Vaasan ylioppilaslehti 6/2013 by Vaasan ylioppilaslehti

LOKAKUU 6 • 2013

Puoluepolitiikka nostaa päätään vaaleissa Sinustako seuraava Björn Wahlroos? s. 20 Uutta johtoa kampuksella s. 8 Folkdansen kombinerar motion med lokalhistoria s. 9

Tässä lehdessä

Pääkirjoitus Ville Paso, päätoimittaja

Arvokasta politiikkaa ilman arvoja

Mielipiteet, Risut ja risut, Twitter-tutkain

Sähkeet, Muut mediat, Kolumni

Uudet johtajat esittäytyvät, Gallup

Dansa med Silverspännet!

10 Ghanan talous kasvaa muttei työllistä 11 Pääsihteerin kolumni

VAALIT JAKAVAT ihmisiä rankasti. Ensinnäkin väki jakaantuu nii-

16 Tuleva edustajisto suurien päätösten edessä

ONGELMA ELÄÄ vahvana sekä Vaasassa että kaikkialla muualla

19 Energiapäivä järjestetään kuudetta kertaa, Perspective: Being Political 20 Näin viet Nallen hunajapurnukat

hin, jotka ehkä äänestävät ja niihin jotka eivät todellakaan sitä tee. Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa nukkuvien määrä on pysynyt vaaleista toiseen hälyttävän suurena.

valtakunnassa. Ongelmallisin tilanne on pienten ylioppilaskuntien edustajistoissa, joihin pääsee tällä hetkellä liian pienellä äänimäärällä. Jotta äänestysprosentit kasvaisivat, tulisi ottaa käyttöön kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi etä-äänestämisen mahdollistamisesta on hyvä aloittaa. Ongelma ei kuitenkaan ole vaalitavassa vaan politiikassa itsessään. Opiskelijapolitiikka ei kerta kaikkiaan kiinnosta jäsenistöä. Seuraavan edustajiston pitää pohtia omia toimintatapojaan. Halutaanko jatkaa kuten aina ennenkin vai muuttaa rohkeasti rakenteita ja tehdä politiikasta nykyistä kiinnostavampaa? Yhteisiin asioihin vaikuttaminen tulee äänioikeutetun lähelle, kun hän kokee edustajansa valitsemisen tärkeäksi. Kaunis hymy ilmoitustaululla ei sitä yksin tee. Vahvat mielipiteet sen sijaan tekevät.

22 Vaihdossa 25 Menot, Vieraskolumni 26 Arvioitavana: Fok It 4, Intopiukeet, Kangastus 38 27 Järjestöjorinat

s.20

VYY:SSÄ TAPAHTUU paljon hyvää, mutta valitettavasti vahva pai-

nottaminen edunvalvontaan ei näy opiskelijoiden keskuudessa. Sen sijaan opiskelijat näkevät hyvin järjestettyjä tapahtumia, hulvattomia bailuja ja asiantuntevasti koulutettuja tutoreita. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä, mutta riviopiskelija ei näe taustatoimijaa ja sen tärkeää roolia näiden palveluiden järjestämisessä. Kampuksella puhutaan, ettei VYY halua ota kantaa mihinkään, mikä voi jakaa sen jäsenistöä. Parhaiten tämä toteutuu välttelemällä arvopolitiikkaa. Yksi esimerkki on sukupuolineutraalia avioliittolakia ajava Tahdon-kampanja, jonka tukijoihin monet ylioppilaskunnat lähtivät ilman sen suurempia nurinoita. Myöskään kehitysyhteistyöviikkoihin ei Vaasassa osallistuta. Sen sijaan opintotukikeskusteluun otettiin keväällä kantaa, vaikka VYY:n lauselma jakoi opiskelijoiden mielipiteitä yhtä lailla. YLIOPPILASKUNNAT ELIVÄT kulta-aikaansa 1970-luvulla, jolloin

toiminta oli läpeensä politisoitunutta ja arvokeskustelut kävivät kuumana. Äänestysprosentit olivat tuolloin huimat. Vaikka harva haluaa aikakoneella noihin tupakankäryn ja teryleenikankaiden täyttämiin kokoussaleihin, voitaisiinko historiasta oppia jotakin myös tänä päivänä?

"Jos haluaa olla kuin Nalle, pitää tuntea ja näyttää yhtä hyvältä kuin hän"

Oikaisu

Viime numerossa julkaistussa haastattelussaan kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski totesi seuraavasti: ”Kuulun itsekin Suomen yhteiskunta-alojen korkeakoulutettujen liittovaltuustoon, joka on Akavan Erityisalojen alainen, entinen Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto.” Lehden saaman oikaisupyynnön mukaan Koski on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n liittovaltuuston jäsen. Kyseessä on ammattiliitto ja Akavan jäsenliitto, eikä se ole Akavan Erityisalojen alainen vaan niin ikään Akavan jäsenliitto. Toimitus pahoittelee tapahtunutta kömmähdystä ottamatta kantaa siihen, pitäisikö liittovaltuutetun tuntea liittonsa nykyistä paremmin.

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vyy.fi/vaasanylioppilaslehti. fi, 044 324 8969, toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi, facebook.com/vaasanylioppilaslehti PÄÄTOIMITTAJA: Ville Paso TAITTO JA ULKOASU: Heidi Pöysä AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Beto Guzmán Abundes, Tommi Haapaniemi Niina Heikkinen, Raisa Huttunen, Raija Koivisto, Elin Lundsted, Julia Rautakoski, Ville Rintala, Eppu Saarela PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki KANSI: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei

vastaa tilaamattomasta aineistosta.

SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

mielipide

Kasvis voisi olla parempi Vaasan yliopiston kampusalueella toimivissa ravintoloissa fetasalaatti on usein kasvisruuan valitsevan ainoa vaihtoehto. Olen neljännen vuoden opiskelija ja yliopisto-opiskeluni aikana laadukkaan kasvisruuan tarjonta on kampuksella ollut lähes olematon. Tämä saa ihmiset kuvittelemaan, ettei kasvisruoka täytä vatsaa tai sitä ylipäätään kannata syödä.

”Ihmisten erottelu kasvis- ja lihansyöjiin on vanhanaikaista”

VYY:LLÄ ON mahdollisuus vai-

kuttaa kasvisruuan tilanteeseen. Kestävä kehitys ja asenteiden saaminen ennakkoluulottomampaan suuntaan pitäisi kiinnostaa ylioppilaskunnan kaltaista sivistysorganisaatiota. Kasvisruuan eettiset, ekologiset ja terveydelliset edut ovat yleisesti todetut. Hintakaan ei ole ongelma, koska esimerkiksi proteiinipitoinen soijarouhe on huomattavasti halvempaa kuin erehdyttävästi samanmakuinen jauheliha. IHMISTEN EROTTELU kasvis- ja

lihansyöjiin on vanhanaikaista. Myös lihaa syövät opiskelijat voivat valita hyvin valmistetun kasvisvaihtoehdon, jos siihen tarjotaan mahdollisuus. Arvoväritteinen keskustelu ruokavalioista tyrmää helposti faktoihin perustuvan ruokavalinnan ja ennakkoluulot

vahvistuvat. Lihansyönti on jokaisen henkilökohtainen valinta siinä missä kasvissyöntikin. Jos tarkoituksena on kestävän kehityksen tukeminen, pitää toimia johdonmukaisesti ekologisemman opiskelijaravinnon puolesta. Tässä mallin hakeminen Helsingin tai Oulun yliopistojen ravintoloista olisi paikallaan. JOKAINEN korkeakouluopiske-

lija on oikeutettu Kelan ateriatukeen. Yliopiston opiskelijaravintoloiden palveluntarjoaja kilpailutetaan keväällä 2014. Kasvisruokavaihtoehtojen lisääminen täytyy ottaa huomioon viimeistään nyt. Emily Strohm Punavihreän allianssin edustajistovaaliehdokas

Risut & risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Avautumiset julkaistaan marraskuussa ilmestyvässä numerossa. Amican Anu jaksaa vitsailla ja kuunnella huonoja vitsejä hymyssä suin! Tarkkailija Tampereelta Miten on mahdollista, että Amican lounaskahvi on 80 prosenttia kalliimpi kuin Cottonin? Rekkamies Miksi Amican lounaskahvin hinta on noussut taas yli 10 prosenttia? Kofeiiniaddikti Mihin ovat hävinneet Buffetin uuniperunat? Ananas-homejuustotäytettä kaivaten Kuvottaa voimakkaasti tytöt, jotka laittavat hiuksiaan luennoilla auki, kiinni, auki, kiinni. Hiukset näyttää aina likasilta sellasen haromisen jälkeen. Ihan totta *ittu, sukikaa jouhenne kotona tai ajakaa ittenne kaljuks. *ittu kun *aatana Terveisiä Dollille: tuu joskus kouluun. Ystäväsi

s.26 "Katsoja ei penkille istuessaan osaa aavistaa tuleeko hän näkemään komediaa, draamaa vai science fictionia"

Mihin kaikki nätit tytöt katoavat aina Fonassa? Hämmentynyt Miksi vihreät ja vasemmistolaiset ovat edarivaaleissa samalla listalla? Vihreä kapitalisti Valosaasteet, syksy, pimeys, räntäsade ovat risuja. Kaurapuuro on ruusu. Pakomatkaaja Ei voi muuta sanoo kuin Siwa-arvat. Onko kukaan koskaan voittanut?

Twitter-tutkaimessa arpoja ja junamatkustamista Veroekonomi ja ex-tositvtähden avopuoliso Visa Kananoja ‫@‏‬visakananoja #Lipuntarkastaja tuli kohdalle: ”tarkastetaan kaikkien matkaliput”, vilkaisin sitä ja se käveli pois tarkastamatta lippua #pahasilmä #VR

Vaasalaistunut lahtelainen opiskelija-aktiivi Henna Hirvonen ‫@‏‬hennarii Henkilökohtaiset urpoiluviikot jatkuvat, kun jätin jatko-

yhteyslipun automaattiin #VR #omanelämänsä #urpo

on tärkeä foorumi. #VR on ollut #Galtsu:ssa jo kaksi vuotta.

Hallintotieteiden ylioppilas Ähtäristä

Vaasalaisen opiskelijamedian päätoimittaja

Aleksi Koivisto ‫@‏‬AleKoivisto Mun sisäiseltä fanipojalta meinas päästä kiljahdus, kun @KristaSiegfrids astu samaan junaan! #päivänpiristys

VR:n toimintaa parodisoiva valeprofiili VR ‫@‏‬ValtionRautatie Arvoisa asiakas. IRC-Galleria

Ville Paso ‫@‏‬VKPaso Kuulin juuri aivan uskomattoman villin jutun: ystäväni voitti Siwa-arvasta. #Siwa #Siwa Arpa

Vantaalaislähtöinen filosofian ylioppilas Emily Strohm ‫@‏‬emily3s

@VKPaso minäkin voitin! -5% seuraavasta ostoksesta. Surkea palkinto, mutta tuntui hyvältä. Taisivat jättää palkintoarvat viimeisiksi. #Siwa

Vantaalaislähtöinen filosofian ylioppilas

VAMOK:n hallituksen puheenjohtaja

Emily Strohm ‫@‏‬emily3s Olen nyt pitkän harkinnan jälkeen päättänyt lahjoittaa -5%voittoarpani @Nakkalajarvi sinulle, koska @pekkatuuri voitti -7% #siwa:sta!

Mikkel Näkkäläjärvi @Nakkalajarvi @VKPaso @emily3s Suurivisiiri Pason propagandakoneistossa pantu vaihe selvästi silmään. Seuraavaksi varmaan väitätte, että Vaasassa ei tuule

Vylkkäri valvoo Twitterissä! Twiittaile rohkeasti ajatuksella tai ilman. Parhaat palat päätyvät Twitter-tutkaimeen.

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

mielipide

Järjestöelämää, ei sen enempää Näin syksyn edetessä kohti vuodenvaihdetta jokainen järjestöaktiivi alkaa kääntelemään kalenterin sivuja taaksepäin ja muistelemaan kulunutta vuotta. Takana on todennäköisesti verta, hikeä ja kyyneliä. Ainakin kerran vuodessa mielessä on käynyt ajatus, miksi tähän on ryhtynyt. Kaikesta tästä huolimatta järjestötoimintaan jää helposti koukkuun, sillä kyllähän se antaa enemmän kuin ottaa ainakin meidän mielestä, jotka vuodesta toiseen jaksamme ”järjestöjorata” missä milloinkin.

