där livsmedlet överlåts, såsom i en butik. Allergeninformationen som ska ges om oförpackade livsmedel kan också ges muntligen, om man tydligt i de oförpackade livsmedlens närhet, såsom i en broschyr, på en tavla eller på något annat motsvarande sätt meddelar om denna möjlighet. Olemme apunasi, otathan yhteyttä! Var god och ta kontakt! Teksti: Mervi Louhivaara, Turun yliopiston Brahea-keskus

Ajankohtaista

TYYn Ympäristöviikko käynnistyi kasvi- Ruokaketjun alueproteiinin voimalla taloudellinen vaiAsiakkaat toivovat ruoan santsausmahdollisuutta sekä ”ResQ –”palvelua kutus - vastaa ja vaikuta kampukselle. Turun yliopiston ylioppilaskunnan Ympäristösiipi järjesti Turun yliopiston kampuksella Ympäristöviikon. Avajaispäivänä Educarium aulaan oli koottu tapahtumatori. Torilla oli esillä niin kotimaisia kasviproteiinituotteita valmistavia yrityksiä Murtolan Hamppufarmi ja Vihreä Härkä, Luomupiiri, Ympäristösiipi sekä Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa hanke. Suussa sulavien maistiaisten lisäksi kävijät saivat kertoa oman vinkkinsä ruokahävikin vähentämiseksi. Erityisesti ruoan santsaus mahdollisuus nähtiin tärkeänä hävikkiä edistävänä toimintana. Näin asiakkaiden ei tarvitsisi ottaa varmuuden vuoksi liian suurta annosta, jolloin useasti silmät syövät enemmän kuin vatsa vetää. Lisäksi ResQ –palvelun käyttöönotto myös kampus alueen ravintoloissa sai kannatusta. ResQ –palvelun avulla ylijäämälounas saataisiin vielä hyödynnettyä myymällä se asiakkaille lounasajan jälkeen. Tällä olisi vaikutuksia ammattikeittiössä syntyvän ruokahävikin määrään sekä palvelun avulla monipuolistettaisiin ravintolan asiakaskuntaa.

Kävijät olivat kiinnostuneita kotimaisista härkäpapu- ja hampputuotteista.

Kanta- ja Päijät-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi yhdistävät voimansa ruokaketjun aluetaloudellisten vaikutusten päivittämiseksi. Ruokaketju on merkittävä toimija koko Suomessa. Ruokaketju antaa alueellisesti toimeentuloa tuhansille ihmisille niin alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostuksen, kaupan ja ravitsemispalveluidenkin osalta. Keskeisellä toimialalla on myös mittavat vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Kaikki toimialat ovat tavalla tai toisella riippuvaisia ruokaketjun toiminnasta. Kilpailukykyinen ja elinvoimainen alueellinen ruokaketju on pohjana menestykselle. Aikaisempi näihin maakuntiin kohdistuva selvitys tehtiin vuonna 2012, jonka jälkeen ruokaketjuun on kohdistunut mittavia muutoksia. ”Ajankohtainen tieto palvelee ruokaketjun yrityksiä, edunvalvojia, poliittisia päätöksentekijöitä sekä viranomaisia kohdentamaan panoksia juuri niihin asioihin, josta on toimialalle suurin hyöty”, Johanna Mattila Brahea-keskuksesta. Keskeisimmät aluetalousluvut tullaan päivittämään erilaisten virallisten yritystilastojen kautta. Tämän lisäksi, maatilasidonnaisille elintarvikkeita jalostaville ja/tai suoramyyntiä harjoittaville yrityksille tehdään erillinen kysely, jolla selvitetään suoramyynnin ja jatkojalostuksen volyymia nyt ja tulevaisuudessa sekä yrityksen kasvunäkymiä niin työllistävyyden kuin liikevaihdonkin osalta. Osallistu kyselyyn: http://vs-lähiruoka.fi/. Lisätietoja: Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä Facebookista

vs-lähiruoka.fi www.lounafood.net www.facebook.com/ LounaFood

Sivuilla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista!

LounaFoodin yhteystiedot Turun yliopiston Brahea-keskus 20014 TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Joukahaisenkatu 3 B, 5. kerros) Projektipäällikkö Leena Erälinna puh. 040 684 7450 leena.eralinna@utu.fi Projektipäällikkö Mervi Louhivaara puh. 0400 260 390 mervi.louhivaara@utu.fi Projektipäällikkö Johanna Mattila puh. 040 565 8121 johanna.mattila@utu.fi Projektipäällikkö Päivi Töyli puh. 040 189 1929 paivi.toyli@utu.fi Kehittämispäällikkö Heidi Valtari puh. 0400 487 160 heidi.valtari@utu.fi Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh. 040 484 3556 sanna.vahamiko@utu.fi

Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät Paikallista yritysneuvontaa Loimaan kaupungin yrityspalvelut Marianna Pajula 02 761 4347 marianna.pajula@loimaa.fi Auranmaan yrityspalvelut Riikka Peippo 040 6310 208 riikka.peippo@auranmaanyp.fi Yrityssalo Oy Jukka Heinonen 044 546 0035 jukka.heinonen@yrityssalo.fi www.yrityssalo.fi

Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Taina Sainio 044 067 4434 jokivarsi@jokivarsi.org www.jokivarsi.org Ykkösakseli ry Maarit Teuri 0440 982 236 maarit.teuri@ykkosakseli.fi toimisto@ykkosakseli.fi www.ykkosakseli.fi

Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Mats Nurmio 0400 539 179 mats.nurmio@kimitoon.fi www.kemionsaari.fi

I samma båt – samassa veneessä rf ry Emil Oljemark 0400 718 913 emil.oljemark@sameboat.fi www.sameboat.fi

Turku Science Park Oy Markku Määttänen 050 559 0534 markku.maattanen@potkuri.fi www.potkuri.fi

Varsin Hyvä ry Pia Poikonen 050 338 3867 pia.poikonen@varsinhyva.fi www.varsinhyva.fi

Ukipolis Oy Heidi Jaakkola 044 773 2212 heidi.jaakkola@ukipolis.fi http://ukipolis.fi/

Ravakka ry Ulla Kallio 0440 344345 ulla.kallio@ravakka.fi toimisto@ravakka.fi, www.ravakka.fi

Twitterissä @Aitojamakuja tai #aitojamakuja Facebookissa avoin sivu: www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi Sivustolla on jo yli 2 000 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan yli 200 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja LounaFoodista.