Vaasan ylioppilaslehti 1:2015 by Vaasan ylioppilaslehti

Tammikuu 1/2015 Isostakyröstä viskin voimalla Internships help entering the Finnish

page 13 Erilaista

Julius Repo työnhausta

s.24

Urheiluyrittäjä

VOAS täyttää vuosittain yli 3000 opiskelijan asumistarpeet. Edullisesti ja turvallisesti. Lähes kaikkien asuntojen vuokraan kuuluu tietoverkkoyhteys ja sähkö. Tiedät tasan tarkkaan mitä asuminen maksaa kuukaudessa, vältyt ylimääräisiltä menoilta ja opintotuesta jää käyttörahaa muuhunkin elämiseen. Hae asuntoa netissä tai tule käymään.

Vertaile vaihtoehtoja www.voas.fi -sivuilla ja valitse omantyyppisesi asumismuoto.

Oma rauhaa, opiskelijakavereita, edullista asumista

Aikuisen oikea valinta

Yksilöllinen vaihtoehto omaksi opiskelijakodiksi

Vuokraa asunto yhdessä kavereiden kanssa

Netissä: Monialainen yrittäjä Henri Karttunen www.vaasanylioppilaslehti.fi 2

Twitter-tutkain

Pääkirjoitus, Näkökulma, Risut & risut

Kampukselta

Ilmiöitä kampukselta, Historian kirjoituksia

Käytävalta, Kolumni

Rakkauden lisensiaatti, Kolumni

Ett mellanår i det militära

11 Haasteita ja expatriaattielämää Etelä-Afrikassa 12

Yrityksiä ja yliopistoja yllytetään yhteistyöhön

Helping international students gain work experience

Yksi tarina itsensä markkinoinnista

Hallitus esittäytyy

Isostakyröstä maailmalle - Kyrö Distillery Company

Pakosta piirrettyjä

Vaasa Entrepreneurship Society

Zumba Suomeen ja yrittäjäksi

Kulttuuri

Arviot

Järjestöjorinat, Arkihemmo

Tilinpäätös

Twitter-tutkain Miia Ritala @miiaritala Se tunne, kun maanantaiaamuna kävelet kohti Tervahovia kädet täynnä ja joku mieshenkilö kiirehtii avaamaan sulle ulko-oven #univaasa #kiitti Siiri Salo @siirisalo Söin ekaa kertaa vuosiin #kettukarkki’n. Ei ollut pahaa, päinvastoin. Vanhuus, otan sinut nyt avosylin vastaan.

Henna Hirvonen @hennarii Istun bussissa,ekaa kertaa ikinä #Vaasa ssa. #ekakerta #kampuslinja #Vaasa #jännä Jenni @jennimhe Kiva kun lämpötila on laskenut Seinäjoelta lähtien jo 6 astetta. #Vaasa on siis lähellä. #twiittaajunasta

Julius Repo @julppe Keksin miten kasvatetaan yrittäjyyttä. Annetaan mahd. aikaisin lapselle käsite ”Oma raha”, eli mahis töihin ja oman talouden järjestämiseen. Laura Helin @helinlaura On kivaa et joillain on intohimoa, mut kivempaa ois jos malttais oottaa kotiin asti eikä traumatisois viattomia yleisen wc:n käyttäjiä #apua

Tia Vähäsarja @tiamariav Discursus (lat.): ’ympäriinsä juokseminen’. Nomen taitaa olla omen diskurssintutkimuksessa. Emil Elo @emilelo ”Onko sinulla ollut mielikuvitushahmoja ystävänä, herra tasavallan presidentti?” *Kaikki toimittajat asettuvat kotisohvalla etukenoon*

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Ossi

Cavén, Mari Hautamäki, Tuomas Hämäläinen, Janne Kalluinen, Sami Paldanius, Matti Riitakorpi, Ville Rintala, Hannu Toivonen, Joel Väänänen, Linn Wilhelmsson PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

4041 0895 Painotuote

Näkökulma

Pääkirjoitus

Joel Väänänen

Anne Tastula Päätoimittaja

Tarina uskalluksesta, oivalluksesta ja aidosta kiinnostuksesta

Yritetään mennä eteenpäin

Vuoden vaihtuminen tuo mukanaan opiskelijalle jokavuotisen dilemman kesätöistä ja niiden hakemisesta. Eikä ihme, onhan työnhaku aikaa vievää ja ennen kaikkea monille hankalaa monestakin syystä. Itsensä työllistäminen kuvaa hyvin mini-yrittäjyyttä 2010-luvulla. Hakiessaan töitä henkilön tulee toimia kuin oma pieni mikroyrityksensä. Työllistymisen ollessa kaikkien työnhakijoiden missio voidaan siihen liittää myös monia muita yritykselle oleellisia piirteitä. Mitkä ovat arvoni (mihin haluaisin työllistyä), mikä on visioni (missä näen itseni tulevaisuudessa) ja minkä strategian valitsen itselleni (kuinka pääsen siihen)?

Siinä se nyt on. No, tulon päällä, mutta tulossa kuitenkin, kunhan lakipykälät saadaan rapsutettua kuntoon. Valinnanvapaus mennä naimisiin kenen kanssa tahtoo, vastanaijan sukupuolesta riippumatta. Näin sitä vain muutettiin perinteitä ja uudistettiin kansan kollektiivisia arvorakenteita.

Paljon puhutaan nykyisin termistä itsensä markkinointi. Yksinkertaistettuna se on oman työihmisensä myymistä työn tarjoajille. Tarkemmin siihen voidaan liittää osaamisportfoliota, somekuvaa, imagoa, vaatetusta jne. Kaikki tuntuvat hakevan työpaikoilleen oman elämänsä ”mikkoleppilampia” ja niitä kuuluisia hyviä tyyppejä. Minusta itsensä markkinointi on aina kuulostanut suomalaisen työnhakijan korvaan turhan pinnalliselta ja oppikirjamaiselta. Tästä syystä haluaisin puhua enemmänkin jokaisen henkilökohtaisesta tarinasta. Tarinasta, jota rakennetaan ja kirjoitetaan omilla valinnoilla ja tekemisillä. Jotta itsestään voi onnistuneesti ja uskottavasti viestiä markkinoille, on tarinan sanoman oltava itsellä kirkkaana mielessä. Vain aito viesti voi mennä läpi ja tuoda mukanaan työllistymisen.

Wykyzinen 5/2014 pääkirjoitus toi ansioituneesti aidon kiinnostuksen termin itsensä markkinointiin työnhaussa työmarkkinoilla. Itse jatkaisin keskustelua kahdella esiaskeleella. Ennen aitoa kiinnostusta henkilön tulee oivaltaa se, mistä on kiinnostunut. Tämä mahdollistuu, ei pelkästään jatkuvalla itsensä ylittämisellä, mutta myös uskaltamisella rohkeasti tehdä asioita. Ystäväni yliopistolla sanoi minulle kerran murehtiessani vaikeuksia ja kiirettä elämässäni: ”Älä murehdi turhaan. Se ei kannata”. Lausahdus avasi pitkäksi aikaa monia henkisiä lukkoja ja aloin ymmärtää onnistumisen mahdollistumisen vain uskaltamisen oivalluksesta. Minun on annettava itselleni lupa uskaltaa olla murehtimatta. Sama pätee myös työnhaussa. Tulevan murehtiminen ei vie minua lähemmäs oivallusta omasta elämästäni ja siinä tärkeäksi kokemiani asioita. Ainoa, johon voin lopulta vaikuttaa, on tässäkin asioiden tekeminen, eli työnhakeminen aitona itsenäni. Kuinka kerron oman tarinani? Kiinnostaako se ketään? Kysymys oman elämäni tarinan kiinnostavuudesta menettää merkityksensä, kun on antanut itselleen luvan oivaltaa ja aidosti kiinnostua. Tarinan johdantoluku kirjoitetaan kullekin opinnoissa, jatkoluvut voi täyttää vain elämällä omaa tarinaansa. Minä en ole ”paska”, vaan rohkea, uskaltava, oivalta ja aidosti kiinnostunut hyvä tyyppi. Tarinani ei ole vielä valmis, eikä sen tarvitsekaan olla. Kiinnostuitko?

Risut ja risut

Lääkkeetki tulee halvaks ku ei pääse psykiatrille yths:lle, ni ei tarvi syödä. -Jeajea ou jea Siis puskaradio vaasa. Menkää kotiinne inisemään mun internetistä. –Paskaradio Risuja ekat treffit alttarilla ohjelmasta, eikö realitymielikuvotus tunne mitään rajoja? -Kuvotus Pyhien jälkeinen kollektiivinen elämäntaparemontointi on alkuvuoden ämpärijonotuksen perseilmentymä. Pistää otsasuonta nykimään idioottien salaatinpuputtaminen, kuntosaleilu ja tipattomuus, joka kestää pari viikkoa. Ja sitten otetaankin takaisin korkojen kera. –Cottonikin on tukossa Joo joo joulu on kerran vuodessa, mut eikö joulu-

Vahvatahtoisen talkooporukan lisäksi sosiaalinen media taipui vahvasti kampanjan tueksi. Ja tuon median takana kasa kansaa, jälleen tavallisia ihmisiä, joiden mielipide oli se, mihin päättäjien oli viime marraskuussa taivuttava. Historiallisen muutenkin painavasta asiasta teki kansalaisaloite, ensimmäinen hyväksytty lain muutos, joka oli lähtöisin muilta kuin poliitikoilta. Nähtäväksi jää, tullaanko vastaavan laajuisia kampanjoita näkemään useampia, ja jos, niin kuinka demokratiamme päätöksentekoprosessi silloin muuttuu. Nyt on ainakin osoitettu, että massa pystyy yhdessä tekemään jotain näinkin merkittävää. Näin sitä yrittämällä asioita tapahtuu. Tässä on suomalaisessa kulttuurissa vielä opittavaa; kasvuyrittäjyydessä olemme edelleen peränpitäjiä ja perinteisesti yrittämisen sijaan onnistuminen on se, mitä pidetään arvossaan. Riskejä kartetaan ja epäonnistumiselle nousee herkemmin osoitteleva etusormi kuin yrittävälle tsemppaava peukalo. Slush-hype ja joukkorahoituksen suosion kasvu näyttävät positiivista suuntaa tällä saralla. Etenkin nuorten näkyvä usko tulevaisuuteen ja siihen vaikuttamiseen pystymiseen on se, mitä tarvitaan muutokseen ja kehitykseen. Voivottelu ja ennenkaikkioliparemmin eivät tee mitään asioiden nykytilalle. Tätä lehteä tehdessä tavattiin usea nuori ihminen, joka uskalsi yrittää jotain, jonka lopputulemasta ei ollut varmuutta. Kirjoitimme onnistumisista, mutta ehkäpä olisi pitänyt haastatella myös yrittänyttä, joka ei onnistunutkaan. Yrittämisen nostaminen onnistumisen edelle on suuri kulttuurinen muutos, mutta eihän sitä muuttamatta mikään muutu.

Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Kollektiivisesti eniten vituttaa kaikki, joten on varsin vaikeaa edes keksiä yksittäistä risujen vastaanottajaa. -Anna mun kaikki

Poliittista historiaa lähdettiin tekemään muutaman yksittäisen ihmisen, ihan tavallisen, aloitteesta. Tahdon-kampanja sai alkunsa vuonna 2012, kun silloin 21-vuotias opiskelija Ida Bergmann päätti tehdä asialle jotain. Toimitiloja tai rahaa ei alkuun ollut, vaan peräänantamatonta sinnikkyyttä ja talkoovoimaa.

torttuja vois saada koko lukuvuoden? –Joulukilotähti Puheenjohtajan käädyt eivät paina enää harteillani mun. -Väistynyt hpj Ketuttaa niin vietävästi, kun tuuli katkaisi ainoan sateenvarjon. –Siltaprinsessa Harmittaa että vaalivuosi. Sen varjolla voi sanoa melkeen mitä tahansa ja myöhemmin millään ei ole enää mitään väliä? –Sateenkaari Saa nähdä saako tulevana kesänä opiskella. -Tukituki

Ylioppilaslehti yrittää kuluvana vuonna lisätä pelkästään netissä luettavaa materiaalia. Printtilehden teemaa mukailevat artikkelit tuovat lisää sisältöä Ylioppilaslehteen ja esittelyt Vyy:n ja kampuksen tapahtumista avittavat tiedotusta. Tämän numeron yhteydessä netissä on luettavissa kv-opiskelija Yashar Ahmadovin kokemus työharjoittelusta ja monen alan Henri Karttusen mietintää nuorena yrittämisestä. Olethan huomannut netissä jo Vyy:n ja kerhojen blogipalstat?

Yrittämisen rohkeutta uuteen vuoteen!

Kuka idiootti keksi nikotiinin, ja miksei byrokraatit uskalla jo sitä kieltää? –Hammasten kiristys Kuka idiootti keksi uudenvuodenlupaukset, ja miksei byrokraatit uskalla jo sitä kieltää? –Ienten ravistus Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

YTHS:n kampusvastaanotto tauolle ja videovälitteinen etäkonsultaatio käytäntöön YTHS:n terveydenhoitajan kampusvastaanoton eli Terveyskioskin toiminta jää tauolle kevätlukukauden 2015 ajaksi. Kampusvastaanottoa jatketaan todennäköisesti syyslukukaudella 2015. Kuluvana vuonna YTHS suunnittelee videovälitteisen etäkonsultaation laajentamista kaikkiin YTHS:n toimipisteisiin, myös Vaasaan. Videovälitteisen etäkonsultaation avulla lääkäri tai vastaava opiskeluterveyden ammattilainen voi osallistua potilasvastaanotolle videoyhteyden avulla. Hanketta pilotoitiin viime vuosi ja tulokset olivat hyviä. Videovälitteistä konsultaatiota kokeiltiin ihotautilääkärin, mielenterveyspalveluiden ja seksuaaliterveyspalveluiden osalta. Tavoitteena on tuoda YTHS:n palvelut kaikkien opiskelijoiden luo, esimerkiksi seksuaaliterveyteen erikoistuneita lääkäreitä on YTHS:llä vain kaksi. Etäkonsultaatio tapahtuu terveydenhoitajan vastaanotolla, jossa tarvittaessa otetaan etäyhteys alan lääkäriin. Myös

Yliopistolle miljoonalahjoitus Evald ja Hilda Nissin Säätiö lahjoitti Vaasan yliopistolle miljoona euroa. Yliopistojen uusi varainhankintakampanja alkoi marraskuussa ja kestää vuoteen 2017 saakka. Valtio tukee yliopistojen

varainkeruuta myöntämällä kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Kuraattori ja inspehtori vaihtoon Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kahden vuoden välein kuraattorin ja inspehtorin. Kuraattorina vuoden alusta aloitti KTM Timo Saranpää ja inspehtorina kauppatieteiden professori Riitta Viitala. Molempien toimikausi kestää kaksi vuotta. Kuraattori on ylioppilaskunnan nykyinen tai entinen ylioppilaskunnan pe-

rinteisiin perehtynyt jäsen. Hän vaalii ylioppilaskunnan perinteitä, huolehtii perinnetiedon siirtämisestä toimijapolvelta toiselle ja pitää traditioita aktiivisesti yllä. Inspehtoriksi valitaan yksi yliopistomme viranhaltijaprofessoreista. Hänen tehtäviinsä kuuluu toimia yliopiston ja ylioppilaskunnan välisenä yhdyshenkilönä.

reseptien kirjoitus onnistuu etäyhteyden kautta. ”Pilotoinnin tavoitteena on ollut selvittää, millaisia vastaanottoja hoitajan ja etälääkärin yhteistyöllä on mahdollista järjestää. Olemme vuoden aikana huomanneet videovälitteisen etäkonsultaation olevan käyttökelpoinen hoitotapa oikeastaan vaivasta riippumatta. Esimerkiksi videovälitteiset psykologin vastaanotot ovat tulleet opiskelijoille tutuiksi”, YTHS:n johtajaylilääkäri Sami Raasakka huomauttaa. Lisäksi tavoitteena on se, että ihotautilääkäri voisi jatkossa antaa konsultaatiota myös kuvaviestivälitteisesti: oire valokuvataan ja lähetetään ihotautilääkärin arvioitavaksi lääkärille parhaiten sopivana ajankohtana.

VYY etsii tutorkoordinaattoria Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee tutorkoordinaattoria vastaamaan uusien suomenkielisten opiskelijoiden tuutoroinnista. Tutorkoordinaattori hoitaa tuutoreiden kouluttamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tuutorkoordinaattorin tehtävänä on organisoida uusien opiskelijoiden vastaanottoon liittyvä perehdytys sekä vastata vapaa-ajan ohjelman järjestämisestä tutoreiden kanssa. Tuutorkoordinaattori osallistuu myös ylioppilaskunnan tiedotuksen järjestämiseen. Toimi on osaaikainen ja työsuhde alkaa maaliskuussa tai sopimuksen mukaan.

Tutorkoordinaattorilta edellytetään oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja organisointikykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Tutorkoordinaattorilta odotetaan myös yliopisto-opintoja, yliopistomaailman ja ylioppilaskunnan toiminnan tuntemusta sekä hyvää suomen ja englannin kielen niin suullista kuin kirjallista taitoa.

