Vaasan ylioppilaslehti 3/2017 by Vaasan ylioppilaslehti

PÄ Ä K I R J O I T U S

NÄKÖKULMA Juho Mäki-Lohiluoma

Opiskelijat eivät lue lehtiä 4,5 prosenttia. Se on surullinen luku, ja äskettäin julkaistun Vaasan ylioppilaslehden tulevaisuutta käsittelevän raportin ehkä yllättävintä antia. Vaasalaisista opiskelijoista vain 4,5 prosenttia tilaa jotain Pohjanmaan alueen paikallislehteä. Esimerkiksi Vaasan ykköslehti Pohjalainen oli kerännyt raporttia varten tehtyyn kyselyyn vastanneiden joukosta vain seitsemän tilaajaa, kun yhteensä vastaajia oli yli 200. Osaltaan paikallislehtien heikko tilaajamäärä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa kertoo median murroksesta. Kotiin tuleva sanomalehti tai digilehden lukeminen aamukahvin lomassa on osa arkea vain harvalle, eikä tuntuma paikallismediaan ole samanlainen kuin aiemmilla sukupolvilla. Luvun laskeminen pelkästään osaksi median murrosta olisi kuitenkin virhe. Kyse on laajemmasta ilmiöstä, johon olisi hyvä herätä Vaasan seudulla.

Kakkosvaihtoehto

AAJENNETTU kauppakorkeakoulu. Näillä sanoilla rehtori Jari Kuusisto kuvasi Vaasan yliopistoa huhtikuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Lisäksi Kuusisto korosti, että tekniikka, hallinto- ja viestintätieteet ovat yliopiston kilpailuetu, jolla erotutaan muista kauppatieteellistä koulutusta tarjoavista yliopistoista. Kevään yhteishaussa Vaasa oli ensisijainen hakukohde vain joka viidennelle Vaasan yliopistoon hakeneelle (s.4). Vaikka Vaasan kauppatieteellinen tiedekunta on arvostettu, se häviää suosiossaan esimerkiksi Aalto-yliopistolle. On olennaista pohtia, miksi. Mitä tarjottavaa Vaasan yliopistolla on opiskelijalle? Miten laajennettu kauppakorkeakoulu pysyy houkuttelevana opiskelu- ja työpaikkana? Kielten opetuksen ja tutkimuksen liikkeenluovutuksen myötä Vaasan yliopistolla on entistä vähemmän annettavaa opiskelijoilleen, jotka kauppistermein ovat yliopiston tärkeimmät asiakkaat. Kun tutkintoon johtava kielten opetus siirtyy Jyväskylän yliopistoon, myös kielten sivuainekokonaisuudet katoavat. Yliopiston strategiassa puhutaan kansainvälisyydestä, mutta lienee vaikeaa kansainvälistyä ilman erinomaista kielitaitoa, jota kukaan ei voi saavuttaa muutamalla peruskurssilla. Kansainvälisyys voi vielä toteutua Vaasan yliopistossa, mutta strategiassa mainittu monialaisuus ei. Toisaalta monialaisuuteen ei tosissaan usko edes yliopiston johto, kun julkisesti puhutaan laajennetusta kauppakorkeakoulusta. Vaikka Vaasan yliopistolla on kaikki mahdollisuudet menestyä kansallisesti ja kansainvälisesti, väärät strategiset valinnat saattavat romuttaa ne mahdollisuudet. Kauppatieteellinen tutkimus ja opetus Vaasan yliopistossa on laadukasta, mutta se ei riitä houkuttelemaan opiskelijoita Vaasaan. Pahimmassa skenaariossa Vaasan yliopisto jää Pohjanmaan takapajulaksi ja ikuiseksi kakkosvaihtoehdoksi korkeakoulujen välisessä kilpailussa. Sitä tuskin kukaan toivoo. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni, joka on samalla viimeinen pääkirjoitus paperisessa Vaasan ylioppilaslehdessä. Viimeisinä sanoinani joudun toteamaan, että Vylkkärillä ja Vaasan yliopiston kielten opetuksella ja tutkimuksella on paljon yhteistä: molemmat niistä olivat kulueriä, joista luovuttiin. Toivottavasti se oli oikea ratkaisu. 

YLIOPISTOJEN voima alueellisena vetovoimatekijänä ei ole uusi idea. Korkeakoulut tuovat kotikaupunkeihinsa paitsi osaamista, myös laajan joukon nuorta väestöä, jonka varaan vireää ja elinvoimasta kaupunkia voidaan rakentaa. Vaasa on monessa mielessä tästä malliesimerkki. Jos kiinnittyminen kaupunkiin ja kaupunkiseutuun rajoittuu kuitenkin ainoastaan opiskelijaelämään, on Vaasaan ja Pohjanmaalle asettuminen epätodennäköistä, kun tutkinto on taskussa. Vaasaan muuttavista opiskelijoista ei tule vaasalaisia itsestään ja ilman työtä. Yksi ongelmista on se, että opiskelijat eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä muualla kaupungissa tapahtuu. Kun paikallismedioita luetaan vain marginaalisen vähän ja yliopiston sekä ylioppilaskunnan viestintä keskittyy siihen, mitä kampuksella tapahtuu, jäävät kaupunki ja sen tapahtumat etäisiksi. Se näkyi muun muassa kevään kuntavaaleissa, joissa uuteen kaupunginvaltuustoon ei noussut yhtään yliopisto-opiskelijaa. Äkkiseltään ei tule mieleen toista opiskelijakaupunkia, jossa sama olisi tapahtunut. OPISKELIJOIDEN kiinnittymisen kotikaupunkinsa elämään luulisi kuitenkin olevan tavoite, joka on vaasalaispäättäjien tavoitelistan kärjessä. Todellisuudessa se tuskin tapahtuu tai jää tapahtumatta pelkän lehdenlukemisen myötä, mutta mediakentän vaikutusta ei kannata myöskään aliarvioida. On koko Vaasan ongelma, että opiskelijat eivät lue paikallislehtiä, eivätkä tiedä, mitä heidän elinympäristössään tapahtuu. Kun Vaasan ylioppilaslehti tämän numeron myötä lakkautetaan, on isolta osin ylioppilaskunnan harteilla pohtia, minkälaista journalismia opiskelijoille jatkossa tuotetaan. Vastuuta ja haluja sen tukemiseen luulisi kuitenkin löytyvän myös muilta paikallisilta toimijoilta, kuten kaupungilta, maakunnalta ja elinkeinoelämältä. On Vaasan etu, että opiskelijat tuntevat kaupunkinsa asiat, ja koko Pohjanmaan etu, että he kokevat alueen kodikseen, kun maisterintutkinto koristaa takanreunaa. 

Rasmus Arikka, päätoimittaja

Kirjoittaja on toimittaja, ja hän teki selvityksen Vaasan ylioppilaslehden tulevaisuudesta.

RISUT & RISUT Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa. Lähetä kommenttisi ja nimimerkkisi meilillä osoitteeseen paatoimittaja@vyy.fi tai tekstarilla numeroon 044 324 8969. Lisää ihmissuhdeneuvoja lehteen! -Rakkauden lisuri

Nyt ku tätä lehteä oikeen lukemalla lukis, niin loppuu sekin lysti. Miks edaattorit pilaatte kaiken kauniin? -Vylkkärin haudalla

Kuva: Annika Erkkilä

Kaikki Vaasan baarit meni kätevästi konkurssiin just ennen kesää. -Tervetuloa fuksit

S I S Ä L LYS

Kristian Bäck hyppää pitkälle. s.12

kuva: SUL-arkisto/Anssi Mäkinen

Miten opintotuki muuttuu? s.8

Mitä on asiantuntijuus? s.10

Vaihdossa Varsovassa s.14

Jäähyväiskirje Vylkkärille s.23

s.2 Pääkirjoitus, Näkökulma

s.19 Kampuksella

s.4 Lyhyesti s.7 Kolumni: Juuso Aaltonen s.17 Kolumni: Elfi Kjellberg

s.21 Vaalikuulutus

Julkaisija Toimitus Päätoimittaja Taitto ja ulkoasu Kannen kuva Avustajat tässä numerossa

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) Rasmus Arikka, 044 324 8969, paatoimittaja@vyy.fi Eetu Lehmusvaara, taittaja@vyy.fi Eetu Lehmusvaara Arttu Ahonen, Aino Hyyryläinen, Marita Guevara, Essi Kokko, Eva Kottonen, Juho Mäki-Lohiluoma, Sara Pitzén, Ella Puoliväli, Rasmus Ranta, Eeli Salmela

s.22 Uva-suomi-sanakirja

Valtakunnallinen mainosmyynti Paino Logo

Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi I-print Oy, Seinäjoki Heidi Pöysä

Vaasan ylioppilaslehti on sitoutumaton opiskelijalehti.

Seuraa Vylkkäriä sosiaalisessa mediassa: twitter.com/vylkkari

Paikallinen mainosmyyjä

Opiskelijamediat.fi, Piia Aaltonen, 044 5400 200, piia.aaltonen@opiskelijamediat.fi; Jere Järvinen, 044 9700 561, jere.jarvinen@opiskelijamediat.fi

www.facebook.com/vaasanylioppilaslehti

4041 0895 Painotuote

LY H Y E S T I

Vaasan yliopisto on harvalle ensimmäinen vaihtoehto

Vaasan opiskelijoiden liikuntahanke viivästyy

Arttu Ahonen

VAASALAISET korkeakouluopiskelijat eivät saa ensi syksynä yhteisiä liikuntapalveluita. Opiskelijan Vaasa -yhdistyksen johtaman liikuntahankkeen pilottivaiheen oli tarkoitus alkaa syksyllä, mutta se ei onnistu. Näin kertoo valmistelutyössä mukana ollut Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen sosiaali- ja kuntapoliittinen vastaava Kim Kujala. ”Valitettavasti kovasta selvitystyöstä huolimatta, syksyn pilotti ei tule onnistumaan”, Kujala sanoo. Kujalan mukaan tilanteen on aiheuttanut se, että aiesopimuksia vaasalaisten korkeakoulujen kanssa ei ole saatu tehtyä. Opiskelijan näkökulmasta tämä on harmi, sillä Vaasa on Suomen ainoa korkeakoulukaupunki, jossa opiskelijoille ei ole yhteisiä liikuntapalveluita. Kujala vakuuttaa, että liikuntapalveluiden eteen tehdään ”hartiavoimin” töitä. ”Mikään ei ole vielä kariutunut, vaan tässä on hetkellinen takaisku, mikä on valitettavaa opiskelijoiden näkökulmasta. Aikataulua pitää harkita uudelleen”, Kujala selostaa. Opiskelijan Vaasa -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riku Kakkonen uskoo, että liikuntapalvelut saadaan ensi vuoden alussa. ”Tarkoitus on, että vuoden 2018 tammikuussa saadaan liikuntapalveluiden pilotti käyntiin”, Kakkonen sanoo. Kakkosen mukaan yhteistyö kuuden korkeakoulun ja niiden opiskelijajärjestöjen kanssa vaatii aikaa, sillä keskusteltavaa on paljon. Lisäksi on löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja. Liikuntahanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta yhteensä 57 000 euroa. Suurin osa summasta on kulunut selvitystyöhön, lähinnä liikuntahankkeen koordinaattorin palkkaan. Kakkosen mielestä rahoitus ei ole mennyt hukkaan, vaikka pilottivaihe ei käynnisty vielä ensi syksynä. Pilottivaiheen lykkääntyminen tuli yllätyksenä, sillä huhtikuussa Kakkonen sanoi Vaasan ylioppilaslehden haastattelussa, että liikuntapalveluiden pilotti alkaa syksyllä suunnitelmien mukaan. 

Kuva: Rasmus Arikka

Rasmus Arikka

Vaasan yliopiston tyypillinen hakija on 18–20-vuotias mies, joka on kotoisin Uudeltamaalta ja tavoittelee paikkaa kauppatieteellisessä tiedekunnassa.

