Vaasan ylioppilaslehti 03 2015

Maaliskuu 3/2015

2

Twitter-tutkain

3

Pääkirjoitus, Näkökulma, Risut & risut

4

Kampukselta

5

IIlmiöitä kampukselta, Kolumni, Gallup

6

Käytävalta, Kolumni

8

7 Rakkauden lisensiaatti, Historian kirjoituksia 8

Pampas spelar handboll igen

9

Työharjoittelua ja poliittisia tilanteita Nikosiassa, Ei mikään varasuunnitelma

10

Frankin aika

12

Puolueita valtaamassa

14

”Ruotsin kieli on myös Suomen kieli”

15

Vaalikonevertailu

16

Uusi kansainvälinen opiskelijayhdistys tähtää syvempään integraatioon

17

Meet the international tutors

18

Kissojen viuhkat viuhuvat koirille

20

Kulttuuri

21

Arviot

22

Järjestöjorinat, Arkihemmo

10

14

20

Twitter-tutkain SYL @SYL_FIN Jos olet sitä mieltä, että opintotuen rajaaminen on helvetin huono idea, niin osoita tukesi. #opintotuki Tykkää: https:// www.facebook.com/napitirti

Piia Kuosmanen @PiiaKuosmanen #opintotuki päätös tarkoittaa ettei kannata valmistua edes kandiksi jos harkitsee alanvaihtoa. MONUMENTAALISTA IDIOTISMIA. #koulutus

Jesse Kumpulainen @jesukumpulainen Aina kun suunnitellu jotain hyödyllistä, kampuksella tulee kaikki frendit vastaan.

Nyt 2-3h ajantappoa, ei ketään missään. #univaasa #osku

Hanna Latva @HannaLatva Enligt beslutfattare i Korsholm kan det leda till seriös skada för barnen om de vårdas i en tvåspråkig miljö #kielikylpy #univaasa Joonas Salonen @SalonenJoonas Oikeustapaukset ja eri oikeusasteiden ratkai-

sujen jännitteet ovat aina kiehtovia. Iso plussa toteutustavasta #henkilöstöoikeus #univaasa Tapani Mäki @MakiTapani 10. maaliskuuta Mathildassa meksiko teema. Ja kuten aina teemaviikoilla, kokit on löytäny mausteet. #univaasa Jenni @jennimhe #univaasa’n musta kangaskassi kyllä ehkä parasta mainosta Vaasan yliopistolle. Ainakin itse Vaasassa.

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti. fi, 044 324 8969, toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Niklas Evers, Tuomas Hämäläinen, Janne Kalluinen, Elisa Kannasto, Jukka Lehtonen, Aleksi Malinen, Tuulia Poutiainen, Matti Riitakorpi, Jukka Rinta-Luoma, Emily Strohm, Sanna Takaeilola, Hannu Toivonen, Joel Väänänen PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

2

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

Ines Salmiranta @inesinha10 Kuulin just maailman hauskimman aivastuksen kirjastossa #univaasa Tytti Niemi @tyttisofia tää realisoitu samoin tein. sähkömagneettisen harkois myös yksi alle 3-vuotias osallistuja. #lapsiparkkigate #vyyedari #vyy #joutuitaululle

4041 0895 Painotuote

Lue Vylkkäri lennossa!

Näkökulma

Pääkirjoitus

Joel Väänänen

Anne Tastula Päätoimittaja

Kuka hullu enää äänestää?

Nyt ei nukuta!

Työllisyys, työllisyys, työllisyys. Tässä yksi kuulemani tiivistelmä siitä, mitkä aiheet nousevat varmasti vaaliteemoiksi keväällä 2015. Vaaliteemoja nostavat esille puolueet ehdokkaineen, mutta todelliset vaaliteemat nousevat usein median välityksellä. Keskiolutgate, kansanedustajien palkat, maahanmuuttokritiikki ja pakkoruotsi ovat olleet kuitenkin se, mistä viimeaikoina olemme enemmän lukeneet, kuulleet ja puhuneet. Politiikan toimitukset ja poliittiset ammattilaiset laajemmin ovat tietysti kiinnostuneita muista, tärkeämmistä, aiheista. Onhan meillä kuitenkin sote ratkaisematta ja taloustilanne odottaa yhä parempia aikoja. Niin ja tietysti täytyy nostaa esille ne työpaikat, tai siis tarkemmin työttömyys. Paikallisesti työttömyys on monelle hyvin käsin kosketeltavaa ja jokapäiväistä.

Tästä tuleekin puhua ja kirjoittaa. Kuitenkin olen välillä hieman hämmentynyt siitä, kuinka poliittinen eliitti närkästyy, kun heiltä kysellään ”tyhmiä” keskikaljoista ja muista joutavasta, kun olisi kaikkea paljon tärkeämpääkin. Kuka päättää siitä mikä on tärkeä aihe kenellekin? Mikä on lopulta äänestäjien rooli vaaleissa? Some-vaaleista puhuttiin jo presidentinvaaleissa. Vaaliteemat nousevatkin yhä useammin myös kansalaiskeskustelusta sosiaalisen median eri foorumeilla.

Minä kuulun ainakin niihin ihmisiin, jotka ovat väsyneet mm. sote-keskusteluun. Itse ainakin annan ns. sotemössön suosiolla alansa ammattilaisille. On poliitikkojen tehtävä jaksaa puhua näistä asioista ja myös muista politiikan asioista päivistä ja viikoista toiseen. Kuitenkin antaisin heille ilmaisen vinkin. Työllisyys, työttömyys, sote-uudistus, kansanterveys jne. ovat liian abstrakteja asioita monille. Kannustaisinkin nykyisiä poliitikkoja puhumaan vaikeista asioista niin, että kaikki ne ymmärtävät. Se ei ole kansalaisten väheksymistä. Päinvastoin. Kun tärkeistä asioista tekee ihmisen kokoisia, saat varmasti asiasi kuuluviin. Siinä on tosin se riski, että sidot kantasi liian tiukasti ennen tulevia hallitusneuvotteluja.

Kuitenkin viestimällä kannattamistasi asioista ihmisten kielellä saat asiasi menemään perille ja saatat tulla vielä valituksi eduskuntaan.

Toisen tutkinnon opintotuki sai jäädä, mutta pelkästään se, että tällainen idea oli pöydällä, on hyvin hälyttävää.

Suurin osa meistä on kiinnostunut politiikasta. Jos muuta väittää, on silloin kyse politiikan määritelmästä. Kuitenkin poliitikoilla ja politiikan ammattilaisilla on tapana sortua ammatilliseen jargoniin, kun halutessaan asian voisi viestiä täsmällisemminkin. Näin ollen on hyvä, että vaaleissa äänestämisen rinnalle on tullut kansalaisaloitteiden myötä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja, joissa haastetaan ja pakotetaan kansanedustajat käsittelemään kansalaisten tärkeäksi kokemia asioita.

Siihen tehtävään heidät on valittukin.

Nyt jos koskaan on oiva hetki opiskelijan nostaa päänsä tenttikirjan välistä ja katsoa ympärilleen. Nyt on aika tutustua ja vaatia. Napauttaa se Ylen vaaligalleria auki muutoinkin kun nauraaksemme sosiaalisen median feediin nousseille oman elämänsä sankareille.

Syy siihen miksi niinkin moni kiinnostui päivittäistavarakaupassa myytävän oluen vahvuudesta, on helposti ymmärrettävissä. Keskiolutkohu on ihmisen kokoinen aihe, josta kaikilla on kokemuksia ja mielipide. Näitä ihmisen kokoisia aiheita haluammekin kommentoida. Niistä olemme aina ajallaan kiinnostuneita, kunnes huomiomme siirtyy toiseen kiinnostavaan kohuun tai lausahdukseen. Laajemmin tarkasteltuna liittyy keskiolueen alkoholipolitiikan myötä niin kansanterveydellisiä kuin kansantaloudellisia elementtejä. Mielestäni aihe onkin siksi niin hyvä.

Osa kansalaisista meinaa jättää taas äänestämättä näissäkin vaaleissa. He haluavat näin antaa viestin siitä, että aikaisempi politiikka on epäonnistunut. Politiikka on rikki. Itse aion edelleen äänestää. Olen tosin aina äänestänyt. Onneksi tiedän Suomessa olevan yhä muitakin yhtä hulluja.

Risut ja risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa!

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi.

Olen perin närkästynyt siitä, että en ole lukemattomiin kuukausiin noussut Twitter-tutkaimeenne. En tosin sitä varmasti tiedä, sillä en tuon aikana ole edes päässyt lehteä lukemaan.

- Viisivuotistaiteilijajuhlaa viettävä väistynyt hpj.

Opiskelijajärjestöjen koulutuslupaus-kampanja ihanan mitäänsanomaton.

-Minunkin jäsenmaksusta Yliopistolla voisi olla vanhoja puhelinkoppeja, jossa voisi puhua puhelimeen ketään häiritsemättä.

–Vacuum Joko ne lumet ja tuulet siperiasimulaattorista kaikosivat?

–Pakkasmies Risuja ihan kaikille, jotka puhuu enemmän kuin tekee.

–Niin valmis

Ärsyttää kun pitää selitellä opintojen lisäaikahakemuksessa, eihän se oo yliopistolta pois, jos me ollaan opiskelijoina täällä.

-n^2 -vuoden opiskelija Ihanaa kun tulee kevät ja pojat alkaa käyttämään pelkkiä teepaitoja.

-LihasEsiin Tritoniaan pitäis saada hiljasemmat hiiret, skrollausääni hajottaa pään.

-Teppo

Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole kaventuneet, ja korkeakoulutetuista naispalkansaajista kolmannes työskentelee osatai määräaikaisissa työsuhteissa.

Opiskelijoita ahdistellaan opiskelemaan tehokkaasti ja valmistumaan nopeasti. Töissä ei saa käydä opintojen rahoittamiseksi, mutta osoitettuihin töihin, osuvat ne sitten omaan koulutukseen tai ei, pitää olla valmis hypähtämään heti valmistumisen jälkeen.

Terveydenhuollosta maksetaan vuosittaista korvausta, mutta jonot hammaslääkäriin tai mielenterveyspuolelle eivät rohkaise hakeutumaan näiden palveluiden piiriin, vaikka tarvetta olisi.

Leikkaukset uhkaavat, korkeakoulusysteemi on murroksessa ja opiskelijoiden ääni olisi enemmän kuin tarpeen sitä uudelleen muokattaessa.

Vaalien yhteydessä puhutaan usein nukkuvien puolueesta. Osa kertoo jättävänsä äänestämättä protestiksi. Protestiksi politiikan kehnoutta vastaan, protestiksi sopivan puolueen puuttuessa. Saadaanko tällä protestilla kuitenkaan aikaan mitään muutosta? Politiikkaa seuraavien, yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden protestiäänet, oli ne sitten osoitettu mitä epäkohtaa vastaan tahansa, hukkuvat oikeasti välinpitämättömien, äänestämättä mielenkiinnotta jättäneiden ihmisten sekaan.

On todelle kliseistä sanoa, että vain äänestämällä voi vaikuttaa.

Mutta kuten monilla kliseillä on tapana, myös tässäkin piilee totuus. Mutta vain äänestämisen lisäksi voi tehdä muutakin. Vaalipiirimme nuoret ehdokkaat (s12-13) syyttävät nuoria ja opiskelijoita naiiveiksi ja huonoiksi pitämään omista oikeuksistaan huolta.

Vaalilipun raapustamisen lisäksi ehdokkaisiin saa ja pitääkin olla yhteydessä. Karu, mutta tosi asia on, että äänekkäimpien huolia kuunnellaan. Valitsemalla vähiten huonoimman vaihtoehdon ehdokkaiden joukosta vie jo joitain asioita eteenpäin.

Politiikkahan on turhauttavaa. Vaikka kuinka olisi demokraattisesti valittu ryhmä, niin laitapa 200 eri mieltä asioista olevaa ihmistä yhteen päättämään edes yksinkertaisesta asiasta, niin ei se varmasti ihan kivutta onnistu. Tämä on kuitenkin väline, jolla palveluita ja rakenteita yhteiskunnassamme luodaan ja muokataan.

Tässä ollaan muokkaamassa sinun opiskelumahdollisuuksiasi, sinun tulevaa työelämääsi, sinun valitsemiasi yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja sinun tulevaisuuttasi.

Kukaan ei pidä sinun oikeuksista huolta, jos et sitä itse tee.

Päikkäri-huone olis kiva lisä.

-Ruuan jälkeen nukuttaa Risuttaa, että Benedict Cumberbatch ei voittanu Oscaria. Ihan synti. Eikä Boyhood. Sekin synti.

- #OscarsSoWrong

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

3

Opiskelijoiden vaalipaneeli 23.3 Miten käy opintotuelle ensi vaalikaudella? Onko eduskunta täynnä seniilejä vanhuksia vai onko nuoriso välinpitämätöntä? Meneekö ympäristö rikki ja hyökkääkö Suomeen Nato vai Venäjä? Miksei viinaa saa myydä lähikaupassa?

Opiskelijan Vaasa ry järjestää vaalipaneelin ma 23.3. klo 17 alkaen Pub O’Malleysissä. Opiskelijahinnat ovat voimassa tapahtumassa.

Haku Vaasan yliopistoon käynnistyy

Tulisilla hiilillä ovat: Keskusta: Mikko Savola Vihreät: Eppu Saarela SDP: Matias Mäkynen Kokoomus: Daniel Lahti RKP: Anna-Kajsa Blomqvist Vasemmistoliitto: Anneli Lehto

VYY hakee Contact-messuvastaavaa

Yliopistojen yhteishaku käynnistyy tiistaina 17.3. ja päättyy torstaina 9.4. klo 15.00. Haku tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Vaasan yliopistossa aloituspaikkoja on 575. Valintakokeet järjestetään touko-kesäkuussa.

Opiskelijat suorittavat kandidaattiohjelmien alussa koulutusalan yhteisiä opintoja ja valitsevat varsinaisen pääaineensa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Kandidaattivaiheesta opiskelijat jatkavat maisteriohjelmaan kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti.

Vaasan yliopistossa voi hakea kahdeksaan kandidaattiohjelmaan hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kauppatieteiden sekä tekniikan aloilla.

Vaasan yliopistolla järjestetään tammikuussa 2016 Contact-rekrytointimessut, sekä näiden yhteydessä muuta ylioppilaskunnan tarkoitukseen liittyvää toimintaa. Messuvastaavan/-vastaavien tehtävänä on vastata messujen järjestämisestä.

Hakuohjeet ja valintaperusteet löytyvät yliopiston valintaoppaista sekä verkosta osoitteessa www.uva.fi/hakijat.

Messuvastaavan tehtävä on urakkaluonteinen ja tehtävästä maksetaan toimeksiannon perusteella 2000 euron palkkio, sekä erillinen tavoitteisiin sidottu palkkio. Palkkiomaksusta sovitaan tarkemmin toimeksianto-sopimuksessa. Mikäli tehtävään valitaan kaksi vastaavaa, jaetaan palkkio heidän kesken.

Opiskelijaliikkuvuus ennätyslukemissa

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee toimeksiantosuhteeseen yhtä tai kahta messuvastaavaa Contact-uraja rekrytointimessujen järjestämiseen.

Messuvastaavan tehtävät sijoittuvat 15.4.2015-28.2.2016 väliselle ajalle.

Hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan pääsihteerille viimeistään perjantaina 27.3.

Tiedekuntatransvestiitti Mä voin olla humanisti vaikken oo eläinaktivisti enkä feministi

Vaasan yliopistosta lähti ja yliopistoon saapui vuonna 2014 ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Ulkomaille lähti 261 opiskelijaa, mikä on 20 % enemmän kuin vuonna 2013. Saapuneita opiskelijoita oli 213, mikä on 14 % enemmän kuin toissavuonna. Opiskelijaliikkuvuus on lisääntynyt tasaisesti vuosittain, mutta viime vuonna määrät kasvoivat selkeästi.

jaliikkuvuudesta vastaava kansainvälisten asioiden suunnittelija Juhani Moisio.