MUTTA MIKÄ ihme ajaa ihmi-

sen mukaan toimintaan, jossa uhraa vapaa-aikaansa useiden työtuntien edestä muiden ihmisten etujen valvomiseen ja parantamiseen, josta harvoin saa rahallista korvausta ja sitäkin harvemmin kiitosta? Ja mikä ihme ajaa ihmisen tekemään sitä vuodesta toiseen? Pohdimme tätä kysymystä usein niin sanottujen järjestöammattilaisten kesken. Olemme todenneet sen olevan jostain sisältä kumpuava polte päästä vaikuttamaan asioihin yhteisen hyvän vuoksi ja jonkinlainen tarve päästä aina is-

kemään se oma lapa jäähän pelin alkaessa. OMA POLTE järjestötoimintaan

syttyi useita vuosia sitten. Neljännen yliopistovuoden alkaessa Vaasassa olen opiskelun ohessa ehtinyt puuhaamaan ainejärjestössä, valtakunnallisen opiskelijaliiton toiminnassa, puoluetoiminnassa, Akavan opiskelijoiden toiminnassa, päässyt vaikuttamaan yliopistolla eri neuvostoissa, toimimaan edustajistossa ja osallistunut ylioppilaskunnan toimintaan välillä pienissä ja välillä vähän isoimmissa pro-

jekteissa. Käytettyjä työtunteja on tuhansia, unettomia öitä muutama ja harmaita hiuksia pari, mutta tuloksena on muun muassa kyky hahmottaa yhteiskuntaa paremmin, laajat verkostot ympäri Suomen, erilaisia työuran kannalta tärkeitä taitoja ja hymyileviä opiskelijatovereita. Näiden takia järjestömaailmassa jaksaa jorata vuodesta toiseen ja haastaa itsensä uusiin kokemuksiin.

millaisia taitoja haluaisit oppia ja kehittää sekä hakeutumaan ensi vuodeksi esimerkiksi ainejärjestön, ylioppilaskunnan, osakunnan tai muun yhdistyksen toimintaan. Se todellakin antaa enemmän kuin ottaa. Pitää vain uskaltaa haastaa itsensä mukaan – niin minäkin teen ainakin vielä kerran! Henna Hirvonen Vaasan Kampusporvareiden edustajistovaaliehdokas

SYKSYYN KUULUUVAT putoavien

lehtien lisäksi syyskokousrumbat. Kehotankin miettimään

Älä riko hampaitasi nyt Terveyspalveluiden tason huomaa vasta, kun niitä itse tarvitsee. Sairastumisen tai tapaturman kohdalla tilanne on toinen. Palveluiden tarpeessa niiden tason toivoisi olevan parhaalla mahdollisella tasolla. Hoitoon pääsyn on oltava vaivatonta, diagnoosin saaminen nopeaa ja hoidon saamisen sujuvaa. Koko hoitoketju on oltava öljyttynä pahan päivän varalle.

”Sinultakin toivotaan pientä panosta”

Viiden pisteen vinkki: älä riko hampaitasi nyt. Hoidon saavutettavuus on Vaasassa kiven alla. Suomen pisimmät jonot YTHS:n suunterveyden palveluihin kaipaavat kipeästi korjausliikettä. Kirkkaimpaan terään ei opiskelukykyyn liittyvät muutkaan palvelut aivan yllä. Viime aikoina on edistytty, kun kampukselle on saatu uunituore opintopsykologi. Toisaalta mahdollisuutemme pitää huolta omasta terveydestä säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla ei ole toivottavalla tasolla. Lisää ja halvempia liikuntamahdollisuuksia on saatava. EDUSTAJISTO ON opiskelijoiden

ääntä käyttävä toimielin ylioppilaskunnassa. Se päättää mitä

vuotuisella noin 600 000 euron budjetilla tehdään, mihin opiskelijoiden edunvalvonta keskittyy ja keitä valitaan opiskelijoita edustamaan yliopiston päättäviin pöytiin. He edustavat kaikkia yliopiston opiskelijoita, kun neuvotellaan yhteistyökumppaneiden kanssa – vaikkapa kunnan palveluiden tasosta. Monille opiskelijoille edustajisto on etäinen kokouslaitos, jonka konkreettiset saavutukset eivät ulotu pöytäkirjoja pidemmälle. Tästä kielii jo pitkään pohjamudissa ollut äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa. Edarin jäseniksi pyrkii silti tänäkin vuonna monta pätevää kandidaattia. Heistä saadaan seuraavallekin kaudelle

loistava edustajisto kokoon. Järjestötoiminnan ei tarvitse olla sinun lempiharrastuksesi, mutta sinultakin toivotaan pientä panosta. Äänestämisen voit tehdä vaikka samalla, kun piipahdat kirjastossa. YLIOPPILASKUNTA ON hampaaton ilman opiskelijoiden antamaa valtakirjaa toimia. Äänestämällä annat tukesi työlle, jonka tulokset huomaat, kun palveluiden tarve osuu omalle kohdalle. Ilman äänestäjien antamaa valtakirjaa, ei edustajalla ole paljoa sanottavaa. Minkä painoarvon vaikkapa kunnanjohtaja antaa sellaiselle edustajalle, jonka ei ole edes haluttu olevan asemassaan? Niin pitkään, kun ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollis-

ta, mittaa äänestysaktiivisuus edustajiston ja hallituksen valtakirjan vahvuutta. Jokainen annettu ääni on investointi yhteiseen hyvään. Jos mikään muu syy ei tunnu riittävän painavalta, käy äänestämässä ystävällisyyttäsi. Tunnet varmasti jonkun edustajistoon pyrkivän opiskelukaverin. Olet ehkä huomannut, että hän suhtautuu vaaleihin keskimäärin vakavammin. Kaverisi on valmis käyttämään paljonkin vapaa-aikaa sinun ja muiden opiskelijoiden olojen parantamiseen ja vieläpä ilman korvausta. Piristä kaverisi päivää ja käy uurnalla. Vaasan Kampusporvareiden edustajistovaalien ehdokkaat

Pöytäständi-gate kävi kuumana Kampuksella sijaitsevan ruokaravintolan pöydillä nähdyt poliittiset mainosständit ovat herättäneet edustajistovaalien alla kovaa vääntöä sosiaalisessa mediassa. Erimielisyyttä on aiheuttanut kysymys siitä, kuka saa mainostaa ja missä sen tulisi tapahtua. Muutoin julkinen keskustelu on soljunut melko rauhallisesti vaalien alla. VILLE PASO

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Sähkeet Hallintotieteilijät juhlivat 30-vuotista taivaltaan

Hallintotieteiden opetus Vaasassa täyttää 30 vuotta. Merkkivuotta juhlitaan näinä viikkoina sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijoiden ainejärjestö Hallinnoijat ry juhlii vuosijuhlaansa 9.11. ”Juhlaa vietetään perinteisen akateemisen vuosijuhlakaavan mukaisesti aina cocktailtilaisuudesta seuraavan päivän silliaamiaiseen. Illallisjuhlassa puheita pitävät muiden muassa professori Ari Salminen ja Kumula ry:n toiminnanjohtaja Jussi Näri”, kertoo ainejärjestön puheenjohtaja Johanna Luomala.

Vaasan yliopistosta työllistytään hyvin

Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät kyselyn perusteella hyvin. Vaasan yliopiston urapalveluiden ja Suomen yliopistojen tekemä kysely selvitti vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden si-

joittumista työelämässä. Kysely oli rajattu vuosiin 2007 - 2012. Työttömien työnhakijoiden osuus on laskenut vuoden 2010 tilanteesta. Vuoden 2012 työllisyystilannetta kuvattiin erittäin hyväksi, sillä seurattavista peräti 84 prosenttia oli tuolloin töissä. Työttömänä oli kaksi prosenttia, perhevapaalla 11 ja päätoimisesti opiskelemassa yksi prosentti vastaajista.

Työssäkäynnin vaikutukset puntarissa

Omalla alallaan työskentelevien valmistumisvaiheen yliopisto-opiskelijoiden odotukset ja käsitykset tulevaisuudesta ovat huomattavasti muita positiivisemmat. Opintojen alkuvaiheessa yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuudenodotukset eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan opintojen loppuvaiheessa ero oman alan töitä tekevien ja työssä käymättömien tai omaa alaa vastaamattomia töitä tekevien välillä on suuri. Asiaa puntaroi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijabarometri. ”Opiskeluaikainen työssä-

käynti voi auttaa löytämään syvällisemmän merkityksen opiskelulle, jos työtehtävät ovat opintojen kannalta relevantteja ja innostavia”, tutkijat Atte Vieno ja Juhani Saari kommentoivat.

Näkkäläjärvi pyrkii SAMOK:n johtoon

Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi pyrkii AMK-opiskelijoiden valtakunnallisen kattojärjestön johtoon. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto valitsee uuden puheenjohtajan liittokokouksessaan 22 - 23. marraskuuta ”Haen puheenjohtajaksi, koska mielestäni SAMOK:n pitää olla entistä vaikuttavampi ja näkyvämpi opiskelijoiden edunvalvoja, jolla on aina tarjota rakentavia ehdotuksia jyrkän ei-linjan sijaan. Näen hyvin itseni johtamassa sellaista liittoa”, 23-vuotias Näkkäläjärvi sanoo. Liittokokous valitsee myös hallituksen ja hyväksyy muun muassa kielistrategian ja tulevaisuusohjelman.

Helsingin Sanomat 24.10.

Jyväskylän ylioppilaslehti 8/13

Lapin ylioppilaslehti 3/13

Helsingin Sanomat kertoo Vaasan pärjänneen isoista kaupungeista parhaiten palveluita mittaavassa vertailussa. Vaasa oli kokonaisvertailussa 154. huonoin. Maltilliset ryhmäkoot koulussa, keskivertoa suurempi määrä kodinhoitajia kotona asuville vanhuksille ja vähäinen määrä lastensuojelutapauksia kallistavat vaakakupin Vaasan hyväksi muihin verrattuna. Suuret kaupungit pärjäsivät HS:n torstaina julkaisemassa kuntien palveluita mittaavassa vertailussa melko huonosti. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan suurissa kaupungeissa ei pystytä tunnistamaan yksittäisen kuntalaisen tarpeita yhtä hyvin kuin pienemmissä kunnissa. ”Mutta en allekirjoittaisi sitä, että kuntakoko selittäisi aina kaiken. Suurissa ja pienissä on sekä hyviä että huonoja esimerkkejä”, Kieteväinen toteaa.

Erasmus-vaihdon lempinimi Orgasmus-vaihto on melko paikkaansapitävä kuvaus. Näin kirjoittaa Kaisu Salminen Jyväskylän ylioppilaslehden kolumnissaan. Vaihtoajan seksiseikkailut ovat uusi korvike Kreikan tai Kanariansaarten lomaromansseille. Vaihto-opiskelija saa oikean kansallisuuksien supermarketin, josta voi kokeilla vähän kaikkia makuja kompaktisti yhdessä paikassa. Vaihtokohteessa opinnot ovat harvinaisen usein vähän sinne päin ja tunnettu totuus on, että monella vaihtarilla vapaa-aika kuluu pitkälti uusien kavereiden kanssa bilettäessä. Kummakos tuo, että ystävien ja puolituttujen kysymykset vaihtoajasta liittyvät lakanoiden välissä tapahtuneeseen kansainvälistymiseen, kun vaihto-opiskelija ei itsekään osaa kiteyttää ulkomailla saamiaan oppeja.

Lapin ylioppilaslehti kertoo pohjoisimmissa edustajistovaaleissa olevan odottamattomia ryhmiä. Ehdolla ovat muun muassa Kansallinen Bodaamus, Yhdistyneet hipsterit ja Aikuisopiskelijoiden liitto. Jälkimmäinen listaa tavoitteekseen, että aikuisopiskelijoille täytyy antaa oikeus kiilata jonon ohi kaikkialla yliopistossa. Hipstereiden lista kokoaa yhteen anti- ja wannabe-hipsterit. Wannaben erottaa hieman liiallisesta lihasmassasta ja hiustenpidennyksistä. Antihipserit taas kieltävät olevansa hipstereitä. Ryhmällä ei ole yhtenäisiä tavoitteita mutta sitäkin enemmän viiksiä, pipoja ja parka-takkeja. Kansallinen Bodaamus ajaa kokovartalopeilejä kampuksen seinille ja rahkaa, kanaa sekä höyrytettyä parsaa opiskelijaravintoloiden ruokalistoille.

Kolumni: vaihto on viiden kuukauden seksiloma

Eppu Saarela, Vylkkärin suorapuheinen vakiokolumnisti

Joustava ja neutraali ylioppilaskunta VIIME EDARIVAALIEN jälkeen nimesin VYY:n patriarkaaliseksi

hegemoniaksi. Edustajistoon päässeistä noin 75 prosenttia oli miehiä. Isoimman edustajistoryhmän, Warranttilaisten 11:sta uudesta edaattorista naisia oli kaksi. Samalla erittelin VYY:n asioiden tekemisen kulttuuria, joka päästää naiset mukaan vain, jos he omaksuvat normit, jotka synnytetään enimmäkseen kauppatieteilijämiesten keskuudessa. Toisin sanoen vain ”järkevät” naiset menestyvät ja järkevyys tarkoittaa VYY:ssä eri asiaa kuin muissa ylioppilaskunnissa. NÄISSÄ VAALEISSA ei näytä tapahtuvan muutosta sukupuolija-

kaumassa. Edellisissä vaaleissa kaikista ehdokkaista 58 prosenttia oli miehiä, kun tällä kertaa miehiä on 62 prosenttia. Warranttilaisten 45:sta ehdokkaasta 32 prosenttia on naisia. Viimeksi luku oli yli 50 prosenttia, vaikka läpimenneiden naisten osuus oli surkea. Kokonaisuudessaan ehdokkaiden määrä on laskenut jo useamman vuoden. JOIDENKIN MIELESTÄ sukupuolijakaumia ei kannata laskea, koska

Muut mediat 154. huonoin pesee muut isot

Kolumni

Ehdolla Kansallinen Bodaamus ja Yhdistyneet hipsterit

ne eivät kerro mitään äänestyspäätöksestä tai sukupuolten erilaisista mahdollisuuksista. Taustalla on oletus pätevyyden universaalista määritelmästä ja toisaalta ihmisestä rationaalisena harkitsijana, joka voi valita itseensä vaikuttavat arvomaailmat. Työmarkkinoilla olevat ihmiset tietävät, että pätevyyden neutraalia määritelmää ei ole olemassakaan ja kansalaisjärjestöt tietävät, että naisten oikeudet ovat lisääntyneet poliittisen kamppailun tuloksena.

