Uutiset toukokuu 2016 by VS-lähiruoka

Varsinais-Suomesta lähiruoan mallimaakunta s. 2

uutiset

Elintarvikealan toiminta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta s. 16

LounaFood

Toukokuu 2016

VS-LÄHIRUOKA.FI sivusto on varsinaissuomalaisen elintarvikeyrittäjän tietolaari, josta löydät ajankohtaiset tapahtumat sekä materiaalit, julkaisut ja oppaat

Terveiset LounaFoodista

2 2

”VarsinaisSuomesta lähiruoan mallimaakunta”

upaus pitää sisällään kovia tavoitteita, joihin tarvitaan koko ruokaketjun saumatonta yhteistyötä; maatalousyrittäjät, elintarvikkeita jalostavat yritykset, päivittäistavarakauppa, HoReCa –sektori sekä kehittäjät, neuvojat ja tutkijat. Osaamista ja tietoa meiltä löytyy, mutta nyt tämä kaikki olisi näyttävä myös käytännössä. Uusi ohjelmakausi puskee kehittämistoiminnan taas kunnolla vauhtiin parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Tiedonvälityksen yhtenäistämiseksi olemme tehneet alalle yhteisen tietoportaalin tulevista tapahtumista, koulutuksista, uusista asetuksista ym. ajankohtaisista asioista www.vs-lähiruoka.fi

Turun yliopiston Brahea-keskus kerää osana valtakunnallista elintarvikeyritysten tilastointia VarsinaisSuomen elintarvikkeita jalostavien yritysten tunnuslukuja. Pari viikkoa sitten valmistui viime vuoden tieto. Kaiken kaikkiaan elintarvikkeita jalostavia yrityksiä on 318 kappaletta. Selkeästi suurin sektori yritysten lukumäärässä mitattuna on leipomosektori, toiseksi suurimpana teurastus ja lihanjalostus. Piristystä on kokenut

myös juomat-sektori, sillä alueelle on syntynyt muutamia pienpanimoita. Ruoka-alalla tapahtuu jatkuvasti ja tällä hetkellä paljon puhututtaa vaihtoehtoisten jakelukanavien yleistyminen alalla. Näistä suuren suosion on saavuttanut REKO –rengastoiminta. Renkaita toimii VarsinaisSuomen alueella kymmenkunta ja valtakunnallisesti jo noin 140. Jäseniä näihin renkaisiin kuuluu jo pitkälti yli 100 000. Kyse ei olekaan enää marginaalisesta ilmiöstä. Suoramyynnistä ja REKO –rengastoiminnasta löytyy lisää lehden sivuilta. Toinen isompi kokonaisuus lehdessä koostuu ammattikeittiösektorilla tapahtuvista ajankohtaisista asioista. Gastro –messuilla olivat esillä niin virtuaaliset tuotekehitystilat, 3D ruokatuotteiden tulostus sekä erilaiset proteiinituotteet. Hankkeemme järjestikin erittäin onnistuneen opintomatkan Helsingin Gastro 2016 messuille.

LounaFood

uutiset Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Toimitus: Johanna Mattila Kuvat: Turun yliopiston Braheakeskus ellei toisin mainita kuvien yhteydessä.

Lisäksi lehden sivuilla on esittelyssä monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joita kannattaa hyödyntää oman yritystoiminnan kehittämisessä. Innostavia lukuhetkiä! p.s. otamme mielellämme vastaan juttuvinkkejä.

Aineisto on toteutettu osana Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanketta. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 ja sitä rahoittavat VarsinaisSuomen ely-keskus 90 % ja Varsinais-Suomen kunnat 10 %.

Kyläpanimon kapasiteetti tuplaantui Maaseuturahaston investointituella Mathildedalin Kyläpanimo on lajissaan vielä varsin nuori tulokas: olutta on Teijon kansallispuiston kyljessä, Mathildedalin ruukkikylässä pantu vuodesta 2015 lähtien. Tällä hetkellä 2 henkilöä työllistävän käsityöläispienpanimon toiminta on startannut vauhdikkaasti. Yrityksessä on hyödynnetty Maaseuturahaston tukia jo aiemmin toiminnan käynnistämisessä sekä nyt toiminnan laajentamisessa. – Nyt uudella ohjelmakaudella 2014–2020 haimme Varsinais-Suomen ELY-keskukselta investointitukea tehokkaan pullotuskoneen sekä kahden uuden käymistankin hankintaan, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja panimon taloushallinnosta vastaava Pauli Sarelius. – Hankinta on panimolle merkittävä hyppäys, sillä se mahdollistaa tuotantomme kaksinkertaistamisen 70 000 olutlitraan, Pauli tiivistää investointituen merkityksen. Rahat saatiin tilille sujuvasti huolellisella valmistelulla ja toteutuksella. – Kokemuksemme on, että Maaseuturahaston tukia kannattaa yrityksissä hyödyntää. Vaikka tuen hakeminen teettää hakijalla paperityötä, kyseessä on kuitenkin ihan toimiva järjestel-

Kasvua ruokaalan yrityksille maaseutuohjelmasta Aloittavat ja kasvua hakevat ruokayritykset voivat saada rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Tukea myönnetään mikro- ja pk-yrityksille. Tuki ja sen ehdot määräytyvät sen mukaan, jalostaako yrityksesi maataloustuotteita (ns. Annex I -tuote) vai valmistaako se elintarvikkeita (ns. NonAnnex I -tuote).

mä, Pauli kertoo. Kun paperit ovat kunnossa jo hakemusvaiheessa ja toteutusvaiheessa ollaan huolellisia, sujuu maksatuskin vaivatta. Hakemukseen tarvitaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma. – Tukiprosessi laittaa yrittäjän tarkastelemaan omaa toimintaansa ja yrityksen laskelmia kriittisesti. Samalla tulee sitten päivitettyä yrityksen laskelmat kuntoon, Pauli pohtii tuen hakemisen hyötyjä. Panimon kokemusten mukaan rahoittajalta on saatu neuvoja aina niitä tarvittaessa, olipa kyseessä sitten hakemuksen valmistelu tai maksatuksen hakeminen. Yksin ei asioita tarvitse siis ihmetellä. Muille yrittäjille panimosta vinkataan myös, että suunnitellun toimenpiteen kokonaisrahoitus kannattaa varmistaa en-

nen tuen hakemista. Väliaikaisrahoitusta tarvitaan, sillä tuki maksetaan jälkikäteen. Uusimman investoinnin myötä Mathildedalin panimokiinteistö alkaa olla täynnä. – Keskitymme nykyisen kapasiteetin voimin ottamaan tehdyistä investoinneista kaiken hyödyn irti. Kun tasetta on kerrytetty muutama vuosi, voi olla aika seuraaville investoinneille. – Nyt on kuitenkin aika nauttia hetki aikaansaannoksistamme työn merkeissä, panimolta kommentoidaan tyytyväisinä.

Voit saada rahoitusta erilaisiin tarpeisiin: • Perustamistuki uuden yrityksen perustamiseen, olemassa olevan uudistamiseen ja kokeiluihin • Investointituki erilaisiin hankintoihin • Investoinnin toteutettavuustutkimus investoinnin suunnitteluun • Ruoka-alan yritysten yhteistyöhankkeisiin

Lisätiedot tukimuodoista ja tukiehdoista verkossa: www.mavi.fi/yritystuet www.mahdollisuuksienmaa.fi

Selvitä liiketoimintasi kehittämiseen sopivin vaihtoehto ja hae rahoitusta! ELY-keskukset ja Leader-ryhmät kertovat lisää yritystukien ehdoista ja hakemisesta.