SUURIMMALLE osalle hakijoista Vaasan yliopisto ei ole ensisijainen hakukohde. Vaasa oli kevään yhteishaun ensisijainen hakukohde vain joka viidennelle Vaasan yliopistoon hakeneelle, kertoo hakijapalveluiden asiantuntija Miisa Aho. Vaasan yliopiston tyypillinen hakija on 18–20-vuotias mies, joka on kotoisin Uudeltamaalta, tavoittelee paikkaa kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja hakee Vaasaan toisena vaihtoehtona. Vaasan yliopiston viestinnän mukaan 5. huhtikuuta päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa kandidaattiohjelmiin tuli yhteensä 4 172 hakemusta, joista kauppatieteelliseen tiedekuntaan 3 008. Hallintotieteiden kandidaattiohjelmaan hakijoita oli 433 ja viestintätieteisiin 203. Hakeneista 68 prosenttia oli 18–20-vuotiaita, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin viime vuonna. Suurin osa hakijoista yhteishaussa on siis lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta lähivuosina valmistuneita. Ahon mukaan hakijoita ei tilastoida kaupungeittain, mutta maakuntakohtaista

tietoa on saatavilla. ”Kolme maakuntaa, josta meille haetaan absoluuttisesti eniten ovat Uusimaa, Pohjanmaan maakunnat yhteenlaskettuna sekä Pirkanmaa. Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo melko pitkään”, Aho kertoo. VAASAN yliopiston kaikkiin hakukohteisiin tuli tänä vuonna viime vuotta enemmän hakemuksia, mutta suhteessa eniten kasvoi teknillisen tiedekunnan energia- ja informaatiotekniikan diplomi-insinöörikoulutus, johon hakijoita oli 219. Teknillisen tiedekunnan kauppatieteelliselle alalle puolestaan hakemuksia tuli 309. Myös hakijoiden sukupuolijakauma pysyi melko samana viime vuoteen verrattuna. Naisten osuus kasvoi viime vuoden 44 prosentista 46 prosenttiin. Aho kertoo jakauman vaihtelevan paljon aloittain: viestintä- ja hallintotieteissä naisia on selvä enemmistö, kun taas teknillisessä tiedekunnassa miehiä on enemmän. Kauppatieteellisessä tiedekunnassa sukupuolijakauma on melko tasainen. 

Eväät ekologiseen elämään Livets ekologiska gryddor Goods for eco-friendly living MA-PE/MÅ-FRE 10-18, LA/LÖ 10-16 Vaasanpuistikko/Vasaesplanaden 20 | 044-3215 247

Pylly ylös -kampanjan terveyshyötyjä on vaikea arvioida Aino Hyyryläinen TURUN yliopistossa aloitetun Pylly ylös -kampanjan loppuraportin mukaan 58 prosenttia kyselyyn vastanneista vähensi istumistaan. UKK-instituutin johtaja ja Turun yliopiston liikuntafysiologian dosentti Tommi Vasankari ei usko tulosten pysyvyyteen. ”Yleensä lyhytkestoisten kampanjoiden tulokset ovat aika lyhytaikaisia”, Vasankari sanoo. ”Jos tavoitellaan elintapamuutoksia, täytyy nähdä enemmän vaivaa.” Kampanja toteutettiin myös Vaasassa vuosina 2015–2016, ja sen tarkoituksena oli vähentää pitkäkestoista istumista ja tiedottaa liiallisen istumisen haitoista. Tulosten mukaan opiskelijoiden istuminen väheni. Vasankari ei osaa tarkkaan arvioida, miten nopeasti se vaikuttaa terveyteen. ”Vaikutus riippuu pitkälti siitä, minkälaisia terveysvaikutuksia tavoitellaan. Toisaalta voisi sanoa, että pitkään jatkuvan istumisen tauottaminen voi vaikuttaa terveyteen positiivisesti.” OPISKELIJAN arkeen liittyy istuminen sekä luennoilla että lukusaleissa. Pylly ylös -kampanjan kyselyyn vastanneista 28 prosenttia kertoi istuvansa yli kahdeksan tuntia päivässä ja yli kaksi tuntia kerrallaan. Dosentti Vasankarin mukaan tärkeintä on muistaa työskentelyasentojen vaihteleminen. Myös istumisen ryhtiin tulisi kiinnittää huomiota. ”Pelkästä istumisesta siirtyminen pelkkään seisomiseenkaan ei välttämättä tee hyvää alaselälle tai vaikka jaloille.” Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 julkaisemien suositusten mukaan istumisen vähentäminen parantaa työvireyttä. Muutokset työskentelyasennoissa voivat jopa lisätä työn tuottavuutta. 

Finnish Red Cross Blood Service

Hengenpelastajia tarvitaan Seinäjoen veripalvelutoimisto Kauppakatu 26 ti ja ke klo 11–18 Tervetuloa verenluovutukseen!

Vaasa, Kulttuuritalo Fanny, katso päivät veripalvelu.fi OJENNA KÄTESI. Katso muut luovutuspaikat ja veren tarve tänään: veripalvelu.fi • Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • Testaa ennen luovutusta: sovinkoluovuttajaksi.fi

Opiskelijajärjestöt tyrmäävät lukuvuosimaksut Essi Kokko ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etlan julkaisema ehdotus periä lukukausimaksuja suomalaisilta korkeakouluopiskelijoilta saa täyden tyrmäyksen Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL). Sekä SYL että Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) vastustavat lukukausimaksuja. SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme kritisoi Etlan muistiota, jossa hänen mukaansa faktat eivät pidä paikkaansa. ”On erikoista, että tutkimuslaitos esittää mielipidekirjoituksen eikä tutkimusta aiheesta”, Lumme sanoo. Lumpeen mukaan lukukausimaksujen hoitaminen opintolainalla ei ole mahdollista, sillä monella opiskelijalla on psykologinen este lainan ottamiselle. ”Opiskelijat eivät halua ottaa velkataakkaa, he eivät näe sitä sijoituksena tulevaisuuteen”, Lumme toteaa.

Lumpeen mukaan lukuvuosimaksut liittyvät koulutuksen saavutettavuuteen. ”Koulutus ei saa olla vain eliitin etuoikeus. Suomi ei ole luokkayhteiskunta”, hän toteaa. ETLAN muistiossa esitellään kolme keinoa koulutuksen rahoitukseen tulevaisuudessa. Nämä kolme keinoa ovat elinkeinotuen vähentäminen, valtion pääoman siirtäminen korkeakouluille ja lukukausimaksujen salliminen. Näiden ansiosta korkeakoulut voisivat saada tuloja ja olla itsenäisiä. Etlan mukaan tutkimuksen ja koulutuksen rahallinen tukeminen on tärkeää talouskasvun kannalta. Lukukausimaksujen etuna on Etlan mukaan julkisten varojen kohdistaminen varhaiskasvatuksen ja peruskoulutukseen sekä korkeakoulujen opetuksen laadun parantuminen. Etla

kuvaa lukukausimaksuja yksityisenä rahoituksena. Näin korkeakoulut voivat kehittää suosituimpia koulutusohjelmiaan ja vahvistaa osaamistaan. Lukukausimaksut kannustavat Etlan mukaan myös lyhyempään opiskeluaikaan. Vaikka korkeakoulutuksen kustannukset ovat korkeita, korkeakoulututkinto olisi jatkossakin houkutteleva vaihtoehto paremman työllistymisen ja palkkatason takia. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien vuoksi Etla ehdottaa opintolainan sitomista valmistumisen jälkeisiin tuloihin. Tällainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi Iso-Britanniassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. 

POIMINTOJA 2017 OPETUSTARJONNASTA! AVOIN KORKEAKOULUOPETUS

VOIMASSA OPISKELIJAKORTILLA JOKA PÄIVÄ!

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO • Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Lääketieteen perusteita, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Ravitsemustieteen perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot (25 op) alk. 26.4. • Työ- ja organisaatiopsykologia, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO • Suomi toisena ja vieraana kielenä -perusopinnot (25 op) alk. 9.10.2017 • Erityispedagogiigan perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Psykologian perusopinnot (25op) syksy 2017, ennakkotieto LAPIN YLIOPISTO • Design Management, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Yrittäjyyden perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto NOVIA • Att skriva bra projektansökningar (3sp) 7–8.6 • Complete Vocal Technique -Komplett sångteknik 9.6 • Rösthälsa 10.6 TURUN YLIOPISTO • Monikulttuurisuus, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto • Suomi 100 vuotta, perusopinnot (25 op) syksy 2017, ennakkotieto VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Vaasan kesäyliopisto – Vasa sommaruniversitet • Python -ohjelmointi/programming (5 op) 5.–23.6. Domus Bothnica • Cloud and Mobile -ohjelmointi/programming (5 op) 14.8.–1.9. Yliopistonranta 5 Universitetsstranden VAASAN YLIOPISTO Vaasa 65200 Vasa • Englanti, suulliset taidot kauppatieteellisen koulutusalan opiskelijoille (2 op) 8.–30.5. www.vaasankesayliopisto.fi – www.vasasommaruniversitet.fi • Talousoikeuden perusteet (3 op) 15.–22.5. • Ruotsin kielen peruskurssi kauppatieteiden opiskelijoille (5 op) 16.5.–22.6. • Englanti, luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi (3 op) 17.5.–22.6. • Digitaalisen median peruskurssi (5 op) 6.–15.6. • Tietokone työvälineenä (3 op) 6.–15.6. • Tieteenfilosofia (3 op) 9.–17.6. • Vero-oikeus (6 op) 12.–20.6. ÅBO AKADEMI • Allmän pedagogik, grundstudier (25 sp) fr.o.m. 22.5 • Sexualkunskap (5 sp) 9–11.6 • Introduktion till interkulturell kommunikation (5 sp) 9.6–19.8.

(NORM. 15,60€)

TYÖELÄMÄN KOULUTUKSET / KIELIKURSSIT • Löydä kirjoittamisen ilo! - luovan kirjoittamisen kurssi, 2.–3.6. • Svenska sommarkurs 1 - Swedish Summer Course 1, 5.–28.6. • Svenska sommarkurs 2 - Swedish Summer Course 2, 5.–28.6. • Suomen kesäkurssi 1 - Finnish Summer Course 1, 5.–28.6. • Suomen kesäkurssi 2 - Finnish Summer Course 2, 5.–28.6. Vaasan kesäyliopisto | Vasa sommaruniversitet Yliopistonranta 10 Universitetsstranden, Vaasa 65200 Vasa puh./tfn. 044 754 5783 | info@vaasankesayliopisto.fi

www.vaasankesayliopisto.fi

OP I SKE L I J A KO RT I LL A

HOHTOKEILAUS SU-TO 22€ / TUNTI BILJARDI SU-TO -25% OPISKELIJAKORTILLA MYÖS

MUITA ALENNUKSIA!

KE I L AI LU C I NE MA SSA E I O LE VAIN URHEILUA S E O N PA LJO N E NE MMÄN!