”Suurin osa ylioppilaskunnasta toimii hiljaisen tiedon varassa”

VYY:N KESKUSTELUKULTTUURIA on vaikea ana-

lysoida organisaation ulkopuolelta, koska arvokeskustelua ei koeta tarpeelliseksi tai se estetään. Linja- ja ohjelmapaperien puuttuminen mahdollistaa ”joustavan toiminnan”, jossa VYY:n periaatteet voidaan määritellä aina uudelleen. Näin mikään ei ole VYY:n arvojen vastaista. Myös edustajiston kokouksien hoputtaminen kuvaa tilannetta, jossa ei ole mitään keskusteltavaa. Jokainen edustajiston jäsen tietää, ettei kannata pitää turhia puheenvuoroja tai höpöttää aiheen vierestä. Pahimmillaan pitkistä ja kriittisistä kommenteista syntyy avoin haukkumisryöppy. VYY:N TOIMINTATAVAT avattaisiin nykyistä tehokkaammin kirjaa-

malla keskeiset periaatteet linjapaperiin, johon voitaisiin vedota epäselvien tilanteiden sattuessa. Hyviä käytäntöjä ei voi päätellä suoraan säännöistä tai toimintasuunnitelmasta vaan suurin osa ylioppilaskunnasta toimii hiljaisen tiedon varassa, jota ohjaavat tällä hetkellä henkilökohtainen kunnianhimo ja taloudellis-maskuliiniset normit.

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Uudet johtajat esittäytyvät ”Ensimmäinen vuosi on aina haastava” TEKSTI: RAIJA KOIVISTO KUVA: VILLE RINTALA Vaasan yliopiston henkilökunnan uusimpiin vahvistuksiin kuuluvat kiinteistöpäällikkö Toni Puska ja talousjohtaja Marko Ylimäki. Jo 17 vuotta numeroiden avaajana ja selittäjänä toiminut Ylimäki on parissa kuukaudessa positiivisesti vaikuttunut yliopiston tehtävistä. ” Uusi työ on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Olen nopeasti saanut kuvaa siitä, kuinka yliopisto toimii ja kuinka asiat täällä rullaavat. Halusin täysin uudenlaisia haasteita, ja nykyinen toimintaympäristö on tuntunut tosi mukavalta. Uudessa työssä ensimmäinen vuosi on aina haastava, jotta pääsee sinuiksi kaiken uuden kanssa. Tässä vuorovaikutus työyhteisön kanssa on ensiarvoista. Ylimäki lähettääkin

kiitoksensa koko talous- ja IT-henkilöstölle.” ”Työkaverit ovat olleet todella avuliaita ja jakaneet hienolla tavalla tietoa. ”

Yhteistyöllä eteenpäin

Myös Toni Puska on kuluneiden työkuukausien aikana tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Tutuksi ovat tulleet niin henkilökunta, palveluntuottajat kuin yhteistyökumppanitkin. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta tilapalvelut voivat vahvasti kehittää yliopistoa eteenpäin turvalliseksi toimintaympäristöksi. ”Tarjoamalla joustavia tiloja voimme lisätä niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin viihtyvyyttä. Erilaiset monikäyttö- ja oppimisympä-

Kiinteistöpäällikkö Toni Puska, Tritonian johtaja Raija Löytölä ja talousjohtaja Marko Ylimäki ovat kampuksen uusia avaintoimijoita.

ristötilat tukevat hyvin nykyisen ja tulevan opetuksen tarpeita”, sanoo Puska. Vanhassa teollisuusympäristössä riittää myös haasteita, kun rakennusten käyttötarkoitus on aikojen saatossa muuttunut. Sisäilman laatu on puhuttanut jo pitkään.

Vakaudesta turvaa

Gallup Mitä tiedät edustajistovaaleista? Tapio Anttila, tuotantotalous, 3. vuosi ”Vaalit eivät varsinaisesti kiinnosta, koska en itse ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut koulun järjestöjen toiminnasta. Olen lähinnä keskittynyt oman oheistoiminnan järjestämiseen. Ajattelin kuitenkin äänestää, jos löydän sopivan ehdokkaan”

Lotta Härmälä, viestintätieteet, 1. vuosi ”Tiedän, että vaalit ovat tulossa, mutta en tiedä niistä erityisen paljon. Yliopistolla on mielestäni huonosti informoitu koko asiasta. Itse vaalit ei henkilökohtaisesti erityisesti kiinnosta johtuen tietämättömyydestä koko vaaleja kohtaan. Tiedän ainoastaan, että pari tuttua on asettunut ehdolle, ja sitä kautta olen saanut tietää koko asiasta jotain. Facebookissa on myös näkynyt muutamia kampanjoita.

Vilma Lauslahti, kauppatieteet, 1. vuosikurssi ”Tiedän mitä vaalit koskevat, koska olen itse ehdolla ja sitä kautta saanut myös informaatiota koskien niitä. Vaalit ehdottomasti kiinnostavat, sillä kyse on oman yliopistomme asioiden päättämisestä, mitkä koskevat sekä yliopiston että opiskelijoiden etuja. On tärkeää saada vaikuttaa itseä koskeviin asioihin, ja siksi asettauduin myös ehdolle edustajistovaaleihin. ”

Juuso Laaksonen, kauppatieteet, 1. vuosi ”Vaaleista en tiedä juurikaan mitään, koska en ole itse ollut kovinkaan kiinnostunut koko asiasta. En ole myöskään perehtynyt koko asiaan muuten, kuin törmännyt Facbookissa muutamiin kampanjoihin. ” JULIA RAUTAKOSKI

”Rakennukset saattavat olla myös kokonaan tai osittain suojeltuja, mikä jo itsessään asettaa tiettyjä reunaehtoja. Tällaisissa kohteissa on usein isot ikkunat ja huonetilat korkeita. Se vaatii paljon ilmanvaihdolta ja talotekniikalta, jotta sisäilman olosuhteet ovat tasapainossa. ”

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Turvallisen toimintaympäristön takaa niin ikään vakaa talous. Marko Ylimäki näkee yliopiston vakavaraisena toimijana, jonka henkilöstö on sitoutunut strategiansa toteuttamiseen. ”Uusi rahoitusmalli edellyttää juuri tämänkaltaista toimintakulttuuria, jotta voidaan toimia yksittäisen yliopiston kannalta positiivisella tavalla.

Vahva painotus tutkimuksen edistämiselle on mielenkiintoinen havainto.” ”Käytännön toteutus luonnollisesti kertoo meille muutaman vuoden kuluttua, kuinka malli on ohjannut ja vaikuttanut yliopistojen toimintaan. Tällöin voidaan käydä keskustelua siitä, onko lopputulos ollut hyvä ja toivotunlainen.” Molemmat toimijat uskovat, että yliopisto kasvaa vuosi vuodelta. Ylimäki pohtii kansainvälisyyden ja painoaloille keskittymisen näkyvän jatkossa entistä selkeämmin. ”Tavoitteena on luoda malli, joka tekee yliopistoista entistä kansainvälisempiä, tarkemmin profiloituneita sekä ympäristöönsä enemmän vaikuttavia. ”

Informaatiolukutaito korostuu hektisyyden keskellä Tritonian uusi johtaja Raija Löytölä tarttui elokuun alussa ruoriin keskellä talous- ja toimintasuunnitelmakiireitä. Lyhyessä ajassa on hän tehnyt monia ensi vuoden toimintaan vaikuttavia päätöksiä. ”Tritonia tukee yliopiston toimintaa hankkimalla laadukkaita tietolähteitä kokoelmiinsa ja tarjoamalla työkaluja julkaisujen laadun arviointiin. Tritonian EduLAb-verkkopedagoginen koulutus ja opetusmediatuotanto puolestaan tukevat opetuksen kehittämistä”, Löytölä kertoo. ”Tritonia tarjoaa faktan vastapainoksi myös fiktiota. Kaunokirjallisuutta löytyy sekä

painettuna että e-versionakin. Suunnitelmiin kuluu myös kirjailijavierailujen järjestäminen”, Löytölä jatkaa. Tritonia on inspiroiva oppimisympäristö, jossa tietoa tuotetaan ja välitetään innovatiivisia menetelmiä käyttäen. Yhteiskunnan hektisyyden keskellä korostuu myös informaatiolukutaito. ”Informaatiolukutaitoinen henkilö ymmärtää, milloin hän tarvitsee lisää tietoa jostain asiasta sekä osaa hakea tietoa eri menetelmiä käyttäen ja paikantaa tarvitsemansa tietoresurssit. Tärkeää on myös kyetä arvioimaan tietoa kriittisesti ja osata käyttää sitä eettisesti.”

Dansare ur Silverspännet och Otakt improviserar på folkdansstämman i Pargas.

TEXT: ELIN LUNDSTEN

Dansa med Silverspännet! Folkdansen kombinerar motion med lokalhistoria Det är måndag kväll och klockan är lite över sex i Arbetets vänners lokal på Formansgatan 14, där danslaget Silverspännet precis har kört igång veckans övning. Lugn fiolmusik ljuder ur en högtalare och dansarna rör sig svävande i linjer runt varandra. Plötsligt grötar menuetten till sig. ”Vänta, vänta! ropar någon, musiken avbryts och instruktörerna tvistar om vad som gick fel medan de frenetiskt bläddrar i instruktionerna. Småningom reds felet ut och dansen kan fortsätta.” De två instruktörerna heter Magnus Sundfors och Anna Sundback. Båda har en stadig bakgrund inom folkdansen, i och med att de ärvt intresset av sina föräldrar och dansat sedan de var små. Innan Silverspännet har de också båda varit dansinstruktörer på annat håll, Anna bland annat i Åbo Akademis studentdanslag Otakt, som Silverspännet fortsättningsvis har mycket kontakt med. Båda dansar också annat är folkdans och har svårt att tänka sig ett liv helt utan dans.

På svenska – och finska

Magnus, Anna och några andra folk-

dansare, som flyttat tillbaka till Vasa efter att ha avslutat sina studier, bestämde sig för att grunda en egen folkdansgrupp, och danslaget Silverspännet var fött. De flesta av dansarna är unga vuxna, eftersom det i Vasatrakten finns andra grupper riktade till både juniorer och seniorer. Då det huvudsakligen dansas finlandssvensk folkdans och de flesta av deltagarna är svenskspråkiga, går verksamheten på svenska. Att ha finska som modersmål är ändå inget hinder för att vara med i Silverspännet, det kan Kirsi Heikinmatti intyga. Kirsi har dansat både traditionell finsk folkdans och modernare koreografier sedan hon var liten. Hon ville fortsätta med folkdansen då hon flyttade till Vasa för att arbeta, så hon hamnade i Silverspännet. ”Det är trevligt att alla är så tålmodiga med mig även om jag inte förstår allt”, skrattar Kirsi, som vuxit upp och studerat i Rovaniemi.

Kulturhistoriskt projekt

I Silverspännet stressar man inte i onödan. Vad som händer på övningarna beror på hur många som är där och vad

de vill dansa. Mest dansas det som sagt folkdanser från olika delar av Svenskfinland, men man vet aldrig om kvällen kommer att bjuda på lugna valser eller fartfyllda polkadanser, eller kanske till och med foxtrot. Det finns ändå målsättningar med övningarna. Bland annat brukar man delta i den årliga folkdansstämman, som ordnas av Finlands Svenska Folkdansring på olika orter i Finland. Under den här säsongen försöker sig Silverspännet på ett projekt som handlar om historiska bröllopsdanser, från begynnelsen till idag, inklusive bland annat polskor, kadriljer och de redan nämnda menuetterna och valserna. Projektet är preliminärt planerat att bli en del av programmet på folkdansstämman i Solf i juni 2014, men det är ingenting som ska tvingas fram. ”Vi får se hur det går, kanske hamnar det i stämmoprogrammet, kanske inte”, säger Magnus. Det viktigaste är ju ändå att dansa tillsammans. Alla intresserade, både nybörjare och mer erfarna folkdansare, är välkomna med. FACEBOOK: Danslaget Silverspännet

”Det är trevligt att alla är så tålmodiga med mig även om jag inte förstår allt”

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Ohjelmistoyrittäjä Edward Tagoe kuuluu niihin nuoriin ghanalaisiin, jotka ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä.

TEKSTI JA KUVA: IPS – BILLIE MCTERNAN

Ghanan talous kasvaa muttei työllistä Moni vastavalmistunut joutuu odottamaan ensimmäistä työaikkaa vuosia.

änsiafrikkalaisen Ghanan talouskasvu ylitti viime vuonna seitsemän prosenttia, mutta uusia työpaikkoja syntyy silti heikosti. Oppilaitoksista valmistuvien on erityisen vaikea löytää leipäpuuta. Viestinnän opintonsa kaksi vuotta sitten päättänyt Jennifer Esi Avemee, 23, etsii yhä töitä. Hän suoritti kaikil-

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

le valmistuneille pakollisen yhteiskuntapalvelun Ghanan matkailuvirastossa 2012 ja toivoi saavansa vuoden jälkeen sieltä vakituisen työn, mutta onni ei potkaissut. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehotti vuonna 2008 Ghanaa jäädyttämään julkisen alan rekrytoinnit terveydenhuoltoa ja koulutusta lukuun ottamatta. Jäädytys kesti kaksi vuotta ja päättyi 2011, mutta nuorten työtilanne

ei ole kohentunut. Avemee kertoo, että jotkut kohtalotoverit ovat ajautuneet prostituutioon tai nettihuijaukseen.

Työ pääosin epävirallista Viranomaiset myöntävät, ettei Ghanalla ole luotettavia työvoimatilastoja. Ghanan yliopiston tilastolaitos arvioi, että työmarkkinoille tulee vuosittain noin

”Jotkut kohtalotoverit ovat ajautuneet prostituutioon tai nettihuijaukseen.”