Vaasan yliopisto pitää tärkeänä opiskelijoiden mahdollisuutta kansainvälistymiseen ja liikkuvuuteen.

– Vaihto-opiskelijoille tarjoamamme opintotarjonta on myös yksi vaihtokohteen valintaan suuresti va ikuttavista tekijöistä.

Ja toki aikaisempien vaihto-opiskelijoiden kokemukset vaikuttavat, eli yliopistoomme saapuvat opiskelijat ovat usein kuulleet kavereiltaan tai sisaruksiltaan hyvistä kokemuksista Vaasassa, kertoo saapuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vastaava kansainvälisten asioiden suunnittelija Juuli Honko.

– Opettajat korostavat kansainvälisten valmiuksien tärkeyttä, ja vaihdossa olleet opiskelijat kannustavat muitakin lähtemään maailmalle. Vaihtoon lähteminen ja kansainvälistyminen on nyt erittäin suosittua, kertoo lähtevästä opiskeli4

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

Vaasan yliopiston opiskelijoista jo joka kolmas lähtee opiskelemaan osan tutkinnostaan ulkomaille.

Saapuvilta opiskelijoilta kerätystä palautteesta ilmenee, että Suomi on kiinnostava kohdemaa.

ei rasta heilu villinä päässä lävistysten otto on toistaiseksi jäässä en käytä pipoa kesällä enkä käy teekkareiden pesällä edes sitseillä mulla on smoky eyes vaikka Fabriikissa vain korkeat korot ja bleiseri yllä mä erotun siellä massasta kyllä mut tervahovissa mä oon yks muijista ruskettuneena solariumista vaik tällä hetkel ei bisnekset luista oon valinnu väärän leirin oon tiedekuntatransvestiitti mul pitäis olla reppu Fjärvällenin ja kulmas yks niitti.

Nimim. Runoileva humanisti

Yliopiston saniteettitilat

Kolumni Jari Rantala Koulutuspoliittinen vastaava Vyy:n hallitus

Teksti ja kuva Janne Kalluinen

Kampusalueen rakennuksissa - Tervahovissa, Fabriikissa sekä Tritoniassa - tuntuu olevan turhan vähän WC-tiloja.

Tai ainakin silloin, kun niitä itse tarvitsisi. keytyy siihen, kun joku koittaa saada oven auki voimakeinoin kovan metelin saattelemana.

Seinille kirjoitetut tekstit ja liimatut tarrat ovat yleisten saniteettitilojen mielenkiintoinen lisä, jossa tietyt alakulttuurit pääsevät ääneen. Vaikka töherrykset luovatkin tiettyä sotkuista ja epäarvokasta tunnelmaa, on niiden vähäisyys kampuksemme vessakoppien seinillä tavallaan myös sääli. Nykyisellään kampuksen WC-kaakeleita koristaa vain muutama jalkapalloaiheinen tarra.

VYY:n taannoisella valitusviikolla vessojen seinille oltiin kiinnitetty A3-kokoisia paperiarkkeja, joille jokainen sai välittää terveisensä ylioppilaskunnan kehitystarpeista. Voisiko piirustusarkit ja kynät palauttaa vessojen seinille?

Yliopiston vessat ovat hyvinkin viihtyisiä, tilavia sekä niitä siistitään usein. Tästä huolimatta puutteita kuitenkin on olemassa, sillä vessojen lukumäärä kampuksella on melko rajattu. Tiettyinä aikoina, kuten luentojen välillä, ennen lounasta tai jälkeen lounaan, saa usein odottaa vuoroaan. Ruuhka-aikoina ikäviin lieveilmiöihin kuuluu se, kun tietyt opiskelijat eivät osaa erottaa vessan lukossa olevia punaista ja valkoista väriä, joka indikoi vessan olevan joko käytössä tai vapaana. Tämä toisinaan johtaa tilanteeseen, jolloin lyhyt rauhallinen yksinelo vessakopissa kes-

Kuten mainittua, yliopiston WC:t ovat pääsääntöisesti puhtaita. Niiden siisteydestä huolehditaan useita kertoja päivässä, mikä ansaitsee suuret kiitokset. Siitä huolimatta on kuitenkin pohdinnan arvoista, käyttävätkö ihmiset vessojaan kotonaan samalla lailla kuin julkisissa tiloissa. Opiskelijoiden osumatarkkuudessa on siis ongelmia ja tämä ei ole pelkästään miesten ongelma. Vahvistamattomien huhujen mukaan tiedekirjasto Tritonian naisten WC:ssä on syyllistytty syyslukukaudella vakaviin väärinkäytöksiin, joihin törmätään anniskeluravintoloiden toisinaan hyvinkin törkyisissä vessoissakaan tuskin koskaan. Vessan lattia oli hyvin sotkuinen. Jätettäköön teon tarkempi määrittely kuitenkin tässä yhteydessä lukijan mielikuvituksen varaan, sillä olen jo nykyisellään hyvin huolissani tämän artikkelin vaikutuksista uskottavuuteeni toimittajanalkuna.

Kaikesta huolimatta yliopiston vessat kuitenkin ansaitsevat pienistä puutteistaan huolimatta hyvän arvosanan. Vessojen käyttäjille joudumme kuitenkin antamaan jonkin verran moitteita.

Janne Kalluinen | @jannekalluinen

Gallup Aiotko äänestää eduskuntavaaleissa? Miksi?

Pihla Jaala Viestintätieteet/ Hallintotieteet, 2. vsk.

Joo, mutta vielä en ole asiaan perehtynyt. Haluan uskoa, että äänelläni on jotain merkitystä, vaikka ei aina siltä tunnu.

Hanna Huhtasaari Nykysuomi, 2. vsk.

En ole varma. En tiedä ehdokkaista mitään. Pitää perehtyä. Äänestäisin, jos löytäisin ehdokkaan, jonka ajatusmaailma ja arvot osuisivat omiini.

Mikä ihmeen #Koulutuslupaus?

Eräänä keskiviikkona sateen ja viiman keskellä kaikissa Suomen korkeakoulukaupungeissa ammuttiin lähtölaukaus Suomen ylioppilaskuntien liiton ja SAMOK:n yhteiselle eduskuntavaalikampanjalle. Samoin täällä Vaasassa ylioppilaskuntamme, yhdessä muiden kaupungissa toimivien korkeakouluopiskelijajärjestöjen kanssa, otti haltuun kaupungin torin. Kutsuimme torille vaalipiirimme eduskuntavaaliehdokkaat ja kerroimme heille meille opiskelijoille tärkeistä teemoista. Samalla heidän oli mahdollista antaa #Koulutuslupaus, joka taltioitiin ja painettiin muistiin.

Tulevissa vaaleissa ylioppilasliikkeellä on neljä ajettavana olevaa kärkiteemaa, jotka kattavat hyvin perustavanlaatuisesti jokapäiväisen opiskelijaelämämme. Näitä ovat koulutuksen maksuttomuuden turvaaminen, YTHS:n palveluiden saaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille, koulutuksesta leikkaamisen estäminen ja nykytasoisen opintotuen puolustaminen.

Mitä sitten #Koulutuslupaus vaalisloganilla ajetaan takaa? Tarkoituksena on saada tulevat kansanedustajat lupaamaan, että edellä mainituista tavoitteista ei lipsuta Arkadianmäen ovien aukeamisen jälkeenkään. Ilahduttavan moni paikallinen ehdokas oli saapunut paikalle ja antoi koulutuslupauksen meille. Saaduista lupauksista huolimatta työmme on vasta alkanut. Ei riitä, että nyt ennen vaaleja mahdollisimman moni ehdokas antaa puolivillaisen lupauksen asiamme ajamisesta. Tärkeintä on heidän sitouttamisensa näihin teemoihin niin, että se realisoituu sanoiksi ja teoiksi aikanaan eduskunnassa.

Tärkein tehtävä koko kampanjassa lepää kuitenkin teidän lukijoiden harteilla. On äärimmäisen tärkeää, että opiskelijoiden ääni kantaa mahdollisimman kuuluvasti kaikkialla pitkin Suomen niemeä, ja ei jää kuulematta yhdeltäkään kansanedustajaehdokkaalta.

Talouden ennusmerkkien mukaan tulevalla hallituksella tulee olemaan raskas taakka tehdä kovia päätöksiä, jotka varmasti satuttavat monia. Mikäli me opiskelijat nyt annamme hiljaisella hyväksynnällämme uusille kansanedustajille siunauksemme mitään vaatimatta, meidän yli voidaan marssia mennen tullen tulevaisuudessa.

Olkaa siis äänekkäitä haastaen ja tentaten ehdokkaita kun heitä kohtaatte. Ja ennen kaikkea: muistakaa äänestää.

Teksti ja kuvat Anne Tastula

Jaana Vinnenmaa Hallintotieteet, 2. vsk.

Aion äänestää. Haluan vaikuttaa edes sillä pienellä äänellä, mikä on annettu.

Tuomas Andsten Englanti, 6. vsk.

Tottakai. Jos ei äänestä, ei voi valittaa.

Tiia Neuvonen Viestintätieteet, 5. vsk.

Meinaan äänestää. Koen, että se on helppo vaikuttamiskanava. Äänestämättä jättäminen ei ole edes vaihtoehto.

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

5

Kolumni Jari Järvenpää Puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Tulipalojen sammuttelusta vakaaseen kehitystyöhön

Kuu kiurusta kesään

Teksti Elisa Kannasto Kuva Anne Tastula taristoihin. Puskureita ja suojamuureja on nyt saatu rakennettua niin, ettei aikaisempien vuosien kaltainen dominoefekti enää toistuisi ylioppilaskunnan taloudessa, vaikka pieniä epäonnistumisia tapahtuisi. Tämä mahdollistaa ylioppilaskunnan toiminnan kehittämisen tulevaisuudessa toiminnan ehdoilla eikä talouden sanelemana. Tällä hetkellä Ranta kuvailee VYY:n taloutta edustajiston kokouksistakin tutuin sanoin ”vapaa, vankka, vakaa”.

Kevät on jo melkein täällä ja eduskuntavaalikiima käy kuumimmillaan. Vaalit ovat siitä hienoa aikaa, että myös tuttujen päätöksentekijöiden pitää kavuta alas Arkadianmäen kivilinnoituksesta ja siirtyä kansan pariin keskustelemaan asioista. Niistä asioista, jotka kansalaisia huolestuttavat, ilostuttavat ja kummastuttavat.

Vaaliteltat ja -mökit höyryävät vastakeitetyn Juhla Mokan huumaavassa tuoksussa ehdokkaiden jutellessa ikäihmisten kanssa kansaneläkkeiden tasosta. Kaikki on niin kuin aina ennenkin.

Vai onko sittenkään?

Vakaa talous ei kuitenkaan vieläkään ole itsestäänselvyys. Rannan paras työtoveri on laskin, joka ”toimii aurinkokennolla, eli aina Vaasassa.” Excel-ohjelma on toinen päivittäinen välttämättömyys. Pääsihteeri on arvokas kollega, jonka kanssa käydään läpi asioita. Tiivistä yhteyttä Ranta pitää myös hallituksen puheenjohtajan ja VYY Holdingin hallituksen kanssa. Lisäksi ulkopuolelta talousjohtajalle olennaisia yhteistyötahoja ovat tilitoimisto ja tilintarkastajat. Vaikka talousjohtaja pyörittelee numeroita pääasiassa päivätyönä, on pitkiin päiviin varauduttava tietyissä vaiheissa vuoden aikana, kuten esimerkiksi tilinpäätöksen aikaan.

Monien talousviisaiden mukaan elämme Suomen historian pisintä taantuman aikaa. Tästä yksi kouriintuntuva esimerkki on se, että jokainen vuoden 1990 jälkeen syntynyt opiskelija on elänyt koko aikuisikänsä laskevan talouden aikaa. Eikä suurta muutosta näy. Ennusteiden mukaan vasta 2016 talous ottaisi ensimmäiset horjuvat askeleet parempaan. Säästöpuhe leikkauksine ja sopeutuksineen hallitsee mediaa ja kriisitietoisuus on korkealla. Opiskelijan toimeentulo ja maksuton koulutusjärjestelmämme ovat kerta toisensa jälkeen löytyneet innokkaimpien leikkaajien listoilta.

Vaalikentillä pyörivät ehdokkaat ovat kuitenkin mitä parhain mahdollisuus opiskelijalle kuppiin ilmaista kahvia ja muutamaan lupaukseen nuoren sukupolven tulevaisuudesta. Kupillinen kuumaa kannattaa siemailla esimerkiksi puhumalla koulutuksen, toimeentulon ja opiskelijaterveydenhuollon asemasta Suomessa.

Tutkimusten mukaan laadukas koulutus on kannattavin investointi, jonka valtio voi tehdä. Erityisesti tämä pätee korkeaan osaamiseen luottavassa maissa, kuten Suomessa. Siksi sinun tulisi penätä ehdokkaaltasi, mitä hän lupaa koulutukselle ja nuorten tulevaisuudelle. Niin minäkin teen.

Korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen eduskuntavaalikampanja tähtää keräämään juuri nämä lupaukset yhden aihetunnisteen (#koulutuslupaus) alle. Vaadimme ehdokkailta konkreettisia lupauksia YTHS:n laajentamiseksi kaikille korkeakouluopiskelijoille, koulutusjärjestelmän säilyttämiseksi maksuttomana ja opintotuen tärvelemistä vastaan. Meidän tulee varmistaa, että tulevaisuudessakin kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet opiskella ja kehittää itseään, sillä Suomella ei ole varaa hukata osaamistaan ja siitä kiinnostuneita nuoria.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ja sen mukana Vaasan yliopiston ylioppilaskunta vaativat panostuksia opiskelijaan ja koulutukseen, siis Suomen tulevaisuuteen. Korjataan siis yhdessä kurssi ja vaaditaan koulutuslupaukset poliitikoilta.

Opiskelijoiden vaalikampanja netissä www.koulutuslupaus.fi ja somessa #koulutuslupaus

Aprillipäivänä 2011 Turo Ranta aloitti VYY:n ensimmäisenä talousjohtajana toimenkuvassa, jonka nimittäminen haasteeksi olisi vähättelyä.

Ennen työn hakemista Ranta tutustui ylioppilaskunnan aiempaan tilinpäätökseen ja totesi, että edessä olisi haastava, mutta mielenkiintoinen tehtävä.

Työn alettua selvisi, että tilanne oli vakavampi kuin Ranta oli odottanut. VYY:n jäsenistön keskuudessa puhuttiin taloudellisesta ahdingosta, mutta Rannan mukaan kyseessä oli kassakriisi. Ylioppilaskunnalla oli kohtalaisen suuri varallisuus, mutta se oli sidottuna kiinteään omaisuuteen, eikä kassassa ollut riittävästi varoja laskujen maksamiseen. Tilanteen ratkaisemiseksi oli aloitettava laajat kulujen karsintatoimet, jotka vaikuttivat ylioppilaskunnan palveluidenkin järjestämiseen.

Ylioppilaskunnan toiminnanohjaus muuttui nopeasti toimintaperusteisesta talousohjaukseksi, koska resurssit olivat niukat ja kaikessa piti säästää. Rannan ”ensimmäinen vuosi kului tulipaloja sammuttaessa”, mutta lopulta päästiin myös kehittämään toimintaa.

Talousjohtaja suunnitteli uudelleen ylioppilaskunnan taloushallinnon järjestämisen ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt. Samalla hän mietti uusiksi raportointien ja järjestelmien kehittämisen. Nykyisellään toimenkuvaan kuuluu tiivistetysti koko VYY:n talouden suunnittelu, seuranta ja kehittäminen.