Hakemuksen ja ansioluettelon voi toimittaa perjantaihin 30.1.2015 klo 12 mennessä pääsihteerille.

Syynissä suomalaisten taloudellinen osaaminen Professori Panu Kalmi pitää kaikille avoimen yleisöluennon teemalla Ai mikä korkomarginaali? Taloudellinen lukutaito Suomessa Minä ja tiede –luentosarjassa. Taloudellinen osaaminen on yhä tärkeämpää jokaisella kansalaiselle. Mutta onko suomalaisilla riittä-

vät valmiudet oman talouden hoitamiseen? Luennolla esitellään tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten taloudellista osaamista verrattuna muihin maihin. Luento pidetään torstaina 22.1. klo 18. kaupunginkirjastossa.

Palvelutoimistolla uusi isäntä ja kahvitarjoilu VYY:n palvelutoimisto palvelee ylioppilastalolla tiistaista torstaihin klo 9-15. Tammikuun ajan tarjolla on kahvia aukioloaikojen puitteissa. Järjestösihteeri Teemu Lönnmark on 4

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

kevätlukukauden opintovapaalla ja hänen sijaisenaan palvelutoimistolla toimii Ville Hellström. Palvelutoimistolta saat muun muassa lukukausitarran, varattua Leipätehtaan tiloja ja apuja monessa muussa.

Tilaa lehti vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu

Kiire koululle? Ei muuta kuin auton rattiin! ennen kuin on edes lähellä yliopistoa. Tällä kertaa liikennevalot ovat minulle melko suopeita, enkä menetä niissä kuin jokusen minuutin vihreitä odotellessani. Kun Palosaaren puolelle saavuttuani alan kuikuilla parkkipaikkaa, rannekelloni viisarit osoittavat kumpikin jämptisti kohti kahtatoista. Tästä lähin olen sekunti sekunnilta enemmän myöhässä. Tunnen kännykkäni tärähtävän taskussani, kun alan vilkuilla parkkipaikkoja Wolffintien kadunvarressa - ei osumia. Käännyttyäni Wolffintieltä Tervahovin parkkipaikalle saan todeta, etten toden totta ole päivän ensimmäinen autoileva opiskelija. Pujoteltuani tuloksetta läpi parkkialueen Tervahovin pääoven edessä, luotsaan autoni kohti merenrannan parkkiruutuja, jotka ovat kaikki täynnä. Edes Palosaarentien kadunvarteen ei mahdu autoja tällä kertaa, saati VAMK:n eteen Wolffintielle. Lähden tarkistamaan parkkipaikkoja Fabriikilta. Oloni alkaa käydä yhä epämiellyttäväksi myöhässä olemisen vuoksi.

Teksti Janne Kalluinen Kuva Anne Tastula

Kun aamuisin ei aina luentoja ole, voi aamupäivänsä uhrata etäopiskelun merkeissä kotopuolessa tai ihan lorvaillessa. Samalla on kiva sopia lounaasta kaveriporukalla siinä puolenpäivän tienoilla. Matka yliopistolle on monelle kävelymatkaksikin lyhyt, mutta lähtö ennalta sovitulle lounaalle saattaa venyä aivan viime tippaan, vaikka kahvinjuontia pätevämpää syytä tähän ei olisikaan. Tämä asettaa autonomistajan mielenkiintoisen dilemman ääreen, pitäisikö tämä puolentoista kilometrin koulumatka kulkea ajan säästämiseksi autolla? No tietysti pitäisi, minullahan on vain yhdeksän minuuttia aikaa ylöspäin pyöristettynä. Kävellen en ehtine, eikä tosin pienessä loskasateessa mielellään matkaa jalan taivaltaisikaan. Jätän aamupäivän kolmannen kahvin puolitiehen ja suuntaan autolleni.

leillä olevan parin senttimetrin kerros lunta. Lisäksi auton jäätyneitä tuuli- ja takalasia sekä sivuikkunoita joutuu suojakelistä huolimatta hieman skrabailemaan. Tästä syystä menetän pari-kolme minuuttia siihen, että saan autosta kelvollisen liikenteeseen liittymiseen.

Sujahdan kadunvarteen parkkeeratun autoni ääreen, ja joudun välittömästi toteamaan menopelin pel-

Vaikka Vaasan keskusta-alue ei olisikaan kovin ruuhkainen, keskustasta tulevan on ohitettava noin 4-5 valoristeystä

Saavuttuani Fabriikin parkkipaikalle löydän kuin löydänkin yhden vapaan parkkipaikan Cottonin ja Domus Bothnican välissä olevien tunnin pysäköintiajan parkkiruudukoista. Veivattuani parkkikiekon kohdilleen ja saavuttuani Mathildan aulaan, kello on 12:12. Vilkaisen kännykkääni, joka osoittaa kavereideni menneen kymmentä minuuttia sitten syömään, kun he kyllästyivät odottamaan autoilevaa myöhästelijää. Maksettuani ruokani kannan tarjottimeni kavereideni pöytään, jossa on kuitenkin vielä tilaa. Tilaa tulee kohta myös lisää, kun kaverini saavat ruokansa minuuttia myöhemmin nautittua ja kiiruhtavat kukin luennoilleen. Itse tykitän lautasellani olevan jambalayan kiduksiin niin nopeasti kuin kerkeän. Tuumin, että ripeästi kävellen olisin vielä luultavasti ehtinyt viettää lounastauon kavereideni kanssa. Sen sijaan, että suuntaisin nyt luennolle, menenkin siirtämään autoni tunnin parkkiajan ruudusta alueelle, jossa vältän mahdolliset pysäköintivirhemaksut. Ja sen jälkeen menen luennolleni, jonne ennätän reippaasti myöhässä - kellon näyttäessä 12:35.

Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä. Vuoden 2005 ensimmäisessä Vylkkärissä esiteltiin Vyy:n hallituksen uusi puheenjohtaja Juha Silander. Ylä-ceen hanskaava pukumies ajoi yo-taloa, ei pitänyt suomiräpistä, mutta oli kiinnostunut pääministeriydestä. Miltä puheenjohtajuusvuosi näyttää näin kauempaa katsottuna, Silli? Puheenjohtajavuoteni oli hyvin työntäyteinen; kuluvalla kaudella saatettiin konkreettisesti alulle ylioppilaskunnan monikymmenvuotinen haave omasta ylioppilastalosta. Taloprojektin kautta opimme kaikki paljon kiinteistönhallinnasta, talon kilpailuttamisen ja rakentamisen eri vaiheista, kustannuslaskennasta jne. Saimme hallitukseni kanssa aktivoitua kohtuullisen ison joukon opiskelijoita mm. hallinnon opiskelijaedustajapaikkojen kattavan mainostamisen sekä ylioppilastaloprojektin ainutlaatuisuuden kautta. Tutkintorakenneuudistuksesta toki pu-

huttiin ja tiedotettiin paljon, mutta epäilen silti, että sen yksityiskohdat jäivät monille epäselviksi (en itsekään ymmärtänyt läheskään kaikkia uudistuksen taustalla olevia tekijöitä ja syy-seuraussuhteita). Suuri joukko Vaasan yliopiston opiskelijoita sai joka tapauksessa pitkään venyneet opintonsa päätökseen ajoissa, ennen uuden tutkintojärjestelmän voimaan astumista. Tämä oli ja on tietysti merkittävä ilon aihe. Puheenjohtajana sain mielestäni kattavan näkemyksen opiskelijapolitiikan eri piirteistä ja toimintamalleista, niin paikallisella kuin myös valtakunnallisella tasolla. Vaikuttamistyön yhteydessä opin myös tuntemaan merkittävän joukon po-

liittisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ylioppilaskuntavuodet loivat pysyviä ystävyyssuhteita - tämän merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

että minulla on edelleen annettavaa yhteisten asioidemme hoitamisessa. En ole vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla, mutta ehkäpä vuonna 2023? :)

Kerroit vuonna 2005, että pääministeriys kiinnostaa. Missä kohtaa olet urallasi matkalla siihen? Heh, pääministeriys on toki vielä kaukainen haave, mutta olen kyllä päässyt eteenpäin poliittisella urallani: toimin tällä hetkellä mm. Vaasan kaupunginvaltuutettuna ja kirkkovaltuutettuna sekä kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Poliittinen vaikuttamistyö motivoi minua suuresti ja koen,

Lähteekö edelleen ylä-c? Ikävä kyllä äänialani on iän myötä laskenut jonkin verran (tenorista baritoniksi), eli ylä-C:hen pääsisin nykyään vain falsetilla. Laulaminen on kuitenkin edelleen tärkeä osa elämääni. Juha Silander valmistui 2007 kauppatieteiden maisteriksi ja toimii osakkaana Autokoulu Kiviniemi Oy:ssä.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

Vuosijuhlavastaava toisella kierroksella Hallintotieteiden opiskelija, vuosijuhlavastaava Johanna Ranta on kokenut Vyy-toimija. Hän on ollut aikaisemmin muun muassa tuutorina, tuutorvastaavana ja –kouluttajana sekä järjestänyt Vyy:n 45. vuosijuhlat.

Kolumni Suvi Ronkainen Vaasan yliopiston rehtori

Ilo, ystävällisyys ja yliopisto Viime vuosina yliopistosta ei ole puhuttu ilon ja ystävällisyyden termein. Päinvastoin: jatkuva vertailu, kiristyvät tulosindikaattorit ja kilpailullisen tehokkuuden utopia uhkaa tukahduttaa sekä luovuuden että opetuksen ja tutkimuksen vapauden. Edes opiskelijaelämä ei ole turvassa näiltä ankeuttajilta. Opintopistekertymän kurinalainen optimointi ei varsinaisesti kannusta iloitsemaan oppimisesta, hengailemaan yhdessä tai suhtautumaan uteliaisuudella maailmaan. Äärimmilleen viritettynä tehokkuuden korkeakoulupolitiikka muodostuukin kurikulttuuriksi, jota toteutetaan sekä ulkoisin että sisäisin mittarein. Valinnanvarana näyttäisi olevan joko ruoskinta tai itseruoskinta.

Teksti ja kuva Anne Tastula Vyy:n 47:ttä vuotta juhlitaan tänä vuotta sen oikeana perustamispäivänä, Voiton päivänä 14.2. Koska Johanna Ranta on vastannut vuosijuhlien järjestelyistä kerran aikaisemminkin, ilta vaatii häneltä nyt vähemmän ponnisteluja onnistuakseen. ”Tällä kertaa ei ollut suurempaa suunnitteluvaiheitta, konsepti oli selkeä.” Ranta aloitti juhlien valmistelut marraskuussa. ”Paikka, ravintola Central, oli jo varattu tässä vaiheessa. Sieltä tulevat myös illan tarjoilut, mikä helpottaa järjestelyjä paljon. Oikeastaan tässä vaiheessa olen hoitanut vasta pieniä asioita, kuten menun valitsemisen jatkoille.” Vuosijuhlien valmistelussa Rannalla on apuna tiimi, johon on edelleen haussa tekijöitä. ”Ennen juhlia on paljon järjesteltävää, juhlien aikana tiimiläiset auttavat narikassa ja esimerkiksi jatkojen tarjoilussa.” Kuluvalla viikolla järjestelyissä on vuorossa kutsujen lähetys. Vyy:n jäsenten lisäksi juhliin kutsutaan sidosryhmien edustajia, yliopiston ja kaupungin henkilökuntaa ja muiden yo-kuntien edustajia. ”Vaalivuosi kun on, niin saattaa olla, että kansanedustajiakin saapuu paikalle.” ”Näin jälkikäteen näkee, että viimeksi lähdettiin suunnittelussa liian kaukaa liikenteeseen ja oltiin liiankin pikkutarkkoja. Nyt tietää, että voi mennä suoremmin asioihin. Niillä paikkakorttien suoruudella ei ole loppupeleissä niinkään merkitystä.”

Vastaavalla on eniten työtä vuosijuhlaviikolla. Plaseeraus ja hankinnat ovat viime kädessä konkreettisin työ. Aikaisempina vuosina vuosijuhlaviikolla on ollut muitakin vuosijuhliin liittyviä tapahtumia, kuten tanssikurssi, viininmaistajaisia ja sitsejä. Tänä vuonna Ranta järjestää ainakin etikettikurssin. ”Tänä vuonna yritän keskittyä olennaisimpiin järjestelyihin ja nauttia itsekin nauttia juhlista. Koitan rentoutua, enkä saada sydänhalvausta, jos pöytäkukka ei olekaan suorassa. Pyrin tiedostamaan sen, mihin itse ja tiimi ehdimme viimeisen viikon aikana ja tekemään ajoissa kaiken mitä voi.” ”Ylioppilaskunnan vuosijuhlat kannattaa kaikkien kokea opiskeluaikanaan. Siellä on älyttömän hauskaa, vaikka alun cocktailtilaisuus tervehdyksineen saattaakin tuntua viralliselta. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen jatkoilla tai viimeistään jatkojen jatkoilla tunnelma on hyvin rento.” Vuosijuhlat järjestetään joka vuosi, tekijää niille haetaan yleensä keväällä, viimeistään syksyllä. ”Vaikka perinteet ovat olemassa, esimerkiksi juhlan kulusta, niin visuaalinen puoli ja teema ovat itse päätettävissä, tietysti hyvän maun rajoissa. Jos tykkää järjestää tapahtumia ja juhlia, niin tässä tehtävässä saa toteuttaa omaa luovuuttaan”, Ranta kehuu.

Käytävalta-blogissa Johanna Ranta pureutuu vuosijuhlien etikettiin. vaasanylioppilaslehti.fi/blogit

Tieteellinen tietäminen, tiede on perustavalla tavalla yhteisöllistä toimintaa. Tieteellisen tietämisen ydin on toimintatavoissa, kriteereissä ja orientaatiossa. Nämä eivät ole yksilön luomia tai yksilöllisiä vaan sosiaalisia. Jokainen uusi opiskelija, akateeminen toimija tulee sosiaaliseen tilaan, jonka olemassaolo tarvitsee sitä kannattelevan yhteisön. Tämä yhteisö on samanaikaisesti ajatuksia jakava, haastava ja arvioiva virtuaalinen yhteisö että konkreettinen, ihmisten keskinäisten suhteiden ja kohtaamisten tapojen luoma tila. Kumpikaan, ajattelua mahdollistava ja siihen kutsuva, kritiikkiä kestävä virtuaalinen yhteisö saatikka kohtaavien ihmisten heimo ei tule toimeen ilman ystävällisyyttä: suopeaa ja uteliasta suhtautumista toiseen ihmiseen ja toisenlaiseen tietämiseen. Ilman tätä rakentavaksikin tarkoitettu kritiikki muuntuu tuhoavaksi. Tätä puolustamaan on akateemisen maailman sisälle syntynyt liikehdintää, joka korostaa ystävällisyyttä yliopistomaailmassa (academic kindness) muistuttaen, ettei yhteistyö ole mahdollista kiivaan kilpailun kannattaman opportunismin hengessä. Yhteistyö opiskelussa ja tutkimuksessa on yhdessä ajattelua, luottamuksellista anteliaisuutta, jakamista vailla jakolaskukaavaa. Tämänkaltaisia yhteistyön tiloja ja yhteisen tekemisen taitoja tarvitaan kipeästi. Globaalit ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja edellyttävät monenkaltaisen asiantuntemuksen samanaikaista käyttöä. Ihmiskunnan ’ilkeisiin ongelmiin’ vastaaminen ei onnistu odottamalla, että yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusprojektien tulosten paremmuus tulisi ratkaistuksi julkaisumääräkilpailussa. Toisenlaisia toimintatapoja haetaan parviälystä sekä poikkitieteellisyydestä ja monimenetelmällisyydestä. Vastauksia haetaan erilaista tietoa ja tietäjiä yhdistämällä. Tietoa tuottavien ja asiantuntijoita kouluttavien laitosten ohjausmekanismien ja innovatiivisen tietämisen edellytysten välillä onkin jännite. Yhteinen tehtävämme on kuitenkin pitää huolta siitä, ettei jännite tukahduta ajattelun, tutkimisen ja oppimisen riemua, eikä tee mahdottomaksi yhdessä ajattelun iloa.

47. Vuosijuhlat 14.2.2015 Vuosijuhlat alkavat aamuhartaudella, iltapäivällä järjestetään coctail-tilaisuus, jonka jälkeen on illallisjuhla. Illallisjuhlan aikana palkitaan ansioituneita henkilöitä, pidetään juhlapuhe ja muita puheenvuoroja. Illallisjuhlan jälkeen siirrytään jatkoille. Vuosijuhlissa on isäntäpari, joka vastaanottaa tervehdykset ja toimii juhlien isäntänä. Vuosijuhlan kulusta huolehtii seremoniamestari, jonka lisäksi on laulunjohtaja. Vuosijuhlapukeutuminen on miehillä frakki tai tumma puku, naisilla täysipitkä iltapuku.