WWW.CINEMABOWLING.COM

Kauppapuistikko 18, 65100 Vaasa, puh. 0207 19 19 19 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KUN KAIPAAT KUUNTELIJAA Tiina Keinänen oppilaitospappi

Vaasan yliopistolla ti klo 13–15 Fabriikki, F116 VAMKissa ke klo 13–15 WA2049 tiina.keinanen@evl.fi, puh. 044 480 8218

KOLUMNI Juuso Aaltonen

Mikä ihmeen edustajisto? VAASAN yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) jäsenet äänestävät syksyllä edustajistovaaleissa VYY:n edustajiston 2018–2019 kokoonpanosta. Mutta mikä on edustajisto? Minkälaista valtaa se käyttää? Edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Se päättää VYY:n strategisista linjoista sekä muun muassa jäsenmaksun suuruudesta, budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Edustajisto myös valitsee hallituksen, pääsihteerin ja esimerkiksi opiskelijaedustajat yliopiston hallitukseen ja koulutusneuvostoon. VYY:n edustajisto koostuu 30 jäsenestä. Suurin edustajistoryhmä tällä hetkellä on Warranttilaiset, joka edustaa kauppatieteiden opiskelijoita 16 paikalla. Kuudella paikalla toiseksi isoin ryhmä on Hallinnoivat Humaanit (hallintotieteiden, viestintätieteiden ja kielitieteiden opiskelijat), ja kolmantena on Giga ja Tutti (tekniikan ja teknisen viestinnän opiskelijat) viidellä paikalla. Poliittisista ryhmistä Vaasan Kampusporvareilla eli kokoomusopiskelijoilla on edustajistossa kaksi paikkaa ja keskeisillä eli keskustaopiskelijoilla on yksi paikka. Kuten edustajiston kokoonpanosta ilmenee, ainejärjestöjen ryhmät ovat VYY:n edustajistossa enemmistönä. Jää nähtäväksi, muuttuuko tämä valta-asetelma ensi syksyn vaaleissa. Äänestämällä ja ehdolle asettumalla siihen voi vaikuttaa. Mutta mitä tekee VYY:n hallitus? Hallitus vastaa ylioppilaskuntamme operatiivisesta toiminnasta. Hallituksen, joka koostuu 6–10 jäsenestä, ydintarkoituksena on valvoa ja parantaa opiskelijoiden etua Vaasan yliopistossa. Lisäksi hallitus toimii kulttuuriin, vapaa-aikaan ja yrityssuhteisiin liittyvien tehtävien parissa. Tärkeintä on opiskelijoiden hyvinvointi, sillä yliopisto tai ylioppilaskunta ei ole mitään ilman opiskelijoita. Koska edustajisto valitsee VYY:n hallituksen

aina vuodeksi kerrallaan, parhaiten sen kokoonpanoon pääsee vaikuttamaan edaattorina. Kannustan kaikkia vaikuttamisesta kiinnostuneita lähtemään ehdolle tulevissa edustajistovaaleissa. Ei ole väliä, oletko ensimmäisen vuoden opiskelija tai n:nnen vuoden järjestöaktiivi. VYY:n edustajisto tarvitsee kunnianhimoisia ja määrätietoisia jäseniä, joilla on tahtoa kehittää Vaasan yliopistoa ja opiskelijayhteisöä entistä paremmaksi. Lisäksi toivon, että ne henkilöt, jotka asettuvat ehdolle, sitoutuvat kantamaan vastuuta koko edustajistokauden ajan.

Tärkeintä on opiskelijoiden hyvinvointi. Edustajistovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, eli kaikki yliopiston läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat sekä ne vaihto- ja jatko-opiskelijat, jotka ovat läsnäolevia ja maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Oman äänioikeuden käyttäminen on erinomainen tapa, oikeus ja velvollisuus, jonka avulla jokainen voi vaikuttaa edustajiston kokoonpanoon ja sitä kautta myös ylioppilaskuntamme asioihin. Syksyn vaaleissa on käytössä sähköinen äänestys, mistä edustajisto päätti kevään viimeisessä kokouksessa. Tämä muutos tekee äänestämisestä entistä helpompaa ja joustavampaa, ja toivottavasti se myös lisää äänestysaktiivisuutta. Teillä, arvoisat vyyläiset, on ääni käytettävänä. Käyttäkää sitä.  Kirjoittaja on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

VOAPAI N L ITTO T U K I

Opiskelijoiden tuet muuttuvat elokuussa

TEKSTI Rasmus Ranta ja Eeli Salmela

KUVITUS Annika Korhonen

PISKELIJOIDEN asumistuki muuttuu 1. elokuuta. Opintotuen yhteydessä aiemmin käytössä ollut asumislisä lakkaa, ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Lisäksi opintotuen ja -lainan määrät vaihtuvat ja ehdot muuttuvat. Selvitimme, miten tukimuutokset vaikuttavat eri tavoin asuvien opiskelijoiden etuuksiin. Asumistuen määrä riippuu muun muassa siitä, asuuko yksin, kimppakämpässä vai avoliitossa. Elokuusta alkaen korkeakouluissa opiskelevien opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Aiemmin se on ollut 336,76 tai 303,19 euroa kuukaudessa opintojen aloitusajankohdasta riippuen. Myös tukikuukausien määrä vähenee uudistuksen myötä. Aiemmin enimmäistukiaika 300 opintopisteen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisessa on ollut 55 kuukautta, mikäli opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014. Tämän jälkeen aloitettuihin opintoihin on puolestaan myönnetty 50 tukikuukautta. Uudistuksen astuessa voimaan 1.8.2017 uusien opiskelijoiden tukikuukausien määrä on 48. Opintotuen lisäksi elokuusta alkaen on mahdollista hakea yleistä asumistukea, jonka määrään vaikuttaa ruokakunnan koon ja bruttokuukausitulojen sekä asumismenojen lisäksi kotipaikkakunta. Erona aiempaan asumislisään on se,

että uusi asumistuki ei ole henkilökohtainen, vaan se haetaan ruokakuntakohtaisesti. Aiemmasta asumislisästä poiketen yleistä asumistukea on mahdollista saada kesälläkin. Sen edellytyksenä ei siis ole opiskelu. Ruokakunnalla tarkoitetaan samassa asunnossa asuvia henkilöitä, joilla on yhteinen vuokrasopimus. Lisäksi ruokakuntaan kuuluvat automaattisesti sekä samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset että aviopuolisot, vaikka he asuisivatkin eri osoitteessa. Myös vanhempansa kanssa asuva opiskelija kuuluu automaattisesti samaan ruokakuntaan vanhempansa kanssa. Mikäli joku ruokakunnan jäsenistä siis käy töissä ja nostaa siten ruokakunnan bruttokuukausituloja, saattaa se vaikuttaa koko ruokakunnan asumistuen määrään. Opintolainaa on mahdollista nostaa 1. elokuuta alkaen aiempaa enemmän. Valtiontakauksen määriä opintolainoissa korotetaan, ja aiempi 400 euron kuukausilaina nousee 650 euroon. Jatkossa maksuhäiriömerkintä ei enää estä opintolainan saamista. Kela lakkauttaa nykyisten opiskelijoiden asumislisän automaattisesti lukukauden päättyessä. Yleistä asumistukea opiskelija voi hakea jo toukokuun lopussa, mikäli tietää syksyn tulonsa, asumismenonsa ja muut tuen saamiseen vaikuttavat olosuhteensa.

Yleistä asumistukea on mahdollista saada kesälläkin.

YKSINASUVAT YKSINASUVILLE yleisen asumistuen piiriin siirtyminen nostaa saatavia tukia huomattavasti. Elokuussa poistuvan opintotuen asumislisän enimmäismäärä oli 201,60 euroa kuukaudessa. Vaasa kuuluu kolmanteen kuntaryhmään, jossa asumismenoina Kela hyväksyy yksinasuvalle henkilölle enintään 390 euroa kuukaudessa. Huomattavaa on kuitenkin, että asumismenoiksi ei hyväksytä vuokran tai vastikkeen yhteydessä erikseen maksettavia muita maksuja, joita ovat esimerkiksi sähkölasku, saunan käyttömaksu, internetyhteys, pesutupa tai autopaikan maksu. Opiskelijan tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään. Asumistukea laskettaessa jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina. Jos henkilön tulot jatkuvat samanlaisina vähintään 3 kuukautta myöntö- tai tarkistamisajankohdasta, tätä tuloa käytetään hänen tulonaan asumistuen laskemisessa. Jos taas henkilön tulot vaihtelevat eli eivät pysy samoina vähintään 3 kuukautta, arvioidaan hänelle keskiarvotulo. Sitä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki henkilön seuraavan 12 kuukauden aikana tuen myöntö- tai tarkistusajankohdasta eteenpäin saamat tulot. Mitä muihin opiskelijan tukiin tulee, opintoraha otetaan huomioon tulona, kun taas opintolainaa ei. Tällöin opiskelijan, joka ei käy töissä koulun ohella, tulona huomioidaan ainoastaan opintoraha, joka on useimmiten 250,28 euroa kuukaudessa. Yleinen asumistuki on enintään 80 prosenttia enimmäisasumismenoista, eli opiskelijalle jää aina vähintään 20 prosentin omavastuu maksettavaksi asumisesta. Asumistukea ei myönnetä, jos ruokakunnan tulot ovat suuret. Esimerkiksi Vaasassa yhden hengen ruokakunnalla tulojen yläraja on 1 579 euroa kuukaudessa.

SOLUASUNNOT, KIMPPAKÄMPÄT JA AVOPARIT USEAMMAN henkilön ruokakunnassa tukien määrä riippuu siitä, onko solmittu vuokrasopimus yhteinen vai erillinen. Jos vuokrasopimus on yhteinen, asukkaiden katsotaan kuuluvan samaan ruokakuntaan. Koska yleinen asumistuki myönnetään koko ruokakunnalle yhteisesti, jokaisen ruokakuntaan kuuluvan tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Soluasuntojen ja kimppakämppien asukkaat katsotaan eri ruokakuntiin kuuluviksi vuokrasopimuksen mukaan. Jos siis kaikilla on erikseen solmittu vuokrasopimus, jossa sovitaan asukkaiden omista osista asunnosta, tai jos asukkaista toinen on alivuokralaisena, asukkaat kuuluvat tällöin eri ruokakuntiin. Jos asut tällä hetkellä, tai olet muuttamassa kimppakämppään, jossa kaikilla on yhteinen vuokrasopimus, on tukien kannalta paras ratkaisu solmia jokaiselle asukkaalle erillinen

vuokrasopimus. Vaasassa kahden asukkaan ruokakunnassa enimmäisasumismenot ovat 570 euroa, kolmen asukkaan 723 euroa ja neljän asukkaan 856 euroa kuukaudessa. Tätä suuremmissa ruokakunnissa enimmäisasumismenot kasvavat 117 euroa yhtä lisäasukasta kohden. Kahden aikuisen ruokakunnassa tulojen alaraja 719 euroa kuukaudessa, ja se kasvaa noin 100 euroa lisäasukasta kohden. Yläraja taas kahden aikuisen ruokakunnassa taas on 2 107 euroa ja kolmen aikuisen ruokakunnassa 2 570 euroa kuukaudessa. Avopareille muutos on huomattavampi. Koska avopuolisot kuuluvan samaan ruokakuntaan, molempien puolisoiden tulot vaikuttavat saatavan asumistuen määrään. Tämä koskee siis myös avopuolisoita, joissa toinen parista on työelämässä ja vain toinen opiskelee. 

TIIVISTELMÄ • Opintorahan määrä kaikilla korkeakouluopiskelijoilla on 250,28 euroa kuukaudessa. • Opintolainan määrä nousee 650 euroon kuukaudessa. Opintolainan hyvitykseen ei tule muutoksia, ja maksuhäiriömerkintä ei enää ole este opintolainan nostamiselle. • Muutoksen myötä opintotuen asumislisä poistuu, ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Tämä hyödyttää eniten yksin asuvia opiskelijoita. • Vaasassa Kela hyväksyy yksin asuville asumismenoiksi enintään 390 euroa kuukaudessa. • Muutokset astuvat voimaan 1.8.2017

Lähde: kela.fi

ILMIÖ

Hyvä, paha – asiantuntija Voiko kuka tahansa olla asiantuntija? Se riippuu määritelmästä, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen. TEKSTI Rasmus Arikka

KUVITUS Eetu Lehmusvaara

LÄMME totuuden jälkeistä aikaa. Ihmiset turvautuvat helposti vaihtoehtoisiin faktoihin. Onko näin? Viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta ei siihen usko. ”Suhtaudun pikkasen epäilevästi siihen, että olisimme nyt siirtyneet totuuden jälkeiseen aikaan. Se, mikä on muuttunut, on että nyt myös vallassa olevat poliittiset päättäjät saattavat kyseenalaistaa tutkimusta ja asiantuntijuutta”, Väliverronen sanoo. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kuuluisa kommentti ”kaiken maailman dosenteista”, Donald Trumpin möläytyksistä puhumattakaan, kertoo jotain olennaista suhtautumisesta tieteeseen ja tutkimukseen. Ei ole ihme, että tiedeyhteisö pillastui ministerin puheista. On outoa, että täysin valheellisilla väitteillä voi menestyä, päästä jopa Yhdysvaltain presidentiksi. Aivan kuin tutkittu tieto ei merkitsisi yhtä paljon kuin ennen. Mutta se ei ole totta – ainakaan Suomessa. Tiedebarometri 2016 -tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen ja tiedeorganisaatioihin ei ole vähentynyt, vaan se on aiempien vuosien tasolla. Luottamus tieteeseen on jopa kasvanut, vaikka arkielämässä tilanne tuntuu päinvastaiselta. Väliverrosella on selitys tälle ristiriidalle.