VYY:n kolumni Jarkko Seppälä, ylioppilaskunnan pääsihteeri

250 000 nuorta. Heistä 5 000 eli kaksi prosenttia työllistyy julkiselle sektorille. Laitoksen selvityksen mukaan joka neljäs opintonsa päättävistä 15–35-vuotiaista joutuu etsimään työpaikkaa vähintään kaksi vuotta. Selvityksen tekoon osallistunut tohtori William Baah-Boateng kertoo, että Ghanan talous on kasvanut 20 viime vuoden aikana keskimäärin 5,1 prosenttia, mutta se ei näy lisääntyneinä työpaikkoina. Öljyntuotannon käynnistyminen vuonna 2011 kiskaisi talouskasvun 14,4 prosenttiin. Viime vuoden 7,1 prosentin kasvun tahkosivat öljyn ohella palvelusektori sekä kullan ja kaakaon vienti. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan vain 14 prosenttia Ghanan työpaikoista on virallisia. 86 prosenttia työllistyy epävirallisen eli harmaan talouden piirissä vailla oikeus- ja sosiaaliturvaa.

Ohjat omiin käsiin Edward Tagoe, 30, valmistui 2007 Ghanan yliopistosta ja käynnisti Nandimobile-ohjelmistoyrityksen pyöritettyään pientä bisnestä jo opiskelun ohessa. Yliopiston jälkeen hän kävi kansalaisjärjestön tarjoaman yrittäjyyskurssin. ”Minut voinee lukea niihin valmistuneisiin, jotka ottivat ohjat omiin käsiin”, Tagoe nauraa. Hänen mukaansa harvalla valmistuneella on työkokemusta virallisessa taloudessa. ”Meillä ei ole perinteitä harjoittelun tai osa-aikatyön järjestämisessä.” Töitä etsivä Avemee tuntee ongelman, sillä moniin hänen tavoittelemiinsa paikkoihin vaaditaan viiden vuoden työkokemusta, jota hänellä ei ole.

Stipendillä ulkomaille Gameli Adzaho, 27, valmistui 2007 ja haaveili terveystutkimuksen jatko-opinnoista, mutta ei löytänyt rahoitusta. ”Olisi tarvittu muutama vuosi työkokemusta.” Adzaho sai lopulta luonnontieteen opettajan paikan lukiosta Voltan alueelta. Elokuussa hänelle myönnettiin stipendi ympäristö- ja terveystieteen maisteriopintoihin Exeterin yliopistossa Britanniassa. Tullow Oil ja Ghanan British Council tukevat 50 ghanalaisnuoren opintoja tarkoituksenaan kouluttaa väkeä Ghanan öljyteollisuuden ja muiden alojen tarpeisiin.

Adzaho vakuuttaa olevansa ”sataprosenttisesti sitoutunut” palaamaan Ghanaan opintovuotensa jälkeen. Avemee on palannut koulun penkille ja haaveilee muutosta ulkomaille. ”Haluaisin lähteä Ranskaan lähivuosina.”

Nuorten työllisyysrahat katosivat Ghanan edellinen hallitus aloitti 2006 nuorten työllistämisohjelman. Nykyinen hallitus laajensi sitä 2012 yrittäjyyden kehittämiseen. Tämän vuoden elokuussa kuitenkin ilmeni, että hankkeeseen varatut rahat olivat kadonneet. ”Ohjelmassa on ollut porsaanreikiä, joita jotkut käyttivät hyväkseen, mutta selvitämme asiaa”, Ghanan presidentti John Manama selitti syyskuussa. Työ- ja sosiaaliministeri Nii Armah Ashietey kehotti kesällä nuoria hankkimaan käytännön ammatin ja unohtamaan haaveet valkokaulustöistä kaupungeissa. Hänen mukaansa vastavalmistuneiden työttömien ammattikoulutukseen on varattu 70 000 euron määräraha. (IPS) v LÄHDE: YK Valtakunnallista kehitysyhteistyöviikkoa vietetettiin lokakuun alkupuolella teemalla työllisyys ja kehitys. Viikkoa koordinoi Suomen ylioppilaskuntien liitto ja mukana oli kahdeksan ylioppilaskuntaa. VYY ei osallistunut kehy-viikkoon.

Ghanan faktat • • • • • •

Valtio Länsi-Afrikassa Asukkaita 25,5 miljoonaa Alle 18-vuotiaita 45 % väestöstä Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 28,6 % Aikuisista lukutaitoisia 67,3 % Sijoitus YK:n Inhimillisen kehityksen indeksissä 135/187

Vaalihuumaa? YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOVAALIT tulevat. Edarivaaleissa

ehdokkaita on yhteensä 143 opiskelijaa kuudesta eri ryhmästä. Mukana on niin ainejärjestöpohjaisia kuin puoluepoliittisiakin ryhmittymiä. Vaalit käydään loka-marraskuun vaihteessa. Edustajistovaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskunnan ylimpään päättävään elimeen, jossa määrätään muun muassa jäsenmaksun suuruus ja ylioppilaskunnan toiminnan suuntaviivat sekä valitaan opiskelijaedustajat yliopiston toimielimiin. Ongelmana edustajistovaaleissa on alhainen äänestysprosentti. Edustajiston jäsenet toki saadaan valittua vähemmilläkin äänillä, mutta heikko äänestysaktiivisuus kertoo omaa karua kieltänsä siitä, miten tärkeäksi ylioppilaskunta koetaan ja missä määrin asioihin halutaan vaikuttaa. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS ON laskenut vuosien myötä. Kun ylioppi-

laskunnan ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1971 äänestysprosentti oli 88,2, oli se laskenut 50 prosenttiin jo vuonna 1983. Sama trendi jatkui ja äänestysaktiivisuus laski alle 30 prosentin vuonna 1997. Tästä eteenpäin aktiivisuus on vaihdellut hyvin vähän. Kaksi vuotta sitten äänestysprosentti oli 25,2. Ylioppilaskunnalla onkin selkeä peiliin katsomisen paikka. On edelleen mietittävä sitä, miten toiminta näkyy opiskelijoiden arjessa. Erityisesti ylioppilaskunnan on opittava tuomaan esille sitä, mitä käytännössä tehdään. Suuri osa vaikuttamisesta tehdään erilaisissa työryhmissä ja kokouksissa, eikä opiskelija voi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos ylioppilaskunta ei olisi ollut asian suhteen aktiivinen.

”Ylioppilaskunnalla onkin selkeä peiliin katsomisen paikka”

YLIOPPILASKUNTA ON laissa määritelty julkisoikeudellinen yhtei-

sö ja edustajistovaalien järjestämisestä määrätään laissa. Tätä kautta ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat kuin mitkä tahansa valtakunnallisetkin vaalit. Aktiivinen opiskelija pääsee ylioppilaskunnan edustajiston, hallituksen, yliopiston työryhmien ja hallinnon opiskelijaedustajapaikkojen kautta aidosti vaikuttamaan siihen, mitä Vaasan yliopistossa opiskellaan, millainen on opiskeluilmapiiri, millaiset ovat tilat ja millaiset ovat opetusvälineet. Yliopisto ei ole koulu vaan tiedeyhteisö. Myös lainsäädännön tasolla on määritelty opiskelijoiden asema tiedeyhteisön hallinnossa. Ylioppilaskunnaksi järjestäytyneet opiskelijat puhuvat yhdellä äänellä VYY:n kautta. Ei siis ole yhdentekevää, kuka sinua edustaa. VYY:lla on myös vaalikone, jota kautta on mahdollista löytää oma ehdokkaansa – opiskelija, jonka näkemykset parhaiten vastaavat omiasi. Toivon, että opiskelijat innostuvat tänä vuonna aiempaa enemmän edarivaaleista ja vaaliuurnilla käy kuhina. Toivon, että edustajiston kokoonpano edustaisi mahdollisimman kattavasti yliopiston opiskelijoita. Itse innostun aina vaaleista, toivottavasti sinäkin innostut ja lähdet äänestämään. Annetaan vaalihuuman vallata koko kampus!

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Haasteina jäsenmaksu ja ylioppilastalon kohtalo

Tuleva edustajisto .. .. .. suurien paatosten .. edessa Vi .. .. im

TEKSTI> RAIJA KOIVISTO

aasan yliopiston yl i o p p i l a s ku nnan ylin päättävä elin vaalitetaan jälleen. Ehdokasasettelu päättyi 11. lokakuuta, ja tänä syksynä 143 ehdokasta pyrkii 30-paikkaiseen edustajistoon. Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaksivuotisen toimintakautensa aloittava edustajisto tekee ylioppilaskunnan toiminnan tärkeimmät päätökset ja linjaukset. Yleisemmin edustajisto päättää ylioppilaskunnan strategiasta ja säännöistä sekä hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion. Merkittävää on myös hallituksen valinta seuraavaksi toimikaudeksi. Hallitus vastaa ylioppilaskunnan operatiivisesta toiminnasta. ”Kuluneena kautena edustajiston ja hallituksen yhteistyö on toiminut hyvin. Edustajisto on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja ohjaa hallituksen toimintaa”, toteaa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Daniel Lahti. Viime kokouksissa hallitus on saanut edustajistolta ohjausta ja kannanottoja siihen, mihin suuntaan hallituksen tulisi kehittää esimerkiksi ylioppilaskunnan liiketoimintaa. ”Juuri tämänkaltaisten laajempien strategisten linjavetojen tekeminen on edustajiston ydintoimintaa ja tärkeintä antia, jota hallitus voi edustajistolta saada”, kiittelee Lahti.

Ylioppilastalon alakertaan ravintola?

Edustajistoon ja hallitukseen nousevat opiskelijat tulevat tekemään tulevaisuuden kannalta vaikuttavia päätöksiä. Ensi vuonna paneutumista vaatii muun muassa ylioppilastalon kohtalo. ”Pohdinnassa on, pitäisikö ylioppilastalon alakerta remontoida kokonaan toimistotilaksi ja vuokrata se

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

sitten pois, jotta talosta ei koidu kustannuksia ylioppilaskunnalle.” ”Toinen vaihtoehto olisi remontoida se ravintolatoimintaan sopivaksi, jolloin siihen saisi vaikka opiskelijaravintolan. Tähän ei kuitenkaan ylioppilaskunnan kannattaisi yksin lähteä vaan yhdessä jonkun yhtiökumppanin kanssa, joka huolehtisi operatiivisesta toiminnasta ja ylioppilaskunta toimisi vain osakkaana”, heittää Lahti ajatuksia ilmoille. Ylioppilaskunta rahoittaa tällä hetkellä toimintaansa pääosin jäsenmaksutuotoilla. Tulevaisuuden haasteena on myös korkea jäsenmaksu ja sen nousemisen estäminen. ”Tänä vuonna hallitus ei aio esittää jäsenmaksukorotusta. Mutta jos ylioppilaskunnan liiketoimintaa ei edelleen kehitetä, jäsenmaksua on pakko jälleen korottaa.”

”Talous alkaa olla kunnossa”

Asiassa kuin asiassa päätöksenteko vaatii vastuullisuutta ylioppilaskunnan toimintaa linjaavalta edustajistolta. Ajautuminen muutama vuosi sitten velloneeseen taloudelliseen kriisiin ei houkuta ketään. ”Jos mietitään Vaasan tasolla ylioppilaskunnan toimintaympäristöä, ollaan ensi vuonna jo aika vakaalla pohjalla. Talous alkaa olla kunnossa ja myös erilaisia ennakoivia toimenpiteitä on tehty, jotta toiminta jatkossa myös pysyisi vakaana”, Daniel Lahti toteaa. ”Voisi sanoa, että ensi vuodeksi jää aika paljon valmiimpi paketti ja työkaluja, joilla tehdä tehokasta edunvalvontaa ja edistää ylioppilaskunnan jäsenten hyvinvointia”, puheenjohtaja lisää. Edustajistovaaleissa ylioppilaskunnan jokaista jäsentä koskevat samat oikeudet. Ehdolle on voinut asettua kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsen. ”Yhä enemmälti haasteena on osaavien luottamushenkilöiden löytämi-

aan e v a e s pro ty alien sen stti

25,

Yli k. unoppi ja.s nan lasnoi enm .. .. n 4 aar .. 150 a nen ja innostaminen ylioppilaskunnan toimintaan mukaan lähtemiseen. Kun valtiolta tulee paineita valmistumisaikojen kiristämiseen, vaikuttaa se automaattisesti opiskelijoiden kykyyn olla toiminnassa mukana.” Lahti toivoo kuitenkin, että edustajistovaalit innostaisivat opiskelijoita miettimään myös hallitukseen pyrkimistä. ”Ideaalitilanteessa ylioppilaskunnan hallitukseen noustaisiin ainejärjestöjen hallituksista, jolloin olisi hyvä kuva edunvalvontahommista. Tällä hetkellä kuitenkin halukkuutta hallitukseen on ollut vaihtelevasti.” v

Ennakkoäänestys 29.–30.10.2013 kello 10–14. Varsinaiset vaalipäivät 5.6.11.2013 kello 10–18. Äänestyspaikka tiedekirjasto Tritonian 2. kerroksen aulassa. Virallinen vaalitulos julkistetaan tuloksen selvittyä 6. marraskuuta ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.

Ainejarjestot asialla Syksyn edustajistovaaleihin omilla listoillaan lähtivät myös yliopiston ainejärjestöt. Warranttilaisia lainaten, vaaleista on hyvä saada jäsenistölle mahdollisimman hyvin tietoa ja saada ihmisiä kiinnostumaan heille tärkeistä asioista. Ainejärjestöille esitettiin kolme kysymystä ylioppilaskunnan toimintaan liittyen. Mikä on tärkein ohjauskeino, jolla jokainen yliopiston opiskelija voi edistää opintojaan joustavasti ja pitää huolta itsestään myös vapaa-ajalla? Giga ja Tutti: Koko ylioppilaskunnan toiminta pohjautuu alun alkaen koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan hyvinvoinnin kannalta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksusta menee tällä hetkellä 44 euron osuus YTHS:lle. Lisäksi yliopistolla on opintopsykologi opiskelijaa varten. Liikuntapuolen palveluiden kehittäminen on ollut jo jonkin aikaa GT:n ja koko edustajiston huolenaiheena. GT:n mielestä siis koulutus- ja sosiaalipolitiikka on avain opiskelijan opiskelujen etenemiseen ja henkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin.