Onko sinulla juttu

?

paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi

6

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

Työn ohessa Ranta kirjoitti pro gradu -tutkielman, joka liittyi ylioppilaskunnan talouden seurantaan. Ranta sai ilokseen huomata tehtyjen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset sijoitellessaan vuoden 2013 lukuja luomiinsa mit-

Talousjohtajan työtä värittää pienen organisaation todellisuus. Omaan toimenkuvaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen Rannalla kuluu työajastaan noin 60 prosenttia, kun loput 40 prosenttia menee ylioppilaskunnan muiden juoksevien asioiden hoitamisessa. Pienessä organisaatiossa kun ei ole omaa ihmistä jokaisen asian hoitamiseen, mutta kaikki on saatava tehtyä. Ranta toteaakin, että varsinaisia rutiinipäiviä ei kovin paljon ole. ”Talouteen liittyvät työtehtävät ovat usein niin erityisiä, ettei organisaatiossa kukaan voi ohjeistaa työtehtäviä, vaan ongelmat ja ratkaisut niille tulee löytää itse. Talouden osa-alueet ovat hyvin monisyisiä, eivätkä ne yritysten tapaan keskity vain yhden alan lainalaisuuksiin.

Toimiminen samaan aikaan julkisoikeudellisena yhteisönä, liiketoimijana ja kiinteistösijoittajana antaa omat haasteensa ja suuren määrän mahdollisuuksia toiminnan jatkuvaan kehittämiseen”, Ranta kuvailee toimenkuvansa haastavuutta.

Talousjohtaja ei kuitenkaan aina istu vain excelinsä ääressä. Joulukuussa 2012 Leipätehtaan sauna- ja kokoustilassa teetettiin remonttia, jonka toteuttamisen loppumetreillä Ranta meni avustamaan. Remonttia tehtiin lomaa edeltävänä perjantaina puoleen yöhön, ja lopputulos oli tekstiviesti talousjohtajalle sunnuntaina. Ensimmäisten vuokralaisten jäljiltä kokoustilan videotykki, mikro, liesi ja juuri uusitun keittiön vesihana olivat entisiä. Talousjohtajan joululoma alkoi nopeilla järjestelyillä, joilla sauna piti saada vuokrauskuntoon. Jälkeenpäin tilanne jo hymyilyttää: ”Oli sitten rautakaupassa vähän naureskeltu remonttimiehellemme, kun samantien jouduttiin hakemaan uusia hanoja.”

Lue Turon blogi vaasanylioppilaslehti.fi/blogit

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com.

Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Porstuasta kamariin Hei, Mistä tietää, että on hyvä sängyssä?

M&M

Kysymys on yhtä perustavaa laatua oleva kuin ”mikä on elämän tarkoitus?” tai ”miten tulla hyväksi ihmiseksi?”. Objektiivisen totuuden jäljille pääseminen on verrattavissa siihen, että yrittäisi vastata edellä mainittuihin pohdintoihin. Kyseessä on ikuisuusprojekti kysymyksen subjektiivisesta ja toisaalta universaalista luonteesta johtuen. Suosikkirunoilijaani, Vladimir Tretjakovia lainatakseni, tutkimattomia ovat ruumiillisten himojen tiet. Lisurilla on kyseisestä aiheesta laaja, omakohtainen kokemus, ja melkein klassisiin sfääreihin nousevia vinkkejä jakavat auliisti myös monet kosmopoliittiset lehdet.

Yksinkertaisimmillaan omaa hyvyyttä-

si makuukamarissa voit arvioida egosentrisesti asteikolla 1-10: miten meni noin niinku omasta mielestä? Jos huomaat, että suurempi pistemäärä korreloi sen kanssa miten arvelet partnerisi nauttineen tapahtumasta, niin onneksi olkoon! Itsearvioinnista selvittyäsi voitkin siirtyä kohti konventionaalista tasoa, ja todeta: kyse on vastavuoroisuudesta. Älä katso ainoastaan omaan navanalustaasi, vaan ota askel eteenpäin, ja kysy asiaa suoraan kumppaniltasi, toki muotoilemalla asia toisin kuin useimmat kanssakulkijasi, joiden käsitys kommunikaatiosta rajoittuu seuraaviin esimerkkeihin: ”saiks jo?” tai ”saiks säkin?”. Yltiöpäinen suorasukaisuus yhdistettynä rehtiin pisteytykseen takaa sen, että kumppanisi tulee takuuvarmasti antamaan taidoistasi palautetta. Sinun tehtäväksesi jää palautteen käsittely. Kehityskeskustelun joutunet käymään rappukäytävässä, mutta rehellisyys maan perii, ja op-

pia ikä kaikki. Rakkauden lisensiaatin määreet sukupuolisen kanssakäynnin pisteytykseen ovat: halu, nautinto ja ilo. Matemaattisesti orientoituneet lukijat voivat tarkistaa hyvyytensä asteen seuraavan kaavan avulla: X = vetovoima (fyysinen * henkinen himo) + koettu mielihyvä (ruumiillinen + henkinen taso/voimakkuusaste) + vastavuoroinen ilo (vapautuneisuus + kokeilunhalu - liialliset suorituspaineet).

Perhe on pahin Dear Lisuri.

Olen ollut tyttöystäväni kanssa yhdessä lähes kaksi vuotta, joten luonnollisesti olemme tavanneet toistemme vanhemmat ja perheen. Hiljainen ongelmani, jota en voi tyttöystävälleni myöntää, on se, etten liiemmin pidä hänen perheestään. Mitä teen, pidänkö yllä diplomatiaa vai otanko asian esille tyttöystäväni kanssa?

Unelmavävypakolainen

Hiljaiset ongelmat käyttäytyvät kuin hiljaiset sillat, ne kestävät ja sammaloituvat. Se, mikä nyt tuntuu ärsyttävältä ja ikävältä, tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Ihmisten muuttumattomuus on luonnonlakeihin kuuluva määre, jonka poikkeukset vain vahvistavat säännön. Siksipä viisas sopeutuu tilanteeseen ja ottaa sukulaisten tapaamisen työn kannalta. Lisuri on pitkään ollut sitä mieltä, että elämässä mikään ei ole ilmaista. Tyttöystäväsi ihana seura on kuin alkoholi, sukulaiset kuin seuraavan päivän kammottava olotila. Onneksesi on todettava, että tyttöystäväsi ei ole sukulaistensa summa. Ja hetken epämukavuus on pieni hinta rakkauden täyteisestä onnesta, eikö totta? Toki tilanteen ollessa mahdoton, on sinulla, unelmien emigrantti, kolme vaihtoehtoa: 1) luovu itsestäsi ja antaudu kärsimykselle, kuten Buddha, 2) polta siltasi, eroa tyttöystäväsi ja muista vanha sanonta, ”mitä serkumpi, sen herkumpi” ja pohdi voisivatko kumppanisi sukulaiset olla yhteisiä, tai 3) ota asia puheeksi tyttöystäväsi kanssa, sillä suurella todennäköisyydellä hän on samaa mieltä sukulaistensa laadusta. Voitte siis yhdessä dissata rakasta sukua, ja toivoa joutuvanne eteläamerikkalaisen miljardöörin adoptoimiksi. Copacabanassa yöt eivät pääty koskaan.

Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.

Syynissä edustajiston kokousedustus Vuoden 2005 Vylkkäri listasi edustajiston jäsenten läsnäoloa kokouksissa. Hallinoivat Humaanit nousivat lähes sataprosenttiseen läsnäoloon, Porvareiden edustajilla oli eniten poissaoloja.

Syyniin joutui Keskeisten Heikki Ihanamäki, joka oli istunut vain puolessa kokouksista.

Ihanamäki kiisti väitteet siitä, että olisi lyönyt laimin luottamustoimeaan edustajistossa.

Kuluvan kauden 2014-2015 edustajiston kahdeksan kokouksen jälkeen täyden suoran osallistujalistaan on tehnyt neljä edaattoria. Punavihreän allianssin Emily Strohm, Gigan ja Tutin Anton Pääkkönen, Tomi Vaappo ja tällä hetkellä edustajiston puheenjohtajana toimiva Matti Tilvis.

Perää pitävät yhdellä osallistumiskerralla Kampusporvareiden Daniel Lahti ja puhtaalla nollalla Rasmus Lindman. ”Mä oon töissä Helsingissä. Edustajistossa on hankalat kokousajat, niin en ole ehtinyt siellä istumaan”, sanoo Lahti, joka muistelee nousseensa varajäsenen paikalta varsinaiseksi jäseneksi syksyllä tai vuodenvaihteessa.

Rasmus Lindman on noussut varsinaiseksi jäseneksi tämän vuoden tammi-

kuun kokouksessa, kun Kampusporvareiden ryhmästä on tullut eroja ja kaksi heidän varsinaista jäsentään istuu hallituksessa. Tämän vuoden kokouksista alkaen Lindman on siis ollut varsinainen jäsen. Itse hän ei ole tästä ollut tietoinen. ”Mä oon ollut joku varajäsen tai jotain.

Ei niillä äänimäärillä edustajistoon pässyt. En mä oo siellä koskaan ollut”, Lindman kertoo puhelimitse.

Viisi edaattoria on tähän mennessä kokoustetuista kahdeksasta ollut paikalla vain kahdessa kokouksessa.

Vähiin kokouskertoihin löytyy Hallinoivien humaanien Ida Honkalalta pätevä selitys. Hän oli vaihdossa viime syyslukukauden ajan, jonka aikana hän nousi varajäsenenestä varsinaiseksi jäseneksi ja

osallistunut sen jälkeen kokouksiin.

Warranttilaisten Julius Repo oli myös vaihdossa lukukauden edustajistokauden alusta. ”En muista sainko vuoden vapautuksen silloin edustajistosta.

Viime syksystä olen ollut Vaasassa, mutta on sitten sattunut päällekkäisyyksiä duunin ja opiskelun kanssa.”

Warranttilaisista myös Timo Arminen, Jan-Patrick Haikkola ja Jussi Virnala ovat kokoustaneet vain kahdesti. ”Mä oon ollut alkuun varaedustajana.

Kevään 2014 olin vaihdossa. En oon ihan varma milloin nousin varsinaiseksi jäseneksi, ehkä syksyllä”, Arminen miettii.

Myös Haikkola on epävarma siitä, milloin nousi varsinaiseksi jäseneksi. ”Mä

oon osa-aikatöissä, niin en aina ehi paikalle. Mielenkiintoisia kokoukset on.”

Edustaja Jussi Virnala on ollut varsinaisena jäsenenä koko kauden ajan. ”Tällä hetkellä asun Tampereella ja on työkuvioita on niin paljon, että kokoukset eivät ole osuneet aikatauluihin.”

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

7

Text och bild Niklas Evers Artikeln har publicerats i Studentbladet 1/2015

Pampas spelar handboll igen Vad får man om man skickar upp tillräckligt många sportintresserade nylänningar till Vasa för att studera? Uppenbarligen ett österbottniskt handbollslag i division tre. Då över halva första säsongen är spelad har HC Norrvalla säkrat en plats i övre slutspelet. å HC Norrvalla den 8 mars inleder övre gruppspelet mot ViTa i Virkby och Falcons i Hyvinge har laget inte förlorat en enda match under hela säsongen. Laget har en realistisk chans att under sin första säsong någonsin ta hem segern i division tre.

Ludvig Hahnsson, spelande tränare i laget, ser fram emot ett hårt motstånd i slutspelet. ”Vi har nog alla möjligheter till vinst, men det är flera hårda matcher kvar ännu. Så länge alla hålls friska kan det gå riktigt bra”, säger Hahnsson.

Det nya laget hade bara hunnit träna ihop några månader innan säsongen drog i gång i november. Men spelarna fungerar bra tillsammans och är överens om att sammanhållningen hör till deras största styrkor. ”Lagandan har varit superbra. Vi är många likasinnade med i laget”, säger Gustaf Westerholm.

Det österbottniska handbollslaget har både kvinnliga och manliga spelare på plan, vilket de själva ser som en stor fördel. ”Att det finns både pojkar och flickor med i laget gör att det är ännu roligare”, säger Hahnsson.

HC Norrvalla har sina rötter i ÅA-motion, en organisation som ordnar idrottsaktiviteter för studerande vid Åbo Akademi och Novia i Vasa och Jakobstad.

8

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

”Bor man i Vasa och kan spela handboll är det svårt att undgå ÅA-motion. Flera av oss som spelade handboll var sugna på att spela i ett lag och det blev grunden till HC Norrvalla”, säger Hahnsson.

Det avgörande initiativet till att grunda HC Norrvalla kom från lagledaren Tommy Nyman sommaren 2014.

Ordet spred sig snabbt och lockade många nya spelare till föreningen. I september stod det klart att det fanns tillräckligt många spelare för att HC Norrvalla skulle kunna delta med ett representationslag i division tre. En del spelare kom med via bekanta, andra blev tillfrågade direkt av Nyman och några har till och med hittat laget via nyheterna. ”Jag läste en artikel om laget i tidningen och bestämde mig för att ta kontakt”, säger Adele Lumme.

Den första säsongen har Norrvalla till största delen bestått av studerande som flyttat till Österbotten från södra Finland. I representationslaget är det bara Nykarlebybon Anton Hjulfors som är från Österbotten och inte tidigare spelat handboll. Målet är att den första säsongen ska väcka intresse hos fler spelare att komma med nästa höst, men det är svårt att etablera en sport som traditionellt inte utövats i regionen. ”Folk här vet knappt vad handboll är. De har spelat brännboll i skolan och trott att det varit handboll”, säger Tobias Tallqvist.

Det lokala mottagandet har ändå varit positivt. Trots att Norrvallas hemmahall ligger i Vörå, 40 kilometer från Vasa, drar matcherna publik. ”Mest är det ju kompisar”, säger Hahnsson. ”Jag träffat på många personer som varit positivt överraskade och kommit fram och sagt att det är kul att se på handboll. Men för locka större publik till matcherna borde vi ha en hall i Vasa”, säger Westerholm.

Debutsäsongen har varit en lång succé för HC Norrvalla men det är svårt att förutspå hur lagets framtid ser ut. Drömmen om en etablerad handbollskultur i Österbotten är stark. ”Ifjol fixades allting på några veckor under sommaren.

Nu har vi mera tid så jag är helt säker på att vi kommer att ha ett lag i år också. Men om det är exakt samma spelare vet jag inte”, säger Westerholm.

Jenny Pujol vågar drömma lite större än Westerholm när hon blickar framåt mot nästa säsong. ”Förhoppningsvis får ihop vi ett damlag, eller det är i alla fall drömmen. Det kommer hela tiden nya spelare från södra Finland. Det finns ju inte någon bättre orsak för att komma till Vasa.” finnhandball.net facebook.com/HcNorvalla

Työharjoittelua ja poliittisia tilanteita Nikosiassa Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija Pinja Taittonen pääsi yliopiston tukemaan harjoitteluun Kyproksen Nikosiaan.

Teksti Tuulia Poutanen inja Taittonen työskenteli Suomen suurlähetystössä, missä hän pääsi kokeilemaan monenlaisia hommia. Hän päätti hakea Nikosiaan, koska suurlähetystön ilmoitus oli mielenkiintoinen.

”Ilmoitus vaikutti kivalta, miten he kuvasivat työyhteisöä ja tehtäviä. Ja ilmasto vaikutti tietysti myös. Hakuprosessikaan ei ollut pitkä, sillä olisin päässyt Nikosiaan jo aikaisemmin, mutta kandin tekeminen tuli tielle.”

Harjoitteluun sisältyi edustustehtäviä

ja raporttien kirjoittamista sekä seuraavien harjoittelijoiden rekrytointia, joista sai arvokasta kokemusta tulevaa varten. ”Vastasin suomalaisten yritysten yhteydenottoihin, kun he halusivat tietoa siitä, olisiko heidän tuotteellaan, esimerkiksi suomalaisella pullovedellä, kysyntää Kyproksen markkinoilla”, Taittonen kertoo.

Taittosen mukaan parasta harjoittelussa oli se, että pääsi näkemään suurlähetystön toimintaa. Harjoittelupaikan vieressä sijaitsi myös Ruotsin suurlähetystö, joten pohjoismaista yhteistyötäkin syntyi, ja muutenkin työilmapiiri oli mukava.

Taittonen pääsi seuraamaan joitakin tärkeitä neuvotteluja aivan lähietäisyydeltä. Kyproksella eletään tällä hetkellä poliittisesti jännittäviä aikoja, ja Taittosen mukaan sen vaikutukset olivatkin helposti nähtävissä. ”Oli jännittävää nähdä, miten poliittinen tilanne vaikuttaa. En ole aiemmin ollut mukana poliittisessa toiminnassa, joten siksikin tämä oli jännä ja uusi tilaisuus. Taloudellinen tilanne näkyi arjessa, esimerkiksi kaupassa työntekijä saattoi alkaa keskustelemaan aiheesta.”

