Helmikuu 2/2016
Mentorointia Vaasassa s7 Er채seikkailu surffilaudan kanssa s8 Ammattina huijaus ja valehtelu s12 Sijoittaminen on varallisuuden hallintaa s16
3
Pääkirjoitus, Risut & risut, Näkökulma, Toimittajalta
4
Uutisia kampukselta, Käytävalta
5
Historian kirjoituksia, Kolumni
6
Ilmiöitä kampukselta, Rakkauden lisensiaatti
8
7 Suomen mentoreiden ja Vaasan yliopiston pilottiyhteistyö 8
Eräseikkailu surffilaudan kanssa
10
Retorik & Rasism -Var står universiteten när samhällsdebatten spårar ur?
12
11 Kolumni 12
Ammattina huijaus ja valehtelu
14
Vaihto-opiskelijana toisella puolella maailmaa
16
Sijoittaminen on varallisuuden hallintaa
17 Unohtumattomia opintokokemuksia TIMES-kilpailusta 18
14
Pelikentiltä koutsiksi
21 Arviot 22
Järjestöjorinat, Gallup
23
Tilanteen herra
18
24 Tapahtumia
Tilaa lehti Nyt opiskelijalle vain 10e / lukukausi vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www. vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula KANNEN KUVA: Aino Huotari TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström TÄMÄN NUMERON TEKIVÄT: Klaus-Erik Heimonen, Aino Hyyryläinen, Tuomas Hämäläinen, Saara Jansson, Janne Kalluinen, Elisa Kannasto, Jukka Lehtonen, Karri Lehtonen, Jenny Malmberg, Hanna Nordenswan, Waltteri Laineenkare, Matti Riitakorpi, Elina Ruokari, Joel Väänänen PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@ rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari
2
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
4041 0895 Painotuote
Lue Vylkkäri lennossa!
Näkökulma
Pääkirjoitus
Joel Väänänen
Anne Tastula Päätoimittaja
Voittaako, Kuluttajan lukutaitoa ja aitoja kohtaamisia jos pelaa itseään vastaan? Alkuvuodesta Yle näytti ohjelmasarjan 8 myyttiä työelämästä, jonka yhden jakson aiheena oli ”Suomessa ei osata palvella”. Onhan meillä kaikilla huonoja palvelukokemuksia. Itsekin nostin viime lehdessä julkisissa kulkuvälineissä kohtaamani tympeän asiakaspalvelun esiin, ja tilanteita, joissa yrityksen työntekijä ei koe olevansa palveluammatissa. Palveluissa onnistuminen on tärkeää, koska palvelualoissa on kasvupotentiaalia, jos jossain. Lisäksi yhä useampi tuote ajatellaan nykyään palvelulogiikan kautta, joissa lisäarvo tehdään palvelussa onnistumisessa. Asiakaspalvelutilanteet ovat aina vuorovaikutustilanteita. Vuorovaikutusta, jossa vähintään kaksi usein toisilleen vierasta ihmistä kohtaavat. Toisella on tarve ja toisella tarve ymmärtää se. Ymmärtää kuinka tarve tyydytetään. Mutta kuten kaikessa vuorovaikutuksessa, ei kyse ole yksipuolista vaikuttamisesta. Kaikki asiakkaat kyllä palvellaan, mutta sillä kuinka asiakas tulee palvelutilanteeseen, on väistämättä vaikutusta siihen millaista palvelua hän saa. Ei voida olettaa, että asiakkaana voi tulla ihan minkälaisena tahansa ja sanoa ihan mitä sanansa. Myös yksittäisten B2C-asiakkaiden kohdalla voidaan katsoa asiakkuuden kustannusten olevan liian suuret, jos hänen palvelemisensa haittaa häiritsevästi esimerkiksi muiden asiakkaiden palvelua. Asiakkaalta voidaan myös mielestäni edellyttää kykyä ilmaista selvästi tarpeensa ja ymmärrystä siitä mitä voi ja pystyy vaatimaan. Perinteisesti olemme tottuneet ajattelemaan palvelutilanteita sellaisina, joissa kuluttajalla on oikeus saada haluamansa; onhan ”hän oikeassa”. Kuluttajan toiveet tulee ottaa huomioon ja vakavasti, mutta tämä ei tarkoita kaikkeen myöntymistä. Osalle asiakkaista tämä ei ole alkuunkaan selvää. Ei jotenkin ollenkaan osata olla asiakkaita. Tarkoitan siis asiakkaiden oikeuksien lisäksi velvollisuuksia erityisesti ihmisten kohtaamisen taidossa. En nyt tarkoita mitään kohtuutonta, mutta ns. minimitasolla ter-
vehtiminen ja katsekontakti ovat hyvä alku kaikelle vuorovaikutukselle. Tätä samaa voi ja pitääkin vaatia myös asiakaspalvelijalta, jos hän ei sitä tee.
Henkilökohtainen face-to-face -kohtaaminen on kuitenkin ihan kauhean kallista. Oikea kysymys ei tällöin ole se, haluaako yritys tai sen työntekijät palvella, vaan olemmeko asiakkaina valmiita maksamaan tästä henkilökohtaisuudesta? Mielestäni emme aina ole. Tämä näkyy suoraan myyjien ja asiakaspalvelijoiden arvostuksessa eli palkitsemisessa. Näihin töihin usein joudutaan ja yrityksen johto pitää niitä myös ”arvossaan” eli ylimääräisenä pakollisena kulueränä, kun jonkun ne tuotteet ja palvelut pitää myydäkin. Niitä tyhmiä asiakkaita pitää ihan oikeasti kohdata ja tavata. Vastauksena tähän on monelle firmalle ollut nettikaupan perustaminen ja palvelun keskittäminen suuriin keskuksiin. Erään logiikan myötä nettikauppa ja ”prismahallit” vapauttavat resursseja niille, jotka haluavat oikean ihmisen palvelua. Netti voi myös monelle riittää henkilökohtaisuuden saavuttamiseen. Hyvä palvelu edellyttää asiakaspalvelijalta halua, motivaatiota ja osaamista. Näihin hän voi paljon myös itse vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan. Ei voi myöskään liikaa korostaa työtyytyväisyyden ja – hyvinvoinnin merkitystä hyvän palvelun mahdollistajana. Huonosti voiva yhteisö luo huonoa palvelua. Lisäksi asiakaspalvelulle pitää antaa myös vastuun lisäksi valta vaikuttaa asiakkaan ongelmaan heti ja suoraan. Ylen ohjelmassa Esa Saarinen tiivisti aika hienosti jopa vahingossa asiakaspalvelun merkityksen strategisen kilpailuedun luojana sille yritykselle joka sen osaa tai haluaa osata: ”Jokaisessa ihmisten välisessä kohtaamisessa on mahdollisuus johonkin hienoon, aitoon ja merkitykselliseen”. Eiköhän siinä ole tarpeeksi perusteluja asiakaspalveluosaamisen tarpeellisuudesta suomalaisissa yrityksissä? Annetaan sille myös sille kuuluva arvo.
Pidän peleistä, kaikenlaisista. Erityisesti niistä, joissa olen hyvä. Yleensä pelaan aina tosissani, lajia kuin lajia, mikä on varmasti muista, huvin vuoksi pelaavista ärsyttävää. Inhoan häviämistä. En kuitenkaan toisille, jos he ovat itseäni parempia. Kilpailen yleensä itseäni vastaan ja pidän haasteiden asettamisesta itselleni. Jo valmiiksi heikoilla oleva keskittymiskykyni joutuu koetukselle, jos huomaan jo alussa olevani ei-niin-hyvä jossain pelissä tai urheilulajissa. Viime viikolla tartuin palapeliin. Taisi olla ensimmäinen sitten lapsuusvuosien. Valitsin kaupan hyllyltä keskivaikean, sellaisen jossa oli 550 palaa ja kuvassa paljon yksityiskohtia. Ajattelin, että näillä avuilla saisin pelin tehtyäkin ja suhteellisen nopeasti. Kilpailuhenkisyyden lisäksi kun minua vaivaa myös jääräpäisyys, jonka vuoksi asioita on vaikea jättää kesken. Kaksi nuorta toimittajaa päätti haastaa itseään vähän rohkeammin. He lähtivät luonnon armoille sitä sen kummemmin tuntematta. Tämän lehden sivun 8 jutussa kerrotaan kuinka Bothnia Savages – projekti ei mennytkään suunnitelmien mukaisesti. Tämä ei kaksikkoa tuntunut haittaavan lainkaan. Mietin, että omalla kohdallani olisin varmasti purrut hampaita yhteen ja istunut kannonnokassa jäässä ja nälissäni suunnitellut päivät loppuun. Mutta mitä se olisi hyödyttänyt, kenelle siinä olisi näytetty ja mitä? Ehkä joskus sisukkuutta fiksumpaa on yrittää, todeta faktat ja edetä sitten niiden puitteissa, vaikka joutuisikin hölläämään periaatteistaan. Kilpailuhenkisyyden sanotaan tutkimuksien mukaan aiheuttavan nopeita verenpaineen vaihteluita, joilla saattaa olla yhteys sydänja verisuonitauteihin. Palapelin teon luulisi kuitenkin olevan sieltä turvallisimmasta päästä urheiluvammoja ehkäistäessä.
Risut ja risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Naapurin avohoitopotilas huutaa päivisin, ei saa nukuttua päikkäreitä.
–Peltorit ostetaan
Kuka on keksinyt puhelimen, jonka herätystoiminto ei toimi puhelimen ollessa äänettömällä?! Aivan idioottia insinöörit!
Mistä arpajaisista ihmiset on ajokorttinsa saaneet, kun liikenneympyrään mennessä näytetään vilkkua ja vielä keskelle päin?!
Risuja sinulle, joka viet Oscarin keitoista aina kaikki sattumat. Pelkästään lientä jäljellä jäljiltäsi.
Miksi ei enää nykypäivänä neuvotteluissa toimi charmi ja hyvät aikeet? Onko pakko olla niin pilkuntarkkaa?
–Laiha soppa
Ihan naurettavaa antaa väärä puhelinnumero Fonassa lauantaina.
–Missä suoraselkäisyytesi?
Risuja puolueille, jotka ajaa 6+6+6 -mallia hoitovapaaseen, miksei vanhemmat saa itse päättää?
Kouluttajat, opettajat, perehdyttäjät. Laittakaa tekemään itte omin käsin.
Ottaa päähän koska Vappuun on vielä yli 70 päivää.
–Sankari Topelius
–Luennoilla nukuttaa
Elina Ruokari
miten löydän vakituisen työpaikan, joka vastaisi koulutustani. Taisto työpaikoista on kovaa. Osaavat opiskelijat valmistuvat korkeakouluista suoraan keskelle työmarkkinoiden sotatannerta, toistensa kilpailijoiksi.
–Juna meni jo
–Jäsenyys meni
–Lapsellinen opiskelija
Toimittajalta
Opiskelen toista vuotta viestintätieteitä ja valmistuminen siintää vielä jossain tulevaisuudessa. Silti tunnen jo nyt tuskan siitä,
Mentorointi on yksi ase nuorten vastavalmistuneiden työttömyyttä vastaan. Mentorilla on usein vankkaa johtajakokemusta, jonka pohjalta nuorta sparrataan ja tsempataan työnhaussa. Harkitsen vakaasti mentorointia – mitäs haittaakaan siitä olisi?
Elinan juttu mentoroinnista sivulla 7. Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
3
Ole tutori tai kouluta heitä! Tutoreita haetaan nyt kaikilta koulutusaloilta. Hakea voivat niin ensimmäisen vuosikurssin kuin maisterivaiheen opiskelijatkin. Haastattelut järjestetään hakuajan jälkeen. Valinnoista vastaa ylioppilaskunnan tutorkoordinaattori. Tutoreille pakolliset koulutukset järjestetään huhtikuussa, koulutusviikonloppu pidetään 22.-23.4. ja yksittäisiä koulutuspäiviä järjestetään myös viikoilla 14-16. Syksyn alussa koulutuspäivät ovat ennen uusien opiskelijoiden saapumista, viikolla 34. Tutoreiksi valittavilta edellytetään mahdollisuutta osallistua koulutuksen kaikkiin osioihin. Tutoriksi haetaan sähköisellä lomakkeella Vyy:n nettisivuilla. Jätä hakemuksesi viimeistään perjantaina 4.3.2016. Vyy hakee myös tutorkouluttajia ensi syk-
syn uusien opiskelijoiden tutorointiprojektiin. Tutoreille järjestetään koulutuspäiviä jo huhtikuussa, sekä syksyn alussa ennen uusien opiskelijoiden saapumista.
Tutorkouluttajia haetaan kaikilta koulutusaloilta. Edellytyksenä pidetään sitä, että on aikaisemmin toiminut tutorina. Hakijoita toivotaan myös maisterivaiheen opiskelijoista. Tutorkouluttajaksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@vyy.fi. Jätä hakemuksesi viimeistään perjantaina 26.2.2016. Tutorkouluttajat osallistuvat myös tutoreiden valintaprosessiin myöhemmin ilmoitettavalla tavalla. Tutoroinnista vastaa ylioppilaskunnan palkkaama tutorkoordinaattori. Lisätietoja pääsihteeriltä tai tutorkoordinaattorilta.
Kampusvastaanotto lopetti toimintansa YTHS:n Vaasan yliopiston kampusvastaanotto on lopettanut toimintansa. YTHS:n johtava ylilääkäri on selvittänyt, että tällaiseen vastaanottotoimintaan vaaditaan lupa eri viranomaisilta. Lupien hakeminen on pitkä ja
kallis prosessi ja YTHS:n johdon suositus on, että siihen ei tässä vaiheessa ryhdytä. Vaasan YTHS:n ollessa suljettu käytössä on oman asuinalueen terveysaseman päivystys.
Järjestöworkshop yhdistysaktiiveille Vyy järjestää helmi-maaliskuussa viisi workshopia kampuksella toimiville järjestöjen ja yhdistysten toimijoille. Aiheina ovat muun muassa kirjanpito ja budjetointi, vaikuttaminen yliopistoyhteisössä, kokouskäytännöt ja somekanavat.
kaikille ja ne järjestetään suomeksi. Some-workshopiin tulee ilmoittautua etukäteen, mutta muihin workshopeihin voi vain tulla paikalle. Workshopien kesto on noin 2-3h ja aikaa on varattu myös keskustelulle. Myös omia osallistujien omia vireillä olevia projekteja on mahdollista käydä läpi.
Workshopit ovat osallistujille ilmaisia
Kaksoistutkinto Vaasasta ja Uumajasta Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta ja Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulu valmistelevat yhteisiä kaksoistutkintoja. Valmistelussa ovat kaksoistutkinnot rahoituksen ja strategisen liiketoiminnan kehittämisen kansainvälisissä ohjelmissa. Kaksoistutkinto antaisi ohjelman opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa sekä suomalainen että ruotsalainen maisterintutkinto 120 opintopisteen laajuisessa ohjelmassa.
Suunnitteilla on myös mahdollisuuksia kehittää yhteistä koulutuksellista sisältöä markkinoinnin, laskentatoimen ja taloustieteen aloilla. Uumajan ja Vaasan yliopistoilla on pitkä yhteinen historia opettaja- ja tutkijaliikkuvuudessa Merenkurkun välillä myös muilla tieteenaloilla tekniikassa, hallintotieteissä ja kielissä, mutta tulevaisuudessa tätä liikkuvuutta pyritään saamaan säännölliseksi sekä fyysisesti että digitaalisesti.
