Vaasan ylioppilaslehti 1 2016 by Vaasan ylioppilaslehti

Tammikuu 1/2016

Fr책n studerande till frilansare? s11 Hallitus 2016 esitt채ytyy s14 Pukinkulmasta Piilaakso s18

Pääkirjoitus, Risut & risut, Näkökulma, Reporter’s corner

Uutisia kampukselta, Käytävalta

Historian kirjoituksia, Kolumni

Ilmiöitä kampukselta, Rakkauden lisensiaatti

Työsuhteet muuttuvat

Intohimona teollisuuden digitalisaatio

9 International representative in the Student council, Kolumni 10

Fuusiokeittiön illallisherkkuja lounasbudjetilla

Från studerande till frilansare?, Kolumni

Sinisilmäinen yrittäjä Barcelonassa

Hallitus 2016 esittäytyy

16 Maakunnassa 17

Saksan kielen koulutusohjelma muutoksen edessä, Kolumni

Pukinkulmasta Piilaakso

21 Arviot 22

Järjestöjorinat, Tilanteen herra

24 Tapahtumia

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula KANNEN KUVA: Sami Paldanius TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström TÄMÄN NUMERON TEKIVÄT: Aino Hyyryläinen, Janne Kalluinen, Elisa Kannasto, Elfi Kjellberg, Rathan Kumar, Karri Lehtonen, Jenny Malmberg, Marjukka Mäkinen, Waltteri Laineenkare, Sami Paldanius, Matti Riitakorpi, Ville Rintala, Joel Väänänen, Linn Wilhelmsson PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@ rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

4041 0895 Painotuote

Lue Vylkkäri lennossa!

Näkökulma

Pääkirjoitus

Joel Väänänen

Anne Tastula Päätoimittaja

Juna kulkee vaan, mutta ketä varten? Joulukuussa VR ilmoitti siirtävänsä pääkonttorinsa Helsingin päärautatieasemalta Länsi-Pasilassa sijaitsevaan Ylen Isoon Pajaan. Nyt vapautuva rakennuksen itäsiipi vuokrataan muille palveluntarjoajille. Tästä kerrottiin aiheutuvan yhtiölle miljoonien eurojen säästöjä. Tavoitteena päätöksessä on kustannusten karsiminen ja paine alentaa junalippujen hintoja. Samalla myös luovuttiin uuden pääkonttorin rakentamisesta toisaalle. Ainoa ongelma asiassa oli vaan se, että päätös tajuttiin tehdä vasta vuoden 2015 lopulla. Muistaakseni VR kuljettaa kuitenkin päätoimenaan ihmisiä ja tavaroita rautateitä pitkin paikasta toiseen, monien mukaan vaihtelevalla menestyksellä tosin. Suomessa julkisilla kulkuvälineillä on muutenkin ongelmana keskittyminen helposti vääriin asioihin. Tai siltä se monesti näin palvelun käyttäjänä vaikuttaa. Kuinka moni meistä tietää iloisen ja aina tervehtivän bussikuskin? Kuinka moni meistä on kiitollinen, kun juna on kerrankin luvatun mallinen ja vielä ajallaan? Kuinka moni meistä oletti Lentokenttäjunan menevän lentokentälle asti ns. asemalta asemalle, niin kuin junilla on yleensä tapana? Liian usein televisioiden viihdesarjoissa ja stand up -koomikoiden esityksissä viljellyt kärjistykset vastaavat tarkasti katkeraa todellisuutta julkisten jatkuvista myöhästelyistä ja kömmähdyksistä palvelussaan. Muutosta on alkanut tulemaan, josta paljon on kiittäminen Onnibussia. Ihmisten syyt käyttää julkisia ovat luonnollisesti hyvin moninaiset, mutta useimpien valintaan vaikuttaa hinta, nopeus ja palvelun laatu mainitussa järjestyksessä. Hintoihin ja kulkunopeuteen vaikuttaminen on rajallis-

ta, mutta palvelun laatua voi kehittää loputtomasti. Tästä johtuu ongelman palaaminen jatkuvasti kuluttajaan eli palvelun käyttäjään. Etenkään bussikuskeille ei aina tunnu olevan päivänselvää, että he toimivat ensisijaisesti palvelualalla, jonka lisäksi työhön kuuluu bussin kuljettaminen määränpäähän. Tähän tulisikin panostaa koulutuksella ja rekrytoinnilla. Hyviäkin esimerkkejä tästä ovat useat VR:n konduktöörit, jotka omalla huumorillaan ja suoralla viestinnällään tekevät sen mitä junien myöhästyessä voivat, pahoittelevat.

Ulkokuoria voi kiillottaa vaikka loputtomiin, mutta jos palvelun sisältö ei vastaa annettua viestintää, siirtyvät ihmiset käyttämään yksityisautojaan. Huolestuttavinta siinä on niiden piilokäyttäjien määrä, joka voidaan pysyvästi menettää, jos palvelun tasossa ei pystytä parantamaan. Aina ei ole kyse edes parannuksista, vaan ennen kaikkea palvelun tason tasaisuudesta ja varmuudesta. Tähän kohderyhmään Onnibussi on pystynyt tarttumaan. Uskottava tarina ei ole enää tarina, vaan tosi, kun sen valittu kohderyhmä uskoo sen. En väitä julkisten kulkuvälineiden viestintää valehteluksi, mutta palvelulupauksen etäisyys todellisuudesta on ollut aivan liian pitkää aivan liian kaukana toisistaan. Kaunis ajatus ekologisuudesta ei vain riitä, jos myöhästyy töistä tai muista tapaamisista. Tämä luo mielikuvaa osaamattomuudesta ja ajattelemattomuudesta, vaikka tästä ei aina voikaan olla kyse. Syyllä ei niissä tapauksissa ole monesti suurta merkitystä, mutta silti se pitää asiakkaalle kertoa. Ja pyrkiä jatkossa parempaan.

Risut ja risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Risuja hukkuville lapasille ja hanskoille, eroatte tilastollisesti nopeammin kuin avioparit.

–Aina vain yks matkassa Mikään ei muutu, ehkä numero vuosiluvussa, mutta that’s it.

–Ei iloa Eniten vituttaa Tinder. Tai sen peräkammarikäyttäjät. Onko joku oikeesti löytänyt muuta kuin läähätyksiä?

–Left Some on parasta mitä ihmisten ymmärrykselle on tapahtunut. Vihdoin on paikka, jossa koko kansan läpileikkaava ja valehtelematon psykoanalyysi on mahdollista. Ihminen eläimellisimmillään imetysja ties minkä gaten äärellä.

–Nännigate Risuja tammikuulle, jonka myötä lopetan jälleen kerran tupakanpolton. Yhdeksi hermoja kiristäväksi kuukaudeksi.

–Röksä

Kuinka paljon vituttaa kakarat, jotka saa lahjaksi aipädit, koska niitä tarvitaan ala-asteella? Ei mun nuoruudessa koulussa ollut pakollisena kuin nappiverkkarit.

–Golden girl Risuja kaikille päättäjille, jotka poistaisi loppiaisen, pääsiäisen ja muut pyhät allakasta.

Luvassa pätkiä, vuokraa ja keikkoja Kultapinssit ja rustiikkihopeiset vaasit kiitoksena pitkästä työurasta saman työnantajan palveluksessa eivät korista sukupolvemme vitriinejä eläkepäivinä. Harvaksi jäävät ne, jotka printterilämpimät tutkintotodistukset kourassaan haetaan suuryrityksen putkeen vain ponnahtamaan neljänkymmenen vuoden päästä samasta ovesta kukkapuskan kanssa pihalle nauttimaan työnantajan senioreilleen tarjoamista terveydenhuoltopalveluista. Työpaikka, etenkään oman alan ja mieluinen, ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys valmistuvalle. Vakipaikka, kunnes toisin todistetaan, on jäämässä jo muotisanana haalenneen pätkätyön, osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteiden varjoon. Rinnalle ovat tulleet kasvavat vuokratyö ja keikkatalous. Yliopistomme tarjoamat työelämän kanssa yhteistyössä tehdyt kurssit ovat olleet erittäin suosittuja ja opintojen työelämälähtöisyyden perään huudellaan monissa foorumeissa. Opiskeluaikana jalan onnistunut sujauttaminen mahdollisimman moniin ovenrakoihin saattaa merkitä enemmän kuin lopullisen tutkinnon arvosanat ja työhakemuksen omakehu. ”Kiitos mielenkiinnostasi, saimme yhteensä 4852 hakemusta. Otamme yhteyttä haastatteluun valittuihin.” Se neljä vuotta sitten kirjallisen viestinnän kurssilla raapusteltu standardihakemus ei riitä hakijameressä. Digitaalisessa arjessamme tutustumme mahdolliseen työnantajaan verkossa ja rekry-prosessien hidas mutta varma muutos johtaa siihen, että homma toimii myös toisinpäin. SomeWorks avasi uudenlaisen pelin joulukuussa kun he etsivät sosiaalisen median osaajaa tiimiinsä Periscopen avulla, ehkä ensi kertaa Suomessa. Samaan aikaan headhunterit kaivelevat hipihiljaa ilman julkisia hakuja sopivia tyyppejä asiakasyritystensä riveihin sosiaalisen median palveluista. Pelissä mukana ovat ne, jotka ovat halukkuutensa ja osaamisena digitalisoineet. Työhaussa kaivataan nyt heittäytymistä, työnantajaan perehtymistä, oikean kanavan etsimistä ja monimuotoisuutta enemmän kuin olenahkeraa ja tulenihmistenkanssatoimeenia. Somepoteroon ei kuitenkaan kannata sulkeutua. Kampuksella järjestettävä rekrymessu tarjoaa juuri nyt sitä vanhanaikaista kasvokkain tapaamista. Työnhakuonnea,

Reporter’s corner

–Milloin muka Lappiin? Mikä morkkis. En halua enää nähä ketään, jotka näki mut kännissä ja en halua ryypätä enää koskaan.

–Jääkärimaisteri Nyt iso risu sulle, joka hordaat Tritoniasta kaikki tenttikirjat joulun pyhiksi, etkä edes lue niitä. Sut on nähty!

–ayJOHT2020 Kiitos Cotton kun ilmoitit erikoisaukioloajoistasi. Söin pakkasessa tarpomisen jälkeen lounaaksi kaksi vihreää kuulaa.

–Ja poltin sikarin

I would like to thank Abdelrahman for the interview and taking the opportunity to express his thoughts and his vision as a member of the student council. The whole process was smooth after we made contact with each

Rathan Kumar

other and even though it was not possible to do a face to face interview, it was easy to communicate and express each other’s thoughts. Azzuni has a very nice and grand vision about his role and what he wants to do by being part of the student council. It is a very important trait which every member in the student council should have. The lack of such visions and necessary actions can lead to the organization not doing the things it is supposed to. I wish him the best of luck in his future endeavors.

Rathan’s article on page 9.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Opiskelijakortilla etuja ruokakaupasta Rehtori Suvi Ronkainen palasi töihin Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen on palannut sairaslomalta töihin vuoden alusta. Hän tekee ensimmäiset kaksi kuukautta kolmipäiväistä työviikkoa.

Kuva Aleksi Malinen

”Kun selviää terveyden menetyksen ja kuoleman riskistä, alkaa maailma näyttäytyä toisenlaisena. Tulevaisuus tulee tärkeäksi asiaksi. Kiitän yliopistomme henkilökuntaa – ja erityisesti vararehtori Jari Kuusistoa – asioiden eteenpäin viemisestä”, sanoo Suvi Ronkainen. Rehtorin tärkeimpiin tehtäviin keväällä Opiskelijat saavat nyt alennusta Siwoista ja Valintataloista, ketjuja ylläpitävä Suomen Lähikauppa kertoo. Opiskelijakortilla saa tammikuusta alkaen viiden prosentin alennuksen elintarvikkeista ja 15 prosentin alennuksen käyttötavaroista. Alennusjärjestelyt on toteutettu yhteistyössä etupalveluyhtiö Frankin kanssa. Frankilla on noin 660 yhteistyökumppania, joiden eduista pääsee nauttimaan liittymällä opiskelijajärjestön jäseneksi ja hankkimalla opiskelijakortin. Verkkoetuja pääsee hyödyntämään rekisteröitymällä frank.fi sivuilla ja kivijalkaedut saa

näyttämällä opiskelijakortin, jossa on voimassaoleva lukuvuositarra.

Tämä on Frankin ensimmäinen ruokakauppaetu. ”Haluamme tarjota opiskelijoille kattavia etuja kaikista palveluista ja haemme aktiivisesti lisää yhteistyökumppaneita. Näemme yhteistyön ruokakauppaketjun kanssa tärkeänä, sillä ruoka on opiskelijan jokapäiväinen perushyödyke ja myös merkittävä kuluerä.”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola. Opiskelija-alennuksen saa näyttämällä kassalla opiskelijakortin, jossa on voimassaoleva lukuvuositarra.

kuuluvat yliopiston strategian laatiminen ja siitä seuraavan mahdollisen uudistuvan rakenteen valmistelu. Keskeisessä roolissa tulevan vuoden aikana ovat myös kautta 2017–2020 koskevat neuvottelut opetusja kulttuuriministeriön kanssa ja yhteistyön kehittäminen muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kesken.

Vararehtori Jari Kuusisto vastaa osaltaan yliopiston profilointihankkeen loppuun viemisestä, Vaasa Energy Business Innovation Centren edistämisestä sekä digitaalisuuden kehittämisestä yliopiston toiminnassa.

Haku kansainvälisiin maisteriopintoihin käynnissä Haku Vaasan yliopiston syksyllä 2016 alkaviin kansainvälisiin maisteriopintoihin on käynnissä 1. helmikuuta asti. Haussa on kuusi kansainvälistä, englanninkielistä maisteriohjelmaa.

tions and Systems Engineering ja Industrial Management -maisteriohjelmat sekä humanistisella alalla Intercultural Management and Communication -maisteriohjelma.

Kauppatieteellisellä alalla haettavana olevat maisteriohjelmat ovat EPAS-akkreditoidut Finance ja International Business sekä Strategic Business Development. Tekniikan alalla haussa ovat Communica-

Hakijoille ei järjestetä valintakoetta, vaan valinta tehdään hakemusten perusteella ja ohjelmat valitsevat parhaat hakijat. Hakuohjeet ja valintaperusteet löytyvät verkosta.

Hallitusta 2016 johtaa Matilda Vähäkangas Uusi puheenjohtaja ryhmäyttää hallituksen, jakaa lipunmyyntivuorot, sanoo kansallisella kentällä joo ja lupaa englanninkielistä viestintää.

opiskelijoita sekä erilaisia poliittisia taustoja. Kaikilla valituilla oli myös selkeänä se, mistä halusivat hallituksessa vastata. Kaikki ovat hyvin motivoituneita tähän hommaan.”

valvontasektorin toimivuutta. Alkaneen kauden kahden sopon hallituksen avulla edunvalvontasihteeri Kaisa Paavola pääsee entistäkin enemmän keskittymään siihen, Vähäkangas lupailee.

Mitään suuria muutoksia linjoihin tai toimintaan Vähäkangas ei ole suunnitellut. Aivan aluksi hän haluaa sopeutua puheenjohtajan rooliin ja keskittyä siihen, että hallituksen sisäiset suhteet muodostuvat vahvoiksi. ”Me tehdään niin kuin edari käskee tehdä, heillä on ylin päätösvalta. Haluaisin nähdä paljon avointa keskustelua ja muutoksia, jos tilanteet niitä vaativat, ei vaan muuttumisen takia.”