Teksti: Eija Eloranta, Maaseutuviestintää Varsinais-Suomessa -hanke

Annex I maataloustuotteiden lista: www.mmm.fi/maataloustuotteet

Yrityskuulumisia

Hankeuutisia

VARSINAISSUOMESTA LÄHIRUOAN MALLIMAAKUNTA

– uutta yrittäjyyttä elintarvikealalle Maakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke -Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa- tukee maakunnan elintarvikealan yrityksiä tiivistämällä niin ruokaketjun sisäisten kuin ulkoistenkin verkostojen välistä yhteistyötä. Päätavoitteena on synnyttää lähiruokasektorille uutta yrittäjyyttä, monipuolistaa yrittämisen muotoja ja kasvattaa jo alalla toimivien yritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Hanke kannustaa elintarvikealalle myös uutta yrittäjyyttä kampanjoimalla ja työskentelemällä eri oppilaitosten kanssa ”Ruoka on tulevaisuuden bisnes -teemalla”, kertoo projektipäällikkö Johanna Mattila. Hanke on käynnistynyt tietoa lisäävillä ja innostavilla seutukunnallisilla elintarvikeyrittäjän road show -tapahtumissa 26.1. Sauvossa, 2.2. Salossa, 3.2. Paraisilla 9.2. Kemiössä, 11.2. ja Uudessakaupungissa

31.3. sekä 2.3. Turussa. Monet teistäkin on jo osallistunut hankkeen tapahtumiin, kiitos siitä teille kaikille. Käytännössä hanke pyrkii lisäämään koko lähiruokaketjun asiakaslähtöisyyttä ja verkostomaista toimintaa erilaisten tilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen myötä. Tästä konkreettisena esimerkkinä oli 18.2. järjestetty HoReCa -tukkukauppojen, ammattikeittiöiden sekä elintarvikealan yritysten verkostoitumispäivä, joka keräsi paikalle 60 asiasta kiinnostunutta toimijaa. Aktiivisista ja samaan hiileen puhaltavista verkostoista hyötyvät niin paikalliset elintarvikeyritykset, maatalousyrittäjät sekä niiden yhteistyökumppanit eli asiakkaat aina kuluttajista ammattilaisiin. Varsinais-Suomesta rakennetaankin lähiruoan mallimaakunta, jossa koko sektori tekee tiivistä yhteistyötä saman päämäärän saavuttamiseksi. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Paraisten kaupunki. Haastamme kaikki VarsinaisSuomen elintarvikealan yritykset, ostajat ja lähiruoan puolestapuhujat yhteisiin talkoisiin paikallisen yh-

Paikalliset elintarvikkeet ovat Salossakin POP

teistyön kehittämisessä! Seuraa meitä facebookissa LounaFoodin kautta, www.vs-lähiruoka.fi -sivuilla sekä www.lounafood.net -sivuilla. Haluatko lisätietoja hankkeen toiminnasta ja palveluista? Ota yhteyttä: Turku ja Turun seutu sekä hankkeen koordinointi ja maakunnallinen viestintä Johanna Mattila ja Mervi Louhivaara (yhteystiedot takakannessa) Loimaan seutu Lasse Alisaari lasse.alisaari@novida.fi puh. 044 790 13 20 Salon seutu Jukka Heinonen jukka.heinonen@yrityssalo.fi puh. 044 546 0043 Turunmaa Margot Wikström margot.wikstrom@pargas.fi puh. 040 735 05 93 Vakka-Suomi Heidi Jaakkola heidi.jaakkola@ukipolis.fi puh. 044 773 22 12

mahdoton luetella kerralla. Taatusti tuore, maittava paikallisesti tuotettu elintarvike tuntuu ja tuoksuu terveelliseltä ja tutulta! Yrittäjä! Olethan jo mukana www.salofood.fi –sivuilla? Saat maksutonta näkyvyyttä Salon markkinointisivustolla. Sinun tehtävänä on vain ylläpitää tietoja ja kuvia. Tilaa omat tunnukset tietojen ja kuvien syöttämistä varten täältä: http://bit.ly/1YEtShQ Haku päällä paikallisesti tuotetuista elintarvikkeista

Salo on yksi Suomen suurimmista maaseutukaupungeista. Alueellamme kasvaa monenlaista viljaa, mallasta, runsaasti perunoita, porkkanaa, punajuurta, purjoa, kaalia, omenia, avomaan kurkkuja ja erilaisia salaattia. Kasvihuoneissa kukoistavat mm. tomaatit, paprikat, chilit,

kurkut ja kukkaset. Lähitiloilla kasvatetaan ankkoja, hanhia ja kalkkunoita sekä possuja, lampaita ja lihakarjaa. Vesistöistä kalastetaan kaloja ja rapujakin löytyy. Elintarvikkeista jalostetaan mm. kotimaisia hilloja, mehuja sekä leipomo- ja makeistuotteita. Luonnon suomaa runsautta on

Lähellä tuotettuja SaloFood -tuotteita löytyy jo useista päivittäistavarakaupoista. S-ryhmän kaupoissa on lähiruokahyllynpäätyjä. Muissa kaupoissa tuotteet on asetettu muiden tuotteiden joukkoon ja merkitty erilaisilla lähiruokamerkinnöillä. Usean tuotteen pakkauksesta löytyy valmiita reseptejä ja muita vinkkejä

eri käyttötarkoituksiin. Torilta löytyy myös tarjontaa ja tulevaisuudessa oletettavasti myös verkkokaupasta. Pienen yrityksen valmistamalle tuotteelle matka ruokakaupan hyllylle on pitkä ja moni olettaa sen olevan vaikeakin. Kauppa kuitenkin haluaa paikallista valikoimiinsa entistä enemmän. Nyt on yrittäjien avuksi laadittu työtä helpottavaa materiaalia, apuja ja neuvoja on tarjolla. Oletko sinä kiinnostunut saamaan tuotteesi myyntiin paikallisiin kauppoihin ja tukkuun? Ota yhteyttä niin selvitetään miten asian kanssa olisi edettävä!

Tule mukaan SaloFood –yritysverkostoon Yrityssalo on yhtenä osatoteuttajana maakunnallisessa Brahea-keskuksen koordinoimassa projektissa. Yhtenä projektin toimenpiteenä on koota yritykset yhteen verkostoon (SaloFood), tiedottaa ja järjestää ajankohtaisinfoja ja kertoa mm. miten koko lähiruokaketju voisi tiivistää yhteistyötä entisestään. Aiheina infoissa on mm. lainsäädännön muutokset, yritysten kannattavuus- ja investointiasiat, kuluttajien ostokäyttäytyminen (vrt. Reko) ja ruokatrendit jne. Voit myös itse antaa meille vinkkiä aiheista, joista haluaisit kuulla lisää. Ota yhteyttä Yrityssaloon: Jukka Heinonen puh 044 546 0035 jukka.heinonen@yrityssalo.fi Maija Pirvola puh 044 5157 637 maija.pirvola@yrityssalo.fi

Toiminta Turunmaalla lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin Informatiivisia tapahtumia on ollut jo monta. Turunmaalla toiminnan tekee erikoiseksi se, että kaikki tehdään kahdella kielellä sekä idässä että lännessä. Turunmaa koostuu Paraisten alueesta lännessä ja Kemiönsaaresta idässä. Kilometrejä kertyy auton mittariin parisataa. Elintarvikealan yrittäjät ovat kiitettävästi osallistuneet niin elintarvikeiltapäivään, messumatkoille kuin HoReCa -iltapäiväänkin. Ravintolasektorilta ja tukuilta on kuulunut viestiä, että lähiruokaa ei ole ihan helppoa löytää. Tuottajat ovat arkoja ottamaan suoraan yhteyttä keittiöihin ja varsinkin seuranta sekä jälkimarkkinointi ovat melko olematonta. Hankkeen puitteissa puutummekin nyt tähän: ”Teemme kaikkemme, jotta tuottajat, tukut ja loppukäyttäjät tulisivat tietoisiksi toisistaan sekä ketjun osien erilaisista tarpeista. ” Kyselevätkö tukut asiakkailtaan, mitä he tulevana kautena haluaisivat tarjota omille asiakkailleen? Ja ottavatko tukut yhteyttä tuottajiin ajoissa, jotta tuote saadaan kasvamaan?

Maanviljelijä tekee omat suunnitelmansa sen pohjalta, mitä sillä hetkellä on tiedossa. Heinäkuussa ei voi toimittaa lähipunajuuria ellei siemeniä ole tammikuussa tilattu ja maahan huhtikuussa ”jemmattu”. Tästä syystä lähdimme joukolla tutustumaan tukkukauppaan. Kuusjoella toimiva Kimmon Vihannes Oy kutsui turunmaalaiset ”kylään”. Moni mukana ollut yrittäjä ihasteli tavaran paljoutta, siisteyttä ja hyvää laatua. Isäntiäkin oli meitä vastaanottamassa kolmessa polvessa ja tarjoilu pelasi. Yritysesittelyn lisäksi kuulimme hienoja esityksiä siitä, mitä lisäarvoa lähiruoka tuo catering- sekä ravintolayrityksille. Kuulimme, miten lähiruokaa käytetään Kemiönsaaren ja Paraisten keittiöissä. Saimme myös vinkkejä siitä, miten innovatiivisilla ratkaisuilla pääsee julkisiin keittiöihin ja kermana pohjalla kuulimme uusimmista trendeistä. Kotimatkalla kuului ainoastaan ihastuneita ja positiivisia kommentteja reissusta, Kyllä kannatti lähteä!