Haastavinta harjoittelussa oli tutustua vieraisiin ja vaikeisiin aiheisiin lyhyessä ajassa. Taittonen osallistui tilaisuuksiin, joista hänen piti jälkikäteen kirjoittaa lyhyitä raportteja. Hän toivoisi, että olisi eh-

tinyt ottaa asioista enemmän selvää, muttei kuitenkaan jää harmittelemaan mitään. ”Joskus olisi ehkä pitänyt perehtyä aiheisiin pidempään kuin pari tuntia. Tehtävät olivat kuitenkin sopivan haastavia, ja vastuuta sai juuri niin paljon kuin halusi ottaa”, Taittonen sanoo.

Yliopiston opit auttoivat Taittosta paljon. Hän hyötyi muun muassa verkostointitaidoista, ja siitä, että oli oppinut kirjoittamaan napakoita tekstejä ja käymään asiallisia puhelinkeskusteluja. ”Myös analyyttinen ote teksteihin on tärkeä, ettei usko ihan kaikkea mitä netissä lukee ja osaa karsia turhaa.”

Taittonen saattaisi lähteä vielä poliittiseen työhön, esimerkiksi ulkoministeriöön. Suurlähetystöissä työskenteleminen voisi kuitenkin hänen mukaansa vaatia liikaa yksityiselämältä. ”Voisi olla aika rankkaa muuttaa vähän väliä, jos esimerkiksi haluaa perustaa perheen.

Myös ystävyyssuhteet saattaisivat kärsiä.”

Taittonen aikoo vielä palata Nikosiaan ystäviensä kanssa, mutta tuskin enää työn merkeissä. Hänellä on hyviä vinkkejä seuraaville harjoitteluun lähtijöille: ”Nauti täysin sydämin ja anna kaikkesi.

Ota irti niin paljon kuin voit, osallistu kaikkeen ja opi uusia asioita.”

Ei mikään varasuunnitelma – Uusi baari opiskelijoiden olohuoneeksi

Vaasan yöelämä on viimeisen vuoden aikana kokenut useamman sukelluksen kun baareja on kuopattu nopeammin kuin Päivi Räsänen on ehtinyt sanoa ei. Strippiklubilta ponnistava yrittäjä hamuaa nyt opiskelijoiden säästöpossuja uuden ravintolansa olohuonefiiliksellä.

Teksti ja kuva Anne Tastula orakone baaritiskillä, satoja juomalaseja muoveissa odottamassa paikkaansa ja lattiat täynnä viinapulloja. Entisen Rocktailsin tiloissa haisee kuivuva maali kun Plan B toteutuu kahden miehen remonttivoimin. ”Hyvin pitkälti tässä on kaveriporukalla rempattu.

Paikasta tulee vielä enemmän oma fiilis, kun on itse päättänyt ensin miten tehdään ja sitten itse vielä tekee”, sanoo ravintolapäällikön paikan ottava Kjell Gädda.

Myös Lady Pinkiä pyörittävää Plan B:n omistajaa Renato Mangsia ei pelota epävakaalla alalla yrittäminen. ”Mitä ravintola-alan ihmisten pitäisi tässä tilanteessa tehdä?

Tämä on se, mitä minä osaan. Pakko on vaan yrittää.”

Hän on reilun kymmenen vuoden aikana alalla toimiessaan nähnyt useiden ravintoloiden nousun ja hiipumisen. ”Kaikilla aloittavilla yrityksillä on hyvä visio ja konsepti. Kun niistä luovutaan, alkaa homma rakoilla.

Me uskomme omaan tekemiseemme ja ideaamme ja pidämme siitä kiinni.”

Ravintolan konseptina on olohuonefiilis. Pehmeät sohvat, lautapelit, pelinurkkaus dartseineen ja ilmakiekkoineen, ympärivuotinen terassi, videotykit, rento musiikki ja pubiruoka tarjoavat jokaiselle jotakin. ”Tässä on sopiva

sekamelska kaikkea. Tietysti elämme asiakkaidemme mukaan ja muutaman kuukauden päästä nähdään tarvitaanko jotain enemmän tai vähemmän”, Gädda miettii.

Plan B on avoinna joka päivä iltapäivästä alkaen. Päivän kahvilatunnelma vaihtuu kolmena iltana viikossa yölliseksi klubiksi, jossa vierailevilla DJ:llä yritetään tuoda vaihtoehtoja muun muassa tiistai-iltojen opiskelijamenoihin.

Opiskelijoihin vedotaan halvemmilla hinnoilla ja tehokkaalla palvelulla. Yksinkertaisesti kaikki ylimääräinen on karsittu, jolloin työntekijöitä tarvitaan vähemmän ja myös hinnat voidaan pitää alhaisina. ”Viiden tonnin kuukausipalkalla olevia pullonpyörittäjiä meillä ei ole. Täällä saat lonkerosi nopeasti ja opiskelijakorttia näyttämällä myös halvemmalla”, Mangs lupaa. ”Tämä ei ole mikään varasuunnitelma meille, vaan tässä on plan B vaasalaisille ja kaupungin yöelämälle”, sanovat asiaansa uskovat, remonttihaalarinsa juhlallisiin avajaisvaatteisiin vaihtaneet Gädda ja Mangs.

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

9

Mikko Jauhiainen (vas.), Jasmi Peltokallio ja Irene Eriksson levittävät keltaista ilosanomaa Runeberginkadun toimistolta käsin.

Teksti & kuvat Aleksi Malinen

FRANKIN AIKA Opiskelijakortteja ja -alennuksia, pahviukkoja ja toimisto Töölössä.

Mitä tekee etufirma, jolla on miehen nimi ja jonka opiskelijat omistavat? öölön Runeberginkadulla käy viima.

Suuren kivitalon sisuksissa majailee suomalaisten opiskelijoiden omistama yritys, Oy Frank Students Ab, joka keskittyy opiskelijakortti- ja etupalveluihin. Moni muistaa yrityksen sen alkutaipaletta varjostaneesta episodista, jossa opiskelijakorttien saapuminen opiskelijoille viivästyi useita kuukausia.

Jotta haastattelu voi alkaa, täytyy ensin löytää ovisummeri. ”Tehdäänkö niin, että painat sitä joogakoulun nappia niin pääset sisään”, opastaa Mikko Jauhiainen puhelimessa. Hän on yrityksen toimitusjohtaja ja vastaa siis puljun pyörittämisestä, sen viisihenkisestä työporukasta ja tuloksesta omistajille.

Jauhiainen oli mukana jo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton omistamassa Oy Suomen Lyyra Ab:ssa, joka vastasi opiskelijakorteista ja eduista ennen Frankia. Yritys oli kuitenkin kannattamaton, toimintamalliltaan vanhanaikainen. Tilalle haluttiin jotain uutta, dynaamista, tuoretta.

Edesmennyt ja Frankiin sulautettu Lyyra oli HYY:n ja 10 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

SYL:n omistuksessa. Nyt omistajia on aiempaa enemmän. ”Meidät omistavat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt: SYL, SAMOK, SLL ja SAKKI. Tämän lisäksi vähemmistöosakkaana on Kilroy, joka on mukana tuomassa liikeja kansainvälistä osaamista”, Jauhiainen kertoo.

HYY oli aikaisemmin matkatoimisto Kilroyn enemmistöosakas, mutta osakkeet myytiin tanskalaiselle omistusyhtiölle, josta ylioppilaskunnan yritystoiminnasta vastaava HYY Yhtymä omistaa osan. Siis myös Kilroy on saanut alkunsa opiskelijoiden yrityksenä.

Voittoa alennuksilla Frank on suomalaisena opiskelijoiden etufirmana ainut laatuaan, mutta ulkomailta löytyy vastaavanlaisia palveluntarjoajia, kuten englantilainen Unidays. Yritystoimintamalli ei siis ole uniikki, mutta opiskelijat halusivat itse hallinnoida yrityksen toimintaa.

Alennusfirman liiketoimintamalli on mielenkiintoinen. Jauhiainen neuvottelee tiiminsä kanssa opiskelijaalennuksia ja saa etuja tarjoavilta yrityksiltä palkkion mainostamisesta, kun alennus laitetaan Frankin verkkosivuille ja jaetaan eteenpäin sosiaalisen median kana-

vissa. Toinen tapa saada korvaus kumppaneilta on, kun Frankin kautta pystytään lisäämään verkkokaupan menekkiä. Silloin Frank saa syntyneestä tuotosta siivun.

Palkkioista ja opiskelijakorteista syntyvästä voitosta muodostuu yrityksen tulos, joka oli viime vuonna ennen uusia investointeja positiivinen. Kokonaisuudessaan yrityksen liikevaihto on yli puolen miljoonan luokkaa, mitä Jauhiainen pitää hyvänä suorituksena lyhytikäiselle start up-firmalle.

Ajatus yrityksen takana on kaunis ja peliteorian mukainen: kaikki voittavat. Yritykset saavat lisää myyntiä, opiskelijat saavat tuotteita ja palveluita halvemmalla, Frank tekee voittoa omistajilleen. ”Meidän bisnes on tosi suoraviivaista. Yritämme saada mahdollisimman paljon hyviä ja hyödyllisiä alennuksia sivustolle. Ylioppilaskunnilla on automaatiojäsenyys, mutta esimerkiksi ammattikorkeakouluissa näin ei ole. Tällöin alennukset voivat toimia virikkeenä opiskelijakortin ja opiskelijajärjestön jäsenyyden hankkimiseen”, Jauhiainen selittää.

Frank panostaa runsaasti myös markkinointiin. TYY:n toimiston läheisyydestäkin löytyvä pahviukko on yhdessä erinäisten lipukkeiden ja haalarimerkkien kanssa osa yrityksen mainonta-arsenaalia, jota jaetaan ja esitellään

Kansallisille alennuksille on siis tarvetta. Toisaalta pienemmällä paikkakunnalla voi Jauhiaisen mukaan olla hyvätkin mahdollisuudet saada alennuksia oman kylän toimijoilta, mutta Frankilla itsellään ei ole resursseja tämänkaltaiseen neuvotteluun.

Tarjoukset hoidetaan usein paikallisten toimijoiden taholta. Niin on esimerkiksi Porissa, jossa opiskelijatalo Saikun taustaryhmä työskentelee Frankin yhteistyökumppanina.

Frankin puolesta alennuksia neuvottelevat myös Lukiolaisten liiton aluepiirit. AMK-puolellakin yhteistyötä tehdään, sillä aiemmin ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöt ovat itse hankkineet jäsenistölleen alennuksia.

Tulevaisuuden tuulia Yritys on puolitoistavuotiaana vasta aluillaan. Näkyvyyden ja uusien opiskelija-alennuksien lisäksi Frankissa on kaavailtu tapoja palvelun parantamiseksi.

Jauhiaisen näkemyksen mukaan etusivusto voisi esimerkiksi toimia samaan tapaa kuin Airbnb-majoituspalvelu: yritykset ilmoittaisivat tarjoamansa edut suoraan järjestelmään, josta opiskelijat löytäisivät ne vaivatta.

On kuitenkin myös alennuksia, jotka eivät ole Frankin hallinnoimia. Yhtenä esimerkkinä on VR, jonka myöntämästä alennuksesta opiskelijajärjestöt neuvottelevat suoraan.

Tästä huolimatta Frank tekee VR:n kanssa yhteisiä kampanjoita, joista seuraava lanseerataan loka-marraskuussa. ”Kelan ateriatukikin pyörii tietysti omanaan, mutta teemme heidän kanssaan yhteistyötä opiskelijakortteihin liittyvissä asioissa, kuten opiskelijaksi tunnistautumisessa”, Jauhiainen kertoo.

Jauhainen mainitsee myös, että opiskelijaravintoloissa voi jo nyt tunnistautua edunsaajaksi pelkällä maksutarralla. Frank haluaa kuitenkin jatkossa tarjota enemmän vastaavia palveluita. SYL ylläpitää yhteisrekisteriä, jonne kootaan kaikkien opiskelijoiden tiedot, ja tätä dataa hyödyntämällä tunnistautuminen on mahdollista toteuttaa.

Osa tarjouksista menee täysin Frankin ohi. Esimerkiksi pienet, paikalliset toimijat eivät välttämättä ilmoita opiskelijaedusta muualla kuin katukyltissä. Skeptikko saattaa kyseenalaistaa, miksi pienen parturin edes kannattaisi laittaa etujaan Frankiin. ”Tämä on meidän kannalta hieman ongelmallista. Pidemmän päälle visiona on, että kaikki alennukset löytyisivät samasta paikasta. Se olisi opiskelijoille helpompaa”, Jauhiainen kuittaa.

Hänen mukaansa Frankin vahvuudet ovat mainonnan kohdentamisessa sekä opiskelijastatuksen varmentamisessa.

Yhtenä etuna on myös se, että parhaassa tapauksessa opiskelija saattaa olla Frankin asiakkaana jopa viisitoista vuotta, kun elämän polku kuljettaa lukiosta tohtoriopintoihin asti.

Kun on isompi opiskelijajoukko takana, alennuksia on helpompi neuvotella. Ei pienellä porukalla riitä resurssit keskustella vaikkapa Applen kanssa Kuka olet, Frank?

Frank-kortin voi tilata joko maksuominaisuudella tai ilman. Molempien korttien hinta on sama. Vanhoilla, Lyyra-kortin omaavilla opiskelijoilla ei ole tarvetta vaihtaa uuteen – ellei sitten välttämättä halua. ”Nyt maksuominaisuudesta alkaa olla hyötyä, kun lähimaksua hyödyntäviä paikkoja alkaa olla. Meidän kannaltamme on myös mielenkiintoista, jos voisimme tarjota maksutapaa käyttäville erityisiä lisäalennuksia.

Esimerkiksi kaupoille lähimaksun käytöstä olisi etua ja samalla jonotusajat lyhenisivät”, Jauhiainen sanoo.

Maksukortin hankkiminen ajaa käyttäjät tahtomattaan Elisan asiakkaiksi, sillä rahoja hallinnoidaan Elisan Lompakko-palvelun kautta. Lompakko mahdollistaa erilaisia ominaisuuksia kuten virtuaaliluottokortit ja rahan siirtämisen tekstiviestin kautta.

Vaikka vanhojen etujen hallinnoinnissa ja opiskelijakorttibisneksen pyörittämisessä riittää sarkaa, Frankin ydintoimintaa ovat kuitenkin uudet alennukset.

Jauhiainen toivoo, että pian otettaisiin askel alaspäin Maslow’n portailla, siirryttäisiin haluista tarpeisiin. Tuhannen euron tietokoneen lisäksi alennusta saisi myös vaikkapa ruokakaupassa.

Hyvä etu on siis sellainen, joka helpottaa opiskelijan jokapäiväistä arkea lompakkoa keventämättä. Kuulostaa järkevältä.

Mutta yksi asia on jäänyt vaivaamaan. Miksi suomalaisella etufirmalla on ulkomaalainen nimi, ja mitä merkityksiä sen taakse kätkeytyy? ”Meillä oli muutama brändikonsulttien tarjoama vaihtoehto, joista nopeasti päädyimme tähän”, Frankilla työskentelevät Jasmi Peltokallio ja Irene Eriksson kertovat kuin yhdestä suusta. ”Frank toimii kolmella kielellä ja siinä on vielä sivumerkitys, että se tarkoittaa englanniksi suoraa ja rehtiä”, Peltoniemi täsmentää.

Rehti ja voittoa tuottava – mitä muuta yritykseltä voi edes haluta?

Juttu on julkaistu alun perin Turun ylioppilaslehdessä 7/2014.

opiskelijoille esimerkiksi kampuskierroksilla. Yksin tänä syksynä tempauksia on ollut jo yli kolmekymmentä.

Yrityksen henkilökunta koostuu myynnin ja markkinoinnin osaajista. Osalla, kuten Jauhiaisella itsellään, opinnot ovat loppusuoralla. Tuntuukin luontevalta, että juuri opiskelijat itse hankkivat hyötyjä itselleen.