Kuva Paula Saukkoranta

Vähäkangas haluaa nähdä hallituksensa toimivan edellisiä vuosia paremmin kokonaisuutena. ”Esimerkiksi valtakunnallisia asioita pitää käydä tarkemmin koko porukalla läpi, jotta kaikki tietävät, mistä on kysymys.” Ryhmäytyminen näkyisi konkreettisesti hänen mukaansa myös esimerkiksi lipunmyynneissä, joissa istuisi pelkän vapaa-aikavastaavan sijaan koko hallitus. Kv- ja sosiaalipoliittisena vastaavana edellisessä hallituksessa toiminut Matilda Vähäkangas lähti puheenjohtajataistoon selkeä tavoite mielessään. Hän olisi jättänyt mahdollisen hallituspaikan välistä, mikäli ei olisi tullut valituksi puheenjohtajan paikalle. ”Samassa hommassa ei olisi toista vuotta riittänyt motivaatio. Olen niin kunnianhimoinen, että halusin uuden haasteen. Hallitustehtäviä kun tehdään vapaaehtoisesti, hyötynä on se itsensä kehittäminen”, hän sanoo. Hallitusvuodesta Vähäkankaalle jäi käteen paljon. Erityisesti hän kiittelee edun-

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Positiivinen tiimi Vähäkangas kehuu kuukauden päivät tiiminä tutustunutta ryhmäänsä estoitta jo nyt. ”Mun heikkous on, että otan itselleni liikaa hommia. Nyt siitä pitää oppia pois. Kun on täysi luotto ihmisiin, jotka on hallitukseen valinnut, niin pitää antaa heidän käytännössäkin toimia. ” ”Mietin hallitusta kootessa tiimiä kokonaisuutena ja olen onnistunut hyvin omasta mielestäni nyt kun on istuttu muutaman kerran alas. Hallitus on monipuolinen, löytyy eri pääaineita, fukseja ja ännännen vuoden

”Kansallisella tasolla en halua, että meidät tunnetaan Ei- liikkeenä. Mieluummin me ollaan ne, jotka perustelevat fiksusti ja positiivisuuden kautta lähtevät tekemään hommia. Meidän vaikuttavuus ylioppilaskentällä paranee sillä, jos meitä on helppo lähestyä ja käydä keskusteluja.”

Tukea kieliasiassa Edustajistossa on puhuttanut kv-opiskelijoiden puuttuminen hallituksesta ja hallituksenmuodostuskokouksessa kysyttiinkin, milloin Vyy:n hallitus on siihen valmis. ”Mun mielestä hallitus on valmis kv-ihmisiin. Enemmänkin kyse on siitä, että meidän pitäisi pystyä perehdyttämään rivikv-opiskelijoita Vyy:n asioihin. Se on selkeästi hallituksen tehtävä.” Vähäkankaan mukaan englanninkielinen

viestintä opiskelijoille on parantunut, nyt tehokkuutta kaipaisi edunvalvontasektorin asioiden viestiminen kv-opiskelijoille. ”Jos ei ole mitään kuvaa siitä, mikä on YTHS tai Kela, niin silloin puuttuu tietotaito, jota hallituksessa toimimisessa tarvitsee.”

Vähäkangas lupailee parannusta kv-opiskelijoille viestintään tulevana vuonna. ”Henkilökohtaisesti tulen pitämään huolen siitä, että tähän kiinnitetään huomioita.” Vähäkankaan esitellessä kokoamaansa hallitusta edustajistolle nousi esiin tilanne, jossa puolet hallituslaisista ei pystynyt vastaamaan englanniksi heille esitettyihin kysymyksiin. Vähäkangas ei ole asiasta huolissaan, vaan on pikemminkin luottavainen, että hallitus pystyy palvelemaan myös kv-opiskelijoita yhtä lailla suomea puhuvien kanssa. ”Käsittääkseni kaikki hallituslaiset puhuvat jonkun verran (englantia), mutta se on tämä suomalainen ”en kehtaa puhua”. Vähäkangas aikoo tukea ja kannustaa hallitusta kieliasiassa ja toivoo myös sihteeristöltä apua tarvittaessa. Hänen mukaansa edellisenkin hallituksen jäsenet ovat toimittaneet tarvittavat tekstit viestintävastaavalle sekä suomeksi että englanniksi. Englanniksi viestinnän vastuu on siis kaikkien hallituksen jäsenten vastuulla, ei vaan viestintävastaavan.

Tutustu vuoden 2016 hallitukseen sivulla 14.

Kolumni Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.

Jos yliopiston toiminnassa tai käytänteissä on korjattavaa, voi joko valittaa tai käydä toimeen asioiden muuttamiseksi. Kansantaloustieteen opiskelija Iina Peltonen päätti kymmenisen vuotta sitten edesauttaa opiskelijoiden parempaa linkittymistä työelämään. Hänen sinnikkyytensä vuoksi opiskelijat voivat nykyisin hakea yliopistolta rahoitusta jo hankkimaansa harjoittelupaikkaan.

Vuoden 2005 Vylkkäri kertoi, kuinka kansantaloustieteen opiskelija Iina Peltonen edesauttoi uuden työharjoittelukäytännön rantautumista Vaasan yliopistoon. Opiskelijoiden oli nyt mahdollista saada tukea myös itse hankkimaansa harjoittelupaikkaan. ”Käytännössä tuo kokeilu oli alkusysäys sille, että nykyisin kaikki harjoittelupaikat haetaan omatoimisesti ja sitten kriteerien puitteissa myönnetään harjoittelutukea” sanoo uraohjaaja Sunna Vainiomaa Urapalveluista. Peltonen oli aiemmin opiskellut Joensuussa ja ollut sen jälkeen työelämässä ennen Vaasan yliopistolla opintoihin palaamista. Työharjoittelun tullessa ajankohtaiseksi Peltonen suivaantui joustamattomuuteen ja harjoittelurahan puutteeseen. ”Minusta oli uskomatonta, että Vaasan dynaamisessa ja nuorekkaassa yliopistossa harjoittelukäytännöt olivat niin joustamattomia”, Peltonen vuodatti tuolloin Vylkkärille.

”Saahan sitä aina yrittää” ”Muistan edelleen varsin hyvin saamani vastauksen, kun kyselin mahdollisuuksista saada tukea itse hankittuun harjoittelupaikkaan. Minulle naurahdettiin ja todettiin, että onhan sitä joskus muutkin kyselleet, mutta että enemmistössä yliopistoja harjoittelupaikat ovat yliopiston hankkimia ja että käytäntöä ei ole tarpeen muuttaa. Ilmoitin olevani eri mieltä, ja lähteväni selvittämään asiaa, johon sain ”kannustukseksi” kommentin, että saahan sitä aina yrittää, että on sitä yritetty aikaisemminkin ja että muutos vie varmasti niin paljon aikaa, että ehdin valmistua jo ennen sitä”, kertoo nykyisin Ulkoasiainministeriön ta-

loudellisten ulkosuhteiden osastolla markkinoillepääsy-yksikössä diplomaattina työskentelevä Peltonen.

Tarmokas opiskelija päätti tehdä selvityksen eri yliopistojen harjoittelukäytännöistä. Lukuisten puhelinkeskustelujen ja haastattelujen jälkeen viisitoistasivuinen selvitys valmistui syksyllä 2005. Vaikeuksien jälkeen Peltosen ääntä kuultiin ja hänen laatimansa korkeakoulujen työharjoittelukäytäntöjä käsittelevän selvityksen pohjalta Vaasan yliopistolle räätälöitiin uusi harjoittelukäytäntö silloisen harjoittelumallin rinnalle. ”Lopulta päätös käytännön muuttamisesta tapahtui nopeasti ja ehdin itsekin hyötymään uudesta käytännöstä. Sain yliopiston myöntämän harjoittelutuen ja hankin harjoittelupaikan Suomen YK-edustustosta New Yorkista, jossa olin kolme kuukautta harjoittelussa.” Systeemiä on viilattu sitten alun. Kymmenen vuotta sitten tukea jaettiin kunkin tiedekunnan kahdelle opiskelijalle, yhteensä noin kymmenelle opiskelijalle, nykyisin kaikki opiskelijat ovat samalla viivalla tiedekunnasta riippumatta. Vuosittain noin 70-80 opiskelijalle myönnetään harjoittelutuki ja esimerkiksi viime vuonna rahaa riitti kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. ”Palautetta ei ole tullut, että käytäntöä tulisi muuttaa, joten tällä systeemillä toimitaan. Vuosittainen tukibudjetti ei toki ole aina sama”, Vainiomaa sanoo. Muutokseen tarttumisesta on ollut Peltoselle suoraa hyötyä työurallaan. ”Koen, että vuonna 2006 tekemäni harjoittelu vaikutti merkittävä-

si työllistymiseeni sille alalle kuin halusinkin. Pääsin valmistumiseni jälkeen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiselle osastolle ensin työvalmennukseen ja sen jälkeen määräaikaiseen työhön. Se työ puolestaan petasi mahdollisuuksiani päästä toiseen alan työhön. Vähän sen jälkeen päädyin hakemaan uudelleen ulkoasiainministeriöön, mutta nyt diplomaattiuralle. New Yorkissa sain todella paljon relevanttia työkokemusta niin substanssin kuin kansainvälisyydenkin osalta. Hakuprosessin yhteydessä sain harjoittelusta myös lisäpisteitä.”

EVVK ”Järkevien ja tarkoituksenmukaisten muutosten aikaansaaminen on yleensä aina koko yhteisön etu. Se voi lisätä niin opiskelu- kuin työskentelymotivaatiota, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä tietenkin hyvää mieltä, mitä kunnon yrittäminen aina aiheuttaa, vaikka lopputulos ei olisikaan aivan se toivottu”, Peltonen rohkaisee. Jos puhkut parempia päätöksiä, älä jää tuleen lumeen makaamaan. Yliopiston useissa elimissä ja organisaatioissa on otettu päätöksen tekoon mukaan myös opiskelijoita. Hallinnon opiskelijapaikkoja täytetään määrävuosin, mielipiteitään voi valittuna esittää muun muassa yliopiston hallituksessa, koulutusneuvostossa, tutkintolautakunnassa ja opintotukilautakunnassa. Ylioppilaskunnan sisällä edunvalvontasihteeri on taho, joka osaa neuvoa oikeaan suuntaan muutosideoiden surratessa.

Jaana Asiala Vyy:n pääsihteeri

Uusi vuosi, uudet kujeet Joululoma on ohi ja on aika palata arkiseen aherrukseen. Itse nautin joululomasta laittamalla työpuhelimen totaalisen kiinni ja lepäämällä luvan kanssa. Akkujen lataamisen jälkeen on ilo tarttua uuden vuoden haasteisiin. Ylioppilaskunnassa tämä tarkoittaa uuden hallituksen ja edustajiston kouluttamista tehtäviinsä sekä vuoden toimintasuunnitelman toteuttamista. Tämän vuoden toimintaa värittää mm. Pylly ylös-kampanja, jonka ylioppilaskunta käynnisti viime vuoden hyvinvointiviikon yhteydessä. Kampanjaa jatketaan kuluvana vuonna ja tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta istumisen vaaroista ja saada opettajat pitämään luentojen aikana pieniä taukoja istumisesta. Lisäksi uusi edustajisto pääsee heti vuoden alussa uudistamaan ylioppilaskunnan sääntökokoelmaa, jota on tarkoitus selkeyttää ja keventää. Oman toimintasuunnitelmamme toteuttamisen lisäksi ylioppilaskunta seuraa tiiviisti yliopiston toimintaa. Leikkaukset ja yt-neuvottelut huolestuttavat opiskelijoita ja näiden leikkausten keskellä on tärkeää varmistaa, että opetuksen laatu ei pääse kärsimään. Myös ylioppilaskunnan organisaatiossa tapahtuu. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kiinnostuneet toimimaan ylioppilaskunnan luottamustehtävissä ja uudessa edustajistossa on kansainvälinen edaattori. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhä enemmän materiaalia tuotetaan englanniksi ja keskusteluja käydään englannin kielellä. Toivon lämpimästi, että tämä herättää myös muiden kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostuksen ylioppilaskuntaa ja sen tarjoamia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan. Tänä vuonna niin ylioppilaskunta kuin yliopistokin aloittavat valmistautumisen 50-vuotisjuhlavuoteen. Kahden vuoden päästä, vuonna 2018, on kulunut 50 vuotta siitä kun Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta nimellä aloittanut ylioppilaskunta on perustettu. Tavoitteena on järjestää juhlavuosi, johon jokainen nykyinen ja vanha jäsen voi osallistua muistelemaan ylioppilaskunnan kunniakasta historiaa. Eli ei muuta kuin tarttumaan härkää sarvista ja pistämään iso vaihde silmään, jotta vuoden tavoitteisiin päästään. Toki tilanteet muuttuu ja elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan, mutta siitä ei kannata masentua ja lamaantua vaan ottaa muutokset ilolla vastaan. Ja muistaa, että aina on seuraava vuosi toteuttaa kesken jääneet suunnitelmat. Onnea ja iloa kaikille vuoteen 2016!

Edunvalvontavaliokunta on kenties helpoin tapa päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan VYY:n kautta. Edunvalvontavaliokunnassa eli tuttavallisemmin EVVK:ssa käydään läpi koulutuspoliittisia asioita kuten koulutusohjelmien rakennetta ja sisältöä, opiskelijaedustajien toimintaa yliopiston hallinnossa sekä opiskelijavalinnan kehittämistä. Valiokunta kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa ja paikalle voi mennä vain kuuntelemaan ja saamaan lisätietoa VYY:n edunvalvontatyöstä tai kertomaan omia näkemyksiä ja ideoita asioihin, jotka omasta mielestä yliopistolla mättävät.

Vaasan ylioppilaslehdessä

Tavoitat opiskelijoita ja kaupunkilaisia

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Uusi vuosi, vältä vanhat kliseet Joulu-tammikuun vaihteessa toistuu joka vuonna muutamia ilmiöitä, joille ei varsinaisesti ole kovin perusteltua syytä. Esimerkkinä mainittakoon, kun muun muassa monet ajattelevat aloittavansa uuden vuotensa ”tästä tulee mun vuosi” –periaatteella, ikään kuin itseään ei voisi ottaa niskasta kiinni juuri minä tahansa vuoden päivänä. Vylkkäri listasi tämän ja muutaman muun pahan uudenvuodenkliseen, jotta voisit välttyä lankeamasta noloihin uudenvuodenkliseisiin ja olla cool myös vuonna 2016. typötyhjästä joulukuisesta kuntosalista? Tee kuten ei kukaan muu: myy salikorttisi tammikuuksi ja nauti typötyhjästä salista jälleen helmikuussa. Käy sillä välin vaikka lenkillä.

Teksti Janne Kalluinen

Pidä ”ei tippa tapa” –tammikuu

Irtisano kuntosalijäsenyytesi tammikuuksi Mikään ei ole niin raskasta katseltavaa kuin kuntosali täynnä vasta-aloittaneita kuntosaliharrastelijoita tammikuun toi-

sena päivänä. Kaikki laitteet ovat varattuja, kulkeminen on vaikeaa ympäri salia haahuilevien ummikkojen vuoksi, pukukopissa joku repii housujaan alas kosketusetäisyydellä. Miksi tästä lystistä pitäisi maksaa samaa kuukausihintaa kuin

Tipaton tammikuu on aika lailla passé. Vain juopot kiertävät korkkinsa kokonaan kiinni tammikuussa - voidakseen juopotella vastaavasti paremmalla omallatunnolla koko loppuvuoden. Baaritiskien ammottavat tammikuussa tyhjyyttään, vaikka värivaloissa paistattelu olisi tammikuussa ajankohtana mitä parhain: vuoden pimeimpinä hetkinä, kun ulkona on kylmintä. Älä lähde mukaan moiseen hyysäykseen ja mikä on parasta tammikuisella baaritiskillä – ei ruuhkaa, ei jonotusta. Hölkyn kölkyn!