Hankeuutisia

Teksti: Margot Wikström, Hankevetäjä, ”Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa”

Ravintolasektorilta ja tukuilta on kuulunut viestiä, että lähiruokaa ei ole ihan helppoa löytää. Tuottajat ovat arkoja ottamaan suoraan yhteyttä keittiöihin ja seuranta sekä jälkimarkkinointi ovat melko olematonta.

Hankeuutisia

Studieresa från Åboland till Kimmon Vihannes Oy 06.04.2016 Ett tjugotal personer från livsmedelsbranchen deltog i besöket till Kimmon Vihannes Oy i Kuusjoki, lite norr om Salo. Kimmon Vihannes är så mycket mera än grönsaker, fick vi erfara. Det är en fullvärdig partihandel med allt utom alkohol. Ja, öl och lätta drycker finns. Deltagarna fick under rundvandringen se precis hela varusortimentet, välfyllda hyllor i rena och prydliga utrymmen. Det nya, vältilltagna fryslagret skall inom kort vara färdigt, och då kan frysvarornas andel ännu ökas. Grönsaksavdelningen var välfylld av ett mångfald utav kvalitativa produkter. Efter en företagspresentation och kaffe med tilltugg lyssnade vi på cateringföretagaren och projektleda-

Grill Café Skagen Houtskarin vierasvenesatamassa Therese käyttäisi lähiruokaa mielellään ravintolassaan, mikäli sitä vain löytäisi ja saisi logistiikan toimimaan. Houtskari on Paraisten kaupunkiin kuuluva mantereelta kolmen lautan takana oleva energinen ja elinvoimainen saarivaltakunta. Jo sijaintinsakin vuoksi on selvää että saarella käytetään paljon lähiruokaa. Sen vierasvenesatama herää kunnolla henkiin viimeistään juhannuksena. Satama onkin syntynyt grillikahvion seurauksena. Vuonna 2002 yrittäjä, entinen pienviljelijä ja Houtskarin ensimmäinen torimyyjä, Therese Skaag ryhtyi grillinpitäjäksi. Grilli saikin hetkessä suuren suosion ja on vuosien mittaan laajentunut niin käyttäjäkunnaltaan kuin tilojenkin suhteen. Tälläkin hetkellä uusitaan keittiötä, jotta se voisi toimia entistä paremmin. Vappuun mennessä toivottavasti kaikki on valmista, sillä siitä alkaa sesonki, joka yleensä

ren Eija Lamsijärvi, som berättade om det mervärde som lokalproducerade råvaror ger hennes företag och kunder. Margot redogjorde för ett par av skärgårdsrestaurangers syn på att införskaffa lokala råvaror och hur man inom de nämnda företagen tänker lokalt. Kimitoöns städ- och kosthållschef Birgitta Parikka berättade om kommunens satsningar på bra skolmat. Dels inom projektet ”Heimlagat” och också om de lokalmatsdagar som arrangeras två gånger om året, en på våren och en på hösten. Lokalmatsdagarna kom till på initiativ av lokala producenter, som genom prodecentförbundet ”fick till det”. Vi hörde sedan hur Pargas stad sköter lokaltänket speciellt i Houtskär, där man gör allting själv, från grunden. Vår långväga gästtalare kom från Ruraliainstitutet vid Helsingfors universitet. Hon berättade om olika exempel på hur man genom innova-

tiva och helt praktiska ideér kan få in lokala produkter i storkök. Det handlar egentligen bara om att se behovet och hitta lösningen. Inte så svårt om viljan finns. Det allra senaste inom mattrenderna fick vi ta del av till sist. Det händer hela tiden, nya råvaror, arbetssätt och äffärsmodeller dyker upp. Vi lär oss att allt bättre minska på matsvinnet. Det finns modeller även för restauranger. Några producenter hade tagit med sig produkter vi fick smaka på och diskutera om. På hemvägen hördes enbart positiva kommentarer om eftermiddagens besök i stil med: ”Det lönade sig verkligen att komma med” , ”det var en bra eftermiddag”, ”jag tror att Kimmon Vihannes fick en ny kund nu”, ”fina och fräscha varor” m.m. Den här typen av evenemang ska vi ordna flera av!

kestää syyskuun loppuun. Saariston yrittäjien on oltava monitoimisia, sillä sesonki on lyhyt ja niin Theresekin talvisaikaan kuljettaa mm. kaupungin sisäistä postia sekä tekee catering-keikkoja. Grillikahvio Skagenissa on grilliruokalista sekä ala carte lista. Ala carteen Therese käyttää niin paljon paikallisia raaka-aineita kuin vain on mahdollista saada. Alkukautena tarjoillaan paikallista parsaa, jota meneekin ihan mukava määrä. Salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, lammasmakkaraa, varhaisperunaa ja kalaa saa helposti läheltä, mutta muitakin raaka-aineita Therese käyttäisi mielellään ravintolassaan, mikäli niitä vain löytäisi ja saisi logistiikan toimimaan. Logistiikka onkin ongelma, sillä itse ei ehdi pieniä määriä noutamaan ja tulisihan se kalliiksikin. Mielellään tuottajat saisivat tuoda niitä pienempiä määriä ravintolan takaovelle. Se helpottaisi tavarankäsittelyäkin, joka tehdään asiakaspalvelun lomassa. Therese on huomannut ettei läheltä ostetut raaka-aineet juuri tule sen kalliimmaksi kuin muualta hankitut, sillä lähituotanto on poikkeuksetta hyvänlaatuista ja tuoretta.

Ruokalistassa hän mainitsee mitkä raaka-aineet ovat paikallisia. Esim. ”Abborfilé från Houtskär”. Asiakkaat reagoivat tähän yleensä ihastuksella. Hän pyrkiikin joka vuosi löytämään uusia lähituottajia, joiden raaka-aineita voisi käyttää. Se ei ole ihan helppoa. Vanhemmat viljelijät alkavat eläköityä eikä nuoria juuri saa innostumaan. Hän uskoo että viljelemällä kasveja joita ravintolat tarvitsevat ja tarjoamalla tuotteitaan suoraan ravintoloihin ja esimerkiksi kaupungin keittiöihin voisi hyvinkin olla tulevaisuutta. Nuoret muuttavat pois saarelta kun ei työtä löydy. Ehkä tällä tavoin joku voisi jäädä. Pellot saarella ovat pieniä ja soveltuvat hyvin erikoisviljelyyn. Houtskarin alueella on myös Paraisten kaupungilla kokeilu, jossa pyritään mahdollisimman pitkälle käyttämään paikallisia tuotteita. Koulun ruokalistalla saattaakin lukea: paistettua haukea.

Skrivet av projektledaren för Åboland Margot Wikström

Makumatkalla omalla maalla Pääsiäisviikon maanantaina joukko vakkasuomalaisia ravintolayrittäjiä kokoontui tutustumaan paikalliseen elintarviketuotantoon. Tutustumiskohteena oli laitilalainen Munax Oy, jossa pääsiäisviikko on vuoden kiireisintä aikaa. Laitilassa valmistetut kananmunat ja niistä jalostetut tuotteet ovat nousseet viime ja tämän vuoden aikana moneen kertaan esille. Uutuustuotteita on esitelty tiiviillä tahdilla niin ammattikeittiöille kuin kuluttajamyyntiinkin. Munaxin työ on saanut arvostusta myös ulkopuolisilta tahoilta. –Kesällä saimme kansainvälisen vaatimustason elintarviketurvallisuussertifikaatin, joka vahvistaa, että asiat tehdään tehtaassamme oikein. Laitilan Proegg Protein Smoothie palkittiin Vuoden tuotteena Varsinais-Suomessa elokuussa ja lokakuussa tunnustusta tuli Vuoden maakunnallinen Yrittäjä -palkintona, jonka Munax Oy voitti Yrittäjägaalassa. Itsenäisyyspäivänä Vakka-Suomen nuorkauppakamari valitsi Munax Oy:n vielä vuoden vakkasuomalaiseksi, luettelee yrityksen yksi perustajista, toimitusjohtaja Janne Torikka.

Novidan Eväskori –hanke ja Ukipolis Oy:n Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa –hanke yhdessä kutsuivat vakkasuomalaiset ammattikeittiöiden edustajat ”Makumatkalle omalle maalle”, eli tutustumaan paikalliseen innovatiiviseen elintarviketuottajaan ja samalla pohtimaan yhdessä lähiruoan saatavuutta. Jatkossa tarkoitus on tutustua myös muihin alueen elintarvikkeita tuottaviin yrityksiin, jotta niin tuotteet, kuin tekijät ja tarinat niiden takanakin, tulevat tutuiksi niitä asiakkailleen tarjoaville ravintoloitsijoille. Tilaisuuden tarkoitus oli samalla myös verkottaa ravintoloitsijoita toimimaan yhdessä mm. raaka-aineita hankittaessa, jotta saataisiin riittävät volyymit kertatoimituksiin joilla tuottajia saadaan sitoutettua niitä myös toimittamaan. Laadukkaat raaka-aineet sekä niiden saaminen mahdollisimman tuoreina on lähiruokaa käyttävien ravintoloiden toiveissa ykkösenä. Tukkuliikkeiden kautta kasvikset kiertävät usein vuorokausia kuljetusautoissa, kun nopeimmillaan aamulla kuokattu uusi peruna voisi tulla suoraan tuottajalta jo samana päivänä lounaspöytään.