Kaikkien opiskelijoiden yritys Kun laskee mukana olevien opiskelijajärjestöjen jäsenmäärät yhteen, luku on valtaisa. Näin suuresta joukosta seuraa selkeitä etuja. ”Kun on isompi opiskelijajoukko takana, alennuksia on helpompi neuvotella. Ei pienellä porukalla riitä resurssit keskustella vaikkapa Applen kanssa”, Jauhiainen avaa.

Monen eri opiskelijajärjestön jäsenkunta on yhdessä heterogeeninen joukko. Tämä saattaa välillä johtaa ongelmiin, jos joku ryhmä halutaan rajata alennuksen ulkopuolelle. Yle uutisoi taannoin, kuinka yli 25-vuotiaat eivät saa opiskelija-alennusta joukkoliikenteestä Lahdessa.

Opiskelija-alennukset vaihtelevat tietysti myös paikkakunnittain. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa on loogisesti enemmän tarjouksia, kun taas filiaalipaikkakunnat ja muut pikkukaupungit eivät kykene samaan.

Suuri osa Frankin tarjoamista alennuksista on kansallisia. ”Lukiolaisten liiton paikallisosastosta Utsjoelta tuli puhelu, että siellä kaksi vastakkaista kahvilaa tarjoavat opiskelijaetua, mikään muu paikka ei. Heidän tilanteessaan kansallisista eduista on suuri hyöty”, Jauhiainen mainitsee.

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 11

Teksti ja kuva Anne Tastula

Puolueita valtaamassa – Nuoret ehdokkaat uskovat vaikuttamiseen Vylkkäri kutsui koolle Vaasan vaalipiirin nuoria ehdokkaita keskustelemaan erityisesti opiskelijoita kiinnostavista teemoista. Kurvinen on valmistunut Lapin yliopistosta, muut opiskelevat tai ovat opiskelleet Vaasassa. Ehdokkaiden erilaisista näkemyksistä huolimatta kaikki edelleen uskovat politiikan vaikuttavaan voimaan.

Lukukausimaksut Opiskelijajärjestöt vastustavat ulkomaalaisille opiskelijoille kaavailtuja lukukausimaksuja. Kokoomuksen Daniel Lahti ja Keskustan Antti Kurvinen jakavat puolueidensa linjan lukukausimaksujen kannattajina. ”Meillä on toimiva koulutus, ja siitä voitaisiin saada vähän tienestiä, joka voitaisiin käyttää koulutuksen kehittämiseen, on minun mielestäni vain hyvä asia” Lahti sanoo. ”Minä en ymmärrä sitä, minkä takia ylioppilaskunta käyttää niin valtavasti energiaa siihen, että meidän pitäisi ilmaiseksi kouluttaa Kiinan teollisuudelle osaajia, joilla ei ole mitään tarvetta jäädä Suomeen tekemään töitä”, Kurvinen jatkaa.

Anna-Kajsa Blomqvist ei kannata lukukausimaksuja, koska haluaa, että kaikilla nuorilla on sama pohja. ”Mun mielestä se on vahvuus, että me saadaan Suomeen opiskelijoita muista maista. He tuovat paljon lisäarvoa ja meidän pitäisi panostaa enemmän siihen, että he jäävät tänne koulutuksen jälkeen. ” ”Toisin kuin Antti sanoi, niin useat esimerkiksi kiinalaiset haluavat jäädä tänne tekemään töitä, ja sitä pitää tukea. Meidän on saatava tänne lisää työntekijöitä, koska väestö vanhenee ja meillä ei riitä täällä työntekijät.

Maksuton koulutus on paras ja halvempi tapa kuin esimerkiksi perheenyhdistämiset. Lisäksi me haluamme Vaasaan kansainvälisen kampuksen. En tiedä kuinka todennäköisesti saisimme Vaasaan kv-opiskelijoita, jos koulutus olisi maksullista”, Lotta Alhonnoro sanoo. ”Näkisin, että siinäkin porukassa, joka lähtee kotimaahansa suomalaisten opintojen jälkeen, on meille hyötyä löydettävissä”, Matias Mäkynen lisää.

Matias Mäkynen, 24 SDP Oikeustieteen yo. ”SDP määrittelee keskeiset arvot samoin kun minä itse. Positiivinen vapaus ja ihmisten yhdenvertaisuus on lähtökohta kaikelle ja yhteiskunta tukee siinä.”

12 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

Anna-Kajsa Blomqvist, 26 RKP Valtiotieteen maisteri ”RKP on liberaali puolue, jonka arvot samat kuin omani. Ihmisoikeuskysymykset ovat minulle tärkeitä ja myös puolueen kieli.” ”Me ei tehdä vielä niin korkealaatuista huippukoulutusta, että meidän kannattaisi lyödä se maksulliseksi. Sitäkään ei ole selvitetty, mihin ne rahat menisivät, jos koulutuksesta sellaisia kerättäisiin”, Mikko Kaarlela huomauttaa.

Keskittäminen vai hajauttaminen?

Kurvinen puolustaa pieniä opiskeluyksikköjä. ”Me ollaan pieni maa, ja meidän pitää saada lahjakkuusreservi käyttöön. Valtiovalta ei voi valita, että meillä on 1-2 huippuyliopistoa tässä maassa, tarvitaan omaleimaisia yksiköitä.”

Lahti taas on keskittämisen kannalla. ”Pienen yksikön ylläpito maksaa. On hyödyllistä miettiä synergioita ja järkeviä kokonaisuuksia. Keskittäminen on fiksumpaa, opiskelija, alue ja kunta hyötyvät siitä enemmän.”

Mäkynen pitäisi molemmat vaihtoehdot. ”Meillä on tarvetta Aalto-yliopiston kaltaiselle yksikölle, jossa on mahdollisuus poikkitieteellisyydelle, mutta oman tehtävänsä on myös alueellisilla yliopistoilla.” ”Pitää myös huolehtia siitä, että opetuksen laatu on hyvää. Voi olla pieniä yksiköitä, mutta tarpeeksi isoja, jotta opiskelijat saavat riittävät valmiudet”, Alhonnoro huomauttaa.

Laadun takaamisesta kaikki ehdokkaat ovat yhtä mieltä, mutta keskustelua herättää se, mikä lasketaan pieneksi yksiköksi. ”Täällä Vaasassa ja Vyyläisenä on ihan turha kuvitella, että oltaisiin jossain metropolissa. Jos aletaan rakentaa jotain koulutuskolhoosia, niin se tulee Helsinki-Uusimaa-akselille”, Kurvinen sanoo.

Ilmari Walker, 27 Vasemmistoliitto Englannin opinnot jääneet kesken. ”Olen lähtökohtaisesti sosialisti ja antiimperialisti. Kannatan ekologisia arvoja.

Vasemmistoliitto on tärkein puolue ajamassa mulle tärkeitä arvoja.”

Ilmari Walker pitää keskustelua koulutuksen keskittämisestä tarpeettomana. ”Taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden ongelmat ovat syvemmällä kuin siinä onko Vaasassa iso vai pieni korkeakoulu ja onko koulutus keskittynyt Helsinkiin.

Meillä on yhteiskunnassa epätasa-arvoinen jakauma, johon pitää puuttua. Koulutus on yksi keinoista, mutta itsessään se ei nosta ketään köyhyydestä eikä takaa työllistymistä. Haluan, että korkeakouluoptio on taattu mahdollisimman monelle, mutta elintaso ei pidä olla kiinni siitä, onko päässyt yliopiston pääsykokeen läpi”, Walker laukoo.

Opintojen rajaus Opintojen rajaukseen ja nopeampaan työelämään siirtymiseen Walker tarjoaa vastaukseksi perustulon. ”En näe opiskelijoiden kiristämispolitiikkaa työurien pidennyskeinona. Jos jonkun pitää opiskella 10 vuotta, sitten hän opiskelee 10 vuotta. Millä menet töihin kun ei ole töitä, eikä varsinkaan työuria. Nekin, jotka nyt työllistyvät, eivät työllisty pitkällä tähtäimellä.” ”Tutkintoaikojen rajaus on keinotekoinen ja turha. Sitä

vaan anotaan lisää ja myös myönnetään. Pitäisi olla aito kannustin valmistumiseen”, Lahti sanoo ja esittelee vouchermallia, jossa valtio myöntäisi opintojen tavoiteajan jälkeiselle opiskelulle opintolainan takausta halvalla korolla. ”Silloin opiskelujen pidentyminen on ollut oma valinta.”

Blomqvist ehdottaa pakollisen harjoittelun lisäämistä kaikkiin koulutusohjelmiin. ”Näin saataisiin enemmän kontakteja työelämään ja motivointia valmistumiseen. ” ”Pitenevät opiskeluajat eivät ole ongelma vaan oire.

Todellinen ongelma on se, että akateemisille ei ole töitä, ei uskalleta valmistua, koska on järkevämpää opiskelija kuin työtön. En syyllistä opiskelijoita vaan järjestelmää”, Kurvinen sanoo.

Kurvinenkin toisi pakollisen harjoittelun kaikkiin yliopistotutkintoihin ja sälyttäisi tarvittaessa harjoittelu-

Daniel Lahti, 27 Kokoomus Lähes kauppatieteiden kandidaatti. ”Arvoista sivistys, kannustavuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Koen että pääsen itse toteuttamaan itseäni Kokoomuksessa.” paikkojen etsimisen yliopistojen vastuulle. Lisäksi hän lisäisi kaikkien alojen tutkintoihin ihmisten johtamista ja talouden perusteita.

Alhonnoro torppaa pakollisen harjoittelun paperilla kivaksi, mutta käytännössä toimimattomaksi. ”Se aiheuttaa isot markkinat opiskelijoita, joista yritykset saavat ilmaista työvoimaa. Tällaiset isot neuvotteluvoimat työmarkki-

Mikko Kaarlela, 30 Piraattipuolue Lähes maisteri teknillisestä tiedekunnasta. ”Sopivampaa puoluetta ei aikaisemmin ollut. Piraattipuolue ajaa yksilön oikeuksia, sananvapautta, on liberaali ja lähellä sydäntäni.” noille aiheuttaisivat enemmän työttömyyttä jatkossa.”

Hän nopeuttaisi työurille siirtymistä opintojen ohjauksen tehostamisella jo yläasteelta alkaen ja opintopolun vaihtamisen helpottamisella.

Kaarlela ehdottaa yrittäjyyden tukemista ratkaisuksi. ”Tarvitsemme enemmän Rovioita. Yliopisto- ja yritysmaailmaa pitäisi integroida enemmän yrityskoulutuksella. Haluaisin nähdä pienten perheyritysten tukemista ja tietynlaista enemmän amerikkalaista ajattelua yrittäjyyden tukemiseen. Suomessa on tällä hetkellä yrittäjävastainen ilmapiiri.”

Maailmaa muuttamaan ”Mielettömiä esteitä on rakennettu opiskelun ympärille.

Tämä johtuu siitä, että poliitikot ovat vanhempia ja nuorisoa on helppo syyllistää”, sanoo Alhonnoro ja saa kaikki muut ehdokkaat nyökyttelemään. ”Vanhemmat ehdokkaat eivät ole tietoisia koulutuspolitiikasta. Ylioppilaskuntien vastuulla on tiedottaa ja tehdä poliitikot tietoiseksi meidän ongelmista ja opiskelijoiden pitää vaatia vastauksia. Esimerkiksi soten yhteydessä ei ole puhuttu opiskelijoiden terveydenhuollosta”, Blomqvist sanoo.

Lotta Alhonnoro, 30 Vihreät Kauppatieteiden maisteri, markkinoinnin tohtorikoulutettava. ”Olen valinnut Vihreät jo lapsena. Se on ainoa puolue, joka katsoo maailmaa kokonaisuutena eikä aja minkään tietyn eturyhmän asioita. Ihmistä, ympäristöä ja taloutta ajatellaan kaikkia kestävältä näkökulmalta.” ”Mä syyllistän nuoria ja opiskelijoita siitä, että he ovat tosi huonoja valvomaan omia etujaan ja lobbaamaan”, Kurvinen sanoo. Hän kertoo kymmenien eläkeläisten olevan häneen yhteydessä vaaliasioissa, kun taas opiskelijoista ei kukaan.

Kaikki ehdokkaat kannustavat nuoria ja opiskelijoita vaikuttamaan ja nimenomaan politiikan keinoin. ”Ihmettelen miksi nuoret eivät ole enemmän lähteneet mukaan politiikkaan ja puolueisiin. Me voisimme tällä hetkellä vallata minkä tahansa puolueen, koska ne ovat täynnä vanhoja menetelmiä ja ihmisiä. Jos nuoria olisi kunnolla mukana, Suomi olisi erilainen maa”, Mäkynen sanoo. ”Niin hidasta ja mutaista kun politiikan vääntäminen onkin, niin sillä vaikutetaan kaikkien ihmisten tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Tässä ajassa on paljon sellaisia ilmiöitä, jotka saadaan ratkaistua vain politiikalla”, Kurvinen päättää.

Antti Kurvinen, 28, Keskusta Oikeustieteen maisteri. ”Keskusta on sivistyspuolue, joka vie tasa-arvoa eniten eteenpäin ja on lähimpänä mun arvomaailmaa. ”

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 13

”Ruotsin kieli on myös Suomen kieli” - Vaasassa iloitaan pakkoruotsin jatkosta Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta.

Kaksikieliseltä Vaasan alueelta ruotsin opetuksen puolustajia löytyy yli puoluerajojen.

Uusia, ennen kuulumattomia argumentteja puolustajilta ei kuitenkaan heru. oimittaja ja laulaja Wivan Nygård-Fagerudd on kasvanut Raippaluodossa ruotsinkielisessä perheessä, käynyt koulunsa ruotsiksi ja suomeksi. Hän on toiminut hyvin erilaisten kieliryhmien kanssa Suomessa ja ulkomailla. ”Kulttuurierot suomenruotsalaisten sisällä ovat isoja. Raippaluodon suomenruotsalaiset ovat aika erilaisia kuin Helsingin.”

Nygård-Fagerudd haluaa kyseenalaistaa suomenruotsalaisiin liitettyjä stereotypioita. ”On ihmisiä, jotka eivät tiedä, että on olemassa kyliä, perheitä ja ihmisiä, jotka käyttävät pääosin ruotsin kieltä. Eivätkä he ole välttämättä teollisuusomistajaperheitä, vaan ihan taviksia.”

Nygård-Fagerudd epäilee, että ruotsin opiskelun poisto on noussut esille EU:n liittymisen yhteydessä. ”Ajatellaan, että nyt me ollaan kansainvälisiä eikä me tarvita muita Pohjoismaita, nyt ollaan eurooppalaisia.”

RKP:läisen on helppo ymmärtää puolustavan ruotsin kielen asemaa, mutta Nygård-Fagerudd korostaa sen olevan kaikkien suomalaisten asia. ”Kielikysymyksessä on kyse vähemmistön oikeuksista ja enemmistön mahdollisuuksista. Ruotsin kieli on myös Suomen kieli. Ilman sitä Suomesta tulisi köyhempi maa.” ”Voisi ajatella, miksi Perussuomalaiset eivät päinvastoin ajaisi kaikille pakollista ruotsinopetusta, jotta kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa työnhakua ajatellen”, Nygård-Fagerudd ihmettelee.

Perussuomenruotsalainen Ruotsinkielisenä Mustasaaressa kasvanut yrittäjä Micael Westerholm on valinnut puolueekseen Perussuomalaiset muun muassa siksi, että RKP ajaa hänen mielestään vain ruotsinkielisten etua. ”Pakkoruotsi ei ollut aloitteena kun tulin puolueeseen, enkä koe sitä kynnyskysymyksenä puolueen eteen toimimisessa. Olen tuonut puolueessa esiin, kuinka paljon alueella on ruotsinkielisiä äänestäjiä ja ideani heidän tavoittamisekseen on otettu hyvin vastaan.”

Ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuus on erityisesti Perussuomalaisten keskeinen tavoite. ”Olen puolueen kanssa eri mieltä asiasta ja olen ollut siitä myös hyvin

14 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

Teksti ja kuvat Anne Tastula

avoin. Ainakaan vielä minua ei ole heitetty ulos puolueesta”, Westerholm nauraa. Hän kertoo kansalaisaloitteen kumoutumisen olevan helpotus hänen vaalityölleen, jossa hän painottaa muita asioita kielikysymystä enemmän. ”Tämä ei ole kysymys, jolla ratkaistaan maan ongelmia.”

Myöskään Nygård-Fagerudd ei pidä kielikysymystä tärkeimpänä eduskuntavaalien teemana. ”Suomen maalla on ongelmia, mutta tämä ei kuulu meidän ongelmiin.”

Vientiin, palveluihin ja rakkauteen Kielen opiskelun pakkoa perustellaan molempien taholta useasti kuulluilla argumenteilla. ”Minä en olisi peruskoulussa lukenut kemiaa, jos ei olisi ollut pakko. Myöhemmin olisi harmittanut. Valmistumisen jälkeen ymmärsin, että kaiken opetuksen sain ilmaiseksi”, Nygård-Fagerudd sanoo.

Ruotsia tarvitaan hänen mukaansa myös talouselämän näkökannalta. ”Ruotsi on ollut pitkään ensimmäisenä listalla Suomen vientimaista. Idässä on tällä hetkellä todella epävakaat markkinat.” ”Ruotsinkielisten on saatava palvelua omalla kielellään siellä missä asuvat. Esimerkiksi sairaalassa palvelun on pelattava. On vaikeampi lähteä aikuisen alansa valittuaan opiskelemaan puuttuvaa ruotsin kieltä.” Westerholm listaa, eikä unohda painottaa jokaisen kielen rikkautta.

Yhdeksi argumentiksi Nygård-Fagerudd heittää ruotsin kielen helppouden. Hän jatkaa indonesian kielen helppouden maininnan jälkeen, että esimerkiksi kuopiolaisen on todennäköisempää päätyä työskentelemään Pohjoismaissa tai näistä maista tulevien kanssa, kuin esimerkiksi indonesialaisten kanssa.

Nygård-Fagerudd nostaa nauraen esiin myös, että

kaksikielisessä Vaasassa rakkauselämän mahdollisuudet ovat kaksinkertaiset ruotsia edes auttavasti osaaville.

”Kunnat päättäisivät itse” Mitä sitten tapahtuisi jos pakollinen ruotsin opiskelu poistettaisiin peruskoulusta? ”Ihmisillä ei olisi perustietoja ruotsin kielestä. Ne on helppo omaksua lapsena ja perusteiden osaaminen on myöhemmin eduksi”, Nygård-Fagerudd sanoo. ”Vapaaehtoisuus kasvattaisi myös luokkaeroja, koska lapset joutuisivat silloin olemaan vanhempiensa valintojen ehdoilla.”

Westerholm on avoimempana kielenopetuksen vapaaehtoistamisen kokeilulle. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, hänestä mahdollinen ratkaisu olisi kuntakohtainen päätös ruotsin opiskelun pakosta tai vapaaehtoisuudesta. ”Ymmärrän kyllä, että Keski-Suomessa ei tarvita niin paljon ruotsia, mutta esimerkiksi Vaasassa ei pärjää palvelualoilla ilman sitä.” Valmista mallia hänellä ei ole tarjota siitä, millä perustein kunnissa päätettäisiin vapaaehtoisuudesta. Hänen mukaansa olisi taattava kuitenkin se, että kaikkien halukkaiden saatavilla olisi ruotsinopetusta.

Nygård-Fagerudd sen sijaan aikaistaisi ja parantaisi ruotsin opetusta. ”En ymmärrä miksi opiskelu aloitetaan vasta 7. luokalla. Kieliopin sijaan pitäisi olla enemmän puhumista ja lukemista. ” Molemmille äidinkielen käyttö on itsestäänselvyys, josta luopumista on vaikea ajatella. Pakollisuuden vastustajat keräävät jo uusia nimilistoja, joten mahdollisesti kansanedustajiksi päädyttyään kielikysymys saattaa päätyä Nygård-Fageruddin ja Westerholmin pöydälle niiden varsinaisten ongelmien joukkoon.

Vaalikonevertailu Teksti Tuulia Poutiainen Kuvankaappaus Helsingin Sanomien vaalikoneesta

Mitä tapahtuu, jos Helsingin Sanomien vaalikoneessa vastaa kaikkiin kysymyksiin ”en osaa sanoa”? Kannattaako lihansyöjien vastata eläinpoliittisen vaalikoneen kysymyksiin? Mitä nukkuvilta kannattaa kysyä? Vylkkäri perehtyi vaalikoneiden maailmaan. uomalaisten päätä vaivaavat julkinen talous, palveluiden yksityistäminen ja EU. Ainakin vaalikoneissa nämä teemat saivat selkeästi eniten palstatilaa. Sen sijaan yrittäminen oli teema, jonka kaikki käsittelyssä olleet vaalitestit sivuuttivat lähes kokonaan. Vertailuun valittiin koneita, jotka olivat keskenään mahdollisimman erilaisia, mutta tarpeeksi laajoja vertailtaviksi. Tämän artikkelin testien lisäksi kannattaa kokeilla Seiskan, MTV3:n ja Ylen vaalikoneita sekä HS:n minuutin vaalikonetta, jonka avulla voit selvittää puoluekantasi.

Helsingin Sanomien vaalikone Suurten mediatalojen testeistä ensimmäiseksi avattu HS:n vaalikone on tyylilleen uskollinen. Kysymyksiä on melko paljon ja niiden painotukseen voi vaikuttaa ”ei tärkeää – tärkeää”-napin avulla. HS:n klassikko tarjoaa paljon tietoa, sillä tuloksissa luetellaan sopivan ehdokkaan lisäksi muun muassa läheisimmät ja etäisimmät puolueet.

HS painottaa julkista taloutta, ja kysymyksissä on paljon samoja sisältöjä, esimerkiksi Suomen talouden velkaantumista ja julkisten palveluiden leikkaamista käsitel-

lään hieman muunneltuna neljä kertaa (kohdat 1,5,26,28).

Ehkä laatija haluaa testata vastaajien johdonmukaisuutta?

Ainiin, mikäli vaasalainen äänestäjä vastaa kaikkiin kysymyksiin ”en osaa sanoa”, tuloksena läheisin puolue on kristillisdemokraatit ja etäisin taas Suomen kommunistinen puolue.

Eläinpoliittinen vaalikone Animalian ja Suomen eläinsuojelun teettämä vaalikone on haastava. Kysymykset ovat oikeasti poliittisesti merkittäviä, mutta ne avataan hyvin. Tätä testiä ei kannata tehdä silloin kun on kiire. Vaalikonetta kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä kysymykset ovat kuitenkin niin ajatuksia herättäviä, että niihin voi vastata myös paatunut lihansyöjä.

Avoin vaalikone Avoimen vaalikoneen kysymykset ovat käyttäjien laatimia, ja sen näkee. Idea on hyvä, mutta monet kysymykset kuhisevat kirjoitusvirheitä ja aggressiivista asennetta. Toisaalta tämä vaalikone on juuri siksi aika sympaattinen ja kotoisan näköinen. Ulkoasu muistuttaa 2000-luvun alun kotisivuja, mutta toisaalta vastaaminen on melko yksinkertaista ja helppoa.

Nukkuvien vaalikone Tämä testi on vertailluista maanläheisin, sillä sen kysymykset ovat helposti ymmärrettäviä, mutta järkevästi muotoiltuja. ”En osaa sanoa”-mahdollisuutta ei oikeastaan ole, mutta kysymykset ovat sellaisia, joihin kuka tahansa voi vastata.

Ulkoasu on hieman tunkkainen ja nuhjuinen, mutta ehkä nukkuvien vaalikoneen kuuluukin näyttää uneliaalta. Sopivin ehdokas näkyy vastaamisen ajan kysymysten oikealla puolella, mikä saattaa hieman vääristää vastaamista. ”Äänestäisin”-toiminnon avulla vastaaja voi valita yhden ehdokkaan, jota kannattaa. ”Äänet” päivitetään tunnin välein, eli tulokset saattavat muuttua päivän sisällä paljonkin.

Tilaa lehti vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 15

Uusi kansainvälinen opiskelijayhdistys tähtää syvempään integraatioon Teksti Elisa Kannasto Kuva Jukka Rinta-Luoma

Kansainvälinen opiskelija tulee vastaan yliopistolla, ja ensimmäinen ajatus on, että hän on vaihto-opiskelija, jonka pääaineena ovat juhliminen ja ESN-aktiviteetit. Kampuksella on kuitenkin myös paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka opiskelevat koko tutkintonsa Suomessa ja joiden tavoitteena on jäädä Suomeen tekemään töitä ja asumaan tulevaisuudessa.

Todellisuudessa ulkomaisia jatko-opiskelijoita on Vaasan yliopistossa enemmän kuin suomalaisia. Näiden opiskelijoiden aseman tunnistamista pyrkii parantamaan uusi yhdistys, joka aloittaa toimintansa nimellä International Students Association of Vaasa - ISAV. kelijat pitävät Suomesta ja haluavat jäädä maahan myös opintojen jälkeen, mutta työllistyminen on erittäin vaikeaa. Venäläinen Daria Vereshchagina, joka aloittaa yhdistyksen puheenjohtajana, huomauttaa suomenkielen vaatimuksen olevan pääeste työllistymiselle. Hän jatkaa, että tutkinto-opiskelijoiden Suomeen työllistymisen eteen pitäisi tehdä enemmän töitä, koska sitä pidetään myös perusteena koulutuksen maksuttomuudelle. Koulutuksen maksuttomuutta vastustavat perustelevat näkökulmaansa sillä, että Suomessa tutkintonsa suorittaneet ulkomaalaiset vievät lopuksi ilmaiseksi hankitun osaamisensa ulkomaille. Näin käy usein, koska kansainvälisten opiskelijoiden on vaikea työllistyä Suomeen.

Suomalaiset mukaan

Sarah Burn, Daria Vereshchagina, Thileepan Paulraj ja Anna-Kaisa Suvanto.

SAV perustuu aiemmin Suomessa olleen tutkintoopiskelijan visioon. Yhdistys haluaa auttaa tutkintoopiskelijoita integroitumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan edistämällä yhteyksiä työelämään ja auttamalla arjen ongelmissa. Halu perustaa ISAV on lähtenyt tarpeesta - perustajat ovat selvitystyössään huomannut, että kansainvälisiä opiskelijayhdistyksiä ja apua tutkinto-opiskelijoille on olemassa, mutta kukaan ei tiedä niistä. Yksi ISAV:n tavoitteita onkin myös muo16 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

dostaa linkkejä näihin jo olemassa oleviin tahoihin sekä tiedottaa niistä. Tavoitteena ei ole kilpailla muiden yhdistysten kanssa, vaan tehdä yhteistyötä ja luoda toimintaa, jolle nähdään tarvetta, kuten esimerkiksi parempia yhteyksiä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työelämän välille.

Kansainvälinen tutorointi auttaa vaihto- ja tutkintoopiskelijat alkuun, kun he saapuvat Suomeen. Erityisesti tutkinto-opiskelijat kaipaavat apua myös jatkossa. Kanadalainen Sarah Burn muistuttaa, että tutkinto-opis-

Tuleva yhdistys haluaa olla kaikkien opiskelijoiden yhdistys, jossa kansainvälinen näkökulma on vahva.

Mukaan halutaan myös suomalaisia opiskelijoita, ja tavoitteena on laajentaa toimintaa kaikkiin Vaasan korkeakouluihin. Tällä hetkellä yhdistykselle tärkeintä olisi löytää hallitukseen jäsen, joka voisi toimia linkkinä työelämään ja olisi kiinnostunut ottamaan yhteyttä yrityksiin. Yhdistys haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja toimia yhdessä. Samalla ulkomaiset tutkinto-opiskelijat integroituvat paremmin suomalaiseen järjestelmään ja saavat apua ja tukea arjen ongelmiin, jonka intialainen Thileepan Paulraj näkee edellytyksenä sille, että opiskelijat pystyvät jäädä Suomeen.

Yhdistystä on perustamassa kahdeksan opiskelijaa, jotka ovat Suomesta, Intiasta, Venäjältä, Kanadasta, Ranskasta, Kreikasta ja Puerto Ricosta. Eri kansallisuuksien lisäksi monipuolisuutta korostavat opiskelijoiden eri opintoalat. Sarah Burn on sitä mieltä, että eri opintoaloilta tulevat opiskelijat tuovat yhdistykseen erilaisia vahvuuksia ja erilaisia näkökulmia, ja tämänkaltainen yhdessä toimiminen rakentaa vahvempaa yhdistystä.

ESN keskittyy enemmän sosiaalisten yhteyksien ja ympäristön luomiseen, mutta ISAV haluaa tukea kansainvälisiä opiskelijoita arjen, koulutuksen ja työelämän ongelmien ratkaisussa. Ulkomaiset opiskelijat eivät aktiivisesti hae tukea, ja monet jäävät yksin kotiin tutoroinnin päättyessä. ISAV haluaa jatkaa siitä, mihin tutorointi päättyy - olla ulkomaalaisten opiskelijoiden tukena koko opiskelu-uran ajan ja apuna myös työllistymisessä.

ISAV keskittyy kulttuuriin, opiskeluun ja työllistymiseen. Yhdistys haluaa mukaan kaikki kansallisuudet.

Selvästi määritellään kuitenkin se, että yhdistys ei toimi millään lailla poliittisesti tai uskonnollisesti. Yhdistyksen varsinaisesta toiminnasta Thileepan Paulraj kertoo, että he suunnittelevat Culture buddy -ohjelmaa sekä viikottaista tapaamista opiskelijoille. Lisäksi tavoitteena on lisätä vaasalaisen kulttuurielämän esittelyä opiskelijoille erilaisten ekskursioiden ja tapahtumien avulla. Ensimmäinen virallinen tapahtuma on kaikille avoin yhdistyksen perustamistapahtuma, joka järjestetään 26.3. facebook.com/ISAVaasa isavaasa@gmail.com

Meet the international tutors Why did you become international tutors?

Inna: I wanted to meet new people from different cultures and speak English with them. I lived in Scotland as a freemover-student and didn’t get any kind of tutoring, so I wanted to give the help I would have needed to the students coming to Vaasa.

Rovan: When I came to Finland I had a really good tutor, so I wanted to pay back by being a good tutor for the students coming to Vaasa. I also wanted to meet new people and just experience something new. It is great to have friends from different countries. For example if I would travel to Germany, I know I will always have a friend there who can show me around.

Text & Photo Emily Strohm very year The University of Vaasa welcomes about 300 students from all around the world. Many of the students might be leaving their home country for the first time and to make sure they all feel welcome a group of international tutors will be trained to guide the newcomers into the Finnish culture. All students who want to gain valuable experiences, global networks and above all help new students to adapt to Vaasa should apply between 16 March - 12 April 2015 for the international tutor training! Inna Seppälä from Finland and Rovan Pinto from India have been international tutors who both know what it is like to come to a new country as an international student.

Why is tutoring important?

Inna: Everything is different when students move here. The language and the culture might be difficult to understand.

It is important that students feel welcome and that they can feel that Vaasa is their second home. Tutors can also help international students to get to know Finnish people.

Rovan: Everything is new, and there might be many difficulties and questions before the student adapts to the new country. It is good to have someone you can always ask and to know that they really want to help you. I didn’t know anyone when I came to Finland so my tutor was my first friend here. My country is so different and without a tutor it would have been really hard to start a life here. We are still friends and I know if I have a problem, I can always ask her advice.

Has your own experience helped you in being a tutor?

Inna: I still remember all the problems I faced when I was an international student so I know what are the hardest things when coming to a new country and there-

fore I can offer help with those things. I also think after experiencing tutoring once I know what things I would do differently and what kind of problems might occur.

Maybe I could be an even better tutor now.

Rovan: I know what information an international student needs when they arrive. I also remember how the coldness and darkness of winter affected me, so I can relate to the feelings the students coming here might feel and try to prepare them as well as I can.

Did you enjoy tutor training?