”Asiantuntija on joku, jonka laajatkin piirit tunnustavat asiantuntijaksi.” Professori Esa Väliverronen

”Tiedettä arvostetaan, mutta sitä käytetään valikoiden. Ja tutkimustuloksia myös kyseenalaistetaan entistä herkemmin, ainakin silloin kuin se ei sovi omiin ennakkokäsityksiin. Samaan aikaan myös käsitys asiantuntijuudesta on muuttunut. Aikaisemmin ajateltiin, että asiantuntijat ovat korkeasti koulutettuja ja tiettyyn professioon pätevöityneitä, kuten lääkärit, juristit ja tutkijat. Nykyään yhä useammat pyrkivät brändäämään itsestään asiantuntijan vaikkapa kirjoittamalla blogia.” Mutta mikä on asiantuntijuutta? Väliverrosen mielestä se riippuu määritelmästä. ”Asiantuntijalla on tietoa ja taitoa, jota tavallisella ihmisellä ei ole, jostakin asiasta. Se on tällainen tiedollinen määritelmä. Yhtä tärkeä on sosiaalinen määritelmä: asiantuntija on joku, jonka laajatkin piirit tunnustavat asiantuntijaksi, eli arvostavat tätä”, Väliverronen toteaa. Perinteisesti tiedeyhteisöissä ajatellaan, että tutkimustieto ja korkeakoulutus pätevöittävät ja ne ovat reitti asiantuntijuuteen. Toisaalta tämä näkökulma on vanhentunut, koska arvostus voi syntyä monella tavalla. Suositut vloggaajat ovat usein karismaattisia esiintyjiä, ja he osaavat kertoa mielipiteensä niin uskottavasti, että niihin suhtautuu kuin tieteelliseen tutkimukseen. Oikeanlaisella brändäämisellä kenestä tahansa bloggaajasta tai vloggaajasta voi tulla alallaan joidenkin arvostama asiantuntija, ja parhaimmillaan he tavoittavat hyvin suuren yleisön. Asiantuntijuus ei siis vaadi akateemista tutkintoa tai titteliä. Esiintyminen ja oman asiantuntijuuden esille tuominen on myös tutkijoiden vastuulla. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuudet osallistua keskusteluun. Omien kykyjensä ja osaamisensa näyttämisessä on kyse viestinnästä: asiantuntijuutta on mahdoton havaita, jos siitä ei osaa pukea sanoiksi. Tullakseen ymmärretyksi tutkijoiden täytyy välttää ammattislangia ja akateemista jargonia. Ehkä asiantuntijuuden määrittää substanssiosaamisen sijaan viestintä- ja kommunikaatiotaidot. Väliverronen myöntää, että monella tutkijalla on näissä taidoissa parannettavaa. TUTKIJAT ja muut korkeakoulutetut asiantuntijat eivät aina saa ääntään kuuluviin, mutta se ei ole vain heidän vastuullaan – myös medialla on osuutta tähän. Toimittajat haastattelevat usein samoja asiantuntijoita, jotka ovat aiemmin antaneet lausuntoja aiheesta. Tällöin on vaarana, että asiantuntijuus keskittyy vain harvoille, mikä köyhdyttää julkista keskustelua. Yhden ammattikunnan sisällä voi olla ristiriitaisia mielipiteitä samasta

aiheesta. Toimittajat tekevät valintoja ja antavat tilaa asiantuntijoille, jotka tulevat myös erilaisista lähtökohdista. Esimerkiksi ruokavalioihin ja terveisiin elämäntapoihin perehtyneitä ihmisiä on paljon, ja mediassa ravitsemustieteen professorin ja itseoppineen personal trainerin näkemykset saatetaan virheellisesti esittää samanarvoisina. ”Se virhe, joka siinä tehdään, laitetaan nämä samalle viivalle, vaikka molemmilla on hyvin erilainen tausta ja tiedot”, Väliverronen sanoo. Professori Väliverronen kuitenkin korostaa, että erilaisille toimijoille on annettava tilaa keskustelussa. Toisaalta on tärkeää erottaa, onko ihmisellä koulutuksen kautta hankittua osaamista vai onko hän kokemusasiantuntija. Se vaatii sitä paljon puhuttua medialukutaitoa ja korkeaa työmoraalia media-alan ammattilaisilta. TIETEELLISTÄ ja epätieteellistä tietoa on saatavilla helposti. Jokainen voi lukea netistä uusimpia tutkimustuloksia aiheesta kuin aiheesta. Vaikka perehtyisi hyvin johonkin aiheeseen, pelkkä lukeminen ei tee kenestäkään asiantuntijaa. Tieteellisen tekstin ymmärtäminen ja kriittinen tarkastelu vaativat osaamista, eikä se onnistu keneltä tahansa ilman harjoittelua. Tekstistä saattaa helposti poimia vain ne kohdat, jotka tukevat omia käsityksiä aiheesta. Psykologiassa puhutaan vahvistusharhasta, jonka mukaan ihminen on taipuvainen uskomaan niihin näkökulmiin ja väitteisiin, jotka vahvistavat hänen omia ennakkokäsityksiään. Tämän ilmiön takia etsimme ja muistamme parhaiten omaa maailmankuvaamme tukevan tiedon. On vähemmän merkityksellistä, onko tieto totta vai ei. Yksinkertaistettuna uskomme parhaiten niitä asiantuntijoita, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. Omien ennakkoluulojen vahvistaminen uuden tiedon valossa on inhimillistä, mutta se on myös vaarallista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi viime vuonna, että rokotusvastaisten vanhempien vuoksi lapsia on Pietarsaaressa rokotettu niin vähän, että siellä saattaa lähivuosina esiintyä sairauksia, joita viime vuosikymmeninä on tavattu vain kehitysmaissa. Vaikka lääketieteessä rokotteiden tehokkuuteen yleisesti uskotaan, virheellisen tiedon leviäminen on lisännyt rokotevastaisuutta. Lyhyelläkin googlauksella rokotteiden vaaroista löytyy paljon tietoa. Toisaalta ilman asianmukaista koulutusta rokotteiden tehokkuutta ja tarpeellisuutta on vaikea arvioida. Täytyy vain luottaa alan asiantuntijoihin. Asiantuntijoihin ja tieteellisesti tutkittuun tietoon ei tietenkään pidä suhtautua kritiikittömästi. On olennaista selvittää, kuka tutkimuksen on tehnyt ja kuka sen on rahoittanut. Panimoliiton rahoittamaan tutkimukseen oluen terveysvaikutuksista täytyy suhtautua eri tavalla kuin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen raporttiin alkoholin vaikutuksista terveyteen. ASIANTUNTIJUUTEEN suhtaudutaan myös alakohtaisesti eri tavalla. Esimerkiksi viestinnän ja median parissa työskentelevillä ei usein nähdä olevan substanssiosaamista samalla tavalla kuin lääkärillä tai juristilla. Viestinnän osaamista pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka näin ei ole. Professori Väliverrosen mukaan tämä liittyy eri alojen arvostukseen ja työmarkkinoihin, mutta ei suoraan siihen, miten suhtaudutaan viestinnän ja media-alan asiantuntijuuteen. ”Koska viestintää tehdään työmarkkinoilla kaikilla aloilla, niin sitä ei pidetä erityisenä taitona”, Väliverronen pohtii. Professori myös muistuttaa, että fiksuimmat työnantajat näkevät viestinnän koulutuksen ja osaa-

Muistamme parhaiten omaa maailmankuvaamme tukevan tiedon.

misen arvon: viestinnällä on väliä. Kuka tekee? Miten tekee? Eri alojen erilainen arvostus on myös tietämättömyyttä. Jos suorittaa korkeakoulussa kaupallisen alan tutkintoa, ekonomin asiantuntijuus on helpompi ymmärtää kuin Taideyliopistosta valmistuneen tanssinopettajan pätevyys. Tämä tekee asiantuntijuuden arvioimisesta vaikeaa. TIEDEBAROMETRIN tulosten perusteella voi sanoa, että tiedettä ja koulutuksen mukanaan tuomaa asiantuntijuutta arvostetaan Suomessa. Ja samaa mieltä on myös akateemisen koulutuksen saanut professori Väliverronen. “Kyllä mä uskon, että yleisesti arvostetaan. Pääsääntöisesti asiantuntijoiden arvostus on korkea”, professori arvioi. Koulutus ja akateeminen sivistys siis kannattaa, sanovat poliitikot mitä tahansa. Se ei vähennä kenenkään uskottavuutta asiantuntijana. 

Kuva: SUL-arkisto/Anssi Mäkinen

HENKILÖ

Kristian Bäck voitti pituuskilpailun Ruotsi-ottelussa Tampereella 2016.

Tuleva idoli ja insinööri Kristian Bäck on huippulahjakas pituushyppääjä, ja hän tähtää Tokion olympialaisiin. Lisäksi hän on sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija. TEKSTI Eva Kottonen

RISTIAN Bäck, 20, ei ole koskaan ollut paikoillaan istuvaa tyyppiä. “Olin jo yläasteella luokan pelle. En malttanut vain olla aloillani, olin vilkas ja pidin ääntä. Aina piti olla jotakin tekemistä, hyvässä ja pahassa”, hän toteaa nauraen. “Urheilu oli minulle luonteva tapa purkaa ylimääräistä energiaa. Kuljin pienestä pitäen vanhempieni kanssa yleisurheilukentillä ja harrastin monipuolisesti eri lajeja.” Nuoren hyppääjän nousu Suomen ja Euroopan eliittiin on ollut räjähdysmäinen. Kesällä 2016 hän paransi ennätystään lähes kahdeksaan metriin hyppäämällä 795 toukokuussa. Lisäksi hän sijoittui viidenneksi Amsterdamin EM-kilpailuissa heinäkuussa. Mediassa Bäckiä on kutsuttu muun muassa pituuslupaukseksi ja ihmepojaksi. Vaikka penkkiurheilijan silmin kaikki on tapahtunut nopeasti, näkee urheilija itse asian toisin: “Kaikki on mennyt ihan suunnitelmien mukaan. En voi sanoa, että menestys olisi tullut itselle täysin yllätyksenä. Näin tämän pitikin mennä”, Bäck toteaa. Miesten pituushypyssä kahdeksan metriä on maaginen raja, jonka rikkoneet