Halllinnoivat Humaanit: Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi ympärivuotisen opiskelun mahdollistaminen ja sähköisen tenttimisen lisääminen. Ympärivuotisessa opiskelussa pystyisi hyödyntämään myös kesäkuukausia opiskelujen edistämiseen, sillä harjoittelupaikkoja tarjotaan usein myös niiden ulkopuolelta. Tämän hetkisissä opiskelijoiden liikuntapalveluissa olisi myös paljon parantamisen varaa. Liikunta edistää niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia ja parantaa varmasti suorituskykyä opiskelussa.

män ja parhaimman jäsenpalvelun, Leipätehtaan sauna- ja kokoustilat. Muilla yliopistopaikkakunnilla edustajistot ovat samojen korotuspaineiden edessä, vaikka ei mitään taloja ole rakennettukaan. Vaasalla on nyt mahdollisuus näyttää esimerkillään muille, kuinka vaikeuksista noustaan ja saadaan yhteisellä tekemisellä ensin talous kohdilleen ja silti opiskelijoiden palvelut kehittyvät. Palveluita tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla tarpeellisia. Muuten näin korkea jäsenmaksu ei ole perusteltu.

Warranttilaiset: Sähköisten tenttien ja esseetehtävien määrää tulisi nostaa, jotta jokainen opiskelija pystyy suorittamaan opintojaan joustavasti. Työssäkäyvä opiskelija ei välttämättä pysty tulemaan perinteiseen tenttitilaisuuteen varsinkaan toiselta paikkakunnalta. Samasta syystä myös luentomateriaalien tulee olla saatavilla esimerkiksi Moodlessa. Näihin tavoitteisiin päästään lisäämällä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien omissa tiedekunnissaan esimerkiksi kasvattamalla ainejärjestöjen vaikuttavuutta.

Hallinnoivat Humaanit: Jäsenmaksu ei ole kohtuullinen palvelutasoon nähden, mutta se voidaan hyväksyä väliaikaisena ilmiönä, sillä se ei ole kuitenkaan niin suuri, että se estäisi jonkun opinnot. Taloustilanteen parantuessa palveluihin tulisi toki pystyä satsaamaan enemmän.

Onko VYY:n jäsenmaksu kohtuullinen? Perustelut? Giga ja Tutti: Ei tietenkään, koska kyseessä on valtakunnallisesti suurin jäsenmaksu. Yksittäisen opiskelijan kannalta jäsenmaksu ei ole kohtuullinen siihen saataviin palveluihin nähden. Asia on kuitenkin paljon moniulotteisempi. Jäsenmaksusta 44 euroa menee YTHS:lle. Loput 84 euroa jää sitten ylioppilaskunnalle. Aiempien vuosien virheet tulevat maksettavaksi nyt meidän aikanamme ja jatkossa. GT oli puoltamassa jäsenmaksun korotusta, koska halusi säilyttää tällä hetkellä ja jatkossa näkyvim-

Warranttilaiset: Vaasan ylioppilaskunnan jäsenmaksu on Suomen korkein, mutta sillä saatavien palvelujen taso ei kuitenkaan vastaa tätä. Viime vuosien korjausliikkeiden, muun muassa Pro Gradu -kirjakaupan sulkeminen ja organisaatiomuutos, vuoksi taloudellista tilannetta on pystytty korjaamaan, eikä onneksi paineita jäsenmaksun korotukseen tällä hetkellä ole. Työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan myös tulevalla edustajistokaudella täytyy harkita tarkkaan, miten VYY:n taloutta kehitetään entisestään. Millainen on Vaasan yliopiston ylioppilaskunta vuonna 2016? Miten toimisitte edustajistossa seuraavan kahden vuoden aikana, jotta visio toteutuisi? Giga ja Tutti: Ylioppilaskunnan talous on tasapainossa, opiskelijoilla on entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa palveluihin ja ylioppilaskunnan sisällä

on hyvä tekemisen meininki. Tulevalla edustajistokaudella GT on huolehtimassa tarkasta taloudenpidosta, kuten nykyiselläkin kaudella on ollut. Tarkka taloudenpito ei tarkoita automaattista jäsenmaksun korotusta, vaan suunnitelmallisuutta ja sovittujen raamien sisällä pysymistä, sekä pyyteetöntä kovaa työtä ylioppilaskunnan eteen. Hyvä tekemisen meininki alkaa ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen yhteistyön tiivistämisellä, jolloin saadaan jo aiemmin mainittu opiskelijoiden aktiivisuus nousuun. Tästä seuraa yhteisön tiivistyminen, jolloin syntyy varmasti uusia ideoita ja vanhoja herätellään henkiin. Warranttilaiset: Vuonna 2016 ylioppilaskunta palvelee paremmin jäseniään olemalla lähempänä opiskelijaa tuomalla enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Tapahtumia ei järjestetä lipputulojen vuoksi vaan siksi, että opiskelijat viihtyisivät niissä. Ylioppilaskunta järjestää myös tapahtumia, joiden kautta opiskelijat saavat kontakteja työelämään. Ylioppilastalo on viimein sellaisessa käytössä, josta on opiskelijoille hyötyä joko toiminnallisesti tai taloudellisesti. Liikuntapalvelut ovat saatettu ajan tasalle tuomalla tarjolle riittävästi lajivaihtoehtoja, tietenkin opiskelijalle sopivaan hintaan. Ylioppilaskunta on edelleen kykenevä keskittymään ensisijaisesti opiskelijoiden elämään vaikuttaviin asioihin eikä poliittinen pelailu ole pääosassa. Hallinnoivat Humaanit: Ristuksen komia! Ylioppilastalo on vuokrattu ulkopuoliselle taholle ja rahaa virtaa sisään. Opiskelijan liikuntamahdollisuudet ovat kasvaneet. HaHu toimii yhtenäisesti ja tehokkaasti sekä äänestää ja visioi edarissa niin, että nämä toteutuvat. v

Löydä oma ehdokkaasi! VYY:n edustajistovaaleissa on käytössä vaali‑ kone, jota kautta voit löytää ehdokkaan, joka parhaiten jakaa ajatuksesi ylioppilaskunnan toiminnan kehittämisestä. Vaaleissa valitaan 30 edustajaa ylioppilaskunnan ylimpään päättävään elimeen, edustajistoon. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki VYY:n jäsenet, eli kaikki perustutkinto-opiskelijat sekä ne vaihto- ja jatko-opiskelijat, jotka ovat VYY:n jäsenmaksun maksaneet! Muista käyttää ääntäsi edarivaaleissa 5.-6.11.2013, ennakkoäänestys 29.-30.10.2013. Äänestyspaikkana tiede‑ kirjasto Tritonia. Vaalikone löytyy osoitteesta edustajistovaalit.fi

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

KUVA JA TEKSTI: VILLE PASO

Puoluepolitiikka nostaa päätään Punavihreät ja Keskeiset haastavat Kampusporvarit

dustajistovaaleissa on omat listansa on kolmella puoluetaustaisella ryhmällä. Perinteisesti vaaleissa on menestynyt ainoastaan Vaasan Kampusporvareiden lista. Nyt ääniapajille pyrkivät keskustalaisten Keskeiset ja Punavihreä allianssi, jonka takana vaikuttaa niin vihreitä kuin sosiaalidemokraatteja sekä muita vasemmalle kallistuvia opiskelijoita. ”Vaasan yliopiston äänessä oleva poliittinen kenttä on aivan liian kapea. Monet arvot jäävät jalkoihin”, punavihreiden vaaliasiamies Pekka Tuuri kuvailee nykytilannetta, johon hänen edustamansa ryhmä hakee muutosta. Punavihreän allianssin teemoja vaaleissa on kasvisruokailun mahdollistaminen kampuksen ravintoloissa, opiskelijoiden sähköpostin saumaton yhdistäminen nykyajan välineisiin, kuten tabletteihin ja älypuhelimineen, sekä muista ylioppilaskunnista tutut ”perusjutut”. Näihin lukeutuvat muun muassa kehitysyhteistyöviikkoihin osallistuminen sekä vapaaehtoiset lisämaksut. ”Haluamme jäsenmaksun maksamisen yhteyteen mahdollisuuden lisämaksulle, joka menisi kansalaisjärjestöjen, kuten WWF:n, Amnestyn tai Setan tileille. Mielestämme VYY saa ottaa kantaa erilaisiin asioihin. Olemme ylioppilaita, Suomen tulevaisuuden rakentajia. Ei tarvitse hissutella”, Tuuri linjaa.

toteuttaa”, hän toteaa. Keskeisten mukaan Vaasan yliopiston asemaa ja tärkeyttä pitää tuoda äänekkäästi esille. ”Vaasan yliopiston asema oppilaitoksena on vakaa, mutta pienen yliopiston yli on helppo kävellä, jos yliopiston koulutustarjontaan halutaan puuttua poliittisesti”, Tuomisto toteaa.

Portaissa kaatuminen halutaan estää

Kampusporvarit ovat lähteneet edustajistovaaleihin seitsemällä teemalla, joihin kuuluvat muun muassa mielenterveyspalveluiden edistäminen ja sähköisten tenttimahdollisuuksien nykyistä parempi hyödynnettävyys. Teemoihin lukeutuu niin ikään liikuntapalveluiden kehittäminen, järkevän taloudenhoidon jatkaminen sekä ”isoihin ja tärkeisiin asioihin” keskittyminen edustajiston kokouksissa. Tasa-arvoiset etenemismahdollisuudet on myös nostettu ajettavien asioiden joukkoon puheenjohtaja Eveliina Haimakaisen luotsaamassa leirissä. ”Etenemismahdollisuudet täytyy olla

yhdenvertaiset tiedekunnasta riippumatta. Tällä hetkellä opintopisteen työmäärä ei ole sama tiedekunnasta ja oppiaineesta riippumatta”, Haimakainen alleviivaa. Tavoitteita on asetettu myös kampusalueen ulkopuolisen maailman kehittämiseen: ”Liukumäki Fontanan portaisiin. No kuka niissä portaissa ei olisi meinannut kaatua?”

Liiketoiminnan kehittäminen haasteena

”VYY:n talouden kivijalka on kapea, sillä ylioppilaskunnalla ei ole juuri voittoa tekevää liiketoimintaa tai kiinteistökantaa omistuksessaan ainakaan verrattuna joihinkin muihin ylioppilaskuntiin. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia pitäisi etsiä avoimesti ja nykyisten kiinteistöjen käytölle etsittävä innovatiivisesti uusia muotoja”, Sakari Tuomisto kertoo ryhmänsä näkemyksiä taloudenhoidosta. Punavihreän allianssin mukaan omaisuuden hankkiminen ja hoitaminen on järkevää, ja ylioppilaskunnille

perinteisistä tavoista on pyrittävä pitämään kiinni. Jäsenmaksua taas ei voi kohottaa indeksimäisesti. Konkreettisena keinona talouden kohentamiseksi Pekka Tuuri heittää ajatuksen ylioppilastalon myymisestä. ”Domus Bothnican omistuksen myymistä voisi harkita pitkällä vuokrasopimuksella. Rahat pitäisi sijoittaa kestävästi niin, että ne tuottavat lisäarvoa tuleville jäsenille vuosikymmenien ajan”, hän toteaa. Myös Eveliina Haimakainen toteaa, että jäsenmaksun nostamisen sijaan vaihtoehtoja on löydettävä nimenomaan liiketoiminnan kehittämisestä. ”Jos jäsenmaksun nostaminen halutaan pysäyttää, on tuloja saatava muualta. Tähän kysymykseen tulisi todella paneutua ja laittaa hiukan resurssejakin”, Haimakainen toteaa.

”Liukumäki Fontanan portaisiin”

Joustavien opiskelumenetelmien vallankumous

”Keskeiset ajaa näissä vaaleissa elektronisten ja joustavien opiskelumenetelmien vallankumousta. Näitä ovat esimerkiksi sähköinen tenttiminen, sähköiset oppimateriaalit ja mahdollisuus osallistua luennoille etänä. Tämä on keskustalaisen opiskelijaliikkeen valtakunnallinen teema näissä edustajistovaaleissa”, Vaasan Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Sakari Tuomisto kertoo. Tuomisto pitää tärkeänä, että kaikki yliopisto-opiskelijat voivat opiskella tasavertaisesti riippumatta siitä, onko heillä perhettä, vakituinen työpaikka tai asuvatko he muulla paikkakunnalla. ”Joustavuuteen liittyy myös sivuaineoikeuksien radikaali laajentaminen, joka olisi todellakin aika viimein

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Punavihreän allianssin Pekka Tuuri ja Keskeiset-ryhmän Sakari Tuomisto ovat lähteneet haastamaan Kampusporvarit, joka on tällä hetkellä ainoa puoluepoliittinen ryhmä edustajistossa.