Tuottajankaan ei kuitenkaan kannata lähteä yhtä perunasäkkiä kuljettamaan kerrallaan, vaan tilaukset ja toimitukset tulisi kerätä keskitetysti yhteen paikkaan, jolloin yhden toimituskerran volyymi nousee jo kannattaviin määriin. Tämänkaltaista lähiruokaterminaali-ajatusta heitettiin tilaisuudessa ravintoloitsijoille kopattavaksi ja koppi otettiinkin innostuneesti vastaan. Terminaali voisi sijaita Makuvakka Osuuskunnan tiloissa joissa on kylmäsäilytyskapasiteettia toimintaa varten valmiina. Toimintamallia päätettiin lähteä kehittämään ja sitä pilotoidaan jo tänä kesänä. Lähiruokaterminaalitoiminnan onnistuminen vaatii sen, että alueen ravintolat sitoutuvat käyttämään lähialueen tuotteita ja toisaalta myös sen että tuottajat sitoutuvat toimittamaan riittävän määrän tarvittavia tuotteita. Toiminta on kaikille avointa joten siihen mukaan pääsemiseksi kannattaa heti olla yhteydessä joko Ukipolis Oy:ssä Heidi Jaakkolaan tai Novidassa Paul-Erik Hakkaraiseen, jotka kokoavat nyt toimijoita yhteen. Tuottajilta kaivataan erityisesti tietoa siitä, minkälaisia tuotteita ravintoloille olisi tarjolla, ja ravintoloilta puolestaan listaa tarvittavista tuotteista ja niiden kokonaismääristä.

Hankeuutisia

Teksti: Heidi Jaakkola, Ukipolis Oy

Laitilalaisen Ahoska Cateringin kanssa yhteistyössä kehitellyssä Munax-menussa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia kananmunatuotteita.

Paul-Erik Hakkarainen (toinen oik.) Novidan Eväskori –hankkeesta selostaa lähiruokaterminaalin toimintaajatusta ravintoloitsijoille.

Hankeuutisia

Loimaan Seutukunnassa tapahtuu Tarinaa ajasta jolloin kaikki oli luomua ja lähiruokaa! Valtatie 9 varressa sijaitseva Suomen maatalousmuseo Sarka avaa uuden perusnäyttelyn 30.4. Näyttelyn nimi on Maatalouden aika: Matka läpi 3000 vuoden. Kuten nimestä voi päätellä, näyttely kertoo läpileikkauksen suomalaisen maatalouden historiasta. Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström kertoo yhtenä tärkeänä tekijänä näyttelylle olevan maatalouden arvon nostamisen. ”Harva meistä on enää kosketuksissa maatalouteen, mutta kaikki olemme siitä riippuvaisia”. Saran yhteydessä toimiva lounas- ja pitoravintola käyttää mahdollisimman paljon lähiruokaa. Liha hankitaan mahdollisuuksien mukaan paikallisilta tuottajilta, samoin jauhot, vihannekset ja marjat. Ruoka valmistetaan perinteitä kunnioittaen ja ylimaustamista välttäen. Pääasiassa on aina hyvä raaka-aine.

Museonjohtaja Teppo Vihola suhtautuu lähiruokaan erittäin positiivisesti. Hän toivottaa lähiruokatoimijoita lämpimästi osallistumaan Sarassa järjestettäviin tapahtumiin niin vierailijoina, kuin myyjinäkin. Yhtenä isompana tapahtumana Vihola mainitsee syyskuussa järjestettävät Köyrimarkkinat. Myös museomyymälään voi tarjota tuotteitaan.

tiloihin Koskelle. Lähipuoti Pessi toimii Kahvila Tuulen Tytär tiloissa, kahvilan aukioloaikoina. Lähipuodilla on myös tukkutoimintaa, jonka organisoinnista huolehtii puotipuksu Seppo Pessi. ”Tarkoitus on luoda lähiruokayrittäjien logistisiin ongelmiin toimiva ratkaisu”, hän kertoo.

Lähipuoti Pessi positiivisena tulevaisuudesta Pöytyän Kyrössä toimiva Lähipuoti Pessi on ensimmäisen vuotensa aikana yllättänyt myös Kahvila Tuulen Tytär toiminnasta vastaavan Riitta-Liisa Muskun. Lähiruoan menekki on ollut odotettua parempaa ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä valikoimaan ja tuotteisiin. ”Lähialueemme tuotteita on helppo myydä niiden erinomaisuuden takia. Pöytyän lähialueelta löytyy niin paljon loistavia tuotteita”, toteaa Riitta-Liisa. Lähipuoti on avannut jo ensimmäisen vuotensa aikana neljä erillistä myyntipistettä lähialueelle, uusimpana Juhlapalvelu Tanja Leinon

Lähipuoti Pessi toimii Kyrössä Teksti: Lasse Alisaari, Novida

Museonjohtaja Teppo Vihola toivottaa lähiruokatoimijoita lämpimästi osallistumaan Sarassa järjestettäviin tapahtumiin niin vierailijoina, kuin myyjinäkin.

INNOTORI-hanke aktivoi ruokaketjun yritysten innovaatiotoimintaa INNOTORI on nyt käynnistyvä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen ruokaketjun yritysten kehitys- ja yhteistyöhanke. Hanke keskittyy aktivoimaan sekä kehittäjien että yritysten aitoa yhteistyötä tavoitteenaan ruokaketjun uudet innovaatiot alueiden yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Innotori-hankkeen tavoitteet: - yritysten innovaatiotoiminnan aktivoiminen ja siten kotimaisen - laadukkaan ruoan saatavuuden turvaaminen - asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen - ylimaakunnallisen yhteistyöverkoston rakentaminen

Tiedolla ja osaamisella kasvuun Viiden maakunnan (VarsinaisSuomi, Satakunta, Kanta- ja PäijätHäme sekä Pirkanmaan) yhteinen elintarvikealan yhteistyöhanke ”Tiedolla ja osaamisella kasvuun” – hanke aloittaa toimintaansa kevään aikana. Hankkeen tavoitteena on elintarvikealan yrittäjien osaamisen kasvattaminen, yhteistyöhön kannustaminen ja koko toimialan kasvun mahdollistaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään räätälöidyillä eri teemoihin keskittyvillä infopäivillä, käytännön tekemisen mahdollistavilla ”hands on”-koulutuksilla, yrittäjien tarpeesta nousevilla selvityksillä ja pilotoinneilla sekä koti- ja ulkomaille suuntautuvilla ammattimatkoilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat elintarvikealan yritykset ja alan yrittäjäksi ryhtymistä suunnittelevat. Hankkeen toimenpiteet vastaavat sisällöltään ennen kaikkea

Hankkeen toimenpiteet Innotori-hankkeessa varsinaissuomalaisen ja satakuntalaisen ruokaketjun yritysten tarpeita kartoitetaan ja niiden pohjalta yrityksille tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja ohjataan oikeiden palveluiden äärelle. Innovaatioprosessin eri vaiheissa kootaan lounaissuomalaisia toimijoita yhteen ideoita synnyttäviin teematilaisuuksiin, jatkojalostushautomoihin sekä mahdollistetaan ideoiden ja tuotekonseptien testaaminen kuluttajakentässä. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisen elintarvikealan vientiohjelman kanssa konkretisoiden viennin mahdollisuuksia alueen ruokaketjun yrityksille. Innotorin Kick off-tilaisuus järjestettiin Turussa Forum Marinumissa 20.4.2016. Hankkeen ensimmäinen teematilaisuus, INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN, pidetään 31.5.2016.

pienten ja keskisuurten yritysten tarpeeseen. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttajina ovat Pyhäjärvi-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Ahlmanin koulun Säätiö. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (80%) ja osallistuvat yritykset (20%). Hanketta toteutetaan 1.1.2016 – 31.8.2018.