ovat maailman ehdotonta eliittiä, ja Suomessa jokainen yli 790 senttiä pitkä hyppy ylittää myös uutiskynnyksen. Suomen ennätys, 822, on Tommi Evilän nimissä vuodelta 2008. Bäckiltä odotetaan ennätyksen rikkomista hetkenä minä hyvänsä. LAPSUUDEN harrastusten myötä Bäckistä olisi voinut tulla myös tenniksenpelaaja tai jalkapalloilija. Tennikseen häneltä loppui mielenkiinto yläkouluikäisenä ja jalkapalloa hän pelasi lähinnä viettääkseen aikaa kavereidensa kanssa. Yleisurheilu kuitenkin kulki mukana läpi lapsuuden ja nuoruuden. Pituushypyn lisäksi hän piti myös pikajuoksusta ja korkeushypystä. “Olen nopea ja saan helposti kasvatettua voimaa punttitreenillä. Pikajuoksun huipulle en kuitenkaan ollut ihan tarpeeksi nopea. Pituushypyssä nämä ominaisuudet yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla”, Bäck selostaa. Kristian Bäckin valmentajina toimivat hänen vanhempansa Mikael ja Natalia Bäck (os. Kilpeläinen), jotka molemmat ovat olleet maajoukkuetason yleisurheilijoita. Natalia Bäckillä on muun muassa useita Suomen mestaruuksia kolmiloikasta. Vanhempien toimiminen valmentajina on ollut luontevaa. “Toki joskus ärsyttää, kun valmentajat ovat

läsnä vuorokauden ympäri, ja perheenjäsenten kesken voi puhe olla joskus hyvinkin suoraa. Mutta kaiken kaikkiaan yhteistyö on toiminut hyvin”, Bäck toteaa. BÄCK harjoittelee noin 10 kertaa viikossa. Hän ei kuitenkaan laske kaikkea vain pituushypyn varaan. Bäckin mukaan tämän päivän urheilutähdille koulutuksen hankkiminen urheilu-uran ohessa on tavallista, ja asiasta myös puhutaan nuorille urheilijoille paljon. Kilpailu-ura tiedostetaan selvästi määräaikaiseksi työksi, jonka jälkeen työelämässä ollaan vielä vuosia. Myös Bäck puhuu koulutuksen tärkeydestä. “Kyllä se oli selvää, että armeijan jälkeen haen opiskelemaan. On tärkeää, että on jokin tutkinto, joka turvaa huippu-urheilun jälkeistä elämää. Loukkaantumiset voivat muuttaa uran suuntaa hetkessä. En kuitenkaan ota opiskelusta stressiä, opiskella voi nykyään niin joustavasti elämäntilanteen mukaan.” Kysymykseen, haluaako hän toimia myöhemmin valmentajana, Bäck ei osaa vielä vastata. “Ehkä sitä haluaa tehdä vähän aikaa jotakin aivan muuta”, hän pohtii. Bäck aloitti syksyllä 2016 suoraan varus-

miespalveluksen jälkeen sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa Noviassa Vaasassa. Pohjakoulutuksena hänellä on kaksoistutkinto, eli koneasentajan tutkinto sekä ylioppilastutkinto. Sähköala on aina kiinnostanut häntä, vaikka ammattikorkeakouluopinnot ovat lähteneet hitaasti käyntiin. “Olihan se vähän shokki varusmiespalveluksen jälkeen. En oikein ollut valmistautunut opiskelun aloittamiseen.”

jasta, kun siellä tulee harjoiteltua paljon.

”Vaasa on uskomattoman hyvä opiskelukaupunki”

URHEILU-URA sanelee tällä hetkellä ehdot opiskelulle. On tavallista, että kansainvälisellä tasolla urheilevat opiskelijat suorittavat tutkintonsa hieman tavoiteaikaa pidemmässä ajassa; poissaoloja tulee väistämättä. Oppilaitoksille tämä on kuitenkin harvoin ongelma, ja Novialla Bäckin tilanteeseen on suhtauduttu joustavasti. Tärkeintä on löytää itselle sopiva rytmi opiskeluun ja pitää siitä kiinni. Silloin asiat etenevät omalla painollaan. “Haluan kyllä ehdottomasti tehdä töitä urheilu-uran jälkeen. Ei sitä osaisi vain olla tekemättä mitään. Onneksi on paljon vaihtoehtoja, mihin voi suunnata.” Opiskelu ja kilpaurheilu tukevat Bäckin mukaan toisiaan. “Jos kroppa pysyy terveenä ja harjoittelu sujuu, sujuvat myös opinnot.” Syksyllä vaivanneet loukkaantumiset laskivat mielialaa, eikä muihinkaan elämän osa-alueisiin riittänyt energiaa panostaa. “Vaikka toiset sanoivat, että nythän sinulla on aikaa lukea, ei se mene niin. Silloin tekee mieli opiskella entistä vähemmän”, Bäck puuskahtaa. Urheilu-ura antaa paljon myös sen ulkopuolista työelämää varten. Maailmalla kilpaileminen ja erityisesti ulkomaan leirit, jolloin vietetään pidempi aika samassa paikassa, opettavat paljon ihmisistä ja eri kulttuureista. Bäck harjoittelee ulkomailla noin viisi kuukautta vuodesta, useimmiten Espanjassa tai Portuga-

Kuva: Aino Tapio

KUKA? • Pituushyppääjä Kristian Bäck • Syntynyt 18.7.1996 Kuopiossa • Asuu Vaasassa • Seura: Vasa IS • Parhaat saavutukset: 5. sija EM-kilpailuissa Amsterdamissa 2016, 1. sija halli-SM 2016, 3. Kalevan kisoissa 2016

Kristian Bäck lissa. Vakiopaikaksi on muodostunut Teneriffa. “Reissatessa oppii ylipäätään ihan hirveästi maailmasta. Sellaista yleissivistystä, millaisia eri kulttuurit ovat, ja miten asiat eri maissa toimivat. Urheilijoiden tietoutta näissä asioissa ei ehkä tulla niin usein ajatelleeksi”, Bäck sanoo. Myös monia yleisiä työelämätaitoja tarttuu mukaan urheilun ohessa. “Kun on pitkään urheillut kilpaa, osaa hallita omia hermojaan hyvin. Pikkuasiat eivät suututa tai stressaa niin helposti. Stressinhallintakyvystä on hyötyä missä tahansa työssä.” VAASASSA on Bäckin mukaan hyvät harjoittelumahdollisuudet, ja muutenkin hänellä on kaupungista vain hyvää sanottavaa. “Vaasa on uskomattoman hyvä opiskelukaupunki. Kaikki, mitä tarvitsee, on lähellä, ja joka paikkaan on enimmillään 15 minuutin matka. Täällä tutustuu myös helposti uusiin ihmisiin, esimerkiksi harrastusten kautta”, Bäck sanoo. “Vaikka olenkin paljon poissa, viihdyn Vaasassa. Lempipaikkojani Vaasassa on ravintola Laituri.” Hän suunnittelee pian muuttavansa vanhempiensa luota omaan asuntoon. Vaasa riittää toistaiseksi, mutta muutaman vuoden päästä voi olla järkevää hankkia asunto Espan-

Bäckin tulevaisuuden tärkeintä tavoitetta ei tarvitse edes miettiä. Olennaisinta on säästyä loukkaantumisilta. Sen jälkeen tulevat muut asiat: Tänä vuonna ainakin nuorten EM-kilpailut Puolassa, EM-joukkuekilpailun ykkösliiga Vaasassa, Universiadit ja MM-kisat Lontoossa. Tokion olympialaisetkin ovat ihan kohta – vuonna 2020. Päivittäin niitä mietitään vasta kahden vuoden kuluttua. Loukkaantumisten välttäminen heijastuu myös vapaa-aikaan. Monista asioista on pitänyt luopua. “En oikeastaan harrasta mitään sen erikoisempaa. En viitsi pelata enää jalkapalloa kavereiden kanssa, kun siinä on aina se loukkaantumisriski, kun en kuitenkaan malttaisi vain höntsäillä. Hengailemme Vaasassa ollessani muuten vaan. Leireillä pelaan sitten minigolfia. Se on riskittömämpää.” BÄCK on suurien areenojen mies, ja pituushyppyä hän kuvaa adrenaliinilajiksi. Mitä isommat kilpailut, sitä suurempi on adrenaliinilataus. “Onhan se hyvin erilaista verrattuna vaikkapa 10 000 metrin juoksuun, jossa kestävyys ratkaisee”, hän toteaa. Media ja suomalainen yleisurheilukansa seuraavat tiiviisti Bäckin hyppyjä tulevalla kaudella. Kenties käsissämme on seuraava suuri suomalainen yleisurheilija. Sellainen on myös Bäckin oma esikuva, keihäänheittäjä Tero Pitkämäki. “Hän on tehnyt mahtavan uran. Hän on yleisurheiluhistorian paras urheilija.” Itseään Bäck ei näe idolina. “En ainakaan vielä. Ehkä joillekin Vaasan junnuille”, Bäck naurahtaa. “Muutaman vuoden päästä sitten.”  Lähde: Tilastopaja Oy. Yleisurheilun Suomen ennätykset.

VAIHDOSSA TEKSTI Sara Pitzén

Kaupunki Euroopan sydämessä Sadattuhannet korkeakouluopiskelijat pitävät Varsovan vilkkaana. Vaihto-opiskelijana tekemistä riittää, ja hintatason vuoksi siihen on myös varaa.

TÄMEREN rannikkovaltio. Erikoinen kieli. Itsenäistymisestä kohta sata vuotta. Maan asuttaa viinaan menevä toppatakkikansa, joka pitkän ja pimeän talven päättyessä lipuu luontoon nauttimaan lämmöstä ja auringosta. Yhtymäkohdat Suomeen jäävät tähän, mutta jotain tuttua Puolassa on. Varsova on noin 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki, joka on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä uudelleen rakennettu ristiriitaiseen loistoonsa. Keskustan alueen modernit tornitalot jättävät helmoihinsa ränsistyneempiä ja matalampia taloja, joita koristavat graffitit ja katutaideteokset. Plac Konstytujcin aukiota reunustavat neuvostoaikaiset mahtirakennelmat, joiden katoilla vielä toisinaan välkkyvät neonkyltit. Kampusalueen klassisten pylväiden ja koreiden porttien luota kävelee hetkessä maailman uusimpaan vanhaan kaupunkiin, joka tuhoutui pommituksissa täysin, mutta entisöitiin myöhemmin alkuperäisen kaltaiseksi. Varsovalaiset vaeltavat päättäväisesti valtaviin ostoskeskuksiinsa pakoon vielä viileähköä kevätilmaa ja ahtautuvat raitiovaunuihin matkatakseen töihin tai viihteelle. Keskustan alueella kuhisee aina, sillä siellä sijaitsevalta massiiviselta maamerkiltä, kulttuurin ja tieteen palatsilta, on parin kilometrin matka kaikkein tärkeimpiin kohteisiin. Näihin lukeutuu opiskelijan näkökulmasta Nowy Swiat -kadun varrella sijaitsevat yliopiston tiedekunnat sekä toisessa päädyssä juhlijoita luokseen kutsuva baarikeskittymä Pawilony. Sään salliessa porukka suuntaa myös keskustan puistoalueille aina Veiksel-joen toisella puolella sijaitsevalle Pragan rannalle.

kuista ja pierogeista innovatiivisiin konseptiravintoloihin, sekä tuhdeista lihamätöistä vegaanisiin valintoihin. Ruokailijan kannattaa suunnistaa ehdottomasti Plac Konstytucjin aukion reunalla sijaitsevaan Aioliin aamupalalle tai sen viereiseen Manekiniin, josta saa makeita ja suolaisia lettuja. Lähellä sijaitsevan Hala Koszykin kauppahallista löytyy myös monia mielenkiintoisia ruokakojuja, sekä roppakaupalla hyvää tunnelmaa. Halvimmillaan hyvää ruokaa saa paikallisista ”maitobaareista”, joissa voi nauttia kahdella eurolla perinnekeiton kompot-lasillisella, viileänä tai kylmänä tarjoiltuna mehukeitolla. MASLOW’N tarvehierarkian mukaisesti Varsova täyttää täydellisesti jokaisen perustarpeet. Kun aikaa jää kosolti itsensä kehittämiselle, kannattaa suunnistaa yliopiston kirjaston katolla sijaitsevalle kasvitieteelliselle puutarhalle opiskelemaan tai lepäämään. Kaupungissa järjestetään myös Chopinin konsertteja kansallissäveltäjän kunniaksi, joskin vähemmän innostuneemmat voivat halutessaan istahtaa keskustan penkeille, jotka soittavat herran teoksia nappia painamalla. Poistua voi helposti, milloin haluaa.

ruuat ovat rantautuneet Varsovan supermarketteihin, mutta ympäristötietoisuus jää muuten alhaiselle tasolle. Käytännössä mitään ei kierrätetä. Tuntuu hullulta heittää kaikki roskat samaan koriin. Talvisin puolalaiset lämmittävätkin kotejaan jätteellä, joka yhdessä valtaisan automassan kanssa päästää ilmaan pahimmillaan Kiinaakin isompia saastemääriä. Ilmanlaatu onneksi paranee kevättä kohden kotien lämmetessä auringon alla. Pienempänä huomiona on varsovalaisten tylyys, jota ajoittain kohtaa esimerkiksi kaupan kassalla. Varsova ei ole Krakovan kaltainen turistikaupunki, jonka vuoksi ulkomaalaisiin ei välttämättä suhtauduta rutiininomaisesti kaikissa paikoissa. Vaikka tilanne on ymmärrettävä, on harmi huomata toisinaan palvelun tason laskevan silmissä edelliseen asiakkaaseen nähden. Onneksi tilanteesta selviää helpoiten opettelemalla toivottamaan puolaksi ”hyvää päivää”, eli dzien dobry. Vaihto-opiskelijan isoin haaste on oppia ääntämään taikasana przepraszam – anteeksi. Tämän opittuaan voi paikallisten tavoin puikkelehtia ulos ruuhkaisesta raitiovaunusta kohti Nowy Swiatia. Kellonaika määrittää, kulkeako kohti kampusta Pawilonyn päätyä. 