Älä lupaa kesäkuntoa 2016 On yleistä luvata itselleen pudottavansa vuoden aikana kertyneitä kiloja ja vannoa olevansa kesän festareilla niiiiiiiin ke-

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com. Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Kahlehdittu, Opiskelen toista vuotta yliopistossa. Etenen aikataulussa ja osallistun kaikenlaisiin aktiviteetteihin. Biletänkin fiksusti. Minua vaivaa ylihuolehtivat vanhempani. Olen ainoa lapsi ja sekä äidin että isän jatkuvat viestit ja soitot vaivaavat. He käyvät välillä jopa solussani vierailulla. Mitä oikein voisin tehdä? I’m a big, big girl

Ensi alkuun useimmat meistä luultavasti sanoisivat, ”Älä huolestu, vanhempasi vain rakastavat sinua”. Rakkauden lisuri ei, vaikka rakkautta se on tukahduttavakin rakkaus. Ei ole ehkä syytä suhtautua vanhempiinsa kuin myöhempien aikojen Jim Morrison, mutta johonkin raja on vedettävä. Rahaa saa lähettää, soitella saa (kerran viikossa), ja viestejäkin laittaa, mutta kylään tullaan vain kutsusta.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Sinun on aika katkaista kahleesi, aika etsiä oma kolosi universumin sylissä. Helikopterivanhemmista pääsee helpoiten eroon jättämällä vastaamatta puheluihin, paitsi silloin kun itse haluat puhua ja sinusta tuntuu siltä että vastaaminen ei sido sinua mihinkään. Viestit voi lukea, ja jättää vastaamatta. Koska kaikkien kierojen stalkkaajien iloksi nykyisissä viestimissä on mahdollisuus nähdä milloin viestit on luettu, voit kenties 18 hätääntyneen viestin jälkeen kuitata hengissä olosi, ennen kuin poliisit ryntäävät mellakkavarusteissaan soluasuntoosi, jota vanhempiesi mukaan piirittää joukko turvapaikanhakijoita, jotka estävät heidän tytärtään vastaamasta. Olet ikään kuin pantatuomiota kärsivä totaalikieltäytyjä, jolla ei ole oikeuksia omaan henkilökohtaiseen tilaansa. Sano tämä äidillesi ja isällesi seuraavan kerran, kun he haluavat tietää mitä teet keskiviikkoiltana kello yhdeksän: ”Ei pysty puhuun, oon just harrastamassa ryhmäseksiä

professorien illanistujaisissa”. Takaan, että kyselyt harvenevat.

TMI, kuinka paljon tietoa on liikaa tietoa? Miten kertoa tyttöystävälle, ettei välttämättä halua kuulla siitä, miten villiä seksielämä on ollut muiden kanssa kuulostamatta mustasukkaiselta ääliöltä? Heikko itsetuntoko?

Carla van Clausewitzin mukaan seksissä ja rakkaudessa kaikki tieto on valtaa. Liian yksityiskohtaiset, ei-opetustarkoitukselliset ja kaihoisat kuvaukset toisen intiimeistä kanssakäymistä taas lähentyvät henkistä väkivaltaa, vaikka luottamuksellisuus ja avoimuus kulkevatkin käsikkäin ja kimpassa tilannetajun kanssa. Kolikolla on vähintään kaksi puolta. Ja kuten laulukin sanoo, älä korva pieni

säkunnossa, ettei ikinä ennen ole nähty vastaavaa. Kuinka monelta kaverilta olet kuullut saman, ja kuinka monesti he ovat tavoitteessaan onnistuneet? Aivan. Kun mietit oikeasti rantakuntoisia kavereitasi, heistä varmasti melko harva on rantakunnossa ainoastaan kesällä, he ovat rantakunnossa aina. Jos haluat kadehdittavan vartalon, lopeta kuurit ja muuta elämäntapojasi - ja ole näin kesäkunnossa lopun ikäsi.

Bonus-klisee vuoden lopulle: Älä marise uudenvuodenvieton turhuudesta Ennen ja jälkeen uudenvuodenvieton kuulee sanottavan: ”uusi vuosi on juhlana niin turha, eihän sille käytännössä mitään syytä” – väärin! Unohda turha suorituskeskeisyys ja ota uudenvuodenjuhlinnasta kaikki irti, työpäiviä riittää joka vuosi varmasti enemmän kuin niitä jaksaisi tehdä. Ja jollet silti jaksa uutta vuotta juhlia, älä ainakaan pilaa kitinälläsi muiden juhlatunnelmaa. Muista tämä vuoden lopulla!

kuule mitä vain. Lisuri tulkitsee, että haluttomuutesi tietää menneistä ruumiillisista ilotteluista liittyy inhimilliseen taipumukseen vertailla itseään muihin. Itsetunnon määrä määrää pystytkö tekemään vertailua oppimiskokemuksena ja olemaan kiinnostunut kumppanisi aiemmista edesottamuksista uteliaisuuden näkökulmasta. Voisithan samalla analysoida mitkä ovat hänen maallisten ilojensa mieltymykset miettimättä performanssiasteikkoja. Pyytäessäsi avoimen seksidatan jakamisen lopettamista et välttämättä kuulosta mustasukkaiselta, mutta epävarmalta ja huonoitsetuntoiselta kylläkin. Esitä siis asiasi rehdisti ja selkeästi, mutta hienotunteisesti. Tylyllä kommunikaatiolla teet vielä enemmän hallaa suhteellenne ja haluillekin. Sillä jos olet mustasukkainen historialle, yritä muistaa, että vesi sillan alla on vettä sillan alla. Esimerkillä johtamisen kautta voit tietysti valottaa kumppanillesi asiaa. Kerro hänelle vastaava, rietas ja riemukas kokemus omasta menneisyydestäsi. Quid pro quo, kuten Milanon Ambrosius tapasi päättää lauseensa. Parasta olisi kuitenkin keskittyä yhteiseen tulevaan. Kysy avoimesti tyty-ydesi fantasioista, haaveista ja siitä, mitä hän tahtoisi tehdä sinun kanssasi. Ota siis ässä hihasta ja läväytä avoimin kämmenin peliin se tieto, mitä ei vielä ole edes olemassa.

Työsuhteet muuttuvat - työntekijältä kaivataan sopeutumista Kuinka monta pidemmän aikaa työelämässä ollutta ihmistä tunnet, joka ei olisi joutunut yt-rumban pyöritykseen? Tulevaisuuden työsuhteet ovat harvoilla monikymmenvuotisia, sen sijaan määräaikaisuudet, yrittäjyys, vuokratyö ja näiden yhdistelmät ovat arkipäivää.

Kantola on työssään päässyt yllättymään Pohjanmaan vetovoimaisuudesta. ”Ainakin täältä johtamisen laitokselta katsottuna voi todeta, että kyllä niitä töitä on. Kunhan ei vain ajattele pelkästään suuryrityksiä ja Helsinki-keskeisesti.”

Vuokratyö kasvaa

Teksti Anne Tastula yöelämä on muuttunut nopealla tahdilla. ”Kymmenen vuotta sitten marginaalissa olleet ilmiöt kuten pätkätyöt ovat nykypäivää”, sanoo tutkijatohtori Jenni Kantola kauppatieteellisestä tiedekunnasta. Tehtävänkuvat työkentällä ovat laajentuneet ja työsuhteiden muodot moninaistuneet. ”Tässä ajassa tarvitaan erilaista mindsettiä. Toivon, että pelko tulevaan ei tartu niin, että se jarruttaa omissa tekemisissä”, Kantola sanoo. Tilastokeskuksen mukaan pätkätyösuhteet kuuluvat erityisesti nuoruuteen. Muutaman vuoden takaisessa työolotutkimuksessa kaksi kolmesta alle 20-vuotiaista ja 20-24-vuotiaistakin vielä 40 prosenttia on ilmoittanut olevansa määräaikaisessa työsuhteessa omasta tahdostaan. Vasta vanhemmissa ikäryhmissä useampi on määräaikaisessa työssä siksi, ettei muuta työtä ole tarjolla. Nuorten pätkätyöt selittyvät luonnollisesti opinnoilla ja kesätöillä. ”Nykyopiskelijat ovat ehkä myös levottomampia, että he toivovat sitä vaihtelevuutta työtehtävissä ja työpaikoissa. Ei haluta asettua enää kahdeksasta neljään –rutiiniin”, Kantola kommentoi. Toisaalta Kantola miettii, että perustoiveiltaan Y-sukupolvi ei eroa edeltäjistään. Halutaan perhe ja turvallisuudentunne. Töiden lyhytjänteisyys ja palkkatulon ainainen epävarmuus vaativat sopeutumista. ”Nuoret ovat kuitenkin aikaisempia sukupolvia joustavampia. He ymmärtävät, että eivät voi ainoastaan vaatia, vaan pitää sopeutua ja olla valmis muuttumaan ja muuttamaan.”

Perinteisesti vai yrittäjämäisesti? Oma yrittäjyys on vaihtoehtona valmiin työpaikan odottamiselle ja etsimiselle. Yrittäjähenkisyys on Kantolan mukaan nousussa, mutta hän ei näe sitä vielä suuremmassa mittakaavassa Vaasan yliopistossa tai sen opiskelijoissa. ”Strategisen johtamisen puolella yrittäjähenkeä huomaa olevan ja sinne hakeutuukin selvästi sen mukaisia opiskelijoita.” Kantolan mukaan opiskelijat suuressa määrin ajattelevat edelleen suuntaavansa perinteisille urille eikä yrittäjyys tai välttämättä edes pk-yritykset ole heillä vaihtoehtona. Opiskelijat toivovat opinnoiltaan työelämälähtöisyyttä saadakseen jalkaa oven väliin jo ennen työelämän varsinaista alkamista. Kauppatieteiden puolella on helpointa tehdä yhteistyötä liike-elämän kanssa. Kantolan mukaan esimerkiksi johtamisen kursseilla on tehty onnistuneita projekteja yhdessä eri yritysten kanssa. Palaute on opiskelijoiden puolelta ollut pelkästään positiivista. ”Kursseilla on ollut todella motivoituneita osaajia, joilla on monilla jo paljon työkokemusta.”

Pohjanmaan pienet ja keskisuuret Työpaikan epävarmuus näkyy opintojen venymisessä ja Kantolan mukaan yliopistolla huomaa helposti, että opiskelijat eivät uskalla valmistua. Kantola valaa uskoa tulevaan. ”Opiskelijat ovat todella rohkeita ja he ovat kasvaneet ajan henkeen. Heissä on paljon potentiaalia. Kehitystä on tapahtunut kielitaidoissa, keskusteluja argumentointitaidoissa ja tiimityöskentelyssä. Työelämässä täytyy vain rohkeasti tuoda esille omaa osaamistaan.”

Vuokratyösuhteet ja lyhyet määräaikaisuudet luovat joustavuutta molemmille osapuolille. Vaikka vuokratyö on laajentunut yhä useammalle alalle, sen suosio lisääntyy Suomessa muuta Eurooppaa hitaammin. Henkilöstövuokrausyritys Baronan Pohjanmaan aluepäällikkö Pietu Purhonen tietää, että lyhemmänkin pestin etsijöitä löytyy. ”Vuodenajasta riippuen kysellään sesonkitöitä. Myös välivuotena ja ennen tai jälkeen armeijan etsitään lyhempiä sopimuksia. Eniten näitä löytyy kaupan ja hotelli- ja ravintola-alalta.” Suurin osa Baronalta vuokratöitä etsivistä toivoo silti saavansa vakituisen paikan jossain vaiheessa. Jotta saisi hengähtää, jotta voisi suunnitella muutakin elämää. Että ei tarvitsisi olla miettimässä mistä seuraavaksi töitä. ”Tottakai mieluummin olisin oikeasti töissä sen firman kirjoilla, missä on töissä. Jos katsoo työllisyystilannetta, niin töitä on otettava sieltä mistä saa. Ei siinä kuitenkaan nykypäivänä ole kovin suurta eroa. Työsopimuksen pituus on tärkeintä”, pari vuotta vuokratöitä tehnyt Janne Lahdenperä sanoo. Lyhyissäkin työsuhteissa saattaa olla jatkuvuutta. Valtaosalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä on jo jatkoa tiedossa joko uutena määräaikaisuutena tai uusissa töissä. Sähkötekniikan alalla ”jokapaikanhöylänä” työskentelevä Niklas Latvala on ollut kolme ja puoli erimittaisissa pätkätöissä. Tällä hetkellä Latvalalla on kahdeksan kuukauden sopimus. ”Se on omasta mielestä pitkä sopimus, yleensä ne ovat olleet nelisen kuukautta.” Sekä Lahdenperä että Latvala ovat kokeneet pääsääntöisesti tulleensa kohdelluksi samanarvoisina kuin vakituiset työntekijät. Latvalan mukaan kahtiajakoa näkyy joissain yrityksissä. ”Vakiduunareilla oli vakkarikamppeet ja vuokrilla eri kamppeet. Vuokrat joutuivat tekemään enemmän töitä, että saivat huomion, että ne tekeekin jotain.” Vuokratyöfirmojen etu työnhaussa on niiden laajat kontaktit ja oman toiminnan ylläpitäminen onnistuneilla välityksillä. TE-palvelut on jäänyt jo pahasti jälkeen työn välittämisessä. ”Työkkärissä oli kolme kuukautta paperit sisällä, eikä mitään kuulunut, ei edes koulutuspaikkoja. Aluksi aristin vuokrafirmoja, mutta sen kolmen kuukauden jälkeen sinne menin, ja olen hyvin tyytyväinen,” kertoo Latvala, joka sai työtä alle viikossa tuosta vierailusta. Vuokratyöfirman kautta työllistymisessä Lahdenperä ja Latvala näkevät vain yhden huono puolen. ”Jos yt:t sattuvat firmaan, niin vuokralaiset menee ekana pihalle, oli sitten hyvä tai paras työntekijä”, Latvala tiivistää.

Tottakai mieluummin olisin oikeasti töissä sen firman kirjoilla, missä on töissä Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Intohimona teollisuuden digitalisaatio Teksti Elfi Kjellberg kuva Anssi Kumpula

Vaasan yliopiston kasvatti Jarl Matti Anttila on yrittäjä Jakamo Osakeyhtiössä. Yliopiston jälkeen urapolku on ollut menestyksekäs ja monipuolinen. Vaikka katse on kiinteästi tulevaisuudessa ja yrityksen jatkuvassa kehittämisessä, yliopistossa opitut elämäntaidot kulkevat vahvasti mukana. arl Matti Anttila valmistui kauppatieteiden maisteriksi johtamisen yksiköstä tammikuussa vuonna 2007. Hän opiskeli pääaineenaan strategista johtamista ja sivuaineinaan talousoikeutta, tietotekniikkaa sekä pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria. Työnteko ei ollut vierasta edes opiskeluaikana ja Anttila hankkikin opiskelijaelämän ohella runsaasti työkokemusta eri työpaikoista. Aluksi töitä löytyi Vaasan lentokentältä Airpron leivissä ja tämän jälkeen SAS:ltä. Vuoroja tuli tehtyä myös Radisson SAS Royal hotellin vastaanotossa. Matkailualapainotteisten töiden lisäksi Anttila kerrytti hieman erilaista työkokemusta teatteritaiteen puolella. Hän pääsi työskentelemään avustavana näyttelijänä Vaasan kaupunginteatterissa. Opiskelujen ohella tehtävien töiden lisäksi kesät kuluivat työntekijänä Outokummun tehtaalla Harjavallassa.

Jakamon tarina Opintojen loppupuolella yrittäjyys vei mukanaan, kun Anttila perusti oman konsulttiyrityksensä. Hän teki sivutyönä konsulttikeikkoja yrityksensä nimissä, mutta valmistumisen jälkeen urapolku alkoi niin sanotusti tutusta ja turvallisesta. Anttila jäi muutamaksi vuodeksi töihin yliopistolle kehityspäälliköksi johtamisen yksikköön. Lopulta yrittäjyydestä tuli täyspäiväistä, kun Anttila perusti kahden kumppanin kanssa konsulttitoimisto MDI:n. Yhdessä MDI:n teollisuusasiakkaiden kanssa huomattiin tarve yritysten vä-

lisen yhteisen tiedon järkevään hallitsemiseen. Kun valmista ratkaisua ei löytynyt, syntyi keväällä 2012 palvelu nimeltä Jakamo ja yritys nimeltä Jakamo Osakeyhtiö, joka kehittää ja markkinoi yritysten väliseen tiedonjakamiseen ja tiedonhallintaan tarkoitettua alustaa. Vuonna 2014 Jakamo sai julkista tunnustusta vastaanottamalla Seinäjoen teknologiapalkinnon. Aiempina vuosina palkinto on myönnetty esimerkiksi teollisuusneuvos Jorma Lillbackalle ja Lumikko oy:lle. Anttila kertoo palkinnon vaikutuksen olleen erityisesti palvelun käyttäjien kannalta merkittävä. Se on mahdollistanut kehitysprojektin, joka on vaikuttanut esimerkiksi palvelun monipuolisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen. Tänä päivänä Jakamo on levinnyt eri puolille maailmaa, sillä asiakkaita löytyy 30:stä eri maasta.