Seuraavaksi hanke järjestää pakkauskoulutuksen. Kokopäivän tilaisuus järjestetään tiistaina 10.5 ja ohjelmassa on mm. pakkaussuunnittelua ja -muotoilua, tietoa pakkausmateriaaleista sekä pakkausmerkinnöistä. Tarkempaa informaatiota tästä ja muista tulevista koulutuksistamme sekä ammattimatkoista saat seuraamalla www.vs-lähiruoka.fi –sivustoa.

INNOTORI toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen, Satafood kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiön kanssa. Hankkeen rahoitus tulee VarsinaisSuomen ja Satakunnan ELY-keskuksien kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Tervetuloa mukaan Innotorille! Lisätietoja tilaisuudesta ja hankkeesta: Pauliina Ojansivu Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus pauliina.ojansivu@utu.fi puh. 02 333 6807/ 040 1527840

Hankkeen yhteyshenkilöt VarsinaisSuomessa ovat Sanna Vähämiko ja Mervi Louhivaara (yhteystiedot ovat takakannessa).

Lue lisää hankkeen opintomatkasta Ahvenanmaalle seuraavalta sivulta!

Hankeuutisia

”Tiedolla ja osaamisella kasvuun” – hanke järjesti 17-19.4. ammattimatkan Ahvenanmaalle Matkalle lähdettiin 24 hengen voimin reitin kulkiessa läpi umpisumuisen saariston. Ensimmäinen etappimme oli Brändön saarella sijaitseva Ingebors bakeri, jossa valmistetaan perinteistä mustaleipää. Leipomossa kuulimme innostavan kertomuksen leivän valmistuksesta, siitä miten leipä saa sysimustan värinsä vilttien sisälle käärittynä ja maistelimme leivän makeutta iloisen puheen sorinan lomassa. Tämän jälkeen matkamme jatkui Gullvivan Hotel& Stugor yöpymiskohteeseemme. Anivarhain seuraavana aamuna jatkoimme matkaamme saaristolaivalla Brändön Torsholmasta kohti Ahvenanmaan Hummelvikin satamaa. Päivän ensimmäinen vierailukohde oli Bolstaholmin tila. Sukutilalla kuulimme isäntäparilta lihakarjan kasvatuksesta ja lihan markkinoinnista, joka hoituu kaikki suoraan tilalta.

Erityisesti jokavuotinen Ahvenanmaan sadonkorjuujuhla Skordefest on merkittävässä asemassa tilan markkinoinnissa.

Seuraavassa kohteessa tapasimme Mattas Gårdmejerin nuoren isäntäpariskunnan ja kuulimme heitä tilan tuotannosta ja uudesta juustolasta. Tilalla on tällä hetkellä vain neljä lypsävää lehmää, joiden kaikki oma maito käytetään juuston valmistukseen. Isäntäpariskunta kertoi, että olisi ollut huomattavasti kalliimpaa investoida uusiin isoihin navettatiloihin kuin rakentaa uusi pienehkö juustola, jossa omasta maidosta saadaan parempi hinta kuin jos maito myytäisiin suoraan isompaan meijeriin. Pienen tilapuodin hyllyt tyhjenivät mukaamme, kun maistiaisina testaamamme pehmeä salaattijuusto vakuutti meidät maistuvuudestaan. Juustolasta jatkoimme matkaa Marskogenin lamm –tilalle, jonne on juuri valmistunut uusi tuotantotila leikkaamoineen ja savustustiloineen. Uusissa tiloissa voidaan tarjota lihanleikkuuta ja savustusta myös rahtityönä. Tilalta kaikki liha myydään suoraan kuluttajille ja varsinkin Skordefestiä pidetään tärkeänä markkinointiväylänä.

Lammastilalta hyppäsimme iltapäiväksi viinin viljelyn pariin. Bröderna Slotte Vingård otti meidän vieraanvaraisesti vastaan esitellen viinitarhojaan ja vastaten kaikkiin viininkasvatukseen liittyviin kysymyksiimme. Näiden tietojen varassa saatamme vastaisuudessa löytää viinitarhoja Manner-Suomenkin puolelta. Iltapäivän bonuskohteena pääsimme vielä yllätysvierailulle Kim ja Linda Pihlin Sodergards-tilalle. He valmistavat mm punajuuresta mausteista marmeladin kaltaista tuotetta ja useita hunajavalmisteita. Päivän päätteeksi majoituimme Pommernhotelliin. Retkemme viimeinen päivä aurinkoisella Ahvenanmaalla käynnistyi innovatiivisissa merkeissä Västerron kala-alan yrityksessä. Yrittäjäpariskunta esitteli meille merenrannalla upeissa maisemissa sijaitsevan uuden savustamonsa ja maistatti tuotekehitysvaiheessa olevia uutuuksiaan. Epäuskoisten matkailijoiden oli pakko myöntää, että kuiviksi sipsimäisiksi savustetut siian ruodot ovat herkullisia!

Hankeuutisia

Ennen kotimatkaa suuntasimme vielä Amalias Limonad -tehtaaseen ja pääsimme seuraamaan aidoista raaka-aineista valmistetun limonadin valmistusta. Yrityksen yhtenäinen markkinointi-ilme ja raikkaat tuotteet tekivät vaikutuksen seurueeseemme. Limonadeista virkistyneenä suuntasimme vielä lounaalle Smakbyhyn, jossa kuulimme yrityksen toiminnasta lounaan lomassa. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä ohjelmanumerona

pääsimme vielä kotimatkalla tutustumaan Viking Gracen keittiötiloihin ja kuulimme keittiömestarilta Viking Linen ravintoloiden toiminnasta ja raaka-aineiden tuottajista.

Tuotekortti tuo esiin paikallisen tuotteen vahvuudet Tuotekortti on yksinkertainen arjen työkalu ja apuväline yrittäjälle. Se auttaa miettimään oman tuotteen vahvuuksia ja erityisyyttä ostajan näkökulmasta. Ostaja voi olla ammattikeittiö, tukku tai vähittäiskauppa. Tuotekortti toimii tukena ostajien ja elintarvikeyrittäjien välisissä keskusteluissa. Tuotekortissa kysytyt asiat pohjautuvat niihin kriteereihin, joita ostajat käyttävät uusien tuotteiden arvioinnissa. Se auttaa myös ylläpitämään tuotetietoja ajan tasalla kompaktissa paketissa esim. omavalvonnan tukena.

Teksti ja kuvat: Sanna Vähämiko, Turun yliopiston Brahea-keskus

Tuotekortissa kysytään •

yrityksen yleiset yhteystiedot

•

tuotetietoja, jotka kattavat tuotteen yleisen kuvauksen, toimituskyvyn ja tietoa pakkauksesta

•

tuotteen ominaisuuksista kuten siitä, miten tuote säilyy, sopiiko tuote erikoisruokavaliota noudattaville ja onko se luomua

•

ainesosasisällöstä, allergeeneistä ja ravintosisällöstä

•

tuotteen mitoista

Kaikkiin tuotekortissa esitettyihin kohtiin ei ole pakko vastata, mutta sen on tarkoitus ohjata ajattelemaan asioita, jotka mahdollisesti nousevat esiin myyntitilanteessa.

Tuotekortti on osa valtakunnallisen Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Hanketta toteutetaan vuosina 2015–2017 ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Excel-pohjainen tuotekortti on vapaasti käytettävissä ja se on tehty suomeksi ja ruotsiksi. Se on ladattavissa www.aitojamakuja.fi > ammattilaiset > tuotekortti tai www.aktasmak.fi > yrkesfolk > produktkort Teksti: Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus

Ajankohtaista HoReCa-sektorilta

Isot kiitokset kaikille mukana olleille yrittäjille, jotka omalla kiinnostuksellaan ja reippaalla otteellaan loivat matkastamme hyvän tuulisen ja onnistuneen kokonaisuuden. Nähdään taas seuraavalla matkalla!

Ajankohtaista HoReCa-sektorilta

Gastro –messut 16.-18.3. keräsi alan trendit saman katon alle Yli 15 000 ruoka-alan ammattilaista kokoontui 16.-18.3. Helsinkiin, Gastro 2016 –tapahtumaan. 25 varsinaissuomalaista alan ammattilaista koki sekä messut että pääsi tutustumaan Helsingin Teurastamon alueen ruokakulttuurikeskittymään. Gastro –messuilla esiteltiin tulevia ruokatrendejä, uusinta tekniikkaa sekä palveluja. Olipa tapahtumassa näytillä myös virtuaalitila The Box, jossa pystyi kokemaan moniaistisia makukatkoja, esimerkiksi nauttimaan lasillisen kuohuvaa laiturilla. The Box on HaagaHelia ammattikorkeakoulun ja Tekesin kehittämä kokemustila.

Ruokahävikin mittaamisen ja seurannan tärkeys on oleellista ammattikeittiön talouden kannalta. Monet laite- sekä ohjelmistovalmistajat ovat ottaneet tämän huomioon uusien tuotteiden suunnittelussa. Kala ja kalatuotteet saivat paljon näkyvyyttä niin ohjelmassa kuin näytteilleasettajien muodossakin. Kävijöitä kiinnosti niin vajaahyödynnetyn kalan ammattikeittiötuotteet, kuten särkikalapihvit sekä perinteikkäämmät kalanjalostustuotteet. Helsingin Teurastamon alueella toimii useita elintarvikkeita jalostavia yrityksiä sekä ravintoloita.

Erilaiset kasviproteiinituotteet olivat näyttävästi esillä maa- ja metsätalousministeriön osastolla, Luomukoordinaatiohankkeen osastolla sekä valtakunnallisella Lähiruokahankkeen osastolla. Lisäksi, jauhomadot ja hyönteiset tulevaisuuden ratkaisuna ruokapulaan herättivät ammattilaisten mielenkiintoa.

Pääsimme tutustumaan Jädelino –yritykseen, joka valmistaa italialaista artesaanijäätelöä suomalaisista raaka-aineista. Yrityksen tuotevalikoimaan sisältyy yli 50 jäätelömakua, joista ehdottomasti suosituin maku on pistaasipähkinä. Yrittäjä Tiina Karhun mukaan parhaimpina päivinä jäätelöfirmaan on sadan metrin jono, kun asiakkaat odottelevat omaa vuoroaan jo Teurastamon Portilta lähtien. Ryhmämme testasi taivaallisia makuja. Uskomattominta oli vesipohjaan tehty vegaanijäätelö, jonka kermainen suutuntuma ja maku yllättivät kokeneemmankin jäätelönsyöjän.

Urbaanit kasvinviljelylaatikot herättivät matkalaisten mielenkiintoa. Ravintoloiden salaatit ja yrtit tulevat läheltä. Teksti: Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus

Luomua lautaselle – miten kertoa asiakkaalle? Kuluttajien kiinnostus luomuruokaa kohtaan on jatkuvasti kasvava trendi. Sen myötä myös ammattikeittiöiden tarjontaan halutaan lisää luomua. Keittiöt joutuvat luomun käyttöön siirtyessään tekemään muutamia asioita eri tavalla kuin ennen. Vaikeaa se ei ole, kun tietää mitä pitää tehdä. Tärkeintä on varmistaa luomutuotteen aitous. Kaikilla luomua tuottavilla toimijoilla on luomutodistus. Se on asiakirja joka varmistaa luomutuotteen aitouden. Toimijalla tarkoitetaan tuotteen myyjää, oli se sitten viljelijä, tukkuliike, kuorimo tai muu välikäsi. Se on tärkein asiakirja ja se pitää saada nähtäväksi ennen kuin tekee ensimmäistä tilausta. Luomutodistuksen pitää olla saman toimijan nimissä annettu kuin keneltä lasku tulee. Esimerkiksi jos kuorimo esittää viljelijän luomutodistusta, vaadi nähtäväksi kuorimon oma luomutodistus. Jos sellaista ei ole, älä turhaan maksa luomuhintaa tavanomaisesta tuotteesta!

Kuva 1: Pakolliset luomumerkinnät

Kuva 2: Terveystarkastajat valvovat luomun käyttöä ja siitä viestimistä keittiössä. Kaikissa luomutuotteissa, myös suurtalouksiin toimitettavissa, pakatuissa tuotteissa pitää olla luomumerkinnät. Kuvassa on pakolliset luomumerkinnät; EU:n lehtimerkki, valvontaviranomaisen tunnus (FIEKO-201) ja maatalousperäisten tuotteiden alkuperä. Nämä pitää löytyä myös esimerkiksi siitä kuorimolta tulevasta juurespakkauksesta. Pelkkä vaakatarra ei riitä merkinnöiksi. Mitä ja miten kertoa asiakkaalle luomun käytöstä? Luomun käytöstä kannattaa kertoa asiakkaalle. Koko aterian ei tarvitse olla koostettu luomuraaka-aineista, vaan jo vaikka yhden raaka-aineen käytöstä kannattaa kertoa! Jokainen keittiö voi kertoa asiasta heille parhaiten sopivalla tavalla. Tärkeintä on, että asiakasta ei johdeta

harhaan. Ruokalajit täytyy nimetä tarvittaessa riittävän yksiselitteisesti; luomuparsarisotto ei ole sama asia kuin parsarisotto luomuriisillä. Luomuraaka-aineet voi merkitä ruokalistaan monella tavalla, kuvassa 2 on yksi esimerkki. Asiakas arvostaa tietoa luomuraaka-aineista! Lisätietoa aiheesta ja luomun käytöstä löydät Viesti luomusta oikein –hankkeen nettisivuilta www.mamk.fi/ luomuviestinta Teksti: Mari Järvenmäki, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Ajankohtaista HoReCa-sektorilta

Ravinteet kiertämään – ruokahävikki-pilotti Turun yliopiston kampuksella Ruokahävikki on niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta kestämätöntä resurssien tuhlaamista. Turun yliopiston kampus on päättänyt tarttua härkää sarvista ainutlaatuisella yhteistyöllä ruokahävikin vähentämiseksi sekä syntyvän ruokahävikin paikalliseksi hyödyntämiseksi. Mukana ruokahävikin ehkäisyssä ovat niin ammattikeittiötoimija Unica Oy, opiskelijayhdistykset Ympäristösiipi, VäKi –viljelijät, Biolan Oy sekä Turun yliopiston Brahea –keskus.

Säännöllisten ruokahävikkikampanjoiden tavoitteena on herätellä lounasasiakkaita ruoan jättämisen vaikutuksista. Päivittäinen hävikin seuranta lounaslinjastossa on saanut aikaan paljon positiivista keskustelua.

Opiskelijaravintoloissa syntyy ruokajätettä, joka kompostoidaan keittiön jätekatoksessa olevissa kompostoreissa (3 x 550 l). Keittiön vastuuhenkilöt hoitavat kompostia ja seuraavat mm. lämpötilaa.

Valmis, ravinteikas kompostimulta hyödynnetään opiskelijoiden perustaman VäKi –viljely-yhdistyksen palstalla, joka on vuokrattu Turun 4H –yhdistykseltä. Viljelypalstat sijaitsevat Ylioppilaskylän tuntumassa.

Viime vuonna satoa syntyi runsaasti ja viljelystä onkin saatu todella positiivisia tuloksia ja palautetta opiskelijoilta, ”ihan parasta vastapainoa opiskelulle”. Tänä vuonna viljelyalaa ollaankin kaksinkertaistamassa. Lue lisää http://vaki.utu.fi/ Lisätietoja Leena Erälinnalta ja Johanna Mattilalta (yhteystiedot takakannessa)

Yhteiset pelisäännöt REKO-renkaille -miten elintarvikelainsäädäntö suhteutuu REKO-renkaisiin?

REKO –renkaita on tällä hetkellä noin 100 ympäri Suomea ja jäseniä renkaissa on jo yli 100 000. Enää ei voidakaan puhua mistään marginaalisesta ilmiöstä vaan selkeästä trendistä kuluttajan ja tuottajan lähentymiselle. Uusi toimintatapa on haastanut myös elintarvikelainsäädäntöä ja sen soveltamista käytäntöön.

ryhmän ylläpitäjällä, joka on monesti paikallisesti ruoasta kiinnostunut tavallinen kuntalainen. Samalla vastuu elintarviketietojen (mm. ainesosaluettelo, allergeenit, säilyvyysaika jne.) antamisesta sekä oikeellisuudesta on REKO-toimijalla”, kuvailee Johanna Mattila Turun yliopistosta. Ylipäätänsä alkutuotannon tuotteiden ja elintarvikkeiden myynti asiakkaille REKO-renkaiden kautta on suoramyyntiä kuluttajalle, jota sellaisenaan ei tarvitse erikseen valvoa. Asia monimutkaistuu hieman, jos REKO-toimituksessa myydään elintarvikkeita myös asiakkaille, jotka eivät ole tilanneet niitä etukäteen facebook –ryhmän kautta (vrt. torimyynti). Tämän lisäksi ohjeessa pureudutaan kolmeen eri toimintatyyppiin: 1) alkutuotannon tuotteiden suoramyynti, 2) elintarvikkeiden valmistus ja myynti elintarvikehuoneistoilmoituksella sekä 3) toimiminen yksityishenkilönä.

REKO-renkaille suunnattu elintarvikelainsäädäntöä koskeva ohje on valmistunut ja löytyy www.aitojamakuja.fi –sivuilta.