Vyy haluaa jalansijaa kuntapolitiikassa Vyy toteuttaa tämän vuoden aikana kuntapoliittisen linjapaperin, joka sisältää ylioppilaskunnan keskeisimpiä kantoja opiskelijoita koskeviin asiakysymyksiin kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Opiskelijoiden mielipiteitä selvitettiin jäsenkyselyllä. kuntapolitiikkaan. Sen vuoksi myös kuntapolitiikassa pitää olla opiskelijan ääni kuuluvissa.”
Juupaluoma ei soisi ylioppilaskunnan jäävän sivustaseuraajaksi kuntapolitiikassa. ”Opiskelijoilla on paljon tietoa ja osaamista, joiden kautta Vaasan strategiaa voidaan viedä eteenpäin. Haluamme olla mukana kehittämässä kaupunkia ja etenkin opiskelijan kaupunkia.” Opiskelijoiden näkökulmaa kuntapolitiikkaan liittyvissä edunvalvontakysymyksissä on selvitetty alkuvuodesta lähtien. Lähtökohdaksi otettiin kysely, jolla selvitettiin jäsenistön ja alayhdistystoimijoiden mielipiteitä ja näkemystä siihen, mitä tavoitteita Vyy:n tulisi esittää Vaasan kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämistä ajatellen.
Teksti ja kuva AnneTastula Ensi vuoden kuntavaaleja silmälläpitäen ylioppilaskunnan hallitukseen nimettiin kuntapoliittinen vastaava Matias Juupaluoma, jonka harteilla on koota Vyy:n
4
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
teemat vaaleja varten.
”Ne asiat, jotka meillä opiskelijapolitiikassa ovat esillä, ovat hyvinkin sidoksissa
Tavoitteena on toteuttaa Vyy:n kuntapoliittinen linjapaperi, jossa selvitetään ylioppilaskunnan tavoitteet siitä, mitä kuntapolitiikassa pitäisi tapahtua opiskelijan näkökulmasta ja ehdotukset asioiden eteenpäin viemiseksi.
”Kun ehdokasasettelu alkaa, meillä on selkeät linjat ja voimme heti aloittaa keskustelun ehdokkaisen kanssa”, Juupaluoma sanoo. Kyselyssä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä siitä, kuinka tärkeää kuhunkin asiaan vaikuttaminen on ja haettiin konkreettisia ongelmakohtia. ”Selvimpänä teemana kyselyssä nousi esiin työllisyys, joka koskettaa opiskelijoita jo opiskeluaikana. Muita nousevia teemoja olivat asuminen ja liikuntapalvelut, muut olivat enemmän mielipiteitä jakavia.” Juupaluoma kokee ylioppilaskunnalla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. ”Näen, että yhteisö, jota edustamme on Vaasalle niin tärkeä oman strategiansakin kautta, että meitä ei voi olla huomioimatta. Meillä ylioppilaskuntana on suuri sananvalta ja kun Opiskelijan Vaasa tekee vielä omat linjansa, silloin on vielä enemmän massaa takana - sen ääntä ei voi jättää kuulematta.”
Kolumni Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.
Matilda Vähäkangas Vyy:n hallituksen puheenjohtaja
Vielä kymmenen vuotta sitten ylioppilaskunnalla oli saunatilojen lisäksi tarjolla vuokrauspalvelu omistamalleen pakettiautolle. Tulonlähteisiin panostettiin tuolloin selkeyttämällä molempien vuokrauskäytäntöä.
Ole rohkea, ota kantaa – vaikuta! Uusi vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja tammikuu meni ohi nopeammin kuin olisin ikinä uskonut. Neljässä viikossa toimistolla, palavereissa, koulutuksissa ja kokouksissa on tultu hallituksen voimin istuttua yhteensä lähestulkoon 500 tuntia (iso kiitos mun mahtavat ja ahkerat tyypit!). Myös helmikuun osalta kalenteri alkaa olemaan viimeisiä päiviä vaille täynnä. Helmikuussa hallitus pääsee tutustumaan lähemmin kansalliseen kenttään Opiskelijoiden Liikuntaliiton OLL:n sektoritapaamisessa ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n avausseminaarissa. Näissä tapaamisissa päästään oppimaan uutta, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja luomaan uusia verkostoja.
Tekninen kehitys oli vuonna 2006 kehittynyt siihen malliin, että pakua ja saunaa saatettiin varata toimistolle soittamisen lisäksi netissä. Päällekkäisyyksiä kuitenkin tapahtui, sillä varaustilannetta päivitettiin vain silloisen toimitus- ja tiedotussihteeri Juri Savtschenkon työaikana. ”Tätä ongelmaa ei enää ole, varauskalenteri päivittyy nettiin reaaliajassa, vaikka varaukset tarkistetaan ja vahvistetaankin vielä manuaalisesti”, kertoo nykytilanteesta järjestösihteeri Teemu Lönnmark. Leipiksellä on riittänyt kysyntää kautta vuosien. Sunnuntaiksi tilaa varattiin ja varataan harvemmin, tunkua on aina ollut etenkin keskiviikolle, perjantaille ja lauantaille. Savtschenkon mukaan saunan ja kokoustilojen käyttäjät osaavat siivota jälkensä eikä valituksia ole juurikaan tullut. Lönnmark kertoo, että ylimääräisiä siivouslaskuja joudutaan nykyisin lähettelemään aina silloin tällöin. ”Kävijät osaavat pääsääntöisesti siivota jälkensä, mutta joskus saattaa löytyä ikäviä yllätyksiä ja joskus on paikkoja laitettu palasiksi ja niistä lähtee aina lasku perään.” Vuonna 2006 tilojen kunnossapidossa auttoi nimetty sauna- ja pakuvastaava Turo Ranta. ”Saunan puolella tarve oli lähinnä valvonnan osalta ja tarvikkeiden
hankinnalle. Kävin kerran viikossa katsomassa, että paikat olivat kunnossa ja tarvittaessa tilasin siivouksen. Muita hommia oli erilaisten tarvikkeiden haku ja pienet fiksailut”, kertoo sittemmin WasaGroupin controlleriksi edennyt Ranta.
Leipiksen kunnossapitoon on yritetty hakea henkilöä myöhemminkin, mutta kiinnostuneita ei ole löytynyt. ”Tuntuu hieman siltä, ettei nykyopiskelijoilla ole tarvetta tai kiinnostusta ”pikkurahaan”. Reipas vuosi sitten yritettiin hakea henkilöä, mutta 100€/ kk ei herättänyt kiinnostusta”, Ranta kertoo. Leipikselle on suunnitteilla remontti, joka toivottavasti saadaan jo tulevana kesänä käyntiin. Tarkoituksena on uudistaa saunatilat ja muuttaa pukuhuoneen hukkaneliöitä oleskelutilaksi.
Vendetta vuokralla 1990-luvun lopulta lähtien Vyy vuokrasi myös pakettiautoa jäsentensä käyttöön. Lähinnä autoa käytettiin muuttopuuhissa, minkä saattoi päätellä varausten kasaantumisesta kuun vaihteisiin. Vuokraus oli tehty varsin edulliseksi, sillä pakun päivävuokraan sisältyivät myös dieselit. Ranta vastasi pakun ylläpidosta: huollosta, katsastuksesta, renkaiden vaihdosta, tankkaamisesta ja pesemisestä. Monilla käyttäjillä lienee jos jon-
kinlaisia muistoja ”Tinatankista” tai ”Vendettasta”, vähintään pakun takakontista pitelemässä pystyssä kultaakin kalliimpia lasteja tai ”vappusimaa”.
”Jälleen kerran auto oli syystä tai toista jättänyt tielle ja piti etsiskellä hinausta tai huoltoa korjaamaan autoa. GPS ei ollut vakiovaruste puhelimissa, joten auton sijainti määritettiin koordinaateista: ’Tässä on ollut metsikköä aika pitkään. Kyltissä taisi puoli tuntia sitten lukea Vähäkyrö 38 km. Täällä on aika pimeää’, Ranta kertoilee. Vyy päätti lopettaa pakun vuokrauksen koska auto tuli niin sanotusti tiensä päähän. Yhteistä omaisuutta ei vuokraajien toimesta arvostettu, mikä aiheutti kustannuksia Vyy:lle. ”Tuli vastaan myös kysymys onko paku jäsenpalvelu vai liiketoimintaa. Jäsenpalveluna pyöritettynä se oli, jokseenkin järkevää plus-miinus-nolla - tuloksella, mutta jos se olisi pitänyt muuttaa veronalaiseksi liiketoiminnaksi, toiminta olisi ollut vahvasti tappiollista. Jäsenpalveluna pakulla ei kuitenkaan voitu tehdä reippaita tuottoja, joiden avulla autoa olisi voinut vaihtaa”, Ranta muistelee.
Leipätehtaan kokous- ja saunatilan voi varata osoitteessa vyy.fi/palvelut/tilat/varaukset/.
Jokainen hallituksen jäsen on tutustunut omien tehtäviensä aihealueisiin ja kysymyksiin sekä niihin ihmisiin, jotka näiden asioiden kanssa työskentelevät. Vaikuttaminen on aloitettu tuomalla opiskelijoiden ideoita, ajatuksia, huolia ja murheita aktiivisesti keskusteluun. Tammikuun konkreettisin vaikuttamisen tulos saatiin aikaan 23.01.2016 tehdyllä kannanotolla ”Opiskelija-asuminen vetovoimatekijänä turvattava” jolla vastustettiin virkamiesten esitystä poistaa opiskelija-asuntosäätiöiltä matalamman vuokratason mahdollistava oikeus alennettuihin tonttien vuokriin. Huhu kertoo, että kannanotollamme oli suuri vaikutus siihen, että esitys vedettiin pois kaupungin hallituksen käsittelystä. Mielestäni tämä kertoo siitä, että meitä opiskelijoita kuunnellaan, kun meillä on sanottavaa, osallistumme aktiivisesti keskusteluun ja perustelemme asiamme. Hallituksen lisäksi ylioppilaskunnan edustajisto, hallinnon opiskelijaedustajat, valiokunnat, neuvostot ja työryhmät ovat jo täydessä työn touhussa ja pitäneet ensimmäiset kokouksensa ja tapaamisensa. Tässä mainittuna muutama elin, jonka kautta jokainen ylioppilaskuntamme jäsen voi vaikuttaa. Toivon, että juuri sinä otat rohkeasti osaa ja kantaa ylioppilaskunnan toimintaan ja vaikutat sinulle parhaiten sopivalla tavalla. Oli se sitten vastaamalla aktiivisesti ylioppilaskunnan kyselyihin, antamalla palautetta kursseista, vaikuttamalla opiskelijaedustajapaikalla tai toimimalla valiokunnan jäsenenä. Ylioppilaskunnan strategia 2016-2020 sisältää mittarin jäsenistön aktiivisuusasteesta. Ensimmäiset mittaustulokset on tarkoitus saada jo tältä keväältä seuraamalla kuinka aktiivisesti olemme läsnä ja vaikutamme esimerkiksi opiskelijaedustajapaikoillamme ja edustajistossa. Tavoitteena on tietenkin täysi 100% ja sen saavuttamiseksi täytyy jokaisen meistä tehdä oma osuutemme. Ylioppilaskunta on yhtä kuin jäsenensä. Vaikka elämme taloudellisesti vaikeita aikoja, on meidän suunnattava katseemme eteenpäin. Joku voisi sanoa ettei opiskelijoiden tulevaisuus näytä kirkkaalta valtakunnallisten leikkausten, YT-neuvotteluiden ja lukukausimaksukeskusteluiden valossa. Itse uskon, että me opiskelijat luomme oman tulevaisuutemme ja nyt on se hetki, kun meidän on oltava rohkeita, avattava suumme ja vaikutettava opiskelijan paremman huomisen puolesta!
Vyy:n jäsenille hinta on 60€/ilta sunnuntaista torstaihin ja 90€/ ilta perjantaisin ja lauantaisin.
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
5
Sosiaalisen median käyttötaidoissa vakavia puutteita Vaikka sosiaalinen media ei ole enää ilmiönä kovinkaan uusi, sen käyttötaidoissa vaikuttaa edelleen olevan suomalaisten keskuudessa vakavia puutteita. Ongelmia on havaittavissa erityisesti aikaansaannosten ja kampanjapäivitysten jakamisessa, riippumatta somettajan koulutus- tai sosioekonomisesta taustasta. mättömän noloo. On vapauttavaa, että voi tulla kertomaan ajatuksistaan lehteen.” ”Suomalaiset ovat kovia tekemään töitä. Tämä on sitkeässä pysyvä myytti, jota koitetaan aina niin kovin todistaa. Milloin joku on avannut tietokoneelta luentokalvot, toinen on tehnyt kymmentuntisen päivän töissä, tästähän on kerrottava aina muillekin. Sanon vaan: #not!”, Pinterinen ottaa selfien ja jatkaa: ”Kaikilla on ollut pitkiä päiviä töissä, kaikki ovat lukeneet joskus tenttiin. Kaikki eivät kuitenkaan päivitä MyStoryaan Snapchatissa moisella shitillä, vaan keskittyvät sen sijaan oikeasti hommien tekemiseen. Laiska töitään luettelee”, Pinterinen tokaisee samalla twiitaten antavansa haastattelua Vaasan ylioppilaslehdelle.
Teksti Janne Kalluinen
Suomen sosiaalisen median etikettiä luomassa olleen Awesome ry:n kunniapuheenjohtaja Jaana Pinterinen on tilanteesta luonnollisesti huolissaan. Hän törmää sosiaalisen median epäkohtiin päivittäin ja tuntee syvää helpotusta pääs-
tessään purkamaan tuntojaan perinteiseen mediaan. ”Siis sosiaalisessa mediassa valittaminen muista somettajista on niin noloa, luuleeko ne keksineensä itse sen valittamisen? Anna mun kaikki kestää, käsittä-
Tykätty ja jaettu Kaameinta ei tosin some-guru Pinterisen mielestä ole omien työ- ja treeniaikaansaannostensa jakaminen. Hänelle on todellinen ”peukku-alas”, kun jaetaan jotain
Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com. Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…
Tapenadea ranskanleivällä, Että hei lisuri! Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta puolitoista vuotta. Hän on kotoisin Libyasta, ja on maallistunut muslimi. Hän tapasi vanhempani ensimmäistä kertaa puolisen vuotta sitten. Äitini on erityisen vaikea hyväksyä suhdettamme, koska hän pelkää ristiriitoja. Vakuutteluista huolimatta hän on ennakkoluuloinen ja tyly poikaystävälleni. Vasa -94
Äitisi on selvästikin kateellinen. Hänen nuoruudessaan globaalius ei ollut edes sana, vaikka kyllä hän interraililla varmasti kalapuikkoviiksiään lumoavasti heilutelleen Horstin kanssa muutaman bratwurstin nauttikin. Ristiriitoja, tai kuten lisurin suosikkisosiologi, Jarkko Tamminen sanoo, elämän pieniä suo-
6
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
lapaloja, joita kyyneleemme maustavat, riittää kaikissa suhteissa. Myös niissä, joissa Reijo sanoo seitsemäntoista oluen jälkeen Ritvalle, että tämä on hänen elämänsä rakkaus, mutta Ritva ei enää kolmentoista seuraavan oluen jälkeen muista muuta kuin viime juhannuksen lämpimän nyrkiniskun, ja päätyy vilauttamaan Fiskarsin filerointiveistä Reijon keuhkoon. Sellaisia ristiriitoja riittää myös ns. monikulttuurisissa suhteissa, joten kenties äitisi on vain huolissaan siitä, että päädyit sittenkin miehen kanssa yhteen. Miehen ja naisen välillä kun sanotaan vallitsevan kulttuuriero, riippumatta siitä, miten kaukaa mies tulee. Loppujen lopuksi lisurille ei ole niinkään väliä, onko hänen naisystävänsä Ipanemasta vai Copacabanasta, sillä kaikkihan me olemme kuitenkin loppujen lopuksi samanlaisia ihomme alle, joten kiinnitä mieluummin huomiota sielujen väliseen sopusointuun. Parisuhteet nousevat tai kaatuvat yksilöiden
kusipäisyyden asteen perusteella, ja niiden pienten ärsytystä aiheuttavien asioiden sietämisen ja villaisella painamisen avulla, eli kompromisseissa, joita Jarkko Tamminen osuvasti kutsuu rakkauden kananugeteiksi.
Aikamatkaaja, Moi rakkauden lisensiaatti, Mulla on tyttöystävä, jonka kanssa tykkään viettää aikaa, mutta hän vaatii sitä liikaa. Olen luonteeltani introvertti toisin kuin ekstrovertti tyttöystävä, eli haluan omaa aikaa. Oman ajan lisäksi tarvitsisi aikaa vielä kavereille ja harrastuksille, niin en tiedä miten päin olla. Emme siis asu yhdessä, mutta sekin on suunnitteilla. Ajatus yhdessä asumisesta ahdistaakin hirveästi. Mikä neuvoksi? Aikatauluongelmia?
ylimääräistä omilla Facebook-seinillä. Vaarallisilla vesillä liikutaan, kun osallistutan erilaisiin kilpailuihin, haasteisiin ja kampanjoihin. ”Onko tuttua nähdä kaverin äidin jakaneen jonkun supermarketin kilpailun omalla Facebook-seinällään? Ei liene epäselvää kellekään onko tuo yoloa vai noloa. Ilmiö toistuu hämmentävän usein myös nuoremmankin väen keskuudessa. Tosin lähinnä sellaisten, joilla peruskoulututkinnon ohella muita tutkintoja on vain ja ainoastaan elämänkoulusta”, Pinterinen huokaa. Moni varmaan saattaisi ajatella, että sali- ja ruokakuvat ovat niin ikään Pinterisen kiellettyjen some-päivitysten listalla. Luulo on kuitenkin väärä: salikuville ja ruokakuville Pinterinen antaakin yllättävän positiivisen tuomion. ”Sali- ja ruokakuvista voi ajatella samaan tapaan kuin huonoista vitseistäkin: liian huonot vitsit naurattavat usein eniten. Sali- ja ruokapäivitykset alkavat olla puolestaan jo niin mauttoman out, että ne alkavat olla jo in. Esimerkiksi, tuttavani laittoi viime kuussa Instagramiin päivityksen tekemästään avokadopastasta, heiaheia! Tuli niin ihanasti 2012 mieleen”, Pinterinen myhäilee.
Kuten suosikkilääkärini Doc Brown sanoisi, If my calculations are correct, when this baby hits 88 miles per hour... you’re gonna see some serious shit. Viisaus asuu näissä sanoissa. Jokaisessa suhteessa tulee hetkensä, jolloin suhteen kiihtyvyys nousee niin korkeaksi, että koprofiilin tuuletinunelma käy toteen. Lisurin laskelmien mukaan suhteet, jotka kestävät töyssyt ja mutkat, kestävät keskimäärin pidempään kuin suhteet, joiden kitkakerroin nousee liian suureksi ja vauhti pysähtyy. Jokainen meistä on erilainen, ja jokaisella meistä on erilaisia tarpeita. Tarpeiden tyydytys on tutkimusten mukaan yksi tärkeimpiä syitä astua suhteeseen toisen ihmisolennon kanssa. (Tämän artikkelin tarpeisiin oletamme, ettei monikkosuhteita ole, vaikka niitä toki onkin.) Mikäli tarpeet eivät tyydyty suhteessa, on syytä pohtia, onko suhteelle enää tilausta. Aika on yksi ihmisen hyödykkeistä, joita ei voi ostaa lisää, sitä ei voi lainata, eikä sitä menetettyään saa enää koskaan takaisin. Yksi kaikkein tärkeimmistä asioistamme siis. Tavallisin suhteessa olevien ihmisten käsitys on, että yhdessä vietetty aika on kaikkein parhaiten vietettyä aikaa. Mutta ihminen syntyy yksin, kuolee yksin ja on yksin suurimman osan elämäänsä, ainakin Suomessa, joten on tärkeää viihtyä itsensäkin kanssa ja olla ennen kaikkea uskollinen itselleen. Tärkein nyrkkisääntö suhteissa on, että jos jokin ahdistaa puhu siitä kumppanisi kanssa, ja jos se ahdistaa edelleen, älä tee sitä.
Suomen mentoreiden ja Vaasan yliopiston
pilottiyhteistyö
– menestyneet johtajat ja vastavalmistuneet nuoret kohtaavat Lähestulkoon vuosi sitten Suomen mentorit ry aloitti yhteistyön Vaasan yliopiston kanssa vuoden mittaisella pilottiohjelmalla. Nyt päätökseen tulevan ohjelman tavoitteena on tukea vastavalmistuneiden tai valmistumassa olevien nuorten matkaa työelämään. Teksti Elina Ruokari kavan verkkosivuillaan julkaiseman työttömyyskatsauksen mukaan viime vuoden tammikuussa vastavalmistuneita korkeakoulutettuja työttömiä oli noin 5 000. Kun tähän lisätään vielä kaikki jo aikaisemmin valmistuneet, työttömien korkeakoulutettujen luku nousee lähemmäs 47 000:tta. Apua ongelmaan on haettu mentoroinnista. Suomen mentoreiden pilottiohjelman periaatteena on, ettei Suomi hukkaisi yhtäkään koulutettua nuorta. ”Kun yhteiskunta on antanut omat panoksensa koulutukseen ja nuori itse on tehnyt valtavan työn, on jo ihan kansantalouden näkökulmasta suuri vahinko, jos yksilön työllistyminen pitkittyy, pilottiohjelman yksi mentoreista, Suomen Mentoreiden hallituksen perustajajäsen”, Markku Haapasalmi toteaa. Pilottiohjelmassa menestyneet johtajat ja työelämässä ensimmäisiä askeliaan ottavat nuoret kohtaavat. Vaasan yliopistosta maisterin paperit saanut Petra Tuisku kertoo kuulleensa mentoriohjelmasta ystävältä. Hakukriteerit täyttyivät ja Tuisku pääsi hyödyntämään kriittiseksi ystäväksikin tituleeratun mentorin neuvoja. Ohjelmassa nuoren aktorin rooli aktiivisena ja oma-aloitteisena osapuolena korostuu, ja sillä on merkittävä vaikutus siihen, mitä mentoroinnilla saavutetaan. ”Aktori päättää itse mihin astuu, nousee omin avuin kompastuessaan ja kiipeää niin korkealle kuin haluaa. Mentori ei tee mitään aktorin puolesta, mutta kulkee rinnalla neuvoen ja kannustaen, ja heittää yläfemmat kun onnistut. Omalla aktiivisuudella ja motivaatiolla on tärkeä merkitys mentoroinnin onnistumisen kannalta”, Tuisku tähdentää.
Työhaastattelun harjoittelemista ja kriittisiä keskusteluja Pilottiohjelmassa mentorin tehtävänä on lähtökohtaisesti toimia luotettavana ja kriittisenä keskustelukumppanina. Mentori sparraa työnhaussa ja antaa vinkkejä, sekä usein jakaa myös omia kokemuksiaan. Ohjelmassa tavoitellaan konkreettisia tekoja nuorten, yrityksien ja ennen kaikkea koko Suomen menestymiseksi.
Itse menetelmät vaihtelevat aina tapauskohtaisesti, riippuen aktorin omista päämääristä. ”Mentorin ja aktorin välisissä keskusteluissa harjoitellaan usein työhaastattelutilanteita ja esiintymistä ihan konkreettisesti ”rooliharjoittelulla”. Olen kiinnittänyt paljon huomiota siihen, kuinka nuori osaa kertoa omista vahvuuksistaan, mutta etenkin myös heikkouksistaan. Ei ole uskottavaa, jos työhaastattelussa ei tuo itsestään esille mitään kehitettävää”, Haapasalmi kertoo menetelmistä mentorin näkökulmasta. ”Itselleni mentorointi on tarjonnut uusia näkökulmia, kriittisiä keskusteluja, uusia ideoita ja konkreettisia vinkkejä työnhakuun. Keskeisintä on kuitenkin ollut omien vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen sekä oman ammatti-identiteetin hahmottaminen opintojen jälkeen”, Tuisku paljastaa omista tavoitteistaan pilottiohjelmassa, korostaen myös vahvuuksien ja heikkouksien tiedostamisen tärkeyttä. ”Tapaamisissa olemme hioneet mentorin kanssa CV:tä ja työhakemuksia sekä pureskelleet yhdessä työhaastattelukokemuksia. Toiset ovat harjoitelleet työhaastattelutilanteita, hissipuheita sekä puhelinsoittoja”, Tuisku ynnää.
Mitä mentoroinnista jää käteen? ”Tämä on ollut hyvin palkitseva kokemus itselleni. Tästä saa hyvää mieltä, kun voi aidosti tehdä jotain nuorten hyväksi. Olen oppinut nuorilta myös paljon heidän arvomaailmastaan. Olen nyt jo eläkkeellä, mutta mentoroinnin parissa olen työskennellyt pitkään, ja saanut työurani aikana tästä hyviä eväitä myös johtamiseen”, Haapasalmi kiteyttää. Hänen mukaansa projekti on nuorille myös erittäin hyvä lisämaininta CV:n. ”Mentorointi yhdistää ihmisiä – voit päästä jakamaan ajatuksiasi ihmisen kanssa, johon et välttämättä tutustuisi muuten. Suosittelen mentorointia kaikille! Mutta erityisesti suosittelen mentoria vastavalmistuneille ja oman uransa kynnyksellä oleville henkilöille, joilla on aito kiinnostus kartoittaa mahdollisuuksia uudesta perspektiivistä”, vastaa Tuisku.
Pilottiohjelmassa menestyneet johtajat ja työelämässä ensimmäisiä askeliaan ottavat nuoret kohtaavat. Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
7
Eräseikkailu surffilaudan kanssa Teksti Anne Tastula kuvat Aino Huotari
Ympäristöaktivismia voi toteuttaa monin keinoin. Toiset marssivat mielenosoituksessa, toiset lähtevät pariksi kuukaudeksi saareen ilman ruokaa ja sähköä. umilautailun kautta tutustuneet Aino Huotari ja Pauliina Toivanen viettivät viime syksynä kaksi kuukautta Meri-Porissa tarkoituksenaan elää yksinkertaisesti luonnon armoilla ja antimilla. ”Olemme molemmat intohimoisia surffaajia. Kun eräs surffireissu tuli päätökseen, mietimme, että olisi hienoa jatkaa surffausta Suomessa. Emme olleet sitä koskaan kokeilleet. Molempia kiinnostaa omavaraisuus ja uusiutuva energia, ja idea projektista lähti liikkeelle lumivyöryn tavoin”, kertovat Huotari ja Toivanen puhelimitse surffausreissultaan Sri Lankalta. Aino Huotari on valokuvaaja ja Pauliina Toivanen toimittaja. Projekti levisi nopeasti journalistiseksi kokeiluksi, jolla haluttiin surffiseikkailun ja itsensä haastamisen lisäksi kannustaa ihmisiä ekologisempiin ratkaisuihin kuluttamisessaan. Bothnia Savages –nimiseksi nimettyä seikkailua saattoi seurata sosiaalisessa medi-
8
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
assa pitkin matkaa. Bothnia Savages oli mukana myös Greenpeacen act4climate-kampanjassa, jonka tavoitteena oli saada helsinkiläiset valtuutetut sulkemaan hiilivoimalat ja siirtymään täysin uusiutuvaan energiaan.
Ruohonjuuritasolla Pienessä mökissä, jossa naiset asuivat, oli kyllä sähkö, mutta sitä ei käytetty. Sen sijaan Huotari ja Toivanen tuottivat saarella sähköenergiaa tarpeisiinsa polkemalla kuntopyörää. Heillä oli käytössään myös aurinkopaneelit. Vaikka ystävykset toteavat olevansa tietyllä tavalla hippejä molemmat, kummallakaan ei ollut erityisempiä erätaitoja, edes kalastusta he eivät olleet aiemmin kokeilleet. Nyt tarkoituksena oli elää omavaraisesti luonnosta ravintoa etsien. ”Ajatus oli vaikuttaa ihmisiin omalla ruohonjuuritason
toiminnalla. Tuoda esiin arjen pieniä tekoja, joilla omaa elämää voi tehdä ekologisemmaksi”, Huotari kertoo. Päivät kuluivat sääennusteita tutkien, sopivia surffikelejä odotellen ja laudoilla meloen. Ikimuistoisena hetkenä naisille jäi mieleen päivä, jolloin ensimäistä kertaa tuulen voimakkuus oli riittävä surffaukseen. Uniluodon seesteisyydestä nautti heidän lisäkseen vain kaksi harmaahyljettä.
Waltteri Laineenkare
Kulutus yllätti Kokemattomille eränkävijöille tuli yllätyksenä kuinka paljon luonnossa meni aikaa arjen pyörittämiseen. ”Vaikka aika ikään kuin pysähtyi, kun ei ollut koko ajan tietokoneella, ruuan keräilemiseen luonnosta ja sähkön tuottamiseen kuntopyörällä kului aikaa”, Huotari kertoo. ”Siinä oppi kunnioittamaan luontoa ja ymmärtämään kausisyömisen haasteita, jos metsässä ei ole sieniä, sitten niitä ei vaan ole.” Neljää kalaa kahdessa kuussa ei voi sanoa kovin onnistuneeksi saaliiksi, edes vasta-alkajilta, mutta ainakin kokeilu jätti naisiin kipinän tästä harrastuksesta. Kaksikko joutui ensimmäisen viikon jälkeen nöyrtymään luonnon edessä ja lähtemään kaupunkiin kauppaan. ”Meillä oli koko ajan kova kulutus, kun poljimme pyörällä ja meloimme. Ei pärjätty ihan nokkosilla ja voikukanlehdillä,” Huotari kertoo. Työpäiviä oli pidettävä myös kaupungissa kirjastossa, koska tietokoneiden akkuja ei saatu omin voimin poljettua täyteen. Huotari ja Toivanen eivät kuitenkaan kokeneet pettyneensä itseensä. ”Ajatuksena oli alusta lähtien omien resurssien mukaan eteneminen. Päätettiin hyödyntää luontoa mahdollisimman paljon, mutta kuitenkin ilman tiukkoja rajoituksia”, Huotari sanoo. ”Otimme reissun kivana haasteena, me ei kumpikaan olla kilpailuhenkisiä. Päinvastoin, mietittiin siellä ollessa, että kenelle meidän täytyy yrittää näyttää yhtään mitään”, Toivanen jatkaa. Uusiutuva energia ja energian tuottamisen vaativuus olivat konkreettisia oppeja Bothnia Savages -seikkailijoille ja heitä seuranneille. Surffipäiviä niitä etsimään lähteneille naisille kertyi harmittavasti vain neljä, mutta monellakin tapaa silmiä avartavan kokemuksen he kertovat saaneensa. ”Jos saatiin muutamalle ihmiselle annettua uusi ajatus, että joku on tehnyt jonkun ratkaisun paremman maailman puolesta. Oma sähkönkulutukseni on muuttunut, sitä on ruvennut enemmän miettimään. Taisin Greenpeacen kampanjan jälkeen tokaistakin Ainolle, että kiitos kun teit musta ympäristöaktivistin”, Pauliina Toivanen nauraa.