Monessa mukana Täyspäiväisen työn ohella ehtii paljon muutakin. Vaikka keskittyminen on pääosin Jakamossa, on Anttila edelleen mukana perustamansa MDI:n toiminnassa hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Seinäjoen Elävän musiikin yhdistyksen Selmu ry:n hallituksen puheenjohtajana. Selmu ry vastaa esimerkiksi Provinssi-festivaalista sekä konserttitoiminnasta Rytmikorjaamo- ja Bar15-klubeilla Seinäjoella.

Livemusiikin ja teatteritaiteen lisäksi yksi intohimoista on jalkapallo. Anttila on niin pelaaja kuin mediamieskin hyväntekeväisyysjoukkue Apollossa, joka keräsi ja lahjoitti kaudella 2015 yli 8 000 euroa Syöpäsäätiön Roosa nauha –keräykseen.

Oppeja menneisyydestä ja näkymiä tulevaisuudessa Opiskelijaelämää ja yliopistoaikaa Anttila muistelee lämmöllä, sillä se oli hauskaa aikaa. Koko ajan oltiin menossa joko opiskellen, työskennellen tai juhlien. Myös tärkeitä oppeja on tarttunut yliopistouralta mukaan. Anttila neuvoo harjoittelemaan kuuntelutaitoa, kurinalaisuutta ja keskittymiskykyä, sillä näistä on hyötyä niin opiskeluaikana kuin työelämässäkin. Hän kiittelee opiskeluaikana solmimiaan korvaamattomia ystävyyssuhteita ja kontakteja sekä opittua lukutekniikkaa, jonka avulla laajatkin kokonaisuudet pystyy sisäistämään helposti. Kysyttäessä tulevaisuudennäkymistä Anttila kertoo toivovansa saada jatkaa samaa työtä kuin nyt, sillä se on hänelle unelmaa. Oman alansa kannalta tulevaisuus tuo mukanaan muutoksia. Valmistavan teollisuuden yritykset tulevat hänen mukaansa toimimaan edelläkävijöinä digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Myös Anttila haluaa olla osa tätä kehitystä.

Anttila neuvoo harjoittelemaan kuuntelutaitoa, kurinalaisuutta ja keskittymiskykyä, sillä näistä on hyötyä niin opiskeluaikana kuin työelämässäkin.

EI LIITTYMISMAKSUA; EI AVAINKORTTIMAKSUA;LOMASIIRROT 0€ AVAINKORTILLA KULKU 05-23 JOKA PÄIVÄ KATSO OPISKEIJAHINTAMME WWW.WASAGYMHOUSE.COM MYLLYKATU 19 65100 VAASA INFO@WASAGYMHOUSE.COM 8

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

International representative in the Student council

I’m a playwright - I see drama everywhere. And then I write about it. Aino Hyyryläinen

Text Rathan Kumar

It is the first time an international student has been part of the student council and contested to be the President of the student union at the University of Vaasa. Not only is it a welcome change but also the way forward for the integration of International students in the Universities and its activity.

e is Abdelrahman Azzuni, a master’s degree student doing industrial management. ”First of all let me welcome you here and thank you for this interview. It is my pleasure to be able to spread positive ideas and thoughts among the students through this newspaper,” says Azzuni. He has a technical background (BSc & MSc) in engineering. Originally, from Hashemite Kingdom of Jordan he has been living in many countries around the world. Three years ago (2013) he started his life in Finland, and as all of the other places he has lived in, he tries to make a positive difference, improve and take his role in the development of the country. Asked about his view on the student Union in the Universities, he thinks the students union in any university is a nice tool/idea to be applied. It represents a mature way of governance where students can deliver their views. He thinks the student union is the body to present and defend the rights of its studentmembers powerfully on any matter. About the motivation to run for the President of the student union, he says that “As an international student in the university of Vaasa, I wanted international students to

be present in the student union as an important part of the studentsbody “. ”The three years in Finland -as a student- gave me the opportunity to know what Finnish and international students face in their lives, so having many ideas in my mind of how to improve students’ life and make it better, I felt the need to convey what I have to a higher level (student union) in order for it to be applied in reality.” He has been involved not as an official member in any council before, but was involved in the elections of student union in many places, promoting candidates whom he believed could do something good for the interest of the students.

The things he wants to achieve by being elected • Spread the awareness about the election among the international students • Show the importance of international students as a constructive part of the students-body of the university • Represent the interests and the rights of international students in the council • Give a shiny good image about international students to the hosting society • Help in integrating international students with Finnish students and culture • Provide the council with new fresh ideas that if applied can take the council huge steps ahead • Promote the importance of being involved for Finnish students. In general, to be a constructive, positive and developer of the students union work. He thinks that the transparency in the student Unions needs to be improved a lot to give the whole organization a better picture.

The student union has lost its meaning and reason of existence.

How closely should the student union and the teaching staff cooperate? As I believe that cooperation is a key to succees, student union has to cooperate as close as possible not only with the teaching staff but with whom it is needed to cooperate with.

What are the things you see are incorrect and how would you like to change them? There are many incorrect things but all can be summarized in one point. The student union has lost its meaning and reason of existence. Therefore, I as a member in the council I will help in solving this problem and bring the student union back to how it should be.

What should be the aim of the student Unions according to you? Principally, the student union has to be a representative of all the students in the university, and has all the means to defend the students’ rights and interests in any matter.

Are you happy/satisfied with the role you have at the moment? For me, satisfaction depends on how much I can provide to society (help, improve or develop). So as a member in the council, I am happy with all of what I can do to level-up the professionalism of the council. As people familiar with the procedures know, I tried to be involved in the board of the council as I think it is an important role to enhance the council, but it did not work. So, I would have been more satisfied if I have got that opportunity to achieve more improvements. Azzuni wants to take the opportunity to give a word to all the Finnish and International studentsFor Finnish students: the more you accept, cooperate with and tolerate international students and their cultures the more your country will develop, rank-up and become a better place. So, go ahead to make your own country great. For international students: the more you are involved in, you are integrated with and you take your part in developing the society the more the benefits you will get, the more the satisfaction you will have and the more the positive impact you will make on current and future generations. So, here is the field.

Diagnosis: Holiday Brains I’ve got a serious case of holiday brains. It’s a state where I completely forget about my everyday life realities (even writing that feels dreadfully dull!) and decide to change everything for that glorified vision of life that I harbour during leisure time. Last summer I was completely convinced that in about a year I was going to drop everything and move away from Vaasa. Well, technically I still have six months to do that, but you see, I don’t think I want to. After my holiday brains calmed down, I realised how much of my life is linked to this place at the moment. Sure, getting to travel is great, but leaving for good? Not today. This holiday season my brains went crazy! They were certain I could simplify my wardrobe, do less with more intention, and have time to start blogging again. All this came in a neatly wrapped package labelled ’New Year’s resolutions’, but you see, they’re almost always made with holiday brains, so I have no idea how they’re going to work out. So bad holiday brains, bad – right? Only if you let them define your expectations and are then disappointed when everything doesn’t work out like you imagined. But I’m a firm believer in daydreaming, and holiday brains tend to make concrete what I dream of having in my hectic everyday life. The key is: adjust. Your holiday brains know nothing of your everyday life, so they need help. If you find yourself running circles trying to make your New Year’s resolutions happen, take a breather and adjust your goals. Only this time, enlist the help of your everyday brains. But you shouldn’t wave goodbye to your holiday brains either – they probably have something very important to tell you about what you want. You know? That stuff you keep inside a locked chest we sometimes call daydreams.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Teksti ja kuvat Ville Rintala

Fuusiokeittiön illallisherkkuja lounasbudjetilla

Katson kelloa. Kiire. Olen jo myöhässä. Pakkasta on toistakymmentä astetta, hengitys höyryää autossa. Saavun paikalle kylmissäni täristen ja ihmettelen hiljaa mielessäni, miksi joku haluaisi ravintolan näinkin kauas keskustasta valintamyymälän ja lähiöpubin läheisyyteen. ven minulle avaa Patricia Kekki, ravintolan pitäjä. Vaikka emme ole edes tervehdyksiä ehtineet vaihtamaan, hänestä huokuu ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Otan kupin kahvia, hondurasilaista sellaista, ja istuudun pöytään. Minulle esittäytyvät Patrician lisäksi hänen tyttärensä Samantha ja Samanthan puoliso Fernando, jotka myös työskentelevät ravintolassa.

Itsetehtyä ruokaa alusta loppuun La GuacaMayassa tarjotaan vain itsetehtyä ruokaa. Asiasta keskustellessa Patricia toteaa: ”Mikä järki olisi pitää ravintolaa, jos ei ruokaa tee itse?”. He suhtautuvat ruokaan vuosien kokemuksen tuomalla arvokkuudella ja ovat ylpeitä annoksistaan. Samantha ja Fernando, jotka hoitavat keittiötä, olivat työskennelleet jo vuosia kokkeina Hondurasissa. Honduras näkyy muutenkin ravintolan sisustuksessa. Seinillä on tauluja maan nähtävyyksistä ja täkäläisiä käsityöesineitä on esillä lasivitriinissä. Hondurasin kansallislintu puna-ara, josta ravintolan nimikin juontaa juurensa (espanjaksi la guacamaya roja), on kuvattuna kahdessa taulussa. Seinältä nämä papukaijat katsovat ruokailijoita ja muistuttavat heitä ravintolan alkuperästä. Ravintola perustettiin Huutoniemelle reilu vuosi sitten, ja siitä lähtien se on houkutellut ruokailijoita Vaasasta ja jopa sen ulkopuolelta. Asiakaskunta koostuu pääasiassa suomalaisista, mutta joukossa on kävijöitä monista muistakin maista. ”Esimerkiksi silloin, kun listallamme on ankkaa, meillä on paljon aasialaistaustaisia vieraita. He ovat mielissään, kun pääsevät maistamaan tuttua ainesosaa laadukkaalla, mutta hieman totutusta poikkea-

10 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

valla tavalla valmistettuna”, Patricia kertoo. Vaikka heidän kulinaristiset juurensa ovat Hondurasissa, löytyy ruokalistalta vaikutteita usean eri maan keittiöistä. Vaikutteita otetaan harkiten, tavoitteena tarjota asiakkaalle alati vaihtuva, mutta joka kerralla herkullinen ateria. Jos olet käynyt aikaisemmin La GuacaMayassa lounasaikaan, seuraavalla kerralla tuskin törmäät edellisen kerran tarjontaan. ”Meillä on joka viikko vaihtuva lounaslista. Lisäksi meillä on vakinainen illallismenu, josta löytyvät asiakkaiden suosikkiannokset.”

Suomessa unohdetaan monesti asiakaspalvelun tärkeys La GuacaMayaan astuessaan asiakkaan halutaan tuntevan itsensä tervetulleeksi. Patricia mainitsee, että monessa lounasravintolassa tunnelma on kolkohko ja asiakaspalvelu jätetään vähälle huomiolle. ”Haluamme tarjota asiakkaille illallisravintolan tasoista ruokaa ja palvelua lounasravintolahintaan. Eräs vakiasiakkaistamme – muuan paikallinen kokki – kertoi minulle, että tarjoamme aivan liian hyvää ruokaa ja palvelua ollaksenne pääasiallisesti lounasravintola”, Patricia kertoo. ”Täällä asiakas voi tuntea olonsa kotoisaksi ja saada siinä sivussa herkullista ruokaa.” Ravintolan ideaan kuuluu, että asiakkaalle ei väkisin tuputeta esimerkiksi ylenpalttisen tulista ruokaa, vaan tulinen kastike tarjotaan annoksen ohessa. Asiakas voi lisätä sitä ruokaansa oman mieltymyksen mukaan. Asiakkaiden ilmeet ja eleet ovat palkitsevia, kun eteen ilmestyy eksoottisen, mutta herkullisen näköinen annos. ”Monesti asiakkaiden kasvoilta on luettavissa yllätys ja innostus, kun he pääsevät maistamaan jotain uutta. Se lämmittää mieltä.”

Ravintola sijaitsee Huutoniemellä, aivan K-Supermarketin kupeessa. Sijainti ei ole paras mahdollinen, jonka omistajatkin myöntävät, mutta on sillä hyvät puolensakin. Kiinteistö oli vapaana heti, ja muun muassa monet Strömberg Parkissa työskentelevät ABB:n ja Citecin työntekijät löytävät tiensä La GuacaMayaan. Myös läheisen Novian sairaanhoitajaopiskelijat ovat tuttu näky ravintolan pöydissä. ”Asiakkaamme ovat tyytyväisiä laadukkaaseen alusta asti valmistettuun ruokaamme ja hyvään palveluumme. Aiomme jatkaa samalla linjalla, ja on ilo nähdä, että tämä saa asiakkaat myös palaamaan ravintolaamme.” Söin alkupalaksi höyryävän kuumasta ruukusta hondurasilaiseen tapaan tarjoiltuna maistuvaa lihapapumuhennosta juustokuorrutteella, jota sai syödä rapeiden nachojen kera. Pääruokana oli murea pihvi, joka oli tarjoiltu usean eri maistuvan lisukkeen kera. Kotoisana elementtinä lautasella toimi suomalainen makkara, joka oli lisukkeiden ja mausteiden ansiosta saanut eksoottisen käänteen. Aterian lisäksi sain nauttia herkullista Hondurasista asti tuotua kahvia. Varsin mieluisan ravintolakokemuksen jälkeen ymmärrän, miksi joku perustaa näinkin ravintolan etäälle Vaasan keskustasta. Poistun ravintolasta kylmyyden unohtaneena, vatsa täynnä ja hymy kasvoillani.

● Auki arkisin lounasaikaan ja viikonloppuisin, muina aikoina tilauksesta. ● 10 % alennus opiskelijakortilla ● Ruokalistalla tarjolla myös gluteenittomia ja kasvissyöjille soveltuvia vaihtoehtoja ● La GuacaMaya, Kuninkaantie 72, Huutoniemi, Vaasa www.la-guacamaya.net

Från studerande till

frilansare? Text Linn Wilhelmsson

För att få arbete behöver man erfarenhet, men för att få erfarenhet behöver man ett jobb. Att börja frilansa kan vara en bra utväg för många, och det finns hjälp på vägen. öjligheten att få in en fot eller en tå i arbetslivet är lockande redan under studietiden. En språkstuderande kan till exempel enkelt erbjuda korrekturläsning av vänners avhandlingar, och andra mindre uppgifter som man kan klämma in mellan kursportfolion och tenter. Har man tur får man kanske så småningom större arbetserbjudanden, och då kan man plötsligt befinna sig i följande situation: Du har slutfört en längre översättning, och din arbetsgivare frågar hur faktureringen ska skötas. Plötsligt inser du att du överhuvudtaget inte beaktat saker som bokföring, skatteprocenter hit och dit, eller ens vilka uppgifter som ska finnas med i en faktura. Hur gick det nu såhär? Som tur är är du inte den första som befunnit dig i den situationen, och ifall du inte känner dig redo att grunda ett företag riktigt än, så finns det en lösning på problemet; faktureringstjänster.

”Light-företagande” En faktureringstjänst erbjuder tjänster för dem som inte har ett eget företag, men som gärna vill kunna arbeta som om de vore företagare. En vanlig marknadsföringsfras är att du kan koncentrera dig på det riktiga arbetet, utan att behöva oroa dig över pappersarbetet. I praktiken innebär det att du betalar en serviceavgift till faktureringstjänsten för att de i ditt ställe tar hand om bokföringen, faktureringen och alla lagstadgade avgif-

ter som en företagare annars behöver ha koll på, som till exempel arbetslöshetsförsäkring och socialskyddsavgifter. Samtidigt kan din arbetsgivare vara säker på att alla avgifter blir betalda utan att hen behöver ta emot ditt skattekort – något som få arbetsgivare idag ens accepterar, eftersom det innebär mera arbete för dem.