Uutena toimintamallina REKO on herättänyt paljon kysymyksiä myös elintarvikelainsäädännön silmin ja kentällä liikkuukin tällä hetkellä erilaisia tulkintoja siitä, miten REKOa tulisi valvoa vai tuleeko sitä valvoa. Tämän vuoksi valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke yhdessä asiantuntijatiimin kanssa päätti ottaa härkää sarvista ja tehdä koko lähiruokasektorille ohjeistuksen REKOsta. Ohje on luettavissa www.aitojamakuja.fi/ reko-tuottajille.php?sm=1 >Ohje REKO –tuottajille. Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminä, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota.

Tämän vuoksi valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke on tehnyt yhteistyössä sidosryhmien kanssa selkeän ohjeistuksen kaikille REKO-toimijoille. Ohjeistusta ovat olleet tekemässä MTK ry (Anni-Mari Syväniemi ja Leena Suojala), SLC (Mia Wikström), maa- ja metsätalousministeriö (Kirsi Viljanen ja Marjatta Rahkio), Evira (Pirjo Korpela), Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry (Miia Nätti) sekä Turun yliopiston Brahea-keskus (Päivi Töyli, Heidi Valtari ja Johanna Mattila). Vastuu elintarvikkeiden myynnistä on REKO-toimijalla (= yritys/henkilö, joka myy tuotteita REKO-renkaassa) REKO –renkaiden yleistyessä myös niissä myytävien elintarvikkeiden vastuukysymykset ovat nousseet esille. Vastuu elintarvikkeiden myynnistä on REKO-toimijalla itsellään, eikä esimerkiksi Facebook-

Vaihtoehtoisten jakelukanavien tulo elintarvikebisnekseen haastaa jatkuvasti elintarvikelainsäädäntöämme. Aina ei ole selkeää, mihin kategoriaan kulloinenkin uusi toimintatapa kuuluu. Epäselvät asiat voivat helposti hidastaa alan kehittymistä ja pahimmassa tapauksessa tukahduttaa orastavan toimintamallin ensi metreilleen. Tämän vuoksi yhteistyötä tuleekin tehdä laajalla rintamalla koko ruokaverkoston voimin. REKO-ohjeistus on jälleen yksi voimannäyte hyvästä ja toimivasta yhteistyöverkostosta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Lisätietoja Johanna Mattilalta (yhteystiedot takakannessa)

Ajankohtaista suoramyynnistä

Elintarvikealan toiminta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta -uusi ohje julkaistu Turun yliopiston Brahea -keskus on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta julkaissut ohjeen sellaisesta elintarvikealan toiminnasta, joka ei vaadi elintarvikehuoneistoilmoitusta. Uusien linjausten mukaan esimerkiksi alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa vähäriskistä ja pienimuotoista elintarvikehuoneistotoimintaa voidaan tehdä ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Elintarvikealan ja koko ruokaverkoston toiminta on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä uusien yritysten tulo mukaan ruokabisnekseen on käsin kosketeltavan suosittua. Erilaiset kuluttajalta kuluttajalle palvelut, REKO-renkaat sekä paikalliset ruokatapahtumat ovat ruokatrendien aallonharjalla. Kuluttajat haluavat paikallisia makuelämyksiä.

Elintarvikelainsäädäntö mahdollistaa monia näistä asioista erittäin matalalla byrokratialla. Nyt julkaistu ”Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti” -ohje keskittyy alhaisimman riskin toimintaan, josta EI tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Ohje on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Asiantuntijaryhmä koostui alan keskeisistä tekijöistä maa- ja metsätalousministeriö, Evira, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset sekä työn toteuttajana Turun yliopiston Brahea-keskus. Ohjeen avulla selkeytetään elintarvikelain (13.1.2006/23) soveltamista sekä luodaan selkeitä uusia helpotuksia elintarvikealan yritystoiminnan alkuun pääsemiseksi. Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ja toimijan vastuusta ei kuitenkaan tulla tinkimään. Uusien linjausten mukaan alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa vähäriskistä ja pienimuotoista elintarvikehuoneistotoimintaa voidaan tehdä ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Pienimuotoiseksi toiminnaksi on rajattu 10 000 € vuosimyynti. Lista vähäriskisistä elintarvikkeista löytyy ohjeesta. Linkkejä ja enemmän esimerkkitapauksia on koottu www.aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivuille.

Tiesitkö, että •

voit jalostaa ja myydä lihatuotteita ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa.

•

voit myydä niitä tuotteita rajattomasti suoraan kuluttajalle ja paikalliseen vähittäismyyntiinkin (ravintolat, kaupat jne.) 1 000 kg vuodessa ja sen ylittävältä osalta 30 %.

Kysy lisää meiltä!

Marjatila voi perustaa sesongin ajaksi kesäkahvilan ja myydä siellä esimerkiksi kahvia, pullaa, tehdasjäätelöä asiakkaille ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Samoin tilapuodin perustaminen tulee vaivattomammaksi, kun maatilayrittäjä voi omien alkutuotannon tuotteiden lisäksi myydä myös muiden alkutuotannon tuotteita (pl. raakamaito, kanamunat) ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Lisäksi mehujen ja hillojen valmistaminen myyntiin on helpompaa jalostustoiminnan aloitusvaiheessa, sillä tuotteita voi valmistaa koemarkkinointi tarkoituksessa vuoden päivät ennen kuin toiminnasta tarvitsee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. "Toiminnan alkuun pääsemisen helpottaminen onkin keskeisellä sijalla uusien, idearikkaiden ruokayritysten syntymiselle", iloitsee Johanna Mattila. Yksityishenkilöt ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita elintarvikkeiden valmistamisesta myyntiin esimerkiksi REKO-renkaiden kautta. Myös kotikeittiössä valmistaminen on tätä kautta lisääntynyt. Kirjavien valvontakäytänteiden vuoksi ohje ottaa kantaa myös elintarvikkeiden valmistamiseen kotikeittiössä myyntiä varten valvontakulttuurin yhtenäistämiseksi.

Uusia huojennuksia elintarvikealan toiminnan aloittamiseksi, www.aitojamakuja.fi/suoramyynti ja www.aktasmak.fi/direktförsäljning

Nämä linjaukset koskevat elintarvikelainsäädäntöä, jonka vuoksi toimijoiden on hyvä selvittää verottajan näkökulmat pienimuotoiselle elinkeinotoiminnalle. Lisätietoja Johanna Mattilalta (yhteystiedot takakannessa)

Pakkausmerkinnät / Livsmedelsinformation Pakkauksissa nämä tiedot suomeksi ja ruotsiksi/ denna information på finska och svenska: Elintarvikkeen nimi / Beteckning • jos ei virallinen nimi, lisäksi kuvaileva nimi / om inte officiell beteckning, behövs det beskrivande namnet Ainesosaluettelo / Ingrediensförteckning • ei kaikissa tuoteryhmissä pakollista/ inte obligatoriskt för alla livsmedel Nimessä mainitun raakaaineen määrä %/ Andel % av ingredienser som står på namnet

Lisäksi mm./ytterligare bl.a.: Alkuperämaa/ Ursprungsland • pakollista: liha, kala, kananmuna jne / obligatoriskt: kött, fisk, ägg osv Elintarvike-erän tunnus / Partinummer • paitsi, jos voidaan jäljittää päiväysten perusteella / inte nödvändig om man kan spåra partiet enligt datum

Säilytysohje (suositeltava) / Förvaringsanvisning (rekommenderas) Käyttöohje / Bruksanvisning

Allergeenit korostettuna / Allergener betonas

Varoitusmerkintä/ Varning

Vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta / Sista förbrukningsdag eller bäst före Valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi, toiminimi tai aputoiminimi sekä osoite / Tillverkare, förpackare, försäljare: namn och adress Ravintoarvosisältö/ Näringsvärdedeklaration • ei pakollista kaikille / inte obligatorisk för alla

Tiedot voi antaa myös suullisesti, jos pakkaamattoman elintarvikkeen läheisyydessä kerrotaan selkeästi esimerkiksi erillisellä taululla, että elintarvikkeita koskevat allergeenit ja muut tiedot voi pyytää henkilökunnalta.

Tarvittaessa/vid behov

(Suolamäärä %/ Salthalt %)

Sisällön määrä / Nettovikt (g/kg/cl/dl/l)

Myös pakkaamattomista elintarvikkeista on annettava tietoa. Ravintoloiden, ruokaloiden ja myymälöiden pakkaamattomista elintarvikkeista on ilmoitettava elintarvikkeen nimi, ainesosat, allergioita ja intoleransseja aiheuttavat ruoka-aineet, tarvittaessa alkuperämaa ja tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Tiedot pakkaamattomista elintarvikkeista tulee esittää ensisijaisesti kirjallisesti elintarvikkeen läheisyydessä olevassa esitteessä tai taulussa. Ravintoloissa annosten tiedot voi kertoa esimerkiksi ruokalistassa.

Även för oförpackade livsmedels del ska konsumenten ges information om alla ingredienser som orsakar allergier och intolerans och som använts vid tillverkning av livsmedlet och som i någon form återstår i det slutliga livsmedlet. Informationen ska ges skriftligen på det ställe där livsmedlet överlåts, såsom i en butik. Allergeninformationen som ska ges om oförpackade livsmedel kan också ges muntligen, om man tydligt i de oförpackade livsmedlens närhet, såsom i en broschyr, på en tavla eller på något annat motsvarande sätt meddelar om denna möjlighet.

Ajankohtaista suoramyynnistä

Tilaisuudet ja tapahtumat

18 JULKISTEN RUOKAPALVELUIDEN HANKINNAT –foorumi 18.5., Hyvinkää

•

-lähde mukaan verkostoitumismatkalle!

•

Järjestämme maksuttoman verkostoitumismatkan Hyvinkään julkiset hankinnat -tapahtumaan. Tilaisuudessa kuullaan uudesta hankintalaista ja sen mahdollisista vaikutuksista paikallisiin elintarvikehankintoihin tulevaisuudessa. Iltapäivän aikana keskustelemme myös elintarviketarjonnasta ja hankinnoista sekä etsimme keinoja paikallisten elintarvikehankintojen lisäämiseksi julkisiin keittiöihin. Foorumin päätteeksi pääset Lähiruokatreffeillä tutustumaan paikallisiin tuottajiin, jotka haluavat myydä tuotteitaan ammattikeittiöille. Foorumi on tarkoitettu hankinnoista kiinnostuneille mm. kehittäjille, asiantuntijoille, ruokapalveluille, päättäjille, elintarvikeyrittäjille ja hankintayksiköiden hankinta-asiantuntijoille. Tervetuloa keskiviikkona 18.5.2016 klo 12.30–16 Julkisten ruokapalveluiden hankinnat -foorumiin ja lähiruokatreffeille 16-17.30! Ilmoittautumiset 11.5.2016 mennessä johanna.mattila@utu.fi, 040 565 8121 Paikka: Hyria koulutus, auditorio (sisäänkäynti A1), Torikatu 18, Hyvinkää Ohjelmassa 12.30-13 Kahvitarjoilu 13.00-16.00 • Tervetuloa Hyriaan, rehtori Eile Särssi • Hankintalain kokonaisuudistus antaa uusia mahdollisuuksia elintarvikehankintoihin, toimitusjohtaja Mia Koljonen, Ju-Ha Consulting Oy • Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset, projektipäällikkö Sari Väänänen, EkoCentria • Luomutuotteiden hankinta ja ruokalistaesimerkit, projektipäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria

•

Elintarvikkeiden kilpailuttaminen Joensuun mallilla, hankinta-asiantuntija Salla Kokko, Joensuun seudun hankintatoimi Lähiruoan hankinnan voi aloittaa myös pienin askelin - case Järvenpää, ruokapalvelupäällikkö Ritva Julkunen, Järvenpää Paikalliset innovaatiot – Avain julkisen keittiön toimittajaksi, projektipäälliköt Leena Viitaharju ja Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti Vastuulliset laitehankinnat, asiakkuuspäällikkö Heini Frejborg, Dieta Oy

16.00-17.30 Lähiruokatreffit aulassa Tilaisuuden järjestävät: Lähiruoan koordinaatiohanke, NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke ja Lähiruokaa Uudeltamaalta -hanke. NO WASTE, LOW WASTE –ammattikeittiöiden ajankohtaisiltapäivä 7.6.2016 Paikka: Hus Lindman, Turku Aika: 7.6. klo 14-17 Ilmoittautuminen 30.5. mennessä ja lisätietoja Johanna Mattilalta. Käytännön vinkkejä ruokahävikin ehkäisemiseksi ammattikeittiöissä (talous, reseptiikka, prosessi), Sami Rekola, HaagaHelia Ravinteet kiertoon paikallisesti kompostoimalla ruokajätettä - case Turun kampusalue, Sanna Hovi, Unica Oy Kommenttipuheenvuoro Fillaripuutarhuri Tuomo Miettinen Ruokahävikin mittaus ja seuranta, Elomatic Oy Uusia ideoita ylijäämäruoan hyödyntämiseksi - case ResQ Turku

VALTAKUNNALLISTA OSTA TILALTA-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 10.9.2016 •

Mikä se on?

Osta tilalta -päivänä mahdollistetaan tuottajien ja kuluttajien kohtaaminen lähiruoan äärellä. Tarkoitus on, että kuluttajat voivat tulla ostoksille tiloille ja tavata tuottajia ja keskustella/kysyä tuotannosta sekä tutustua tilan toimintaan esim. näkemällä eläimiä, koneita, tilan pihapiiriä ylipäätään.

• Miten pääsen mukaan? Päivää varten avataan oma nettisivu ostatilalta.fi. Sinne voi ilmoittaa oman tilansa ja tietoa tuotteista sekä aukioloajoista sekä mahdollisesta oheistoiminnasta. Sinne tulee myös vinkkejä ja yhteistä markkinointimateriaalia päivän järjestelyjä varten. Lisätietoja Johanna Mattilalta (yhteystiedot takakannessa) TURUN RUOKAMESSUT 30.9.-2.10. Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa –hanke kokoaa Turun Ruokamessuille maakunnan elintarvikeyrityksistä koostuvat lähiruokakorttelit. Yhteisen näkyvyyden lisäksi kortteleissa tullaan järjestämään työnäytöksiä sekä yrityshaastatteluja. Hyödynnä yhteinen markkinointi ja ilmoittaudu mukaan maakunnan isoimpaan ruokatapahtumaan. Hinta: 115e/m2 sisältäen rekisteröintimaksun (100e), maton, valaistuksen, osastojen väliseinän sekä sähkön. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Johanna Mattilalta (yhteystiedot takakannessa)

Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä Facebookista

vs-lähiruoka.fi www.lounafood.net www.facebook.com/ LounaFood

Sivuilla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista!

Itella Oyj

LounaFoodin yhteystiedot Turun yliopiston Brahea-keskus 20014 TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Joukahaisenkatu 3 B, 5. kerros) Projektipäällikkö Leena Erälinna puh. 040 684 7450 leena.eralinna@utu.fi Projektipäällikkö Mervi Louhivaara puh. 0400 260 390 mervi.louhivaara@utu.fi Projektipäällikkö Johanna Mattila puh. 040 565 8121 johanna.mattila@utu.fi Projektipäällikkö Päivi Töyli puh. 040 189 1929 paivi.toyli@utu.fi Kehittämispäällikkö Heidi Valtari puh. 0400 487 160 heidi.valtari@utu.fi Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh. 040 484 3556 sanna.vahamiko@utu.fi

Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät Paikallista yritysneuvontaa Loimaan kaupungin yrityspalvelut Marianna Pajula 02 761 4347 marianna.pajula@loimaa.fi Auranmaan yrityspalvelut Riikka Peippo 040 6310 208 riikka.peippo@auranmaanyp.fi Yrityssalo Oy Jukka Heinonen 044 546 0035 jukka.heinonen@yrityssalo.fi www.yrityssalo.fi Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Mats Nurmio 0400 539 179 mats.nurmio@kimitoon.fi www.kemionsaari.fi Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Markku Määttänen 050 559 0534 markku.maattanen@potkuri.fi www.potkuri.fi Ukipolis Oy Heidi Jaakkola 044 773 2212 heidi.jaakkola@ukipolis.fi http://ukipolis.fi/

Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Taina Sainio 044 067 4434 jokivarsi@jokivarsi.org www.jokivarsi.org Ykkösakseli ry Maarit Teuri 0440 982 236 maarit.teuri@ykkosakseli.fi toimisto@ykkosakseli.fi www.ykkosakseli.fi I samma båt – samassa veneessä rf ry Emil Oljemark 0400 718 913 emil.oljemark@sameboat.fi www.sameboat.fi Varsin Hyvä ry Pia Poikonen 050 338 3867 pia.poikonen@lieto.fi www.varsinhyva.fi Ravakka ry Ulla Kallio 0440 344345 ulla.kallio@ravakka.fi toimisto@ravakka.fi, www.ravakka.fi

Twitterissä @Aitojamakuja tai #aitojamakuja Facebookissa avoin sivu: www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi Sivustolla on jo yli 2 000 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan yli 200 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja LounaFoodista.