Energiapäivä järjestetään kuudetta kertaa ”Kehittyvä ala tarvitsee jatkuvasti uusia tekijöitä” Energiapäivä järjestetään yliopistolla jälleen marraskuun 5. päivä. Taustalla vaikuttava yhden miehen organisaatio on yleiseen taloussuhdanteeseen nähden onnistunut kasaamaan tapahtumahistorian parhaimman kokoonpanon. ”Tapahtuma on jälleen kerran loppuunmyyty. Tuhansia tulevaisuuden työpaikkoja tarjoavia yrityksiä on tänä vuonna mukana 24”, kertoo Energiapäivän järjestäjä Teemu Närvä. Energiapäivän tarkoituksena on esitellä energiaa monella tavalla. Tapahtuma on hyvä tilaisuus tutustua energia-alan toimijoihin ja lisätä vuorovaikutteisuutta yritysten ja opiskelijoiden välillä. ”Kehittyvä energia-ala tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä. Energiapäivä ei ole suunnattu vain tekniikan opiskelijoille ja insinööreille, sillä yritykset tarvitsevat monenlaisia osaajia.” Kuuden vuoden aikana tuplaantunut tapahtuma vetää mukaansa sekä Vaasan alueen yrityksiä että yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Perinteisten osallistujien kuten esimerkiksi ABB:n ja Wärtsilän lisäksi mukana on monia uusia kiinnostavia yrityksiä kuten Fennovoima, Fuchs Oil Finland ja Etteplan. E-bike Finland tuo mukanaan myös sähköpolkupyöriä esittelyyn.

Sarjakuva lisää tunnettavuutta Tänä vuonna tapahtumassa on muutamia yllätyksiä ja vierailevia tähtiä, jotta opiskelijat saadaan entistä paremmin viihtymään. Lisäksi yritysesittelyjen teemaksi on valittu ”Tule meille töihin.” ”Tritonian Nissi-salissa yritykset esittelevät päivän aikana tarkemmin sitä, millaista työtä he tekevät, millaisia henkilöitä haetaan ja millaisia ovat työnhakuprosessit.” Tapahtuman tunnettavuus on vuosien saatossa kasvanut paljon. Siitä on erityisesti kiittäminen nyt neljättä kertaa julkaistavaa Thunderbolt-sarjakuvaa. Lehden markkinointi kohdistuu pääosin opiskelijoille, mutta myös muille energia-alasta kiinnostuneille. Kuvakäsikirjoituksesta ja kaikesta muusta sarjakuvaan liittyvästä, kuten piirtämisestä, vastaava Närvä omaa rohkeutta tehdä asiat uudella tavalla eikä kangistu puhkikuluneisiin markkinointitapoihin. ”Lehteä on jälleen tehty tunteella ja rakkaudella. Piirtäjänä toimii nyt ensi kertaa Outi Mentula, mutta sarjakuvan perusidea on säilynyt. Ulkoisesti lehden esitystapa on muuttunut monelta osin.” Vaasan Energiainstituutin tiedotuspäällikkönä toimiva Närvä pyrkii Energiapäivässä tekemään tunnetuksi myös VEI:n toimintaa erityisesti opiskelijoiden keskuudessa.

”Tapahtuma on jälleen kerran loppuunmyyty”, kertoo tapahtuman järjestäjä Teemu Närvä.

”VEI tarjoaa myös lopputöitä ja ständillä voi jättää yhteystietonsa, jos opinnot ovat loppusuoralla. Tietysti jaossa on myös sarjiksia ja iso kasa Fazerin pastillilaatikoita. Päivän aikana on niin ikään mahdollisuus osallistua ar-

vaa numero oikein -kilpailuun, jossa on palkintona ainutlaatuisia Thunderbolt-paitoja.” LISÄTIETOJA TAPAHTUMASTA:

www.thunderbolt.fi TEKSTI: RAIJA KOIVISTO

Perspective: Being Political Politics is probably the only field where tensions are always high but smiles remain eerily long. This is as a much as a game as a constant battle for public support where the most coveted prize are not only votes but validation of one’s popularity. This is true in Government elections as in those for student council in universities worldwide. The amount of time and money spent on campaigns in any given election in the western hemisphere is obscene.

“I’m not saying everyone should go out and vote”

One would think the electorate is well informed yet this doesn’t mean this isn’t so as a big chunk of them know the candidates only them through the lens of their political campaigns. On the other hand elections in universities are not heavily budgeted and there is often not much more than the self-serving facebook page or an ad with the candidates in bulk in that format that looks like a high school yearbook. Most parties and student organizations are present and have a ready-made lists of candidates that will be running. Student elections are an important exercise as it is the only way students can be chose representatives in a fair way. Students from different faculties have different points of view and necessities as well as different political affiliation, it’s true its a small fraction

of students who are actually engaged in such elections but that doesn’t make elections less valid. What are the predominant groups in our university you might be asking yourself, but most likely you are still just realizing that there is some kind of student election going on. It is a sad truth that most students don’t really care enough to cast a vote but we should as this is the only way we can vocalize our concerns and wishes as a student body. Most students don’t vote. Those who do are the ones that deem the candidates likeable enough to take those five steps In Tritonia to cast a vote. Some might think that this is just really a formality. We should be happy when some students are actually interested in being part of the policy making process and take their own valuable time repre-

senting an increasingly apathetic student body that would much rather hear when is the next party. I’m not saying everyone should go out and vote, the ideal thing would be that only those who take at least a little bit of time to know the plans or goals of those running. If you want to vote motivated by the whiteness of the teeth in someone’s smile then save your vote for the Eurovision contest, your vote is more fitting there. How are we supposed to have a healthy political system if apathy and lack of information is present in student elections? Well we could start this: I myself might actually take 10 minutes during lunch break to read what these candidates want to do and might even vote myself this year. TEXT: BETO GUZMÁN ABUNDES

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Kuva: Sampo Group

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

TEKSTI: EPPU SAARELA

Näin viet Nallen hunajapurnukat Björn Wahlroos on hahmo, jonka elämää on halunnut kokeilla suurin osa suomalaisista - ja ihan jokainen vaasalainen kauppatieteilijä.

astikään ilmestyneen Wahlroos - Epävirallisen elämäkerran mukaan Nalleksi syntyminen on yhtä harvinaista kuin Eurojackpotin ja Loton päävoiton voittaminen samalla viikolla, muttei yhtään sen vähemmän hauskaa. Kukaan ei ole tähän mennessä yrittänyt saavuttaa samanlaista asemaa jäljittämällä Wahlroosin jalanjälkiä ja toistamalla hänen rikkautensa kannalta tärkeimpiä henkilökohtaisia valintoja. Nalle väittää elämäkerrassaan, ettei suunnitellut mitään, mutta samalla hän antaa vinkkejä, kuinka tulla oman elämänsä nalleksi.

Synny egoistisen alkoholistin lapseksi Wahlroosiksi ei voi muuttua hetkessä, joten täytyy muistaa aloittaa alusta, nimittäin kohdusta. Nalle ei syntynyt hunajapurkkien keskellä vaan hänen isänsä oli Nallen syntymän aikoihin tavallinen liikemies Suomen paperitehtaiden yhdistyksestä. ”Buntta” Wahlroos nousi nopeasti ulkoasiainministeriön kautta kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköksi, jossa hänen virkavastuunsa näkyi sihteerien pokailuna ja työajalla kännäämisenä. Buntalla ei ollut aikaa pojalleen, mutta myöhemmin hän osti tämän ulos monesta pulasta. Nalleksi voi muuttua vain yllyttämällä isukkia lähtemään yhtäaikaisesti julkiselle uralle ja lähikuppilaan. Yleensä alkoholismi ja virkamiesura kulkevatkin käsi kädessä, mutta Kekkosen kansliapäällikköjen aika on ohi eikä ministeriössä enää siedettäisi Napoleon Wahlroosia, kuten Buntan sihteeri häntä nimitti. Silti monessa virassa pystyy vieläkin naukkailemaan

taskumatista ja örisemään alaisilleen pelkäämättä potkuja.

Tee aatteellisia äkkikäännöksiä Björn pitää omia vasemmistolaisvuosiaan teini-iän pelleilynä, jonka hänen silloiset aatetoverinsa allekirjoittavat korostaen, että Nalle voi julistaa mitä tahansa aatetta, niin pitkään kuin siitä koituu henkilökohtaista hyötyä. Wahlroosin omasta mielestään hän lakkasi uskomasta Karl Marxiin samalla hetkellä, kun ratkaisi päässään työnarvoteorian keskeisen filosofisen kiistan, jota Nallen 1960-luvun paras kaveri Leif Salmen ei koskaan ratkaissut. Tullakseen Wahlroosiksi pitää kokeilla erilaisia aatteita, joihin sitoudutaan yhdeksi tai kahdeksi Big Brother -kaudeksi. Siirtymän pitää olla nopea, jotta identiteetti ei ehdi mukaan, sillä autenttisuus ei ole tuottavaa. Nykymaailmassa toisilleen vastakkaisten ideologioiden kannattaminen samaan aikaan on rehellistä eikä puolueen vaihtoakaan katsota pahalla.

Lounasta vain ihmisten kanssa, joista on hyötyä Björn Wahlroosin tuntee jokainen, mutta hän tuntee kaikki tärkeimmät ihmiset. Nallella on tapana soitella politiikan, teollisuuden ja finanssimaailman vaikuttajille ja pyytää heitä syömään. Murkinalle pääsee niin kauan, kun oma status on riittävän korkea, vaikka mielipiteet olisivatkin huonoja. Entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes on Nallen pitkäaikainen lounastoveri. Hänen on sanottu junailleen kaverinsa valtio-omisteisen Sampo-Leonian toimitusjohtajaksi huippukalliilla kaupalla,

jonka hintaa ei ymmärretä vieläkään. Nalleksi pääseminen edellyttää laajoja verkostoja, mutta ihmiset täytyy valita heidän laskettavan hyödyllisyytensä mukaan. Miksi kerjätä pennejä kyläkauppiailta, kun voi pelata pokeria oligarkkien kanssa? Ihmisiä ei saa silti syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella koska kaiken värisillä ja kokoisilla ihmisillä voi tehdä rahaa.

käynyt lisäämässä Wahlroosin kauppojen loppusummiin nollan perään. Nalle sai investointipankkinsa Suomen yhdyspankilta uskomattomin ehdoin sijoittamalla uuteen yritykseen vain 1,25 miljoonaa markkaa omaa rahaansa. Hän myi investointipankkinsa Sampo-Leonialle kaksi kertaa sen pörssiarvoa kovemmalla hinnalla. Vuonna 2013 hänen sijoitusomaisuutensa oli yli tuhatkertaistunut 20 vuodessa.

Kutsu tyhmiä tyhmiksi

Nalleksi tulemisen suurin este onkin hänen mystinen onnensa, jota voi kutsua kyvyksi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Björn Wahlroos eli nuoruutensa hyvinvointivaltion kasvukaudella ja teki tärkeimmät kauppansa rahamarkkinoiden vapauttamisen kustannuksella. Varmin tapa syrjäyttää Nalle onkin matkustaa aikakoneella vuoteen 1952 ja estää Buntta ja Marita Wahlroosia yhtymästä kriittisellä hetkellä. Se ei tosin auta muuttumaan Nalleksi ja kaiken lisäksi kieltää Suomen kansalta yhden sen persoonallisimmista tähdistä. v

Nalle on toiminut Hankenin professorina, Sammon konserninjohtajana ja Nordean hallituksen puheenjohtajana. Kaikissa rooleissa hän on joutunut kohtaamaan paljon tyhmiä ihmisiä. Björn on suora ihminen ja ilmoittaa heti, jos jonkun mielipiteet johtuvat geneettisestä vähä-älyisyydestä tai kehitysvammasta. Tämän seurauksena jotkut ovat alkaneet kutsumaan häntä charmikkaaksi, mutta Suomen yhdyspankin hallituksen jäsenet totesivat ”Nallelta tulevan joskus matoja suusta”. Jos haluaa olla kuin Nalle, pitää tuntea ja näyttää yhtä hyvältä kuin hän. Tämä edellyttää kartanoa, Jaguaria ja sen autonkuljettajaa, Suomen suurimpia maataloustukia, Ruotsin kuningasta puhelimen pikavalinnoissa ja ennen kaikkea elitististä asennetta. Jos ei pysty hankkimaan kaikkea kerralla, on ainakin tuomittava demokratia enemmistön tyranniaksi, joka estää rikkaita rikastumasta.

Tee tuurista orjasi Nalle on luonnollisesti tehnyt itse suurimman osan menestyksestään, mutta hänen ilmiömäiset lahjansa olisivat voineet suuntautua toisinkin. Tuntuu kuin jokin näkymätön entiteetti olisi

LÄHDE: TUOMO PIETILÄINEN JA TUTKIVA TYÖRYHMÄ: Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta

”Nalleksi tulemisen suurin este on hänen mystinen onnensa, jota voi kutsua kyvyksi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan” vaasan ylioppilaslehti 6/2013

vaihdossa

TEKSTI JA KUVAT: RAISA HUTTUNEN

Utrecht on yhdistelmä pientä ja isoa kaupunkia Saavuin Alankomaiden kamaralle ensimmäinen päivä syyskuuta 2013 kello 9.40 tietämättä mitä odottaa tai mihin olen menossa.

nnakkokäsitys uudesta kotimaastani oli, että ihmiset täällä ovat avoimia, suvaitsevaisia ja pössyttelevät pilveä puukengät jalassa tulppaaniniittyjen värikkäässä syleilyssä. Tokikaan todellisuus ei täysin vastannut tätä mielikuvaa. Esimerkiksi pilven poltto ei ole niin iso juttu kuin monien Suomi-hippien puheista voisi päätellä. Tietysti pilveä saa helpommin ja halvemmalla kuin Suomessa, mutta omassa arkipäivässäni ilmiö näkyy lähinnä vain kadun kulmissa nököttävinä, iloisen näköisinä takeaway coffeeshop -liikkeinä ja satunnaisesti vastaan tuprahtelevina makeina savupilvinä. Ihmiset eivät leijaile korkeuksissa vaan hoitavat työnsä ja koulunsa jalat tukevasti maassa, aivan kuin suomalaisetkin. Uusi kotikaupunkini Utrecht sijaitsee noin puolen tunnin junamatkan päässä Alankomaiden pääkaupungista Amsterdamista. Utrecht on maan neljänneksi suurin kaupunki, jossa asuu yli 316 000 ihmistä, mikä vastaa suurin piirtein Tampereen koko kaupun-

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

kialueen asukaslukua, joka on aina yhtä uskollisen Wikipedian mukaan 313 058 asukasta. Utrecht on sopiva kombinaatio isoa ja pientä kaupunkia. Kaikki tarvittava löytyy sopivan etäisyyden päästä, ja valinnanvaraa on niin erilaisten kauppojen, ravintoloiden kuin yökerhojen suhteen. Liikkuminen on melko turvallista myös öiseen aikaan, eikä eksymistä tarvitse pelätä, sillä jokainen ohikulkija puhuu sujuvaa englantia ja neuvoo mielellään apua pyydettäessä.