En djungel av möjligheter Antalet faktureringstjänster som man kan använda sig av växer hela tiden, och alla har olika serviceavgifter och bestämmelser. På sidan laskutuspalveluvertailu.fi kan man enkelt söka igenom uppgifterna för några av de vanligaste tjänsterna i Finland, såsom Eezy, Ukko, Apujoukot, Easyjobi, Inwork, Toimipiste och TyötRahaksi. Gemensamt för alla dessa är att de har en serviceavgift som dras av lönen, men storleken på denna serviceavgift varierar mellan 2 och 8 %. I de flesta fall gäller en högre siffra ifall man har en liten inkomst under 10 000 €, vilket är fallet för de flesta som börjar sin verksamhet som frilansare. Som exempel så har den finska tjänsten Ukko.fi en fast avgift på 5 %, som dock dras av först då man väljer att betala ut sin lön, och inte från varje inbetalning. I praktiken har man själv ansvaret för sin egen marknadsföring och att komma överens om lönen med sin arbetsgivare. När arbetet är gjort fyller man i uppgifterna för arbetet på Ukkos hemsida, varvid de skickar ut

fakturan. När fakturan är betald syns det på din användarprofil, och du kan föra över pengarna till ditt konto.

För vem? Faktureringstjänster passar för alla dem som utnyttjar sitt eget kunnande, till exempel fotografer, skribenter, musiker, hantverkare och alla andra områden som innebär självständigt arbete. Även företag som vanligtvis söker frilansare med eget firmanamn och FO-nummer kan anställa frilansare som fakturerar via en faktureringstjänst, eftersom det oftast är möjligt att kombinera de olika faktureringstjänsterna som används. Det man ska komma ihåg är att det kan vara en god idé att skaffa en ansvarsförsäkring, eftersom man alltid är ansvarig för sitt eget arbete. I och med att riksdagen i december dessutom godkände förändringar i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002), så kan man komma att räknas som företagare i lagens ögon, ifall man använder faktureringstjänster för sin huvudsyssla, och detta kan påverka din rätt till utkomstskydd ifall du blir arbetslös. Slutligen är det också på sin plats med en påminnelse om att inte ta underbetalt, särskilt med tanke på översättnings- och tolkbranschens dåliga villkor. För den där korrekturläsningen av kompisens avhandling kan du kanske ta betalt i choko eller öl, men i det verkliga arbetslivet ska du komma ihåg att uppskatta din egen kompetens!

Waltteri Laineenkare

Valinnanvapaudesta ”….liberty and justice for all.” Tässä tekstiä asennevammaisille miehille, joihin liian usein itsekin kuulun. Olen aina ollut yksilön oikeuksien puolesta. Filosofi Immanuel Kant määritteli yksilönvapauden vapautena tehdä mitä tahansa valintoja, kunhan yksilö ei satuta valinnoillaan muita. Eli vain henkilö, joka ottaa vastuun tehdessään typeriä valintoja on vapaa valitsemaan itseään koskevista asioista. Pariisissa käytiin marraskuussa neuvotteluja ympäristösopimuksesta, joka olisi voinut suurestikin rajoittaa yksilönvapautta. Miksi? Koska olemme tehneet liian pitkään ympäristöä vahingoittavia vastuuttomia valintoja, emmekä siis ole olleet yksilönvapautemme arvoisia. Luonnonsuojelussa nykyisellään ei ole kyse hippien keksimästä vitsistä, vaan pa**a on jo iskenyt tuulettimeen. Vaikutukset näkyvät, mutta eivät vielä meidän takapihallamme. Sitä ihanuutta saamme vielä tovin odottaa, mutta pakoon emme pääse. Ne valintamme, jotka satuttavat luontoa, satuttavat loppujen lopuksi myös ihmistä. Koska vaikutus ei ole suora, tai tapahdu heti, liian pitkään ovat asenteemme saaneet kivettyä kyseistä faktaa vastustaviksi. Helppo esimerkki löytyy ruokateollisuudesta. Punaisen lihan on jo kauan tiedetty olevan jossain määrin haitallista, sekä sitä nauttivan keholle, että ympäristölle, luonnolle. Kuinka helppoa olisikaan vaihtaa naudanlihan kulutus, ei edes absoluuttiseen kasvisruokavalioon, vaan vaikkapa vähemmän saastuttavan siipikarjan syömiseen? Erittäin. Harva sitä kuitenkaan haluaa tehdä, koska olisihan se nyt vähintäänkin hinttimäistä, jos suomalainen mies käyttäytyisi kuin mikäkin viherpiiperöhippi, ja tekisi valintoja, jotka viestivät ympäristöystävällisyydestä. Entä vaikkapa autoilu: hyvinkin ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja on tarjolla, mutta niitä ei aina valita. Bemarissa kun pitää olla iso, miehekäs kone jolla pääsee. Oikeastaan jo sana ”ympäristöystävällinen” kuulostaa velton pitkätukan jargoniin kuuluvalta ilmaukselta. Asenteet ovat tappava ongelma. Miksi? Oletan, että kyse on vain siitä, etteivät aikuiset ihmiset tosiaan tiedosta ilmastonmuutoksen olevan faktinen, käsin kosketeltava asia, joka vaikuttaa meihin jokaiseen täysin riippumatta siitä, tuemmeko ympäristöasioita vai emme. Kyseessä ei ole edes valintojemme eettisyys, vaan se että osa porukasta puoliksi tahallaan tuhoaa sitä, mitä toinen osa yrittää säilyttää. Tuon ongelman peruuttaminen ei ole mahdollista, mutta vaikutusten minimointi on. Se ei vaadi suuria uhrauksia, vain sen että todistamme jälleen olevamme yksilönvapautemme arvoisia tekemällä harkittuja kulutuspäätöksiä ja ymmärrämme kyseessä olevan yksilöä suurempi asia. Yksilöt ovat nyt toissijaisia. Ilman luontoa ei ole yksilöä. Pidän itseäni vihreänä oikeistolaisena ja yksilönvapaus on minulle prioriteetti. Toivon kuitenkin täydestä sydämestäni, että Pariisissa tehdyt (siis myös yksilönvapautta rajoittavat) päätökset laitetaan pikimmiten täytäntöön. Nuo päätökset pakottakoot meitä muutokseen suuremman hyvän puolesta, kunnes olemme taas vapautemme arvoisia. ”Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset - ja viimeinen sukupolvi joka voi tehdä asialle jotakin.” –Barack Obama

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 11

Sinisilmäinen yrittäjä

Barcelonassa Teksti ja kuvat Anne Tastula

Vaasalainen Maria Kauppila on asunut reilut kuusi vuotta Barcelonassa ja pyörittää nyt toista vuotta suomalaisiakin tuotteita tarjoilevaa kahvilaa. Maan byrokratia vie yrityksen pyörityksessä aikansa, mutta ilmasto ja kaupungin monipuolisuus ovat saaneet Kauppilan näkemään kaupungin kotinaan.

12 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

auppatieteitä Vaasan yliopistossa opiskellut Maria Kauppila asennoitui tekemään uraa toimistoympäristössä, mutta nyt hänen päivänsä täyttävät espressokoneen suhina ja asiakkaiden kanssa rupattelu. ”Tietysti yrityksen pyörittämiseen kuuluu paperitöitä, mutta päivittäinen työ on tosi käytännönläheistä ja erilaista kuin mihin olen aiemmissa töissäni tottunut,” nuori yrittäjä kertoo. Usean Vaconilla kesätöissä vietetyn kesän jälkeen Kauppila päätti hakea kesätöihin Vaconin Barcelonan toimistoon. Jo hankittu espanjan taito otti kesän aikana aimo harppauksen. ”Silloin jäi kytemään, tänne voisi joskus tulla takaisin. Opintoja oli silloin edessä vielä pari vuotta, mutta sitten opiskelujen jälkeen ei mikään enää pidätellyt ja lähdin takaisin. ” Tuosta on nyt kulunut kuusi vuotta. Ensimmäiset pari vuotta Kauppila pohti vielä palaavansa Suomeen, mutta nyt elämä on asettunut uomiinsa ja paikka tuntuu kodilta. ”Olen jämähtänyt tänne positiivisella tavalla,” Kauppila naurahtaa. Vaikka aikoinaan johonkin Pohjoismaahan muutto oli-

kin elämänsuunnitelmissa, nyt Espanjan ja Barcelonan monipuolisuus ei löydä haastajia. ”Tämä on ihana paikka kokonaisuudessaan. On rannat ja vuoristo ja kaupunki. Täällä on omat perinteensä, mutta Espanjan kaupungeista Barcelona on modernein ja kansainvälisin, joten vaikutteita on myös muualta. Tietysti ilmasto vaikuttaa myös valtavasti, kun puuttuu se Suomen pitkä talvikausi.” Suomi on Kauppilan mukana espanjalaisessakin arjessa kaupungissa asuvien suomalaisten ystävien ja oman kahvilan kautta.

Limppua ja lonkeroa Kauppila teki Barcelonaan paluunsa alussa neljä vuotta töitä Hewlett-Packardilla. Kun etenemismahdollisuuksia ei löytynyt, mielessä pyörinyt yrittäjyys alkoi vahvistua. Konseptikauppa ja vesiurheiluvälinevuokraus olivat pohdinnassa, mutta kahvilaan kallistuttiin, kun Kauppila törmäsi katalaanintunnilla nykyiseen liikekumppaniinsa, jolla oli samanlaisia ideoita. La Marmota –niminen kahvila perutettiin San Antonin

alueella, lähellä keskustan aukioita. Kauppilan työmatka lyheni tunnilla ja vapaa-aikaa on enemmän. ”Kahvilamme ei ole profiloitunut Suomi-kahvilaksi, vaikka välillä näin luullaankin. Se on vain yksi juttu meidän tarjonnasta. Olen toinen omistajista ja lisännyt tarjontaan joitain suomalaisia tuotteita. Toinen omistaja, Maria hänkin, on kotoisin Sevillasta ja hänen mukanaan kahvilaamme on tuotu Andalucian alueen ruokakulttuuria.” Kausituotteista joulutortut ja piparit, karjalanpiirakat ja tietysti Vaasasta kun ponnistetaan niin Maalahden limppu kuuluvat kahvilan menuun. Limpusta tuorejuustolla ja graavilohella on tullut oikea hittituote paikallisten keskuudessa. Toiveitakin tulee, lähinnä suomalaisilta, jotka suomalaisia tuotteita jo ennestään tuntevat. ”Lonkeroa pyydetään valikoimaan paljon! Olen miettinyt myös korvapuusteja, jos vain ehtisi tekemään. Tuon Suomesta myös vaniljakastiketta, salmiakkiaskeja ja sitruunapippuria.” La Marmotan lähellä sijaitsee kieli-instituutti, jossa voi opiskella suomen kieltä. Kahvilaan onkin helppo poiketa tuntien jälkeen testaamaan opittua Kauppilan kanssa. ”Meillä käy myös täällä asuvia suomalaisia, jotka tulevat juurikin noiden suomalaisten tuotteiden vuoksi,” Kauppila sanoo. Myös suomalaiset turistit piipahtavat mielenkiinnosta kurkkaamassa millainen suomalaisyrittäjän paikka on.”

Paperinpyöritystä Töitä kahdestaan kahvilaa pyörittävillä naisilla riittää noin 50 tuntia viikkoon. Lähes kellonympäryksen avoinna olevassa kahvilassa työskennellään kahdessa vuorossa. Espanjassa työpäivät ovat yleensä pitkiä ja toimistotyössä päivät päättyvät usein vasta iltaseitsemältä, joten Kauppila pitää kahvilan työaikoja itselleen paremmin sopivina. Espanjassa riittää byrokratiaa joka sormelle, mutta Kauppila on tyytyväinen kuinka hyvin asiat ovat sujuneet etenkin kahvilan remontointiluvan saamisen ja avaamisen jälkeen. Isona apuna on ollut yrittäjäparin kielitaito eikä ulkomaalaisuus aiheuttanut yrityksen perustamisessa mitään ongelmia. ”Täkäläiset arvostavat tosi paljon sitä, että me molemmat olemme opetelleet katalaanin kieltä. Kun on täkäläiset tavarantoimittajat ja täkäläiset asiakkaat, niin se on lähes välttämätöntä.” Vinkkinä ulkomailla yrittämiseen Kauppila antaa kulttuurien tuntemisen. ”Suomessa ollaan aika sinisilmäisiä ja luotetaan ihmisten sanaan. Espanjassa, kuten varmasti monessa muussakin maassa, pitää olla epäileväisempi, eikä luottaa ihan kaikkeen. Tietyissä asioissa pitää myös olla niskan päällä hiillostamassa, että asiat tulee tehtyä. ” ”Tietyt jutut vaan toimivat Suomessa paremman. Paperiasioita on tehty täällä välillä liian monimutkaiseksi. Mutta kehitys on täälläkin ollut nopeaa. Netin kautta saa jo hoidettua monia asioita. ” Vaikka Kauppila nauttii yrittämisestä ja tämänhetkisestä tilanteestaan, ei hän näe kahvilayrittäjyyttään pysyvänä tilana. ”Tässä on hyvä harjoitella ja opetella. Olen sellainen ihminen, että haluan kokeilla kaikenlaista. Katsotaan mihin elämä vie seuraavaksi.” Porkkanakakkua ja cappuccinoa iloisesti kanta-asiakkailleen tarjoillen hän on kuitenkin tällä hetkellä juuri siinä, missä haluaakin. ”Sitä vaan on eri lailla motivoitunut kun tekee itselleen töitä.”

Täkäläiset arvostavat tosi paljon sitä, että me molemmat olemme opetelleet katalaanin kieltä Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 13

Teksti Anne Tastula kuvat Paula Saukkoranta

Hallitus 2016 esittäytyy Ylioppilaskunnan hallituksessa toimii tänä vuonna konkareita ja noviiseja. Tehtävänjakoa on uudistettu viime vuodesta ja pöydällä on myös uutta työnsarkaa. Mitkä ovat hallituslaisten taustat ja ajatukset tulevasta vuodesta? Matilda Vähäkangas, 25

Juuso Aaltonen, 23

Puheenjohtaja

Koulutus- ja työelämävastaava

●● Olen 5. vsk talousoikeiden opiskelija. Vastaan puheenjohtajana hallituksen ja ylioppilaskunnan toiminnan pyörimisestä ja sujuvuudesta. Toimin myös tämän vuoden vuosijuhlavastaavana. Viime vuoden hallituksessa toimin kv- ja sosiaalipoliittisena vastaavana ja aiemmilta vuosilta kokemusta on ESN:stä, Warrantista ja tutoroinnista. ●● Hallituksen tärkein tehtävä tänä vuonna on jatkaa VYY:n jäsenten laadukasta edunvalvontaa ja etujen ajamista niin paikallisesti kuin valtakunnallisella tasolla. Toiveenani on, että tämän vuoden jälkeen jäsenistö kokee VYY:n ja sen hallituksen olevan helposti lähestyttäviä ja lähellä jäsenistöä.

14 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

●● Olen 3. vsk. markkinoinnin pääaineopiskelija Porista. Harrastan viinejä ja whiskejä, vähän kalliimpia sellaisia. Suosikkini on 18-vuotias Macallan, savuinen ja helposti lähestyttävä, auttaa myös tenttiin luvussa. ●● Tehtäviini kuuluvat edunvalvontapuolelta työelämä, opetusmenetelmät, opintotarjonta, opetuksen laadun tarkastelu ja valvominen sekä yhteistyö ainejärjestöjen kopo-vastaavien kanssa. ●● Olen toiminut Warrantin Wiiniklubin hallituksessa ja nuorisopolitiikassa. Edellinen kopo on briiffannut tehtävistä

ja olen ehtinyt tavata myös jo yliopiston yhteyshenkilöitä. Ensimmäiseksi haluan istuttaa kaikki ainejärjestöjen kopot saman pöytään tutustumaan toisiinsa, jotta saadaan jatkossa mutkaton ja saumaton yhteistyö. ●● Vuonna 2016 edunvalvonnassa pääosassa ovat hallituksen leikkaukset. Työtä tarvitaan, jotta leikkaukset eivät kohdistuisi tärkeimpiin matalan kynnyksen tukipalveluihin. Liikunta on myös toinen tärkeä asia. Se on suora linkki ja palvelu, joka heijastuu opintoihin ja niissä menestykseen. ●● Omalta sektorilta nostan tärkeäksi työelämälähtöiset opinnot. Opiskelijoita pitäisi rohkaista lisää yrittäjyyteen ja yrittäjähenkiseen toimintaan. Tämä voisi olla valtti, jolla Vaasan yliopiston opiskelijat menestyisivät työmarkkinoilla.