Jos saatiin muutamalle ihmiselle annettua uusi ajatus, että joku on tehnyt jonkun ratkaisun paremman maailman puolesta.
Mitä yhteistä on Hitlerin ja Einsteinin aatteilla? Olen aina pitänyt hyvistä lainauksista ja sanonnoista. Hiljattain luin artikkelia Albert Einsteinista ja innostuin etsimään herran kuuluisimpia letkautuksia netistä. Niistä jokainen miellytti, sainpa hetken tuntea yhteyttä kyseisen neron ajatuksenjuoksuun. ”Tärkeintä on ettemme ikinä lopeta kyseenalaistamista.” ”Vain muiden vuoksi eletty elämä on elämisen arvoinen!”
Eniten yllätyin seuraavasta: ”Mikään ei ole yhtä hyödyllistä ihmisen terveydelle ja edistä elämän jatkumista maapallolla yhtä paljon kuin siirtyminen kasvisruokavalioon.” Olen viime aikoina yrittänyt vähentää omaa lihan kulutustani. Suurin ongelma itselleni ei ole kuitenkaan ollut itse ruokavalion muuttuminen, ei todellakaan. Tämän nuoren miehen suurin ongelma on tähän asti ollut se, että mitäköhän muut ajattelevat. Pitävätkö ne mua ituhippinä? Pitääkö mun selitellä tätä aina kun syön muiden kanssa? Niin. Tässä se suomalainen ujous ja epävarmuus kai sitten näkyy. Jos vain olisi joku suuri esikuva, joka näyttäisi tietä ja jonka esimerkkiin voisi selityksenä turvautua… Oliko Einstein siis kasvissyöjä? Oli, elämänsä loppupuolella. Ja niin oli Hitlerkin. Molemmat suurmiehiä, vaikka toisen saavutukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Leikki sikseen, Hitler oli hirviö. Mutta aikanaan kiistatta pidetty suurmies. Nämä herrat aloittivat kasvissyönnin vasta elämänsä loppuvaiheessa, kun omasivat ymmärrystä ja olivat tarpeeksi kypsiä ja viisaita. Kuinka hienoa onkaan, että nykyään kasvisruoasta paasataan niin, että myös me nuoret olemme tietoisia tämän vaihtoehdon hyödyistä? Tai siis ainakin osa meistä. Kasvissyönnin ituhippistigma voidaan nyt poistaa. Kuten mainitsin, olen itsekin vasta aloitteleva semi-kasvissyöjä, joten kenenkään ruokavalion tuomitseminen ei ole minun tehtäväni, eikä edes tarkoitukseni. Kannustaa kuitenkin haluan! Oma siirtymiseni, jos siis tätä vielä yrityksen tasolla olevaa muutosta voidaan siirtymiseksi kutsua, johtuu täysin ympäristösyistä. Leikkisästi voisi sanoa, että luonnollisista syistä. Heh. Heh. Eh. Lihateollisuus on siis yksi maailman pahimmista saastuttajista. Karjan laiduntamiseen tarvittava tila, kuten niiden ruokintaan tarvittava rehu on määrältään valtava. Kyseiset sarvipäät ja töpselinenät myös piereskelevät ilmaan metaania, joka määrältään vastaa koko maailman autoliikennettä. Ilmiö ei ole uusi, mutta lihansyöntimme on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Jos kasvavaa ihmiskuntaa ruokitaan yhä punaisella lihalla, planeettamme ei vain yksinkertaisesti kestä. Muutos on siis väistämätön. Vielä voit toimia osaltasi suunnannäyttäjänä. ”Be the change you want to see in the world”. Edelleen lempilausahdukseni. Suosittelen Madventuresin YouTube -spin offin, MadCookin katsomista niille, jotka haluavat tietää aiheesta lisää ja samalla kätevästi viihdyttää itseään! Vaikka olen henkeen ja vereen eläinten ystävä, possu lautasellani on aina ollut sen verran maukasta, etten ole juurikaan ajatellut eläimien oikeuksia ja kärsimystä. Enpä oikeastaan ajattele vieläkään, parkuhan siinä kai tulisi. Olen myös enemmän suurien linjojen mies, joten olen enemmän huolissani maapallon biodiversiteetistä kuin tietynlaisten eläinten ”oikeuksista”.
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
9
Artikeln har publicerats i Studentbladet 1/2016 Text Hanna Nordenswan
Retorik & Rasism
?
-Var står universiteten när samhällsdebatten spårar ur
inland är ett land dit människor från hela jorden kommer för att studera. Det finska skolsystemet har ett gott rykte och har alltid lockat både utländska studenter och forskare. I och med flyktingdebatten har diskussioner om rasism flutit upp till ytan i helt nya proportioner och vi ställs inför frågan om vilka människor vi accepterar och vilka vi utesluter. Saba Holm studerar sedan fem år tillbaka sociologi vid Åbo Akademi. Som rasifierad finländare har hon alltid fått frågan om var hon kommer ifrån (Borgå), men den frågan ställs allt oftare nu när våra flöden fylls av nyheter om flyktingar och diskriminering. “Människor vill gruppera en, och det känns lite som att jag inte tillhör någon grupp, utan svävar där emellan”, säger hon. Trots att Holm aldrig tvingats fly för att komma till trygghet, kan hon ändå på något sätt identifiera sig med gruppen människor som nu beskrivs med den allmänna rubriken ”flyktingvåg”. “Det jag läser om i nyheterna och världen jag själv lever i – det känns som att jag är lite emellan de två världarna. När jag läser [om rasismen] får jag illa att vara. Samtidigt som det känns nära känns det jättelångt bort. När det kommer till flyktingar känns det inte som att jag kan identifiera mig med dem, men jag kan förstå dem på ett visst sätt”, säger hon. Speciellt under det senaste året har Holm märkt att hon funderar mer på vad andra tänker om henne och hennes ursprung. Hon tycker att
10 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
människor tittar på henne och verkar vilja ställa den där frågan som många rasifierade får höra så gott som varje dag: Varifrån kommer du? “Ibland känns det som att människor vill fråga, men jag blir frustrerad om folk frågar. Jag tar inte illa upp, men folk talar ganska ofta engelska till mig här på skolan.” Holm placeras alltså i en grupp som hon inte tillhör, men ändå kan förstå. “Det blir jätteintressant när någon talar aggressivt om invandrare. Det känns som en personlig attack mot mig, men de förstår inte att det känns så nära för mig.”
”Universitetens roll är att skapa kunskap” Senast under det gångna året har finländare varit tvungna att ta ställning till diskriminering och rasism. Människorna som flyr och knackar på Europas dörrar har lett till en diskussion om vi och dem, och många har tagit en titt i spegeln och funderat över den egna attityden till människor
från andra delar av världen. Enligt sociologen och forskaren Karin Creutz på Helsingfors universitet har debatten kring flyktingar och diskriminering totalt spårat ur. Retoriken som nu förekommer liknar hon vid den som förekom före folkmordet i Rwanda och i forna Jugoslavien. Creutz efterlyser en kunskapsbaserad diskussion. “Före situationen kan hanteras borde den enligt mig definieras. Det finns flera röster som är ointresserade av dialog och detta måste inses. Sedan kan man börja bygga upp en dialog med de instanser som har ett genuint intresse för att komma vidare i dessa frågor. Det är viktigt att forskare och intellektuella kommunicerar med samhället, det finns många som vill förstå vad det är frågan om”, säger Creutz. Att debatten om rasism blivit så polariserad är ändå en käpp i hjulet för en konstruktiv diskussion. “Frågan har diskuterats i årtionden utan sam-
I’m a playwright - I see drama everywhere. And then I write about it. Aino Hyyryläinen
“Så fort vi blir utbildade spelar dessa saker inte längre någon roll”, säger Suleman. Suleman har under sin tid i Finland märkt att rasismen eskalerat. Hans första år på HU var lugnt, han reste omkring i Finland och tyckte att människor behandlade honom väl. Men sedan högerextrema grupper börjat figurera allt mer i media har atmosfären blivit hårdare. “Fulla, medelålders människor på stan säger saker. Men de kan säga vad de vill så länge det inte blir fysiskt.” ma polarisering som idag. Död- och våldshoten mot antirasister är i sin omfattning ett relativt nytt fenomen, tidigare var denna form av extrem intolerans mycket liten. Diskussionen borde föras med sakargument, men det skulle inte gagna de rasistiska rörelserna, vars position är beroende av en hätsk polarisering. Det finns en medvetenhet om detta, därför besvarar de aldrig forskares substanskommentarer utan fokuserar på personangrepp.” Universiteten har enligt Creutz en viktig roll i debatten. “Universitetets roll är att skapa ny kunskap om frågorna, och aktivt delge denna i samhället. Jag anser också att ett universitet som följer den akademiska traditionens ideal ska kunna ta ställning och som institution påverka samhället, till exempel just gällande rasism.”
Den akademiska bubblan Enligt Saba Holm är universitetsvärlden en annan än den ute på gatan. I det akademiska har hon inte upplevt diskriminering i samma utsträckning som i vardagen. “Kanske människor i skolan förstår att det finns en gräns.” Muhammad Suleman, internationell studerande från Pakistan, känner också att universitetsvärlden är en helt annan än den vi läser om i media. Suleman studerar bioteknik vid Helsingfors universitet sedan ett och ett halvt år och är aktiv i den internationella studentorganisationen AIESEC. “I universitetsomgivningen har jag inte känt av någon rasism alls.” Suleman ser utbildning som nyckeln till mindre diskriminering. I hans hemland Pakistan förekommer enligt honom mycket diskriminering på basis av stamtillhörighet, vilket han kände av speciellt som barn. Efter att ha gått i skolan ett tag märkte han att diskrimineringen minskade – människors lika värde började respekteras.
MAKE WAVES At least one of my New Year’s resolutions has held out until now. So basically a month. (Yay, me?) But it’s one that I’m pretty sure will get me through situations I can’t even imagine right now, and for a really long time. I’m so convinced with its power that I’m going to share it with you. Here’s what you do: You get in the water. And then you make waves. Whatever you do, make sure you’re making waves. It doesn’t always mean you have to muddy the water until you can’t see where you’re going, but it does mean that you can test whether the waters are just right for you. When you find yourself in a situation you aren’t familiar with, make some waves. Test it out. The point isn’t to confuse your way – the point is to clarify where you’re going. Here’s how I make waves:
Samhället kan lära sig av universitetsvärlden Den akademiska världen är internationell, det är en förutsättning till att den ska fungera. Muhammad Suleman tycker att världen utanför universitetens väggar kunde lära sig av skolorna. “Det behövs mer för att utbilda människor. Universiteten kan leda människor, berätta att det här [rasism] är ett problem.” Han tycker att den finländskaregeringen borde ta hjälp av universiteten för att göra folk mer medvetna, eftersom den akademiska världen är så internationell. “Så fort du talar med andra människor förstår du att vi alla är lika. Man måste gå utanför bubblan – människor tenderar inte att stanna på en plats, det ligger i människans natur.” Karin Creutz håller med om att det behövs växelverkan mellan universitet och samhälle. “Något har gått snett då politiker får hylla fascistiska och rasistiska ideal, EU-migranter sparkas och spottas på, muslimska kvinnor får sina huvuddukar avrivna i ett land med en så hög utbildningsnivå som Finland.” Hon säger att dessa fenomen visar på att det behövs mer bildning och mer interaktion mellan universitet och samhälle. “Det nuvarande politiska klimatet gagnar tyvärr inte alls dessa alternativ, finländska universitet stryps ekonomiskt och utmålas i offentligheten som humbug. En annan fråga är sedan att universitetsvärlden inte är helt fri från rasism och fördomar.”
In the kitchen. I started eating vegan food at home to change how I think about eating. It’s tested my creativity in new ways and made me think about my choices differently. In my relationships. Right now, this means that I’ve learned to speak my mind. I’ve started to disagree with people. If you haven’t done that before, start doing it now. Make those waves. Tell people how you feel, whether you agree or disagree with them. In my mind. When I get preoccupied with a thought I don’t even like, I shake things up and rewire my brain differently. I’ve stopped worrying about the future, and instead just make some waves in the righthere-right-now. Make waves. It gives you new friends. It tests your opinions. It keeps your life interesting. And swim, you little wonderful thing, you. Swim.
OPISKELIJOILLE NAISTEN JA MIESTEN HIUSTENLEIKKUUT 25 €
Tarjous voimassa huhtikuun 2016 loppuun. Ma 10.00 - 17.30 Ti-Pe 9.30 - 17.00 La suljettu
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 11
Yhteiskunta perustuu valheisiin. Se on valheiden verkko, josta muodostetaan oma todellisuus ja maailmankuva.
12 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
Teksti Anne Tastula kuva AP Ahonen
Ammattina
huijaus ja valehtelu
Ihmisten tulkitsemisen ja psykologisen taikuuden mestari Jose Ahonen uskoo totuuteen. Uudessa show’ssaan hän johdattelee yleisön viihteen avulla mentalismin ja psykologisen mielenhallinnan maailmaan ja saa ihmiset uskomaan mitä tahtoo. ose Ahosen show tai tekemänsä temput eivät ole hänen omien sanojensa mukaan taikuutta, kaikki osaaminen ihmisten vedättämiseen on tullut pitkällisen aiheeseen perehtymisen myötä. Hän kertoo olevansa ammattilaishuijari, jota kiinnostaa huijauksen psykologia ja rakenne. ”Minulla ei ole mitään kuudetta aistia, olen vain käyttänyt näiden asioiden opiskeluun enemmän aikaa kuin muut.” Hypnoosi, suggestio, mikroilmeet, kehonkieli ja plasebo ovat välineitä, joiden avulla Ahonen saa vapaaehtoiset ihmiset showssaan kyseenalaistamaan aistinsa ja vaikka unohtamaan lukutaitonsa. ”Olin teini-iässä kiinnostunut hypnoosista. Luin aiheesta kaikki kirjat parapsykologiasta lääketieteeseen, jotka käsiini sain, ja yritin ymmärtää mistä siinä on kyse.” Vuosien opiskelun jälkeen hän ymmärtää. Mentalismin löydettyään hän rupesi kokeilemaan tekniikoita harrastuksena ihmisten kanssa. Ennen pitkää maine kiiri keikkakyselyihin saakka ja esiintymistaitoiselle miehelle on riittänyt kysyntää. Mentalistilta vaaditaan opiskelun lisäksi myös tietynlaista luonnetta, Ahonen kutsuu erästä piirrettään nopeaksi empatiaksi. ”Olen aina ollut hyvä aistimaan ihmisten fiiliksiä. Harjoittelussa ihmistuntemus, havainnointikyky ja kuuntelu ovat todella tärkeitä ominaisuuksia.”
Paremmaksi ihmiseksi? Ennen päätoimiseksi viihdetaiteilijaksi ryhtymistään Ahonen työskenteli nuorten ohjaajana mediapajassa. Työssään hän koki menestyvänsä hyvin juuri samojen taitojen takia, joita hän nyt käyttää viihteen keinona. ”Pystyin käyttämään mentalistisia tekniikoita nuorten sparraamiseen ja tukemiseen takaisin opiskelu- tai työelämään. Useimmilla heistä oli taitoja, mutta ei rohkeutta tuoda niitä esiin. Osasin kannus-
taa ja rohkaista heitä oikealla tavalla, niin että työllistymisprosentti ryhmässä kasvoi huomattavasti.” ”Koen, että olen aika hyvä innostamaan ihmisiä. Osaan esittää asiat niin, että ne ovat kiinnostavia ja se on mahtavaa.” Luulisi, että mentalistin avuilla olisi kysyntää vaikkapa yritysmaailmassa konsulttina. Mutta Ahonen sanoo halveksuvansa sitä maailmaa ja kokevansa itsensä liian huijariksi, jos sille tielle ryhtyisi. ”Mieluummin mietin sen sitä kautta, mitä voin antaa ihmisille omasta tietotaidostani heidän maailmaansa sen sijaan että opetan heitä kuinka myydä paremmin.” Rahakaan ei ole Ahoselle motivaattori töitä valitessa. Pari vuotta sitten netissä julkaistut taikuutta koirille -videot saivat hyvin huomiota ja kansainväliseen eksklusiiviseen mentalistikerhoon hyväksytty Ahonen sai rahakkaita tarjouksia esimerkiksi Yhdysvalloista. ”Se ei kuitenkaan ollut sitä, mitä halusin tehdä. Mun elämänfilosofia on sellainen, että haluan tehdä sellaisia juttuja, jotka tuntuvat itsestä mukavilta, joissa on hyvä energia ja joiden takana voin seistä.” Maaliskuussa Vaasaan saapuva show onkin osaksi viihdettä ja temppujen tekemistä, mutta Ahonen on sisällyttänyt mukaan myös tekniikoiden avaamista yleisölle. Hän lupaa opettaa muun muassa valheenpaljastustekniikoita. ”Tarjoan showssani viihteen lisäksi työkaluja, joista on hyötyä loppuelämäksi ja joiden avulla saattaa kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Kenenkään ei tarvitse käsitellä mitään tahtomattaan, mutta halutessaan showstani saa välineitä itsensä kehittämiseen.” Jatkossakin Jose Ahonen haluaa käyttää psykologista osaamistaan etenkin ihmisten motivointiin ja auttamiseen. ”Haluan jakaa tätä maailmaa ihmisille. Olen muuttanut itseäni ihmisenä näillä välineillä, miksi en jakaisi näitä tiedon murusia muillekin viihteellisen shown ohella.”
Kuin pässiä narussa Ahonen saa helposti laajennettua ajatuksensa työstään myös yhteiskunnalliselle tasolle. ”Mua huolettaa miten helposti ihmisten todellisuus on muovattavissa ja miten helppoa ihminen on saada uskomaan asioita. On outoa nähdä, miten me ihmiset olemme aika heikoilla, vaikka luulemme, että pystymme vaikuttaa valintoihimme emmekä toimi irrationaalisesti. Totuus on aika toista.” ”Mun kuva on, että pääsääntöisesti ihmiset ovat hyviä. Mutta koska olemme lauma-eläimiä, olemme todella ohjailtavissa. Vähissä ovat ne ihmiset, jotka ovat oikeasti ajatelleet asioita. Jos ihmisen haluaa saada uskomaan valheeseen, se on helppoa kun se tukee tämän ihmisen elämänkatsomusta. Välillä pelottaakin maailmaa seuratessa kuinka paljon on karismaattisia johtajia, jotka saavat toiset ihmiset tekemään ihan älyttömiä juttuja.” Ihmisten huijaamisessa ja viihteeksi tarkoitetussa hypnoosissa koetellaan eettisyyden rajoja. Esimerkkinä löytyy mentalistin taitoja omaavia, joilla ei ole riittävästi esiintymistaitoja viihdetaiteilijoiksi. He kutsuvat itseään selvännäkijöiksi ja iskevät asiakkaisiin, jotka ovat elämäntilanteessa, jossa he ovat helposti huijattavissa. Ahonen miettii työnsä eettisyyttä paljon. ”Haluan olla menemättä pimeällä puolelle. Esimerkiksi lavalla en käytä hypnoosia lainkaan, pelkästään suggestiota. Olisi kiinnostavaa tehdä hyvää hypnoosiohjelmaa, mutta siinä on paljon eettisiä ongelmia.” Vapaa-ajallaan Ahonen pyrkii välttämään ihmisten havainnoimista ja tarkkailemista tietoisesti. Vaikka yhteiskunta hänen mukaansa perustuukin valheiden verkkoon, mestarihuijari uskoo silti totuuteen. ”Totuuden kertominen on välillä mielenkiintoista. Karisman salaisuus on siinä, että riisuu sosiaaliset naamionsa ja uskaltaa olla oma itsensä.”
Jose Ahonen: Mentaalitapaus 11.3.2016 klo 20.00 Ritz, Kirkkopuistikko 22. Liput opiskelijoilta 15 €. Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 13
Teksti Klaus-Erik Heimonen kuvat Sheena Yvonne Gillespie
Vaihto-opiskelijana
toisella puolella maailmaa Miltä tuntuu jättää lähes kaikki taakseen puoleksi vuodeksi? Lähteä paikkaan, jossa kaikki on lähes uutta ja lähin tuntemasi henkilö on tuhansien kilometrien päässä. Karkeasti sanottuna Singaporea ja Suomea yhdistää vain yksi asia, lähes täysin samat asukaslukumäärät. Kuitenkin Singapore on pinta-alaltaan vain alle kaksi kertaa Vaasan kokoinen. Singaporessa joka kuudes asukas on miljonääri, ja täällä keskiverto kerrostalo voittaisi korkeudellaan Suomen korkeimmat rakennukset heittäen.
14 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
Opiskelijat nähdään yliopiston asiakkaina, heille halutaan tarjota vain parasta ja päätökset tehdään ”asiakkaan” näkökulmasta, joka näkyy ihan professoreiden valinnasta asti.
aihtoon lähteminen on suuri valinta jokaiselle sitä harkitsevalle ja vaihtoehtoja tulisi puntaroida tarkoin. Omat arvoni lähtemiseeni olivat kielitaito, kokemukset sekä uudet tuttavuudet. Nyt voin todeta päätökseni lähteä Singaporeen vaihto-opiskelijaksi yli vuosi sitten olleen ehdottomasti yksi parhaimmista päätöksistäni. Viimeisen kuukauden aikana olen saanut mielettömästi uusia kokemuksia, joutunut astumaan mukavuusalueeni ulkopuolelle ja avartamaan katsettani. Vaihto-opiskeluni sai huonoimman alun, mitä kukaan opiskelija ei halua omalle kohdalleen. Suomesta käsin varaamani asunto osoittautui huijaukseksi, jonka takia menetin takuumaksuni. Vaikka tapahtuma harmittaa, pitää se nähdä kokemuksena, jonka varmasti muistan pitkään. Alku ei lähtenyt siten miten olin suunnitellut, mutta kaikesta selviytyy jos vain niin tahtoo. Suurimmaksi shokiksi ensimmäisten viikkojen aikana muodostui sää. Suomen tammikuun -20 asteen pakkasta jää nopeasti kaipaamaan Singaporen ikuisen +32 asteen lämmössä (huomaa sarkas-
tisuus). Täällä olo tuntuu kuin olisi 24/7 saunassa ja ilmastointi olisi suoraan lahja ylemmältä taholta. Ihminen, joka arvostaa ruokakulttuuria, kokee Singaporen ruokakulttuurin lähettiläänä. Hawkerruokaloista voit löytää melkein maailman jokaisesta kolkasta jotain syötävää.
Opiskelijat yliopiston asiakkaita Opiskelu S P Jain School of Global Management yliopistossa on ollut positiivinen kokemus. Singaporen yliopistossa on opiskelijoita 29 eri valtiosta, jolloin monikulttuurisuus on jokapäiväistä täällä. S P Jain yliopisto ei ole ihan tavanomaisin, vaan opiskelijoiden tarkoituksena on viettää ensimmäinen vuosi Singaporessa, toinen vuosi Dubaissa, jonka jälkeen kolmas ja neljäs vuosi vietetään Sydneyssä. Olen ehdottomasti kateellinen heidän mahdollisuudesta opiskella kolmessa viehättävässä kaupungissa. Koen koulun näkevän opiskelijat heidän asiakkainaan, kuten he ovatkin. Ilman stipendiä he joutuvat maksamaan mielettömiä summia saadakseen haluamansa koulutuksen. Olkaamme siis suomalaiset opiskelijat kiitollisia. Opiskelijat nähdään yliopiston asiakkaina, heille halutaan tarjota vain
parasta ja päätökset tehdään ”asiakkaan” näkökulmasta, joka näkyy ihan professoreiden valinnasta asti. Kohtuullisen nuori yliopisto on saavuttanut valtakunnallisesti suurta huomiota, joten yliopiston on täytynyt tehdä jotain oikein. Opiskelijan elämä täällä on täysin erilaista kuin meillä Vaasassa. Luennoilla on läsnäolopakko, kotitehtävät ovat jokapäiväisiä ja ensimmäisenä vuotena joudutaan haastattelemaan jo useita eri alojen asiantuntijoita ryhmätöissä. Opiskelun ohella monet opiskelijat jaksavat tehdä töitä jopa naurettavaan tuntipalkkaan (alle suomalaisten työehtosopimusten vähimmäispalkan). Eniten kuitenkin minua yllätti, ettei oikeastaan kukaan näistä opiskelijoista ollut koskenut tai edes nähnyt lunta. Myös harva opiskelijoista osasi kertoa tarkalleen missä päin Suomi sijaitsee tai minkälaisia yrityksiä Suomesta on noussut, poissulkien Nokia, mutta kuitenkin suurin osa heistä osasi yhdistää Suomen maailman kehittyneimpään koulutukseen ja he olivat kiinnostuneita asiasta. Toivon, että myös tulevaisuudessa tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä suomalaisesta koulutuksesta, joka on arvostettu sekä huomioitu ympäri maailman.
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 15
Sijoittaminen on varallisuuden hallintaa Teksti Saara Jansson
”Opiskelijoiden joukossa on Suomen tulevaisuuden sijoittajat”, sanoo Vaasan arvopaperiyhdistyksen puheenjohtaja Sebastian Mårtensson. Sijoittaminen ei välttämättä kustanna opiskelijan opintoja juuri nyt, mutta tulevaisuus tuntuu turvatummalta. Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, sillä voittojen taustalla on useiden vuosien sijoitustoiminta. tyttää sijoittamiseen tarvittavat varat. ”Sijoittaminen kannattaa aloittaa pienelläkin summalla. Useilla tahoilla on myytävänä esimerkiksi rahastoja, joihin voi säästää kuukausittain muutaman kympin”, Mårtensson sanoo. Opiskelijallekin edullisia sijoituskohteita on olemassa, kunhan vain tietää mistä etsiä. ”Esimerkiksi Nordnet Super -rahasto tarjoaa sijoituspalveluita 15 euron kuukausittaista säästöä vastaan.”
Opiskelija sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin
piskellessa pohditaan usein sitä, että koulutus on sijoitusta tulevaisuuteen. Silti tutkinto itsessään ei takaa työllistymistä tai korkeata palkkaa – etenkään uran alkuvaiheessa. Opiskelijan onkin hyvä miettiä opintojen aikana, kuinka turvata ensimmäiset työvuotensa. Sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin on yksi vaihtoehto. ”Yllättävän moni opiskelija sijoittaa”, sanoo Vaasan Arvopaperisijoittajien puheenjohtaja Sebastian Mårtensson. ”Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä mitä pidemmällä aikavälillä sijoittaa, sitä suurempia tuottoja on mahdollista kertyä.” Sijoittamisesta on saatavilla loputtomasti tietoa, mutta aloittelevan sijoittajan voi
olla hankala löytää niistä olennainen. Vaasan Arvopaperisijoittajat tarjoaa neuvoja osakesäästämiseen ja varojen hallintaan. Mårtenssonin mukaan sijoittaminen voi lisäksi edesauttaa opiskelijan verkostoitumista työelämässä. ”Järjestämme aktiivisesti sijoitusiltoja ja yritysvierailuja. Olemme vierailleet sekä KONEella että Wärtsilällä, missä opiskelijat pääsivät tutustumaan yritysten toimintaan.” Oman innostuneisuuden osoittaminen siis avata ovia työuralle.
Sijoittaminen vaatii riskien ymmärtämistä Sijoitustoimintaan liittyy lähes aina riskejä hävitä rahaa. Mårtenssonin mukaan koskaan ei kannata sijoittaa raho-
ja, joita ei ole varaa menettää kokonaan. Opiskelijan, joka suunnittelee opintolainansa nostamista sijoitusta varten, kannattaa pohtia tarkkaan mihin varansa sijoittaa. ”Riskit tulee aina tuntea. Jos kokee, ettei oma osaaminen esimerkiksi osakesijoittamiseen riitä, voi käyttää asiantuntijaa apuna.” Lisäksi sijoituskohteet kannattaa hajauttaa. Suomen tunnetuin sijoituskirjailija Seppo Saario kertoi taannoin Kauppalehden haastattelussa sijoittaneensa ainakin 30 eri yritykseen Suomessa ja ulkomailla. Myös Mårtenssonin mielestä hajauttaminen kannattaa: ”Hajauttamalla sijoitukset useampaan rahastoon tai ajallisesti vaihtuviin kohteisiin voi minimoida riskit hävitä.” Riskien ohella opiskelijaa voi mieti-
Sijoitusmessut Vaasassa 17. kerran Vaasan kaupungintalo täyttyy sijoitusalan asiantuntijoista maaliskuun 10. päivä, kun paikalla järjestetään Pohjanmaan suurimmat sijoitusmessut. Messujen tarkoitus on tarjota vastauksia sijoittamista pohtivien kysymyksiin. Kävijöiden on mahdollista keskustella sijoituskohteis-
16 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
ta kasvotusten sijoitusasiantuntijoiden kanssa. ”Messuilla on suuri alueellinen merkitys, sillä Vaasan seudulla on paljon varallisuutta”, sanoo Vaasan arvopaperisijoittajien puheenjohtaja Sebastian Mårtensson. ”Messuilta voi saada todella
hyviä sijoitusvinkkejä tulevaan vuoteen.” Sijoittamisen aloittamista suunnittelevalle messut tarjoavat lisäksi koulutustilaisuuksia, joissa sijoittamisen perusteet tulevat tutuksi. Myös Vaasan Arvopaperisijoittajilla on messuilla oma osasto.
Opiskelijalle kenties tutuin tapa aloittaa sijoittaminen ovat juuri rahastot, joita esimerkiksi pankeilla on laajahko tarjonta. Mårtenssonin mukaan rahastoista siirrytään osakesijoituksiin kokemuksen karttuessa. Kauppatieteiden opiskelija Johannes Pietilällä on kokemusta rahastoista. ”Aloitin sijoittamisen lukiossa. Tällä hetkellä olen sijoittanut itse valitsemiini rahastoihin”, Pietilä sanoo. Sijoittamisen syyt ovat myös moninaiset. Monille sijoittaminen voi toimia eräänlaisena harrastuksena, mutta taustalla on tärkeämpiäkin syitä. ”Kaukaisempana tulevaisuuden sijoitushaaveena on tavoitella taloudellista riippumattomuutta. On myös hyvä olla vararahasto yllättävien tilanteiden varalle”, Pietilä sanoo. ”Ja toisaalta, jos on mahdollista sijoittaa, miksi ei tekisi niin?”