Rovan: Yes, it was very useful and gave a lot of confidence. I also met the other tutors there and we became a group that helped each other. The tutor coordinator also organized some get togethers for us where we could really get to know each other.

Inna: I think the training was useful. We had a good tutor group but international students tend to form their own groups rather quickly and therefore tutors go back to their studies and own lives at some point. The university organized a nice thank you dinner for us tutors to wrap up the project.

Tell your best memory from being a tutor?

Inna: The Student Union’s Initiation Rite day was a really fun event. My group was amazing and we had so much fun. They loved the checkpoints and they even had a swim in the sea. The water must have been freezing, but they didn’t listen to my warnings.

Rovan: I really enjoyed the day when we organized a snow football game at the university. It was something that some of the students could have never done in their own country.

Everyone was having fun and throwing snow all around. uva.fi/kvtutor

Cultures, friendships, languages, diversity, networking, experiences, fun...

Are you our next international

Tutor?

Apply at

uva.fi/kvtutor DEADLINE 12.4.

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 17

Kissojen viuhkat viuhuvat koirille Kolmentoista urheilullisen naisen joukko venyttää itsensä Vaasan Terviksen liikuntasalissa näyttäviin muodostelmiin. Osa porukasta nostaa toisia käsillään korkeuksiin, ja toiset seisovat näiden käsien varassa hymyyn virittyneenä ilmeenkään värähtämättä. Pian nostettujen käsiin annetut viuhkat alkavat viuhua.

Teksti ja kuvat Tuomas Hämäläinen Twitter: @TuoHamalainen

yt ollaan seuraamassa kissoiksi itseään kutsuvia notkeita naisia tiistaisissa harjoituksissaan. Tulessa on Vaasan yliopiston cheerleader-joukkue Wasa Cats.

Catsien kuviot ovat ehtineet hioutua uomiinsa, sillä joukkue on ollut pystyssä syksystä 2012 asti.

Catsit ovat tuosta lähtien paitsi treenanneet myös esiintyneet vaasalaisen korkeakoulujenkkifutisjoukkueen Wasa Dogsien eli kotipeleissä cheerleadereina.

Esiintymiset ovat Catsienkin kohokohtia, sillä laji on olennaisilta osiltaan esiintymistaidetta. ”Kun treenaamme koreografioita, on kiva päästä esittämäänkin ne muiden nähden. On toki myös mukavaa, kun oppii uusia temppuja tai venyy esimerkiksi spagaattiin. Esiintyminen on kuitenkin aina pääasia”, Catsien puheenjohtaja Maija Peipponen kertoo.

Treeneissä on selkeä ohjelmallinen jako syksyyn ja kevääseen. Syksyllä Cats painottaa peruskuntoa ja akroba-

18 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

tiaa; keväällä Dogsien sarjakauden aikaan harjoittelussa korostuu taas koreografia.

Cats treenaa sekä tiistaisin että torstaisin. ”Tiistaina meillä on tunnin mittaisella vuorollamme yleensä nosto- eli stunttitreenit, jotka Anna Husa pitää meille.

Torstaina meillä on 1,5 tunnin vuoro, jolloin teemme enemmän kuntoa ja yritämme kehittää uusia taitoja”, Peipponen selvittää.

Rytmitaju ja kehon koordinaatio auttavat Cheerleading vaatii monipuolista osaamista lajina, joka yhdistelee tanssia, hyppyjä, akrobatiaa ja nostoja sekä kannustushuutoja. Catsien joukkue viliseekin rautaisessa fyysisessä kunnossa olevia naisia. Liikunnallisuus ei ymmärrettävästikään jää vain cheerleading-treeneihin, vaan Peipponen arvelee, että jokainen joukkueen jäsenistä käy joukkuetreenien ohella myös omaehtoisesti salilla.

Naisille perustettuun Catsien joukkueeseen saa kuitenkin tulla mukaan kuka tahansa Vaasan yliopistolla opiskeleva nainen. ”Ei tarvitse olla urheilutaustaa, mutta jos on vähän rytmitajua ja kehon koordinaatiota, siitä on tosi paljon hyötyä. Jos ei ole aiemmin liikuntaa juuri aiemmin harrastanut, voivat kuviot olla aluksia haastavia, mutta kaikki ovat tervetulleita mukaan”, Peipponen puhelee.

Peipponen on itse ollut mukana joukkueessa alusta lähtien, mutta hänelläkään ei ollut Catseja ennen cheerleading-taustaa. ”Minut sai mukaan hetken mielijohde. Tutorini Kaisa ”Kiki” Paatero oli perustamassa joukkuetta ja yritti houkutella mukaan. Mietin, että miksei, vaikken tanssia osaa. Oli kuitenkin sen verran liikuntataustaa, että lähdin mukaan.”

”Nostajilla enemmän habaa” Catseissa kaikki saavat kokeilla kaikkea, mutta joukkueessa on silti selkeä työnjako nostajien ja nostettavien eli nousijoiden välillä. ”Nousijat ovat yleensä pienikokoisempia tyttöjä ja nostajat sellasia, joilla löytyy enemmän habaa”, Peipponen virnistää.

Yksi nostajista on liki parikymmentä vuotta joukkuevoimistelua harrastanut Petronella Primetta. Catsien cheerleading-toimintaan Primetta hyppäsi mukaan täksi lukuvuodeksi, kun aloitti Vaasan yliopistossa hallintotieteiden opiskelun.

Primetta oli kuullut Catseista jo aiemmin yliopistossa opiskelleelta kaveriltaan ja päätti lähteä kokeilemaan joukkuevoimistelun kaltaista, itselleen uutta lajia. ”Nostoissa taustastani on osittain hyötyä, mutta joukkuevoimistelun ja cheerleadingin välillä on kuitenkin sen verran tekniikkaeroja, että on tässä ollut oppimistakin”, Primetta pohtii.

Primettaa innostaa varsinkin Catsien joukkuehenki, jonka on helppo havaita kukoistavan, kun joukkueen harjoituksia seuraa. Läppä lentää, eikä hampaita kiristellä, vaikka liikkeet tehdäänkin turvallisella huolellisuudella.

Treeneissä käy yleensä 12–15 Catsia, mutta pirtsakkaan joukkoon mahtuu vielä lisääkin lajista kiinnostuneita.

Wasa Catsien cheerleading-harjoitukset yliopisto-opiskelijoille tiistaisin klo 19.10–20.10 Terviksellä osoitteessa Hietalahdenkatu 6 ja torstaisin klo 19.15–20.45 Keskuskoululla osoitteessa Raastuvankatu 39–43.

Avoin. Rohkea.

Uudistusmielinen.

Suomi tarvitsee eteenpäinkatsovaa, ahkeraa otetta ja panostuksia tulevaisuuteen.

• Hyvä koulutus • Tutkinnolle työtä • Riittävät palvelut Niistä on hyvä Suomi ja parempi pohjanmaa tehty.

Maksaja: Valoisa Huomen Pohjanmaalle VHP ry

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 19

Vaasa isännöi kansallista

teatterifestivaalia Helsingin Ylioppilasteatteri SAASTA – maailma suuntaa vailla

Teksti Sanna Takaeilola Kuva Mitro Härkönen

Ylioppilasteatteri Rampilla käy kova kuhina. Neljän meneillään olevan näytelmän esitysten tai harjoitusten lisäksi Rampilla hyörivät lähes viikoittain festivaalikokoustajat. 10.-12.4 Vaasa täyttyy nuorista teatterin harrastajista ja ammattilaisista, jotka saapuvat viettämään vuotuista Ylioppilasteatterifestivaalia. lioppilasteatteriliitto SYTY ry yhdistää suomalaisia ylioppilasteattereita. Joka vuosi SYTY:n avustuksella järjestetään teatterifestivaali jossain päin Suomea.

Tänä vuonna festivaalin järjestävänä teatterina toimii Ramppi. Noin joka kymmenes vuosi Vaasaan kerääntyy 400-600 ylioppilasteatterilaista kustakin neljästätoista jäsenteatterista ympäri Suomea tuoden mukanaan oman näytelmänsä, yhden kustakin teatterista. Kaukaisin vieraileva teatteri tulee tällä kertaa olemaan Uru Noorteteater Virosta. Tapahtuman suojelijana toimii näyttelijä Allu Tuppurainen.

Festareiden näytökset ovat avoimia kaikelle kansalle.

Vaasalaisilla onkin huhtikuussa mahdollisuus päästä kokemaan huikeita teatterielämyksiä saapumalla nuorten teatterintekijöiden valmistamiin näytöksiin.

Festivaalin tuottaja Henna Kauppinen lupaa esityksiä laidasta laitaan. Mukana on kantaesityksiä, nuorten teatterintekijöiden omia tekstejä, tuttuja valmiita tekstejä ja kantaaottavia näytelmiä. Esitykset tulevat olemaan Kauppisen mukaan tunteita nostattavia ja rohkeita, hauskuutta unohtamatta. Hän toivookin, että festarin löytäisivät myös katsojat, jotka eivät usein teatterissa käy.

YT-festareille päätyy jokaisesta teatterista näytelmä, 20 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

joka on ollut omassa teatterissaan kauden parhaimmistoa. Muista teatterifestivaaleista poiketen mukaan pääseville näytelmille ei ole esikarsintaprosessia, vaan jokainen teatteri saa päättää itsenäisesti minkä näytelmän haluaa esittää festivaaleilla. “Tämä on hieno mahdollisuus nähdä millaista teatteria muualla Suomessa tehdään. Liput ovat halpoja ja teatteri laadukasta,” Kauppinen kertoo. Hänen mukaansa ylioppilasteatterilaiset ovat intohimoisia teatterintekijöitä ja se näkyy esityksissä.

Näytelmiä tullaan näkemään neljällä lavalla: Rampin Ego-salissa, Wasa Teaterin Vasallenissa, Vaasan Kaupunginteatterin Julia-salissa sekä kaupunginkirjaston Draama-salissa. Festariviikonlopun auki oleva festivaalitoimisto sijaitsee Il Bancossa.

Pöytälaatikot auki ja lavalle Festivaalit eivät kuitenkaan rajoitu pelkkään teatterikatselmukseen. Kukin esitys saa palautteen näytelmistä. Raati koostuu eri teatterialan ammattilaisista: näyttelijöistä, ohjaajista, kriitikoista ja niin edelleen. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös kantaesityskilpailu, johon jäsenteatterit saavat lähettää uunituoreita, vastikään esitettyjä näytelmäkirjoituksia. Kilpailun tuomarina toimii kirjailija Marko Hautala.

Festareille mahtuu myös oheisohjelmaa. Luvassa on

improvisaatioteatteria Fontanassa, pienoisesityksiä yläasteilla ja lukioilla sekä useita vaasalaisia artisteja ja yhtyeitä Fontanan lavalla sekä perjantaina että lauantaina. Sokerina pohjalla on El Gringossa sijaitseva Open mic, jossa kaikki pöytälaatikkorunoilijoista stand up-artisteihin saavat vapaasti purkaa luovuuden hedelmiään koko viikonlopun ajan. Kaikki tapahtumat ovat yleisölle avoimia.

Festivaalituottaja Henna Kauppinen kertoo odottavansa festareiden alkamista jo kovasti. Hän lupaa vaasalaisille upeita esityksiä, laadukasta teatteria ja railakasta ylioppilasteatteri-ilmapiiriä. Toivomuksena Kauppisella on aurinkoinen sää ja se, että vaasalaiset ottaisivat festivaalin omakseen. Varmaa kuitenkin on, että Vaasan katukuvassa tulee näkymään huhtikuun toisena viikonloppuna aurinkoisia, räiskyviä ja intohimoisia teatterintekijöitä.

Ylioppilasteatterifestivaali Vaasassa 10.-12.4.

Bileet Fontanassa ja El Gringossa perjantaina ja lauantaina. Esiintyjinä mm. ShoVVVhaT, Hilanders, Standard Time, jenny&jones.

Esitykset ja lippuvaraukset: vaasanylioppilasteatteri.fi/festarit Lue Rampin blogi: vaasanylioppilaslehti.fi/blogit

Raakaa toimintaa ja mystiikkaa Villissä lännessä Bouncer: Osa 1 – Kainin silmä Tekijät: Francois Boucq ja Alejandro Jodorowsky Kustantaja: Jalava Bouncer-sarjakuvasaagan ensimmäinen osa, Kainin silmä, on tarina ahneudesta, kostosta ja selviytymisestä. Se sijoittuu 1800-luvun loppupuolen Villiin länteen, jossa yhdysvaltain sisällissota on juuri loppumassa.

Tarina alkaa siitä, kun yksisil-

Lapko – Freedom Äärimmäisen tasokasta, mutta Lapkoksi liian turvallista.

Olen huono Lapkon kuuntelija. Olen tiedostanut yhtyeen olemassaolon ainakin vuosikymmenen ajan, sillä 2000-luvun puolivälin jälkeisessä Suomessa oli mahdotonta olla törmäämättä Lapko-kasseihin tai t-paitoihin. Heräsin konkreettisesti kuitenkin kuuntelemaan yhtyettä vasta Ruisrockissa 2012. Järkytyin positiivisesti kuullessani naapurileirissä koko viikonlopun soineen yhtyeen olevan suomalainen, ja vielä hämärästi tuttu Lapko. Seuraavana iltapäivänä

Ruotsalaista terapiaa machomiehille

mäisen Raltonin johtama etelävaltioiden rosvojoukko lähtee ruoan ja ampumatarvikkeiden vähyyden takia tapaamaan hänen papiksi ryhtynyttä veljeään, Blakeä. Veljesten tapaaminen nostaa vanhat kaunat esiin, eikä verenvuodatukselta vältytä. Koko tarinan taustalla ovat Blaken nuoruudessa löytämät kirotut revolverit sekä suuri timantti, Kainin silmä, joka on kironnut perheen, johon kuuluvat veljesten lisäksi heidän äitinsä, entinen prostituoitu Lola sekä veljessarjan kuopus Bouncer.

Tarinassa päitä ja raajoja putoilee, kyliä palaa ja junia räjäyolleen keikan näin hirvittävässä krapulassa, enkä uskonut että lavalla esiintyy vain kolmehenkinen yhtye, sillä äänimaailman perusteella olettaisi esiintyjiä olevan ainakin tuplaten.

Helmikuun lopussa julkaistulla kuudennella levyllään Freedom Lapkon muusikkomäärä on kasvanut yhdellä, kun entinen rumpali Janne Heikkonen siirtyi kitaraan ja rumpalin paikalle valittiin Jussi Matikainen.

Grammy-palkitun tuottaja David Bottrillin kanssa rakennetulta levyltä irroitettu Money For Nothing -radiohitti oli verrattain turvallisen tuntuinen, mutta lupaava lohkaisu tulevasta. kummaa. Niissä perhe esittää ajatusta onnellisesta perheestä.

Turisti alkaa aidosta ja kiusallisesta kohtauksesta. Tavallisen kauniista skandinaaviperheestä otetaan valokuvia. Kuvaaja käskee perheenjäseniä lähemmäksi toisiaan, hymyilemään ja laskemaan kätensä toistensa olalle. Kuvista tulee hyviä, mutta niissä on jotain

Ruben Östlundin Cannesin elokuvajuhlilla kehuttu elokuva kertoo ruotsalaisen perheen roolijaosta. Nelihenkinen perhe matkaa alpeille laskettelemaan.

Matkan tunnelma muuttuu merkittävästi, kun perhe kokee säikäyttävän läheltä piti -tilanteen.

Vaikka todellista vaaraa ei ole, näyttää isä hylkäävän äidin ja lapset paetessaan paikalta. Loppumatkan ajan perheen jäsenet koettavat selviytyä lomailevan perheen roolista, vaikka todel-

Teatterilla kunniaan

kee eteenpäin kuin improvisaationäytelmä, jota on kuitenkin salaa harjoiteltu tarkkaan.