Krista-Marilla (Titta) Foudila, 21 Kulttuuri- ja vapaa-aikavastaava ●● Olen 3. vsk. julkisoikeuden opiskelija Ähtäristä. Minua sanotaan Titaksi. Vapaaajalla käyn salilla ja yliopiston aikana aikaa on mennyt vähän turhan paljon myös baareissa. ●● Vastaan Vyy:n vapaa-aikatoiminnasta, siitä että opiskelijat voivat henkisesti hyvin ja voivat välillä tuulettua. Se tarkoittaa baarissa juoksentelun lisäksi kulttuurielämyksiä. ●● Olen ollut kaksi vuotta Hallinnoijat ry:n hallituksessa, rahastonhoitajana ja projektivastaavana. Olen käynyt aktiivisesti Vyy:n tapahtumissa, eli tiedän niiden luonnollisen rytmin ja sen, mitkä on tärkeimpiä tapahtumia.

●● Kuluvana vuonna edustajistossa puhututtavat varmasti kv-asiat ja ylioppilaslehti.

Matias Juupaluoma, 22

●● Aion keskittyä ainejärjestöihin ja niiden hallituksiin, jotta yhteydet olisivat mahdollisimman hyvät. Projektinani on myös Vaasaan kovasti haluttu oma appro.

Sosiaali- ja kuntapoliittinen vastaava

Johanna Luomala, 23 Hyvinvointi- ja kv-vastaava ●● Olen hallintotieteiden kandidaatti. Harrastan vesijumppaa. ●● Vastuulleni hallituksessa kuuluvat hyvinvointi ja liikunta, terveys, YTHS sekä kv-sektori Koen tosi hyväksi sen, että tänä vuonna on kaksi sopo-vastaavaa. Aiemmin on tuntunut, että lähemmän tason sopo on puuttunut ja enemmän on ollut toimeentulon painottamista ja valtakunnan sosiaalipolitiikka. ●● Olin viime kaudella hallituksessa mukana puolesta välistä saakka ja nälkä kasvoi syödessä. Tuntui, että tämä on sellaista, mitä haluaisin tehdä vielä kokonaisen vuoden. ●● Liikunta on vuoden iso paketti ja siinä tulee toivottavasti tapahtumaan uutta. Kuntavaaleihin myös valmistaudutaan. ●● YTHS:n rahoituksessa tapahtuu muutoksia ja sitä pitää seurata kuten myös sote-uudistusten vaikutusta YTHS:n toimintaan. Isona kampanjana tulee Pylly ylös -kampanja, johon on haettu rahaa koko vuodelle. Toivotaan, että siitä tulee pysyvä ilmiö kampuksella.

Klaus Koskela, 22 Yrityssuhdevastaava ●● Olen talousoikeuden pääaineopiskelija. Toimin Vaasan laskuvarjokerhossa ja talvisin tykkäisin lasketella. ●● Tehtäväni on olla linkki paikallisiin yrityksiin ja hankkia rahoitusta ja etuja opiskelijoille. Haluaisin saattaa opiskelijoita ja yrityksiä enemmän keskinäiseen kontaktiin. ●● Aiempia luottamustehtäviä minulla ei sinällään ole, mutta olen ollut järjestämässä Wykypäiviä. Koska olen aina sanonut mielipiteeni ääneen, minua yllytettiin hakemaan hallitukseen. Olen katsonut, mitä aiemmin tehtyjä hyviä juttuja voisi jatkaa ja mitä ottaa uutena tilalle. ●● Hallituksen tehtävänä on tänäkin vuonna ajaa jäsentensä etuja. Sopo- ja kopo- tehtävien kuvat eivät ole vielä tuttuja, mutta vuoden aikana pitää sivusilmällä katsoa niitäkin ja oppia. ●● Omista tehtävistäni ysvinä sopimuksia on päättymässä, joten niihin yritetään saada jatkoa. Haluan kartoittaa paikallisten yritysten mahdollisuuksia tarjota kesätöitä ja töitä myös valmistumisen jälkeen, jotta Vaasaan jäätäisiin enemmän.

●● Olen hallintotieteilijä Seinäjoelta. Vapaa-ajalla olen urheilumiehiä ja soitan pianoa. ●● Tehtäviini kuuluvat toimeentulo, asuminen ja kuntapolitiikka.

Nauti elämästä ja voi hyvin Terveellistä ja monipuolista lounasta suurella sydämellä tarjoaa Vaasan yliopistoravintolat Buffetti, Café Oskar ja Mathilda.

●● Keväällä olin Seamk:n hallituksessa, ja olen toiminut myös ainejärjestön pj:nä. Luottamustoimissa jatkaminen Vyy:ssä oli selkeä jatko. Edunvalvontasektorin osaaminen on minulla hallussa, toimin koulutuspolitiikan parissa myös Seamk:ssa.

amica.fi /mathilda amica.fi /buffetti amica.fi /oskar

●● Liikuntapalvelut ovat yksi ikuisuuskysymyksistä ja kuinka opiskelijat saadaan sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön. ●● Kuntapolitiikka on hallituksessa uutena kokonaisena vaikuttamisalueena. Koska sopoja on nyt kaksi, sitä toimenkuvaa voitiin laajentaa. Haluan tehdä enemmän yhteistyötä Vaasan kaupungin kanssa.

Tiia Röksä, 23 Tiedottaja ●● Viestintätieteiden maisteriopiskelija, kotoisin Hämeenlinnasta ja ammattikorkeakoulun olen käynyt Seinäjoella. Harrastan liikuntaa ja balettia, käyn vaatekaupassa töissä ja teen kirjoitustöitä omalla toiminimellä. ●● Tiedottajan tehtävä pitää sisällään tapahtumatiedottamista, viikkotiedotteen tekoa, nettisivujen ja sosiaalisen median päivitystä. Teen paljon yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-aikavastaavan sekä yliopiston viestinnän ja markkinoinnin kanssa. ●● Kokemusta on Seamk:n opiskelijakunnan opiskelijalehden toimittamisesta kahdelta vuodelta. Olen ollut myös töissä mainostoimistossa ja Ilkassa ja Pohjalaisessa. Lähdin Kampusporvareiden tutustumisiltaan ja päädyin edustajistovaaleissa listalle. Läpi en päässyt, mutta hallitustoiminta rupesi kiinnostamaan. Sain hyvän perehdytyksen edeltäjältäni ja olen jo käynyt tapaamassa yliopiston viestintäporukkaa. Työkokemukseni antaa varmasti uutta näkökulmaa siihen, mitä voisi tehdä toisin ja uusien kanavien käyttöä. ●● Hallituksen tärkein tehtävä on edunvalvonta ja opiskelijan oikeuksista kiinni pitäminen. Lisäksi pinnalla tänä vuonna ovat opintotukiasiat ja työelämävalmiuden lisääminen. ●● Suunnitelmissani omalla sektorillani on viestinnän yhdenmukauttaminen, viikkotiedotteen tilaajamäärän kasvattaminen. Englantini ei ole kauhean hyvä, mutta uskon, että pystyn palvelemaan suomalaisia ja kv-opiskelijoita samalla lailla. Ymmärrän englantia, mutta julkisesti sen puhuminen on jännittävää. Uskon, että saan tarvittaessa tukea muilta hallituslaisilta.

KEVÄT 2016

KA M PPAILUN PE RUSK URSSIT Kickboxing

KICKBOXING Ti 19.1. klo 17.00 Juniorit la 23.1. klo 12.00

Hokutoryu Ju-Jutsu

HOKUTORYU JU-JUTSU Ti 19.1. klo 19.00

Vapaaottelu / MMA

VAPAAOTTELU / MMA Ma 18.1. klo 19.00

Ju-Jutsu juniorit

JU-JUTSU JUNIORIT Juniorit To 21.1. klo 18.00 Kirput Su 24.1. klo 14.00

HAN MOO DO Ma 18.1. klo 20.00 Lisätietoja: Kai Julin / 050 5737 677

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 15

- Esittelyssä road tripin arvoisia kohteita.

”Temppuulu on terveellistä” Tällä kertaa otetaan päätepysäkiksi Seinäjoki ja vietetään urheilullinen päivä temppuulun nimeen vannovien Duudsoneiden aktiviteettipuistossa. Parkour, jalkapalloflipperi, jättitrampoliini, rakettikeihäs ja skeittilauta saavat hien huomaamatta pintaan, lihakset löytymään ja lapsekkaan riemun irti isommastakin.

Teksti Elisa Kannasto kuvat Studio Street einäjoelta löytyy Lakeuden ristin, Epstorin ja Jouppilanvuoren lisäksi Duudsonit Activity Park, joka saattaa ilman ennakkotietoja vaikuttaa vain lasten leikkipuistolta, mutta osoittautuu mainioksi vierailukohteeksi kenelle tahansa. Elokuussa 2014 avattu puisto julistaakin, että ”liikkuminen ja jekkuilun ilo kuuluu kaikenikäisille.” Kyseessä ei ole huvipuisto tai liikuntakeskus, vaan aktiviteettipuisto, jossa liikkuu ihan vahingossa

enemmän kuin päivän minimiannoksen. Yrittäjäntiellä sijaitseva iso halli kätkee sisäänsä useita eri aktiviteetteja, joista jokainen löytää omat suosikkinsa. Tekemistä riittää koko päiväksi, etenkin kun on valmis heittäytymään ja kokeilemaan omia rajojaan. Pesäpallossa ja jääkiekossa voi haastaa itseään ja ystäviään palloja kiekkotutkien avulla. Amerikkalaisista elokuvista tuttu baseball-syöttökone viihdyttää erityisesti pesäpalloilijaa pitkään. Skeittiparkissa pääsee temppuilemaan joko scootilla tai skeittilaudalla, jotka

odottavat radan varressa kokeilijaa. Myös frisbeegolfille on rakennettu oma alueensa, joka ei varmasti riitä kokeneelle pelaajalle, mutta mahdollistaa lajin kokeilun mainiosti. Paikan useat trampoliinit nostavat hien pintaan, eikä niitä voi edes verrata kesällä takapihoilla näkyviin trampoliineihin. Trampoliineilla taiteilevat lapset muistuttavat, ettei vanha enää taivu ihan kaikkiin temppuihin, mutta volttimonttuun hyppääminen trampoliinilta naama edellä on yhtä palkitsevaa kuin täydellisen kolmoisvoltin hallinta. Jalkapallokentällä pääsee esittelemään taitojaan Ronaldona tai järjestämään isommalla porukalla oman ottelun. Lajitestausalueella voi muistella lapsuuden liikuntatunteja ja kokeilla johtaako opiskelu parempiin tuloksiin esimerkiksi rakettikeihäässä tai pituushypyssä. Parkour-rata, kiipeilyseinä, polkuautot, pallotykkirata ja jalkapalloflipperi pakottavat liikkumaan, ja seuraavana päivänä kivun kautta huomaa löytäneensä muutaman kadonneen lihasryhmän. Puiston paras anti onkin juuri liikunnan riemussa ja urheilun tuottamassa euforiassa. Duudsonit Parkkiin kannattaa varata

Kiinnostava paikka matkan varrella Isossakyrössä on Suomen kuuluisimman viskitislaamon lisäksi myös historiallisia nähtävyyksiä. Näistä kuuluisin on Isonkyrön vanha kirkko, joka kuuluu Suomen vanhimpiin kirkkoihin. Vierailu on kätevintä puolen tunnin automatkalla (matkaa n.

16 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

40 km), mutta myös bussilla pääsee perille noin tunnissa. Kirkko on keskiaikainen kivikirkko 1500-luvulta. Paikalla on ennen ollut 1304 rakennettu puukirkko. Isonkyrön vanhassa kirkossa pääsee edelleen ihastelemaan 1560-luvulla tehtyjä seinämaa-

lauksia, jotka kiertävät kirkon kaikkia sisäseiniä. Kirkko on auki kesäisin vierailijoille, ja siellä järjestetään kesäisin jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia. Kesällä kirkon kupeessa järjestetään myös perinteiset 1700-luvun markkinat.

rennot vaatteet, vesipullo, sisälenkkarit ja riittävästi aikaa —kaiken muun saa paikan päältä. Sisäpuistossa T-paidalla pärjää mainiosti. Puisto sijaitsee kävelymatkan päässä juna-asemalta, ja pihassa on ilmainen parkkipaikka. Aukioloajat arkisin ovat 13-19 ja viikonloppuisin ja pyhinä 11-19. Puiston liput voi ostaa ennakkoon netistä tai lippukassalta sisään mennessä. Aikuisten lipun hinta on 19 euroa, ja sillä voi viipyä puistossa koko päivän. Tavaroille on varattu pantillisia lokeroita, joihin voi helposti jättää vaihtovaatteet ja muut tavarat. Puistossa temppuilu väsyttää vanhemmankin seikkailijan, ja nälän yllättäessä puistosta löytyy myös ruokapaikka. Ravintola Pirttihirmu keskittyy lähiruokaan ja paikallisiin erikoisuuksiin. Pohjalaisuus ja Duudson-henki vallitsevat puistossa, ja päivän aikana voi oppia vahingossa vaikka muutaman sanan Etelä-Pohjanmaan murretta. Puiston keski-ikä jää helposti alaikäisen puolelle, mutta puistossa viihtyy aikuisenakin. Kuka meistä ei kaipaisi päivää Peter Panina? Kunhan vain muistaa, että ihan kaikki temput eivät välttämättä luonnistu yhtä helposti kuin 5-vuotiaana.

Kuva Elisa Kannasto

Auf Wiedersehen?

– Saksan kielen koulutusohjelma muutoksen edessä

Vaasan yliopiston filosofinen tiedekunta on muutoksessa. Hakijoiden määrät saksan kielen ja kulttuurin koulutusohjelmaan ovat pudonneet merkittävästi. Yliopistolla on käynnistetty keväällä 2015 suunnitteluprosessi, jonka tarkoituksena on yliopiston mukaan muun muassa löytää koulutukselle uudenlaisia toteuttamisen muotoja. Teksti ja kuva Marjukka Mäkinen

Kolumni Johanna Luomala Social Affairs The executive board of VYY

Bottoms up!

This time for your own health In average students sit daily one hour more than working people. We sit during the lectures, the lunch and after that we study at the library – sitting down. In the evening we go home and sit down on the sofa. So no wonder all the back and neck related issues are getting more and more common among the young population. In addition excessive sitting makes you tired and passive among other things. But who would dare to stand up during the lessons? I guess almost no one. During the year 2016 student union, in co-operation with the university and the Finnish Student Health Service (FSHS/YTHS), is going to have a campaign promoting student health. The message of the campaign is simple: bottoms up. The idea behind this message isn’t the drinks at the night clubs but getting up during lessons and studying. Did you know that you should stand up a few times during one hour? Even if your lifestyle is otherwise active, six to eight hours of daily sitting is considered as a health risk.

Henje Huotari ja Marleena Rinne toivovat muutosta saksan koulutusohjelmaan

ällä hetkellä saksan kielen tulevaisuus on vasta muotoutumassa. Yliopiston hakusivustolla ilmoitetaan, että uusia opiskelijoita ei oteta koulutusohjelmaan vuonna 2016. Filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäen mukaan asiat ovat vielä kesken, eikä varmuutta saada ennen kuin mahdollisesti helmikuussa. Yliopiston lehtori sekä saksan kielen ja kulttuurin kandiohjelman johtaja Margit Breckle kertoo, että humanistisen alan koulutusohjelmien uudistus on käynnissä. ”Tarkoituksena olisi käynnistää vuonna 2017 kielten- ja kulttuurien koulutusohjelma, jossa saksa olisi yksi pääaineista”, Margit kertoo.