Sebastianin tärpit opiskelijalle, joka pohtii sijoittamista: 1. Aloita sijoittaminen mahdollisimman pian. Korkoa korolle tuo pienelläkin sijoituksella varallisuutta pitkällä sijoitushorisontilla. 2. Hajauta sijoitukset. Mieti ajallista hajautusta ja sijoituskohteiden valintaa siten, että ”kaikki munat eivät ole samassa korissa”, kuten samalla toimialalla tai maantieteellisellä alueella 3. Pohdi oma osaamisesi ja riskiprofiilisi. Sijoituskohde ja -tapa valikoituu näiden perusteella: osake vai rahasto – itse vai asiantuntijan avustuksella.
Unohtumattomia opintokokemuksia
TIMES-kilpailusta Teksti Elisa Kannasto kuva Sven Watzinger
Vaasan yliopiston opiskelijat osallistuivat Saksassa järjestettyyn TIMES-kilpailuun. Kilpailun järjesti ESTIEM, joka on kansainvälinen tuotantotalouden lukijoiden kattojärjestö. Saksan reissusta Vaasan yliopistolaiset saivat ikimuistoisen ja opettavaisen kokemuksen ja viiden sijan kilpailussa. aasan yliopistossa järjestetään joka vuosi kurssi, jolla osallistutaan ESTIEMin järjestämään kansainväliseen TIMES-kilpailuun. Kurssi toimii kilpailun paikalliskarsintana, ja voittajajoukkue ansaitsee paikan kilpailun semifinaalissa. Tänä lukuvuonna Vaasan alkukarsinnat voitti ryhmä 3. vuoden opiskelijoita. Mikko Suokas, Joonas Sihto ja Juho Malkamäki opiskelevat tuotantotaloutta ja joukkue täydentyi talousoikeutta lukevalla Viljami Laitilalla. Semifinaalit järjestettiin Karlsruhen yliopistossa tammikuussa. Suokas kertoo reissun olleen ryhmälle omakustanteinen. Paikallinen ESTIEM antoi pojille pienen avustuksen, jonka lisäksi Vaasan teknillinen seura tuki matkaa 200 eurolla, mutta muuten kilpailumatkan kustannukset jäivät po-
jille itselleen. Osallistumishalu oli kuitenkin niin suuri, että pojat päättivät lähteä matkaan siitä huolimatta: ”Kokemuksen kannalta ja vähän lomailunkin,” virnistää Sihto. Suokas lisää, että kilpailu on alalla arvostettu ja ”työnhaku on erittäin helppoa sen jälkeen, jos menestyy erityisesti finaaliin asti.” Pojat matkustivat Saksaan seitsemäksi päiväksi, ja kilpailun ohessa osallistujille oli järjestetty useita mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja alueeseen tutustumiseen. Pojille jäi matkalla aikaa myös tutustua Saksan muihin kaupunkeihin. Semifinaaleissa Karlsruhessa oli Vaasan joukkueen lisäksi joukkueita Helsingistä, Saksasta, Latviasta ja Turkista. Aalto-yliopiston joukkue voitti semifinaalin Vaasan yliopiston poikien sijoituttua viidenneksi kahdeksasta joukkueesta.
Ongelmanratkaisun valttina monialaisuus TIMES-kilpailu on kansainvälinen ongelmanratkaisutehtävistä koostuva kilpailu, joka on suunnattu tuotantotalouden opiskelijoille, mutta neljän hengen joukkueista puolet saa olla muiden alojen opiskelijoita. Suokas, Sihto ja Malkamäki osoittivatkin talousasioihin liittyvät tehtävät suoraan Laitilalle, ja joukkueen monialaisuus koettiin selväksi valttikortiksi. Suokas kertoo, että joukkue osallistui kilpailuun, koska he halusivat oppia uutta ja saada tilaisuuden tutustua oman alan muihin opiskelijoihin. Semifinaaleissa joukkueiden tehtävänä oli ratkaista kaksi tehtävää. Aikaa yhteen tehtävään annettiin kolme ja puoli tuntia sekä 20 minuuttia ratkaisun esittämi-
Edessä Juho Malkamäki, Mikko Suokas (vas.) ja Joonas Sihto (oik.).
seen. Joukkueet saivat tehtävistä yksityiskohtaisen raadin palautteen arvostetuilta professoreilta. Laitila kuvaa oppineensa ”enemmän parissa päivässä kuin parissa viikossa opiskeluissa.” Tehtävät oli sidottu ”tosielämään ja oikeisiin firmoihin”, kuvailee Sihto. Esimerkiksi italialaiselle tomaattiperäisten tuotteiden valmistajayritykselle joukkueiden piti miettiä strategia laajenemiseen ja markkinointiin kovenevan kilpailun haasteita vastaamaan. Joukkueille annettiin yli 30 sivua erilaista dataa, jossa oli taustatietoa esimerkiksi logistiikasta, tuotteiden ravintosisällöistä ja italialaisten ruokatottumuksista. Sihdon mukaan taustatietoa annettiin paljon, että joukkueen priorisointikyky tulisi testattua ja yritykset voisivat saada oikeasti käyttökelpoisia ideoita kilpailusta. Näiden tietojen pohjalta, pelkän oman osaamisen kanssa, joukkueiden piti valmistella esitys siitä mihin yrityksen pitäisi laajentaa ja millainen markkinointikampanja heidän pitäisi aloittaa. Osallistujilta kerättiin kilpailun ajaksi puhelimet ja tietokoneet pois, eli ongelmanratkaisu toteutettiin peruslaskimen, sanakirjan, kynän ja paperin avulla.
Arvostettu ja vaativa TIMES
Mikä ESTIEM? Vaasan yliopistossakin toimii ESTIEMin (European Students on Industrial Engineering and Management) paikallisjärjestö. ESTIEM on Euroopan tuotantotalouden opiskelijoiden kattojärjestö, jonka tarkoitus on tuoda yhteen alan opiskelijoita ja luoda yhteisiä toimintoja. Järjes-
töön kuuluu 60 000 opiskelijaa Euroopasta, ja tällä hetkellä Vaasan paikallisella järjestöllä on noin viisikymmentä jäsentä. ESTIEM tarjoaa kansainvälisen verkoston tuotantotalouden opiskelijoille, ja se korostaa opiskelujen lisäksi itsensä kehittämistä ja verkostoitumista järjestä-
mällä yli 80 erilaista tapahtumaa ympäri Eurooppaa. Vaasan paikallisjärjestön tavoite vuonna 2016 on lisätä ESTIEMin tunnettavuutta kampuksella, rakentaa yrityskontakteja ja organisoida paikallisia tapahtumia.
Vaikka Vaasan yliopistossa TIMES-kilpailu ei ole laajasti tunnettu konsepti, kilpailun arvostus näkyi Karlsruhen yliopistossa. Alan opiskelijat ja professorit olivat kiinnostuneita tapahtumasta, ja tapahtuma oli huolellisesti järjestetty. Kilpailun arvokkuus näkyi myös siinä, että osallistujilla oli puvut päällä, ja kilpailupäivät oli tarkasti aikataulutettu ja ”tuntu vähän niinku työpäiviltä”, kuvailee Suokas. Pojille jäi kilpailusta monta ikimuistoista kokemusta, ja he kehottavat kiinnostuneita opiskelijoita osallistumaan ensi vuonna. Suokas kuvailee kansainvälistä kilpailua haastavaksi, mikä teki kokemuksesta erittäin opettavaisen. Seuraavan vuoden osallistujille pojat korostavat harjoittelun merkitystä. Parempaa kokemusta kilpailuun antaisi erilaisten case-tehtävien harjoittelu. Esimerkiksi Karlsruhen semifinaalien muut osallistujajoukkueet olivat ratkaisseet useita eri caseja ennen kilpailua, kun Vaasan yliopiston pojat laskivat suorittaneensa aiemmin kaksi. Myös esiintymistaitoa kannattaa harjoitella, jos kilpailuun on lähdössä, sillä vastausten esittämisellä oli iso merkitys tehtävissä. ”Perussuomalainen ujous pitää unohtaa,” muistuttaa Sihto. Lisäksi on hyvä pohtia, miten tehtävät ja eri osa-alueet jaetaan joukkueen sisällä.
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 17
Teksti ja kuva Tuomas Hämäläinen
@TuoHamalainen
Pelikentiltä koutsiksi enri Sillanpään, 36, esittely vaasalaiselle urheiluyleisölle on yhdessä mielessä pitkälti jo tehty. Torniossa syntynyt maalivahtilegenda ehti torjua suomalaisessa pääsarjassa Veikkausliigassa 301 peliä, ja hän on Vaasan Palloseuran kaikkien aikojen eniten otteluita (252) pelannut pelaaja. Sillanpää päätti pelaajauransa VPS:ssä viime syksyyn, mutta rakkaan lajin parissa toimiminen ei siihen suinkaan päättynyt. Haastatteluhetkellä Sillanpää vetää Fennia Arenassa harjoituksia VPS:n vuonna 2007 syntyneille junioreille. Iltapuhde on hänelle tyypillinen: kolme tuntia 07- ja 05-syntyneiden juniorien valmentamista. Sillanpää aloittaa aamunsakin jalkapalloympyröissä, VPS:n edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana. Juniorien valmentaminen on kuitenkin hänen päätyönsä. ”Tänne halliin kun tulee iltaisin, näkee, miksi olen itsekin aloittanut tämän lajin. Täällä on paljon iloisia nuoria pelaamassa jalkapalloa yhdessä. Tämä on sellainen maailma, jossa viihdyn. Olen sanonut monelle, että 05-juniorit antoivat minulle syyn, miksi pystyin lopettamaan oman pelaamiseni. Junnujen valmentaminen on antanut viime vuosina minulle niin paljon. Viihdyn kuitenkin tosi paljon myös edustuksen maalivahtivalmentajana. Se on minulle uutta”, Sillanpää kertoo. Mutta valmentaminen myös vaatii, jo ajallisesti. Sillanpää puhuu – tilannetta harmittelematta – pitkistä päivistä ja lyhyistä öistä. Hän sanoo heräävänsä joskus yölläkin miettimään treenien sisältöjä ja kuvaa olevansa valmentamiseen sidoksissa melkein 24 tuntia vuorokaudessa. ”Haluan suunnitella harjoitukset niin, että ne toimivat mahdollisimman hyvin. Edustuksen maalivahtivalmentaminenkaan ei ole sitä, että menen sinne ja rupean potkimaan palloja maaliin. On tarkkaan mietittyä, mitä minäkin päivänä tehdään: miten mikäkin harjoitus vie maalivahtia
18 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
yksilönä eteenpäin ja miten joukkueen pelaamista eteenpäin. Se on niin paljon muutakin kuin vain pallojen torjumista.” ”Junnuissa meillä on, kiitos (VPS-junioreiden valmennuspäällikön) Ville Prihan, selkeät teemat, mitä ja miten harjoittelemme. 05:n harjoitusten suunnittelu vie vähemmän aikaa, 07:n vähän enemmän. 05:ssä meni toisaalta aiemmin vuosi, kun harjoittelimme, kuinka toimimme isona ryhmänä sosiaalisesti toistemme kanssa.” Juniorien kehittyminen on Sillanpäälle selkeästi sydämenasia. ”Mitäpä ei lasten takia tekisi. Ei jää ainakaan siitä kiinni, etten olisi hyvin suunnitellut harjoituksia ja ettei pojilla olisi sen takia kivaa harjoituksissa.”
Vaativa ja innostava Sillanpään valmennusintohimo paistaa hänen vetämissään harjoituksissa. Sillanpää kertoo pelaajanaluille kuuluvalla äänellä, mitä miltäkin harjoitteelta halutaan ja mikä on niiden peliin siirrettävänä tavoitteena. Hän varmistaa terävillä kysymyksillä, että pelaajat ovat sisäistäneet, mitä haetaan. Sillanpää myös korjaa suorituksia heti, kun tekeminen on puutteellista. Ja hän kehuu, kun asiat sujuvat. Ex-maalivahdista välittyy kuva vaativana mutta innostavana valmentajana. ”Vahvin osa-alueeni on ehkä se, että pystyn innostamaan nuoria. Ymmärrän myös sen, ettei menestys ole tärkeintä. Asiassa tietenkin auttaa, kun on oma peliura takana. En ole mikään isävalmentaja, jolle on tärkeää, että oma joukkue voittaa. ” ”Onko esimerkiksi 8-vuotiaille tärkeää voittaa kaikki pelit jonain vuonna? Jos onkin ollut niin, että yksi pelaaja on vetänyt vain pitkää palloa ja yksi pelaaja on tehnyt kaikki maalit. Siinä on periaatteessa kehittynyt vain kaksi pelaajaa. Minulle on tärkeää, että meillä on paljon harrastajia.”
”Aina kivaa” Sillanpää ehti tehdä pelaajauransa aikana markkinointi- ja myyntitöitäkin. Ensim-
mäisen valmentajakurssinsa, B-valmentajakurssin, hän kävi vuonna 2009. Tuohon kurssiin kuuluu perehtymistä nuorten ja aikuisten joukkueiden valmentamiseen ja johtamiseen, valmennuksen suunnitteluun sekä puolustus- ja hyökkäyspelin taktiikkaan. Sillanpää kokeili noina aikoina ensi kertaa siipiään piirijoukkueiden maalivahtivalmentajana ja jatkoi valmentamista Ruotsissa siirryttyään GAIS Göteborgiin vuodeksi 2010. VPS:n junioreja hän taas valmensi viime vuosina pelaamisensa ohessa. Sillanpää siis pohjusti täysipäiväistä siirtymäänsä valmentajaksi jo pitkän pelaajauransa loppuaikoina. Hänellä ei ollut vaaraa tyhjiöstä, jonka liiankin moni pelaaja kohtaa aktiiviuransa jälkeen. ”Uskon, että monella näistä, jotka ovat pelanneet pitkään ja vanhaksi, yksi syy tyhjiöön on se, etteivät he tiedä, mitä muuta he voisivat tehdä. Minulla oli kuitenkin jo B-valmennuskurssia käydessä ajatuksena siirtyä jossain vaiheessa valmentajaksi. Nyt kun vuosia on mennyt, olen tykästynyt tähän. Olen todella kiitollinen VPS:n junioreille, että he ovat antaneet mahdollisuuden jäädä seuraan töihin.”
Yksilö edellä Yksi oleellinen kysymys kuuluu, miten hyvin maalivahtina pelannut Sillanpää pystyy tarjoamaan kenttäpelaajille pelillisiä työkaluja. Tässä auttaa koulutuksen ohella se, että Sillanpää mietti jo pelaajaurallaan peliä laajasta perspektiivistä. ”Olen monta vuotta seurannut pelaamista ja harjoittelua ja oikeastaan aina ajatellut omaakin pelaamista koko joukkueen näkökulmasta: miten asioita voi
tehdä paremmin ja miten kehittää meidän pelaamistamme. Olen nähnyt ulkomailla kenttäpelaajien yksilövalmentamista, ja monesti se on nivoutunut osaksi omaa maalivahtitoimintaani.” ”Toki minulla on myös oma näkemykseni pelaamisesta, jossa mennään yksilö edellä. Ei niinkään mietitä, millaisia tuloksia saadaan aikaan. Ne tulevat myöhemmin. Kun pystyn jokaista meidän yksilöämme kehittämään, silloin kehitymme joukkueenakin. Tulevaisuutta vartenhan tätä tehdään.” Sillanpää muistuttaa tulevaisuuspuheidensa yhteydessä jalkapallon muista-
On aika pieni prosentuaalinen määrä, keistä tulee aikuisena pelaajia. Sitä olen aina sanonut, että meidän joukkueeseen kun tulee, saa noin 60 uutta kaveria.
kin kuin pelillisistä ansioista. Hän on itsekin saanut pelaajaurallaan eri joukkueista paljon ystäviä. ”On aika pieni prosentuaalinen määrä, keistä tulee aikuisena pelaajia. Sitä olen aina sanonut, että meidän joukkueeseen kun tulee, saa noin 60 uutta kaveria. Se on jo näille tulevaisuudessa iso rikkaus. Ei pelkästään jalkapallo, vaan myös se, että he saavat hyviä ystäviä.”