Vuosijuhlissa käytetään kunniamerkkejä sekä kunta- ja ainejärjestönauhaa. Ylioppilaskunnan vuosijuhlassa ylioppilaskunnan jäsenillä VYY:n keltapunainen nauha on aina ylimpänä, jonka alla voi käyttää järjestönauhoja. Ylioppilaskunnan nauhassa punainen väri on alempana. Nauhan voi asettaa kulkemaan oikean olkapään yli vasemmalle kyljelle, tai siitä voi tehdä ruusukkeen, joka kiinnitetään vasempaan rinnukseen. Vuosijuhlaviikolla järjestetään etikettikurssi, jossa etikettiä käydään läpi tarkemmin.

Kuva Sami Paldanius

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

Tällä kiinteällä laajakaistalla tuuttaat nettiin täydellä tohinalla ja yhteys toimii pätkimättä koko perheellä.

TIL AA

9 100 M

3 kk

50 M

anja TUHT koodi: ITALV I

10 M

90 * kk

anvia TI! pakk .fi/ aamo Kamp

MEILTÄ MYÖS DNA-MOBIILILIITTYMÄT PUHUMISEEN JA SURFFAILUUN!

Tämä laajakaista on saatavilla vain rajoitetulla alueella. Klikkaa anvia.fi/pakkaamo, näet saatavuuden osoitteessasi.

KAIKKI KATSOMISEN ARVOINEN ON WATSONISSA. WATSO N MAKSU T T A KAIKKI IN ANV IAN KAAPE LI-TVKOTEIH I N.

MYÖS ON TELEVISIO

YLI 20 TELEVISIOKANAVAA

LISÄÄ SISÄLTÖÄ MAKSUKANAVILLA

MAKUUNIN UUTUUSLEFFAT

Tallenna vaikka kaikki. Käytössä puolen vuoden rajaton tallennustila.

Leffoja, sarjoja, matkailua, dokumentteja, historiaa… Katsottavissa kaikilla laitteilla.

Vuokraus käy helposti nappia painamalla. Myös HD:nä.

OTA MAKSUTON ETU KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA www.anvia.fi/uusitv Watson toimii kaikkialla Suomessa, kunhan käytössäsi on kiinteä laajakaista tai wifi.

TÄLLAISTA TV:N KATSOMISEN

PITÄÄ OLLA.

* Palvelu edellyttää voimassa olevaa ktv-liittymää tai kuituliittymää. Kaapeli-tv-liittymissä palvelu on saatavissa vain alueittain, saatavuus tarkistettava erikseen. Tuhti S, M tai L 3 kk 9,90 €/kk, jonka jälkeen tilaus jatkuu 21 kk sopimushinnan mukaisesti (Tuhti S 10 M 29,90 €/kk, Tuhti M 50 M 34,90 €/kk, Tuhti L 100 M 39,90 €/kk). Sopimus peruutettavissa ensimmäisen 3 kk:n aikana. Sopimusajan jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena (Tuhti S 29,90 €/kk, Tuhti M 39,90 €/kk, Tuhti L 49,90 €/kk). Avaus 0 €. Kaapelimodeemi Cisco EPC 3825 tai kuitureititin TP-Link TL WR841ND 0 €. Etu edellyttää 24 kk:n sopimusta. Sopimusajan kokonaiskustannus 657,60–867,60 €. Etu ei koske viimeisen 6 kk:n aikana tutustumiskampanjan käyttäneitä, peruttua ja samalle asiakkaalle/samaan talouteen uudelleen tehtyä tilausta eikä määräaikaisia sopimuksia. Etuja ei voi yhdistää muihin kampanjaetuihin tai alennuksiin. Tuhti-laajakaistan nopeuden vaihteluvälit: kaapelilaajakaistassa Tuhti S (10/2) 7–11/0,8–2 M, Tuhti M (50/5) 30–50/2–5 M, Tuhti L (100/5) 70–100/2–5 M. Kuitutalouksissa Tuhti S (10/5) 7–11/2–5 M, Tuhti M (50/10) 30–50/4–10 M, Tuhti L (100/10) 70–100/4–10 M. Kampanja-aika: 1.10.2014–31.3.2015.

Vaasa: Pitkäkatu 37 | ma–pe 10–18, la 10–14 | Asiakaspalvelu: ark. 9–17 06 411 3300 | www.anvia.fi

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

Kolumni Mikko Martikkala Vyy:n hallituksen puheenjohtaja

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com. Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Puuhun kiipeilemisestä Äkki-ihastuminen uhri

Hyvä rakkauden lisensiaatti, olen hieman varttuneempi opiskelija, joka eksyi joulupäivänä paikalliseen juottolakompleksiin. Siellä, aamuyön tuntien jo kääntyessä kohti kotiinlähtöä, kiehnäsin itseäni hieman vanhempaa ja pullukampaa naisihmistä vasten, ja sainkin puhelinnumeron noin niin kuin joululahjaksi. Parin päivän päästä arvelin, että on aika hoitaa homma kotiin, ja niinpä puhuin ja pussasin. Eromme päättyi kyyneliin, sillä olimme tulkinneet toisemme väärin. Kävi ilmi, että hän oli ihastunut minuun ja suunnitteli yhteistä tulevaisuutta, vanhempien tapaamisia ja herra ties mitä. Tein parhaani saadakseni oven väliimme ja paetakseni paikalta. Miksi näin kävi? Pallo jalkaan vai naru kaulaan?

Sinä kohtasit luonnon, tuon täyttämättömien kohtujen ja pakottavien munaskuiden huudattajan ja rakkauden nälän herättäjän. Evoluutio, eli älykäs suunnittelija, on tehnyt meihin tarpeita; nälän, janon, lisääntymisen ja rakkauden. Joskus, kun joku niistä, tai kaikki yhdessä jylläävät, tulee tarve ihastua, rakastua, jakaa elämänsä jonkun toisen kanssa, kenties lisääntyä ja olla onnellinen. Helposti siinä ajatus juoksee tuollaisen unelmauroksen kohdatessaan jo hiekkalaatikolle, jossa pieni piltti on saanut suuhunsa linnunkakkaa, ja koti-isä tulee ja pelastaa. Illalla sitten katsotaan yhdessä Vain elämään viidettä kautta ja lusikoidaan Ben&Jerry’s -jäätelöä yhdellä lusikalla romanttisesti suukkosuihin, kyynelien valuessa Stigin ja Tauskin herkän, mutta rosoisen kauniin Kullii-dueton myötä. Yhteinen suomalainen unelma on saavutettu, ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Loppu. Toisaalta, vakavasti puhuen, lisuri on sitä mieltä, ettei toisen ihastuksesta tule ottaa paineita, jos ei vastakipinää ole. Teit oikein, kun et herättänyt turhia toiveita, vaan otit jalat allesi kuin mies, ja osoitit täydellisen sitoutumiskammosi jo noin

varhaisessa vaiheessa. Ja mitä syöjättäreesi tulee, niin mikäli vastapuoli ihastuu silmänräpäyksessä tanssilattialla ja haluaa kanssasi naimisiin seuraavana päivänä, niin paikalla lienee noudattaa vanhaa Lakota-intiaanien neuvoa, ”Don’t stick your dick in crazy, white man”.

Mikset sä vastaa?

Rakkauden lisuri, mitä pitäisi ajatella, kun toinen ei vastaa viesteihin vaikka on ne nähnyt? Seenzonellako?

Nykyään kun viestintävälineissä on ikävästi lisättynä ominaisuus, joka kertoo viestisi vastaanottajan nähneen viestisi, ei enää voi kiusallisia yhteydenottoja saatuaan valehdella puhelimensa unohtuneen Fabriikkiin, tai tietokoneensa hajonneen. Se on valkoisten valheiden pohjalle rakennettujen sosiaalisten suhteiden kannalta kiusallista, varsinkin kun nykyihminen, homo media socialia, haluaa viesteihinsä vastauksen välittömästi. Siksi nuo muinaisen maailman reliikit, kirjeet, menettävät suosiotaan hälyttävästi. Nehän voi jopa jättää lukematta, vastaamisesta nyt puhumattakaan. Siksipä, nyrkkisääntönä, tilanteessa jossa viesteihisi ei haluta vastata, voisi Facebook-seinälläsi yhtä hyvin lukea ”Mene, mene, tekel ufarsin”. Niille, jotka eivät ole käyneet länsimaisen kulttuurihistorian perusteita, lisuri haluaa sanoa, että teidät on punnittu ja köykäisiksi havaittu. Teidän viestejänne ei kaivata. Lopettakaa Facebook-tilinne, poistakaa Whatsappinne, Kikkinne ja Snapchattinne. Antakaa maan vyöryä päällenne ja haudata teidät. Toisaalta, ehkä viestisi vastaanottajalla on kiire. Mene tiedä, mutta jos vastausta ei kuulu, yhteisen tulevaisuuden ennuste on kohtuullisen huono. Tärkeintä on kuitenkin lopettaa viestiobsessointi ja keskittyä tervehenkisiin harrastuksiin. Voisit vaikka stalkata naapureitasi.

Perse edellä puuhun kiipeäminen on hankalaa. Olen itsekin kokeillut. Jos puuhun voi kiivetä todistetusti paremmalla tavalla etuperin, niin miksei niin toimittaisi? Ilmiö on yleispätevä monella tavalla ja monella tasolla. Kuluneella hallituskaudella on suomalaisessa koulutuspolitiikassa nähty värikkäitä irtiottoja ja villejä visioita. Monen mielestä viimeaikojen politiikan epäonnistumisen monumentti on opintotuen kaksiportaisuus. On sanomattakin selvää, että todella monilla opiskelijoilla tulee tukalat oltavat tukikuukausien käydessä vähiin. Kandidaatin tutkintoon varatun kolmen vuoden lisäksi on tarjolla ainoastaan viiden kuukauden jousto. Mitä jos tutkintoon vaadittavaa opetusta ei järjestetäkään tänä aikana? Opiskelijoiden toimeentulo on otettu koulutuspolitiikan välineeksi. Tutkintojen yhtenäistämisen ja kaksiportaisuuden edistämisen on lähdettävä tutkinnoista itsestään. Lienee niin, että ministeriössä on laskelmoitu saatavan lisää vipua tutkintojen uudistamisiin toimeentulon loppumista pelkäävistä opiskelijoista. Puuta kasvatetaan aloittamalla latvasta. Ehkä tämä tapaus on vain yksi esimerkki alkujaan kuuden puolueen hallituksen ongelmallisesta toiminnasta. Kerta toisensa jälkeen komeampien irtiottojen myötä on saatu aina omituisempia purkkaratkaisuja esille nostettuihin ongelmiin. Punaista lankaa on vaikea hahmottaa. Toki pitkäjänteisen koulutuspolitiikan tekeminen monen eri ideologian ristivedossa on todella haastavaa. Jokainen pyrkii antamaan oman mausteensa soppaan. Suuren järjestelmällisen muutoksen tekeminen vaatii aikaa enemmän kuin vaalikauden neljä vuotta. Koulutusta, sivistystä ja tiedettä pidetään laajasti tämän kansakunnan menestyksen lähteenä. Näin tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi luulisi, että toimenpiteet on tarkkaan harkittu. Puuhun pääsee kyllä halutessaan perse edellä, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Löydä uusi urasi meiltä - juuri se oikea Voit luottaa meihin työurasi kaikissa vaiheissa Järjestämme sinulle töitä joustavasti elämäntilanteesi mukaan, oletpa sitten vasta opiskelija tai jo valmistunut ammattilainen. Tarjoamme niin vakituisia, määräaikaisia kuin keikkaluonteisiakin työsuhteita. Monipuolisia työtehtäviä Pitkäaikaiset asiakassuhteemme takaavat työntekijöillemme parhaat ja monipuolisimmat uramahdollisuudet ympäri Suomen esimerkiksi toimiston, kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alan tehtävissä. Rekisteröidy hakijaksemme Löydät kaikki avoimet paikkamme verkkosivuiltamme. Rekisteröidy hakijaksi, täytä hakemus huolellisesti sekä liitä mukaan CV. Voit myös jättää avoimen hakemuksen. Hae heti!

Hyvää työtä ja tekijöitä www.staffpoint.fi

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

Ett mellanår i det Text Linn Wilhelmsson Foto Paavo Pulli, MPK

Heini Viljakainen är en av de kvinnor som rycker in i militären i början av januari. Valet var något hon övervägt länge och hon har stöd hemifrån i form av vänner och familj.

r 2014 var det rekordmånga som sökte till den frivilliga militärjänsten för kvinnor – hela 818 stycken. Det tidigare rekordet på 793 personer är från år 1995, samma år som frivillig militärtjänstgöring för kvinnor infördes i Finland. Totalt har 6000 kvinnor utbildats till reserven, varav ungefär 70 % av dem har fått ledarutbildning. Ansökningstiden går ut varje år i mars, och en av dem som har ryckt in i årets första kontingent är Heini Viljakainen från Villmanstrand.

”Ni har beordrats i aktiv tjänst” Tjugotvå-åriga Heini som numera är bosatt i St. Mickel fick sin inryckningsorder förra sommaren. Framför sig har hon nu åtminstone sex månader vid den karelska brigaden i Vekaranjärvi, ett naturligt val för henne eftersom det ligger nära båda hennes studiestad och hemstad. Heini har ändå haft några år på sig att planera sin tid i militären.

Nyttiga erfarenheter och kunskaper I skrivande stund, vilket är fyra dagar före inryckningen, säger Heini att känslorna är väldigt blandade. ”Jag är ganska spänd samtidigt som jag ser fram emot det jättemycket”. Eftersom hon inte är särskilt bekant med det militära från förr utan bara har hört historier från andra som gjort militärtjänstgöringen, så är det främst vardagsrutinerna på brigaden som känns spännande. Heinis familj och vänner har dock hela tiden stött henne i hennes val och uppmuntrat henne att söka nya livserfarenheter. ”En soldatkarriär vore inte helt otänkbar för mig, men i första hand tror jag att jag kan vänta mig få erfarenheter och kunskaper som jag har nytta av i livet och karriären.” På frågan om hon har förberett sig på något sätt svarar Heini att motion redan är en viktig del av hennes liv, men att hon försökt öva en del på gradbeteckningar. Resten tar hon då det kommer.

”Jag började fundera på saken redan i högstadiet, men då stannade det vid funderingar. Slutligen vågade jag ändå skicka in min ansökan, för jag var rätt säker på att jag skulle ångra mig nån dag om jag inte ens sökte.” Just nu är det utbildningen till medicinalofficer som intresserar mest, men Heini säger att hon vill vara öppen för alla möjligheter och inte ta besluten på förhand. Utöver det är hon beredd på att stanna åtminstone nio månader.

MPK ordnade mjukstart i Villmanstrand örsvarsutbildningsföreningen MPK erbjuder varje år närmare 1500 kurser som ökar på kunskaper som behövs i farliga situationer och undantagstillstånd. MPK ordnar bl.a. militär utbildning för reservister, säkerhetsutbildningar, ledarskapsutbildningar och kurser för kvinnor som vill bekanta sig med livet i det militära. Heini Viljakainen deltog i en av dessa kurser i augusti tillsammans med närmare 70 andra kvinnor i olika åldrar och tycker att det var ett bra sätt att få en mjukstart in i det militära liv som väntade henne i början av januari.

En helhelg i militärens tecken Kursen ordnades i Villmanstrand under ett veckoslut i augusti, vid Karkialampis skjutbana och hade främst deltagare från närnejden men också längre bort ifrån. De nya ”rekryterna” fick personlig utrustning och förflyttades med buss ut till lägerområdet. Där ordnades bl.a. skolning i hur man sätter upp halvplutonstält, vad olika handtecken och kommandon betyder, och det hölls övningar i sluten ordning och marsch. Nattetid skulle el10 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

den hållas vid liv i kaminerna och därför hade alla tält egna eldvakter. På lördagen ordnades mycket uppskattade skjutövningar, både med pistol och stormgevär och deltagarna fick utbildning i bl.a. maskering, minering,

orientering och första hjälp i skogsmiljö. På söndagen fick inbjudna gäster njuta av förbimarschen förrän alla tält togs ner och deltagarna återvände hem med en annorlunda erfarenhet i ryggsäcken.

Haasteita ja expatriaattielämää

Etelä-Afrikassa Teksti ja kuva Ville Rintala

Tuotantotaloutta pääaineenaan Vaasan yliopistossa opiskeleva Valtteri Vuorenpää vietti viime kevään harjoittelussa Etelä-Afrikassa Finpron leivissä. Harjoittelupaikka löytyi CIMO-organisaation kautta ja päätös Johannesburgiin lähtemisestä syntyi helposti. tavanomainen vaihtoehto harjoittelulle.

”Vaihdossa elää aina tietynlaisessa kuplassa” Vuorenpää löysi harjoittelupaikan CIMO:n kautta puolivuosittain hakuun tulevista Finpron paikoista. Käytännön järjestelyt oli hoidettava itse, mutta niihinkin löytyi neuvoja ja avustusta monelta taholta. Vaikka Johannesburgia pidetäänkin vaarallisena kaupunkina, ei Vuorenpäälle sattunut siellä mitään vakavaa ja asuinpaikkakin löytyi mukavan perheen luota hyvältä asuinalueelta. ”Suosittelen harjoittelua ulkomailla kyllä kaikille, jotka ovat haaveilleet työskentelystä Suomen ulkopuolella. Vaihdossa elää aina tietynlaisessa kuplassa, ja ulkomaan harjoittelussa pääseekin näkemään vähän paremmin, miltä arki tuntuu vieraassa maassa”, Vuorenpää kertoo. ”Välillä arjen keskellä saattoi koti-ikävä vaivata, mutta se on ihan normaalia ja nopeasti siitä pääsi yli. Expatriaattiverkostojen kautta löysin paljon kavereita Johannesburgissa.”