Ohjaus: Alejandro González Iñárritu Rooleissa: Michael Keaton, Edward Norton ja Emma Stone

Michael Keaton on Birdman-nimistä supersankaria aikoinaan näytellyt entinen tähti Riggan Thomson. Riggan pyrkii saavuttamaan lopullista arvostusta taiteilijana ohjaamalla haastavan näytelmän New Yorkissa. Vitsinä roolituksessa on se, että Keaton esitti itse Batmania 1990-luvun elokuvissa, ja saa nyt uudenlaista virtaa uralleen taiteellisesti rohkeassa elokuvassa.

Ohjaus: Ruben Östlund Rooleissa: Johannes Kuhnke, Lisa Loven Kongsli ja Kristofer Hivju

Birdman voitti parhaan elokuvan ja ohjauksen palkinnot helmikuisessa Oscar-gaalassa.

Hauska ja taitavasti toteutettu elokuva puree itsetietoisuudessaan varmasti elokuvan ja teatterin ystäviin. Alejandro González Iñárritun fantasiaa ja mustaa komediaa yhdistelevä teos kul-

Riggan väistelee produktionsa erilaisia sudenkuoppia ja yrit-

tetään. Bouncer on täyttä toimintaa, mutta ei vailla juonta ja ajatusta. Sarjakuva paljastaa ihmisen heikoimpia ja synkimpiä puolia, kuten ahneuden, julmuuden ja kaunan. Pelkkää synkkyyttä tarina ei kuitenkaan ole, vaan siinä on kyse myös selviytymisestä ja uuden, paremman elämän löytämisestä.

Sarjakuvan kerronta on elokuvamaista, ja sitä korostavat suuret ja laajat kuvat. Bouncerin värikuvat ovat tarkkoja ja yksityiskohtaisia. Teoksen toimintakohtaukset ovat upeasti rytmitettyjä. Ensimmäiset parikymmentä sivua etenevätkin juLevyä kuunnellessa joutuu useasti kuitenkin pettymään. Aiemmilta levyiltä tuttua yllätyksellisyyttä ja odottamattoman mahtipontista äänimaailmaa jää kaipaamaan, ja juuri tämä perverssi kulmikkuus oli itselleni suurin Lapkossa viehättänyt aspekti. Uuden levyn turvallisen soikeaksi hiotut soundit kuitenkin pistävät väkisinkin miettimään, että onko ilmeisen haettu uudistuminen ollut tarpeellista.

Suomesta ei kuitenkaan Lapkolle löydy tarpeeksi laadukasta vertailukohtaa, ja uskottavan, kansainväliset mitat täyttävänä rock-yhtyeenä se painii tämänkin levyn jälkeen aivan omassa sarjassaan. Edeltäneet levyt New Bohemia ja LOVE lisuudessa jokainen tuntee asemansa muuttuneen. Isä laitetaan koville, kun hän yrittää palauttaa uskottavuutensa perheen päänä.

Elokuva on herkullisesti toteutettu. Östlund suosii pitkiä ottoja, joiden aikana macho-isän kärvistely on hervotonta seurattavaa. Piinavat keskustelut tuntuvat jatkuvasti jäävän kesken, usein yllättävilläkin tavoilla.

Komediallisinta hahmoa esittää Game of Thronesista tuttu Kristofer Hivju. Hän esittää perheen isän kaveria Matsia, joka kuvittelee olevansa alfauroksen

nan lailla, aivan kuin katsoisi tiivistunnelmaista elokuvaa.

Kainin silmä, saagan ensimmäinen osa, esittelee henkilöt, tapahtumien taustat ja sysää tarinan liikkeelle. Ensi syksynä ilmestyvässä toisessa osassa veljekset sekä Blaken poika Seth suorittavat mitä ilmeisimmin lopulliset välienselvittelyt - todennäköisesti verisesti ja perinpohjaisesti.

Hannu Toivonen

kuitenkin tavoittivat äkkiväärän ja kontrolloimattoman ilotulituksen huomattavasti paremmin. Kylmät väreet hakeutuivat käsivarsiin heti itsestään, eikä niitä tarvinnut hakea väkisin useiden kuuntelukertojen jälkeen. Freedom saakin lähinnä miettimään, että olenko nyt näin huono ja ilmeisen kärsimätön Lapkon kuuntelija.

Tämä ei ole levy millä kannattaa tutustua Lapkoon, sillä New Bohemia ei ole koskaan kuulostanut yhtä hyvältä ja täydelliseltä kuin Freedomin jälkeen.

Jukka Lehtonen

lisäksi jonkinasteinen filosofi. Östlund on tehnyt pilke silmäkulmassa mestariteoksen. Turistissa hän leipoo perhe-elämän perusteita, ihmisen eläimellisyyttä ja miehiin liittyviä stereotypioita käsittelevän farssin, joka olisi todella ansainnut parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden. Voi olla, että elokuvan perheen sisäiset jännitteet aistitaan pohjoisessa muuta maailmaa herkemmin.

Matti Riitakorpi

tää pärjätä haastavien yhteistyökumppanien kanssa. Monesti palkittu kuvaaja Emmanuel Lubezki on loihtinut elokuvan vaikuttamaan siltä, että se on kuvattu miltei täysin yhdellä jatkuvalla otolla. Kikkailu tekee elokuvan rakenteesta mielenkiintoisen, sillä se rajoittaa tapoja, joilla eri paikoissa tapahtuvat kohtaukset voivat alkaa ja päättyä. Käytännössä kamera seuraa aina jotakuta hahmoa tilanteeseen ja siitä ulos.

rina, mutta sellaisena hän ei halua tulla rakastetuksi. Mikään ei tunnu riittävän, paitsi täysin ehdoton ihailu. Teos on kunnianhimoinen ja omien alojensa mestareiden tekemä. Siitä tuntuu kuitenkin irtoavan ajateltavaa lähinnä taiteen tekemiseen liittyen, vaikka hyväksynnän haluaminen ja itsekriittisyys ovat läsnä kaikkien elämissä.

Aika näyttää, millaiseen arvoon elokuva asettuu Oscar-voittajien joukossa.

Birdman käsittelee katkeransuloisesti Rigganin kaltaisen ihmisen halua saada hyväksyntää.

Häntä rakastetaan supersanka-

Matti Riitakorpi

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 21

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 06.04 mennessä osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 22.04.

CoMedia ry Kummallinen. Yliampuva. Räikeä. Valtavirrasta poikkeava. Tätä kaikkea on camp. Tätä kaikkea on myös CoMedian uusi lehti. Camp-lehti on siis nähnyt päivänvalon, ja koko toimitus on innoissaan uudesta lehdestä. Lehden päätoimittajina toimivat vuoden 2015 ajan järjestöaktiivit Elina Kurttio ja Essi Leppämäki. Toimitukseen kaivataan edelleen innokkaita kirjoittajia. CoMedian kevään palautekyselyn perusteella huomattiin, ettei edunvalvonta ole viestinnän opiskelijoille tuttu käsite. Tämän vuoksi päätettiin aloittaa Kopo-blogi, jossa CoMedian koulutuspoliittinen vastaava käsittelee mm. edunvalvonnallisia sekä työelämään liittyviä asioita. Blogia pääset seuraamaan osoitteessa kopoblogi.blogspot.fi. CoMedian peli-illat ovat palanneet El Gringoon.

Peli-illassa saat myös passin, johon kaksi leimaa kerättyäsi saat haalarimerkin. Leiman saat osallistumisesta peleihin, jotka seuraavan kerran pelataan 24.3. Nähdään Gringossa!

siskojen ja veljien kanssa. Tapahtumaa riittää vielä kevään lopullekin ja huipentumana tietenkin vappu! Ensi viikolla on myös kuukauden kahvittelut, jonne kaikki ovat tervetulleita alasta, ainejärjestöstä ja opintopisteiden määrästä riippumatta.

Hyvää kevättä ja jaksamista, vappuun on enää reilu kuukausi!

Giga ry Aurinkoisia ilmoja odotellessa voi jo alkaa valmistautua tulevaan Wappuun. Gigan jokavuotiset Wappumölkyt (24.4.) on huikein tapahtuma mikä kampuksella järjestetään. Keräähän siis joukkue kasaan jo hyvissä ajoin, sillä joukkuepaikat viedään käsistä!

Opiskelijapalautetta kerätään parhaillaan, joten käy esittämässä kritiikkisi ja kehusi. Gigan toiminnasta hallitus haluaisi kuulla jäsenistönsä (ja miksei muidenkin) mielipiteitä. Ja toveri gigalainen merkkaathan kalenteriisi Kevätkokouksen, joka pidetään 9.4 Leipiksellä

Hallinnoijat ry

PoPO ry

Kevät etenee hyvää vauhtia ja hallarit sen kuin kaunistuvat. Övertäjien kanssa toteutetut sitsit olivat täysi menestys ja onhan tässä ehditty jo suunnitella seuraaviakin! Muita ainejärjestöjä on myös tavattu tulevaisuutta ja yhteistyökuvioita pohtien. Lehden ilmestyessä olemme juuri palaamassa Jyväskylän excursioltamme, jossa tulevien mahdollisten työnantajiin tutustumisen lisäksi vietimme aikaa myös paikallisten Syy-

PoPOn kevät etenee lupsakkaan malliin. Reippaina opiskelijanuorina osallistumme tietenkin CoMedian C-sählyihin 11.3. jossa tavoitteena on häviö (vai voitto?) ja VYY:n opiskelijoiden kulttuurimessuille tiistaina 24.3., jossa esittelyssä ovat kaikki yliopiston järjestöt. Samaan aikaan alkaa myös henkinen valmistautuminen, koska kevään kosteimmat karkelot (kutsutaan myös nimellä Wykypäivä) ovat jo pian oven takana. Pallitus on

Arkihemmo Hannu Toivonen

22 Vaasan ylioppilaslehti 3/2015

suunnitellut rastikävijöitä varten oikein mukavan, yhteishenkeä nostattavan rastin, ja tuttuun tapaan popexia on myös tarjolla kaikille halukkaille. Siellä nähdään viimeistään! Löydät meidät rastiradalta ja jos et, niin altaalta perseilemästä.

Stage ry Kevät tulee kohinalla ja samoin myös Stagen sitsit! Stage järjestää komeat pippalot, kun pahikset pääsevät irti Dark Side -sitseillä 19.3. Mielenkiinnolla odotamme millaisia asuja sitsivieraat teemasta keksivät. Etkö ole vielä Stagen jäsen? Jos tunsit piston sydämessäsi, niin tule tutustumaan Stageen yliopiston kulttuuriviikolla 24.3. Fabriikin aulassa ja korjataan asia. Stage löytyy myös Instagramista nimimerkillä stage_ry, joten meidän kyylääminen onnistuu myös tätä kautta. Ei muuta kuin Stagea seuraamaan, niin pääset kurkkaamaan myös sitsitunnelmaan!

Tutti ry Kevät tekee tuloaan. Pakkasista ei ikävä kyllä olla päästy nauttimaan, jonka johdosta helmikuun pilkkikisat jouduttiin perumaan. Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikillan excuvierailua juhlistetaan ELÄMÄM KOULU -sitsien merkeissä 18.3. Kuun lopussa päästään nauttimaan teatterin annista, kun Teekkarispeksi Supernova saapuu Vaasan Kaupunginteatteriin 30.3!

VESO ry Synttärit oli ja meni. VESO kiittää osallistujia ja toivoo, että kaikilla oli tapahtumarikas ilta! Lauantaina 21.3. järkkäämme sitsit Fonassa St. Patrick’s Day teemalla. Toivottavasti sinulla on jo lippu taskussa ja jotain vihreää kaapissa.

Jos teillä jäsenillä on jotain toiveita tai ehdotuksia tapahtumien suhteen, niin otamme niitä mielellämme vastaan!

Reippaasti vain sähköpostia tännepäin.

VYVO Vaasan yliopiston viihdeorkesteri etsii uusia soittamisesta kiinnostuneita jäseniä. Soitamme pääasiassa kevyttä puhallinmusiikkia.

Harjoittelemme kahden viikon välein torstaisin klo 18-20 auditorio Levonissa.

Seuraavat harjoitukset ensi viikon torstaina 26.3. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Lisäinfoa kevätkauden harjoituksista facebook-sivullamme ja osoitteessa www.uva.fi/~vyvo.

Warrantti Iloiset terveiset! Jälleen on ollut hulinantäyteinen kuukausi Warrantilla. Jännityksellä odotetut Poikkarit osoittautui menestykseksi, kun Fontana täyttyi erivärisistä haalareista keskiviikkona 25.2.

Jatkoa odotellessa! ;) Wykysitsit tiistaina 31.3. ja Wykypäivä keskiviikkona 1.4. lähenevät hurjaa vauhtia. Lipunmyynti on pärähtänyt käyntiin ja varmasti huikea meininki saadaan myös tänä vuonna ai-

kaan. Tuttuun tapaan Wykypäivä koostuu rastiradasta, poolpartyista ja kolmen kerroksen jatkobileistä Fontanassa.

Asiapitoisemmalta puolelta Wallitusta ja strategiatyöryhmää on työllistänyt Warrantin uusi strategia sekä viisivuotissuunnitelma workshoppien muodossa.

Strategia lyödään lukkoon Warrantin kevätkokouksessa keskiviikkona 8.4.

Övertäjät ry Helmikuu hurahti nopeaan ohi ja Övertäjillä riitti kaikenlaista puuhaa! Osa hal-

lituksesta oli mukana VYY:n vuosijuhlilla ystävänpäivänä. Lisäksi alkukuusta Leipiksellä kisattiin Kimbledonin merkeissä. Tunteet kuumenivat jokaisen voitontahdon puskiessa esiin. Mestaruuden vei tiukan kisan jälkeen oma puheenjohtajamme Miina! Mahdolliset vilppiepäilyt kumosi tarkka tuomarimme Pauli ;) Lisäksi pulahdimme lajikokeilun merkeissä avantoon. Molempina päivinä meillä oli hieno ja rohkea porukka kasassa, kiitos paljon osallistujille!

Loppukuusta olikin sitten taas sitsien

aika, joita vietimme tällä kertaa yhdessä Hallareiden kanssa! Spring break in Mexico sitsit olivat menestys ja varmasti seuraavana aamuna sai itse kukin etsiä sombrerojaan ympäri Vaasaa.. Maaliskuulta odotamme kovasti C-sählyjä, joita varten olemme harjoitelleet maanantaisin sählyvuorollamme. Kahvipannu on aina tiistaisin kuumana luolalla, joten tulkaahan kupposelle! Muistathan myös pysyä mukana menossa meidän sosiaalisessa mediassa, löydät meidät Twitteristä ja Instagramista nimellä @OvertajatRy.

120 vuotta

Tavoitat opiskelijoita ja kaupunkilaisia

KATTAVA JA MONIPUOLINEN KOTIVAKUUTUS POHJANTÄHDESTÄ ijapiskel o y s y K usta ! alenn

Yhteyspäällikkö Mikael Lindholm p. 040 648 3400 mikael.lindholm@pohjantahti.fi

Tervetuloa nauttimaan maailman makuja, tuoksuja ja värejä!

Njut av smaker, dofter och färger från världen, välkommen!

Enjoy the flavours, aromas and colours of the world!

Tervetuloa/Välkommen Maksaja: Vaaliyhdistys Tahtoa Lakeurelta ry

Fazer Food Service, Yliopistoravintolat Mathilda, Alma, Buffetti, Cafe Oskar

Vaasan ylioppilaslehti 3/2015 23

Kulttuuriviikon aikataulu Tanssikoulu KIPINÄ:n ilmainen kokeiluviikko 23. - 29.3

Ma 23.3

• Kulttuurimessut @ Fabriikin aula klo 10.00-16.00 • Pikku Aasin nukketeatteri @ F104 klo 12.00-13.00 • The Doo Bop Club @ Mathildan aula klo 12.00-

Ti 24.3

• Opiskelijoiden järjestömessut @ Fabriikin aula klo 10.00-15.00 • CoMedian lautapeli-ilta @ El Gringo klo 19.00-

Ke 25.3

• Ramppi: linjoilla-revyy @ Mathildan aula klo 11.45 & 12.15 • Karaokeilta @ Fontana Club klo 22.00-

Pe 27.3

• Pohjoismainen mytologian luento @ F453 klo 10.00-12.00

Lisätietoa VYY:n kotisivuilla ja Facebookissa