Jatkuvaa mukautumista Sillanpääkin ehtinee kerätä vielä vinon pinon ystäviä valmentajan urallaan. ”Ensi vuosi mennee myös kouluttautuessa lasten ja nuorten valmennuskurssilla. Näen, että on tosi tärkeää itselleni ja myös koko seuralle, että pääsen jakamaan sitä tietotaitoa eteenpäin. Olen käynyt koko ajan pieniä koulutuksia. Junnupuolemme on myös hyvä ympäristö oppia, sillä meillä on siellä tosi paljon tietotaitoa ja kor-
keampia valmentajakouluja käyneitä valmentajia.” Sillanpää puhkuu oppimishalua. Hän aikoo myöhemmin hakea valmennuksellisia virikkeitä myös ulkomailta, ainakin vanhoista seuroistaan, ruotsalaisesta GAIS:stä ja norjalaisesta Tromsø IL:stä. ”Aina kun seuraan muiden joukkueiden harjoituksia, mietin miten voisin hyödyntää tuon meillä, että tuossa on hyvä juttu. Tämä on opiskelua koko ajan.” Sillanpää myöntää avoimesti, että hänellä on kehitettävää valmentajana vielä kaikilla osa-alueilla. ”Joskus kuvittelee tietävänsä monista asioista. Monesti myös miettii turhan vaikeasti kaikkia juttuja. On tehtävä niitä asioita, jotka ovat tämän ikäisille tärkeitä. Jos on tietty aihe harjoituksissa, pysyy siinä, eikä ala puuttumaan toiseen juttuun – vaikkei se toimisikaan, muttei liity siihen, mitä harjoitellaan. Jos esimerkiksi puolustusta pitäisi harjoitella, mutta ohjaan-
kin hyökkääjiä, kun heillä ei onnistu asiat, siksi ehkä juuri puolustus onnistuukin.” Valmentaminen kysyy jatkuvaa sopeutumista. ”Lasten kanssa on hienoa, ettei yksikään päivä ole samanlainen kuin edellinen. Mikään juttu ei mene niin kuin olet ajatellut menevän. Joudut mukautumaan. Voit suunnitella vaikka mitä, mutta kun suunnittelet harjoitukset, että heitä on 30, yhtäkkiä heitä onkin 45. Mukautuminen on haasteellistakin. Ei voi ainakaan sanoa, että olisi tylsiä päiviä.” Jalkapallo muuttuu lisäksi jatkuvasti pelinä, mikä asettaa uudenlaisia vaatimuksia. Tämä näkyy yksin jo maalivahtien pelaamisessa. Varsinkin saksalaismaalivahti Manuel Neuer on vaikuttanut jalkapalloajatteluun puolustamalla ja pelaamalla palloa laajalla alueella. ”En usko, että raja siinä on vielä löytynytkään. Maalivahdeista tulee paljon pelaavampia. Torjuminen on vain yksi osa juttua, mutta
peli muuttuu koko ajan. Nykyään Veikkausliiga-pelaajatkin ovat paljon taitavampia kuin mitä he ovat olleet 90-luvun pääsarjassa.”
Tässä ja nyt Yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Sillanpää aikoo jatkossakin rakentaa valmentajan uraansa maltilla. ”Ei minulla ole pitkiä suunnitelmia. Kun lähden johonkin mukaan, haluan totta kai tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Voi olla, ettei pääse kovinkaan pitkälle, mutta eipä siinä sitten. Jos se on nuorten valmentamista, olen todella iloinen siitä hommasta.” ”On tärkeää, että kouluttaa itseään ja yrittää kehittyä niin paljon kuin mahdollista. Tulevaisuuden näkee sitten. En mieti sitä. En jalkapalloa pelatessakaan miettinyt, että minusta tulee ammattilainen. Se vain tapahtui jossain vaiheessa. Katsotaan rauhassa myös, mitä tämä tuo.”
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 19
Anvia Laajakaista
Kiinteä laajakaista tarjoaa nopean ja vakaan internet-yhteyden kodin kaikille laitteille.
TUHTI
9 L
250 M
M
100 M
S
50 M
90 kk* 3 kk
TILAA HETI! anvia.fi/ pakkaamo Kampanjakoodi: SUPERTUHTI
TÄLLAISTA TV:N
KATSOMISEN
PITÄÄ OLLA. ANVIAN KAAPELI-TV-KOTEIHIN
2 50
€/KK
• Yli 20 televisiokanavaa • Puolen vuoden rajaton tallennustila • Maksukanavilla lisää sisältöä
• Makuunin uutuusleffat – myös HD • Yksi tunnus viiteen laitteeseen • Kaikilla päätelaitteilla
TUTUSTU TARKEMMIN TAI TILAA HETI: anvia.fi/uusitv
MEILTÄ MYÖS DNA-MOBIILILIITTYMÄT PUHUMISEEN JA SURFFAILUUN! * Palvelu edellyttää voimassa olevaa ktv-liittymää tai kuituliittymää. Kaapeli-tv-liittymissä palvelu on saatavissa vain alueittain, saatavuus tarkistettava erikseen. Tuhti S, M tai L 3 kk 9,90 €/kk, jonka jälkeen tilaus jatkuu 21 kk sopimushinnan mukaisesti (Tuhti S 50 M 29,90 €/kk, Tuhti M 100 M 34,90 €/kk, Tuhti L 250 M 39,90 €/kk). Sopimusajan jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena (Tuhti S 29,90 €/kk, Tuhti M 39,90 €/kk, Tuhti L 49,90 €/kk). Avaus 0 €. Etu edellyttää 24 kk:n sopimusta ja sähköistä laskua. Sopimusajan kokonaiskustannus 657,60–867,60 €. Etu ei koske viimeisen 6 kk:n aikana tutustumiskampanjan käyttäneitä, peruttua ja samalle asiakkaalle/samaan talouteen uudelleen tehtyä tilausta eikä määräaikaisia sopimuksia. Etuja ei voi yhdistää muihin kampanjaetuihin tai alennuksiin. Tuhti-laajakaistan nopeuden vaihteluvälit: Tuhti S (50/10) 30–50/4–10M, Tuhti M (100/20) 70–100/8–20M, Tuhti L (250/20) 180–250/8–20M. Suosittelemme, että suojaat laitteesi Anvia Tietoturvapalvelulla. Kampanjaaika: 1.1.–31.3.2016.
Vaasa: Pitkäkatu 37 | ma–pe 10–18, la 10–14 | Asiakaspalvelu: ma–pe 9–19, la 10–15 06 411 3300 | anvia.fi
20 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
Turvallisuuden ja turvattomuuden rajamailla Kuntsi UN/SAFE Toukokuulle esillä oleva näyttely koostuu 10 taiteilijan videotaideteoksista, joissa käsitellään turvallisuuden ja turvattomuuden teemoja. Video taiteen muotona sai läpimurtonsa Suomessa vasta 1980-luvulla, mutta on viimeisten vuosikymmenten aikana vakiinnuttanut paikkansa kuvataiteen alalla. Näyttelyn suunnittelusta vastannut amanuenssi Magdalena Lindroos vertaa videoinstallaatioita havainnollistavasti suuriin maalauksiin. Turvallisuus/turvattomuus -tematiikan ympärillä tarkastellaan muutosten ja vieraiden asioiden käsittelyä. Esillä olevat videoinstallaatiot ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia, visuaalista silmää hiveleviä ja ajatuksia herättäviä. Varsinkin Outi Laineen teos Platoon on mieleenpainuva: siinä esiintyy voimakkaan symboliikan siivittämänä joukko sokeita, metsässä haparoivia sotilaita. Myös Minna
Suoniemen äiti ja lapsi -aiheinen Lullaby hätkähdyttää kontrastisella tunnelmallaan, lapsen tutkiskellessa äitinsä kasvoja, äidin paljastaessa torahampaansa uhkaavasti muristen. Vaasalaistaiteilijan Markus Lerviksin teokset edustavat näyttelyssä uusinta video- ja installaatiotaidetta. Näyttelyn sokkelomainen rakenne korostaa turvattomuuden rajoilla leikittelyä, ja näyttelyn tunnelma muuttuu kepeästä uhkaavaksi installaatiosta toiseen liikuttaessa. Videot ovat helposti lähestyttäviä ja pääosin 2-10 minuuttia kestäviä luuppeja. Koska teokset ovat ei-tarinallisia, on niiden ymmärtäminen helppoa, vaikka katsominen aloitettaisiin keskeltä videota. Näyttelyopastukset järjestetään suomeksi torstaisin klo 11 ja sunnuntaisin klo 13, ruotsiksi joka toinen sunnuntai klo 15.
Jenny Malmberg
Vastuunkantajat harhateillä
Ohjaus: Aleksi Salmenperä Rooleissa: Joonas Saartamo, Jani Volanen, Peter Franzén Talvivaaran kaivosta käsittelevä Jättiläinen ei ole mielenkiintoinen tapaus ainoastaan ajankohtaisen aiheensa puolesta. Se ei myöskään ole salassa valmisteltu paljastuselokuva, vaan yksinkertaisesti vähin äänin tuotettu vetävä trilleri ja paras kotimainen elokuva hetkeen. Aleksi Salmenperän ohjaama ja Pekko Pesosen kirjoittama tarina kertoo kahdesta
miehestä paineen alla. Jättiläinen on tarina nuoresta Jussista, joka saa työtä Kainuun ely-keskuksesta. Kun jättiläismäisen nikkelikaivoksen ympäristölupa pitäisi käsitellä, alkaa vaikuttaa siltä, etteivät Jussin hyvät kouluarvosanat olleetkaan ainoa rekrytointiin vaikuttanut tekijä. Nuorta miestä viedään pohjoisen hyvä veli -verkostossa ja metsästysseurassa kuin pässiä narussa. Vastuullisten päätösten tekeminen on lähes mahdotonta, kun kaikki tuntevat toisensa ja tekevät ristiin palveluksia. Vastuuta yrittää kantaa myös Talvivaaran johtaja Pekka Perä. Jani Volasen herkullisesti esittämä visionääri tekee oman terveytensä uhalla oikeaksi uskomiaan päätöksiä. Perä kyhää kaivosbisnestä kasaan kuin valtavaa korttitaloa, eikä suostu jättämään leikkiä kesken, vaikka mahdollisuus olisi.
Perä ei suinkaan ole tarinan pahis, sillä sitä roolia näyttelee Peter Franzénin esittämä Jussin esimies. Kiehtova pomo tuo hyödylliset ihmiset itseään lähelle, ja käyttää sitten ystäväsuhdetta aseena. Salmenperä tekee mainiota työtä näyttäessään, kuinka hahmot uppoavat juonen edetessä syvemmälle ahdistaviin elämiinsä. Vähäeleinen ohjaus saa kokouspullan tarjoamisenkin näyttämään uhkaavalta eleeltä. Pesosen käsikirjoitus ei ainoastaan tiivistä ympäristörikosta jännäriksi, vaan hän on onnistunut kehittämään pienillä hetkillä eläviä ja monipuolisia hahmoja. Jussin hahmo kulkee niin tyydyttävän kehityskaaren, että on vaikeaa uskoa Jättiläisen olevan vain puolitoistatuntinen elokuva.
Matti Riitakorpi
”Kun Ylppö avaa suunsa, on parempi kuunnella.”
Maj Karma - Peltisydän (2016) Onko siitä muka jo seitsemän vuotta? Salama-albumin jälkeen vuonna 2009 tauolle vetäytynyt Maj Karma tekee komean paluun Peltisydän-levyllään. Neljän levyn verran toiminut popahtava Herra Ylppö ja Ihmiset-bändi on nyt ilmeisen pysyvästi telakalla, ja uudelleen vesille laskettu vanha ja vakaa Maj Karma ei raskaudestaan huolimatta todellakaan ole uppoamassa. Puolet olemassaolostaan Maij Karman Kauniit Kuvat –nimellä tunnetuksi tullut yhtye muuttui aikoinaan nimen lyhentymisen myötä myös musiikillisesti. Alkuaikojen riuhtovat ja kokeilevan äkkiväärät äänimaailmat ovat jalostuneet vuosien varrella olennaiseksi osaksi laadukasta suomalaisen rockin kaanonia. Maj Karma tulee kuitenkin aina pysymään lokeroinnin ulkopuolella sellaista harrastavien harmiksi, sillä kappaleet ovat tunnistettavissa omaperäisen varmaksi Karmaksi levystä toiseen. Sinkkulohkaisut Puumiekka ja Sotaa ei tule antavat sopivia maistiaisia levyn tun-
nelmasta. Kevyet poprock-biisit muuttuvat raskaiksi paahdoiksi kuin lennosta, eikä kuuntelija voi kuin hymyillä huomatessaan hokevansa koukuttavia kertsejä mukana. Kitaristi Häiriö Piirinen heittelee hyräiltäviä riffejä kuin Gerhard Rihmakallo Kummelissa, eikä pahemmaksi jää sanoittaja-laulaja Herra Ylpön lyyrinen antikaan. Levyn lyriikoissa käsitellään vahvasti lapsuutta ja sen ympärille kietoutuvia teemoja. Nykymaailmaa tarkastellaan lapsen näkökulmasta ja paikoin koskettavastikin. Herra Ylpön rauhallisen pahaenteisestä lausunnasta tasapainoiseen rocklaulajaan ja kärsiviin tuskanhuutoihin venyvä baritoniääni on edelleen Maj Karman tehokkaimpia ja tärkeimpiä elementtejä. Kun Frank Mäntymäki avaa suunsa, on parempi kuunnella ja uskoa, sillä tämä ääni saa radiossa vieraillessaan Jone Nikulan ohjelmankin vaikuttamaan korkeakulttuurilta. Maanisesta Telekineesistä ja komeasta Pelastakaa Lapset –kaahauksesta turvallisen rauhallisiin rock-biiseihin taittuva levy koskettanee eniten juuri niitä kuuntelijoita, jotka pitävät enemmän 2000-luvun Maj Karmasta. Yhtyeen alkuvaiheille ominaisiin äänimaailmoihin ei tulla palaamaan, mutta omaperäisyyden puutteesta tai biisien ohuudesta bändiä ei voi syyttää. Peltisydän on yksi yhtyeen tasapainoisimmista ja komeimmista levyistä, mikä paranee jokaisella kuuntelukerralla.