Ei todellakaan pelkkää kahvinkeittoa

spanjan Sevillassa suoritetun vaihdon jälkeen Valtteri Vuorenpäällä oli vielä kova halu ulkomaille ja Etelä-Afrikka vaikutti kiinnostavalta uudelta haasteelta, sillä se ei ollut aivan

Finpron Etelä-Afrikan toimisto oli pienehkö, vain kolmen ihmisen yksikkö. Työtehtäviä siis riitti ja Vuorenpää pääsi heti hyvin mukaan paikalliseen kulttuuriin ja työntekoon. ”Finprolla sain tehdä aikalailla kaikenlaisia työtehtäviä. Toimistorutiinien lisäksi työnkuvaani kuului mahdollisten asiakkaiden kartoittaminen paikallisille markkinoille mieliville suomalaisille yrityksille. Usein yrityksillä oli vain paikallisia myyntiedustajia, joiden

työ tapasi olla brändin edustamista, joten Finpro tarjosi yrityksille tuntemusta ja jo mahdollisia asiakkaitakin alueelta. Tämän lisäksi valtiollisena organisaationa Finpron toimenkuvaan kuului alueen tilanteesta raporttien ja selvitysten tekeminen. Kävinkin paljon esimerkiksi messuilla niin sanotusti haistelemassa tuulia ja ottamassa selvää, mikä on kuumaa alueella juuri tällä hetkellä.” Toimintatavat Finprolla olivat suomalaiset ja kyseessä on kauttaaltaan suomalainen organisaatio, joten Vuorenpäällä ei ollut juurikaan ongelmia paikalliseen businesskulttuuriin sopeutumisessa. Vaikka Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä, työelämässä toimittiin kuitenkin englanniksi, mikä sekin sopi Vuorenpäälle varsin hyvin. Yksi asia nousi kuitenkin esiin Etelä-Afrikalle tyypillisenä piirteenä. ”Tittelini oli Junior Market Analyst, joka toi uskottavuutta paikallisessa liiketoiminnassa. Etelä-Afrikassa pelkällä harjoittelijan tittelillä ei sinua välttämättä oteta kovin tosissaan, joten titteli oli hyvä olla kunnossa.”

Arvokas kokemus Vuorenpää sai harjoittelun ujutettua hyvin maisterin tutkintoonsa ja harjoittelu tukee hyvin opintoja sekä urakehitystä. Kevään ajalta tarttui mukaan myös kourallinen kontakteja monelta suunnalta, kuten esimerkiksi Vaconilta. ”Tuotantotalouden opintoihin sopii hyvin tuollainen harjoittelu, jossa pääsi syvemmin tutustumaan yritysten liiketoimintaan, ja sai tehdä oikeita alan töitä”, hän kertoo. ”Muutamia erittäin hyviä kontakteja tuli kyllä hankittua, ja saa nähdä, miten ne vielä kantavat hedelmää.”

Tavoitat opiskelijoita ja kaupunkilaisia

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 11

Yrityksiä ja yliopistoja yllytetään yhteistyöhön Tulevaisuudessa suomalaisetkin yritykset ovat entistä kansainvälisempiä ja kilpailuun tarvitaan tasokasta osaamista. Lisäksi sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Tämän vuoksi yritysten ja korkeakoulujen kannattaisi tehdä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä ja opetuksen pitäisi olla käytännönläheisempää. Tältä pohjalta palvelujaan tarjoaa me2we-yritys, joka pyrkii saattamaan yhteen akateemisen maailman osaavat tekijät ja yritysmaailman. Teksti ja kuva Anne Tastula aasasta ponnistava startup-yritys me2we tarjoaa alustan, jonka kautta yliopistojen kursseilla voidaan tehdä keksittyjen harjoitustöiden sijaan oikeita projekteja aidoille yrityksille. Yritys tarjoaa palveluaan kansainvälisesti ja lupaa opiskelijoille mahdollisuuden kurkistaa aitoihin business-maailman projekteihin ja luoda kontakteja tulevaisuutta varten. Joulukuussa me2we kutsui koolle Vaasaan yritysten, kaupungin, korkeakoulujen ja opiskelijoiden edustajia keskustelemaan erityisesti kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisestä sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä Vaasan alueella. Yrityksen perustaja Petri Tuomelan viesti korkeakouluille ja yrittäjille on, että Suomessa koulutettuja suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita ja heidän osaamistaan pitäisi osata käyttää paremmin hyödyksi paikallisissa yrityksissä. Yliopistot, yritykset ja opiskelijat saavat kaikki osansa tästä liitosta.

Paikalla olleet kansainväliset opiskelijat kertaavat tuttua tarinaa siitä, kuinka hankala on löytää väylä, jonka kautta saada yhteys yrityksiin ja kuinka hankittu tietotaito lopulta valuu Etelä-Suomeen tai pois maasta. Kaikki keskusteluun osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että kv-opiskelijoiden työllistymisessä on haasteita. ”Yritykset eivät näy yliopistolla. Suomalaisetkaan opiskelijat eivät osaa nimetä kymmentä vaasalaista yritystä”, Tuomela sanoo. Tuomela varoittaa myös akateemista maailmaa kaavoihin kangistumisesta. ”Kursseille pitäisi saada enemmän alueen pieniä ja keskisuurien yrityksiä yrittäjineen. Aidot caset tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden saada jalkaa oven väliin ja samalla näyttää alueen yrityksille korkeakoulujemme potentiaalia.” Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Helvi Riihimäen mukaan pk-yrityksillä ei välttämättä ole resursseja näkyä korkeakouluissa suurten energiayritysten tavoin. ”Pienemmät yritykset saattavat etenkin Pohjanmaalla pelätä

ottaa akateemisia opiskelijoita töihin.” Tuomela on asiasta yhtä mieltä. ”Vanhemmilla yrittäjillä ei välttämättä ole käsitystä siitä, kuinka paljon osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä kontakteja akateemikoilla olisi heille tarjota.” Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla kielitaidon puute on suurin työllistymisen este. ”Toisin kuin suurissa, monikansallisissa yrityksissä, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan suomen tai ruotsin kielen taitoa” Riihimäki tietää. Tuomelan liike-ideassa kielitaito ei jää esteeksi, koska projekteihin pyritään saamaan mukaan myös ulkomaisia korkeakouluja ja niiden opiskelijoita ja täten projektikieli ainakin tekovaiheessa on englanti. Tuomelan visio on tehdä Vaasasta yrityksensä pilottikaupunki. ”Olemme jo osoittaneet lukuisille yrityksille kuinka paljon lisäarvoa akateeminen maailma voi heille tarjota. Toivottavasti saamme mukaan alueen yrityksiä usealta eri toimialalta ja pystymme osoittamaan, että Vaasa on muutakin kuin energiaklusteri.”

Yrittäjyys veressä etri Tuomela on itse hyvä esimerkki rohkeasta yrittäjyydestä. Vaasasta valmistunut kolmekymppinen työllistyi perheyrityksessä ja perheyritysten liitossa. Pilottiprojektin onnistumisen innoittama hän päätti jättää päivätyönsä ja ottaa riskin uudella alalla ja ryhtyä startup-yrittäjäksi. ”Olen ollut nyt vuoden yrittäjänä ja mennyt vuosi on antanut minulle paljon. Vuoden aikana olen päässyt mukaan mielenkiintoisiin projekteihin ja tavannut aivan huikeita tyyppejä ympäri maailmaa. Monta asiaa on toki jouduttu oppimaan kantapään kautta, mutta niistäkin opeista on varmasti hyötyä jatkossa.” Viime kesänä Tuomela matkusti kuukauden tiiminsä kanssa vuokratulla asuntoautolla pitkin Eurooppaa tapaamassa yliopistoja, kauppakamareja ja yrittäjäjärjestöjä. Turneesta oli hyötyä, sillä kaikki 15 tavattua yliopistoa ovat jatkossa mukana verkostossa. Tuomelalla on yrittäjyys veressä. Hän kertoo olevansa varma siitä, että me2we ei jää hänen viimeiseksi yrityksekseen. ”Vaikka meille on tapahtunut paljon hyvää viime vuoden aika12 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

na, ei startup –yrittäjyys ole mitään glamouria. Tässä on eletty äärimmäisen hienoa aikaa, ja on päästy toteuttamaan omia ideoita, mutta töitä on tehty ja paljon.” Työn määrä ei ole Tuomelaa kuitenkaan puistattanut, koska hän kertoo tienneensä mihin lähti ja valmistautuneensa siihen. ”Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii uskoa omaan palveluun, koska aina on niitä, jotka sanovat, että tuo ei ole hyvä juttu. Yksittäisen henkilön kommentin perusteella ei omaa liikeideaa kannata kuopata.” Tuomela rohkaisee opiskelijoita yrittäjyyteen. ”Koulunpenkiltä on paras hetki lähteä kokeilemaan omia siipiään. Silloin on valmis verkosto ympärillä ja pudotessaan ei putoa vielä kovin korkealta. Opiskeluaikana on hyvä rakentaa verkostoa ja kehitellä omia liikeideoita. Kun hyvä tiimi on kasassa kannattaa tuote tai palvelu testata mahdollisimman nopeasti. Yrityksen kyllä ehtii perustaa tämänkin jälkeen. Vuoden päästä yrityksen perustamisesta voi sitten katsoa taaksepäin ja todeta mitä kaikkea on päässyt viimeisen vuoden aikana kokemaan ja miten oma yritys on kehittynyt sen aikana. Sen fiiliksen voi kokea vain yrittäjänä.”

Text Anne Tastula Photo Valeriia Boldosova

Helping international students gain work experience The Universities of the Vaasa Consortium of Higher Education decided to take action to help international students to integrate into the Finnish job market. This resulted in a three-year project financially supported by the City of Vaasa. The Vipis project has now come to its end, but all the positive feedback makes participants hope for a future for it. he international office at the university offers job hunting training every year for international students. The Vipis project has been a more active extension of this by connecting students and companies and offering financial support. “Most of the master students are in Vaasa for at least two years and also the summer in between. That is a good time for them to get some work experience” says Sami Ilomäki, the Vipis project coordinator. Ilomäki has been responsible for finding internship positions for the students and for the communication to the companies. “It was very effective for the companies, since the project was responsible for preselecting the candidates”, he says. Instead of the big energy companies, the project aimed more at the small and medium sized companies, even one-man firms. During three years the project has been able to provide about 50 internships, most lasting a few months. According to Ilomäki about 40% of them have resulted in a company employing the student for an extensive period. The internships were from several fields of ex-

pertise from all the universities of the consortium. Altogether the internships took place in 38 companies and the consortium sponsored 94 months of internships. “To most of the students the internship has been the first step to the Finnish labour market”, he says. “The companies also had good incentives to participate in the project. It was a good way for them to find internationally oriented highly motivated students.”

Four way street The project is beneficial for both the international students and the local companies. Like one representative of the employers, Stone Qiu Weijie from consulting company Operations Wisdom put it, “Vipis is a win-win-win-win –project, universities, students, companies and customers all win.” Weijie has been very pleased with the Vipis-project and the interns he has received through it. “This is an excellent project to unite all kinds of experience. As an employer it was good to get new energy and ideas in our team. For students who go back to stud-

ying, they have a better emphasis on what they need to study, what is needed in the labour market.” Danie Lindström, project manager from Edupower offered two internship positions in planning and implementation of marketing strategy and educational services, and one on market research for a student of environmental engineering. “We treated the interns as new employees of our company, they also took part of our training programme. It was important for us to include the interns as one of our team members”, Lindström says. The three year project has now come to its end. The collective hope is to get continuity for the project. “The idea is good, but at the moment we are looking for funding for it. This cannot be done without outside funding”, Ilomäki says. Read about the internship experience of Yashar Ahmadov from Azerbaijan at vaasanylioppilaslehti.fi.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 13

Teksti Joel Väänänen Kuva Hannes Repo

Yksi tarina itsensä markkinoinnista Työnhakua voi tehdä monella tapaa, mutta miksi tekisin itsestäni video CV:n? Monet huomasivat vuonna 2012 uutisen vaasalaisesta kylteristä, joka haki töitä kyltillä Helsingin Rautatieasemalla ja lopulta sai töitäkin omalta alalta pankista. Seuraavan kerran kuulin kaverista, kun hän oli pannut pystyyn työhaun kampanjan nimeltään #Unelmaduppi, johon kuuluvaa video CV:tä on katsottu tätä kirjoittaessani jo 4699 kertaa. ”On kaverilla pokkaa!” muistan lausahtaneeni itselleni. Nyt pääsinkin lopulta ottamaan tarkemmin selvää kaverin työhistoriasta ja uusimmasta tempauksesta. Kuka olet ja mistä tulet? ”Nimi on Julius Repo ja kotoisin olen Tuusulasta. Neljä vuotta on tullut kohta asuttua Vaasassa. Päätoimisesti olen opiskelija ja sivutoimisesti eräänlainen sekatyömies. Opiskelen maisterivaihetta. Muutamia kursseja on jäljellä ja gradu tekeillä. Pääaineenani opiskelen laskentatoimea.”

Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi ja miten sen sait? ”Ensimmäisen duunin sain noin kolmetoistavuotiaana. Toimin hukkakauran kerääjänä, jossa tehtiin maatilan töitä eri pelloilla Tuusulassa, Keravalla, Sipoossa ja Mäntsälässä. Siinä 4H–yhdistys järjesti duunia nuorille, jotka tarvitsivat kesätyötä. Vanhemmat heitti meitä pelloille duuniin, koska oltiin vielä alaikäisiä. Itselle olen kerännyt rahaa myös pulloja keräämällä. Nuorena poikana ajoin pyörällä Tuusulassa perjantain jäljiltä jääneitä pulloja yleensä lauantaiaamuisin. Ei siinä ihan tuntiliksoille päässyt, mutta 4-5€ tunnissa sai kokoon, kun oikein polki.”

Minkälainen muu työhistoriasi on? ”Kaikenlaista on tullut kyllä tehtyä. Finanssitaloja ja pankkialaakin. Isoja organisaatioita, mutta myös paljon muutakin. Näkökulmaa ja erilaista kokemusta on ollut tavoitteenanikin hankkia. Oman alan töitä on tehty, mutta aikalailla laaja-alaisesti muutakin, että työhistoriasta tulisi monipuolinen. Työtä on tullut aina tehtyä, kun siihen on ollut mahdollisuus. Mun mielestä jokainen duuni tuo aina jotain lisäoppia ja kokemusta.”

Monet ovat kuulleet ensimmäisestä tempauksestasi kyltin kanssa rautatieasemalla. Mistä idea tähän lähti? ”Se oli lopulta pitkän prosessin tulos, jota oltiin mietitty jo pitkään. Se piti aloittaa jo 2011 keväällä, mutta lopulta toteutettiin vuonna 2012. Siinä otettiin ideaa jenkeistä (kadunmiehet) ja haluttiin nimenomaan erottautua joukosta. Tarkoitus oli tehdä jotain erilaista ja jännääkin. Sen tuoma julkisuus vähän yllättikin, mutta itse en ole siihen kiinnittänyt huomiota.”

Mitä palautetta tästä sait? ”Kaikki palaute face to face on ollut hyvää ja kannustavaa. Kyllä sitä arvostetaan, kun on uskallusta ja heittäytymistä. Arvostetaan, kun moni ei uskalla itse heittäytyä samalla tavalla. Arvostetaan itsensä likoon laittamista.”

Mitä tulee mieleen sanasta työnhaku? ”Sen voi ottaa pakollisena pahana tai oman paikan löytämisenä. Ne työt mitä saa niin ansaitseekin. Ne mitä ei saa, niin ehkä niitä ei edes lopulta kuulukaan saada. Opis14 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

kelijalle kevään työnhakurumba on kyllä aikamoista sirkusta. Itse olen välttänyt nettihakemuksia, koska ne eivät ole koskaan tuottaneet kunnollisia tuloksia. Nettilomakkeiden täyttäminen on ehkä hieman ongelmallista. Toki olen joutunut täyttämään lomakkeita joka tapauksessa, mutta niillä lähinnä seulotaan porukkaa erilaisilla sanahauilla, jotka ei anna tilaa erottautumiselle ehkä riittävästi. Ymmärrän kyllä niiden logiikan ja käyttötarkoitukset, sillä aikaresurssit yrityksissäkin ovat tiukalla.”

Uusin tempauksesi työnhakuun on video CV:n tekeminen. Mistä idea siihen tuli ja mitä sillä kampanjalla haetaan? ”Kampanjahan on nimeltään #Unelmaduppi, johon liittyen tehtiin kyseinen video. Siinä haluttiin tehdä itsestä video CV, joka olisi hauska, ehkä hieman raflaava, mutta ei yliampuva. Tarkoituksena oli tehdä erilainen videotyyppinen esittely itsestä, joka mahtuisi kahteen, kolmeen minuuttiin. Mä halusin näyttää itsestäni erilaisen tavan tehdä asioita ja herättää huomiota. Olen kaveri, joka tekee mielellään uusia asioita, enkä halua tehdä vaan samoja asioita kuin muutkin. ” ”Muutamia suomenkielisiä on ollut aikaisemminkin, mutta video CV:t ei ole vielä suuresti yleistynyt Suomessa. Yhdessä työhaastattelussa olen sen kautta ollut. Tämän tyylinen tarinankerronnan ja viestinnän puoli verkossa onkin tässä unelmaduuni-kampanjassa tavoitteena.”