VAIKKA elämä on Puolassa vaivatonta, on maassa jotain kritisoitavaakin. Terveelliset ja vegaaniset

Kirjoittaja opiskelee viestintää Vaasan yliopistossa, ja hän on vaihdossa Puolassa Varsovan yliopistossa.

PARHAITEN Varsovassa matkustaa julkisin kulkuvälinein, joiden valmiiksi halpoihin hintoihin saa opiskelijakortilla vielä tuntuvan alennuksen. Paikalliset raitiovaunut kulkevat Helsingin vastaaviin nähden valonnopeudella ja metrolinjoja täällä on jo kaksi. Lukuisat bussilinjat vaihtoyhteyksineen toimivat yhtä lailla, ja lisäksi kaikkialla pelittää myös uber. Varsovan ruokakulttuuri on monipuolista ja sataprosenttisesti opiskelijabudjetin mukaista. Annokset maksavat kahdesta eurosta kovimmillaan kymmeneen euroon – juomineen päivineen. Tarjontaa löytyy perinteisistä perunapannuka-

Kuvat: Sara Pitzén & Monica Carmona Cano

www.autokoulukiviniemi.fi

ti?

stasi ajokort

pako Puuttuuko lom

Onko syventävä vaihe vielä tekemättä?

Kaipaatko akateemisen vapauden lisäksi myös liikkumisen vapautta?

Jos vastaus on KYLLÄ, tervetuloa meille!

taidolla, trendikkäästi Tarjoamme laadukasta mutta samalla myös opiskelijabudjetin kestävää opetusta.

Opetusluokat: AM, A1, A2, A ja B Lisäksi harjoitteluvaihe, syventävä vaihe sekä pimeän ajon kurssit. Puh. 06 3177 666 autokivi@autokoulukiviniemi.fi Kauppapuistikko 8, 65100 Vaasa

opinnot ja elämä

edessä?

Onko tilillä ja CV:ssä vielä tilaa?

Tartu unelmiin opiskelijan selviytymispaketilla! Varaa aika unelmallesi: poppankki.fi

Hakemuksen voit tehdä helposti verkossa www.poppankki.fi/kyronmaa/opintolaina

Tule hankkimaan euroja ja arvokasta työkekomusta, täytä työhakemus

Isokyrö 020 700 7400 | Vaasa 020 700 7440 | Vähäkyrö 020 700 7460 Laihia 020 700 7470 | Kokkola 020 700 7420

www.buusteri.fi

Pikipruukki tarjoaa vuokrakoteja elämän joka tilanteeseen. Meillä on lähes 4000 asuntoa eri puolilla Vaasaa – yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Nuorille ja opiskelijoille meiltä löytyy sekä mukavia studiohuoneistoja että kivoja kaksioita. Moni kolmio tai isompi perhekoti taipuu kätevästi myös kimppakämpäksi, joten asunnon vuokraus kavereiden kesken tarjoaa edullisia lisäneliöitä ja enemmän asumismukavuutta koko porukalle. Ja muistathan – Pikipruukin vuokra-asunnon vuokra-aika ei ole sidottu opiskeluaikaasi vaan voit halutessasi pitää asuntosi myös valmis tuttuasi.

www.pikipruukki.com www.pikipruukki.com

Koulukatu 19, 65100 VAASA puh. (06) 325 4432

KOLUMNI

Kuva: Paula Saukkoranta

Elfi Kjellberg

Sitä oikeaa etsimässä KANDIDAATINTUTKIELMA on useimmille siihenastisen opiskeluajan haastavin työ. Ja se on haastava monella tapaa. Henkilökohtaisesti vaikeimmaksi asiaksi koin tiedonhakuvaiheen ja erityisesti tiedon määrän. Tarkkaan rajatulla haulla sain Finnasta 1 670 osumaa. Yritin karsia osumia tekemällä uuden haun lisäämällä ja muuttamalla hakusanoja, mutta määrä vain kasvoi. Pahinta oli se, että mikään osumista ei ollut täydellinen tarkoitukseeni. Joutuisin siis kahlaamaan läpi tuhansia sivuja materiaalia löytääkseni muutaman käytettävän lauseen. Syke nousi, keskittyminen herpaantui ja turhautti. Diagnosoin itse itseni: kärsin informaatioähkystä. Informaatioähkyksi kutsutaan tilannetta, jossa vastaanottaja ei pysty erottelemaan tarvitsemaansa tietoa tietovirrasta ja kokee tästä syystä itsensä ahdistuneeksi. Sosiaalisen median myötä informaatioähky tai infoähky on saanut täysin uudet mittasuhteet. Esimerkiksi Twitterin etusivulle päivittyy sadasosasekunnin vauhdilla uutisia ympäri maailmaa. Ei se vielä haittaa, mutta seurattavia some-kanavia on noin 20 muutakin. Linkedinissä paljastetaan työnhakuvinkkejä, Instagramissa seurataan julkkisten liikkeitä, Snapchatissa tarkistetaan, mitä kaverit tekevät just nyt ja Facebookissa jaetaan ”artikkeleita, jotka jokaisen tulisi lukea”. Voin sanoa, että kokeneintakin somettajaa alkaa uuvuttaa. Mistä tietää, mikä tieto on huomionarvoista? Mihin pitäisi keskittyä tarkemmin? Miten pysyä loopissa, jos kaikkea ei ehdi tai jaksa lukea? Päivitysten lukemisesta tulee todella pintapuolista, eikä lukemaansa muista viiden minuutin päästä. Uusimpana some-tulokkaana on myös Vaasan yliopistossa suosittu Jodel. Käyttäjän sijainnista riippuvilla kanavilla puhutaan

anonyymisti milloin mistäkin, useimmiten kanssaopiskelijoista. Kenellä on tänään kivoin tyyli, mitä vappuna tapahtui tai miten vaikea tentti oli. Jodel on kuin toinen todellisuus, se elää omaa elämäänsä, jossa pitää elää mukana tai jää ulkopuoliseksi. Onko näin? Varsinkin yhteisöissä tiedon ulkopuolelle jäämisen pelko on suuri, mutta onko se ahdistumisen arvoista? Siksi kysyn, milloin somen saa sammuttaa. Haittaako jos seuraavana päivänä lounaalla ei tiedä, kuka on bongannut ihastuksensa kirjastossa? Jokainen tekee oman valintansa. Itse olen päättänyt infoähkyn ensioireiden ilmaannuttua jättää somen vähäksi aikaa omaan arvoonsa.

Milloin somen saa sammuttaa? Uskon, että tarve hengähdystauolle tulee luonnostaan ja silloin on ihan ok olla hetken aikaa tiedon tavoittamattomissa. Usein isoimmat some-kohut ovat kuin tyypillinen saippuasarja: samaa juonikuviota venytetään viikkotolkulla. Niistä siis pääsee perille, vaikka muutama jakso jääkin välistä. Vaikka sosiaalisessa mediassa tiedon määrää voi itse rajoittaa, kandi ei silti valmistu turhiakaan lähteitä lukematta. Kun informaatioähkyä uhkaa, voi löytää sen oikean. Tämä pätee kuulemma myös nimeltä mainitsemattomalla Jodel-kanavalla @uvaihastus.  Kirjoittaja opiskelee viestintää Vaasan yliopistossa.

Edullista sähköä ilman yllätyksiä tai sitoutumista.

↗

Ei sitoutumispakkoa

↗

Edulliset hinnat ilman äkkinousuja

↗

Tutkitusti tyytyväisimmät asiakkaat Tilaa sähköt uuteen osoitteeseen helposti

vaasansahko.fi/muutto

Löydät meidät myös täältä

KAMPUKSELLA

Tutorit auttavat opiskelijaelämän alkuun TÄMÄN lehden ilmestyessä Vaasan yliopiston uusista opiskelijoista suurin osa pänttää vielä pääsykokeisiin, mutta kampuksella heidän tuloonsa valmistaudutaan jo. Tutorit kouluttautuvat vastaanottamaan uudet opiskelijat eli fuksit. Tutorit ovat yliopisto-opiskelijoita, jotka auttavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutustumaan yliopistomaailmaan ja opiskelijaelämään, esimerkiksi kampusalueeseen ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta vastaa tutoreiden rekrytoinnista ja kouluttamisesta yhdessä yliopiston kanssa. Tehtävään on palkattu tutorkoordinaattori Tytti Niemi, jonka vastuulla on projektin johtaminen. ”Tutorin tehtävä on olla fuksin ensimmäinen kosketuspinta yliopistomaailmaan. Tutorin täytyy olla reilu ja avoin ja kannustaa kokeilemaan kaikkea”, Niemi kiteyttää tutorin tehtävät. Tutorit koulutetaan kertomaan uusille opiskelijoille paitsi vapaa-ajasta myös esimerkiksi yliopiston sähköisistä järjestelmistä, opinnoista ja opiskelijoille tärkeistä palveluista kuten YTHS:tä. TUTORKOORDINAATTORIN tehtävänä on rekrytoida tutorit ja kouluttaa heidät kohtamaan uudet opiskelijat. Niemen mielestä on erityisen tärkeää, että tutorit tietävät, mitkä ovat heidän vastuunsa ja vapautensa. On myös tärkeää tietää, mistä löytää lisäapua, jos omat keinot eivät riitä. ”Kenenkään henkilökohtaiseksi terapeutiksi ei tarvitse ruveta, mutta täytyy osata ohjata fuksit eteenpäin, jos huomaa, että joku tarvitsee enemmän apua”, Niemi selostaa. Koordinaattorin lisäksi tutoreita on ohjaamassa myös yhdeksän tutorkouluttajaa. Hallintotieteiden opiskelija Roosa Ritakallio haki kouluttajaksi, koska hän on aiemmin toiminut tutorina ja pitää sitä opiskeluaikansa mieleenpainuvimpana kokemuksena. ”Halusin päästä osaksi tätä huippuprojektia vielä uuden kerran. Tutorointi on uusien opiskelijoiden näkökulmasta erityisen tärkeää, ja kouluttajana pääsen antamaan oman panok-

Kuva: Rasmus Arikka

Rasmus Arikka

Tutorkoordinaattori Tytti Niemi ja tutor Eino Pouttu odottavat ensi syksyä ja fuksien saapumista kampukselle.