Pyörämanian ja opiskelun otteessa Hollannissa kätevin tapa edetä paikasta toiseen on, yllätys yllätys, pyöräily. Ennen tänne tuloani olin kyllä tietoinen pyöräilyn suosiosta täkäläisten keskuudessa, mutta todellisuutta en kuitenkaan osannut kuvitella. Ensimmäinen asia, jonka näin saapuessani Utrechtin keskustaan oli valtava pyöräparkki juna-aseman ulkopuolella. Kyseessä ei tosiaan ollut muutaman munamankelin mahduttava

teline vaan pari tontillista pyöriä useammassa kerroksessa. Pyöräilykulttuuri on muutenkin melko värikästä Hollannissa. Kaduilla polkevat niin pukumiehet kuin vanhuksetkin, eikä ole tavatonta nähdä arvokasta naisihmistä istumassa kaverin pyörän tarakalla matkalla keskustan halki. Eniten olen hämmentynyt siitä, että vanhemmat saattavat kyydittää lapsiaan tarakalla, tangolla tai pyörään kytketyssä laatikossa – ja aina ilman kypärää. Pahimmassakin pyöräruuhkassa on vaikeaa bongata kypärää käyttävää henkilöä, oli kyseessä sitten lapsi, aikuinen tai pyörien välissä seikkaileva skootterikuski. Pyöräily täällä on helpompaa tasaisen maaston ja ilmaston puolesta, mutta opiskelun eteen saa nähdä paljon enemmän töitä kuin Suomessa. Utrechtin yliopistoa kehutaan parhaaksi hollantilaiseksi tutkimusyliopistoksi. Opetuksen tasossa tämä näkyy. Luennoitsijat ovat asiansa osaavia, hyviä puhujia ja luennoista tehdään mielenkiintoisia vetämällä mukaan myös käytännön sovelluksia teorioiden rinnalle. Työmäärä sen sijaan on hurja.

”Pyöräruuhkassa on vaikeaa bongata kypärää käyttävää henkilöä.”

Käyn tällä hetkellä kurssia, josta järjestetään kerran viikossa massaluento ja kurssin jälkeen loppukoe. Joka viikko opiskelijoille annetaan uutta luettavaa noin 5-7 artikkelin verran. Lisäksi tulee niihin liittyviä kysymyksiä, joista keskustellaan viikoittaisissa ryhmäkokoontumisissa. Tämän lisäksi joka viikolle on oma kirjoitustehtävänsä, joko essee tai Moodlen kaltaiselle alustalle kirjoitettava wiki. Tekemisestä ei siis ole puutetta, varsinkin kun on toinenkin kurssi suoritettavana samaan aikaan.

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Raisa Huttunen on kolmannen vuoden viestinnän opiskelija, jonka mukaan hollantilaiset ranskanperunat ja majoneesi pelastavat kärttyisimmänkin päivän.

”Pilven poltto ei ole niin iso juttu kuin Suomi-hippien puheista voisi päätellä”

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

Erilaisuus yhdistää

Ehdottomasti tähänastisen vaihtoajan parasta antia on ollut yhteisöllisyys, joka vaihto-opiskelijoiden välillä vallitsee. Asun eräänlaisessa kommuunissa 35 muun vaihto-opiskelijan kanssa. Eri kansallisuuksien ja kielien kirjo on valtaisa, mutta niin on yhteenkuuluvuuden tunnekin. Jättäessäni Vaasan ja Teklan yksiön taakseni olin huolissani siitä, kuinka hermoni kestäisivät kylpyhuoneen jakamisen vieraiden ihmisten kesken. Nyt tilanne on käänty-

nyt päälaelleen. Kämppäkavereistani on tullut minulle erittäin hyviä ystäviä ja uskon, että eniten jään Hollannista kaipaamaan heidän kanssaan viettämiäni yhteisiä hetkiä: illallisten kokkaamista, retkiä läheisiin kaupunkeihin ja kantabaarissa istuskelua. Taitaa karu, individualistinen todellisuus läsähtää aika kovaa päin naamaa, kun palaan takaisin kotimaahan. Kaiken kaikkiaan täällä viettämäni aika on ollut opettavaista ja mielenkiintoista. Olo on tuntunut kotoisalta ensi

hetkistä lähtien, enkä ole päivääkään katunut päätöstäni lähteä isoon maailmaan opiskelemaan, vaikka ruisleipää ikävöinkin. Lopuksi haluaisin vielä mainostaa kaikille, jotka Alankomaihin mahdollisesti joskus eksyvät: syökää hollantilaisia ranskanperunoita ja majoneesia! Pelastaa kärttyisimmänkin päivän. Eet smakelijk! v Raisa Huttunen on kolmannen vuosikurssin viestintätieteiden lukija, joka on tällä hetkellä vaihdossa Hollannissa.

Vieraskolumni Miapetra Kumpula-Natri, Kansanedustaja SDP

Vaihtoehdotonta? ALKUVUODESTA LUIN mielenkiinnolla Vaasan ylioppilaslehden

Volume esittelee syksyn ja kevään aikana uuden Suomirockin outolinnut -klubisarjan, jonka avausillassa nähdään Tampereen lahja vinksahtaneelle suomirockille, Risto. 8.11. Suomirockin outolinnut I: Risto, The Doo-Bop Club

tekemää kampuksen puoluetutkimusta. Vaikka vastanneista melkein 80 prosenttia ei kuulunut mihinkään puolueeseen, yli 40 prosenttia oli valmiina sitä harkitsemaan. Vaasan yliopiston opiskelijat näyttävät olevan valveutuneempia kuin suomalaiset keskimäärin, sillä puolueisiin kuuluu nykyään enää kuusi prosenttia äänioikeutetuista. Monet haluavat ottaa kantaa vain yksittäisiin asioihin tai kuulua niin sanottuun yhden asian liikkeeseen. UUDEHKO KANSALAISALOITEMAHDOLLISUUS on innostanut ihmi-

Menot Keikat

2.11. Eva & Manu Liput, Ritz 8.11. Matti Johannes Koivu, Ritz 8.11. Suomirockin outolinnut I: Risto, The Doo-Bop Club 7.11. Reckless Love, Fontana 22.11. Egotrippi, Hullu Pullo

Teatteri

19.10.-10.11. Ensi-ilta, Improvisaatioryhmä Intopiukeet ja Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi 28.9.-31.1. Fighting Star, Wasa Teater 9.11. Kaos, Wasa Teater 14.9.-19.12. Pohjanmaa, Vaasan kaupunginteatteri 15.11.-31.11. Vadelmavenepakolainen, Vaasan kaupunginteatteri

21.11.-18.12. Ammu appelsiini, Vaasan kaupunginteatteri 23.10.-28.11. Oliver, Vaasan kaupunginteatteri

Näyttelyt

27.9.–1.12. Vaasan Taiteilijaseuran juhlanäyttely, Pohjanmaan museo 12.10.–5.1. Thread and Paper - Lanka ja paperi, Kuntsi 12.10.–5.1.Mia Damberg: Other Stories, Kuntsi 2.11.-16.2. Linnan aarteet Taidetta Presidentinlinnasta, Tikanojan taidekoti 8.11-8.12. Gunnar Bäckman: Minun Vaasani/ Mirva Vittaniemi: India People, Valokuvagalleria Ibis

siä. Yli 50 000 allekirjoituksen kansalaisaloitteet käsitellään eduskunnassa huolella. Turkistarhauksen kieltoaloite kaatui, pian käsittelyyn tulee ruotsinkielen opiskelu koulussa ja samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeus. Kuntauudistuksessakin haetaan uusia lähidemokratian malleja valtuustojen ja lautakuntien oheen. Kansanäänestysten lisäämiseen tuntuu löytyvän paljon halukkuutta, varsinkin nuorilta. EU:ssakin suoraa demokratiaa on kehitetty miljoonan allekirjoittajan kansalaisaloitteen mahdollistamisen kautta. Saattaa olla hyvä, mutta paljon olennaisempaa on, että kaikki kansalliset parlamentit pystyvät vaikuttamaan oman hallituksensa kautta EU-politiikkaan. Suorien vaikuttamismallienkin jälkeen jää aina joillekin velvollisuus päättää kokonaisuudesta. Massiivinen osuus politiikasta tehdään edelleen puolueiden kautta. POLITIIKKA TODELLAKIN vaikuttaa. Tässä pari esimerkkiä vähän

kauempaa: silmälääkäri kertoi minulle maailmassa olevan miljoonia sokeita turhaan. Yhdysvalloissa presidentti Bush kielsi kaudellaan kantasolututkimuksen ja näin hidasti silmäsairauksien tutkimusta seitsemän vuotta. Nobelisti, presidentti Ahtisaaren Vaasan-vierailulla keskustelimme yksittäisen alueen rauhan merkityksestä koko maailmaan. Ahtisaaren neuvoteltua Indonesian Acehiin rauhan taloudellinen toimeliaisuus käynnistyi ja kysyntä lisääntyi heijastuen myös vaasalaiseen yritystoimintaan, työllisyyteen ja sitä kautta hyvinvointiin meillä. OLETTE VAIKUTTAMASSA seuraavaksi edustajistovaalien kautta.

Thread and Paper -näyttely on koonnut 12 nykytaiteilijan töitä eri puolilta Eurooppaa Kuntsin modernin taiteen museoon. 12.10.–5.1. Thread and Paper Lanka ja paperi, Kuntsi

Älkää jättäkö - tekään, jotka tulette valituiksi - vaikuttamistahtoanne opintotukeen ja oppilaskunnan asioihin. Se on vihaamaani ”leikkikää te tällä tätien ja setien antamalla pallolla” kapea-alaisuutta. Monen mielessä pyörii varmaan jo yliopistoelämän jälkeiset ajat. Me edustajat Arkadianmäellä painostamme valmistumaan nopeammin. Samanaikaisesti työmarkkinat eivät tunnu pystyvän vastavalmistuneita työllistämään. Joskus menneinä vuosikymmeninä kouluttautuminen takasi työn ja elintason, nykyään ei ole yhtä suurta varmuutta. MINULLE ON kuitenkin selvää, että laadukkaaseen ja laajaan kou-

lutuspohjaan perustuva yhteiskunta on malli, jolla Suomi voi menestyä. Taantuman ratkaisu ei ole koulutuksen romuttaminen tai eriarvoistaminen! Juuri rakennemuutos vaatii uusia osaamisia. Esimerkiksi paperiteollisuus kattaa enää noin 2 prosenttia Suomen työllisyydestä, vaikka onkin edelleen tärkeä viennin osa. Vanhaan ei voi peruuttaa, on luotava uutta. Halutessamme Suomi on tulevina vuosikymmeninä kilpailukykyinen ja tasa-arvoinen vauras yhteiskunta. Teillä on kaikilla osanne sen rakentamisessa.

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

arviot

Fok_it 4 esittelee vuoden sisälle ilmestyneet sarjakuvat yksissä kansissa.

Neljäs Fok_It –kirja julkaistiin Lukijapalaute huolettaa sarjakuvataiteilijaa. Fok_It 4 -kirjaa selaillessa tulee olo, että nyt on lähtenyt lapasesta ja lujaa. Strippien erikoista huumoria voisi kuvailla villiksi, oudoksi tai jopa häiriintyneeksi. Sarjakuvan isä

Joonas Rinta-Kanto kuvailee luomansa sarjakuvan huumoria yllättäen väsyneeksi. ”Ehkä sitä aina itse pitää omia vitsejään väsyneinä”, sarjakuvataiteilija pohtii.

Väsynyttä tai ei, Fok_It tarjoaa ymmärtäjilleen takuuvarmat hörönauruöverit myös kirjan muodossa. Fok_Itin tarina alkoi helmikuussa 2009. ”Olin pitkään halunnut aloit-

taa jonkinlaisen sarjakuvan piirtämisen. Kyselin jo kavereiltakin, että lähtisikö joku käsikirjoittamaan, jos itse piirtäisin. Lopulta päätin laittaa ihan vain blogin pystyyn ja tehdä kolmen ruudun strippejä, joiden sisältö olisi mitä tahansa väsynyttä läppää jota mieleen tulee,” Rinta-Kanto kertoo. Neljän vuoden aikana sarjakuvasta on tullut suosittu. Alustan suosiolle on luonut paikka Pohjoismaiden luetuimman päivälehden viikonloppuliitteessä, joka julkaisee Rinta-Kannon hengen tuotteita myös joka arkipäivä verkkosivuillaan. Sarjakuvataiteilija arvelee Fok_It:n vetovoiman johtuvan sen sopivan omituisesta tunnelmasta. ”Ehkä jotkut pystyvät eläytymään sarjakuvan huumoriin. Olen saanut lukijoilta palautetta, että jotkut jutut ovat suoraan heidän elämästään. Tiettyjen strippien kohdalla tämä on toki hieman huoles-

tuttavaa”, Rinta-Kanto heittää.