Työnhaku on monille hankalaa ja inhottavaa, mutta miten koet sitä tarjoavat yritykset. Onko vikaa myös yritysten tavassa rekrytoida?

rakentaa siellä henkilöprofiilia, imagoa ja luoda omaa henkilöbrändiä. Mulle se sopii, sillä tarkotus on pitää jalat maassa siinäkin, vaikka sen vois lyödä tosi överiksikin. Sen saat mitä näät, on ohjenuorana siinä.”

”Moni kauhulla odottaa taas kevään hakurumbaa, mutta mulla ei ole negatiivista tai yltiöpositiivista sanottavaa kevään hakuihin. Monilla on kyllä syystäkin turhautumista anonyymeihin lomakkeisiin. Ongelma on ennen kaikkea kuluneissa käyttäytymistavoissa. Pitäisi siirtyä vähän pois sieltä lomakkeista.”

Syksyllä on vietetty taas eräänlaista startuphuumaa ja ekonomiyrittäjyyskin on ollut pinnalla. Millä mielellä olet seurannut tätä hehkutusta?

Mitä mieltä olet itsensä brändäyksestä ja somen vaikutuksesta työnhakuun? ”Itselle Linked In ja muu some on luonnollista ja tunnen osaavani toimia siellä. Niillähän sä pystyt just erottautumaan. Kuitenkaan Somessa ei oo välttämättä kaikki rekrytoijat, jolloin useat kanavat tulee olla käytössä. Mun oli tosi helppo rakentaa #Unelmaduppi -kamppis sinne. Omaa Linked In -profiilia on tarkoitus rakentaa ja kehittää jatkossa vielä uuteen uskoon. #Unelmaduppi videonkin ideana on toimia vetonaulana, joka ohjaa ihmisiä blogiin. Tarkoituksena on

”Itse perustin syyskuussa oman toiminimen, vaikka se ei nyt ihan startup olekaan. Yrityksen toimiala on laaja, mutta vielä toistaiseksi toiminta, josta mulle on maksettu, on liittynyt näihin toiminnallisen valmennuksen liikuntakeikkoihin. Ekonomiyrittäjyys on laajasti ja yleisesti mahtava homma. Hyvä, että yrittäjyydessä on tällä hetkellä hyvä kaiku. Enemmänkin voisi olla positiivisuutta ja uskallusta yrittäjyyteen. Sillä me tämä Suomi saadaan aidosti nousuun.” ”Tulevaisuudessa haluaisin päästä hyödyntämään opiskeluissa saatua osaamista. En ehkä suoraan ja ainoastaan suuntautuisi laskentatoimen tehtäviin. Urheilu tulee olla sivutoimihomma, koska en halua menettää hyvää harrastusta ainakaan vielä. Sisällönmarkkinointi ja

tarinanluonti on mulle lähempänä unelmaduunia. Tässä vaiheessa kuitenkin vielä mieli avoimena ja kaikki ovet auki. Tarkoitus on kehittää itseä mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti, koska nykymaailmassa on vaikeaa päättää tai laittaa lukkoon mihin tulevaisuudessa työllistyy.” ”Koitan kaikkea miettiä tulevaisuuden suhteen. Mikä voisi olla tulevaisuuden juttu. Suoralta kädeltä en pysty nostamaan yhtä asiaa esiin. Yritetään olla hereillä ja ajan tasalla tulevaisuuden suhteen. Elämä kuljettaa sinne, mihin pitääkin mennä.”

Mikä eläin olisit, jos saisit valita ja miten se kuvaa sinua ihmisenä ja työntekijänä? ”Leijona. Samanlainen harja (pitkä tukka) ja ehkä vähän käyttäydynkin kuin leijona. Pystyn ottamaan johtajuutta, näyttää suuntaa, mutta voin olla myös äkkipikainen.” En tiedä muista, mutta itse haluaisin Juliuksen omaksi työkaverikseni. Ihailtavaa rohkeutta ja innostumista näin pimeässä ja harmaassa talvessa. Energiaa, mitä varmasti monissa Suomen kahvihuoneissa tarvittaisiin.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 15

opiskelijat kaipaavat muutakin vapaa-ajan toimintaa. Liikuntatutoroinnin jatkamisen ja kehittämisen koen myös tärkeäksi. Tulevana vuonna yritän saada mahdollisimman monia kiinnostumaan ylioppilaskunnan toiminnasta ja saamaan heidät myös mukaan järjestämään ja ideoimaan tapahtumia. Kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunnasta se omakin kiinnostus lähti, joten mikseivät muutkin innostuisi osallistumaan toimintaan.

Klaus-Erik Heimonen 1. Olen alkujaan Helsingistä ja rakkaan Vaasan olen löytänyt vuonna 2013. Ikää kertynyt 21 vuotta ja pääaineena luen tuotantotaloutta ja sivuaineena laskentatoimea ja rahoitusta. 2. Tehtäväni tulee vuoden 2015 hallituksessa olemaan kulttuuri- ja tiedotusvastaava. Näin ollen työkuvani sisältää jäsentiedotuksesta huolehtimisen, kulttuuritapahtuminen ideoimisen ja tapahtuminen järjestämisen.

Kuvat Sami Paldanius

Hallitus esittäytyy 1. Kuka olet? 2. Mikä on tehtäväsi hallituksessa ja mitä se pitää sisällään? 3. Miten päädyit hallitukseen? Mikä on taustasi luottamustoimissa? 4. Mitä pidät hallituksen tärkeimpänä tehtävänä tänä vuonna? Miten aiot edistää sitä? 5. Mikä on oman sektorisi tärkein ajettava asia tulevana vuonna? Mitä suunnitelmia sinulla on sen suhteen?

Mikko Martikkala 1. Olen Mikko Martikkala, 24-vuotias Joensuulainen toisen vuoden taloustieteen pääaineopiskelija. 2. Toimin hallituksen puheenjohtajana. Vastuullani on ylioppilaskunnan johtaminen, Vaasan opiskelijoiden edun valvominen ja ylioppilaskunnan edustaminen tärkeimmissä toimielimissä ja tärkeimpiin sidosryhmiin. Käytännössä vastaan edustajistolle kaikesta, mitä hallitus tekee. Teen tiivistä yhteistyötä oman hallituksen, edustajiston puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa. 3. Olin vuoden 2014 hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava. Vuoden aikana olen oppinut ja kehittynyt paljon. Tykästyin vuoden aikana toimintaan sen verran paljon, että olisi ollut haaskuuta olla käyttämättä tilaisuutta. Taustaryhmäni on suurin poliittinen ryhmä Vaasan Kampusporvarit.

een kansanedustajiin, löytää yhteinen sävel alueen muiden opiskelijatoimijoiden kanssa ja oltava kokoamme suurempi vaikuttaja. Tunnen opiskelijajärjestökentän hyvin, joten verkot ovat jo vesillä. Johdan strategiaprosessia ensi vuonna. Voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö tekee projektista varsin mielenkiintoisen. Haluan avoimessa ja osallistavassa prosessissa löytää koko ylioppilaskunnalle suunnan, johon voidaan yksissä tuumin sitoutua. Ei urakalla, vaan porukalla.

Emmi Ketola 1. Ikä 24 vuotta, kotoisin Pietarsaaresta. Olen neljännen vuoden ruotsinopiskelija, aloitin opinnot syksyllä 2011. Humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuin keväällä, ja nyt syksyllä 2014 jatkoin KEYmaisteriohjelmassa pääaineena ruotsin kieli.

4. Hallituksemme saa ylioppilaskunnan mainiossa kunnossa luotsattavaksi – kiitos aikaisempien hallitusten hyvän työn. Ylioppilaskunnissa toiminta notkahtaa keskimääräisesti 7-10 vuoden syklissä. Uudella strategialla on pyrittävä varmistamaan, ettei vastaavaa enää koeta. Korkeakoulukentän myllerryksessä ja eduskuntavaalivuonna on varmistettava Vaasan opiskelijoiden etu.

2. Toimin hallituksessa vapaa-aikavastaavana, eli tehtäviini kuuluu tapahtumien ja erilaisten aktiviteettien järjestäminen, käytännössä siis VYY:n bileiden sekä joidenkin liikuntatapahtumien järjestäminen. Lisäksi olen mukana järjestämässä yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa Opiskelijan Vaasan yhteisiä tapahtumia kuten esimerkiksi Fastlaskiaista. Liikuntatutorointi tulee myös olemaan vastuullani yhdessä kulttuuri- ja tiedotusvastaavan kanssa.

5. Sidosryhmäyhteistyössä on luotava hyvät suhteet uusiin valittaviin alu-

3. Ylioppilaskunnan hallitukseen hakemista olen miettinyt jo useamman

16 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

vuoden, ja nyt aika tuntui sopivalta. Kaksi vuotta olen ollut mukana kieltenopiskelijoiden ainejärjestö Övertäjät Ry:n hallituksessa, ensimmäisen kauden toimin varapuheenjohtajana ja nyt tämän vuoden olen häärinyt puheenjohtajana. Tuntui luontevalta hakea ainejärjestötoiminnan jälkeen ylioppilaskunnan hallitukseen, kun intoa tekemiseen ja järjestämiseen vielä löytyy. Viime syksynä toimin myös tutorkouluttajana, joten VYY:n toiminta tuli tutuksi myös silloin. Olen myös toiminut edaattorina viimeisen edustajistokauden Hallinnoivien Humaanien riveissä. Parin vuoden ajan olen käynyt kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunnan kokouksissa, joten kiinnostus KuVa-sektorin toimintaan on herännyt jo tuona aikana. 4. Hallituksen tärkein tehtävä on tietenkin ajaa opiskelijoidemme etuja. Myös tasa-arvoisuus on mielestäni tärkeää. Toivoisinkin opiskelijoiden osallistuvan enemmän ylioppilaskunnan toimintaan, joten omalta osaltani haluaisin järjestää monipuolisesti tapahtumia niin, että jokaiselle löytyisi jotain mielekästä tekemistä. Liikuntapalvelut ovat siirtyneet yliopiston hoidettaviksi, mutta silti sillä saralla on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi liikuntatutorointi lähti hyvin käyntiin viime vuonna, joten nyt on tärkeää jatkaa ja kehittää sitä. 5. Kuten edellä mainitsinkin, monipuolisten tapahtumien järjestäminen on tärkeää. Bileitä toki järjestetään, mutta

3. Hallitukseen päätymiseen on vaikuttanut niin kiinnostus ylioppilaskunnan toimintaan liittyviin tehtäviin kuin asioihin vaikuttamiseen. Mielenkiintoni kasvoi tutor –kauden aikana, ja sain tuolloin rohkeutta hakea kyseiseen tehtävään. Hallituksessa pääsen vaikuttamaan ja koen, että minulla on paljon annettavaa yliopistolle. 4. Tulevan vuoden hallituksen tehtävistä jokainen on tärkeä omalta osaltaan, mutta koen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä paljon puhutun tiedottamisen ja sen kehittämisen. Edistämiseen on paljon ideoita, ja saa nähdä, mitkä niistä saavat tuulta siipiensä alle. 5. Oman tiedotus -sektorin tärkeimpänä tehtävänä näkisin seuraavana vuonna tiedotuksen kehittämisen vieläkin pidemmälle, ja sen avulla saavutettavan laajemman jäsenistön. Myös www-sivujen uudistaminen englanniksi ja helppokäyttöisyyden takaaminen edesauttaa tiedottamista. Kulttuuritarjonnan kehittäminen ja tapahtumien tarjonnan tuonti opiskelijoille on myös tärkeää.

Aleksi Koivisto 1. Olen 20-vuotias hallintotieteilijä ja toisen vuoden julkisoikeuden pääaineopiskelija Ähtäristä. 2. Toimin hallituksen edunvalvontatiimissä työelämä- ja sosiaalipoliittisena vastaavana. Minulle kuuluvat työelämäyhteistyö, liikuntaedunvalvonta ja opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät edunvalvonnalliset tehtävät. 3. Nuorestä iästä huolimatta minulle on kerääntynyt jo monipuolista järjestökokemusta niin kuntapolitiikasta kuin valtakunnallisista nuoriso- ja opiskelijajärjestöistäkin. Viime vuoden toiminta Hallinnoijat ry:n hallituksessa ja Keskeisten edaattorina sytyttivät kipinän myös yliopistopolitiikkaan. 4. Edellisten hallitusten kaudet ovat olleet hyvin samanlaisia, ja ne eivät ole sisältäneet suurempia uudistuksia. Nyt meidän on aika uskaltaa uudistuksia ja hakea uusia yhteistyömahdollisuuksia

niin kuntayhteistyöllä, työelämäyhteistyöllä kuin Vaasan korkeakoulujen keskeisellä yhteistyölläkin. Tehdään rohkeita kokeiluja, vakautetaan taloutta, kehitetään kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita ja harjoitetaan rautaista edunvalvontaa. Joulukuussa 2015 haluan kertoa edustajistolle, että tämä hallitus sai aikaan jotain konkreettista. 5. Käynnistän ja suunnittelen ylioppilaskuntamme työelämäedunvalvonnallista toimintaa. Tavoite on ideoida ja löytää uusia kanavia ja keinoja tehdä työelämäyhteistyötä kampuksemme ay-järjestöjen ja tulevien työnantajien kanssa. Liikuntaedunvalvonnan puolella teen yhteistyötä yliopiston ja Vaasan kaupungin liikuntatoimen ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton suuntaan. Me opiskelijat tarvitsemme yliopistolta suurempia taloudellisia resursseja yliopistoliikunnan järjestelyihin ja Vaasan kaupungilta meidän on saatava enemmän liikuntavuoroja- ja tiloja. Lisäksi tulen selvittämään mahdollisuuksia Vaasan korkeakoulujen väliseen liikuntayhteistyöhön ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseen liikuntatoimintaan. Opiskelijaterveyden eteen teen töitä edustaen meitä opiskelijoita useissa yliopiston työryhmissä. Tavoitteeni on olla takaamassa, että opiskelijoilla on mahdollisuus laadukkaisiin matalan kynnyksen terveyspalveluihin ja että niistä tiedotetaan hyvin. Lisäksi yhteistyö YTHS:n kanssa ja sen tulevaisuuteen vaikuttaminen yhdessä valtakunnallisen y-liikkeen kanssa ovat asialistallani ensi vuonna. Paljon on töitä ja ideoita, mutta niin on intoakin.

Matias Joensuu 1. Nimi on Matias Joensuu ja kotoisin olen Alajärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Viimeiset 6 vuotta olen asunut vähän ympäri Suomea, ja tällä hetkellä asustelen Vaasassa tyttökaverin ja 5-v tyttäremme kanssa. Opiskelen rahoitusta maisterivaiheessa, ja saan loput kurssini suoritettua kevään aikana. ”Lempiharrastukseni” on maratonjuoksu. 2. Tulen toimimaan yrityssuhdevastaavana. Kuten nimike antaa jo vihjettä, vastaan ja ylläpidän ylioppilaskunnan yrityssuhteita

Vaasan seudulla toimiviin yrityksiin. Tehtäväni laajenee lisäksi ns. talousvastaavan rooliin, minkä sisällöstä saan tietää itsekin tarkemmin vasta vuoden alussa. 3. Olen viimeisien vuosien aikana hoitanut joitakin eri luottamustoimia. Tämän hetkisiä toimia on VYY:n pankkineuvottelukunnan talousvastaavan pesti sekä Kestävyysurheilijat ry:n varapuheenjohtajuus ja talousvastaavan pesti. Olen tähän mennessä opiskellut hyvin intensiivisesti sekä työskennellyt samalla, mutta nyt edessä on opiskelullisesti rauhallisempi kevät, sekä työni päättyy vuoden loppuun, niin tämän johdosta hakeuduin VYY:n hallitukseen. Lisäksi tietenkin on kova halu toimia tämän kaltaisessa järjestötoiminnassa ja vaikuttaa asioihin. 4. Mielestäni tärkeää on ensinnäkin hoitaa aktiivisesti ja menestyksekkäästi kaikki edustajiston hallitukselle ”määräämät” tehtävät. Eritellympiä asioita ovat opiskelijayhteisölle järjestettävän toiminnan ja tapahtumien lisääminen, sekä tämän toiminnan aktiivinen mainostaminen. Tärkeää on saada kaikki opiskelijat tietoiseksi kaikista heidän mahdollisuuksistaan osana yhteisöä. Omalta osaltani tulen edistämään sitä kovalla aktiivisuudellani (vilkkaudellani) ja monilla uusilla ideoilla, mitkä eivät yleensä ole kovin vaatimattomia. 5. Oman sektorini tärkeimmäksi asiaksi tulee olemaan uusien yrityssuhteiden luonti, mitkä hyödyttävät mahdollisimman paljon opiskelijoita ja ylioppilaskuntaa. Tällaisia hyötyjä ovat mahdolliset alennukset ja muut etuudet eri liikkeissä ja vaikkapa liikuntapalveluista. Tavoitteena on myös suoran ”sponsorirahan” lisääminen. Erittäin tärkeää on myös saada järjestettyä opiskelijoiden ja työnantajien välisiä tapahtumia ja tapaamisia, jotka tulevat edistämään työllistymistä Vaasan seudulle.