seni, kun fuksit toivotetaan tervetulleeksi Vaasan yliopistoon”, Ritakallio kertoo. Ritakallion mukaan tutoreiden koulutusjaksot kevään aikana ovat sujuneet hyvin. Hän korostaa, että hyvän ja turvallisen ilmapiirin luominen on erittäin tärkeää näin isoissa projekteissa. Ryhmäytyminen on tärkeää kaikille: kouluttajille, tutoreille ja fukseille. Hyvä ryhmähenki on edellytys sille, että uudet opiskelijat tuntevat kuuluvansa Vaasaan ja Vaasan yliopistoon. ”Pidän tutoroinnin järjestämistä elinehtona sille, että uusi opiskelija pääsee osaksi yliopiston yhteisöä. Tutoroinnissa korostuu sekä käytännön näkökulma, jossa avustetaan itsenäisen akateemisen opiskelun maailmaan, sekä sosiaalinen näkökulma, kun tutorin toiminta ja tutoreiden järjestämät tapahtumat antavat pohjan uusille kaverisuhteille”, Ritakallio tiivistää. TUTORIKSI halukkaita riittää jopa niin paljon, että kaikki eivät pääse mukaan. Koordinaattori Niemi kertoo, että hakemuksia tuli yhteensä yli

90, mutta vain 43 opiskelijaa valittiin tutoriksi. Toisen vuoden tuotantotalouden opiskelija Eino Pouttu on yksi tämän vuoden tutoreista. Päätös hakea mukaan kypsyi jo viime syksynä. ”Näin viime vuonna, miten kivaa oli tutoreilla, ja siksi hain. Olen aktiivinen ja tykkään olla mukana kaikessa”, Pouttu sanoo. Pouttu myös haluaa tutustua uusiin ihmisiin – sekä fukseihin että muihin tutoreihin. Lisäksi hän haluaa esitellä uusille opiskelijoille järjestöjen toimintaa ja kannustaa kaikkia osallistumaan. Vaikka Pouttu odottaa tutorprojektilta paljon hauskanpitoa ja verkostoitumista, hän pitää ensisijaisen tärkeänä opiskeluun liittyvien käytännön asioiden opettamista. Fuksien perehdyttäminen Moodleen ja muihin järjestelmiin on hänen mielestään tutorin tehtävä. Fukseille Pouttu haluaa sanoa lyhyet terveiset: ”Vaasa on paras opiskelijakaupunki. Täällä on parhaat ihmiset”, hän toteaa. ”Antakaa Vaasalle mahdollisuus. Opiskelu on ihmisen parasta aikaa”, tutorkoordinaattori Niemi täydentää. 

Opintopsykologi auttaa ongelmatilanteissa Elfi Kjellberg

Future Talent -trainee-ohjelmamme tarjoaa vuosittain satoja harjoittelupaikkoja lukuisissa erilaisissa tehtävissä eri puolella Suomea.

Kuva: Elfi Kjellberg

Haemme jatkuvasti uusia harjoittelijoita esimerkiksi seuraaviin tehtäviin:

TAMMIKUUSSA aloittanut Vaasan yliopiston opintopsykologi Anna-Mari Rouru auttaa opiskelijoita opintojen eri vaiheisiin liittyvissä ongelmissa. Rouru kertoo yleisimpien hankaluuksien liittyvän ajanhallintaan. ”Opiskelijoilla on kyllä paljon tekemistä, mutta niitä ei saada aikaiseksi vaan työnnetään eteenpäin”, hän kuvailee. Joskus ongelmat ulottuvat opintojen ulkopuoliseen elämään. Myös tällöin opintopsykologi on käytettävissä. Rourun mukaan ongelmat opinnoissa ja muussa elämässä liittyvät kuitenkin usein toisiinsa. Opintopsykologin vastaanotolla suunnitellaan opintoja ja etsitään ratkaisuja ongelmiin yhdessä. Keskustelut pysyvät kahdenkeskeisinä, eikä mitään merkitä esimerkiksi virallisiin tietoihin. Rourulla on tapana antaa myös mietittävää kotiin tehtävien muodossa. Jo pienellä avulla pääsee eteenpäin, ja usein yhdelläkin tapaamiskerralla saadaan hyviä tuloksia aikaan. ”Monen opiskelijan kanssa asioita on saatu vietyä paljon eteenpäin. Kandeja ja graduja on palautettu onnistuneesti lyhyenkin ajan sisällä”, hän iloitsee. Kuka tahansa Vaasan yliopiston opiskelijoista voi varata ajan opintopsykologilta. Mikään ei ole liian mitätön asia käsiteltäväksi vastaanotolla. Myös erikoisjärjestelyt tentteihin hoituvat opintopsykologin kautta. Rouru kehottaa hakemaan rohkeasti apua, jos tuntuu, ettei ongelmista selviä omin avuin. ”Täällä on ihan tällainen kiva tyyppi olemassa, eikä tarvitse hävetä, että on joku asia, joka mietityttää”, Rouru sanoo. ”Fiksu on sellanen, joka hakee nopsasti apua ongelmiinsa eikä anna niiden mennä kauhean pitkälle”, hän jatkaa. Rouru on tavattavissa koko kesän ajan, ja tapaamisaikojen sopiminen onnistuu parhaiten sähköpostilla. Alkusyksyllä hän on pitämässä luentoa ajanhallinnasta uusien opiskelijoiden orientaatioviikoilla. 

Vaasan yliopiston opintopsykologi Anna-Mari Rourun vastaanotolle ovat kaikki opiskelijat tervetulleita.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit 2017

VAALIKUULUTUS

Edustajistovaalissa valitaan ylioppilaskunnan edustajiston 30 jäsentä ja heille varahenkilöt 1.1.2018 alkavalle kaksivuotiskaudelle. ÄÄNIOIKEUS edustajistovaalissa on jokaisella Vaasan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänioikeutta voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta. Mikäli henkilöä ei vaaliluettelosta löydy, hänen on äänestäessään esitettävä enintään 10 vuorokautta vanha virallinen opintorekisteriote. VAALILUETTELO sisältää äänioikeutettujen nimet. Vaaliluettelo julkaistaan ylioppilaskunnan virallisella ilmoitus-taululla 9.10.2017 klo 12 mennessä. Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä muutoksista on toimitettava kirjallisesti ylioppilaskunnan pääsihteerille 24.10.2017 klo 12 mennessä. EHDOKKAAKSI voi asettua kaikki vaalikelpoiset ylioppilaskunnan jäsenet. Vaalikelpoisia ovat vaalivuonna 30.9.2017 mennessä Vaasan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Vaaleissa voi asettua ehdokkaaksi jokainen ylioppilaskunnan vaalikelpoinen jäsen joko yksin tai yhdessä muiden vaalikelpoisten jäsenten kanssa. EHDOKKAAKSI asettaudutaan toimittamalla keskusvaalilautakunnalle vaaliasiakirjat (ehdokasilmoitus tai vaaliliiton perustamisilmoitus ehdokasilmoituksineen tai vaalirenkaan perustamissopimus vaaliliiton perustamisilmoituksineen ja ehdokasilmoituksineen). Vaaliasiakirjoja otetaan vastaan ylioppilaskunnan kokoustilassa 11.10.2017 klo 10–14. Vaaliasiakirjat voi palauttaa myös muussa yhteydessä ylioppilaskunnan pääsihteerille 11.10.2017 klo 14 mennessä. Ehdokkaaksi voi asettua yksin ehdokkaaksi täyttämällä tietonsa ehdokasilmoitukseen ja jättämällä allekirjoitetun ehdokasilmoituksen keskusvaalilautakunnalle keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti. Ehdokkaat voivat yhdessä muodostaa ehdokaslistan täyttämällä vaaliliiton perustamisilmoituksen. Vaaliliittojen perustamisilmoitukseen tulee liittää alkuperäiset ehdokasilmoitukset. Kaksi tai useampi vaaliliitto voivat perustaa uuden vaaliliiton täyttämällä vaaliliittojen yhdistämissopimuksen. Yhdistämissopimukseen on liitettävä alkuperäiset ehdokasilmoitukset ja vaaliliittojen perustamisilmoitukset. Ehdokas/ehdokkaat ja vaaliliitto/vaaliliitot tai kaksi tai useampi vaaliliitto voivat perustaa vaalirenkaan täyttämällä vaalirenkaan perustamissopimuksen. Perustamissopimukseen tulee liittää alkuperäiset ehdokasilmoitukset ja vaaliliittojen perustamisilmoitukset. TARKEMMAT ohjeet vaaliasiakirjojen täyttämisestä voi noutaa vaaliasiakirjojen noutamisen yhteydessä ja ohjeet ovat saatavissa myös ylioppilaskunnan verkkosivuilla. VAALIASIAKIRJOJA voi noutaa ylioppilaskunnan palvelutoimistosta sen aukioloaikoina tiistaista 5.9.2017 klo 10 alkaen. Vaaliasiakirjat tulevat myös sähköisesti saataville VYY:n verkkosivuille.

EHDOKASLISTOJEN yhdistelmä on äänestysnumeroilla varustettu luettelo vaalissa ehdolla olevista ehdokkaista. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla 16.10.2017 klo 12 mennessä. VAALIMAINONTA voi alkaa ehdokaslistojen yhdistelmän julkaisemisen jälkeen, eli 16.10.2017 klo 12. Vaalilautakunta antaa tarkemmat ohjeet vaalimainonnasta 9.10.2017 klo 16 mennessä. Vaaliasiamiehet ovat vastuussa ehdokaslistojensa ehdokkaiden toiminnasta mainonnassa. Vaalimainokset on poistettava kampusalueelta 9.11.2017 klo 16 mennessä. ENNAKKOÄÄNESTYSPÄIVÄT ovat 31. lokakuuta ja 1.marraskuuta 2017. Äänestysaika on molempina päivinä klo 8-18. Äänestys järjestetään sähköisenä äänestyksenä. VARSINAISET VAALIPÄIVÄT ovat 7. ja 8. marraskuuta 2017. Äänestysaika on molempina päivinä klo 8-18. Äänestys järjestetään sähköisenä äänestyksenä. VIRALLINEN vaalitulos julkistetaan tuloksen selvittyä 8. marraskuuta 2017 ylioppilaskunnan verkkosivuilla. Vaalin tulos on nähtävillä ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla 9.11.2017 klo 12 alkaen. VAALIJÄRJESTYS on nähtävänä ylioppilaskunnan verkkosivuilla. Kysymyksiin vastaavat keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Matilda Vähäkangas, ylioppilaskunnan pääsihteeri ja keskusvaalilautakunnan jäsenet. KESKUSVAALILAUTAKUNNAN antamien ohjeiden rikkomisesta tulee ilmoittaa välittömästi keskusvaalilautakunnalle. Huomautukset toimitetaan kirjallisesti ylioppilaskunnan pääsihteerille mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun rikkomus on havaittu, kuitenkin viimeistään ennen vaalitoimituksen päättymistä. KESKUSVAALILAUTAKUNNAN valmistelevina toimenpiteinä tekemistä päätöksistä, vaalitoimituksesta tai vaalilautakunnan toiminnasta ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa ennen vaalitoimituksen päättymistä ylioppilaskunnan hallitukselle, jonka on viipymättä ratkaistava valitus. Nämä valitukset toimitetaan kirjallisina ylioppilaskunnan pääsihteerille milloin tahansa, kuitenkin ennen vaalitoimituksen päättymistä. Vaalin tuloksen sisältävästä keskusvaalilautakunnan päätöksestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallitukselle 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. Nämä valitukset toimitetaan kirjallisina ylioppilaskunnan pääsihteerille 22.11.2017 klo 12 mennessä. Information and instructions about the elections will be given at the office of the Student Union.