Jukka Lehtonen
Kaunista kipua
Ohjaus: Alejandro González Iñárritu. Rooleissa: Leonardo DiCaprio, Tom Hardy, Domhnall Gleeson The Revenant on elokuva, joka tunnetaan parhaiten kahdesta asiasta. Ensinnäkin se on elokuva, jonka tekeminen oli lehtitietojen mukaan äärimmäisen vaikeaa kylmien olosuhteiden ja hankalien kuvauspaikkojen takia. Toiseksi se tunnetaan elokuvana, jossa karhu raatelee Leonardo DiCaprion, joka sitten ähisee ja puhisee lumihangessa näyttelijäntaitojensa äärirajoilla.
Ohjaaja Iñárritu ja kuvaaja Emmanuel Lubezki todistavat heti ensi minuuteilla olevansa suvereeneja elokuvantekijöitä. Intiaanit hyökkäävät turkismetsästäjien leiriin hurjassa kohtauksessa, jossa pitkät, liikkuvat otokset seuraavat toisiaan. Tyyli on väkevä, vaikea ja kunnioitettava. The Revenant kertoo Hugh Glassista, erämiehestä, joka käy kuoleman porteilla jouduttuaan karhun raatelemaksi. Kun Glass on henkihieverissä, aamupiirrettyjen pahikselta vaikuttava toveri tappaa hänen poikansa ja jättää isän keskelle metsää kuolemaan. Kuin ihmeen kaupalla Glass ryömii, konttaa ja ontuu takaisin ihmisten ilmoille kosto mielessään. Iñárritu kertoo puoliksi toden selviytymistarinan seikkaperäisesti ja jylhästi. Naturalistinen tyyli miellyttänee monia elokuvan ystäviä, mutta kovin vetäviä kohtauksia sillä ei saada
aikaan intiaanihyökkäyksen jälkeen. Glassin matka etenee hämmentävän draamattomasti ja jähmeästi. Komeita kuvia vyöryy kankaalle tauotta, mutta niiden lisäksi teoksesta on vaikeaa saada irti muuta kuin hapuilevaa elämisen syiden tarkastelua. Elokuvassa on verta ja tuskaa niin paljon tasaisessa tahdissa, että sen tyyliin turtuu. Glassin vastoinkäymiset saavat peräti koomisia mittasuhteita. Vaikka Iñárritu onnistuu upeassa elokuvanteossa, hän epäonnistuu tunnetasolla rekisteröityvässä tarinankerronnassa. Voin olla sokea ja kuuro, mutten oikeastaan ole edes varma, mitä tunteita teos tavoittelee. Silti The Revenant voittaa varmasti palkintoja, ja tätä arviota muistellaan kuin August Ahlqvistin kritiikkiä Seitsemästä veljeksestä.
Matti Riitakorpi
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 21
Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 6.3 mennessä osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 16.3. CoMedia ry CoMedian kevät on pyörähtänyt käyntiin vauhdilla. Kaikenlaista kiinnostavaa on taas tuleville kuukausille tiedossa, kuten työelämäpäivä yhdessä Övertäjien kanssa. Tällä kertaa työelämäpäivän teemana on ”Työnhaun edelläkävijä”, ja työnhaun tuoreimmista trendeistä opiskelijoita tulee sparraamaan Viesti ry sekä KAJ ry. Callitusta pitää kiireisenä myös vauhdilla lähestyvät C-sählyt. Vaasan eittämättä suurin ja upein urheilutapahtuma valtaa kaupungin taas 16.3, ja tällä kertaa mailat heiluvat kuin amerikkalaisessa high school -elokuvassa konsanaan. Ilmoittautuminen tapahtumaan päättyy 2.3, joten pidä huoli, että ehdit mukaan. Paikat täyttyvät nopeasti! 25-vuotiaan CoMedian vuosijuhlatiimi on nyt lyönyt hynttyyt yhteen ensimmäistä kertaa, ja vuoden kauneimpien juhlien valmistelut on näin aloitettu. Mukaan vuosijuhlatiimiin voi vielä tulla. Seuraa FB-ilmoittelua! Camp-lehti aktivoituu taas, ja lehden toimituspalavereihin ovat tervetulleita kaikki viestinnän lukijat. Uuden päätoimittajan Laura Helinin mukaan lehteä kehitetään tänä vuonna entistä ehommaksi. Peli-illat potkaistiin käyntiin tammikuussa, ja ensimmäisen illan jättimenestykseksi osottautui CoMedian naisten juontama bingo. Mukavaa yhdessäoloa ja kenties jännittävää bingoakin on luvassa taas 8.3. El Gringossa. Näistä ja kaikesta muusta meneillään olevasta tiedotamme aktiivisesti somekanavissamme, joten pidä silmät auki!
Giga ry Gigan Ystävänpäiväkeilailut olivat ja menivät mukavan rennosti. Kiitos kaikille osallistujillle! Tulevana viikonloppuna 19.-21.02 järjestetään TwitchGiga-tapahtuma, elikkäs G-pisteellä ainejärjestökäytävällä pelataan pelejä ja livestriimataan Twitch-sivulla. Osallistua voi tulemalla paikanpäälle pelaamaan tai seuraamalla ja kommentoimalla
sit visassa jonkin mahtavan biisin, niin voit käydä tsekkaamassa sen soittolistalta.
netissä: twitch.tv/twitchgiga. Peliareenaa on avoinna! Heittokäden treenaamista kannattaa aloitella jo nyt, Wappumölkkyihin valmistelua ei voi koskaan aloittaa liian aikaisin. Etenkin kun wappu ei ole edes loppunut!
Hallinnoijat ry Vuosi on vaihtunut jo tovin aikaa sitten, kuten myös Halhallitus! Jos et vielä tiedä, keitä Hallinnoijat ry:n puikoissa istuu tänä vuonna, käy ihmeessä lukemassa Halhallituksen esittely blogistamme. Uuden Halhallituksen järjestäytymisen lisäksi on ehtinyt tapahtua paljon muutakin, nimittäin tiimimme #yoloswaghallitus ansioitui Tutin kansallisissa lumenveistoissa toiselle sijalle veistämällä Kim Kardashianin kuuluisan pyllyn! Lumenveistojen lisäksi Halhuoneella on ehditty myös kahvitella sekä hallareilla on pukannut soijaa niin talviretkellä patikoidessa kuin luistellessakin. Seuraavaksi tulossa on aivan mahtavat salakapakkasitsit 20-luvun kieltolain innoittamana yhdessä Tutti ry:n kanssa! Pysykäähän kuulolla, sillä meillä on aivan mahtavia ideoita teidän päänmenoksi koko kevätlukukaudeksi!
Stage ry Stagen uusi hallitus on pääsemässä toden teolla vauhtiin nyt, kun porskutetaan jo helmikuussa. Muutama musa- ja viihdevisa on jo ehditty vetää uudella kokoonpanolla ja kuun alussa tehtiin jotain vallan uutta, nimittäin pistettiin pystyyn levyraati tutustumisillan muodossa. Paikalla oli mukavasti väkeä ja Leipis täyttyi mitä mielenkiintoisimmista veisuista. Tällä hetkellä hallitus pähkäilee kovasti maaliskuussa pidettävien sitsien parissa, ja niitä odotellessa voit aina kirmata kahdesti kuussa El Gringoon visailemaan. Muista käydä tykkäämässä Stagen Facebook-sivusta, jotta saat heti tiedon tulevista visoista ja muista tapahtumista. Facebookin lisäksi löydymme nyt myös Spotifysta nimellä stage_ry. Eli jos bonga-
kiekon ystävät, pitäkää silmänne auki! Ai niin, olethan myös kuullut Veson haalarimerkkisuunnittelukilpailusta ja sen huikeasta palkinnosta? Kaikesta ja tästä ja vähän muustakin löydät tietoa Veson Facebooksivuilta osoitteesta www.facebook.com/ vesory. Käy tsekkaamassa ja tykkäämässä!
VYVO ry
Tokka ry Halloota! Kevätlukukausi on ainaki Tallituksella alakanu vauhila, on sitä kaikenmoisia pilheitä riittäny. Ollaan oltu sitsaamassa Lappia edustamassa, ja ohan meillä ollu hauskaa! Päällimmäisenä mieleen jäänyt tietysti meidän omat iltamat Littlepubissa, joissa nimensä mukaisesti tutustuttiin jos haluttiin - ja mehän tutustuimma! Siellä nautiskelimma herkullisia antimia, sekä baarin että meidän puolesta, ja kokkeiltiin mitenne lautapelit toimi ja millasia selfieitä meiän tikkujen kanssa tuli. Ilta oli huikee menestys, kiitos kaikille osallistuneille! Nyt ku olemma päässeet partyjen makuun, nii ajattelimma piettää vielä jonkinmoiset pirskeet tuossa maaliskuun tietämillä. Kevväämmällä pidämmä sitte vielä perinteisesti huippusuositun eukonkannon, tulukaahan paikale! Muistakaa myös seurata meän snäppejä (tokkary) ja blogia, jonka osotteen ja tapahtumien lisäinfot löydät facebookista. Ei muutaku olokaahan kuulolla!
VYVO etsii uusia soittamisesta kiinnostuneita jäseniä. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Ota rohkeasti yhteyttä: vyvo@student.uva.fi Kevätkauden harjoitusten ajat löytyvät facebook-sivultamme ja osoitteessa www. uva.fi/~vyvo.
Warrantti ry Terveiset Warrantilta! Kevät on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Viime syksynä ja tänä keväänä lanseeratut pääainekerhot ovat aloittaneet toimintansa hurjalla sykkeellä, ja ryhtyneet suunnittelemaan kevään tapahtumiaan; tiedossa muun muassa kohdennetumpia yritysexcuja, jotka ovat erittäin tärkeitä opiskelujen työelämälähtöisyyttä silmälläpitäen. Myös ulkomaanreissua on tiedossa, sillä Kulttuurijaostomme järkkää huhtikuussa excursion Puolan Gdanskiin! Aurinkoisia kevätpäiviä ja opiskeluintoa kaikille Ylioppilaslehden lukijoille, vappuun ei ole enää kuin 70 päivää! :)
Övertäjät ry
VESO ry Hola! Veson vuosi on startannut vauhdikkaasti rakkaan osakuntamme 20-vuotissitsien suunnittelun parissa. Olemme kaavailleet laajaan tapahtumakirjoomme myös aivan uusiakin tempauksia: vink vink jää-
Hellumarei kaikki Ö:t ja Ö-mieliset! Vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja Övertäjillä olikin monta rautaa tulessa. Kimbledon vietettiin vauhdikkaissa merkeissä, ja lumenveistoista jäi hyvä mieli sekä muistoksi tapahtumasta juttu Övertäjistä kyseisen viikon Pohjalaisessa. Lajikokeilussa suunnattiiin potkunyrkkeilemään. Kaiken lisäksi Övertäjien uudet nettisivut näkivät päivänvalon laskiaistiistaina! Huimaa helmikuuta kaikille, t: Ö-hallitus.
Gallup Kenet haluaisit mentoriksesi ja mitä haluaisit häneltä oppia?
Teksti ja kuvat Aino Hyyryläinen
Satu Packalén
Hannis Saavalainen
Essi Saarenpää
Ina Suokko
Kristian Kollár
Haluaisin mentorikseni Enni Rukajärven ja haluaisin oppia lumilautailemaan paremmin.
Haluaisin oppia jonkun eksoottisen kielen, eli mentoriksi sopisi joku, joka jakaisi ilolla omaa kielellistä osaamistaan.
Opiskelen viestintää, joten joku viestintäalan ammattilainen olisi hyvä mentori. Sellainen, jolla olisi pitkältä ajalta työkokemusta esimies- tai asiantuntijatehtävistä.
Oma äiti. Haluaisin olla yhtä rakastava ja vahva ihminen.
Haluaisin Kim Kardashianin mentoriksi. Haluan tietää miten voi pysyä niin pitkään rikkaana ja relevanttina tekemättä mitään.
22 Vaasan ylioppilaslehti 2/2016
Tilanteen herra Osa 3: Taskuvaras
Karri Lehtonen
Vaasan ylioppilaslehdess채
Tavoitat opiskelijoita ja kaupunkilaisia
Vaasan ylioppilaslehti 2/2016 23
POIMINTOJA OPETUSTARJONNASTA! KEVÄT 2016 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS
20.2.
VYY:n 48. vuosijuhla
Frakki ojoon ja rusetti sojoon.
20.2.
Iisa @ Ritz
Kukaan ei oo kenenkään sanoo ex-Regina Iisa.
20.2.
Vieraissa!
Improa luvan kanssa Gringossa.
23.2.
Ylioppilasteatteri Ramppi: Lumikuningatar Näyttelijät jäässä.
27.2-3.3.
ESN Vaasa Vasatokka trip
Reindeer, husky, Santa and other trads.
7.-11.3.
Kulttuuriviikko
Kaikenlaista kulttuuria kampuksella
8.3.
Rubbareiden naistenpäivän miestenilta Meninistit beerbongaa.
11.3
Jose Ahonen – Mentaalitapaus Huijaushommia Ritzillä
12.3.
Wasa Battery Band Jam Yhden illan bändejä.
16.3.
C-sählyt
Ei mitään salibandyä.
jaksi Harjoitteli pistoon? o li y sä e Vaasan k tään is Hae viime ! 1 0 21.2.2 6
HELSINGIN YLIOPISTO • Johdatus oikeustieteeseen (3 op) 10.3. • Kasvatustieteen perusopinnot, luokanopettaja (25 op) 18.4. VAASAN YLIOPISTO • Ruotsin kielen peruskurssi kauppatieteiden opiskelijoille (5 op) 18.4. • Englanti, luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi (3 op) 17.5. • Äidinkieli, suullinen viestintä (2 op) 1.6. Ennakkotiedot: • Englanti, suulliset taidot kauppatieteel• Espanjan alkeet II (3op) kesä 2016 lisen koulutusalan opiskelijoille (2 op) • Talousoikeuden perusteet (3op) 18.4.2016 kevät 2016 • Tieteellinen kirjoittaminen, verkkokurssi • Talousoikeus liiketoiminnan edellytyk(5op) 18.4. ja 5.9. senä (3op) kesä 2016 • Sopimus- ja korvausoikeus (6op) • Saksan alkeet I (3op) 18.4. • Venäjän alkeet I (3op) 19.4. kesä 2016 • Venäjän alkeet II (3op) kesä 2016 • Vero-oikeus (6op) kesä 2016 • Tilastotieteen perusteet (5op) 2.5. • Tietojärjestelmän kehittäminen (5op) • Espanjan alkeet I (3op) kesä 2016 kesä 2016 Kevään kurssitarjonta päivittyy vielä! Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme: www.vaasankesayliopisto.fi
TYÖELÄMÄN KOULUTUKSET • Onnistu mediatiedottamisessa! -viestintäkoulutus 8.3.2016 • Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja 9.3.2016 • Oppimiskulttuurin muutos teoriasta käytäntöön | Osat 1-3 10.3.2016, 15.3.2016 j 18.3.2016 (web) • NLP Practitioner -koulutus 11.3.2016 • Periscope hyötykäyttöön! -webinaari 16.3.2016 (web) • Yksilöllinen oppiminen, oppimisen omistajuus ja arviointikulttuurin muutos 6.4.2016 (web)
Opiskelija, selvitä mahdollisuutesi täydentää tutkintoasi kesäyliopiston opintojaksoilla ja opintokokonaisuuksilla. Kysy tiedekunnastasi puoltomahdollisuutta opintoihin! Vaasan kesäyliopisto | Vasa sommaruniversitet Yliopistonranta 10 Universitetsstranden, Vaasa 65200 Vasa puh./tfn. 044 754 5783 | info@vaasankesayliopisto.fi
www.vaasankesayliopisto.fi