Viikset, faksit ja vyölaukut pysyvät

Vuosien saatossa Fok_It on kehittynyt varsinkin piirtotyyliltään. Sarjakuvan perimmäinen olemus on pysynyt ennallaan, vaikka kehitystä on nähtävissä niin hahmoissa kuin esimerkiksi värityksessä. ”Nykyään kun vilkaisee vanhempia strippejä, saattaa hieman nolottaa. Sisältö on myös kokenut jonkinlaista muutosta, esimerkiksi voimaeläimet ovat tulleet vakituisiksi hahmoiksi ruutuihin”, Joonas Rinta-Kanto kertoo. Tunnelma ja sarjakuvan ydin ovat samat kuin vuonna 2009. ”Fok_Itin alkuperäinen peruskallio on koostunut viiksistä, fakseista ja vyölaukuista. Näitä perinteitä pyrin yhä kunnioittamaan. Peruskallio on vahva. Ehkä.” VILLE PASO Joonas Rinta-Kanto: Fok_It 4 Kustannusliike Hans Nissen

Kjell Westö taitaa vastakkainasettelun Lavalla nähdään Marko ja Sanna Perälä, Anne Tastula, Anne-Mari Pipatti sekä kuvassa takana olevat Petteri Siponen, Jan-Henrik Holmlund ja Jussi Sormunen.

Jokainen näytös on ensi-ilta

Intopiukeet esittää hyvin hallittua kaaosta Vaasan ylioppilasteatteri Rampin lavalla nähdään jälleen ensi-ilta. Itse asiassa ensi-iltoja on yhteensä yhdeksän, joista jäljellä on vielä viisi. Debyyttien huikean määrän mahdollistaa Intopiukeet-improvisaatioryhmä, jonka parituntiset esitykset viedään läpi ilman käsikirjoitusta tai sovittua runkoa. Jokaisen näytöksen luvataan olevan täysin erilaisia. Katsoja ei penkille istuessaan osaa aavistaa tuleeko hän näkemään komediaa, draamaa vai science fictionia. Kaikki on mahdollista. Myöskään näytte-

lijät eivät kertomansa mukaan tiedä ennen esitystä, mitä illan aikana on luvassa, sillä näytelmä lähtee liikkeelle katsojien ja lavalla olevien interaktiosta. Tiimin näyttelijät kertovat, että yleisössä vallitseva tunnelma välittyy vahvana suoraan näytelmään ja määrittelee sen lähtökohdan. Intopiukeiden pressinäytöksessä yleisön tunnelma oli kaiketi melankolinen ja tuonpuoleiseen katsova, sillä sellaiseksi myös illan näytelmä muodostui. Todettakoon, että yleisö koostui allekirjoittaneen lisäksi Vasa-

vaasan ylioppilaslehti 6/2013

bladetin toimittajasta ja valokuvaajasta. Kuten Vasabladetin poikien kanssa näkemäni näytelmä, useimmat esitykset kulkevat kahdessa tasossa, mikä luo sopivan rytmin improvisaatiopohjaiselle jatkumolle. Jos katsoja odottaa koreaa lavastusta ja puvustusta, hän saa pettyä. Sen sijaan lavalla nähdään huikeaa hetkessä elämistä ja hyvin yhteen nivoutuneiden tiiminjäsenten välistä synkronointia. Myös taustamuusikon ja valomiehen työskentely on improvisoitua, ja he voivat näyttelijöiden tavoin vaikuttaa tarinan kulkuun. Välillä dialogin eteneminen on niin huikeaa, että aloin epäillä sitä käsikirjoitetuksi. VILLE PASO Tietoa Ensi-ilta-esityksistä: facebook.com/intopiukeet

Kjell Westön tuore romaani Kangastus 38 sijoittuu kirjailijalle ilmeisen rakkaaseen Helsinkiin. Kirjan miljöönä toimiva 1930-luvun lopun pääkaupunki maalautuu lukijan silmissä vanhan suomalainen elokuvan tavoin. Tosin Suomi-Filmin sijaan Westön kirja tuo mukanaan myös värit, hajut ja maut. Kirja elää kahden päähenkilön kautta. Se myös elää kahdessa ajassa. Toisen maailmansodan aattona päähenkilöiden ajatukset karkaavat vuoteen 1918, jolloin valkoisen Suomen johto oli jättänyt Vaasan taakseen ja siirtynyt takaisin pääkaupunkiin. Hä-

viäjäosapuolen kokemat vankileiriolosuhteet, nälkä, häpäisy, taudit ja kuolema ovat kirjassa yhtä vahvasti mukana kuin yltäkylläinen elämä herraklubien notkuvien viina- ja herkkupöytien ääressä. Westön harrastama vastakkainasettelu on taitolaji, jossa kirjailija onnistuu harvinaisen taidokkaasti. Fiktiivinen romaani onnistuu kuvailemaan osuvasti yhteiskunnan koventuvia arvoja ja julmuutta, joka 1930-luvulla näyttäytyi juutalaisvihana myös Suomessa. Westö tuo esille edelleen anteeksipyyntöä vailla olevan esimerkin suomalaisesta antisemitismistä Helsingin olympiastadionin avajaiskilpailuissa vuonna 1938. Abraham Tokazier ylitti ensimmäisenä 100 metrin juoksun maaliviivan, mutta hänet pudotettiin tuomariston päätöksellä neljänneksi. Kirjan julkaisun jälkeen juutalaisjärjestöt ovat heränneet vaatimaan oikaisua ja urheiluliitto on päättänyt tutkia tapahtunutta. Hyvin kirjoitettu fiktio voi parantaa syviäkin haavoja. VILLE PASO Kjell Westö: Kangastus 38 Otava 2013

Järjestöjorinat Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 16.11. mennessä osoitteeseen toimitus@ vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa. Giga ry Syyskausi on tuonut mukanaan paljon uusia hienoja ihmisiä, jotka myös ovat osallistuneet aktiivisesti tapahtumiin. Kiitos tutustumisillasta kuuluu jäsenistölle. Gigalaiset ovat selvästi innostuneet myös sitsaamaan. Kuun lopulla hallitus kahvittaa G-pisteen uusia asukkeja, jotka tuovat vauhtia klubiin. Pidämme pikapuoliin vuosikokouksen, jonka lisäksi luvassa on ainakin marraskuinen peli-iltojen peli-ilta ennen kuin vaihdamme jouluteemaan. www.giga.fi

FINA ry

Se hit alla svenskspråkiga och svenskintresserade! Alla Finaiter är välkomna på FINAs medlemskväll onsdag 6.11 kl. 19 i Leipis. FINA bjuder på något smått och gott men dryck får man ta med själv. Denna gång spelar vi olika tv- och sällskapsspel tillsammans. Om du fortfarande inte är medlem i FINA så kan du bli det genom att betala in 5€ till FINAs konto eller ta med summan till medlemskvällen. Mera information finns i FINAs facebookgrupp FINA rf och på vår webbsida finavasa. wordpress.com. Välkommen med!

Hallinnoijat ry Syksy etenee ja illat pimenee. Onneksi erilaiset tapahtumat ovat tuoneet iloa pitkiin syysiltoihin! Hallarit ovat ehtineet edustaa järjestömessuilla ja tutustuttaa uudet fuksit vanhaan ystäväämme Kiiraan. Syyskuussa pidettiin keskusteluilta syksyn perinteiden mukaisesti. Siellä saimme kuulla niin uusien kuin vähän vanhempienkin opiskelijoiden mielipiteitä hyvässä tunnelmassa. Hallareiden Virkaanastujaiset juhlittiin 11.10. Illan aikana kuulimme muun muassa puheita, lauluesityksiä ja fuksit vannoivat virkavalansa. Suuri kiitos esiintyjille ja mukana olleille hienosta illasta! Hallareiden kuukauden kahvihetketkin ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Hallinnoijat ry 30. vuosijuhlia juhlitaan 9.11. Järjestelyt tätä varten käyvät kuumana ja illasta tulee varmasti ikimuistoinen. www.hallarit.fi

NESU-Waasa

4.11. - 10.11.2013 Vaasassa järjestetään NESU Autumn Conference 2013: Advertise. Now! Seminaari on viikon pituinen ja kokoaa yhteen noin 60 osallistujaa Suomesta ja muualta Pohjoismaista. NESU:n seminaari koostuu sekä akateemisesta päiväohjelmasta että vauhdikkaista iltatapahtumista. Tiistaina 5.11. yliopistolla järjestetään markkinointiaiheinen paneeli, joka on kaikille avoin. Seminaariviikon

huumaa voi tulla todistamaan lisäksi NESU-Waasan Nordic Evening sitseille 8.11. ja sitsijatkoille Fontanaan.

PoPO ry

Syksy on mennyt varsin vauhdikkaasti ja popolaiset valmistautuvat talveen monta unohtumatonta muistoa rikkaampina. Viimeisimmästä, legendaarisesta mökkireissusta, on juuri ja juuri selvitty. Kiitos vielä osallistujille! Pikkuhiljaa onkin viimeisten tapahtumiemme vuoro tänä vuonna. Tämän vuoden puolella PoPO järjestää enää kaksi tapahtumaa: marraskuun alussa valitaan uusi hallitus syyskokouksessa viini- ja juustoillan yhteydessä ja kuun loppupuolella taas sitsataan pikkujoulutunnelmissa. Facebook-sivuamme seuraamalla pysyt parhaiten ajan tasalla molemmista tapahtumista. Mikäli olet kiinnostunut rennosta ja hauskasta järjestötoiminnasta, kannattaa nyt vetää hihasta nykyisiä hallituslaisia. Kannustamme lähtemään avoimin mielin mukaan! Kaikki hallituspaikkamme ovat haettavissa ja tuttuun tapaan kuka tahansa voi hakea. Nähdään siis viini- ja juustoillassa ja sitseillä, toivotamme kaikki tervetulleiksi. Popexskål!

Tutti Ry

Teekkarilakit on nyt laskettu tältä keväältä, mutta teekkarit eivät silti hiljene. Innokkaimmat ovat lähdössä exculle 6. marraskuuta Viron puolelle työmahdollisuuksiin tutustumaan. Tosin sitä ennen ehditään juhlistamaan Hallo-

weenia Tutin ja Gigan järjestämillä sitseillä 30.10. Pian exculta palattua on aika juhlistaa Tutti Ry:n 23. täyteen tulevaa vuotta vuosijuhlien merkeissä 16. marraskuuta. Joulun lähestyessä on myös aika ruveta odottamaan Tutin omia pikkujouluja.

VYVO

VYVO:n syksy jatkuu esiintymisen jälkeen pääasiassa torstai-iltaisin pidettävillä treeneillä (Mathilda, Levón). Ohjelmistoomme on kuulunut jazzahtavan puhallinpohjaisen viihdemusiikin lisäksi akateemisiin tilaisuuksiin soveltuva klassisempi musiikki. Suurella osalla orkesterin soittajista on jo melko paljon kokemusta, mutta mukaan mahtuu tietysti myös aloittelevat soittajat. Mikäli orkesteritoiminta kiinnostaa, ota rohkeasti yhteys! vyvo@student.uva.fi

VESO ry

Heipparallaa! Täällä kirjoittelee uusi puheenjohtaja ja tiedottaja – VESO:n valta on siis vaihtunut. 9.10. järjestetyssä vuosikokouksessamme valittiin uusi hallitus. Uuden hallituksen kokoonpanosta löytyy Hanna Verkko, Janne Marttila, Anni Toivanen, Tiia Kullas, Josetta Saari, Kaisu Lepistö, Tuomas Kaartinen, Iida Salminen, Marika Hiltunen ja Susse Mustonen. Tämän huiman suuren ja mahtavan hallituksen voimin tulemme järjestämään teille paljon mukavia tapahtumia ensi vuoden aikana. Torstaina 21.11. on aika lähteä seilaamaan VESO:n legendaariselle risteilylle Ruotsin vesistölle.

Keskiviikkona 27.11. nautitaan VESO:n glögintäytteisistä pikkujouluista. Tammikuussa tulemme pitämään hengailuillan fukseille ja helmikuussa sitsaillaan VESOn täysi-ikäisyyden kunniaksi. Tapahtumia tulee riittämään yllin kyllin, mutta vielä ei ole aika paljastaa kaikkea – ei makeaa mahan täydeltä. Käythän tykkäämässä meistä Facebookissa: facebook. com/vesory Puss ock kram!

Övertäjät ry

Alkusyksyn riennoista ja Ahventien approsta on selvitty kunnialla, kiitokset kaikille osallistujille! Ensilumen sataessa maahan voimmekin todeta syksyn olevan jo aika pitkällä. Tapahtumia on kuitenkin tulossa vielä vaikka kuinka. Tykkäämällä Övertäjien Facebook-sivusta ja seuraamalla sähköpostiasi saat nopeasti tiedon tapahtumista. Marraskuussa vietetään muun muassa peli-iltaa Kimbledon-turnauksen merkeissä. Tapahtumasta on tulossa lisäinfoa piakkoin. Legendaarista PJBR:ää ei myöskään sovi unohtaa. Tonttuilemaan lähdetään perjantaina 29.11! Hallituskausi lähenee loppuaan. Seuraava hallitushaku käynnistyykin marraskuun alussa. Mikäli olet kiinnostunut järjestötoiminnasta, Övertäjät hakevat uusia aktiiveja ensi kaudeksi. Uusi hallitus valitaan marraskuun loppuun mennessä pidettävässä syyskokouksessa, joka on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat Ö-aktiivit!

TUPAKKATAUKO | TINO JANSSON

vaasan ylioppilaslehti 6/2013