Vaasassa 27. huhtikuuta 2017 Matilda Vähäkangas keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kaisa Paavola ylioppilaskunnan pääsihteeri Lisätietoja: Pääsihteeri Kaisa Paavola, paasihteeri@vyy.fi, 044 324 8964

Uva-suomi-sanakirja Yliopistomaailmassa ja kampuksella käytetään sanoja, joita ulkopuolisen on välillä vaikea ymmärtää. Vylkkärin toimitus kokosi Vaasan yliopistossa aloittaville opiskelijoille sanakirjan, joka helpottaa akateemiseen keskusteluun osallistumista. Ainejärjestö

Kastajaiset

Akateeminen vartti

Kampus

Kokoaa yhteen saman tieteenalan opiskelijat. Ainejärjestöt valvovat jäsentensä etuja yliopistossa ja järjestävät usein tapahtumia tai opintomatkoja.

Käytäntö, jonka mukaan luennot alkavat aina 15 minuuttia yli tasatunnin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tentit alkavat aina tasatunnein.

Appro

Opiskelijatapahtuma, jossa haalarikansan tehtävänä on kiertää baareja rajatussa ajassa keräten leimoja passiin tai karttaan.

CoMedia

Viestintätieteilijöiden ainejärjestö.

Dekaani

Tiedekunnan johtava professori, joka valvoo ja kehittää tiedekunnan tutkimusta ja opetusta.

Domppa

Domus Bothnica on Vaasan ylioppilastalo, jonka edessä seisoo kentauripatsas.

Edari

Edustajisto. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää 30-jäseninen edustajisto. Se päättää strategisista linjauksista ja muun muassa jäsenmaksun suuruudesta. Ylioppilaskunnan edustajiston jäseniä kutsutaan edaattoreiksi.

Edarivaalit

Tapahtuma, jossa uudet opiskelijat kastetaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäseniksi. Sisältää usein joukkueittain kierrettävän rastiradan.

Kampus tarkoittaa yliopiston rakennuksia ja aluetta. Palosaaren kampusalueella viitataan paitsi Vaasan yliopistoon myös Vaasan ammattikorkeakoulun ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian muodostamaan korkeakoulukeskittymään.

Kurnii.fi

Opiskelijoiden suuri apu lounaspaikan valinnassa. Osoite kerää yhteen kaikkien kampusalueen ravintoloiden tarjonnan.

Kylteri

Kauppatieteiden ylioppilas, tai yleisemmin kauppatieteiden opiskelija.

Leipis

Leipätehdas. Tiilirakennus Vaasan keskustassa, jossa opiskelija-asunnot ja kaksi baaria sulautuvat yhteen basson jyskeessä. Leipiksen saunatiloissa järjestetään myös bileitä ja illanviettoja.

Moodle

Verkko-oppimisympäristö, josta opiskelijat löytävät kurssin powerpointit ja muun materiaalin. Kaikki luennoitsijat eivät suinkaan käytä alustaa, joten kurssin alkaessa on hyvä esittää kysymys: “Tuleeks nää moodleen?”

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitaan edustajistovaaleissa, joka toinen vuosi. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet.

Muumilaakso

Fabu

Noppa

Rakennus Fabriikki. Täällä penkkiä kuluttavat pääosin viestinnän, kielten ja hallintotieteiden opiskelijat.

Fona

Fontanaclub. Yökerho, jossa opiskelijabileet pääsääntöisesti järjestetään.

Fuksi

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Tuntomerkkeinä haahuileva ja etsiskelevä käytös, tietämätön, kysyvä katse sekä yhdellä haalarimerkillä varustetut haalarit.

Giga

Teknisen viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö.

Hallinnoijat

Teknisen viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö.

Hikijuna

Tiedekirjasto Tritonian lasitettu opiskelutila, jossa ahkerimmat opiskelijat hikoilevat koulutöidensä parissa.

Tervahovin alakerrassa sijaitsevat värikkäät innovaatiotilat. Tunnetaan myös katossa olevista sateenkaariväreissä hehkuvista lampuistaan.

Opintopiste. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelua, mutta huhujen mukaan opiskelijat ovat tienanneet yhden nopan parhaimmillaan 30 minuutin työllä.

Osku

Technobotnia

Teknillisen alan opiskelijoiden opetus- ja tutkimuslaboratorio. Saattaa osoittautua sokkeloiseksi ja pelottavaksi, kun muun alan opiskelijana yrittää löytää Excel-kurssin opetustilaa rakennuksesta.

Teekkari

Tekniikan alan opiskelija, jonka tunnistaa tupsullisesta teekkarilakista.

Tervis Rakennus Tervahovi, jossa kylterit viettävät eniten aikaa hikoillen kauluspaidoissaan ja Gantin neuleissaan.

Tiedekunta

Yliopiston hallinnollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen läheiset tieteenalat. Kauppatieteellinen tiedekunta on Vaasan yliopiston suurin tiedekunta.

Tritsku

Yliopiston tiedekirjasto Tritonia. Ihanteellinen paikka opiskeluun ja motivaation hiipuessa uvaihastusten bongailuun.

Tutor

Ylemmän vuosikurssin opiskelija, joka tutustuttaa fuksin yliopistoelämään ja ennen kaikkea vaasalaiseen juomakulttuuriin sekä parhaisiin bileisiin.

Tutti

Tekniikan alan opiskelijoiden ainejärjestö.

UVA

University of Vaasa. Vaasan yliopiston lyhenne, kuten myös VY.

Vujut

Vuosijuhlat, joita vietetään ainejärjestön tai ylioppilaskunnan syntymäpäivän kunniaksi akateemisten perinteiden mukaisesti. Näissä tilaisuuksissa noudatetaan tarkkaa etikettiä, nautitaan koreista tarjoiluista sekä hyvästä seurasta.

VYY

Café Oscar, Tritonian kahvila. Oivallinen paikka opiskeluun ja vähemmän opiskeluun liittyvien tapaamisten järjestämiseen.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on opiskelijoiden yhteisö, johon Vaasan yliopiston kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat kuuluvat. VYY:n tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta.

Proffa

Warrantti

Sitsit

@uvaihastus

Professori. Yleensä tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on opetus- ja tutkimustehtävissä yliopistolla.

Akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan, lauletaan juomalauluja ja seurataan eri ohjelmanumeroita. Sitseillä kannattaa noudattaa annettuja sääntöjä, sillä rangaistukset, eli sitseillä punishmentit, voivat olla hyvin ikäviä.

Kauppatieteilijöiden ainejärjestö. Jäsenistö tunnistetaan yliopistolla ainejärjestön logolla varustetuista collegepaidoistaan.

Jodel-kanava, johon voit etsintäkuuluttaa yliopistolla nähdyn Pete Parkkosen tai kirjastossa pänttäävän kuuman kollin.

TEKSTI Ella Puoliväli & Marita Guevara

Jäähyväiset marginaalimedialle Rakas lukija Marginaalimedia. Sellaiseksi meitä on kutsuttu. Kuten myös turhaksi kulueräksi. Vaasan yliopisto kouluttaa viestinnän ammattilaisia, joiden ammattitaitoa kartuttava julkaisu nähdään pelkkänä miinusmerkkinä ylioppilaskunnan tilinpäätöksessä. Onko paperilehti todella pelkkä kuluerä? Onko marginaali edes huono juttu? Marginaalimedia toimii kuin esseepaperiin piirretty marginaaliviiva. Sen toiselle puolelle raapustetaan suurelle yleisölle mitättömiä, mutta yksilölle tärkeitä huomioita. Siellä väitellään, haastetaan ja ajatellaan. Marginaali on paikka, jossa kommentoidaan totuutena pidettyä. Tähän asti Vaasan ylioppilaslehti, Vylkkäri, on ollut massamielipiteiden nurkkaan piirretty punakynämerkintä. Ylioppilaslehtien historia on pitkä. Vanhimmat lehdet ovat toimineet Suomessa jo yli sata vuotta, ja Vylkkärikin lähes viisikymmentä. Ylioppilaslehdet ovat korkeakouluopiskelijoiden äänenkannattajia, ja niiden tehtävä on tutkia, havaita ja viestiä ympäröivästä maailmasta asioita, joihin muut mediat eivät tartu. Parhaimmillaan ylioppilaslehdet hoitavat ylioppilaskuntien tärkeintä tehtävää: ne ovat osa opiskelijoiden edunvalvontaa. Ylioppilaslehdet ovat myös ylioppilaskuntien jäseniä yhdistävä tekijä. Vaikka opiskelijoiden yhteisöllisyydestä puhutaan usein kauniisti ja idealistisesti, siihen

tarvitaan muutakin kuin opiskelijakorttiin painettu ylioppilaskunnan logo. Oma lehti on vain yksi esimerkki. Ylioppilaslehdet ovat aina olleet suunnannäyttäjiä ja kokeilleet rohkeasti journalismin rajoja. Se ei muutu, vaikka muoto tai julkaisutapa muuttuisi. Onneksi arvokasta työtä jatketaan muualla, vaikka Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) edustajisto päätti oman paperisen lehtensä lakkauttaa. Emme ole varmoja, ymmärsivätkö edaattorit päätöstään. VYY on Suomen pienin ylioppilaskunta, ja marginaalimedian lakkauttaminen ei muuta sitä – päinvastoin. VYY:n jäsenet ovat se marginaali, jonka eteen me marginaalimediassa teimme töitä. Korkeakouluopiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä ja tarvitsevat heille suunnattua mediasisältöä. Miksi sitä ei nähdä arvokkaana työnä? Marginaalimedialle on kysyntää. Tai siis oli, koska Vylkkärin aika on nyt ohi. Pitelet käsissäsi Vylkkärin viimeistä printtinumeroa. Sähköisestä opiskelijamediasta ei ole vielä varmuutta. Jotta teekkarit saavat jatkossakin saunan lämpimäksi, toivomme vilpittömästi, että kyltereiden Wykyzine palaa yhtä hyvin kuin rakas Vylkkäri. Ystävällisin terveisin Vaasan ylioppilaslehden toimitus

AVAA OVI UUTEEN! ÖPPNA DÖRREN TILL NÅGOT NYTT!

Vaasan kesäyliopistossa voit opiskella monia eri aineita omien opintojesi ohessa, välivuotesi aikana tai työelämässä. Kesäyliopistot tarjoavat mm. avointa korkeakouluopetusta, työelämän koulutuksia, kielikursseja, valmentavia kursseja sekä nuorten kursseja. Kesäyliopistoon ovat tervetulleita kaikki iästä tai koulutustaustasta riippumatta! Tutustu kurssitarjontaamme kotisivuillamme! På Vasa sommaruniversitet kan du studera många olika ämnen vid sidan av dina studier, under ditt mellanår eller i arbetslivet. Sommaruniversiteter erbjuder bl.a. öppen högskoleundervisnig, yrkesfortbildning, språkkurser, förberedande kurser och kurser för unga. Alla är välkomna på sommaruniversitet oberoende av ålder eller utbildningsbakgrund! Bekanta dig med vårt kursutbud på vår hemsidan!

Yritysten ja organisaatioiden koulutuskumppani Tiesitkö, että Vaasan kesäyliopisto järjestää myös henkilöstökoulutusta? Kun organisaatiossasi ilmenee koulutustarpeita, autamme sinua koulutuksen järjestämisessä edullisesti! Företagens och organisationernas samarbetspart Visste du att Vasa sommaruniversitet även arrangerar personalutbildning? Om det uppstår utbildningsbehov inom din organisation, kan vi hjälpa dig förmånligt!

Vaasan kesäyliopisto | Vasa sommaruniversitet Yliopistonranta 10 Universitetsstranden, Vaasa 65200 Vasa puh./tfn. 044 754 5783 | info@vaasankesayliopisto.fi

www.vaasankesayliopisto.fi

Pitkäkatu 51 Puh. 06 3171 451 Kauppapuistikko 28 Puh. 06 3171 423

ikkeet, v r a t ja t ä r ö y p t e d u U 5 %. 1 t o ll o u h ja t e s k u korja

.2018 asti.

Tarjous voimassa 1.1