Jari Rantala 1. Nimeni on Jari Rantala. Kotoisin olen Köyliöstä, joka sijaitsee Satakunnassa. Ikää on 22 vuotta ja opinnoissa olen toisella vuodella. Opiskelen kauppatieteitä, pääaineeni on taloustiede.

2. Tehtäväni on olla tulevan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava. 3. Olin miettinyt hallitukseen hakemista jo aikaisemmin ja olin harkinnut ensi vuonna ehdolle asettumista, kun minulta sitten tultiin kysymään kiinnostaisiko lähteä jo nyt tulevaan hallitukseen. Tartuin tilaisuuteen ja tässä ollaan. VYY:n kautta minulla on kokemusta luottamustoimista tutoroinnista. Lukio- ja yläasteaikoinani olin oppilaskuntatoiminnassa mukana. 4. Tuleva vuosi on vaalivuosi, joten katson että hallituksen tärkein tehtävä on pitää ääntä ja opiskelijan asiaa esillä parhaan kykynsä mukaan. 5. Omalla sektorillani seuraan tarkasti ensi vuonna keskustelua korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä, kun taas täällä Vaasassa Kielipalveluiden organisaatiomuutos kiinnittää huomioni. Rakenneuudistuskeskustelussa haluan pitää ylioppilaskuntamme puolta parhaan kykyni mukaan ja Kielipalveluiden suhteen pyrin vaikuttamaan palveluiden saatavuuden parantamiseen.

Matilda Vähäkangas 1. Matilda Vähäkangas. Ikää 24 vuotta. Kotoisin pääkaupunkiseudulta. Opiskelen kauppatieteellisessä tiedekunnassa talousoikeutta. 2. Toimin edunvalvontasektorilla hallituksen kansainvälisten asioiden vastaavana ja lisäksi hoidan sosiaalipoliittista puolta yhdessä Aleksin kanssa. Sosiaalipoliittisella puolella vastuualueeseeni kuuluu asuminen ja toimeentulo. 3. Olen ollut koko opiskeluaikani mukana järjestötoiminnassa. Kansainväliset asiat ovat tulleet tutuksi Erasmus Student Networkin kautta niin Vaasan paikallisen jaoston kuin ESN Finlandin hallituksen kautta. VYY:n toiminta on tullut tutuksi kv-tutorvastaavan ja vuosijuhlavastaavan pestien kautta, lisäksi olen ollut edustajistossa, jossa todellinen toimiaikani on jäänyt toivottua lyhyemmäksi päällekkäisistä VYY:n hommista johtuen.. Päätin hakea hallitukseen, koska hakeminen on pyörinyt mielessäni jo muutaman vuoden ajan, rakastan uusia haasteita ja muutaman vuoden päästä olisi jo liian myöhäistä ;) 4. Tärkein tehtävä on edustaa opiskelijoitamme ja varmistaa, että heille tarjottavat palvelut niin VYY:n kuin ulkoisten tarjoajien kautta ovat laadukkaita. Erittäin tärkeää on myös että kommunikaatio hallituksen ja opiskelijoiden, hallituksen ja yliopiston sekä hallituksen ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä toimii saumattomasti. 5. Edunvalvonta sektorin nimi kertoo mielestäni tärkeimmän tehtävän eli opiskelijoiden edunvalvonta. Kv-puolella haluan ensimmäiseksi tavata yliopiston kv-yksikköä ja tiivistää yhteistyötä heidän kanssaan. Minulle tärkeää on saada kv-opiskelijat tuntemaan olevansa osa opiskelijayhteisöämme, eli yrittää yhdessä esimerkiksi KuVa-sektorin kanssa miettiä kuinka saataisiin kv-opiskelijatkin osallistumaan tapahtumiimme. SoPo puolella minusta on ehdottoman tärkeää pysyä mukana tämän hetken ”kuumissa keskusteluissa” esimerkiksi YTHS:ää ja VOAS:ia koskien. Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 17

Isostakyröstä maailmalle - Kyrö Distillery Company Teksti ja kuvat Janne Kalluinen

Kaikki sai alkunsa 10. toukokuuta 2012, kun miehet pitivät toisilleen viski-tastingia. Tasting-valikoimassa mukana ollut rukiista tehty tuontiviski sai miehet yllättymään hyvällä maullaan. Asiaa alettiin puida - missäpä muuallakaan kuin saunan lauteilla: miksei tätä valmisteta Suomessa, rukiin luvatussa maassa? Tasan vuoden kuluttua samaiset velikullat tekivät ensimmäiset koetislauksensa omasta ruisviskistään. Vajaata vuotta myöhemmin entisessä isokyröläisessä meijerissä tislattiin viskiä ja giniä. islaamo aloitti toimintansa 2013 entisen Kyrönmaan osuusmeijerin tiloissa. Ennen kuin Kyrön viskejä on saatu Alkon hyllyihin, on töitä tehty tuntitolkulla. ”Paljon tehtiin töitä ennen kuin homma polkaistiin kunnolla käyntiin: laskelmia, neuvotteluja, maistelua, remonttia. Marraskuussa alkoi entisen meijerin 4,5 kuukauden remontointi. Huhtikuussa 2014 avasimme Helsingissä pariksi kuukaudeksi salakapakkatyyppisen pop-up -ravintolan, joka kantoi nimeä Kyrönmaan matkailun edistämiskeskus, jossa tarjottiin tislaamon omia tuotteita. Näin saimme näkyvyyttä jo ennen tuotteidemme varsinaista kuluttajille suunnattua lanseerausta. Nykyisin samanniminen ravintola palvelee tislaamon yhteydessä”, kertoo Miko Heinilä, yksi Kyrö Distillery Companyn perustajajäsenistä.

18 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

Liiketoimintaa laajentamaan Kyrö Distillery Companyn tuoteperheessä on neljää eri väkevää juomaa: Juuri ja Raaka ovat ruispohjaisia viskitisleitä, Napue sekä Koskue ovat ginejä höystettynä perinteisillä suomalaisilla mauilla. Tuotteiden nimiin yhdistyy paikallisuus ja suomalaisuus. ”Napue on nimetty Isossakyrössä sijaitsevan Napuen kylän mukaan, jossa käytiin Suuren Pohjan sodan yksi verisimmistä taisteluista vuonna 1714. Koskue on taas kylä Jalasjärvellä”, Heinilä luettelee ja jatkaa: ”Juuri puolestaan viittaa ruisleivän valmistuksessa oleelliseen taikinajuureen, siinä missä Raa’alla viitataan puolestaan tynnyrivahvuiseen juomaan. Pullojen etikettien designiin on haettu pohjoismaisia elementtejä.” Etikettejä voi tällä hetkellä ihailla kymmenissä Alkois-

sa ja arviolta 50–100 ravintolassa kautta maan myyntipaikkojen lisääntyessä tasaisesti. Suomen kaltaisessa maassa suoritus on hieno alalla, joka on liiketoiminnan aloista säännellyin. ”On totta, että suomalainen säännösviidakko on ollut meille suuri haaste. Virastot itsessään eivät ole olleet meille hankalia, itse asiassa päinvastoin. Valvirassa esimerkiksi ihmiset ovat osaavia ja auttavaisia, mutta hekään eivät voi mitään tiukalle lainsäädännölle. Pyrimme kuitenkin kääntämään haasteet eduksemme. Saimme muun muassa #viskigaten myötä osaksemme paljon julkisuutta reagoimalla asiaan sosiaalisessa mediassa. Valmistimme myös pienen erän #-nimistä viskitislettä”, Heinilä naurahtaa.

Brändi Viiden hengen yritys on brändännyt itseään huolellisesti alusta alkaen. Kaikesta huokuu, että hommaa tehdään tosissaan ja rakkaudella, mutta poikamainen pilke silmäkulmassa. Siitä kertoo tislaamon ravintolan seinää koristava taulu, jossa perustajajäsenet juoksevat kesäisellä ruispellolla ilman vaatetusta. Viski perinteisesti yhdistetään vanhoihin sikaria polttaviin patruunoihin ja nahkasohviin, mutta tätä vaikutelmaa on pyritty nimenomaan poistamaan. ”Teemme työtämme tosissamme, mutta sopivasti kieli poskella, kenties se huokuu myös ulospäin. Tuotteitamme olemme pyrkineet suuntaamaan paitsi nuoremmille, myös naisille. Viski on erinomainen pohja drinkkeihin,

vaikka niin ei usein ajatella. Olemme myös pyrkineet edistämään ”drink responsibly” -ajattelua. Markkinoimme ravintolaamme ”tule parille”-hengessä – ”vedä perseet” -mentaliteetin sijaan.”

Ovet auki ulkomaille Isokyröläistislaamo on saanut toiminnastaan hyvää palautetta eikä ihme: tuotteet ja brändi ovat kunnossa. Se helpottaa, kun Isokyröä tislataan maailmankartalle. ”Onnistumiset ovat nostattaneet omaakin fiilistä. Liiketoimintaa käydään ulkomailla jo nyt, mutta sen laajuutta tullaan kasvattamaan lähitulevaisuutta. Olemme pienin askelin aloittaneet maailmanvaltauksemme Euroopassa ja Aasiassa. In rye we trust”, Heinilä virnistää.

Kuva Kyrö Distiller Company

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 19

Kääntäjän tärkein työkalu: täysinäinen kirjahylly.

Teksti ja kuva Anne Tastula

Pakosta piirrettyjä Kaikki yrittäjät eivät ole toimessaan vapaaehtoisesti. Pakkoyrittäjyys on tilanne, jossa yrittäjänä toimiminen on henkilön ainoa vaihtoehto hankkia elanto omalla alallaan. Englannin kääntämistä ja tulkkausta opiskellut Jukka Jaatinen aloitti työnhaun vain huomatakseen, että häneltä vaadittiin työntekoon oma toiminimi. yypillinen pakkoyrittäjä on luovan alan ammattilainen, kuten muusikko, toimittaja tai näyttelijä, mutta heitä on entistä enemmän muillakin aloilla. ”Voi sanoa, että aloitin pakkoyrittäjänä, sittemmin olen kasvanut yrittäjäksi”, miettii nyt vuosikymmenen kääntäjänä ja yrittäjänä toiminut Jukka Jaatinen. Muuttaessaan Kouvolasta Vaasaan Jaatinen ryhtyi soittelemaan paikallisiin käännöstoimistoihin kyselläkseen töitä. Kävi ilmi, että firmat olivat yhden hengen käännöstoimistoja, joilla ei ollut mahdollisuuksia palkata ulkopuolisia. Lopulta töitä löytyi kääntäjien sähköpostilistan kautta, toiselta freelancerilta, mutta palkanmaksun vaatimuksena oli oma toiminimi. ”Kysyin jostain virastosta neuvoa toiminimen perustamiseen. Sieltä sanottiin, että täytä tämä paperi ja maksa tämä maksu, muuta tukea ei oikeastaan ollut saatavilla. Opiskelujenkaan kautta ei ollut tarjolla mitään yrittäjyyskurssia. Vasta myöhemmin sain kuulla, että minulla olisi ollut mahdollisuus hakea esimerkiksi starttirahaa.” ”Menin niin sanotusti takapuoli edellä puuhun. Alussa tuli hirveästi rahaa ja mietin, mikseivät kaikki ole yrittäjiä! Olin unohtanut maksaa yrittäjien eläkemaksut 20 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

ja ennakkoverotkin oli maksamatta. Sitten kun tuli 3500 euron lasku, ei sitä rahaa niin paljon jäänytkään.”

Marginaalin marginaalissa Av-kääntäjille ei käytännössä ole Suomessa olemassa vakinaisia työpaikkoja. Ne vähät, joita on ollut, ulkoistetaan toiminimille tai opiskelijoille. Akateemisesti koulutettujen ammattilaisten käyttämättä jättäminen ja halvemmalla tekeminen näkyvät suoraan kuluttajille. ”Esimerkiksi tänään television tekstityksessä tuli vastaan sana ´randomisoi´. Tämä on suomen kielen tasoa, mitä sinne päästetään”, Jaatinen kommentoi. Jaatinen tekee pääasiassa av-käännöksiä suomentaen japanilaisia animaatiosarjoja, mutta on tehnyt sen rinnalla myös asiatekstikäännöksiä ja tulkkausta. ”Leipä on niin kapea, että on pakko tehdä kaikkea.” ”Pakkoyrittäjyys minun kohdallani tarkoittaa sitä, että olen urani huipulla tässä ja nyt, tehdessäni bulkkitavaraa televisioon, etenemismahdollisuuksia ei oikeastaan ole. Silloin tällöin pääsen tekemään käännöksiä elokuviin.” Käännösalalla kuohuu, av-kääntäjien työehtosopimuksesta käydään neuvotteluja jo viidettä vuotta ja työpaikkojen puutteen lisäksi freelancereina toimivien

ammattilaisten tuntipalkka saattaa jäädä jopa alle viiden euron. ”Minulla on se hyvä puoli, että kuulun kääntäjien marginaaliin, av-kääntäjiin ja niiden sisällä vielä marginaaliin, koska teen etupäässä dubbauksia. Tekstittäjiä Suomesta löytyy useampi sata, mutta dubbauksien tekijöitä vain muutama kymmenen. Tässä tilanteessa pystyn jonkin verran vaikuttamaan hinnoitteluuni”, Jaatinen kertoo. Kantapään kautta yrittäjäksi kasvanut Jaatinen on nykyisellään tyytyväinen työtilanteeseensa, vaikka yrittäjänä häneltä puuttuvat palkansaajan edut, kuten palkalliset kesälomat, sairaslomat ja työterveyshuolto. ”Olen tehnyt vuosikymmenen ajan töitä oman itseni herrana, en tiedä, olisiko minusta enää kahdeksasta neljään –tyyppisiin töihin. Ainut mitä kaipaan, ovat palkalliset lomat. Jos haluan lomailla vaikka kuukauden, niin käytännössä minun on tehtävä tuplasti töitä seuraava kuukausi.” Töitä Jaatisella on riittänyt, jopa liiaksi asti. Alihankintatöistä maksetaan sen verran, että sillä pärjää. ”Nyt olen siinä asemassa, että voin työllistää myös muita freelancereita. Meillä on käännöstoimisto opiskelijakavereiden kanssa ja reilun kaupan hengessä pyrimme maksamaan tekijöille pikkuisen paremmin kuin kansainväliset käännöstoimistot maksavat.”

Vaasa Entrepreneurship Society – Mikä, kenelle ja miksi? Vaasaan on ilmestynyt opiskelijarintamalle uusi toimija. Tammikuussa 2015 perustettu Vaasa Entrenpreneurship Society, tuttavallisemmin VaasaES tai VES edistää Vaasan seudun korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyttä. Ilmiö ei ole kuitenkaan ominaista ainoastaan Vaasalle, vaan ES-verkostoja on jo kaikissa muissakin merkittävissä opiskelukaupungeissa. Mitä nämä ES-verkostot sitten ovat ja mitä VES haluaa tehdä Vaasassa? Teksti Ossi Cavén ntrepreneurship Society – verkostojen perimmäinen tarkoitus on tarjota opiskelijoille tukea kaikessa yrittäjyyteen liittyvässä. ES:t tarjoavat jäsenilleen tilaisuuksia verkostoitua, kehittää osaamistaan, sekä tuovat esille menestyvien yrittäjien tarinoita. Varsinainen tapahtumatarjonta vaihtelee eri kaupunkien välillä, mutta erilaiset puhujatapatumat, paneelikeskustelut ja seminaarit muodostavat yhden merkittävän osa-alueen ES-verkostojen toiminnasta. Tämän lisäksi tarjolla on erilaisia vapaamuotoisia tapahtumia, joihin yrittäjyydestä kiinnostuneet ihmiset kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä, syömään ja juomaan sekä vaikka keskustelemaan omassa päässä pyörivistä liikeideoista. Verkostot pyrkivät tarjoamaan jäsenilleen kiinnostavien ja innostavien tarinoiden lisäksi myös koulutuksia, jotka kehittävät heille tärkeitä taitoja aina pe-

HORECA

KAUPPA

HYVINVOINTI

lisuunnittelusta vaikka 3D-tulostukseen. Myös erilaiset Case-kilpailut sekä vierailut muiden paikkakuntien ES-verkostojen järjestämiin tapahtumiin kuuluvat tapahtumatarjontaan. Osalla paikkakunnista tapahtumat järjestetään ES:n omissa tiloissa, osalla milloin missäkin. Osa järjestöistä tarjoaa myös omia tilojaan jäsenistön käyttöön ideoiden edelleen viemiseksi ja osa tarjoaa myös omaa kiihdyttämötoimintaa. Pohjimmaisin tarkoitus tässä kaikessa on saada yrittäjyydestä innostuneet, erilaiset ihmiset tutustumaan toisiinsa ja yrittämään. Vaasassa ES-toiminta on vielä hyvin alkuvaiheessa. Toiminta hakee tällä hetkellä hyvin vahvasti muotoaan ja sen laajuutta tulee vahvasti sanelemaan käynnissä olevat rahoitusneuvottelut. Haaveissa on kuitenkin muun muassa oman tilan hankkiminen mahdollisimman nopeasti. Koko VES:n perimmäinen ajatus on

TEOLLISUUS

LOGISTIIKKA

TOIMISTO

tuoda kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat yhteen, koulutusalasta, koulusta ja kielestä välittämättä. Parhaat liikeideat syntyvät, kun niitä on työstämässä oikeanlainen, toisiaan tukeva tiimi. Liian homogeenisessä joukossa parhaiden ideoiden syntyminen usein jää tapahtumatta. Tästä syystä haluamme kaikkien alojen opiskelijat mukaan toimintaan. Haluamme tuoda esille Vaasasta ponnistaneiden yrittäjien menestystarinoita, sekä osoittaa opiskeljoille, että yrittäjyys on todennäköisesti se paras tapa työllistää itsensä tulevaisuudessa. Tulemme järjestämään erilaisia seminaareja, case-pajoja, sekä erilaisia verkostoitumistapahtumia (esim. startup –aamiainen). Erilaisten koulutuksien ja hautomotoiminnan osalta teemme tiivistä yhteistyötä Muovan West Coast Startup –hautomon kanssa. VES:n ensimmäinen virallinen tapah-

tuma on Contact –rekrytointimessujen yhteydessä järjestettävä seminaari, jossa neljä kiinnostavaa yrittäjää kertoo uratarinansa ja mikä siinä yrittäjyydessä on niin hienoa. ( 20.1.2015 Auditorio Nissi klo 13) Toiminta on juuri nyt käynnistymisvaiheessa ja haluammekin kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan joukkoon. Meitä on jo nyt kaikista kouluista ja porukka kasvaa koko ajan. Mikäli innostuit, löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Instagramista! Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Lue VES:n blogi yrittämiseen liittyvistä epävarmuuksista Vylkkärin sivuilta.

ICT

MEILLÄ ON ALAN TÖITÄ! Katso avoimet työpaikkamme ja lähetä hakemus sinua kiinnostavalle alalle osoitteessa opteam.fi.

Opteam Vaasa, Kirkkopuistikko 22, 65100 Vaasa

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 21

Zumba Suomeen ja

yrittäjäksi Talousoikeuteen erikoistuneen kauppatieteiden maisterin Petra Sippolan elämäntarinan ei ollut alun perin tarkoitus sisältää lukua yrittäjän töistä. Sippola piti yrittäjäksi ryhtymistä aikoinaan jopa hulluna ajatuksena. Teksti Tuomas Hämäläinen Kuva Katja Lösönen ielä vuosina 2008–2009 Petra Sippola työskenteli Suomen Yrittäjäopistolla edessään lupaavalta näyttävä ura ammatillisena opettajana. Samalla Sippola suoritti yrittäjän ammattitutkintoa ymmärtääkseen paremmin, mitä opiskelijat käyvät läpi. Opintoihinsa kuuluvan liiketoimintasuunnitelman Sippola ideoi liikunta-alan yritykselle, sillä vuodesta 2000 lähtien jumppia vetäneenä ja koko elämänsä liikkuneena ihmisenä hänellä oli kirkkaana mielessään, mitä hän tekisi alalla toisin. Opponoijilta tuli rohkaisevaa palautetta: Sippolalla on käsissään erittäin hyvä idea, jolla voisi elättää itsensä. Sippola ryhtyi tuumasta toimeen ja saattoi ideansa elokuussa 2009 käytäntöön. Sen seurauksena nainen voi sanoa tuoneensa 2010-luvun vaihteessa villityksen lailla ihmisiä liikuttaneen zumban Suomeen. ”Ensimmäisellä zumbatunnilla oli 50 ihmistä ja seuraavilla jo 200. Se vei mukanaan. En ehtinyt hoitaa kahta työtä, kun päivät menivät Yrittäjäopistolla ja illat jumppatunteja pitämässä. Totesin, että minua tarvitaan enemmän liikuntasalissa kuin luokassa”, Sippola kertoo. Sippola päätti Yrittäjäopiston työn marraskuussa 2009. Kokonaisvaltainen vienti naisella on sittemmin kuitenkin vain kasvanut. ”Olen ollut kymmenissä lehdissä, radiossa ja tv:ssä”, Sippola toteaa.

Ulkopuolisia palveluja vain perintätoimistolta Sippolan yritys tarjoaa laajalla valikoimallaan ryhmäliikuntatunteja, yksilövalmennusta, konsultointi- ja liikkeenjohdon palveluita, henkilöbrändäystä, liiketoimintasuunnitelman analysointia, sparrausta ja mentorointia sekä palveluiden tuotteistamista. Sippola toteaa jo valmennuksen suunnittelun olevan hektistä ja vievän aikaa. Ainoat ulkopuoliset palvelunsa hän ostaa perintätoimistolta – kaiken muun Sippola hoitaa markkinoinnista lähtien itse. ”Organisointikyky tässä on parantunut, vaikka sitä on ollut perheen arjen myötä väkisinkin jo entisestään”, perheenäiti pohtii. PS Liikuntapalvelut Oy:n pääpaino on ryhmäliikuntatunneissa ja yksilövalmennuksessa. Parhaimmillaan Sippola on ohjannut ryhmäliikuntaa peräti viisi tuntia päivässä. Konsultointiapua yritykselleen tulevat useimmiten kysymään liikunta-alan yksityisyrittäjät. Heitä tosin auttaa nykyään myös Sippolan keväällä julkaisema kirja Liikuntabisnes, joka neuvoo alan liiketoiminnan aloittamisessa ja pyörittämisessä.

22 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

”Olisinko konsultoinut viimeisen vuoden aikana viidestä kymmeneen pienyrittäjää. Ei ole minulta pois, jos menen heitä neuvomaan. On vain hyvä, jos pystyn lisäämään palveluntarjoajia, enkä voikaan itse syleillä koko maailmaa.” Personal trainereiden alati kasvava määrä herättää kuitenkin myös huolta. ”On kouluttajia, jotka suoltavat kymmeniä personal trainereita vuodessa. Personal trainereita tulee kaikkinensa lisää kuin sieniä sateella. Huolettaa, miten heidän käy, kun nytkään valmistuneille ei riitä työtä. Eikä personal trainerin nimikkeellä ole edes suojaa. Personal traineriksi ei tarvitse olla liikunnallista kokemustakaan, he ovat hyvin kirjava joukko. Osaaminen pitäisi olla kuitenkin alan vaatimuksena: jos valmennettava saa esimerkiksi vamman, siitä voi joutua maksamaan pitkän pennin korvauksia”, Sippola huokaisee. ”Yritin antaa kirjassani liikunta-alan yrittämisestä oikean kuvan, sillä moni kuvittelee, että personal traineriksi valmistuttuaan on heti oma yritys, jolle tulee rahaa sisään ovista ja ikkunoista. Ei se mene kuitenkaan niin.”

Takaisin siviilialalle Monessa mukana ollut Sippola on itse mitä optimaalisin esimerkki aikaansaavasta yrittäjäluonteesta. Nainen on julkaissut viime vuosina kaikkiaan neljä kirjaa ja paneutunut muun muassa mehuterapiaan, jota hän pitää yrityksille. Tänä syksynä Sippola puolestaan aloitti jatko-opinnot Vaasan yliopistossa talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmässä. Tuleva väitöskirja käsittelee aineettoman pääoman tuotteistamista ja kaupallistamista liikuntabisneksessä, ja Sippola toivoo työnsä tuloksista olevan konkreettista hyötyä liikunta-alan yrittäjille. Jatko-opintoihin Sippolan ajoi se, että hän aikoo yrittäjätaipaleensa jälkeen suuntautua lähivuosina takaisin siviilialalle, vaikka voikin tehdä asiantuntija- ja konsultointitehtäviä myös jatkossa. ”Alan olla jo vanha, eikä kroppa kestä kaikkien treenien pitämistä. En ole koskaan myöskään ikinä osannut löysätä, vaan ajatteluuni kuuluu, että omalla esimerkillä johdetaan ryhmäliikuntatunneillakin edestä”, Sippola virnistää. Varalan urheiluopistossa liikunnan tuotteistamista jo opettava Sippola pohtii tulevaisuuden mahdollisuutenaan ammattikorkeakouluopettajan töitä. Pian hän kuitenkin täsmentää, että tarkat jatkosuunnitelmat ovat auki. ”Tohtorin hattu avaa kuitenkin polkuja. Elämässä sattuu kaikenlaisia asioita, enkä koe, että oma yrittäjyytenikään olisi mennyt hukkaan.”

Sippolan kirjoittama asiantuntija -blogi osoitteessa www.uva.fi/fi/blogs/expert/omallapolulla/.

Energiaa elämään Vaasa-opistosta!

”Aikaa jää, jos haluaa” Yksi tärkeä kysymys on vielä esittämättä. Jääkö perheen, opintojen ja yrittäjän kiireissä piehtaroivalle Sippolalle ryhmäliikuntatuntien ohella muuta aikaa liikkua? Jää, tietysti. ”Aikaa jää, jos haluaa – sitä pitää vain ottaa.” Ryhmäliikuntatuntien pitäminen Sippolan haluamalla intensiivisyydellä sitä paitsi vaatii rautaista, mieluiten muilla liikuntamuodoilla tuettua kestävyyttä. Sitä Sippolalla myös on. Sippolan fyysisestä kyvykkyydestä kertoo jotain esimerkiksi se, että hän osallistui viime kesänä ensimmäisiin kickbikingin SM-kisoihinsa ja voitti heti tavoittelemansa mitalin: pronssia maratonilla. ”Olen myös aamuihminen ja tykkään ylipäätään kestävyysliikunnasta. Heräsin kesällä muun muassa rullahiihtämään aamuviideltä.” Taattua, toimeliasta Sippolaa.

Opiskele, liiku, harrasta, luo – Vaasa-opisto on mahdollisuuksien talo. Korkeakouluopiskelijoille –10% kurssimaksuista.

www.vaasa.fi/vaasa-opisto

? /kk

PP AI LU

KA M

OT S RSA FINI TI

OSC SR CR

RY H

KU N

ÄL

IIK

TO SA LI

UN TA

MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? ? /kk

? /kk

Huom! Ei On Ramp

YHTEENSÄ

133,80€ /kk

WASAMOVELTA

KAIKKI TÄMÄ HINTAAN

(12kk sopimus)

Huom! Solarium ja hierova tuoli käytössäsi samaan hintaan!

NETISSÄ LIITTYMISMAKSU 0€

Vaasanpuistikko 22, 65100 Vaasa Puh. 010 3200 500 www.wasamove.ﬁ

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 23

Ei sitä perinteistä oopperaa Teksti Anne Tastula Kuvat Jyrki Tervo joka tunnetaan myös West Side Storyn säveltäjänä.

”Kulkee kuin syfilis”

Vaasan Oopperan, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistuotantona saa tammikuussa Suomen ensi-iltansa Candide-oopera. ”Kuvailisin teosta musiikkiteatteriksi, vaikka partituurissa ooppera lukeekin. Musiikki Candidessa on kevyttä ja helposti lähestyttävää”, lupaa teoksen ohjaaja, koreografina ja tanssijana paremmin

tunnettu Jorma Uotinen. Syitä siihen, miksi 800 Broadway-esitystä nähnyttä Candidea ei ole aikaisemmin Suomessa nähty voi etsiä juurikin sen vaikeasti määriteltävästä tyylilajista.

”Oopperaan Candide on ollut liian kevyt, teatteriin taas liian vaativa, koska se on ammattilaulajille sävelletty.” Vuonna 1956 kantaesitetyn teoksen sävellyksestä vastaa Leonard Bernstein,

Uotinen kertoo koreografin taustansa näkyvän ohjauksessa. ”Koreografia kulkee esityksen sisällä koko ajan, erillisiä tanssinumeroita ei ole, vaikka mukana onkin neljä ammattitanssijaa.” Seikkailutarinassa unelmiinsa uskoviksi kasvatetut nuoret rakastavaiset Candide ja Kunigunde etsivät toisiaan sodan melskeessä ja kohtaavat matkallaan vainoa, vaaroja ja julmuutta. Teoksesta ei edes kannata etsiä selkeää juonta. ”Juttu kulkee kuin syfilis, paikasta paikkaan, hahmot kuolevat useaan otteeseen ja mukana on paljon sarkasmia ja parodiaa”, Uotinen kuvailee. Nopeatempoisuus näkyy myös skenografiassa, jossa pyritään pois realistisesta kerronnasta. Lähtökohtana on naivius, abstraktius ja sarjakuva, jonka maailmaan tyylitellyt karaktäärit sopivat seikkailemaan. Uotinen uskoo modernin Candiden purevan oopperaa tuntemattomaan tai kammoksuvaankin ja kertoo, että luvassa ei ole sitä perinteistä pönöttävää oopperaa laulujen tai kerronnan osalta. ”Informaatiomaailmassa ihmiset ovat tottuneet nopeisiin kuviin ja leikkauksiin, joita tässä Candidessa nähdään. Vaikka teoksessa on filosofinen kerros, samalla sille vitsaillaan, eikä kaikkea ole tarvettakaan ymmärtää.” Candide Vaasan kaupunginteatterissa Esitykset 7.2.2015 saakka Opiskelijalippu 30 €

Kuorosta voimaa Candidessa, kuten Vaasan Oopperan aikaisemmissakin teoksissa, solistien lisäksi kuoro on vahvasti mukana lavan tapahtumissa. Yksi reilun kolmenkymmenen kuorolaisen joukossa on Vaasan yliopiston opiskelija Daria Vereshchagina. Tiukan musiikkikoulun käyneelle laulajalle oopperan lavalle nouseminen on haastava askel eteenpäin. ”Suomen kielen kurssillani eräs poika lauleskeli koko ajan. Kävi ilmi, että hän oli mukana useammassakin kuorossa ja päädyin hänen suosituksestaan hakemaan mukaan oopperan kuoroon.” Syyskuusta lähtien Daria Vereshchagina on harjoitellut kuoron mukana Candideoopperaa varten ja joulukuussa alkoivat näyttämöharjoitukset yhdessä solistien ja orkesterin kanssa. Vereshchagina on kotimaassaan Venäjällä käynyt lapsuudessaan läpi tiukan musiikkikoulutuksen. Sitä seurasi kuuden vuoden tauko laulamisessa. ”Tuli tunne, että en halua enää laulaa tai opiskella musiikkia. Nyt on ollut ihana palata musiikin pariin omasta tahdosta.” Oopperan kuoron lisäksi Vereshchagina on 24 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

mukana myös Vaasan ylioppilaskuorossa. Kokenut laulaja ei musiikillisen tauon aikana ole unohtanut perusasioita, mutta oopperassa mukana olo tuo jotain uutta aikaisempaan. ”Oopperan kuoro vaatii enemmän harjoitusta, enemmän valmisteluja. Tavallisesti kuoro vain seisoo esittäessään kappaleita, mutta oopperassa olemme mukana myös näyttämön tapahtumissa.” Erona on myös teoksen laajuus, ylioppilaskuoron esiintyessä harjoiteltavana on muutama kappale, oopperan partituuri on noin 120 sivun laajuinen. Suomen kielellä esitettävä Candide ei ole ollut Vereshchaginalle ongelma. ”Aloitimme harjoitukset englanniksi lau-

Kuorolainen Daria Vereshchagina esiintyy oopperassa myös näyttämöllä.

lamalla ja siirryimme vasta myöhemmin suomen kieleen. Laulua harjoitellessa ei kielellä ole suurempaa väliä. Jos en harjoituksissa ymmärrä jotain, kysyn muilta kuorolaisilta.” Daria Vereshchagina pitää oopperan tekemistä mielenkiintoisena prosessina ja suosittelee laulutaitoisille oopperakuoroon hakemista. Toki ylioppilaskuoroon verrattuna ooppera vaatii enemmän sitoutu-

mista, mutta taso on myös korkeammalla. ”Minulle oopperakuoro on äänenkäytön opettelemista askel edempänä. Yhteisten harjoitusten lisäksi mahdollistetaan maksuttomat yksinlaulutunnit. Lisäksi on mukavaa olla Vaasassa mukana muussakin kuin vain opiskelijaelämässä.” Vaasan oopperakuoroon etsitään lisää etenkin mieslaulajia. vaasan.ooppera@gmail.com

Reino Nordin – Bongorock Viime vuoden loppupuolella julkaistu Bongorock on Reino Nordinin sekä Dj Herkuleksena tunnetun Henrik Suhosen musiikillisten näkemysten summa, jossa leikitellään rohkeasti uudella ja vanhalla. Albumin soundimaailma pyörii pääasiallisesti huolettomien reggaetahtien, 80-luvun dancehall-rytmien ja modernin klubimusiikin ristitulessa. Eksoottisista juuristaan huolimatta albumin tunnelmassa on silti jotain kovin suomalaista, joka huipentuu viimeistään siinä vaiheessa, kun Bongorockin viidentenä

Nicki Minaj – The Pinkprint Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen artistista nimeltään Nicki Minaj? Niinpä. On erittäin todennäköistä, että ensimmäiset mielleyhtymät naisesta liittyvät johonkin aivan muuhun kuin hänen musiikkiinsa. Minaj julkaisi viime syksyn aikana kohutun (ja tähän mennessä yli 350 miljoonaa kertaa YouTubessa katsotun) Anaconda-musiikkivideon, joka toimi kunnianosoituksena 90-luvun alussa julkaistulle Sir Mix-a-Lotin Baby Got Back – kappaleelle, sekä tietenkin isoille takamuksille. Vaikka Minaj on saattanut saavuttaa menetyksensä hieman kyseenalaisin keinoin,

biisinä oleva Junnu Vainion Albatrossi-coveri alkaa soimaan. Entisajan suomiromantiikkaa hiljalleen henkivää Bongorockia on päivitetty tyylikkäästi tälle vuosituhannelle vierailevien suomalaisräppäreiden, kuten Jodarokin, Stepan ja JV:n riimeillä. Räppiverset tuovat kappaleisiin sopivan karun ja realistisen tuulahduksen tästä päivästä, kun entisen rakkauden perään haikaillaan hänen instagram-tiliään läpi selaamalla. Erityisesti albumilta mieleen jäävät kappaleet Viereen sekä Sun kaa, joista jälkimmäiseen on saattanut jo törmätä muutamilla radiokanavilla. Sun kaa -kappaleella omat riiminsä on naisen julkaisema neljäs studioalbumi The Pinkprint kuitenkin myös muuta kuin härskeillä lyriikoilla ratsastamista. The Pinkprintin sisältämät 16 kappaletta muodostavat albumin läpi kulkevan aikajanan, jossa yllättävän paljon huomiota saavat vakavat aihealueet. Albumin avauskappaleella All Things Go Minaj avaa sukulaistensa traagisia kohtaloita sekä hänen omaa menneisyyttään, johon kuuluu muun muassa lapsen menettäminen. Albumin kaksi seuraavaa kappaletta I Lied ja Crying Game jatkavat samantapaista haikeaa popballadilinjaa, joiden lyriikoissa ryvetään pääasiallisesti haastavan rakkauselämän parissa. Alun surumielisyyden jälkeen albu-

Aika kuluu liian nopeasti

uusi koti. Maapallolla ei ole mitään hätää, me vain emme pysty elämään sillä ikuisesti.

Ohjaus: Christopher Nolan Rooleissa: Matthew McConaughey, Anne Hathaway, Jessica Chastain Viimeisimmillä Batman-elokuvilla ja Inception-unijännärillä mammuttimaiseen menestykseen kohonnut Christopher Nolan paneutuu uusimmassa elokuvassaan ihmiskunnan viimeiseen ongelmaan. Vaikka kuinka söisimme vain kasviksia ja lopettaisimme sodat, on meidän joka tapauksessa löydettävä

Matthew McConaughey on Interstellarin sankari Cooper, entinen avaruuslentäjä ja leski, joka viljelee katkerana lähitulevaisuuden hedelmättömiä peltoja. Cooper on mies ajalta, jolloin ihmiskunta pyrki kunnianhimoisesti eteenpäin, ja piti itseään lajina, jolle rajat eivät merkitse mitään. Maanviljelijä ei voi sietää painajaismaiseen pölyyn hautautuvaa maailmaa, jossa ihmiset eivät enää itse usko käyneensä kuussa. Onneksi se, mitä

Kurjuutta tähtien kaupungissa

bisnekseen liittyvistä kiemuroista kertoo pitkän uran tehnyt kanadalainen David Cronenberg.

Ohjaus: David Cronenberg Rooleissa: Julianne Moore, Mia Wasikowska, John Cusack, Robert Pattinson

Maps to the Stars kertoo useiden eri tavoin häiriintyneiden Hollywood-pintaliitäjien tarinaa. Julianne Mooren esittämä Havanna tuskailee saadakseen roolin äitinsä klassikkoelokuvan uudelleenfilmatisoinnissa. Hän hoitaa neuroosejaan erikoisen parantajan (John Cusack) terapiassa ja palkkaa kotiapulaisekseen palovammoihin peittyneen tytön (Mia Wasikowska). Samalla seurataan hieman Justin Bieberiä muistuttavan teinitähti Benjien

Elokuvatarjonnassa pulpahtaa aika ajoin esiin teoksia, jotka paneutuvat elokuvan tekemiseen itseensä. Julkisuuteen ja taiteen tekemiseen liittyy paljon draamaa, joka on ymmärrettävästi tekijöitä itseään lähellä. Oliver Assayasin syksyllä julkaistu Clouds of Sils Maria tyhjensi aiheen pajatsoa kunnialla, mutta nyt filmi-

kappaleeseen ammentaa räppäri JV, kun taas Viereen-kappaletta täydentää lahjakas Paperi T. Lyriikallisesti Bongorock kuulostaa nuoren miehen sielunmaisemalta, jossa huolettomaan arkeen kiemuroita tuovat ihanat tytöt, niin hyvässä kuin pahassa. Jos vielä jonain päivänä lavatanssit päivitetään tälle vuosituhannelle, Reino Nordinin musiikki on juuri sellaista, mitä siellä voisi kuvitella soivan. Osa albumin kappaleista suorastaan vaatii jammaamaan, kun taas osa kehottaa keinumaan oman rakastettunsa olkapäätä vasten. Jälkimmäiseen viettelee muun muassa kappale Ei lomaa sekä Nordinin mi alkaa hiljalleen kuulostamaan entuudestaan tutulta Minaj-tuotannolta, jonka avainsanoja ovat trendikkäät trap-biitit, suorasukainen flirttailu sekä egoilu. Want some more on Pinkprintin kappalekavalkadin ainut pröystäilykappale, jossa Minaj esiintyy yksin. Muut samaan aihealueeseen luokiteltavat, kiinnostavimmat kappaleet ovat Feeling Myself sekä Only, joista ensimmäisessä Minajin kanssa oman elämänsä huippuhetkillään kehuskelee Beyonce. Only-kappaleella ääneen pääsevät vuorostaan Drake, Chris Brown sekä Lil Wayne, jotka eivät tunnu löytävän pahaa sanottavaa Minajista sitten millään. Minajin vahvuuksiin kuuluvien asennekappaleiden lisäksi NASA:sta on jäljellä lähettää hänet osana tutkimusretkikuntaa madonreiän läpi etsimään asumiskelpoista planeettaa. Interstellar on harvinaislaatuinen tapaus, kuten Nolanin muutkin tuotokset ovat olleet. Se on suuren budjetin tieteiselokuva, joka kertoo intiimeistä, ihmistä sisältä kaivertavista asioista. Kun matkaajat vierailevat planeetalla, jolla yksi tunti vastaa vuosia maassa, on jokaisella liikahduksella ja teolla painoarvoa, jollaista spektaakkeleissa harvoin on. Kaikkea säestää Hans Zimmerin aavemainen urkumusiikki, joka sopii edesottamuksia. Aluksi pirstaleisen kertomuksen hahmot paljastavat vasta ajan myötä todelliset historiansa ja siteensä toisiinsa. Hitaasti palasensa yhteen kokoavan elokuvan rakenne voi tuntua turhauttavalta. Herkulliset tilanteet jäävät toistensa jalkoihin, eikä jokainen hahmo pääse koko loistoonsa toisten rinnalla. Cronenberg osaa kuitenkin sitoa todellisuuteen mystiikkaa ja pelottavaa raakuutta. Ohjaajan uran kauhuntäyteiset alkuvuodet ovat nähtävissä hänen kyvyssään keinuttaa elokuvan tunnelmaa yliampuvan koomisesta aitoon uh-

sisaren Siiri Nordinin kanssa duetoitu Hölmö lause. Juuri näiden kappaleiden ansiosta Bongo rock on albumi, jota uskaltaa surutta soittaa myös vaikkapa omalle isoisälle. Mielenkiintoisen albumista tekee se, että vaikka kappaleet kuulostavat helposti lähestyttäviltä, Nordinin soundia on silti vaikeaa verrata kehenkään muuhun suomalaiseen artistiin. Bongorock on jotain sellaista, jota on vaikea ujuttaa tietynlaiseen genreen tai muottiin – ja ehkä juuri siksi niin toimiva. Mari Hautamäki

albumin yksi parhaimmista raidoista on Lunchmoney Lewisin kanssa toteutettu Trini Dem Girls, joka yllättää dancehall-henkisellä, tanssilattialle pakottavalla biitillään. Potentiaalisia radiokappaleita on albumilla monta, mutta erityisen korkeat hittikertoimet ovat räpin sijaan enemmänkin popkappaleiksi luokiteltavalla Bed of lies –balladilla sekä The night is still young – huudatuksella. The Pinkprint ei ehkä ole tämän vuosikymmenen merkittävin rap-albumi, mutta ajan ja genren tämänhetkistä henkeä se kuvaa sitäkin paremmin. Mari Hautamäki

sekä teoksen visuaaliseen toteutukseen että sen teemoihin. Teos jakaa Inceptionin kanssa hirvittävän ajatuksen siitä, että on läheisistään kaukana, kun heidän elämänsä jatkaa raiteillaan. Aika valuu Interstellarin hahmoilta hukkaan. On helppo arvata, kuinka henkilökohtainen teema tämä on kunnianhimojensa perässä matkaavan Nolanin itsensä elämässä. Matti Riitakorpi

kaavuuteen. Vaikka ohjaaja on taitava ja näyttelijät loistavat, ei Maps to the Stars jää sisältönsä puolesta mieleen. Hollywoodille ulkopuolinen Cronenberg kykenee maalailemaan kieroutuneita ihmiskohtaloita viihdekaupungissa, mutta jokseenkin alleviivaavat tapahtumaketjut ja merkittävän kantavan idean puuttuminen tekevät teoksesta unohdettavan. Matti Riitakorpi

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 25

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 02.02 mennessä osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 18.02. CoMedia ry

Tutti ry

Warrantti

CoMedian uusi hallitus aloittaa vuoden 2015 raikkaalla otteella! Tänä vuonna CoMedian toiminta tulee muuttumaan Compostin toimituksen osalta, sillä jatkossa lehteä julkaistaan 5 kertaa vuodessa ja fuksijulkaisua lukuunottamatta ainoastaan sähköisessä muodossa. Kaikki comedialaiset joilla kynää pysyy kädessä ovat tervetulleita kirjoittamaan lehteä! Vuoden värikkäin tapahtuma eli perinteiset C-sählyt järjestetään tänä vuonna 11.3. ja CoMedian ja Övertäjien yhteisiä vappusitsejä tullaan juhlimaan sunnuntaina 26.4. Kevään menoissa tavataan!

Pikkujoulut on juhlittu, hallitus vaihdettu ja 2014 viimein paketoitu. Uuteen nousuun lähdetään siis iloisin mielin! 17.1 päästään heittelemään haukia Rubbareiden Wasa Kyykkäbolaget 2015:ssa. Sisäisen artistinsa voi päästää vapaaksi tammikuun lopussa perinteisissä lumenveistoissa – olettaen että lunta riittää. Veistoja päästään juhlimaan jälkijouluissa.

Vuoden vaihtuessa on vaihtunut myös Warrantin hallitus. Kevät starttaa NESUWaasan sitseillä 14.1. jonka jälkeen jatketaan Warrantin jatkobileillä Fontanassa. Tammikuun lopussa on Helsingissä järjestettävä KYPÄ eli Kylteripäivät, jossa Warrantin edustus on tänäkin vuonna useita kymmeniä. Kevät lähestyy hurjaa vauhtia, mikä tarkoittaa sitä, että pian on täällä taas Warrantin järjestämä, vuoden kostein opiskelijatapahtuma, Wykypäivä! Jälleen Tropiclandia täyttyy sadoista opiskelijoista ympäri Suomea, joten be there! Kulttuurijaoston järjestämä ekskursio Barcelonaan sijoittuu myös keväälle. Luvassa on viinitilavierailu ja paljon muuta ohjelmaa. Lipunmyynti on 29.1. klo 12 Lyytissä, joten varmistathan paikkasi. Warrantti toivottaa upeaa vuotta 2015!

Giga ry Nyt kun kinkut ja laatikot on syöty, lupaukset luvattu ja palattu takaisin Vaasaan, on aika toivottaa tervetulleeksi uusi vuosi sekä myöskin uusi Gigan hallitus. Uuden hallituksen voimin ja Joonas Suokon ohjastamana Giga lähtee tekemään jäsenistölleen, ja miksei muillekin, huikeita tapahtumia koulutuspoliittista vastuuta unohtamatta. Kalenteriin voikin jo vaaleanpunaisin värein merkata Gigan Ystävänpäiväkeilaukset jotka pidetään 13.02, lisää tietoa tulossa lähempänä. Mukavaa (tiptaptipatonta) tammikuuta ja onnellista uutta vuotta

Tokka ry Tervehdys Tokkalaiset ja tammikuun uudet fuksit! Tallitus 2014 kiittää lämpimäs-

Arkihemmo Hannu Toivonen

26 Vaasan ylioppilaslehti 1/2015

ti kaikkia vuosijuhlasitseille osallistuneita mahtavista pippaloista ja erityisesti muiden osakuntien hallituksia poromiähenkin sydämen sulattavista lahjuksista, kiitos! Tokan mahtava vuosi saatettiin loppuun uuden hallituksen valinnalla marraskuussa. Hallituksen uuteen kokoonpanoon pääset tutustumaan tiistaina 27.1 kaikille avoimen tammikuun tutustumisillan merkeissä Leipiksen saunatiloilla. Jos siis lempiruokaasi on poronkäristys, mielestäsi Antti Tuisku on maamme ykköslaulaja ja tunnet veressäsi virtaavan lappilaisia jäämiä, tule meidän kanssa kokemaan tuleva vuosi lappilaisten silmin! Ja vaikkei mikään kohdista vielä tuntuisikaan nappaavan, ei huolta - tokkalaisten kanssa asia korjaantuu hyvin nopeasti! Aloita siis vuotesi 2015 maan mahtavimmilla tutustumisbileillä ja bongaa oma poromiähesi tai -naisesi Leipikseltä. Tallitus 2015 toivottaa kaikki vanhat tekijät sekä erityisesti uudet kasvot lämpimästi mukaan tutustumaan osakuntamme toimintaan!

VESO ry Joululomat vietettynä ja akut ladattuina kohti vuotta 2015. Eli oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille ja aivan erityisesti uusille opiskelijoille! Tammikuulle onkin paljon meininkiä tiedossa. Veso osallistuu kastajaisiin 21.1 ja on pitämässä siellä rastia tuttuun tapaansa. Samalla viikolla, perjantaina 23.1, ollaan myös järkätty fuksi-ilta leipiksellä! Kaikki uudet opiskelijat, ja miksei vanhatkin, ovat tervetulleita hengailemaan ja viettämään rentoa iltaa. Lisäksi 28.1 Veso ottaa osaa Tutti ry:n järjestämään lumenveistotapahtumaan. Helmikuulle taas olisi tiedossa Veson synttäribileet. Niistä varmasti tihkuu lisää tietoa Facebookissa, lähempänä itse tapahtumaa, joten olkaapa tarkkana! Kaikille vielä tiedoksi, että meidät löytää Facebookista nimellä Veso ry ja Instagramista käyttäjällä veso_ry. Ruvetkaas seurailemaan. :)

VYVO Hyvää alkanutta vuotta 2015! Etsimme uusia soittamisesta kiinnostuneita jäseniä. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Ota rohkeasti yhteyttä: vyvo@student. uva.fi Lisäinfoa kevätkauden harjoituksista facebook-sivullamme ja osoitteessa www.uva.fi/~vyvo.

Övertäjät ry Hei ihanat opiskelijat! Övertäjien uusi hallitus starttaa vuoden 2015 suurella innolla ja intohimolla. Englanninlukijoille 2015 onkin melkoinen juhlavuosi kun legendaarinen NMES rantautuu Vaasaan (ensimmäistä kertaa ikinä!). Övertäjät eivät myöskään jätä muita opiskelijoita kylmäksi, sillä luvassa on mm. sitsejä, mielenkiintoisia luentoja ja tietenkin kahvittelua hyvässä seurassa. Vaikka kevään opinnot saattavat tuntua rankoilta ja tulevat esseet stressaavilta, älä huoli, me autamme sinua hengähtämään ;) Hyvää uuttavuotta, tehdään siitä vähintään yhtä loistava kuin edellisestä!

Vaasan ylioppilaslehti 1/2015 27

Contact -rekrymessuja varten kontaktoitiin yritystä

Vyy:n hallituksella oli ja niissä käsiteltiin

kokousta asiakohtaa

Vyy järjesti vuonna 2014 kahdeksat bileet, joissa vieraili yhteensä

ihmistä

Vaihtoon lähteneitä

Vaihtoon saapuneita

Evald ja Hilda Nissin Säätiö lahjoitti Yliopistolle valittiin historian

Vaasan yliopistossa suoritettiin yhteensä

euroa yliopistolle

tutkintoa

rehtori

Vyy:n neukkarissa juotiin

Hallituksen jäsenet ovat matkanneet vuoden aikana erinäisissä edustustehtävissä

litraa maitoa