Uudenlaisesta koulutusohjelmasta puhutaan Vaikka varmaa tietoa ei vielä ole, huhutaan yliopistolla, että uudessa koulutusohjelmassa opiskelijalla olisi mahdollisuus valita pääaine saksan, englannin ja ruotsin välillä sekä yhdistää tutkintoonsa esimerkiksi hallintotieteiden opintoja. Oli muutos mitä tahansa, ottavat opiskelijat sen ilolla vastaan. Saksaa toista vuotta opiskeleva Henje Huotari sekä loppuvaiheen opiskelija Marleena Rinne ovat sitä mieltä, että Saksan koulutusohjelmaa Vaasassa tarvitaan, muttei nykyisen muotoisena. ”Kielten opetus sinällään on hyödyllistä Vaasassa, joka on monikulttuurinen kaupunki. Lisäksi Pohjanmaan alueen tuotannosta suurin osa menee vientiin, joten kieliosaamista tarvitaan. Paras olisikin yhdistellä kielten pääaineopintoihin esimerkik-

si kauppa- tai hallintotieteitä”, sanoo tutkimusavustajanakin saksan yksikössä työskentelevä Marleena. Myös Margit Breckle uskoo saksan kielen olevan työelämässä valttia, onhan Saksa Suomen suurin kauppakumppani. ”Kouluttamalla saksan kieltä osaavia asiantuntijoita yliopiston rooli alueellisena kehittäjänä korostuu.”

sekä saksan kielen vahvoja osaajia.” Opiskelijat uskovat ratkaisun löytyvän koulutusohjelmasta, jossa jatkossa saksan kielen opintoihin voisi yhdistää eri sivuaineita joustavasti. ”Uudenlaisella koulutusohjelmalla Vaasan yliopistolla olisi mahdollisuus erottautua muista yliopistoista. Tällöin varmasti myös hakijat kiinnostuisivat Vaasasta”, sanoo Marleena.

Koulutusohjelmaan kai- Opiskelijat eivät ole vataan monipuolisuutta huolissaan Sekä Henjen että Marleenan mielestä ongelma saksan koulutusohjelmassa nykyisellään on liiallinen samankaltaisuus muiden yliopistojen ohjelmien kanssa. Saksan kieltä, kulttuuria tai kääntämistä kun voi opiskella ainakin Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. ”Tuntuu, että suurin osa meistä Vaasassa olevista saksan opiskelijoista ei halua varsinaisesti kääntäjiksi tai opettajiksi, vaan yhdistellä saksan kieltä muiden alojen opintojen kanssa”, Henje sanoo. Hakijoiden vähyys ei Margitin mukaan ole pelkästään koulutusohjelmista johtuvaa, vaan kiinnostus vieraita kieliä kohtaan on vähentynyt jo lukioissa. ”Esimerkiksi lyhyen ja pitkän saksan kirjoittaneiden määrä on pudonnut lähes 70 prosenttia kymmenessä vuodessa”, Margit kertoo. Uutta kielten koulutusohjelmaa rakennetaankin mukaan opiskelijoiden mielipiteitä sekä nyky-yhteiskunnan tarpeita kuunnellen. ”Tavoitteena on vahvistaa opintojen työelämärelevanssia, kouluttaa monipuolisia työelämän asiantuntijoita

Nykyisessä saksan koulutusohjelmassa on noin 100 opiskelijaa. Tiedekunnan opiskelija-edustajana toimiva Henje kertoo, että erityisesti fuksit olivat aluksi huolissaan juuri aloittamiensa opintojen vuoksi. Epävarmuutta aiheutti erityisesti se mahdollisuus, ettei saksan kieltä tarjottaisi enää pääaineena lainkaan. ”Yliopistolta on kuitenkin vakuutettu, että nykyisille opiskelijoille taataan mahdollisuus jatkaa vanhassa ohjelmassa valmistumiseen saakka”, Henje kertoo. Saksan opiskelijat kehuvat yksikön henkilökuntaa ja opettajia, jotka jaksavat innostaa, vaikka joillakin kursseilla olisikin vain kourallinen opiskelijoita. ”Laitoksella opettajat ovat aidosti innoissaan opettamisesta ja taistelutahtoa saksan säilyttämiseksi pääaineena riittää”, kertoo Marleena. Hän uskoo, ettei koulutusohjelmaa jätetä tauolle mielellään, mutta tällä hetkellä on keskityttävä koulutusohjelman uudistamiseen. Aika näyttää, millaisena kokonaisuutena saksan kielen opetusta Vaasan yliopistossa jatkossa tarjotaan.

One of the biggest goals is to raise student’s awareness of the health issues concerning excessive sitting and immobility. During the year the student union and the university are going to pay attention to breaks during the lessons and to further providing information and different ways of studying. Students should have the possibility to follow a lecture and study sitting down or standing up. The main idea should be providing different ergonomic ways to study. Hopefully in the future students pay attention to their working positions and the amount of time one spends sitting down at ones. It shouldn’t be thought as weird to stand up in the auditorium or the library – it should be thought as a healthy move.

tekemään opiskelijoiden omaa lehteä! Tekijäjoukko koostuu opiskelijoista, joten edustat mitä tahansa tiedekuntaa, olet fuksi tai ännännen vuoden opiskelija, mahdut mukaan. Jos sinulla on sana hallussa tai kamera pysyy kourassa, tai mielen päällä on loistava juttuidea, niin ota reippaasti yhteyttä.

paatoimittaja@vyy.fi www.vaasanylioppilaslehti.fi

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 17

Pukinkulmasta Piilaakso Teksti Jenny Malmberg

Vietimme inspiroivan aamupäivän tulevaisuuden Bock’s Corner Villagen toimitiloissa Pukinkulmassa. Visionääriseltä yrittäjältä löytyy terveisiä myös yliopistomme opiskelijoille. Tapaan Bock’s Corner Breweryn toimitusjohtajan Jura Mikkosen juuri uuden vuoden kynnyksellä. Panimon puolella käy kohina: illalla pihasta ammutaan nimittäin kaupungin suurimmat ilotulitukset. Panimon verkkosivuja selatessa huomaa, ettei toiminta rajoitu pelkkään olueen, ja Mikkosen kanssa jutellessa selviää kokonaisuuden olevan sitäkin laajempi. Olemme astuneet varsinaiseen informaatio- ja innovaatiokeskukseen! Sitä kutsutaan UPC Centeriksi, joka pitää sisällään UPC Printin, UPC Median ja UpCoden. Tarkoitus on laajentaa alueen toimintaa kulttuurielämän keskustaksi, Bock’s Corner Villageksi. Mutta miten panimo liittyy printtitaloon? Mikkosella on selkeä visio tulevasta. Informaatiokeskuksen toiminta on syntyjään jo 70-luvulta, jolloin kirjapaino perustettiin. Mikkosen yrittäjäisä ryhtyi ideoimaan Pukinkulman alueen pään menoksi vilkkaampaa elämää. Hän sai vision Communication Centeristä, tietämättä kuitenkaan mitä käsite pitäisi sisällään. Mikkonen painottaa informaation keskeistä roolia yrityksen toiminnassa. ”Kaikki mitä teemme on informaatiota, myös panimo! Ihmiset kokoontuvat viettäen sosiaalista elämää, samalla kulttuuria vahvistaen. Tämä on tekemisemme ydin.” Panimotoimintaan Mikkonen lähti puolivahingossa mukaan isänsä avuksi. Hän ei koskaan aktiivisesti hakeutunut yrittäjäksi, mutta kasvu isänsä rinnalla tuotti tuloksensa. Bock’s Corner Breweryn piti alun perin olla vain pieni panimo. Kohta siihen lisättiin pieni pubi, joka tähän päivään mennessä on jo pelkästään kokonsa puolesta nelinkertaistunut.

Kulttuurijuomaa informaatiokeskuksen ytimessä Vuosi sitten avattu panimoravintola lienee yrityksen toiminnan tutuin osa-alue. Panimon odotetaan tuovan samanlaista elämää Pukinkulmaan, kuin mistä siellä ennen vanhaan nautittiin. Mikkonen kokee Vaasan kaupungin demografian jumiutuneen vanhoille urille, ja tähän ha-

18 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

lutaan uuden toiminnan kautta vaikuttaa. Uudenvuoden vaihtoehtoiset ilotulitukset ovat vain yksi keino. ”Vaasan keskusta on hyvin staattinen. Pukinkulman nurkkaus on keskellä Vaasan suuria ja kehittyviä asuinalueita. Tämä on enemmän keskusta kuin keskusta itsessään”, Mikkonen miettii. Samalla juottola-ajatuksesta halutaan eroon. Oleellisia sen sijaan ovat maut, aromit ja tunteet, joita tunnet juodessasi. Olut halutaan tuoda juomana viinin tasolle ja korkeammalle. Kiinnostavaksi oluen tekee edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sen oma tarina. Mikkonen puhuukin oluesta kulttuurijuomana. Panimon tuotteet eivät rajoitu oluisiin, vaan jouluksi luotiin siideri, uudeksi vuodeksi kuohuviini. Tänä vuonna lanseerataan myös limsat ja alkoholittomat oluet.

Painomedian tulevaisuus kiinnostaa Panimon vieressä sijaitseva painotalo UPC Print on ollut toiminnassa jo 40 vuoden ajan. Painotalo on vuosien varrella kehittänyt keinoja, joilla nostattaa printtimedian painoarvoa. Yhteistyökumppaneineen Mikkosella on suuri intohimo luoda Pukinkulmaan Silicon Valleyn kaltaista yrityskeskittymää, jossa aidosti hyödynnetään alueella toimivien osaamista, luoden kannattavaa liiketoimintaa. ”Painomedia ei ole pelkkää painamista. Se on kommunikaatiota”, Mikkonen analysoi. Puheenaiheeksi nousee huoli nykypäivän opiskelijoiden työnvieroksumisesta. Pitkäjänteisyyttä ei enää ole, sillä laakereilleen on helppo jäädä lepäämään. Kuvitellaan helposti yhden applikaation luomisen riittävän. ”Meidän sukupolven ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää miten asiat rakennetaan, jotta lopputulokseksi saadaan pysyvää ja kannattavaa toimintaa. Aito taloudellinen hyvinvointi on peräisin teollisesta kehityksestä ja riskinotosta”, Mikkonen jäsentelee. Tässä kohtaa Mikkonen kehottaakin jokaista opiskelijaa pohtimaan omaa asennettaan työntekoon. Haluatko tyytyä vai saada aikaan muutosta?

Kuva Anne Tastula

Yritysidean taustalla on tarpeen löytyä pidemmälle rakentuva filosofia. Jos aito halu luoda ja kehittää uutta puuttuu, ei toiminta tule onnistumaan.

Kuva Sami Paldanius

Innovatiivista yrittämistä ja työniloa

Kuva Sami Paldanius

Mikkonen puhuu muuttuneista yhteiskuntarakenteista, jotka väistämättä vaikuttavat niin asenteisiimme kuin yrityskulttuuriin: vanhempamme elivät aikaa, jolloin Suomi oli alikehittynyt. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka saa nauttia kehityksistä. ”Ennen oltiin ylpeitä työstä. Molemmat paappani menivät 15-vuotiaina töihin. Työura luotiin silloin tekemällä, ei koulunpenkillä. Tänä päivänä ollaan kovin lyhytjänteisiä”, Mikkonen vertailee. Onkin tärkeää pitää mielessä, ettei mitään rakenneta yön yli. UPC Printiin on investoitu vuosien varrella 50 miljoonaa euroa, ja se on kokenut yhden konkurssinkin. Kolmen kuukauden ajan luottoviisikko työskenteli toiminnan eteen palkatta ja takeitta tulevasta, ajatuksena mahdollisuus saada jatkaa toimintaa. Onnistumiseen on Mikkosen mukaan selkeä syy: ”Yritysidean taustalla on tarpeen löytyä pidemmälle rakentuva filosofia. Jos aito halu luoda ja kehittää uutta puut-

tuu, ei toiminta tule onnistumaan. On myös pystyttävä kerryttämään varoja, jotta voidaan investoida ja kehittää uutta.” Harmillisen usein tämän päivän työnteossa on Mikkosen mielestä selkeästi unohdettu työnilo. Työpaikka ei enää ole se foorumi, jonne saavutaan toteuttamaan itseään, vaan tila, jossa lähinnä kvartaaliraportti ja henkilökohtainen bonus kiinnostavat. Yksilökeskeisessä kulttuurissamme unohtuu yhdessä tekeminen. Työtä tehdään monesti siksi, että itseään voidaan toteuttaa vasta työpäivän jälkeen. Mikkonen kritisoi kehityksen tärkeyden unohtumista. ”Miksi kapitaali laitetaan mieluummin rahastoon, kuin johonkin oikeasti eteenpäin vievään ja kehittävään osaamiseen ja toimintaan?” Alueellinen investointi ja työnteko vievät tuotteita ja tuovat takaisin rahaa. Myös taide halutaan osaksi Bock’s Corner Villagen näkyvää toimintaa. Mikkonen lupaakin nuorelle, lupaavalle ja eteenpäin pyrkivälle taiteilijalle mahdollisuuden yhteistyön kautta edetä urallaan. Kaupungin suurimmilla ilotulituksilla ja näillä inspiroivalla ajatuksilla aloitetaan vuosi 2016 Pukinkulmassa.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 19

Anvia Laajakaista

Kiinteä laajakaista tarjoaa nopean ja vakaan internet-yhteyden kodin kaikille laitteille.

TUHTI

9 L

250 M

100 M

50 M

90 kk* 3 kk

TILAA HETI! anvia.fi/ pakkaamo Kampanjakoodi: SUPERTUHTI

TÄLLAISTA TV:N

KATSOMISEN

PITÄÄ OLLA. ANVIAN KAAPELI-TV-KOTEIHIN

€/KK

• Yli 20 televisiokanavaa • Puolen vuoden rajaton tallennustila • Maksukanavilla lisää sisältöä

• Makuunin uutuusleffat – myös HD • Yksi tunnus viiteen laitteeseen • Kaikilla päätelaitteilla

TUTUSTU TARKEMMIN TAI TILAA HETI: anvia.fi/uusitv

MEILTÄ MYÖS DNA-MOBIILILIITTYMÄT PUHUMISEEN JA SURFFAILUUN! * Palvelu edellyttää voimassa olevaa ktv-liittymää tai kuituliittymää. Kaapeli-tv-liittymissä palvelu on saatavissa vain alueittain, saatavuus tarkistettava erikseen. Tuhti S, M tai L 3 kk 9,90 €/kk, jonka jälkeen tilaus jatkuu 21 kk sopimushinnan mukaisesti (Tuhti S 50 M 29,90 €/kk, Tuhti M 100 M 34,90 €/kk, Tuhti L 250 M 39,90 €/kk). Sopimusajan jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena (Tuhti S 29,90 €/kk, Tuhti M 39,90 €/kk, Tuhti L 49,90 €/kk). Avaus 0 €. Etu edellyttää 24 kk:n sopimusta ja sähköistä laskua. Sopimusajan kokonaiskustannus 657,60–867,60 €. Etu ei koske viimeisen 6 kk:n aikana tutustumiskampanjan käyttäneitä, peruttua ja samalle asiakkaalle/samaan talouteen uudelleen tehtyä tilausta eikä määräaikaisia sopimuksia. Etuja ei voi yhdistää muihin kampanjaetuihin tai alennuksiin. Tuhti-laajakaistan nopeuden vaihteluvälit: Tuhti S (50/10) 30–50/4–10M, Tuhti M (100/20) 70–100/8–20M, Tuhti L (250/20) 180–250/8–20M. Suosittelemme, että suojaat laitteesi Anvia Tietoturvapalvelulla. Kampanjaaika: 1.1.–31.3.2016.

Vaasa: Pitkäkatu 37 | ma–pe 10–18, la 10–14 | Asiakaspalvelu: ma–pe 9–17 06 411 3300 | www.anvia.fi

20 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

Taiteilijaelämää oopperassa Vaasan ooppera on ehättänyt kypsään 60-vuoden ikään. Juhlavuoden avauksena nähdään Giacomo Puccinin mestariteos La Bohème alkuperäiskielellä italiaksi laulettuna. Kylmään talveen osuvasti sopiva tarina kertoo Pariisin köyhistä taiteilijoista, boheemeista, joita kamiinan sijaan lämmittävät pilvilinnat ja suuret haaveet. Naiivissa rakkaustarinassa rakastetaan ja riidellään. Ensemblessä on toistakymmentä solistia, useat heistä ulkomaisia palkittuja laulajia, joita kuuntelee mielellään. Erityisesti duetot saavat unohtamaan tekstityslaitteen seuraamisen ja keskittymään pelkästään musiikkiin. Tällä kertaa myös näyttelijäntyö on tekijöille sisäänrakennettua. Harvoiksi jäävät joukkokohtaukset tuovat näyttämölle väriä ja massaa. Mukana on solistien lisäksi oopperan kuoro, ooppe-

ran lapsikuoro, kaupunginorkesteri ja Oravaisten rykmentti. La Bohèmen on sanottu olevan hyvä ooppera aloittaa lajiin tutustuminen. Tarina ei ole vaativa vaikka ei tekstitystä olisikaan. Useamman oopperan nähnyt jää varmasti kaipaamaan jotain säväyttävää ja karistaattista joko hahmona tai toteutuksena. Puvustus ja lavastus toimivat erittäin onnistuneesti. Menneen ajan Pariisin tuulahduksen pystyy tuntemaan katulampun himmeässä loisteessa, lumen tanssiessa heleästi kadun pinnalle. Kokonaisuutena La Bohème on kaunis, värikäs ja taidolla tehty.

Vaasan oopppera, La Bohème Vaasan kaupunginteatterissa 30.1 saakka Anne Tastula Kuva Jyrki Tervo

Uuden sukupolven galaksi

Ohjaus: J.J. Abrams Rooleissa: Daisy Ridley, John Boyega, Harrison Ford Tähtien sodan paluu herättää ristiriitaisia tunteita. Moni elokuvien fani on varmasti toivonut uusia tarinoita pestäkseen pois 2000-luvun alun esiosien jättämän pahan maun. Kun Tähtien sodan isä George Lucas myi tuotantoyhtiönsä Disneylle, oli uusien episodien syntyminen vain ajan kysymys. Mutta mitä vuonna 1983 ilmestyneen Jedin paluun jälkeen

on tapahtunut? Olen tuskin ainoa, joka kuvitteli lapsuuden sankareidensa Luken, Leian ja Han Solon eläneen elämänsä niin sanotusti onnellisina loppuun saakka. Episodi VII: The Force Awakens kertoo tarinan Imperiumin romahduksen jälkeisestä galaksista. Jonkinlainen tasavalta on saatu koottua kasaan, mutta jo nyt sitä uhkaa fasistinen terroristijärjestö nimeltä Ensimmäinen Ritarikunta. Vastarinnan ainoa valttikortti on legendaarinen jediritari Luke Skywalker,

jota ei ole näkynyt mailla halmeilla vuosiin. The Force Awakensin parhaita puolia ovat sen uudet keskushahmot Rey ja Finn. Rey on aavikkoplaneetta Jakkulla asuva, hieman Lukea muistuttava nuori nainen, joka totta puhuen selviää tilanteesta kuin tilanteesta vähän turhankin helposti. Rey tempautuu mukaan galaktiseen välienselvittelyyn lähtiessään Ritarikunnasta loikkaavan Finn-iskusotilaan matkaan. Finn on Reytä toimivampi näkökulmahahmo etenkin saagaa tuntemattomille katsojille. Hän on orpona sotilaaksi värvätty pelkuri, joka ei tunne voiman värähtelyjä, eikä suostu tappamaan käskystä. Kaksikko törmää puolisattumalta palkkionmetsästäjä Han Soloon, joka opastaa renttumaiseen tapaansa nuoria Luken etsinnöissä. Episodi VII tuntuu ajoittain fanifiktiolta, mitä se oikeastaan onkin. Se on Tähtien sotaa rakastavien elokuvantekijöiden tuotos. Lupaava alku on hieno asia, mutta enemmänkin voisi toivoa. Vaikka The Force Awakens on hyvä, se ei tunnu seisovan omilla jaloillaan. Täysin tyydyttävän tarinan sijaan se on vain erinomainen lupaus tulevasta.

Matti Riitakorpi

Lännen asiamies vaihtokaupoilla

Ohjaus: Steven Spielberg Rooleissa: Tom Hanks, Mark Rylance Kylmän sodan päättymisen jälkeen venäläiset pahikset muuttuivat entistä harvinaisemmiksi Hollywood-elokuvissa. Vladimir Putinin nykyisen hallinnon aikana Venäjä on jälleen pelottava, sekä todellisuudessa että elokuvissa ja televisiossa. Steven Spielbergin Vakoojien

silta toimii vakoojajännärin lisäksi oppituntina läntisen maailman ja entisen Neuvostoliiton ideologisista eroista. Tom Hanks esittää vakuutusasianajaja James Donovania, joka saa mahdottoman tehtävänannon. Hänen on annettava Yhdysvalloissa kiinni jääneelle vakoojalle reilu puolustus oikeudenkäynnissä. Koko maa tuntuu kääntyvän vihollista puolustavaa Donovania vastaan, vaikka mies itse tietää näyttelevänsä roolia, jota amerikkalaisen ideologian mukaan jonkun on näyteltävä. Kun amerikkalainen vakooja kaapataan Venäjän ilmatilasta, Donovanin on neuvoteltava vaihtokauppa vankien välillä muurin jakamassa Berliinissä. Ohjaaja Spielberg kykenee tunnetusti työstämään samanaikaisesti vakavia

historiallisia kamaridraamoja ja sentimentaalisia lastenseikkailuja. Vakoojien sillassa Spielberg ei vaikuta pyrkivän väkisin kumpaankaan ääripäähän. Hän kertoo tarinan niin hyvin kuin pystyy, ja tuloksena on ripeäliikkeinen ja ajatuksia herättävä trilleri Ota kiinni jos saat -tyyliin. Loppua kohden teoksesta tulee kuitenkin hyvin juonivetoinen, jolloin Donovanin hahmo juuttuu lähinnä työnsä eri vaiheiden toteuttajaksi, eikä kasvun hetkiä juuri näy. Käsikirjoituksen ajoittasesta kaavamaisuudesta huolimatta Spielbergillä ja kuvaaja Janusz Kamińskilla riittää kuvallisia neronleimauksia joka kohtaukseen.

Matti Riitakorpi

www.vaasantenniscenter.com tennis, sulkapallo, squash, salibandy, pingis, kuntosali, soutuspinning, snooker, biljardi, golf Bragentie, 65350 Vaasa • puh. (06) 3173 700

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 21

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 7.2 mennessä osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 17.2. CoMedia ry Valta on vaihtunut CoMediassakin. Ensimmäiseksi uuteen hallitukseen voi tulla tutustumaan heti tammikuussa, jolloin pidämme rastia VYY:n talven kastajaisissa ja polkaisemme CoMedia-kahvit käyntiin. Ainejärjestöhuonetta, coloa, on myös laitettu uuteen uskon. C-sählyt, kevään odotetuin tapahtumamme lähenee jo huimaa vauhtia. Tapahtumajärjestelyjä voi seurata some -kanavissamme. Kehottamme kuitenkin jo nyt varaamaan kalentereista päivämäärän 16.3. vapaaksi. Treenaamistakaan ei voi aloittaa liian ajoissa! Keväällä tapahtumakalenteriimme on merkitty myös kiitosta kerryttänyt ekskursio, josta otammekin ehdotuksia vierailukohteille avosylin vastaan. Samoin peli-illat jatkuvat tuttuun tapaansa. Vuosi 2016 on CoMedialle ennen kaikkea juhlavuosi. Tänä vuonna vietämme 25. vuosijuhlaamme. Vuosijuhlia varten keräämme aktiivisista jäsenistämme vuosijuhlatiimin, jonka voimin perinteinen juhla saadaan ansaitsemaansa loistoonsa. Pidä korvat höröllä, sillä tiedotamme hausta somessa.

FINA rf Gott nytt år på er! Snart är det dags för den traditionella skumppakvällen på Leipis. Skriv genast upp tisdag 9.2 kl. 19 i din kalender. Håll utkik på FINAs facebooksida för mera information om evenemanget. Hoppas vi ses på något av årets evenemang!

Stage ry Hyvää alkanutta vuotta 2016! Kun kinkut ja suklaat on sulateltu, kirmaa Stage vuoteen 2016 innolla uusvanhan hallituksen kera.

Uusi hallitus muodostettiin joulukuussa ja heitimme silloin hyvästit muutamalle pitkäaikaiselle jäsenelle. Vaikka lähtisit Stagesta, ei Stage lähde sinusta. Hallituksessa jatkaa pari viime kaudellakin mukana ollut jäsentä ja uutta verta saatiin innokkaista hakijoista. Uuteen hallitukseen pääset tutustumaan tammikuussa, kun musa- ja viihdevisoja jatketaan tuttuun tapaan parin viikon välein El Gringossa. Viime syksyn visakauden voiton vei jälleen kerran Sapelihammaslammas. Kerään kaveriporukka kasaan ja tule haastamaan tämä visakuningas! Myöhemmin keväällä on tiedossa ainakin mainiot sitsit. Seuraa Stagea Facebookissa, niin kuulet ensimmäisenä, mitä mielenkiintoista on luvassa.

Tokka ry Tervepä terve! Vuosi on vaihtunut ja niin on käynyt myös Tokan hallitukselle. Keitä me sitten ollaan? No sehän selviää huikeassa Tokan jäsenillassa Littlepubissa tiistaina 26.1. Tapahtumasta tulloopi facebookiin lisäinfoa, mutta huhujen mukaan olis ainutlaatuinen, once in a lifetime, mahdollisuus maistella ihan tätä iltaa varten räätälöityä juomaa. Tulkaahan paikalle ettette jää ilman! Tokka on myös tehnyt uusia aluevaltauksia somessa, elikkäs meidät voi nykyään löytää myös blogin ja Snapchatin ihmeellisestä maailmasta (tokkary). Miltä se lappilaiffi näyttää? Seuraahan meitä somessa niin saat tietää! Ollaan vanhaan tuttuun tapaan myös Facebookissa ja Instagramissa. Tokan voi bongata livenä myös Kastajaisista rastia pitämästä, ja eiköhän me näyttäydytä muissakin tapahtumissa - ja ollaan Ana Tuden malliin ihan et

paadipapiidipaadi... Olokaahan kuulolla, ja oikein hyvää lukukauden alkua kaikille! Rakkain terveisin, Tallitus

Tutti ry Joulukinkun viimeisetkin rippeet on toivon mukaan ahdettu kurkusta alas, sillä kevätlukukausi pärähtää taas käyntiin. Vuodenvaihdetta on juhlittu ja hallitusta vaihdettu kovaa kyytiä. Hallituksen riveihin on saatu liuta uusia naamoja edistämään Tutin toimintaa entistäkin mahtavemmaksi. Kovin valkea ei ole tämäkään joulu ollut mutta voi olla että lunta saadaan taiottua lumenveistoja varten. Hyvää alkanutta vuotta 2016!

VYVO ry Hyvää alkanutta vuotta 2016! Etsimme uusia soittamisesta kiinnostuneita jäseniä. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Ota rohkeasti yhteyttä: vyvo@student.uva.fi Lisäinfoa kevätkauden harjoituksista facebook-sivullamme ja osoitteessa www.uva.fi/~vyvo.

Övertäjät ry

Ylioppilasteatteri Ramppi ry Hyvää uutta vuotta! Rampin lupaus vuodelle 2016 on juhlia teatterimme 25-vuotista taivalta mahdollisimman näyttävin ja taiteellisin menoin. Kevään ohjelmistossa nähdäänkin kolme hyvin erilaista näytelmää, joista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Lisäksi Ramppi järjestää teatteriin liittyvää toimintaa koko Vaasalle helmikuussa – kannattaa siis pysyä kärryillä teatterin toiminnasta esimerkiksi nettisivujemme

Tilanteen herra Osa 2: Varjostus

22 Vaasan ylioppilaslehti 1/2016

kautta (www.vaasanylioppilasteatteri.fi). Rampin kevään avaa koko perheen satunäytelmä Lumikuningatar. Millaiseksi klassikkosatu muovautuu Ninni Ahosen ja Mika Rannan ohjauksessa? Hiihtoloman tienoilla ensi-iltansa saava näytelmä vetoaa varmasti niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Rampilla nähdään myös toisenlaisia kuninkaallisia, kun Elias Koskimiehen alkuperäisteksti Päivät kuin unta nähdään Rampilla Aino Hyyryläisen sovittamana. Tragikoomisessa tarinassa kolme drag queenia sieppaa homofobisen poliitikon vaimon. Luvassa on alkuharjoitusten perusteella kimallusta ja ehkä kyyneliäkin. Rampin kevään viimeinen näytelmä on Jukka Jaatisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Rakkauslaulu Suomelle. Näytelmä tutkii suomalaisuutta ja sen eri ilmentymiä ylioppilasteatterille tuttuun tyyliin. Tervetuloa teatteriin!

Övertäjien innokas uusi hallitus on valmis uutta vuotta 2016 varten! Muutama viime vuodelta tuttu kasvo on vielä tallella, mutta syyskokouksessa saatiin mukaan myös uutta, reipasta humanistiverta. Vuonna 2016 Övertäjät pyrkii tarjoamaan jäsenilleen tuttuun tapaan monipuolista toimintaa sekä vaikuttamaan kieltenopiskelijoiden puolesta ja hyväksi entistä enemmän. Kevättä varten on tehty jo sotasuunnitelmia mm. lumenveistomestaruuden uusimista varten, jotta pokaali-lapio pysyy omalla paikallaan Ö-luolan oven päällä, ja lisäksi muutamat (legendaariset) sitsitkin on jo merkitty kalenteriin. Näissä tunnelmissa Ö:t haluavat toivottaa kaikille vielä kerran onnellista uutta vuotta ja antoisaa lukukauden alkua!

Karri Lehtonen

WĂ¤rtsilĂ¤ is a global leader in complete lifecycle power solutions for the marine and energy markets. The company has approximately 17,700 employees and operations in more than 200 locations in nearly 70 countries around the world. We need students from all technical and business fields for research and development, projects, sales, purchasing, logistics, service, finance, administration, IM and manufacturing. We offer hundreds of students the opportunity to develop their competencies while working for the world leader in complete lifecycle power solutions. Trainees are hired for 10â&#x20AC;&#x201C;16 weeks mainly in Vaasa. Other possible locations are Turku and Helsinki.

Vaasan ylioppilaslehti 1/2016 23

Energiaa elämään Vaasa-opistosta! 6.1-17.1.

FORK ’X’ kaupunginteatterissa Kymmenen vuotta harjoiteltua a cappellaa.

20.1.

VYY:n bilekauden avajaiset ja talven kastajaiset Muista pitkät kalsarit.

23.1-24.1. NSUT XXX

Liitokiekkoturnauksessa pitkää kiekkoa 30.kerran.

27.1.

Opiskele, liiku, harrasta, luo – Vaasa-opisto on mahdollisuuksien talo. Korkeakouluopiskelijoille –10% kurssimaksuista.

www.vaasa.fi/vaasa-opisto

Tutin kansalliset lumenveistot

Lunta odotellessa voi ottaa kupposen kuumaa.

29.1.

Kauko Röyhkä Doo Bob Clubilla Helvetti, Vladivostok, Paska Kaupunki

30.1.

Levymessut Olympicissa Vanhoja vinyylejä ja harrastajia.

5.2-6.2.

Polar Sound Festival

Tämän hetken ja 90-luvun puhutuimmat vain elämää artistit.

14.2.

Gigan ystävänpäiväkeilaus Tee kaatoja.

Tilaa lehtikotiin

Nyt opiskelijalle vain 10e / lukukausi vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu